PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia. 12 6/ 20 11 25.8
Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. nnsec.. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. nnsec.. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. www.. Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16
elokuuta. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. Tai sitten pitää etsiä toisenlainen ratkaisu, josta myös pitää tehdä yhdenmukainen valtakunnallinen päätös, vaikka kunnat eri alueilla vastaavatkin pelastustoimesta. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. Esimerkiksi kuntapäättäjiä se kiinnostaa lopultakin aika vähän. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. nnsec.. Tiedonjanoisia lukuhetkiä! Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. www.. Siksi se lisäisi pelastustoimen kustannuksia. Naisten joukkueessa kisasi neljä viidestä naispalomiehestä. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. Pelastuslaitokset eivät kilpailisi keskenään työajalla, vaikka monin paikoin onkin haasteellista saada työvoimaa. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Kuten on todettu, kahden alan ihmisen kohdatessa puhe kääntyy helposti työaikaan. Pelastusalalla poikkeusluvalla tehtävällä 24 tunnin työajalla on pitkät perinteet. Kunnallinen työmarkkinalaitos yritti parisen vuotta sitten käynnistää selvityksen palomiesten tekemän poikkeuksellisen työajan mahdollistamasta sivutöiden tekemisestä, mutta verottaja ei luovuttanut tietoja, joten siihen vedoten Kt luopui hankkeestaan. Tässä lehdessä kaksi pelastusjohtajaa, virassa oleva ja eläkkeelle jäävä, ottavat kantaa työaikaan. P.S. Uusi pelastusjohtaja on perustamassa nyt työryhmän pohtimaan asiaa. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. Jatketaanko nykymallilla vai päädytäänkö johonkin muuhun ratkaisuun. Olavi Kallion ja Reijo Tolpin pelastustoimen alueellistamista selvittävässä tutkimuksessa on arvioitu kansalaisten suhtautumista pelastustoimeen ja sen mukaan erityisen silmiinpistäviä ovat kansalaisten käsitykset toiminnan joustavuudesta, mikä on uusimpien tietojen valossa suorastaan romahtanut. Estääkö se kansalaisten vaatimaa joustavuutta vai saataisiinko tehtävällä työajalla ”koneisto” hiottua sellaiseksi, että tähän haasteeseen on entistäkin parempi vastata. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia 24 tuntia vai jokin muu. Tätä eivät ymmärrettävästikään kuntien päättäjät halua. Samaa totesi keväällä pelastusjohtajien yhdistyksen puheenjohtaja. Sitä edellyttää myös ympäröivä yhteiskunta. Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Tämän lehden mukana tilaajat saavat Palotutkimuksen päivien Palontorjuntatekniikka-erikoisnumeron. Työt on vain järjestettävä siten, että tehokkuus säilyy. Jos muunlaiseen työaikamalliin mentäisiin, sen sanottaisiin lisäävän tarvetta rekrytoida työvoimaa, jotta tarvittavat vahvuudet saataisiin säilytettyä. Olisiko tehtävä yhdenmukainen selkeä valtakunnallinen ratkaisu siitä, että pelastustoimen operatiivista työtä tehdään 24 tunnin poikkeusluvalla. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 6 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Oli ratkaisu mikä hyvänsä, sen pitää olla sellainen, jonka kaikki voivat hyväksyä ja siksi pitää työnantajan ja työntekijöiden yhdessä avoimesti keskustella siitä. Heidän mielestään nykymallilla kannattaa jatkaa. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsingin pelastuslaitos järjesti 150-juhlavuotensa ohjelmaan liittyen Helsingin Rautatientorilla palom iesurheilijoiden CrossFirekilpailun 10. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Vuorokautista työvuoroa tekevissä laitoksissa tehdään 42 tunnin viikkotyöaikaa ja vuorokautisen työvuoron jälkeen tulee useimmiten kolme vapaapäivää. Eivät etenkään vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. nnsec.. Mikä merkitys tehtävällä työajalla on tähän käsitykseen. 12 6/ 20 11 25.8. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksilla on muutama vuosi sitten ryhdytty toteuttamaan kaksivuorojärjestelmään perustuvaa työaikaa
Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. Seppo Pekurinen 16 Pekka Tähtinen: 24 työaika paras, jos hommat hoidetaan 20 Sodankylässä juhlittiin 80-vuotiasta VPK:ta Ismo Rajaniemi 26 Islannin pelastustoimi Mira Leinonen 30 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa Anne Punakallio, Sirpa Lusa, Harri Lindholm 33 Kehäradan tunnelityömaalla mattopalo Simo Koponen 35 Innokkaat osaajat tekevät houkuttelevan leirin Pauliina Kankare 44 Kynämies piti Palonehkäisy-palstaa 25 vuotta VAKIOT 25 Vieraanamme: Sami Tammi 40 Ulkomailta: Risto Lautkaski 41 Mirafoni: Mira Leinonen 42 Palonehkäisyä: Markku Aarnio uusi asema nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Onko 15 minuuttia 1+3 vahvuudella toimivan pelastusryhmän toimintavalmiusajaksi?” Yli puolet vastasi ”liian pitkä”. Haukiputaan paloasema on tänä päivänä yksi ympärivuorokautisesti miehitetyistä Oulun paloasemista. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. s. Sitä eivät esimerkiksi heidän alueellaan ole kuntapäättäjät koskaan kyseenalaistaneet. kuukauden kasvo Pelastusalalla elämäntyönsä Kuopiossa tehnyt Jorma Westerholm kantaa huolta haja-asutusalueiden palvelutasosta. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKUL JETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. 22 Tässä numerossa alkaa Juhani Katajamäen Veteraanin ääni -kirjoitussarja, joka kertoo paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Hänen mielestään pelastusalalla pitäisi yhteisesti hyväksyä 24 tunnin työaika. Hankkeen tuotoksena pelastustoimelle syntyy oikea tapa toimia sosiaalisessa mediassa sillä tavoin, että se on linjassa ja tukee nykyistä turvallisuusviestintää. 12 6/ 20 11 25.8. Tässä numerossa päättyy Markku Aarnion 25 vuotta kestänyt Paloehkäisyä-palsta s. veteraanit tässä numerossa PELASTUSTIE TO 7/2011 ILMESTYY 22. 18 SIVU 38 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 6 /2 01 1 25.8.2011 8 Stadin brankkarit tyly isäntä Piatta Rulja 11 Suomalaiset entistä kriittisempiä pelastustoimeen Reijo Tolppi 12 Mervi Parviainen on Pelastusopiston uusi rehtori 14 Miksi maatiloilla tapahtuu suurpaloja. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 36 sosiaalinen media Pelastustoimen sosiaalisen median hanke alkoi tämän vuoden toukokuussa Palosuojelurahaston rahoittamana ja Suomen palopäällystöliiton toteuttamana. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia Haukiputaan paloaseman vihkiäisjuhlan yhtenä kohokohtana oli, kun punainen palokirves katkaisi sammutusletkun kahtia. s. Pelastustieto on myös Facebookissa. s. 28
kerrosten välillä, pääsi hetkessä vapaasti etenemään ja saatiin katkaistuksi vasta 9:nnen kerroksen kohdalla. insinööri Esko Karhun. 2 viikon kuluttua. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Maanantaina kesäkuun 5 päivänä 1961 klo 15.55 hälytettiin Espoon palokunta Tapiolaan Otsolahdentien varrella rakenteilla olleeseen 10-kerroksiseen asuinrakennukseen, jonka julkisivu oli tulessa. Tästä syystä palo, joka alkoi 2. Näinollen olisi kevytrakenteinen ulkoseinäverhous ollut katkaistava palonkestävästi kerroksittain ja niin on näennäisesti tehtykin. Palo, joka oli saanut alkunsa paloportaiden seinäkiinnikkeitä hitsattaessa, onnistuttiin melko pienin vaurioin sammuttamaan. seinärakenteen kanssa samaa luokkaa; porrashuoneisiin ja kerroskäytäviin järjestetään itsestään avautuvat tai alhaalta avattavat savunpoistoluukut; kevyt ulkoseinärakenne katkaistaan kerroksittain palonkestävällä rakenteella. Rakennus, jonka oli rakentanut rakennustoimisto A. ja paloturvallisuutta edistäviä muutoksia. Puolimatka Oy., oli viimeistelyvaiheessa; sisäänmuutto olisi tapahtunut n. A. ja 3. 10.8.1961 valtioneuvosto nimitti sisäasiainministeriön paloasiainosaston palotoimen ylitarkastajan virkaan valtion palokoulun johtajan dipl. KASKI Julkisivupalo Tapiolassa Sisäasiainministeriön paloasiainosasto perustettu Tasavallan presidentti nimitti 14.8.1961 sisäasiainministeriön paloasiainosaston osastopäällikön virkaan hallitussihteeri, varatuomari Erkki Anders Jänteen. Rakennuslupapäätöksessään rakennuslautakunta huomioi paloviranomaisten edellä esittämistä vaatimuksista muut paitsi ei porrashuonetta koskevaa esitystä. Palopäällikkö J. Rakennus oli suunniteltu keskiporrasratkaisulla, ulkoseinät betoniset, lämpöeristeenä seinän ulkopuolella puurunkoiset neliöt (2"X4"), jotka oli täytetty vuorivillaIla ja päällystetty kovaja mineritlevyillä. Koska rakennuksen ulkoseinärakenne ja myös porrashuone oli antanut paloviranomaisille aiheen rakennuslupaa myönnettäessä esittää eräitä paloturvallisuusvaatimuksia, katson aiheelliseksi selostaa tapausta "Palontorjunnassa". teräskarmeihin kiinnitetyillä 8 mm lankalasiseinillä ja että kerroskäytäviin johtavat ovet tehdään palonkestävyydeltään em. Edelleen on valtioneuvosto nimittänyt 1.7.61 esittelijäksi sisäasiainministeriön paloasiainosastoon varatuomari Toivo Tuomisen ja ylimääräisen palotarkastajan toimeen palotarkastaja Jarl Limonin.. Lisäksi esitettiin muitakin henkilö. Paloviranomaiset esittivät rakennusluvan ehdoiksi mm.: porrashuone ja hissikuilu eristetään toisistaan sekä kerrostasoista tiiviillä, väh
Pohjois-Karjalan ja EteläSavon hätäkeskusten toiminnot siirretään Joensuusta ja Mikkelistä Kuopioon vuoden 2012 loppuun mennessä. Käytännön koulutuksen oppilaitos voisi toteuttaa yhteistyössä nykyisten alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Ei aiheuttanut toimenpiteitä palokunnalle. Kaikille Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hätäkeskustyöntekijöille tarjotaan jatkossakin töitä Hätäkeskuslaitoksessa, mutta työskentelypaikkakunta tulee olemaan Kuopio. Koulutuksesta vastaavat Kujalan mukaan paikoin pelastuslaitokset, paikoin alueelliset pelastusliitot. Samalla alan peruskoulutusta voitaisiin Kietäväisen mielestä lisätä niin, että koulutus tukisi myös pelastustoimen sopimussektorin tarpeita. Haastatteluun on kutsuttu hakijoista puolet eli neljä. – Koulun tulisi järjestää varsinaiset kurssit alueellisina lähellä sopimuspalokuntia, Kujala huomauttaa. Normaalia luvatonta porsaankyljyksen grillaamista, kirjoitti tiedotteessa päivystävä palomestari. Niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi siirtyä Ouluun, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä. Käytännön työ muutoksen läpiviemiseksi alkoi huhtikuussa Itäja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskusten henkilöstölle järjestetyillä infotilaisuuksilla. Sopimuspalokuntien Liiton mukaan Suomeen olisi syytä perustaa Valtion palokoulu vastaamaan sopimuspalohenkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista. Paikalle tullut palokunta totesi tilanteen olevan grillaajien hallussa, vaikka ruoan käristäminen kerrostalon parvekkeella ei järjestyssäännön mukaan varmaan olekaan luvallista. Tukitoimilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Lapin hätäkeskuksen henkilöstön vahvuus on tällä hetkellä 34 henkilötyövuotta. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti viime keväänä koko palohenkilöstön koulutuksen siirtämistä valtion vastuulle. Tulipalosta kerrottiin Pelastustiedossa 5/2011. Mikäli henkilö ei siirry hätäkeskukseen Ouluun eikä työllisty muualle, voidaan hänet joutua irtisanomaan. Neljä henkilöä on siirtymässä eläkkeelle ennen Lapin hätäkeskuksen toimintojen lopettamista Rovaniemellä, Jauhiainen toteaa. Vuonna 2011 tehdään esitys puhelujen siirtämisen aikataulusta Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen osalta. – Tässä vaiheessa seitsemän henkilöä on ilmoittanut, etteivät he tule siirtymään Ouluun ja kaksi ei vielä ole osannut sanoa siirtyvätkö he Ouluun vai ei. HÄTÄKESKUSALUEET Valtionneuvoston aluejakopäätöksen ja sisäasiainministeriön hätäkeskusten sijoittamispäätöksen toimeenpano on seuraava: HÄTÄKESKUSALUEET VUONNA 2015 Pohjois-Suomi ja Lappi Pohjanmaa ja Keski-Suomi Pirkanmaa ja Satakunta Varsinais-Suomi ja Häme Itäja Kaakkois-Suomi Uusimaa Oulu Kuopio, Kouvola Pori Vaasa Kerava Turku Rovaniemi Joensuu, Mikkeli Tampere Jyväskylä Helsinki, Lohja Hämeenlinna 2011 2012 2013 2014 2015 2015 UUSI PAIKKAKUNTA yHDISTETTÄVÄ VIIMEISTÄÄN Pohjois-Suomi ja Lappi Itäja Kaakkois-Suomi Pirkanmaa ja Satakunta Pohjanmaa ja Keski-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi ja Häme HÄTÄKESKUSALUE Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) vaatii sopimuspalohenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista. Muutoksen seuraavana kohteena on Itä-Suomen alue. Itäja Kaakkois-Suomen hätäkeskuspalvelut tuotetaan viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä yhdestä pisteestä, Kuopiosta. Joitakin kursseja tulisi järjestää valtakunnallisesti, kuten sopimuspalokunnan päällikkökurssi. Lisäksi virkaa hakivat koulutuskoordinaattori Esa Ahlberg Pelastusopistosta, tukipalvelupäällikkö Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja paloinsinööri Pauli Nurminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Syksyllä aloitetaan muutoskeskustelut henkilöstön kanssa. ”Normaalia luvatonta parvekegrillausta” 6 6/2011. Virkaa hakivat Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Varkaudesta, riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen Kuopiosta, valmiuspäällikkö Matti Hurula Kuopiosta, vuoromestari Jarmo Turunen Siilinjärveltä ja paloesimies Jussi Ollikainen Iisalmesta. Tukitoimilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Jokaiselle Ouluun siirtyvälle vakinaisen viran haltijalle voidaan taata muuttotuet, joita ovat tutustumismatkat Ouluun, muuttokustannuksen korvaus ja muuttoraha. – Nykyinen koulutusjärjestelmä on hajanainen ja laadultaan vaihteleva, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Muutos tapahtuu siten, että vuoden 2012 loppuun mennessä lakkautetaan Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminta Joensuussa ja Etelä-Savon hätäkeskuksen toiminta Mikkelissä. Pelastuslaitos sai Helsingissä hälytyksen kerrostaloon, jossa asukkaat nestekaasugrillillä valmistivat ruokaa parvekkeella. Niille, jotka eivät voi muuttaa työn mukana uudelle paikkakunnalle, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä. SSPL: Hajanainen palokuntakoulutus on uudistettava Pohjois-Savon pelastusjohtajaksi haki kahdeksan henkilöä. SSPL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Antti Rantakankaan mielestä koulutusuudistukset on saatava monen vuoden odottelun jälkeen ripeästi käyntiin. Hätäkeskuslaitoksen uudistus alkaa Itä-Suomessa 1.1.3. Sekä Asikainen että Koponen ovat hoitaneet Pohjois-Savon pePohjois-Savon pelastusjohtajaksi kahdeksan hakijaa lastusjohtajan tehtäviä jo viransijaisena. Kaikille Lapin vakinaisille hätäkeskustyöntekijöille tarjotaan jatkossakin töitä Hätäkeskuslaitoksessa, mutta työskentelypaikkakunta tulee olemaan Oulu. Lapissa valmista vuoden lopussa Vuoden 2011 loppuun mennessä Pohjois-Suomen ja Lapin alueen hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdetä pisteestä, Oulusta. Uusi pelastusjohtaja Pohjois-Savoon valitaan syyskuussa. Toukokuussa parvekegrillaus sytytti kerrostalon kattorakenteet tuleen tuhoisin seurauksin Helsingin Herttoniemessä. Keskisuuren vasteen mukaisesti paikalle riensivät yksiköt H41, H51, H71, H53, H15 ja H66. Palokoulun olisi luontevaa edistää myös sopimuspalokuntiin liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa. 6 4/2011 Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutos etenee. – Henkilöstön irtisanominen on kuitenkin aina vasta viimeinen keino, mikäli muut keinot eivät tuo ratkaisua asiaan, henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen sanoo
Helsingin Palomuseon paloauKirja Helsingin museopaloautoista tot -kirjassa esitellään 30 autoa ja niiden historiaa. Ja onhan Suomikin ollut kerran kansainvälisen kilpailutoiminnan keskus, kun CTIFkilpailut järjestettiin Kuopiossa kymmenen vuotta sitten. Erikseen kysytyn toiminnan kokonaisarvosanan keskiarvoksi tuli 6,2, joka on hieman parempi kuin vuonna 2006 (5,8). Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pientaloissa sekä maatiloilla asuvien kokemuksia nuohouspalveluista. Useimpien autojen esittelyn yhteydessä on myös kuva autosta niiden aktiivikäytön ajalta. Enemmistö vastaajista arvio, että nuohouspalvelut ovat pysyneet samana kahden viimeisen vuoden aikana (66 %). Autot ovat näkyvästi mukana myös Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlakulkueessa myöhemmin tänä syksynä. Taivassalon VPK (1000,9) Naiset 1. Teksti ja kuva: Mia Kunnaskari Lisätietoja: www.ctif.fi Ylituomari Patrik Willberg ohjasi joukkueet kentälle nuoret etunenässä. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen avasi tapahtuman kertoen Suomen monipuolisesta osallistumisesta CTIF-toimintaan eri komissioissa ja työryhmissä – Suomellahan on peräti kahden komission puheenjohtajuus. Tutkimuksen kohderyhmään kuului 3000 pirkanmaalaista yksityishenkilöä. Autot ihastuttavat silloin kaupunkilaisia kulkueen edetessä pääkaupungin katuja. Näistä asteikolla 1-7 parhaimmat luvut (6,4) saivat nuohoojan ammattitaito, nuohouksen sujuvuus ja laskutuksen oikeellisuus. Kuopion kilpailuja kunnioittivat tänä vuonna osallistumisellaan arvovaltaiset vieraat. Nuohouspalveluissa kuusi tärkeintä seikkaa asiakkaiden mielestä ovat Helsingin Palomuseon hoitaja Jari Auvinen on koonnut jälleen hienon kirjan, jossa esitellään helsinkiläisiä museopaloautoja. Autoja voi aika ajoin nähdä myös liikenteessä, sillä ne ovat lähes kaikki ajokuntoisia. Erityisen kiinnostavia aiheita olivat tulisijan kunto ja korjaustarpeet (76 %), yleinen paloturvallisuus (49 %) sekä kunnossapito ja käyttöohjeistus (45 %). Neljän vuoden välein järjestettävät ”palokuntaolympialaiset” käydään 2013 Ranskan Mulhousessa. Avointen kysymysten mukaan erityisen hyvänä asiana nuohousajankohtaan liittyvinä asioina asiakkaat näkivät nuohouspalvelujen täsmällisyyden, säännöllisyyden ja omatoimisuuden. Lappeenrannan VPK (360,0) 3. Rantakulman VPK (pisteet 1017,7) 2. Tavoitteena oli myös selvittää vastaajien nuohouspalveluille asettamia vaatimuksia sekä vastaajien tyytyväisyyttä nuohouspalveluihin. Lisää tietoa halusi 60 prosenttia vastaajista. 13 prosenttia vastaajista arvioi nuohouspalvelujen muuttuneen parempaan suuntaan. Vastaukset voidaan tulkita positiivisiksi, sillä ihmisten halu saada lisätietoa turvallisuusasioista on vain hyvä asia. Tulokset tukevat hyvin nykyistä piirinuohouspalvelujen tuottamistapaa. Taivassalon VPK (330,5) Miehet A 1. Tämän vuoden osalta voidaan todeta, että ainakin nuorten joukkueet saivat hyvää harjoitusta ennen lähtöään Slovenian Ko?evjen nuorten kilpailuihin heinäkuussa. Kuopion kaupungin viestintäjohtaja Kaija Nousiainen muisteli hänkin silloisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajan roolissa uskomatonta talkoohenkeä tapahtuman järjestämisessä. Nummelan kilpailuihin 4.8.2012 on odotettavissa enemmän osallistujia, sillä silloin kyseessä ovat karsintakilpailut seuraaviin kansainvälisiin kilpailuihin. Vastauksia saatiin 981 henkilöltä, joten vastausprosentti oli 33 (27 % vuonna 2006 ). Tutkimusta vertailtiin vuoden 2006 tutkimukseen. Taivassalon VPK (363,5) 2. kesäkuuta vaihtelevassa, mutta kilpailujen kannalta suotuisassa säässä. TULOKSET KUOPIO 2011 Nuoret 1. CTIF:n kilpailutoiminta tarjoaa etenkin nuorille erinomaisen osallistumismahdollisuuden kansainvälisiin tapahtumiin. Museoautot on sijoitettu Roihupellon kalliosuojaan, jossa ne ovat eri sopimuksesta nähtävänä. 15 prosenttia haluaa itse ottaa yhteyttä ja vain 2 prosenttia haluaa itse nuohota. Vastaajista 78 prosenttia haluaa, että nuohouspalvelujen tarjoaja ottaa heihin henkilökohtaisesti yhteyttä. Tämä tutkimus on seurantatutkimus vuoden 2006 tutkimukselle. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Nummelan VPK (327,0) Miehet B Nuijamaan VPK (359,0) Kuopiossa muisteltiin CTIF-kisoja Tampereen aluepelastuslaitos vastaa nuohouksen järjestämisestä Pirkanmaalla. Ehkäpä kilpailut jättivät Kuopioon turvallisuustoiminnalle erinomaisen suotuisan ilmapiirin: viime vuosien aikana Kuopiosta on kehittynyt turvallisuuskoulutuksen vahva osaamiskeskus. Tutkimuksen mukaan parantamisen varaa olisi nuohoojien antamassa palautteessa paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, vaikka vastaajista 72 prosenttia onkin saanut tietoa näistä asioista (44,6 % vuonna 2006). 10 prosentin mielestä nuohouspalvelut ovat heikentyneet. Kansainvälisissä kilpailuissa kyse ei ole pelkästään kilpailusuorituksesta, vaan ohjelmaan kuuluu monenlaista ohjelmaa ja eri maiden palokuntanuorten tapaamisia. Keväällä 2011 aluepelastuslaitos teetti nuohouspalveluja koskevan asiakastyytyväisyystutkimuksen. Nuohoojan palveluasenne sai 6,3 ja nuohouksen hyödyllisyys luvun 6,2. Myös vastaajien vapaamuotoinen palaute kerättiin. Kilpailuja muistellaan edelleen sekä meillä että muualla erinomaisen hyvin onnistuneina. Osallistujamäärä ei tänä vuonna ollut huikea, mutta yksi uusikin joukkue nähtiin: Nummela osallistui miesten A-sarjaan hyvällä hengellä ja sai tuntumaa ensi vuonna järjestettäviin kotikilpailuihin. 6/2011 7 Suomen kansalliset CTIF-kilpailut 2011 järjestettiin Kuopion Väinölänniemellä 18. Lisätietoa: www.kustantajalaaksonen.fi Nuohoojilta toivotaan paloturvallisuustietoa nuohoojan ammattitaito, laskutuksen oikeellisuus, nuohouksen hyödyllisyys, siisti työnjälki, nuohouksen sujuvuus ja nuohoojan palveluasenne. Ammattitaitoon liittyvissä ominaisuuksissa oli hyviä seikkoja hyvä ja laadukas työnjälki, hyvä palvelu, osaava sekä epäkohtiin puuttuva toiminta.
Kilpailijoiden tuli olla vahvoja, kestäviä, nopeita ja vielä ketteriäkin, mikä ei tuottanut vaikeuksia ainakaan voittajajoukkueeseen kuuluneelle palomies Antti Heiskaselle. Naisten joukkueessa kisasi neljä viidestä naispalomiehestä. Oman pelastuslaitoksen miehet veivät kisassa kaksoisvoiton: Toiseksi tullut Stadin haastajat sai alkukilpailuissa parhaan yhteisajan, mutta finaalitaistossa Team Intersport Forum nappasi ykkössijan. Nuhteettomaksikin joukkuetta voisi kuvailla, sillä voittoa lähdettiin juhlimaan valmistautumalla seuraavan päivän työvuoroon, eivätkä paidat lentäneet päältä palkintojenStadin brankkarit tyly isäntä CrossFire-kilpailu keräsi Helsingissä runsaasti yleisöä Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Lassi Rinne ja Kimmo Kaisto Helsingin pelastuslaitos järjesti 150-juhlavuotensa ohjelmaan liittyen Helsingin Rautatientorilla palomiesurheilijoiden CrossFire-kilpailun 10. Kuvassa vasemmalta Liisa Paajaste, Sari Rautiala, Heli Hyttinen ja Kaisa Haikola.. – Crossfitissa oppii sietämään epämukavuusalueella työskentelyä ja loukkaantumisriskikin pienenee, neljä vuotta lajia harrastanut Heiskanen kertoi. Laatuaan ensimmäinen kilpailu Suomessa toimi osana palomiesten PM-kisoja ja perustui crossfit-ideologiaan, jonka mukaan kilpailussa menestyäkseen tuli olla mahdollisimman monivivahteisesti suorituskykyinen. Yhteensä yksi joukkue työnsi kuulaa 240 metriä. Kuvassa oikealta Antti Heiskanen ja Tero Heino. Paitsi harrastuneisuus, myös tasaisuus ja loistava yhteishenki siivittivät Team Intersport Forumin voittoon, pohtivat joukkueeseen Heiskasen lisäksi kuuluneet palomies Tero Heino sekä palomiessairaankuljettajat Eemeli Kokkonen ja Anssi Rauta. 8 6/2011 H elsingin pelastuslaitoksen kehittämään kilpailuun osallistui yhdeksän suomalaista joukkuetta ja yksi ruotsalaisjoukkue. elokuuta. Kilpailijat työnsivät pareittain 940 kiloa painavaa rautakuulaa sille rakennettussa kourussa
– Asenne tässä ratkaisee. Pronssimitali Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle Crossfitistä poiketen CrossFire oli neljän hengen joukkuekisa, jossa jokaisessa lajissa oli mukana ammatillinen elementti: kaikki seitsemän osalajia vastasivat tyypillisiä palomiessairaankuljettajan tehtäviä. Antti Heiskaselle sopi varsin hyvin, ettei lajeista ollut tietoa etukäteen. Kiitosta Uimonen jakoi myös kilpailun ainoalle naisjoukkueelle. Heistä neljä matkasi Helsinkiin kilpailemaan, ja kauimpaa Oulusta asti saapui palomies Kaisa Haikola. – Joukkue kasattiin kahden päivän varoitusajalla, ja treenaaminen on hoitunut normaalilla työpaikkaliikunnalla, kertoi ylipalomies Mikko Uimonen Imatralta. Loviisan Fire & Security. Kaikki kilpailusuoritukset tehtiin ilman ikä-, sukupuolitai painotasoituksia, mikä ei haitannut Haikolaa. Osalajit – konttiralli, letkunveto, rautakuula, sahapukki, kylmäkalle, letkulaukut ja kalustonnosto – julkistettiin kisaan osallistuneille joukkueelle vain pari tuntia ennen kilpailun alkua. CrossFire-kilpailun joukkueen jäsenenä saattoi toimia vain pelastusalan tutkinnon Loppukilpailun mitalijärjestys: 1. Toive toteutui, sillä kisan aikana ei sattunut suuria haavereita. 6/2011 9 jaossa yleisön innokkaasta kannustuksesta huolimatta. Me olemme jo voittajia, Haikola sanoi hymyillen. Team Intersport Forum, Helsingin pelastuslaitos 2. – Eihän töissäkään aina tiedä, mitä on edessä, mies summaa. Joukkueen kokoon saaminen oli merkittävä saavutus, sillä Suomessa toimii tällä hetkellä palomiehenä vain viisi naista. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos -joukkue vei voiton Loviisan Fire & Securitysta pronssiottelussa, joka kultaottelun tapaan koostui lyhennetyistä, jo aikaisemmin päivällä nähdyistä osalajeista. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen joukkueeseen kuulunut Uimonen kuvaili CrossFirekilpailua ainutkertaiseksi työkykyä ylläpitäväksi kilpailuksi ja toivoi, ettei tämä työkyky häviäisi merkittävien loukkaantumisien myötä. Jokaiselle kilpailijalle tai kilpailijaparille mitattiin suoritusaika kustakin osalajista, ja yhteisaikojen perusteella neljä parasta joukkuetta pääsi mukaan mitaliotteluihin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Stadin Haastajat, Helsingin pelastuslaitos 3. Naisjoukkueeseen tultiin Oulusta asti Kilpailuun valmistauduttiin eri joukkueissa erilaisin menetelmin, joista suosituin oli yhteisten harjoitusten puuttuminen. Suosittelen koko alaa lämpimästi myös naisille, meillä on hyvä henki, Haikola kertoo. – Onhan tämä hieno juttu
Ihmiset ovat hyvällä mielellä, Antti Heiskanen kiitti. Jokaisen kilpailijan tuli kiivetä konttipyramidin päälle liukutankoa myöten ja nostaa köydellä kaksi niputettua 76 mm -letkurullaa. Kilpailijat kantoivat jokainen sata metriä kallea, jolle oli kertynyt elopainoa 80 kiloa. Tapahtuman ympärillä yleisöä vetivät myös Helsingin Pelastuslaitoksen 150-juhlavuoden yhteistyökumppaneiden infopisteet sekä SPEKin suursuosion saavuttanut pomppulinna. Hyväntuulista yleisöä piisasikin Helsingin Rautatientorilla runsaasti koko aurinkoisen viisituntisen illan, ja samoja kasvoja saattoi nähdä joukkueiden esittelystä aina palkintojen jakoon asti. Katso kaikki tulokset ja lisätietoa osoitteesta: www.hel.fi/hki/pela/fi/Juhlavuosi > CrossFire-kilpailuiden tulokset. Letkuihin oli lisätty sen verran hiekkaa, että vedettäväksi kertyi lähes 140 kiloa. Kuvassa voittajajoukkue Team Intersport Forum. Kyseessä oli yksilösuoritus, mutta matkaan lähtiessä pari sai nostaa kallen kantajan kyytiin. Kilpailijat vetivät pareittain hiekkatäytteistä 76 mm:n letkua yhteensä kaksisataa metriä. Tiina tuli katsomaan komeita palomiehiä ja on joskus harkinnut liittyä VPK:hon.. Jokainen joukkueen jäsen sahasi kaksi kiekkoa puupöllistä. Katsojilla oli myös mahdollisuus ihailla maisemia puomitikasauton H66 korista sekä koittaa itse lähes 140 kiloa painavan letkun vetämistä. Yleisön viihtymisestä vastasivat kilpailijoiden lisäksi juontajat Lorenz Backman ja paloesimies Janne Taskinen Helsingin pelastuslaitokselta. Komeita miehiä ja kauniita naisia! Kyllä täällä viihtyy, kuvaili yleisöksi tullut ensihoitajaopiskelija Auri Korhonen. Helsingin pelastuslaitoksen joukkueeseen kuuluivat Antti Heiskanen, Tero Heino, Eemeli Kokkonen ja Anssi Rauta. – Ihan ainutlaatuinen juttu, toivottavasti tästä tulisi perinne. Tiina Pohjalainen haastoi palomies-sairaankuljettaja Mika Tervon leikkimielisessä varusteidenpukemiskisassa. 10 6/2011 suorittanut tai sitä parhaillaan suorittava henkilö, mistä syystä kisakentällä ei nähty vapaapalokuntalaisia. Lajeista menossa kalustonnosto. Rautatientorilla riitti yleisöä CrossFiren ympärille oli rakennettu varsin näyttävä, hienosti suunniteltu ja näkyvästi markkinoitu tapahtuma. Monet kilpailijat kehuivat kilpailun puitteita. – Tämä on hieno juttu
Erityisen silmiinpistäviä ovat kansalaisten käsitykset toiminnan joustavuudesta, mikä on uusimpien tietojen valossa suorastaan romahtanut. Jo pitkän aikaan on ollut havaittavissa, että turvallisuusviranomaisten palveluihin kohdistuvat vaatimukset jatkuvasti kasvavat ja ihmiset haluavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua. Erityisen silmiinpistäviä ovat kansalaisten käsitykset toiminnan joustavuudesta, mikä on uusimpien tietojen valossa suorastaan romahtanut. Alueellistamisen jälkeen (2005– 2008) suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta pysyivät kutakuinkin ennallaan tai paranivat kaikilla käytetyillä kriteereillä mitattuna. Gallupin haastatteluissa kansalaisten käsityksiä pelastusjärjestelmän toimivuudesta on kysytty antamalla vastaajille joukko luonnehdintoja ja pyytämällä heitä arvioimaan niiden soveltuvuutta oman kuntansa/alueensa pelastustoimeen. Avoimeksi jääkin, johtuvatko kansalaisten heikentyneet käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta siitä, että palvelutaso on heikentynyt, vai siitä, että vaatimustaso on kasvanut. Yllättävintä alueellistamisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa oli vastaajien käsitys toiminnan taloudellisuudesta, joka oli kutakuinkin vastakkainen kuntien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten käsityksiin verrattuna. Yllättävintä alueellistamisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa oli vastaajien käsitys toiminnan taloudellisuudesta, joka oli kutakuinkin vastakkainen kuntien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten käsityksiin verrattuna. Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta entistä kriittisempiä Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta ennen alueellistamista ja sen jälkeen (%). Alueellistamisen jälkeen (2005-2008) suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta pysyivät kutakuinkin ennallaan tai paranivat kaikilla käytetyillä kriteereillä mitattuna. Niitä on toteutettu 3–4 vuoden välein, ja tutkimuksissa on kartoitettu hyvin laajasti suomalaisten käsityksiä pelastustoimen tilasta. Jo pitkän aikaan on ollut havaittavissa, että turvallisuusviranomaisten palveluihin kohdistuvat vaatimukset jatkuvasti kasva83 86 23 71,5 67,5 85,5 84,5 86,5 33 75 70,5 85 82 82 32 68 58 82 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Toiminta tehokasta Toiminta ammattitaitoista Toiminta halpaa Toiminta nopeaa Toiminta joustavaa Toiminta luotettavaa 2011 2005 2008 1999-2002 Kuvio: Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta ennen alueellistamista ja sen jälkeen (%). Hyvä puoli on ollut se, että tietoja suomalaisten suhtautumisesta pelastustoimeen on kerätty vakiintunein menetelmin lähes 20 vuoden ajan sisäministeriön Suomen Gallupilta tilaamilla haastattelututkimuksilla. Viimeisen tammikuussa 2011 toteutetun haastattelututkimuksen mukaan suomalaisten käsitykset ovat heikentyneet oleellisesti. Käytännössä päävastuun asiasta on kantanut Olavi Kallio Tampereen yliopistolta. Uusimman vuonna 2011 toteutetun tutkimuksen tulokset näkyvät omana palkkinaan. Vastaajien käytettävissä on ollut neliportainen asteikko, jossa ”sopii hyvin” on saanut arvon 4, ”sopii melko hyvin” arvon 3, ”sopii jossain määrin” arvon 2 ja ”ei sovi lainkaan” arvon 1. Teksti: Reijo Tolppi Kuva: Ilkka Luoma. Käytännössä kaikki alueellistamisen jälkeen saatu etu on menetetty, ja lukuun ottamatta pelastusjärjestelmän hinnasta annettuja arvioita kansalaisten käsitykset ovat pudonneet alueellista edeltävän tason alapuolelle. Kuviossa kaikki luonnehdinnat on käännetty positiivisiksi, eli kansalaiset ovat arvioineet toiminnan sitä paremmaksi, mitä suurempi on väitteeseen yhtyvien lukumäärä. Käytännössä kaikki alueellistamisen jälkeen saatu etu on menetetty, ja lukuun ottamatta pelastusjärjestelmän hinnasta annettuja arvioita kansalaisten käsitykset ovat pudonneet alueellista edeltävän tason alapuolelle. Viimeisimmän, tammikuussa 2011 toteutetun haastattelututkimuksen mukaan suomalaisten käsitykset ovat heikentyneet oleellisesti. Seurantatutkimuksen ensimmäisen vaiheen loppuraportti.” sekä Kallion ja minun vuonna 2008 julkaisema ”Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004. Mutta oli miten oli, kansalaisten käsityksillä on oma heijastusvaikutus kuntien luottamushenkilöihin, eikä tiukentuvassa kunnallistaloudessa pelastustoimenkaan ole viisasta ottaa kansalaisten tukea ja hyvää imagoa itsestäänselvyytenä. Ensimmäisten vuosien kokemuksia alueiden, asukkaiden ja kuntien näkökulmasta.” Parasta aikaa työn alla on kolmas ja todennäköisesti viimeinen seurantatutkimus, joka julkaistaneen keväällä 2012. Lisääntyvät odotukset ja vaatimukset ilmenevät myös kansalaisten madaltuneena kynnyksenä hakea apua ja neuvoja viranomaisilta. Tämän jälkeen on laskettu keskiarvot kahdesta pelastustoimen alueellistamista edeltävästä tutkimuksesta (vuosilta 1999 ja 2002), ja kahdesta välittömästi alueellistamisen jälkeen tehdystä haastattelusta (vuosilta 2005 ja 2008). Avoimeksi jääkin, johtuvatko kansalaisten heikentyneet käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta siitä, että palvelutaso on heikentynyt, vai siitä, että vaatimustaso on kasvanut. Lisääntyvät odotukset ja vaatimukset ilmenevät myös kansalaisten madaltuneena kynnyksenä hakea apua ja neuvoja viranomaisilta. Mutta oli miten oli, kansalaisten käsityksillä on oma heijastusvaikutus kuntien luottamushenkilöihin, eikä tiukentuvassa kunnallistaloudessa pelastustoimenkaan ole viisasta ottaa kansalaisten tukea ja hyvää imagoa itsestäänselvyytenä. Tähän asti pelastustoimen alueellistamista on julkaistu kaksi tutkimusta: Kallion vuonna 2003 laatima ”Pelastustoimen alueellistaminen lähtökuopissa. Yksi selvittelyn alla ollut teema on ollut kansalaisten käsitykset pelastustoimen toimivuudesta. 6/2011 11 P elastustoimen alueellistamisen käynnistyessä sisäministeriössä päätettiin, että sen vaikutuksia tullaan systemaattisesti kartoittamaan. Käsitykset heikentyneet Oheisessa kuviossa on yhdistetty luokat 4 (sopii hyvin) ja 3 (sopii melko hyvin). vat ja ihmiset haluavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua
Miten opisto voi olla mukana antamallaan koulutuksella kehittämässä laitosten hoitamaa turvallisuusviestintää. Valitettavasti alueet huolehtivat koulutuksesta eritasoisesti. Lähtökohtana pidän sitä, että ammatilliselle koulutukselle on ehdottomasti annettava se arvo, mikä sille kuuluu. Olemmeko oikeilla jäljillä kouluttaessamme työvoimaa alalle. Entä jos koulutettu haluaakin hakeutua töihin sellaiseen paikkaan, johon hänen koulutaustansa ei riitä. – Siten saamme myös palautteen omaan toimintaamme. Kentän tarve on koulutuksen lähtökohta. 12 6/2011 Pelastusopiston rehtorina elokuun alussa aloittanut Mervi Parviainen odottaa mielenkiinnolla ja avoimin mielin pelastusalan koulutuksen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työn tuloksia. Minusta meillä on nyt hyvä koulutusjärjestelmä. – Ei auta, että laitoksissa jupistaan. Hyviä ja rakentavia esityksiä odotetaan niin täällä meillä opistossa kuin ministeriössäkin. – On selvä, että pelastustoimen järjestelmä ei pysy pystyssä ilman vapaaehtoisia. Koulutuksella vaikea auttaa syrjäseutuja Mervi Parviainen ei näe mahdollisena, että Pelastusopisto suoraan voisi olla edesauttamassa syrjäseutujen työvoimakehitystä. Avointa vuorovaikutusta hän toivoo myös pelastuslaitosten kumppanuushankkeen kautta. Hän ei lämpene ajatukselle, että Pelastusopisto eli valtio alkaisi kouluttaa myös vapaaehtoisia. – Meillä on kuitenkin liikkumisen vapaus ja jokainen sijoittuu sellaiseen työpaikkaan kuin haluaa. Kaikessa koulutuksessa tulee olla perustana tietenkin laitosten työvoiman tarve, mutta myös se, että kansalaisten saama apu on laadukasta. Uusi rehtori aikoo myös näyttäytyä aktiivisesti kentällä. – Olisi hyvä, että jollakin tavalla voisimme siinäkin olla mukana. Usein kuulee sanottavan väheksyvään sävyyn, että he eivät osaa mitään. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan. Hän korostaakin, että pelastuslaitosten edustajien on tuotava reilusti esille omat näkemyksensä. En kuitenkaan pitäisi mahdottomana ajatella palokuntatoiminnassa olevien sopimuspalokuntalaisten kouluttamista tietyin edellytyksin oppisopimuskoulutuksen kautta. Vapaaehtoisemme ovat juuri niin hyviä kuin laitokset heitä kouluttavat. K aiken lähtökohtana pitää kuitenkin olla kentän tarve. Toisaalta en pidä järkevänä sitä, että alkaisimme kouluttaa erilaisia palomiehiä; olisi suurja korpiasemien palomiehiä. – Meidän voimavaramme eivät siihen riitä. Koulutamme kenttää varten Pelastusopiston uusi rehtori Mervi Parviainen: Teksti ja kuvat: Esa Aalto ”. Erilaisten näkemysten pohtiminen on tärkeätä, mutta on tarkoin punnittava, mitkä ovat niiden edut ja haitat. Siksi, koska heitä ei ole riittävästi koulutettu ja se olisi laitosten tehtävä. – Ymmärrän hyvin toiveita, että sopimuspalokuntalaisia koulutettaisiin syrjäseutujen tehtäviin. Esimerkiksi turvallisuusviestintää käsiteltäessä osoittautui erittäin hyödylliseksi käymämme keskustelut asiaa pohtivan työryhmän kanssa. – Tarkoitus on päästä vierailemaan jokaisessa laitoksessa ja hätäkeskuksessa, hän sanoo. Hän haluaa opiston olevan yhteistyökumppani, joka kuuntelee kenttää ja sen tarpeita. Nyt on aika sanoa ääneen kaikki se, mitä ajatellaan koulutuksesta. Pelastusopiston rehtoriksi valittu, hallintotieteiden tohtori Mervi Parviainen korostaa oppilaitoksen tärkeimmän tehtävän olevan osaavan työvoiman kouluttamista alalle. Vaarana tällaisessa on myös kahden tason koulutetut ja mikä vaikutus sillä on alan sisäiseen kehitykseen. Silloin voidaan kysyä, miksi he eivät osaa
Mervi Parviainen pitää myös hyvänä, että jatkossakin laitoksista saadaan määräaikaisiin opettajan virkoihin työntekijöitä. Muun muassa alkoholihaittojen takia opiston johto joutui puuttumaan opiskelijoiden toimintaan. Toivottavasti sitä tehdään myös hyvässä yhteistyössä kentän kanssa ja tutkimustulokset valuvat arjen työhön. Toisaalta hän on myös jämpti ja odottaa sitä toisiltakin. Sekin kertoo alan vetovoimaisuudesta. Viime keväänä opiskelijat marssivat ulos kesken oppituntien kritisoidakseen tiukempaa kuria. Me olemme aloittamassa tutkijahautomon, jonka yhtenä tavoitteena on edistää tutkimuksellista osaamista ja asennetta. Me olemme aikuisoppilaitos. Keskusteleva ja jämpti rehtori ei vatuloi. Hän on avoliitossa Pohjois-Karjalan pelastusjohtajan Jorma Parviaisen kanssa. Vuonna 2006 hän väitteli hallintotieteiden tohtoriksi. Palotarkastajille tarvitaan koulutus Erityisesti hän kaipaa koulutustarjontaan omaa koulutusta palotarkastustyötä tekeville. – Ihminen pääsee helpolla, ellei ota kantaa ja uskaltaudu pois mukavuusalueeltaan. Ydintehtävä pidettävä mielessä – Meidän pitää jatkossakin miettiä sitä, mikä on ydintehtävämme. Asuessaan Keski-Suomessa hän toimi muun muassa kunnallispolitiikassa, sitoutumattomana vihreänä valtuutettuna. Turvallisuusalan yhteiskoulutus kiinnostaa Hänen mielestään oppilaitoksen arkityöhön ei olisi suurta vaikutusta sillä, jos Pelastusopiston toiminta olisi opetushallinnon alaista toimintaa. Rankat tehtävät edellyttävät elämänkokemusta. Opiskeluvauhti kertoo siitä, että Mervi Parviainen ei ole sellainen. Emme me halua hauskanpitoa kieltää, mutta tietyt rajat on oltava. Hänen mielestä pelastusalan korkeampaa jatkokoulutustakin olisi syytä pohtia. – Olemme todenneet, että haasteina ovat hyvä opiskelija-aines myös tulevaisuudessa ja opettajakunnan asiantuntemuksen säilyminen. Muiden alojen koulutus kehittyy, miksi siis ei myös meidän. – Tiedän, että työnantajatkin haluavat hieman kypsempiä henkilöitä palomiehiksikin. Kun tavoitellaan työn laadukkuutta, tarvitaan siihen pääsemiseksi tutkimustietoa. 6/2011 13 Sen sijaan hän pitäisi hyvänä, että opisto ottaisi yhä enemmän huolehtiakseen kouluttajakoulutuksen. Hänellä on kolme poikaa. Jälleen Mervi Parviainen haluaa korostaa sitä, että uudistukset pohdittaisiin yksinomaan alan tarpeet huomioiden. Sitä edellyttää myös haasteellinen taloustilanne ja sen mukanaan tuoma valtion tuottavuusohjelma. Vaikka hän ymmärtääkin yhteiskunnan vaatimukset keski-iän laskulle, ei hänen mielestään asiaa pitäisi tarkastella yksioikoisesti. Siihen tarvitaan hyvä, räätälöity koulutus, jossa käytetään hyödyksi muun muassa verkko-opetusta. – Ikärajana pitäisin 18 vuoden. Erityisen mielissään uusi rehtori on opiston suojissa tehtävästä tutkimusja kehittämistoiminnasta. Onpa hän ollut perustamassa maamme toista yksityistä äitiysneuvolaakin. Samalla pohtisin myös erittäin tarkoin, onko yleissivistävä koulutus tarpeen pelastajatutkinnossa. Keskusteleva, avoin, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen; sellaiseksi hän kuvailee itseään. Opettajapesti voidaan kuitenkin nähdä myös urasuunnittelukysymyksenä. Muutoinkin Parviaisen mielestä verkkoopetusta on voimakkaasti kehitettävä kaikessa Pelastusopiston antamassa opetuksessa. Parviaisella on terveydenhuoltoalan koulutus; hän on toiminut lastenhoitajana, sairaanhoitajana ja kätilönä. – Tarvetta on, mutta kurssien rahoitus joudutaan aina neuvottelemaan Hätäkeskuslaitoksen kanssa uudelleen. Tästä koulutuksesta ei tule elämäntapaa. Näyttää siltä, että siinä olisi toivomisen varaa. Meillä ei ole esimerkiksi mahdollisuuksia antaa voimavarojamme automaattisesti vastikkeetta käyttöön erilaisiin työryhmiin. – Tätä varten tulee huolehtia myös opiskelijoiden tietokoneiden käyttövalmiudesta. Valkealassa syntynyt 48-vuotias uusi rehtori toimi viimeksi koulutusjohtajan viransijaisena. Tämä ei ole mikään huvipuisto, jossa kisataan vanhempien kanssa, kuinka perillisten kanssa menetellään. Erilaiset kiintiöt ja ikärajat voisivat kyllä kirvoittaa keskustelua, ovatko valintakriteerit syrjiviä, tämähän on jo yliopistomaailmassa nähty. Voisi olla esimerkiksi kaikille yhteinen lyhyt, 1-2 kuukauden pituinen peruskoulutus ja sen jälkeen erikoistuttaisiin tiettyihin tehtäviin. Toisaalta voi pohtia sitä, pitääkö meidän huolehtia siitä, vai pitäisikö edellyttää, että opiskelijaksi valintakriteerinä olisi myös tämä. – Jos halutaan, että sitä pitää laskea, niin sitten järjestetään asiat niin, että se saadaan laskemaan. Tilanne on luonnollisesti ristiriitainen, koska meillä on hyvin monenlaista asiantuntemusta talossa. Parhaillaan opistossa on aloitettu strategiasuunnittelu siitä, millainen oppilaitoksen halutaan olevan vuonna 2020. – Toki voidaan kysyä myös sitä, mikä vaikutus keski-ikään on puheille siitä, että pelastajatutkinnon rakennetta uudistettaisiin ja samalla koulutusaika pidentyisi. Oppilaskunnan edustajat ja kurssien vanhimmat halutaan kiinteämmin mukaan yhteisten pelisääntöjen laadintaan ja toiminnan suunnitteluun. Turvallisuusalan oppilaitosten yhdistämistäkin hän pitää mielenkiintoisena ajatuksena, vaikka tähdentääkin, ettei ole sellaista ajamassa. – Uusi lakikin lisää osaamisvaatimuksia ja koulutus on paras vastaus tähän. Se tuo piristystä ja motivaatiota jaksaa työelämässä. – Toivon, että se saa kehittyä suotuisasti. – Puolitoistavuotinen koulutus on myös yksi etu, jolla saamme hyviä hakijoita ja opiskelijoita. Alallamme on yhteiset arvot ja niiden mukaan elämme. Pelastajatutkintoon monet hakevat myös useamman kerran, jos eivät kerralla pääse sisään. Joskus tosin voisin katsoa itseäni aamulla peilistä ja sanoa, ettei tänään tarvitse koko maailmaa pelastaa, hän naurahtaa. Huolenamme on, että pystymme pitämään koulutuksen tasokkaana ilman, että joudumme kajoamaan muihin toimintoihimme. Hän kutsuu vatuloinniksi turhanaikaista empimistä ja toiminnan kanssa vetkuttelua. Hän tuli vuonna 2006 hallinnon yliopettajaksi Pelastusopistoon. Joensuun (nyk. – Ymmärrän, että laitoksissa voi olla nihkeyttäkin myöntää virkavapauksia, koska työvoimaa tarvitaan sielläkin. – Oli selvää, että haen rehtoriksi, sillä olen aina pyrkinyt ammatillisesti eteenpäin, ja koen, että minulla on tähän tehtävään eväät ja annettavaa, Mervi Parviainen sanoo. Vierastan sitä, että pelastajakurssille tultaisiin hyvin nuorena, on puhuttu jopa 17-vuotiaista. Jatkokoulutusmahdollisuuksille ei pidä lyödä tiivistä tulppaa, vaan sitäkin tulisi avoimin mielin lähestyä. – Yritämme nyt ehkäistä tällaiset tapaukset yhteistyön avulla. Huolissaan hän on hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta, nimenomaan alueellisista kursseista, jotka vaativat ylimääräisiä voimavaroja. Ikää ei pidä liiaksi tuijottaa Keskustelua on herättänyt myös se, miten pelastajakurssilta valmistuvien 27 vuoden keski-ikää saataisiin laskettua. Me haluamme olla asiantuntijaorganisaatio, joka kouluttaa alalle osaavaa työvoimaa. Itä-Suomen yliopistossa) hän opiskeli 2000-luvun alussa vauhdikkaasti ensin hallintotieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi. Se on myös yksi syy siihen, että aloittavien keski-ikä on korkeampi. – On sanottu, että amk-tutkinnolla kyllä pärjätään, mutta koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Erityisesti poliisien kanssa kentällä tapahtuvaan yhteistyöhön yhteinen koulutus voisi tuoda lisäpontta. Toivottavasti laitoksissa olisi yhä enemmän myös tutkimusmyönteisyyttä. – Mehän olemme päässeet sitä harjoittelemaan Savonia ammattikorkeakoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä
Suurpaloriski on huomattava Suurpaloriski on maatiloilla erittäin suuri, käsittäen kotitalouden palovaaran aina suurteollisuuden paloriskeihin asti. Palon nopeaan havaitsemiseen edellytetään automatiikan käyttöönottoa tietyissä tuotantorakennuksissa, esimerkiksi savuun reagoivan palonilmaisulaitteiston asentamista tai muun vastaavan järjestelmän käyttöönottoa, minkä avulla alkava palo havaitaan nopeasti. Kaikkein tärkein asia maatilojen suurpalojen ehkäisyssä on asetuksenkin mukaan yrittäjän omatoiminen varautuminen, pelastussuunnitelman huolellinen laatiminen, alkusammutusvalmiuden varmistaminen sekä ihmisten ja eläinten pelastamisen harjoittelu. ovat yleisiä palolähteitä. Lisätietoja: www.vahingontorjunta.fi. Uudessa asetuksessa edellytetään, että tuetussa maatilarakentamisessa noudatetaan RakMK E-sarjan määräyksiä. Uusissa kohteissa tulisi sähköurakoitsijan tehdä jälkitarkastus esimerkiksi kahden vuoden kuluttua urakan luovutuksesta, jolloin piilevät viat havaittaisiin ja samalla poistettaisiin ilmestyneet ”omat viritykset” urakkakohteesta. Tosiasia on, että pelastustoimen kannalta kohteet ovat vaikeasti saavutettavissa jo pelkästään pitkien ajomatkojen takia. Sähkökeskukset, lämpökeskus, rehusekoittamo, konesuoja yms. Asetuksessa tarkennetaan rakennusluokkien osastokokoja sekä rakennusten välistä etäisyyttä. Nykyiset maatilat ovat suurteollisuutta, johon liittyy usein vielä oheisliiketoimintaa. Lämpökamerakuvauksien yleistyessä saadaan helposti piilevät viat esiin, muun muassa löysien liitosten aiheuttama ylikuumeneminen. Asetus avuksi Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin heti kun tilanne selvisi. Suurpalojen syy ei ole toiminnan harjoittajassa, palomiehissä tai vakuuttajassa. Jopa sähköyhtiöiden etälukupäätteet ovat aiheuttaneet tulipaloja maatiloilla. 6/2011 15 TURVATA Oy Ab | 010 569 4700 info@turvata.fi | www.turvata.fi Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO PARATEch hUOLEhTii PELASTAjAn nOSTOVOimASTA Paratech Maxiforce -nostotyynyt Nostokyky jopa 64 tonnia. Pyydä vaihtotarjous ennen vahinkoja, saat sen erikoishintaan 30.11.2011 saakka. Kymmenen vuoden tarkastusväli olisi jo parempi. MMM päivitti 2.6.2010 asetuksensa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (456/2010). Nykyinen 15 vuoden tarkastusväli on teoriaa, kun puhutaan paloturvallisuudesta. Vakuutusala onkin esittänyt, että lakisääteisiä sähkötarkastuksia kohdennettaisiin suurehkoihin maatiloihin nykyistä laajemmin ja tiheämmin. Erityisesti huomio tulee kiinnittää käyttötapaosastointiin. Pelastusopisto on jo muutaman vuoden ajan antanut korkeatasoista lisäkoulutusta palotarkastajille, jotka päivittäin painivat tämän ongelmatoimialan kimpussa. Pyydä vaihtotarjous! ti, rakennusluokka jne.) mikäli rakennushanke sai yhteiskunnan tukea. Asetuksen mukaan savunpoistoon sekä eläinten pelastamiseen tulee kiinnittää huomiota. Eräät edistykselliset vakuutusyhtiöt vaativat maatila-asiakkaitaan tarkistuttamaan sähköasennukset viiden vuoden välein. Syy on nähdäkseni erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä, jossa joudutaan toimimaan niukoilla resursseilla tiukkaan säädellyllä toimialalla. Tilanne näytti siedettävältä, mutta pari viime vuotta on osoittanut, että pinnan alla on kytenyt ja nyt suurpalot ovat taas otsikoissa. Vakuutusyhtiöt laativat omiin ehtoihinsa kohtia, jotka tähtäsivät parempaan paloturvallisuuteen vakuutetuissa kohteissa. Vaihda vanhentuvat nostotyynyt nyt uusiin Maxiforce-korkeapainenostotyynyihin. Finanssialan Keskusliitto on laatinut Ohjeet maatalouden tuotantoja varastorakennusten automaattisia palovaroitinjärjestelmiä varten: FK7:2010-11(fi). Lisärakentamisen yhteydessä tulee myös niin sanotun vanhan puolen sähköasennusten turvallisuus tarkastaa. Niiden käyttöikä on keskimäärin 12 vuotta. Paksuus 1,6-2,5 cm – sopii ahtaisiin paikkoihin. Vakuutusala odottaakin uuden pelastuslain myötä maatalousyrittäjille paloriskien kartoitusta uuden palotarkastuskulttuurin avulla. Usein palossa tuhoutuu huomattava määrä tuotantoeläimiä. Suurpalojen syitä tarkasteltaessa nousevat sähköpalot ykköseksi. tiedätkö nostotyynyjesi iän ja kunnon. Noin 60 prosenttia maatilojen suurpaloista aiheutuu sähköasennuksien puutteellisuudesta, sähkölaitteiden huonosta kunnossapidosta, erilaisista sähkölaitevirityksistä ja jälkiasennuksista, lisälämmittimistä ja valaisinvioista. Aramidivahvisteista, lujaa neopreeniä
Ja pelastustoimessa on sentään tehty maakunnallinen yhteenliittäminen, Tähtinen muistuttaa. Hän on myös ottanut esimerkiksi samassa kaupungissa eli Porissa tehdyn vesija viemärilaitoksen fuusion, joka vasta 15 vuoden kuluttua alkoi olla samaa taloa. – Konsulttivetoisesti olemme toteuttamassa kehittämishanketta, jotta johtamisesta tulisi jouhevaa ja saadaan hommat pelaamaan. Pekka Tähtinen tietää, että muuallakin on törmätty samaan ongelmaan, sillä pelastusjohtajat jakavat tavatessaan toistensa kanssa saman huolen. – Mielestäni olisi välttämätöntä luoda myös pelastusalalle sellainen koulutusväyTeksti ja kuvat: Esa Aalto Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen pitää 24 tunnin työaikaa parhaimpana Osaaminen ja sovituista asioista sekä aikatauluista kiinnipitäminen; siinä ovat asiat, jotka pelastusjohtaja Pekka Tähtinen haluaisi olevan oleellinen osa hyvää toimintatapaa. – Me voisimme myös myydä turvallisuuskoulutusta alueemme yrityksille, mutta se tyssää siihen, että sen hoitaminen muutoin kuin ylitöinä on lähes mahdotonta. Minusta hyvään työnteonkulttuuriin kuuluu se, että on tahto tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Jos hommat hoidetaan Porin paloaseman alakertaan on tehty näyttävä palomuseo. Satakunnan pelastuslaitoksella yritetään nyt aktiivisesti muuttaa työnteon kulttuuria kehittämällä johtamista. – Tehollisen työajan tulisi tällaisessa järjestelmässä olla 12 tuntia. – Ja esimiehet päättävät sen mitä tehdään. Vaikka tämä on tyypillistä organisaatioissa, joissa noustaan porras portaalta ylöspäin, niin pelastustoimessa tästä delegoinnista tulisi päästä eroon. Tätä on tehty jo jonkin aikaa, lopuillaan on neljäs tähän tähtäävä hanke, Tähtinen kertoo. Palotarkastustoimintakin ontuu tämän vuoksi eikä Kanta-Porin paloasemalle ideoitua valistusrataakaan saada kunnollisesti hyödynnettyä ”kun voi tulla hälytys”. Sitä on siis odoteltava paloasemalla. Työt pitää järjestää muutenkin kuin että odotellaan vain hälytyksiä. Muutosvauhti on verkkainen ja se pitää ymmärtää. Hän panee toivonsa myös siihen, että alan koulutustasoa nostamalla kyetään kehittämään alan toimintatapoja. – Esimieheni, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus on todennut, että pelastusalalla pitää olla malttia odottaa yhteenhitsautumista. – Esimerkiksi päiväkotiin ei voida mennä valistuskeikalle, koska samaan aikaan voi tulla hälytys pelastustehtävään. 16 6/2011 S atakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo ykskantaan, että paras työaika pelastusalalle on vuorokautinen, 24 tunnin työaika, mutta jatkaa heti perään: ”jos hommat hoidetaan”. – Kaiken kaikkiaan työntekoa voisi kuvailla siten, että ensimmäiseksi tehdään sitä mikä on kivaa, toiseksi sitä mitä osaa ja vasta kolmantena sitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen on tyytyväinen, että alan historiaa on omalle asemalle saatu hienosti esille.. Tämä näkyy Tähtisen mukaan eniten halukkuudessa tehdä onnettomuuksia ennalta ehkäisevää työtä. – Ongelmana on se, että ihmiset tekevät aika paljon vääriä asioita. Toimintatavat muuttuvat hitaasti Tähtinen sanoo uskovansa, että toimintatapa alalla tulee vähitellen muuttumaan, vaikka uusi sukupolvi töihin tulleessaan tuntuu kovin helposti oppivan vanhan tavan. Työaikakäytännöt pitää hänen mielestään saada sellaisiksi, että töitä tehdään silloin kun ollaan töissä. Aivan liian paljon tehdään alaisten töitä, työt delegoituvat ylöspäin
– Lähtöaikavaatimukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sopimuksin parane. Toimintavalmiuskeskustelu käy kuumana Valtakunnallisesti on käyty vilkasta keskustelua palokuntien toimintavalmiudesta ja samaa keskustelua on käyty myös Satakunnassa. Valtio olisi tunteettomampi omistaja eikä se sietäisi pitkään resurssien käyttämistä tällä tavoin. Esimerkiksi meidän alueellamme toimivissa VPK:issa on noin tuhat hälytysosastolaista, kun samalla rahalla toisen pelastuslaitoksen alueella toimii 300 toimenpidepalkkaista palomiestä. Pekka Tähtinen ei kannata valtiota pelastustoimen omistajaksi. – Palokunnan perusvahvuus 1+3 on ollut pitkään esillä. Valtio-omisteinen pelastuslaitos toisi alalle kylmää kyytiä. Pelastuslaitos pyrkii tukemaan vapaaehtoistoimintaa eri tavoin. Porin paloasemalle on rakennettu valistusrata, jossa kerrotaan vierailijoille paloturvallisuudesta.. 6/2011 17 lä, joka mahdollistaa myös aidon ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen ja kouluttautumisen kaikkiin pelastustoimen tehtäviin. Kokonaisuutena Tähtinen näkee pelastustoimen tämän hetken ja tulevaisuuden hyvänä, mutta ei itsestään selvänä. Kun meillä on myös vapaaehtoisia resursseja saatavilla, kannattaa pohtia sitä, mitä saamme aikaiseksi hieman pienemmillä vahvuuksilla. Luulen, että politiikkaakin oli mukana päätöksessä, mutta uskon välini luottamushenkilöstöön olevan kunnossa. Niin koulutusjärjestelmä kuin alan tutkimustoimintakin pitää saada vastaamaan nykypäivän haasteita ja tehtäviä. Menneet ovat menneitä Pekka Tähtinen sai toissa vuonna kaupunginhallitukselta varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, kun haittatyökorvauksista tehtyjen valitusten käsittely pitkittyi. – Jonkinlainen kuntobonus voisi olla kannustava lisä pysyä pitkään työkykyisenä. Yhteiskunta kehittyy ja vaatimukset pelastustoimellekin kasvavat, joten menestys edellyttää eri tahojen ja tasojen paneutumista tehtäviinsä ja niiden tunnollista hoitamista. Olemme ideoineet myös sellaista, että tupakoinnin lopettavalle maksettaisiin jotakin. Kysymys onkin sitten siitä, että kelpaavatko ne tehtävät. – Jos ikääntymisen takia ei niihin tehtäviin kuitenkaan kykene, vaihtoehtoja kyllä löytyy. Meillä ei enää silloin olisi käytettävissä tällaisia resursseja kuin nyt. Hyvää on monin tavoin vara parantaa. Fysiikka pidettävä kunnossa Ikääntyvien palomiesten ongelmasta puhuttaessa Pekka Tähtinen toteaa, että tällaiselle alalle tullessaan on sitouduttava myös pitämään itseään fyysisesti hyvässä kunnossa. On siis osattava ja tiedettävä, mitä hektisessä pelastustehtävässä pitää tehdä, mutta on oltava myös kuntoa suoriutua niistä. Silloin ei hänen mielestään ole ylivoimaista hoitaa työtehtäviä. – Jos yhteiskunta on valmis tukemaan ja sijoittamaan pelastustoimeensa, me luonnollisesti teemme ihan mitä tahansa, hän tähdentää. Se ei kuitenkaan toteutunut, kun todettiin, että sitä ei kyetä luotettavasti mittaamaan eikä kyetä huomioimaan heitä, jotka eivät ole polttaneetkaan. Jos eteen tulee ihmishenkeä vaativa pelastustehtävä, luotan siihen ammattitaitoon ja -ylpeyteen, mikä palomiehellä perinteisesti on ollut, mutta sanomattakin on selvää, että työturvallisuudesta on pidettävä huolta. VPK-toimintaankin liittyy Tähtisen mielestä vahvuuskysymys. Olemme päätyneet ylläpitämään kahden miehen miehitettyjä paloasemia periaatteella "parempi kaksi miestä kuuden minuutin kuluttua kuin neljä miestä kuudentoista minuutin kuluttua". Jos toimintavalmiusaika ei ole riittävä, pitää yhdessä laitoksen ja palokunnan kesken ryhtyä selvittämään, voidaanko sitä jotenkin korjata. Me olemme maamme toiseksi kallein pelastuslaitos ja päättäjät katsovat tarkasti sitä, miten me toimimme. Yhtenä esimerkkinä on palokuntien mahdollisuus saada korotonta investointilainaa laitokselta. Joillakin asemilla hälytyksiä on vuositasolla noin 150, eli ei edes yhtä jokaisena päivänä. – Täytyykö siinäkin olla 1+3 vahvuus, vai riittäisikö pienempi. – Etenkään sitä ei ymmärretä VPK:issa. Hänen mielestään alalla pitäisi tehdä myös palkkausjärjestelmän muutos, joka ottaisi huomioon uudet työtehtävät, mutta toisaalta hän myös suosisi palkkauksessa hyvän fyysisen kunnon ylläpitämistä. Hän sanookin, että alalla ei tajuta tätä. – Sillä leikattaisiin satakuntalaisten turvallisuuspalveluja. Pelastuslaitoksen alueella toimii 51 sopimuspalokuntaa, joilta laitos ostaa palvelua vuosittain maksamalla runsaan puolen miljoonan euron suuruisen sopimuskorvauk sen. – Menneet ovat menneitä ja otin vastuun tapahtuneesta, kun en riittävän huolellisesti valvonut asioiden hoitoa. – Paikka hälytysja avunantotehtävissä ansaitaan ja se edellyttää osaamista ja toimintakykyä. Mutta valitettavaa realismia näyttää olevan, että joko on kahden miehen asema tai ei ole miehitettyä paloasemaa ollenkaan. Nyt pelastuslaitoksen vuosibudjetti on 24 miljoonaa euroa ja taloudellisesti pitää olla uskottava päättäjien suuntaan. Mielestäni on parempi, että kylällä on edes jonkinlainen palokunta, joka pystyy ensitoimiin kuin, että ei ole palokuntaa ollenkaan
Alueelliseen pelastustoimeen siirtymisestä ja sen kokemuksista Partanen kertoi, että pelastustoimi voi nyt olla mallina ja esimerkkinä muille julkisten palvelujen tuottajaorgaTeksti ja kuvat: Antti Kärppä, apulaispalopäällikkö, työsuojelupäällikkö, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Haukiputaalla päästiin parakeista oikealle paloasemalle. Nikula totesi, että nyt on saatu uudet tilat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Hän kiitti kunnan ja valtion viranomaisten yhteistoimintaa rakennusprojektin aikana. Hän loi katsauksen haukiputaalaisen pelastustoimen historiaan. Pelastustoimen tehokkuuden kannalta on tärkeää, että voimavarat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikealla eli riittävällä vahvuudella. Pelastuslaitoksen tervehdyksen tilaisuuteen toi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juhani Nikula. – Haukiputaan uusi paloasema vahvistaa sitä, että merenranta, vilkas nelostie ja rautatie vaarallisten aineiden kuljetuksineen sekä Kellon ja Haukiputaan keskustaajaman asukasliittymät saavat myös tulevaisuudessa nopeaa ja tehokasta pelastustoimen apua, Pentti Partanen sanoi. – Olen ymmärtänyt, että uuden paloaseman sijoittamisessa on otettu huomioon joustava toiminta ja sivutoimisten paloasemien tukeminen sekä ensihoitopalvelujen laajentamismahdollisuus niin tarvittaessa, Partanen jatkoi. • Omatoimisessa pelastustoiminnassa loukkaantuneille ja aineellisia vahinkoja kärsineille suoritetaan korvauksia. Se on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Oulun paloasemien pohjoisin paloasema nelostien ja rautatien varressa ja Perämeren rannalla. Kunnassa oli silloin neljä varsinaista palokuntaa ja lisäksi yhteensä seitsemän palopiiriä, jolloin koko kunnan palomiehistö päällystöineen kohosi noin 250 henkilöön, nisaatioille niin sanotussa vertailukehittämisessä, benchmarkingissa. Uudesta voimaan tulleesta pelastuslaista nosti Pentti Partanen juhlapuheessaan muutamia asioita esille: • Palotarkastukset perustuvat jatkossa paikalliseen riskien arviointiin. Voimavarat oikeaan käyttöön Vihkiäispuheen piti sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Pentti Partanen. 18 6/2011 V ihkiäisiä vietettiin kesäkuussa Haukiputaalla Heitontielle rakennetulla uudella paloasemalla. • Hoitolaitosten sekä palveluja tukiasumisen turvallisuusvaatimukset täsmentyvät. Paikalle oli saapunut kymmeniä pelastusviranomaisia ja yhteistyökumppaneita Oulun alueelta ja myös muualta Suomesta. Euroopan turvallisimmaksi maaksi – Sisäasiainministeriön tulevaisuudenkatsauksen mukaan sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tavoitetilana on sisäisen turvallisuuden ohjelmaan kirjattu visio SuoHaukiputaan paloaseman vihkiäisjuhlan yhtenä kohokohtana oli, kun punainen palokirves katkaisi sammutusletkun kahtia. – 55 vuotta sitten, vuonna 1956 hyväksyttiin Kirkonkylän puolivakinaisen palokunnan johtosääntö ja palokunnan toiminta voitiin aloittaa saman vuoden kesäkuun alussa. Haukiputaalla on lähes 19 000 asukasta ja se kuuluu yhtenä kuntana uuteen Ouluun, joka aloittaa vuoden 2013 alusta lukien. • Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet lieventyvät. Kärppä kertoi. • Vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä korostetaan ja pelastuslaitokset velvoitetaan edistämään vapaaehtoistoimintaa. – Paljon on vettä virrannut sen jälkeen Kiiminkijoessa ja asioita tapahtunut, kun nyt olemme vihkimässä uutta paloasemaa tänne Heitontielle. • Eräistä pelastuslaitoksen toimista voi tulla maksullisia, jos paikallisesti niin päätetään. Vihkiäistilaisuuden avasi ja juonsi OuluKoillismaan pelastusliikelaitoksen työsuojelupäällikkö, apulaispalopäällikkö Antti Kärppä. – Mutta mikään toimiala ei pysty toteuttamaan omaa toimintaansa tehokkaasti, ellei sillä ole hyvää kumppanuusverkostoa, jatkoi Partanen. Haukiputaan paloasema on tänä päivänä yksi ympärivuorokautisesti miehitetyistä Oulun paloasemista
– Tämä paloasema tulee palvelemaan pitkään turvallisuustyössä Oulun alueella, Kortesalmi jatkoi. – Hyvät ja modernit sekä käyttöön soveltuvat tilat on yksi merkittävimmistä työhyvinvointia parantavista asioista. Vihkiäisjuhla pidettiin uuden paloaseman kalustohallissa. Puheessaan hän kiitti kaikkia rakennushankkeen osapuolia erinomaisen hyvästä yhteistyöstä hankkeen toteuttamisessa. Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.. – Hyvä työilmapiiri ja työyhteisö ovat ensiarvoisen tärkeät. Asiat on nyt korjattu ja uskon, että tämä paloasema tulee palvelemaan paikallista yhteisöä ja sen turvallisuutta sekä Oulu-Koillismaan pelastustointa pitkälle tulevaisuuteen hyvin ja tehokkaasti. Yleisö viihtyi kuunnellessaan vakavistakin asioista hyvällä huumorilla höystettyjä juttuja. Näin oli asian laita myös täällä Haukiputaalla. Haukiputaalla on asukkaita lähes 19 000 ja sen pinta-ala on 451 km2. Radioäänenä monille tuttu Hannu Tarvas puolestaan esitti Oiva Arvolan saagoja. – Tilat vastaavat nykyaikaista työpaikkojen vaatimustasoa ja ovat myös viihtyisät. Siltoja on useita joen ylittämistä varten. Myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaava pelastuspäällikkö Mika Haverinen oli tyytyväinen uusiin tiloihin. HAUKIPUDAS Haukipudas sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla Oulun kaupungin pohjoispuolella. Uusi paloasema pitää sisällään monipuoliset kaluston huoltotilat, viihtyisän kuntosalin ja odotetut ajanmukaiset paineilmalaitteiden huoltotilat, Hannes Kortesalmi kiteytti. Kunnan terveiset Haukiputaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannes Kortesalmi toi tilaisuuteen kunnan terveiset. Suomessa on vuosien kuluessa jouduttu sulkemaan paloasemia sisäilmaongelmien takia. Valtatie 4 kulkee moottoriliikennetienä Haukiputaan läpi pohjois-eteläsuunnassa. 6/2011 19 mesta Euroopan turvallisempana maana – maana, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena, Partanen totesi. Akustisesti kalustohalli ei ole paras mahdollinen konserttisali, mutta kauniisti soivat huilun heleät äänet, saksofonit sekä sähköpianon soinnut. Tilaisuuden päätössanat lausui pelastusjohtaja Petteri Helisten ja hän totesi juhlan olleen lämminhenkinen ja avasi samalla virallisesti Haukiputaan uuden paloaseman toimitilat käyttöön. Rautatie on rakennettu kunnan halki Oulu-Kemi välille. – Pelastuslaitoksista voi tulla tulevaisuuden turvallisuuden tavarataloja, jotka tarjoavat neuvontaa ja tukevat alueen tasapainoista kehitystä, Pentti Partanen päätti puheensa. Haukiväylä yhdistää keskustan valtatiehen. Väliaikaisina työtiloina olleista parakeista ei voinut juuri muuta kuin päivystää ja hoitaa valistus-, tarkastusja hälytystehtävät, Haverinen kertoi. Nelostien vanha linjaus kulkee Haukiputaan keskustan läpi. Kiiminkijoki laskee Perämereen Haukiputaalla. Ajanmukaiset tilat Vihkiäistilaisuuden aikana saatiin nauttia, ei ainoastaan maukasta kalasoppaa, vaan myös Madetojan musiikkilukion opiskelijoiden soitannasta ja laulusta. Tie ohittaa Haukiputaan keskustan yli kolmen kilometrin päästä itäpuolelta
S odankylän VPK:n perustamisasiakirjan allekirjoittivat Elis Anneberg, Tuomas Nikkarinen ja Auno Melamies. Vuonna 1946 kunnanvaltuusto päätti neuvotella paikallisen rajavartioston kanssa palotoimen hoitamisesta. Sodankylän VPK:n naisosasto perustettiin 1962. 80-vuotiasta VPK:ta Sodankylässä juhlittiin Juhlapäivänä pidettiin myös avoimien ovien päivä, jonka aikana pelastustoimen kalustoon sekä tiloihin kävi tutustumassa sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta noin 200 henkilöä. Palopäällikön tehtävässä hän oli 27 vuoden ajan. Vuonna 1967 kuntaan valittiin ensimmäinen päätoiminen palopäällikkö, Risto Nieminen. Tämäkin suunnitelma raukesi. Palokunnan ”pääemäntä” Hilkka Poikela oli laatinut todellisen juhlaillallisen. Iltajuhlassa jaettiin myös Pelastushelikopteri ASLAKin esittely.. Sotavuodet 1939–1945 eivät helpottaneet palokunnan asemaa, miehet olivat rintamalla ja osa heistä kaatui sodissa. Uusi sammutussopimus solmittiin vuonna 1975. Poikaosasto perustettiin vuonna 1954. Tästä alkoivat Sodankylän VPK:n perustamistoimet ja 14.4.1931 VPK sai rekisteröimispäätöksen. Tästä alkoi voimakas kehityksen aikakausi. 20 6/2011 Teksti: Ismo Rajaniemi, puheenjohtaja, Sodankylän VPK ry Kuvat: Markku Lehtinen Vuonna 1931 Sodankylässä heräsi ajatus, että nopeasti kasvava kirkonkylä tulenarkoine kattorakenteineen oli vaaralle altis. Lisäksi pelastushelikopteri ASLAK vieraili paloaseman pihaalueella. Päivä aloitettiin nostamalla siniristilippu paloaseman lipputankoon. Sopimuksen mukaan VPK:n jäsenille maksettiin sammutustyökorvausta. Hallinnon edustajat kävivät laskemassa kukkatervehdyksen perustajajäsentensä sekä edesmenneiden kunniajäsentensä haudoille. Vuonna 1989 kunta hankki uuden sekä monipuolisen sammutusja pelastusauton, joka yhä tänäkin päivänä palvelee ensilähdön kalustossa. Hanke kuitenkin raukesi. 27.2.1952 pidettiin kunnantalolla VPK:n ”henkiinherättämiskokous”, jossa palopäälliköksi valittiin Heikki Niemi. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu nykyinen Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura, joka aikoinaan toimi myös Sodankylän kunnanjohtajana. Iltajuhla järjestettiin palokuntaväelle sekä yhteistyötahojen edustajille. VPK esittäytyi juhlapäivänä Sodankylän VPK järjesti juhlapäivän 28.5. 1980-luku oli voimakkaan kehityksen aikaa, sammutustekniikat kehittyivät ja palokuntaa alettiin laajenevassa määrin käyttää myös muihin pelastustehtäviin. Liekö hänen nuoruusvuosien palokuntataustalla ollut asiaan vaikutusta. Sodankylän VPK olikin ensimmäisten joukossa, joille korvaus maksettiin. Vuosi 1952 oli taitekohta Sodankylän palotoimen historiassa. 1970-luvulla kalusto kehittyi, hankittiin uusi iso sammutusauto sekä säiliöauto ja paloasemaa laajennettiin. Uusi ja tehokas Fargo sammutusauto saatiin vuoden 1962 viimeisinä päivinä. Kunta olisi luovuttanut palokaluston heidän käyttöönsä. Alkuvuodet olivat vaikeita, kalustoa ei ollut eikä rahaa hankintoihin myönnetty. Ensimmäinen paloasema valmistui 1953 ja samalla saatiin myös ensimmäinen paloauto, Fordson Thames. Näihin aikoihin palokunnalla oli vuosittain noin 30 tulipaloa sammutettavanaan. Hän oli kunnanjohtajana erityisen palokuntamyönteinen, joten asiat sujuivat mutkattomasti. Vuonna 1938 palolautakunta teki aloitteen, että VPK lakkautettaisiin ja palotoimen tehtävät annettaisiin suojeluskunnalle. Ohjelmassa oli muun muassa kalustoesittelyä, alkusammutuskoulutusta ja toimintanäytöksiä eri aihealueilta