Pelastustieto 5/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KAUPAN KASSALTA ensihoidon koodariksi ESPANJAAN APUA isoissa maastopaloissa PELASTUKSEN JA ENSIHOIDON säästöjen takia kaikki tehdään nyt tarkemmin 5/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN Messuilla tietoa sekä uusia & vanhoja tuttuja
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 5/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tunnustusten saajia voi ehdottaa kuka tahansa. PÄÄKIRJOITUS Samannimiset tunnustukset sekoittuvat Erinomaisia ehdokkaita on paljon. Erinomaisia kandidaatteja on paljon, mutta suurin osa heistä jää valitsijoille tuntemattomiksi, koska heitä ei ehdoteta. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kun samana vuonna palkitaan useita henkilöitä samannimisillä tunnustuksilla, ei välttämättä ole aivan selvää, mistä palkinnosta missäkin yhteydessä on kyse. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 4041 1029 Valtakunnallinen Vuoden Palomies -tunnustus on myönnetty vuodesta 1982 alkaen ja valtakunnallinen Vuoden Ensihoitaja -tunnustus vuodesta 2011 alkaen. Valtakunnallinen Vuoden Palomies valitaan alan taustayhteisössä ja Vuoden Ensihoitaja -tunnustus äänestetään viisitahoisessa raadissa. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Alan henkilöstö arvostaa näitä tunnustuksia, ja Tasavallan presidentti on kutsunut tunnustuksen saaneita myös itsenäisyyspäivän juhliin. Molemmista on kehittynyt oma instituution sa. Alalla kunnostautuneet, erilaiset työmyyrät, kehittäjät ja muut aktiivit tulee saattaa valitsijoiden tietoon. Ehdotus tulee laatia huolella, siten, että ehdokkaan kaikki ansiot käyvät selviksi sellaisellekin, jotka eivät häntä entuudestaan tunne. Tehdään hyviä valintoja jatkossakin! Marko Partanen. On hienoa, että myös työnantajat ovat ryhtyneet jakamaan tunnustuksia omalle henkilöstölleen, mutta ikävää ja ajattelematonta, että palkinto on saatettu nimetä niin ikään Vuoden Palomieheksi tai Vuoden Ensihoitajaksi. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON JOURNALISTINEN MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Samannimiset palkinnot heikentävät toistensa tunnettuutta ja niiden kanssa on kohta sekaisin niin media kuin suuri yleisökin; kenen valitsemasta Vuoden toimijasta nyt puhutaan, tai miksi se valittiin tänä vuonna uudelleen
K U V A : L A U R I IM M O N E N. 4 Pelastustieto 5/2025 24 Pikavauhtia apuun Espanjan maastopaloihin
5/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Koulutusta uhkaja väkivaltatilanteisiin 14 Pelastustoimen ja ensihoidon säästöt 28 Sarjakeksijä Marko Hassinen meni metsään 30 Sauvalla yläpohjat sammuksiin 36 Mirafoni 45 Ääni kentältä 46 Väsynyt lanssari 48 Puheenjohtajalta 49 Reijo Hirvi kokosi laitoksen historian 50 Tulityökoulutus uudistuu 52 Aarne & Dave 58 Ulkomailta 60 AsemaHIIT – vahva niska suojaa kalleimman 62 Opinnäytteitä 65 Arkistojen aarteita 66 Pelastustieto.fi & Roger-sarjis 32 Sähköambulanssi kahden viikon koekäytössä. K U V A : M A R K O P A R T A N E N 54 Kaupan kassalta ensihoidon koodariksi.. 64 Kanerva on oman onnensa seikkailija. 37 Turvallisuus 2025 tarjosi alan hyvän kattauksen. 42 Jari ”Korkki” Korkiamäki on Vuoden Palomies
Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun asti. osan webinaari palokuntien perehdyttäjille 3.12. Teams • Väkivallan uhka pelastusalan ja ensihoidon työssä -webinaari 22.1.2026 • Raskaan kaluston tieliikennepelastaminen 24.–27.3.2026 Hämeenlinna • Pelastusalan posttraumatyöpaja 14.–16.4.2026 PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Pelastustoiminnan peruskurssin muutokset vuodelle 2026 -webinaari vastaaville kouluttajille 3.12. ”Riittävän mittavaa valtakunnallista eri toimijoiden yhteistä harjoitusta ei ole tehty aikoihin. SPEK palkitsi päivillä Etelä-Karjalan, Kymen laakson ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset, jotka saivat jälleen kaikki alueensa koulut mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan. Lisäksi palkittiin Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset – osallistuvien koulujen määrä nousi näillä alueilla merkittävästi. Pelastusjohtaja Seppo Lokka EteläSavon pelastuslaitokselta kertoi ohjelmistorobotista, joka on koodattu hakemaan omavalvontaan liittyen kiinteistöjen omistajasekä osoitetietoja. Ykköspalkinnon pokkasi yrittäjä Marko Hassinen innovaatiollaan ”Sammutusja rajoituslinja maastopaloihin.” Rahasto palkitsi myös neljä muuta innovaatiota, ehdotuksia tuli ennätysmäärä. verkossa • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Uuden nuorisotoiminnan apuohjaajan perehdyttäminen 10.11. Myös sodankuva ja sodan teknologia on muuttunut, Ukrainasta saadut opit pitää saada käytäntöön nopeasti.” Projektipäällikkö Aino Harinen sisäministeriöstä esitteli kansallista työturvallisuushanketta, jonka tavoitteena on entistä vetoja pitovoimaisempi pelastusala. Teams • Sopimuspalokuntien turvallisuusviestinnän arvo ja vaikutus 27.11. Teemana oli hyvinvoiva pelastustoimi. Silloinen Mikkelin WPK:n talo valmistui vuonna 1893.. 6,5 pelastuslain 42 §:n mukaista paloriskiilmoitusta päivässä keskimäärin pelastuslaitoksille vuonna 2024. Teams PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pelastusalan työturvallisuuden ABC 11.12. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Pelastuslaitosten kumppanuusverkostolta.) Sisäministeriön järjestämät Pelastustoimen ajankohtaispäivät järjestettiin syyskuussa Mikkelissä. 6 Pelastustieto 5/2025 TAPAHTUMA Ajankohtaiset ja monipuoliset päivät AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Yhdistetty paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hoitajakurssi 10.12. Nyt on epävarmaa nähdä, mihin tulevaisuus on kehittymässä. Toisessa kokeilussa tehdään myös riskiperustaista seulontaa. Tämä säästää paljon hidasta käsityötä. Kimmo Kaisto Pelastustoimen ajankohtaispäivät pidettiin hienossa Mikkelin teatterissa 17.–18.9. • Pelastustoiminnan peruskurssin 1. Teams • Sopimuspalokuntien avustuskanavat ja varainhankinta 20.11. Toimintaympäristö on kuitenkin pelastustoimessakin muuttunut, samoin tilanne Itämerellä. Päivillä jaettiin myös Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnot. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka nosti puheessaan esille muun muassa suomalaisten avun Espanjan laajoihin maastopaloihin ja sodan Ukrainassa. Kampanja tavoitti valtakunnallisesti noin 41 000 nuorta
Kasvavalla alueella Suur-Leppävaarassa paloasemalle soveltuvia tontteja on todella vähän”, Salmi kuvailee ”Vuosittain meillä on keikkoja 50:stä 100:aan painottuen tulipaloihin ja toiseen erikoistumisalueeseemme tieliikennepelastamiseen. He tuovat uusia ajatuksia ja näkökulmia toimintaamme.” Kimmo Kaisto. Tänään käytiin muiden vakuutusyhtiöiden kanssa rekonstruktoimassa palon alkua ja kuultiin pelastajilta tilanteen kehityksestä. Antti Määttänen 21.10. SPEK 13.10. LI ” Tampereen autohallin palo osa 4. IG ” Viikonloppuna joukko palokuntanuoria pääsi viettämään päivän pelastajana Rauman paloasemalla. Nykyisen asemamme paikalle on kaavoitettu kerrostaloja. Vielä ei ole varmaa minne uusi asemamme sijoittuu. Silti niiden turvallisuusriskeihin suhtaudutaan joskus höllemmin kuin isompien sähkölaitteiden paloturvallisuuteen. FB ” Kehitteillä on PinS-menetelmä Kuopion tukikohdan lentoonlähtöön ja paluulähestymiseen. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan valinta perustui palokunnan pitkäjänteiseen, yhteisölliseen ja kehittämislähtöiseen toimintaan kaupunkialueella. Nuorista nousee uusia jatkuvasti, mutta se ei yksin riitä. FinnHEMS Oy 13.10. FB K U V A : LE P P Ä V A A R A N V P K Aktiivisessa Leppävaaran VPK:ssa on hälytys-, järjestöja nuoriso-osasto. Meillä on sammutusauto, säiliöauto, törmäysvaimentimella varustettu TMA-auto ja kaksi miehistöautoa. @hakalataisto 10.10. ”Jäsentilanne on tällä hetkellä resursseihimme nähden aika hyvä. Muutto on kuitenkin edessä. Kaikki osastot harjoittelevat tavoitteellisesti ennakkosuunnitelman mukaisesti. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa, ja ainakin tähän asti olemme voittaneet tämän kisan”, kertoo palokunnan päällikkö Sampo Salmi. Paloasema sijaitsee vilkkaalla alueella kasvavassa Leppävaarassa kauppakeskus Sellon lähellä. Lisäksi olemme ennakkoluulottomasti innovoineet uutta ja jakaneet parhaita käytänteitä muiden kanssa”, Salmi kertoo. Se mahdollistaa tehtävälle lähdön ja paluun nykyistä huonommissa olosuhteissa. ”Olihan se suuri kunnianosoitus ja olemme äärimmäisen kiitollisia siitä! Yhtenä isona ansiona pitäisin yhteistoimintaa muiden palokuntien ja sidosryhmien kanssa. Vuoden sopimuspalokunnaksi 2025 valitun palokunnan tiloissa toimii myös Leppävaaran VPK:n kannatusyhdistys ry. Palokunnan vahvuutena on hyvä henki osastojen välillä. ”Paloasemamme suhteen olemme ikään kuin lähtökuopissa. Tämä näkyy muun muassa nuoriso-osaston harjoituksissa, minne kouluttajia on helppo saada muista osastoista. Ne ovat heille ja heidän läheisilleen hyvin kuormittavia, joiden huomioiminen on keskeistä toiminnassamme. Paineet osaamisen kehittämiselle ja jatkuvat vaatimusten korotukset tuovat painetta ylläpitää samaa tasoa, kun koko ajan vaaditaan enemmän. Voi olla, että osalla nuorista palokuntaharrastuksesta tulee vielä ammatti tulevaisuudessa. ”Laadukkaalla koulutuksella taataan jäsenistön osaaminen ja turvallinen harrastaminen. Nykyisen aseman paikalle on kaavoitettu kerrostaloja, ja uusi sijainti on vielä kysymysmerkki. LI ” Hyvää mielenterveyspäivää! Kohtaamme päivittäin ihmisiä hätätilanteissa. Pelastus ja ensihoito 12.10. 5/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Pitkäjänteinen kehittäjä ” Akkupalojen määrät ovat kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Leppävaaran VPK valittiin hiljattain Vuoden sopimuspalokunnaksi. Kalustomme on modernia ja hyvässä kunnossa.” Valinta Vuoden palokunnaksi lämmittää. Olemme kyllä onnistuneet saamaan muutamia erittäin hyviä uusia jäseniä aikuisista vailla aiempaa palokuntataustaa
Maarian VPK:n puheen johtaja Jori Rannikko. Kriisinkestävyyttä Miia Saarimäki aloitti juuri varautumisen erityisasiantuntijana SPEKissä. Mihin pitää varautua. Helsingin Sanomat 11.10. 3 Vauhti on liian hidas tällä hetkellä. Suunta on kuitenkin oikea. Tavoitteena on vahvistaa kriisinkestävyyttä ja lisätä kansalaisten valmiuksia toimia häiriötilanteissa. Varautuminen ei ole irrallinen osa elämää, vaan se voidaan integroida osaksi arjen rutiineja. Savon Sanomat 16.10. Työskentelin työja elinkeinoministeriön energiaosastolla erityisasiantuntijana ydinenergia ja polttoaineet -ryhmäs sä. Nyt olen tehnyt oman osani, parempaan en pysty. 2 Olin täällä jo, kun en osannut vielä edes kävellä. Tulipalojen määrä on laskenut yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä vuosittain. Uusi asema on rakennettu ja tulevaisuus turvattu. #meripelastus #sar #ensihoito #yhteistyö #harjoitus #oamk #ensihoitajaopiskelija #oamkensihoitaja #turvallisuus #veneily #viisaastivesillä K U V A : T O P IA S V A T T O V A A R A. Aiemmin Länsija SisäSuomen AVIssa pelastustoimen ja varautumisen vastuualueella pelastusylitarkastajana. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on perusteltua varautua erilaisiin, myös pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin. Toimin kansallisen 72 tuntia -varautumissuosituksen asiantuntijana ja huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan kotitalouksien varautumisen toimikunnan sihteerinä. Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto. Sisäministeriön strategiaja ohjausyksikön johtaja Tiina Snellman. Tilanteen veneessä oli kaksi loukkaantunutta vammapotilasta ja kolmas henkilö veden varassa. Kaatosade ja ahdas vene lisäsivät haastetta potilaiden hoitoon. Päätyösi SPEKissä. POIMINNAT @sarkiviniemi Lauantaina harjoiteltiin ensihoidon ja meripelastuksen yhteistyötä haastavassa vesiliikenneonnettomuuden skenaariossa. Yhteistyö sujui niin saumattomasti, että eräs maalihenkilö kiteytti onnistumisen toteamalla, ettei edes huomannut kuka ympärillä toimineista oli ensihoitaja ja kuka meripelastaja. Turun Sanomat 3.10. Keskiössä on kotitalouksien varautumisen edistäminen. Molemmat osapuolet saivat harjoituksesta arvokasta kokemusta toistensa toimintatavoista. Edelliset työsi. 8 Pelastustieto 5/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. 1 Nykyään Lapissa retkeilee aiempaa kokemattomampia ja huonommin varustautuneita ulkoilijoita, joiden uusavuttomuus on kasvanut ja sinnikkyys vähentynyt
Yksi NouHädän oppeja hyödyntäneistä on vuonna 2009 kisassa toiseksi tulleen joukkueen osallistuja Laura Silver, jolle NouHätä! oli yksi yläasteen parhaimpia muistoja. Koulutettujen määrä ylittää juhlakaudella miljoonan. Viennistä on saatu historiassa hyviä kokemuksia, takana on noin 400 vientitoimitusta 22 maahan, viimeisimmät Abu Dhabiin ja Unkariin. Aiempina vuosina vaihtelu oli suurta. NouHädästä oli noin kymmenen vuotta, mutta silti se tuli ihan selkärangasta”, Silver kertoo. (LÄHDE: HEIDI LIUKKONEN, PELASTUSOPISTO. 5/2025 Pelastustieto 9 Pelastusajoneuvoja Säynätsalossa valmistavassa Saurus Oy:ssä katseltiin alkuvuonna huolestuneena tilauskirjoja ja syksyn 2025 työllisyysnäkymiä. Pienen toimijan on oltava ketterä pärjätäkseen vientimarkkinoilla. ”Markkinatilanne on parempi, joskin vientikauppa ei käy. Loppukeväästä tilanne alkoi kuitenkin korjaantua, kun hyvinvointialueet saivat rahoituspäätökset tehtyä ja autokyselyitä taas liikkeelle. Asumisturvallisuutta on kehitetty muun muassa palovaroittimien avulla. Hän joutui myöhemmin yliopistolla sammuttamaan tulipalon. Miten kauppa käy tällä hetkellä, toimitusjohtaja Juhani Härkönen. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Palokuolemien määrä taas kasvussa NouHätä!-kampanja täyttää jo 30 vuotta Suomalaiset nuoret ovat saaneet opetusta paloturvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta jo 30 vuotta. Saurus Oy työllistää tällä hetkellä suoraan 60 alan ammattilaista.” Miten vienti jaksaa. Opetuksessa nuoret pääsevät oppimaan muun muassa alkusammutusta, ensiapua ja hätänumeroon soittamista. ”Se on haastavaa. ”Vuodenvaihteen muutosneuvottelujen tuloksena henkilöstöä jouduttiin vähentämään ja lomauttamaan, toivottavasti tämä jäi tähän. ”Toiveikkaita ollaan. Uusia autokauppoja ei ollut saatu hetkeen sen paremmin kotimaahan kuin ulkomaillekaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoimaa NouHätä!-turvallisuusopetusta järjestetään yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa. Uusien kauppojen suhteen luovutuksissa elämmekin jo kesää 2026.” Teksti: Esa Aalto HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten paloautokauppa jaksaa. ”Noin viisikymmentä.” Mikä on henkilöstötilanne tällä hetkellä. Puolustusvoimilta saatiin myös merkittävä autotilaus kesäkuussa, nämä toimitukset ajoittuvat vuodelle 2026.” Kuinka monta ajoneuvoa Säynätsalossa valmistuu tänä vuonna. AJASSA TILASTO Tapaturmaisesti palokuolleiden lukumäärä on pysynyt lähes vakio na seitsemän vuoden ajan, keskiarvon ollessa 42. Muutamat hyvinvointialueet tekivät kevään aikana hankintapäätöksiä. Toimitusprojektit ovat pitkiä, käytännössä 8–12 kuukautta tilauksesta toimitukseen ajoneuvoalustasta ja -mallista riippuen. Hankalasta taloustilanteesta huolimatta kalustoa on uusittava ja lakisääteisistä palveluista huolehdittava. Autoja on toimitettu syksyn aikana muun muassa Helsinkiin, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Lappiin. Palokuolleiden yhteenlaskettu määrä on sen sijaan noussut. 20 40 60 80 100 120 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Palokuolleita yhteensä 60 vuonna 2024 Tapaturmaiset Ei-tapahturmaiset Palokuolleita yhteensä 60 vuonna 2024.. ”Jostain mieleen muistui, että käsisammutin esille, sokka irti ja suuntaa tulipalon juureen. Uusia mahdollisuuksia haetaan koko ajan.” Mitkä ovat odotukset ensi vuodelle
Kuva: SipaUSA/Lehtikuva.. 28°37’3 P 77°12’2 I Palomies pelastaa koiran palavasta asunnosta. lokakuuta 2025. Tulipalo syttyi kansanedustajien asuttamassa talossa lähellä maan parlamenttia New Delhissä Intiassa 18
PELASTUSALAN MAAILMA
Kansallisessa työturvallisuushankkeessa fyysinen ja henkinen väkivalta sekä niiden uhka on kärkiteemana. Jokaisella on oikeus puolustaa itseään, mutta mielivaltaisesti ei voida toimia.”. Pian voimaan tuleva lainsäädäntökin tukee työturvallisuuden kannalta tärkeää asiaa. ”Viranomaista kohtaan käyttäydytään eri tavalla kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Hän muistuttaa, että työturvallisuuden vaaratilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Ja jos siihen joudutaan, on epäonnistuttu tilanteen selvittämisessä. ”Työturvallisuuslain mukaan näihin tilanteisiin pitää vastata ohjeistuksella, koulutuksella ja suojavälineillä.” ”Laki edellyttää työnantajalta myös henkilöstön kouluttamista. Niihin on kaikin keinoin kuitenkin puututtava. Perusopetuksessa annetaan perusteet tilanteiden kohtaamista varten, mutta työnantaja on vastuussa siitä, että osaamista täydennetään täydennyskoulutuksessa, perehdyttämisellä ja kertauskoulutuksella.” YKSI OSA TYÖTURVALLISUUTTA Uhkaja väkivaltatilanteita ei Juha Höökin mielestä pidä korostaa liikaa, vaan ne ovat yksi osa työturvallisuutta. Koulutuksessa opetetaan taitoja ja suojavälineiden oikeaoppista käyttöä. Hän vetää koulutusta tuntiopettajana. Siksi pe räänkuulutan edelleen valtakunnallisen poikkeamaraportoinnin tarvetta. Rikoslaki määrittelee sen, missä tilanteissa voimme itseämme puolustaa. Höök tunnetaan myös kamppailulajien harrastajana ja valmentajana, mutta hän huomauttaa, että fyysisellä voimalla vastaaminen on viimeinen keino selvitä tilanteessa. Miten kohdataan uhkaava henkilö ja käydään läpi tilanteen aikaista toimintataktiikkaa. ”Koulutussuunnittelussa tarvitsisim me avuksi tutkittua tietoa. Samaa kohtaavat myös muut ammattialat.” ”Tilanteet pitää saadaan haltuun keskustelemalla sekä toimintamallien ja suojavälineiden avulla. Tilanteet pitää pystyä ennakoimaan mahdollisimman hyvin.” ”Jos pitää puolustaa itseään fyysisesti, on tunnettava ja tiedettävä myös omat oikeudet sellaisessa tilanteessa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Santtu Tuomisto AJASSA Y hden päivän aikana toteutetaan poliisin kanssa harjoittelupäivä, jossa perehdytään myös tärkeään viranomaisyhteistyöhön. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomestarina työskentelevä Juha Höök tunnetaan työturvallisuuden edistäjänä erityisesti uhkaja väkivaltatilanteissa. Harjoitellaan parija ryhmätyöskentelyä. Pelastajilla ja ensihoitajilla on mahdollisuus saada poliisi turvaamaan työturvallisuus, jos se sitä edellyttää. 12 Pelastustieto 5/2025 Yksikin tapaus on liikaa Pelastusopistossa annetaan pelastajaksi valmistuville kolmen päivän opintokokonaisuus uhkaja väkivaltatilanteita varten. Pahaa oloa puretaan auttajiinkin, eikä heidän kunnioittamisensa ole enää samanlaista kuin ennen. Hyvinvointialuetai pelastuslaitoskohtaiset raportointijärjestelmät eivät ole riittäviä.” Väkivallan uhkaa on ollut aina, mutta nyt se on nostettu enemmän esille ja sitä on myös tutkittu ja selvitetty. Väkivalta ja sen uhka on yksi niistä
Juha Höökin mielestä lakimuutos on hyvä asia. Pelastusalan pitää olla paremmin mukana yhteistyössä, mutta samalla pitää olla yhteinen työpaikka ja yhteisen työpaikan työturvallisuusvastuu vaatii alalta vielä oppimista sekä ymmärrystä mitä se käytännössä tarkoittaa ja kuinka se velvoittaa. Onko se vaarallista vai positiivista. ”Jos työturvallisuutta uhkaavaan tilanteeseen joutuu, kannattaa pitää huolta siitä, että osaa hälyttää apua, rauhoittaa tilannetta ja poistua paikalta mahdollisimman nopeasti”, Kouvalainen korostaa. ”Olimme harjoittelutilanteessa mukana ambulanssikeikoilla ja puin pari kertaa ylleni suojaliivin. Koulutus käsitteli myös työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia ja oikeuksia. Koulutuksen jälkeen olen ymmärtänyt paremmin mihin oikeuksiin toimintani pelastajana perustuu. Mutta mitä kaikkia seikkoja olisi hyvä huomata ja raportoida, ettei uhkaavaan tai väkivaltaiseen tilanteeseen jouduttaisi”, hän pohtii. Jos siihen kajotaan, siihen löytyvät sanktiointikeinot nykyisestäkin lainsäädännöstä. Hyvä koulutus Juha Höök kouluttaa tulevia pelastajia uhkaja väkivaltatilanteiden varalle. Ensin asiat voidaan käydä läpi yksikönjohtajien kanssa ja sieltä ne tulevat mukaan esimerkiksi palokuntien viikkoharjoituksiin. Emme ole uhka, vaan olemme tulleet auttaaksemme”, hän painottaa. Koulutuksessa oli mukana keskustelua aiheesta, mitä aggressio on. Uudessa laissa on hyvää se, että yhteiskunta viestii tällä tavalla, ettei auttajiin kohdistuvaa väkivaltaa hyväksytä. ”Koulutuksessa oli otettu erittäin hyvin huomioon lakiin ja työturvallisuuteen liittyvät seikat. Molemmat kehuvat Pelastusopistossa järjestettyä koulutusta hyvin toteutetuksi. Työturvallisuus ei ole pelkästään työnantajan velvollisuus vaan kaikkien yhteinen. ”Kouluttaja korosti, että valtaosa uhkaja väkivaltatilanteista ratkeaa ennen kuin tilanteeseen joutuu, jos osaa olla tilanteessa tuntosarvet herkkänä. Esimerkiksi repulla pystyy estämään mahdollisen nyrkin iskun tai tavaroiden heittelemisen.” ”Toivottavasti apua hälyttäneet ihmiset antavat meidän tehdä työmme rauhassa. Koulutuksen myötä olen ymmärtänyt aggression olevan vain tunne, jota voi ohjata ja kanavoida positiiviseksi”, Kouvalainen sanoo. He tekevät paljon ensivastetehtäviä ja usein harvaan asutuilla alueilla, joissa ei ole myöskään muita viranomaisia. Pelastuspistolla on myös hyvä simulaatiotila, jossa voidaan opetella oikeaa sijoittumista huoneistossa, jotta päästään poistumaan ripeästi.” ”Myös uhkaja väkivaltatilanteiden johtamisessa tarvitaan osaamista ja parempaa yhteensovittamista viranomaisten kesken. ”Opetuksessa käydään läpi, miten sen jälkeen tulee toimia. Mielestäni aiheen pohtiminen oli aiheellista, koska aiemmin olen ajatellut aggression olevan aina negatiivista. Hän korostaisi koulutuksessa havainnoinnin ja raportoinnin merkitystä kohdetta lähestyessä tai kohteessa toimiessa. Vaikka mitään uhkaavaa ei onneksi sattunut, heräsin ajattelemaan uhkatilanteiden todellisuutta ja ohjeita suojavarusteiden pukemiseksi”, Hedenström kertoo. ”Väkivalta ei lain myötä katoa, joten koulutusta ja ohjeistamista ei saa unohtaa.” Juha Höök tuo esille myös vähemmälle huomiolle jäävän Virven käytön tässä yhteydessä. Tämä sai ainakin minut ajattelemaan, että minulla on työntekijänä velvollisuus toimia työnantajan antaman ohjeistuksen mukaan ja käyttää annettuja suojavälineitä. Valtteri Hedenström ja Henri Kouvalainen opiskelevat pelastajakurssilla 136. Tilanteen vaatiessa voidaan painaa hätäkutsua. 5/2025 Pelastustieto 13 AJASSA UUSI LAKI ON HYVÄ Eduskunnassa käsitellään parhaillaan lainsäädäntöä, jossa hälytystehtävässä tapahtuneen väkivallan rangaistukset kovenisivat. Pelastusopisto on tiennäyttäjä myös päällystön, alipäällystön ja sopimuspalokuntien koulutuksessa. Hän kuitenkin muistuttaa, että tähänkin asti pelastajien ja ensihoitajien koskemattomuus on ollut turvattu. Valtteri Hedenström painottaa ennakointia ja tilassa ympäristön tarkastelua. ”Käsissämme olevat välineet ovat työkalumme, kun menemme kohteeseen. Heidän mielestään on hyvä, että Pelastusopistossa annetaan opetusta tällaisten tilanteiden varautumiseen, koska uhkaja väkivaltatilanteet ovat valitettavasti yleistyneet pelastusalalla. Juha Höök muistuttaa myös siitä, että yhtä lailla sopimuspalokunnissa toimivien työturvallisuudesta on huolehdittava. Valtteri Hedenström (vas.) ja Henri Kouvalainen pitävät koulutusta hyvänä.
14 Pelastustieto 5/2025 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO V arsinais-Suomen hyvinvointialueella pelastustoimi ja ensihoito yhdistyivät samaksi Pelastus ja ensihoitopalveluiden tulosalueeksi. Heidät pystytään pitämään talossa, vaikka palkkabudjetti onkin tiukka. Pelastustoimintaa sopeutettiin vuoden 2024 aikana noin kahdella miljoonalla eurolla, jolloin sen budjetti asettui nykyiselle tasolle. Onnettomuuksien ehkäisyssä vapautuneiden paikkojen täyttöä on harkittu hieman pitempään. ”Olemme kasvava alue ja tarvitsemme lisää rahoitusta. Operatiivista henkilöstöä on nyt noin 250. Viimeistä kiveä etsimässä Mistä löytyy se viimeinen kivi, joka pitää kääntää. Tällä hetkellä sijaisia on noin 10. Sen hallinnollisesta johtamisesta vastaa tulosaluejohtaja ja pelastusjohtaja Vesa Halonen. Samalla kun Varsinais-Suomessa on säästetty ja tarkkailtu rahavirtaa, on pelastuslaitos pystynyt perustamaan lisää virkoja etulinjaan. Nyt se on hivuttautunut tilastossa kärkipaikolle. Operatiivisella puolella tilanne on päinvastainen, kaikki vapautuneet paikat on täytetty, minkä lisäksi on voitu perustaa 20 uutta virkaa, kahdeksan pelastusryhmänjohtajille ja 12 pelastajille. Pelastustoimen ja ensihoidon kokonaiskustannukset on 78 miljoonaa euroa, josta pelastustoimen osuus on noin 45 miljoonaa euroa. Paikat on täytetty sitten, kun tarve ja rahoitus on varmistettu. SIJAISIA VAKINAISTETTU ”Meillä oli pelastustoiminnassa jatkuvasti noin 20 sijaista, joita oli turha roikottaa sijaisuuksissa, kun tarve oli jatkuva. Säästötalkoiden isäntäväki Keski-Suomesta, Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta kertoo tilanteestaan. Teksti: Marko Partanen · Piirrokset: Marjut Makkonen Pelastustoimi, Varsinais-Suomi Säästöt ja kehitys samassa paketissa – kaikki tehdään tarkemmin. PALKAT NOUSSEET Vesa Halosen mukaan hyvinvointialuetta aloitettaessa Varsinais-Suomessa oli Suomen huonoin tehtäväkohtainen palkka. Tarve pystytään laskemaan hyvinkin tarkasti”, Vesa Halonen sanoo. Vähennykset on tehty luonnollisen poistuman kautta. Kun saamme asioita kuntoon, pystymme lisäämään asiakasrajapinnassa olevaa henkilöstöä sekä uusimaan kalustoa ja infraa, mutta helppoa tämä ei missään tapauksessa ole”, Vesa Halonen sanoo. HENKILÖSTÖÄ VÄHENNETTY Hyvinvointialueaikana pelastustoimen hallinto-, tukipalveluja asiantutijatehtävistä on vähennetty 5–10 virkaa, joita oli alun perin reilut 60. Lisäksi operatiivinen henkilöstö on siirtynyt kokonaispalkkaan, jonka haittatyöprosentti on 44, sairauspoissaoloaikana maksetaan 25 prosenttia. Vesa Halonen sanookin, että uuden isännän myötä moni asia on tullut paljon tarkemmaksi. Juuri se kivi, jonka alta paljastuu vastaus ensihoidon ja pelastustoimen talouskurimukseen
Ylityön tarve selvitetään aiempaa tarkemmin ja se on pystyttävä perustelemaan. Hyvinvointialueelle tulo on nopeuttanut prosesseja ja tekemiseen on löytynyt tahtotila.” Merkittävimmät säästötoimet • Hallintohenkilöstön määrän vähentäminen • Hankinnat tehdään tarkasti ja harkiten • Tulevien pelastusasemien tilatehokkuus ja tarvemääritelmä tehtiin tarkasti Juttu jatkuu seuraavilla sivuilla.. Olemme myös pystyneet parantamaan CBRNE-valmiutta ja rauniopelastuskykyä. Olemme pystyneet säästämään varustehankinnoissa, mutta se ei näy pelastajalle saakka. ”Ollaan lähtemässä keskusasemalta pois uusiin tiloihin ja vuoteen 2030 mennessä on tulossa viisi uutta asemaa päätoimiselle henkilöstölle. 5/2025 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO Ylityökieltoa ei ole, mutta sitä pyritään välttämään. Tyypillisesti puretaan yksi vuoro, kaksi vuoroa puretaan, jos pelastajalla on paljon erikoiskoulutuksia. KALUSTOA JA ASEMATILOJA Varusteiden taso on pysynyt samanlaisina kuin aiemminkin. ”Pääpaino on pakollisissa harjoituksissa, mutta niihin voidaan nostaa aiheita eri teemoilla. ”Silti teemme tosi tarkkaa analyysia, mitä hankitaan ja kuinka paljon. Hyvinvointialueelle tultaessa asemarakennushankkeet ovat ottaneet tuulta purjeisiinsa, kun ne aluepelastuslaitosaikana olivat pysähdyksissä. Tulevaisuudessa pitää kehittää varmuusvarastointia”, Vesa Halonen sanoo. On myös haluttu yhdenmukaistaa koulutusta, jossa sama kouluttajaporukka kouluttaa samalla tavalla samoja työtapoja.” Puretuilla työvuoroilla voidaan järjestää myös tyhy-toimintaa, jolloin siitä voidaan maksaa palkkaa. Pelastajilta puretaan vuosittain 1–2 työvuoroa koulutuksia varten. PALKALLISIA TYHY-PÄIVIÄ Varsinais-Suomessa ei ole karsittu koulutuksia säästöjen takia, mutta niitä suunniteltaessa harkitaan tarkasti, mitä tehdään. Myös ajoneuvoja on hankittu suunnitellusti. ”On tarkoituksenmukaisempaa mitoittaa henkilöstö siten, että tulee mahdollisimman vähän ylitöitä”, Vesa Halonen sanoo. Ensi vuonna (2026) lomautusuhka kohdentuu tulosalueen ylimpään johtoon eli pelastusjohtajaan ja hänen suoriin alaisiinsa. Palkallisen tyhy-toiminnan tulee olla oikeasti työhyvinvointia edistävää ja sen sisällön hyväksyy kehittämispäällikkö. ”Ylityöehdot sinänsä ovat parantuneet, koska noudatamme hyvinvointialueen hälytysrahakäytäntöä.” Lomautuksia Varsinais-Suomessa ei tähän mennessä ole ollut
”Tässä tapauksessa ylityön maksu lankeaa meidän tulosalueellemme, joten asiaa on pitänyt oikeasti tarkastella.” Ensihoidon palkkakehitys on ollut erittäin hyvää, sillä niitä on korotettu viimeaikaisten sotesopimusten mukaisesti. Samalla sijaisia on myös vakinaistettu vastaamaan todellista tarvetta. Ajoneuvoja on kierrätetty neljän vuoden välein. ”Tähän vaikuttaa erityisesti se, että pelastajia voidaan käyttää äkillisten poissaolojen paikkaajina.” Ensihoidossa työskentelevät voivat teh dä ylitöitä rajoitetusti muillakin tulosalueilla. Ensihoidon ja pelastustoimen integraatiosta on löytynyt säästöjä, kun toimitiloja on voitu yhdistää. Salossa, Mynämäellä ja Laitilassa ensihoito on siirtynyt pelastuksen kanssa samoihin tiloihin. Vesa Halosen mukaan fuusio oli iso ja vaikeakin kulttuurimuutos. Ambulansseja on hälytysvalmiina 24 kappaletta. Osa näistä oli aiempaa hankintaerää, joiden toimitus oli myöhästynyt. ”Dynaamisen suunnittelun tavoitteena on se, että valmiustuntimuutokset näkyisivät potilaille mahdollisimman vähän”, Vesa Halonen sanoo. Tiedämme tarkasti, paljonko väkeä tarvitaan, jotta ensihoitoyksiköt liikkuvat. Kahdesta kulttuurista on yhdistelty uusi kokonaisuus. Vesa Halosen mukaan ajoneuvohankinnoissa on panostettu turvallisuuteen ja laatuun. Hänen mukaansa Varsinais-Suomessa on aiemmin oltu vähän huonoja järjestämään pelastajien ensihoitokoulutusta, mutta asiassa on terästäydytty ja kehitytty. TYÖSUHTEET SÄILYIVÄT Yhdeltäkään vakituiselta henkilöltä ei muutoksen yhteydessä katkaistu työsuhdetta, mutta sijaisten määrää tarkistettiin. Ylilääkärikin muutti toimistonsa sairaalasta pelastusja ensihoitoasemalle”, hän sanoo. Varsinais-Suomen ensihoidossa koulutukset pyörivät normaalisti. ”Kaikessa koulutuksessa keskitytään ydintoimintaan, mietitään tarkasti mitä tehdään ja miten”, Vesa Halonen sanoo. Nyt on tarkastelussa, voitaisiinko kiertoa pidentää. Ensihoito, Varsinais-Suomi Dynaaminen valmius ja pelastajien työ säästävät. 16 Pelastustieto 5/2025 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO V uoden 2025 alkuun saakka hyvinvointialue tuotti ensihoitoa sekä sairaalapalveluiden että pelastuspalveluiden tulosalueella. ”Kaikki ovat tässä täysillä mukana. Toimintamallista on tullut dynaamisempaa, jolloin esimerkiksi Turun alueella kesäaikaista yövalmiutta lisättiin, koska tilastojen mukaan kysyntä silloin kasvaa. Säästöjä on haettu työvuorosuunnittelun tehostamisella sekä vähentämällä valmiustunteja sieltä, missä vaikutus potilaisiin on arvioitu mahdollisimman pieneksi. Tämän kokonaisuuden merkittävin uudistus lienee se, että tulosalueen ensihoitajille suunnitellaan jokaiseen kahdeksan viikon jaksoon yksi koulutuspäivä, joka mahdollistaa ensihoitajien systemaattisen osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen. Vuoden alussa hyvinvointialueen oma tuotanto yhdistettiin pelastuspalveluiden tulosalueelle, joka nimettiin pelastusja ensihoitopalveluiden tulosalueeksi. Tulosaluejohtaja, pelastusjohtaja Vesa Halonen vastaa koko tulosalueen hallinnosta, lääketieteellisestä osasta vastaa ensihoidon ylilääkäri Timo Iirola. Palkkarahat on sen mukaan budjetoitu”, Vesa Halonen sanoo. Toimenpiteet on tehty suunnitellusti. Äskettäin otettiin käyttöön kymmenen uutta ambulanssia. Syksyllä valmiustunnit palautettiin alemmalle tasolle, kun kysyntä laskee. Vuodelle 2026 ensihoitoon ei kohdisteta merkittäviä säästöjä, vaan palvelukysyntään pyritään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla. Sairaalapalveluista uuteen organisaatioon siirtyi viisi lääkäriä, 16 ensihoidon kenttäjohtajaa, noin 120 ensihoitajaa ja 2 hallintohenkilöä, minkä jälkeen ensihoidon kokonaisvahvuus on noin 250. Tänä vuonna ensihoitoon on kohdistunut noin 1,5 miljoonaan euron säästöja tehostamistoimenpiteet. TARKKAA TYÖVUOROSUUNNITTELUA Ensihoidon työvuorosuunnittelussa on Vesa Halosen mukaan kehitytty ja pystytty vähentämään ylitöitä. ”Sijaistarve on tarkasti laskettu. Ensihoitoon osallistuvat pelastajat osallistuvat vuoden aikana kolmeen ensihoidon koulutuspäivään. Käytännössä tämä on tarkoittanut yöllä valmiudessa olevin ensihoitoyksiköiden vähentämistä. TURVALLISTA KALUSTOA Kalustoa hankitaan kuten ennenkin
5/2025 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO MIHIN ENSIHOITO MENEE. Varsinais-Suomessa sote-koordinaatiokeskus käsittelee vuodessa lähes 10000 ensihoidon D-tehtävää, joista noin 50 prosentissa lopputuloksena on se, että ensihoidon ei tarvitse lähteä tehtävälle lainkaan. Siihen vaikuttavat hätäkeskuksen uusi tehtävänkäsittelyohje, muiden palveluiden kehittyminen sekä erityisesti ensihoidon D-tehtäviä arvioiva sote-koordinaatiotoiminta. Onko panostettava enemmän tehtäviin, jotka perinteisesti eivät kuulu ensihoidolle, kuten kotiin vietäviin palveluihin?”, Vesa Halonen pohtii. ”On mielenkiintoista, mihin suuntaan ensihoito kehittyy. Merkittävimmät säästötoimet • Valmiustuntien vähentäminen • Tilatehokkuus, pelastuksen kanssa samoihin tiloihin siirtyminen • Pelastajien käyttö ensihoidon reservinä. MAASEUDULLA MUUTOKSIA TYÖNKUVAAN Vesa Halosen mukaan on mahdollista, että erityisesti maaseudulla ensihoidon työnkuva ja tehtäväkenttä laajenevat, koska vanhusten määrä kasvaa ja muita palveluja on karsittu. ”Tämä tulee koskettamaan myös pelastuspalvelua, joka voisi tehdä mielekästä auttamistukemistyötä vaikkapa saaristossa”, Vesa Halonen sanoo. Siellä ensihoito varmaankin tekee jatkossa myös hyvinvointialueen muita tehtäviä. Ensihoidon kumipyöräyksiköille tuleva tehtäväkuorma vähenee koko ajan. Sote-koordinaatiokeskuksen omana liikkuvana resurssina on kaksi yhden hengen yksikköä, ja kolmaskin yksikkö on tulossa
”Vaikka talouden kanssa pitää olla tarkkana, niin pyrimme parantamaan toimintavalmiutta.” Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on hoitanut pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sopimuspalokuntalaisten koulutuksen. Tarkkana on oltava ja budjetissa pysyttävä”, Torbjörn Lindström sanoo. ”Niitä hankintoja ei voi siirtää ja niiden on mahduttava budjettiin.” TOIMINTAVALMIUTTA PARANNETTU Pelastuslaitoksen vakituisen henkilöstön koulutus on sujunut suunnitellusti. Merkittävimmät säästötoimet • Rekrytointien tiukka tarvekartoitus • Ylitöiden teettämistä on vähennetty • Hankintojen tarkka suunnittelu. Vahvuuksista ei ole täytynyt säästösyistä joustaa. INVESTOINNIT PYSTYTTY TEKEMÄÄN Pelastuslaitoksella suunnitellaan hankinnat tarkasti, mitä hankintoja tehdään ja millä aikavälillä. Koivulahdessa päivystetään 1–2 pelastajan voimin. REKRYTOINNIT TARKASTI Tämänvuotinen (2025) budjettikuri näkyy erityisesti koko hyvinvointialuetta koskevissa rekrytointiprosesseissa. ”Ylitöitä ei ole kielletty, mutta selvitämme, että voidaanko asia hoitaa jotenkin muulla tavoin – esimerkiksi henkilöstösiirroilla.” Pohjanmaan alue pitkine etäisyyksineen edellyttää kuitenkin monessa tapauksessa ylitöitä, jotta vajaus voidaan järkevästi paikata. Pietarsaaressa, Vaasassa ja Koivulahdessa on Pohjanmaan jatkuvasti päivystävät paloasemat. Pelastuslaitoksen budjetti on 20 miljoonaa euroa. ”Jos jokin koulutus on peruuntunut, niin se ei ole tapahtunut taloudellisista syistä”, Torbjörn Lindström sanoo. Uusia vaihtoehtoja sopimuspalokuntalaisten kouluttamiseksi selvitetään. ”Käymme tarkasti tarpeen läpi, miten suunniteltu rekrytointi vaikuttaa palvelutuotantoon ja toimintavalmiuteen”. Hän arvioi, että ensi vuonna (2026) pelastuslaitos ei välty säästötoimenpiteiltä, jotka tarkentuvat yhteistoimintamenettelyiden jälkeen. Sitä vaaditaan erityisesti ensi vuonna, kun hankintalistalle tulevat KEJO-kenttäjohtojärjestelmä ja Virve 2. ”Säästöt eivät varmaankaan kohdistu palvelutuotantoon, ja kaikki asemat pysynevät toimintakykyisinä”, Torbjörn Lindström arvelee. Lisäksi 12 asemalla on päivävalmiutta ja reilulla 40 asemalla sopimuspalokuntavalmiutta. 18 Pelastustieto 5/2025 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO P ohjanmaan pelastuslaitos on toistaiseksi säästynyt leikkauksilta, vaikka rahaa onkin täytynyt käyttää tarkasti. Käytännön koulutuksesta on vastannut Pohjanmaan Pelastusalan Liitto. Pelastustoimi, Pohjanmaa Tiukka budjettikuri, mutta ei leikkauksia ”Olemme pystyneet toteuttamaan in vestointisuunnitelmaamme suunnitellusti. ”Elämme tiukkaa budjettikuria, katsomme tarkkaan, miten käytämme rahaa ja pysymme budjetissa”, pelastusjohtaja Torbjörn Lindström sanoo. Irtisanomisilta ja lomautuksilta on vältytty, mutta ylityöt ovat tarkastelun alla, ne suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. SPEK on irtisanonut sopimuksen ja se päättyy vuodenvaihteessa. Talouskurista huolimatta Pohjanmaa on tänä vuonna järjestänyt Satakunnan ja Varsinais-Suomen kanssa koko yhteistyöalueen kattavan vesisukelluskurssin. Tarvittaessa hankinnoissa tehdään priorisointia
Lisäksi työvuorokoulutukset jatkuvat entiseen tapaan. PUOLEN MILJOONAN SÄÄSTÖ Säästöt eivät tähän mennessä ole kohdistuneet suoraan akuuttitoimintoihin, mutta viime kesänä edellytettiin, että ensihoidon on vähennettävä yhdeksän henkilötyövuotta, joka euroiksi muutettuna on noin 450000. He tekevät virkatyönsä päivystyksessä ja lähtevät sieltä käsin ensihoitotehtävälle. HIEMAN SÄÄSTÖÄ KOULUTUKSISTA Pohjanmaan ensihoidossa vuosittaiset koulutukset tehdään normaalisti, ulkopuolisiin koulutuksiin pääsee ja koulutusbudjetti on ennallaan. Lisäksi esitämme yöaikaisen valmiuden poistamista yhdestä maakunnan ambulanssistamme”, Tom Smedlund sanoo. Aiemmin pidettiin vuosittain kaksi teoriapäivää ja kaksi simulaatiopäivää, nyt molempia päiviä on yksi, mutta tilalle on tullut kuukausittain järjestettävä nonstop-koulutus. Tähän pitää olla tyytyväinen”, Tom Smedlund sanoo. Säästämme yövalmiutta rajoitetusti ja turvallisesti poistamalla.. Ensihoito osallistuu vuosittain myös muiden viranomaisten harjoituksiin. Hieman koulutuksesta on kuitenkin omatoimisesti jo säästetty. Niissä käydään läpi muun muassa uusia toimintamalleja, laitteita, lääkkeita. ”Hyvinvointialueemme on yli 250 kilometriä pitkä, kapea rantakaistale ja tasavertaisten palveluiden, välimatkojen, siirtokuljetusten ja varautumisen johEnsihoito, Pohjanmaa Liian terve kansa saa vähemmän rahaa dosta meillä täytyy tietty määrä ambulansseja olla, vaikka alueella on kansallisesti vähän ensihoitotehtäviä. Kun joudumme säästämään, niin se tehdään yövalmiutta rajoitetusti ja turvallisesti poistamalla.” TARKKAA REKRYTOINTIA Ensihoidon palkkakehitys on viime vuosina ollut voimakasta ja positiivista. ”Jos henkilö on poissa, se pitää paikata sijaisella, muuten ambulanssi ei kulje.” Pohjanmaalla suunnitellaan osan vuorokaudesta päivystävän oman lääkäriyksikön valmiusajan lisäämistä, jopa ympärivuorokautiseksi joskus tulevaisuudessa. Tom Smedlundin mukaan tahtotilaa löytyy ja valmiuden lisääminen on kiinni lähinnä siitä, että akuuttilääkäreitä on riittävä määrä. Ensihoidon budjetti on noin 15,5 miljoonaa ja tulosyksikössä työskentelee 137 operatiivista ja neljä hallinnollista työntekijää. ”Ketään ei tarvitse irtisanoa, vähennämme eläköitymisen kautta ja jätämme avoimeksi muodostuneita toimia täyttämättä. ”Tällä hetkellä toimialajohtajalta ja professiojohdolta täytyy saada lupa, että voidaan palkata pitempiaikaisia sijaisia, ja se koskettaa koko organisaatiota.” Lakisääteiset poissaolot ovat onneksi saaneet täyttöluvan ja koko ajan mennään positiivisempaan suuntaan. 5/2025 Pelastustieto 19 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO P ohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidossa eletään samaa kurimusta kuin muuallakin Suomessa, tilannetta alleviivaa pian alkava uusi koko henkilökuntaa koskeva yhteistoimintaneuvottelu. ”Hankimme vuosittain neljä uutta ambulanssia, kierto on pysynyt suunniteltuna säästöpaineista huolimatta. Koulutus järjestetään ensihoitajille sairaalalla potilaan luovutuksen yhteydessä ja sen pitää ensihoidon kenttäjohtaja. Olemme liian terveitä täällä lännessä ja rahaa tulee jatkossa vähemmän”, ensihoitopäällikkö Tom Smedlund sanoo. ”Valtiovarainministeriöltä tulleet rahoituslaskelmat päivittyivät huonompaan suuntaan. Hyvinvointialueella on myös hyvin tarkka rekrytointiprosessi. Kenttäjohtojärjestelmä KEJO on otettu käyttöön alueen ensihoidossa täysimääräisesti. ”Ennen koulutuksia oli ehkä liikaa, nyt keskitymme enemmän laatuun.” Haastatteluhetkellä alkusyksyllä on käynnissä koko henkilöstöä velvoittava liukkaan kelin ajokoulutus. YÖVALMIUTTA SAATETAAN VÄHENTÄÄ Ensihoito ja siirtokuljetukset hoidetaan kokonaisuudessaan Pohjanmaan hyvinvointialueen omana tuotantona sairaalapalveluihin kuuluvassa ensihoidon tulosyksikössä. ”Ylityökieltoa tai rajoitetta ei ole suoraan kohdistunut ensihoitoon, mutta olemme itse joutuneet jarruttamaan henkilöstökustannusten voimakasta nousua jättämällä ambulanssin työvuorossa pois valmiudesta poissaolojen yhteydessä”, Tom Smedlund sanoo. HANKINTOJA NORMAALISTI Varusteet ja kalusto ovat hyvällä mallilla. Pohjanmaan ensihoito operoi 13 ympärivuorokautisella ja yhdellä päiväaikaisella ambulanssilla
Aktiivinen hyvä keskustelu johdon kanssa lisää luottamusta ja yhteistyötä”. Hyvinvointialue hankkii Virve 2 -kaluston leasingilla ja johtaa toiminnan sähköja lääkintätekniikan prosessin johdon kautta. Aikaisemmin ollut hieman reserviä, mutta jatkossa sitä ei ole. ”He vyöryttävät kustannukset sitten meille tulosyksiköille. ”Talousarviota nostettiin arvioitujen kokonaiskustannusten osalta koulutukset ja muut asiat huomioiden. Toki uudessa Virve 2:ssa on ihan toiset suorituskyvyt ja mahdollisuudet.” Tom Smedlund toivoo sellaisia aikoja, jossa maasto olisi vähän tasaisempaa vaikkakin ensihoitoa on kohdeltu hyvin. 20 Pelastustieto 5/2025 ”Se oli hankintoineen ja koulutuksineen iso ja kallis paketti. Pian tulee Virve 2, josta tulee leasing-sopimuksineen myös iso paketti.” Hyvinvointialueen talousjohto ymmärsi tarpeen ja siihen liittyvät kulut. Päivitetään tilinpäätösten kautta. Virve 2 tulee nostamaan kuluja huomattavasti versus nykyinen Virve, jolla on ollut pitkä elinkaari. (–3 henkilötyövuotta) Keskustelu johdon kanssa lisää luottamusta ja yhteistyötä.. Merkittävimmät säästötoimet • Todella tarkka henkilöstösuunnittelu • Ylitöiden ja keikkasijaisten omatoiminen rajoittaminen • Tulossa valmiuden vähentäminen yhdessä ambulanssissa (–4 henkilötyövuotta) • Pilottina ollut omien D-tehtävien puhelinkäsittely 24/7 muuttuu 12/7 (–2 henkilötyövuotta) • Kaikkia vapautuneita vakansseja ei täytetä
Jokaiselle on samanlaiset palkanmaksuperiaatteet ja maksamme kaikille henkilökohtaisesti, emme yhdistyksille könttänä”. ”Heille kaikille hoidamme työnantajan muodollisuudet. Pelastuslaitoksella on reilu 200 päätoimista työntekijää sekä 900 sopimushenkilöstöön ja sivutoimiseen henkilöön kuuluvaa. Uusista tehtäväalueista vastaavien aluepalomestareiden vastuualueet laajenivat, johdettavien määrä lisääntyi ja heidän tehtävänsä painottuivat enemmän hallinnollisiin töihin. Keskuspaloasemalla ja Äänekoskella voidaan joustaa tukiyksiköiden miehityksessä, Vaajakoskella ja Viitasaarella voidaan pelastusyksikön vahvuus vähentää 1+2:een. ”Jos minimin alle mennään, niin vajaus paikataan ylitöillä. Myös muiden palomestarien tehtävänkuvia tarkastettiin. Pelastustoimi, Keski-Suomi Kehitysaskelia kovalla säästökuurilla PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO Henkilöstölle tämä näkyy siten, että useilla henkilöillä hallinnollinen esimies vaihtui. Haittatyöprosentiksi tulee 42,25. Sijaisiakin on edelleen talossa, vaikka parempien vuosien määriä on jouduttu tarkistamaan. Vaikeista ajoista huolimatta KeskiSuomessa ollaan saattamassa maaliin vuorohenkilöstön kokonaispalkkaratkaisua, joka otetaan käyttöön koko henkilöstölle. KOULUTUKSET PYÖRIVÄT Pelastuslaitoksella on oma koulutusyksikkö, joka tuottaa henkilöstön koulutuksia ja ulkoisia turvallisuuskoulutuksia. ”Olemme pääsääntöisesti saaneet suunnitellut koulutukset tehtyä. KEHITYSTÄ KOVASSA AJASSA Pelastuslaitoksen budjetti on noin 30 miljoonaa euroa, josta tänä vuonna (2025) piti nipistää 1,9 miljoonaa euroa. ”Erityiskoulutukset suunnittelemme niin, että silloin ollaan irti työvuoroista, jolloin työvuoroja pilkotaan koulutuspäiviksi. Aiemmin meillä oli kahdeksan hallinnollista tehtäväaluetta (aiemmin paloasemaryhmä), niistä poistui kolme, kun alueita yhdisteltiin”, Arto Ahlroos sanoo. Lisäksi päivystävän palomestarin valmiutta vähennettiin Jämsässä ja Viitasaarella. ”Kyllä tässä jonkinlaisessa puristuksessa ollaan, mutta säästövelvoitteissa olemme pärjänneet kohtuudella ja pystyneet kehittämäänkin toimintaa”, pelastuspäällikkö Arto Ahlroos sanoo. Päivittäisvalmiudessa on minimi, jon ka alle ei mennä. Kouluttajakoulutuksia on siirretty myöhemmäksi, mutta vastavuoroisesti meillä on Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa käynnissä vesisukelluskurssi”. Ensi vuoden talousarvio on parhaillaan käynnissä, se kertoo säästötavoitteen ensi vuodeksi. Kahdella asemalla Jy väskylän Seppälässä ja Jämsässä henkilöstömäärä on lukittu, pelastusyksikön vahvuus on 1+3. Tulossa on myös erikoiskalustokoulutusta, kun käyttöön ollaan ottamassa isolla nosturilla ja vaihtolavalla varustettu monitoimiyksikkö. 5/2025 Pelastustieto 21 H yvinvointialueisännän iso alijäämä puraisee luonnollisesti myös Keski-Suomen pelastuslaitosta. ”Ensin katsotaan tarve ja sitten mitä se maksaa. Joissain paikoissa prosenttia on saatu hilattua ylöspäin, esimerkiksi maksamalla sairausloma-ajan korvausta pienemmällä prosentilla.” SÄÄSTÖT KOHDISTUVAT HALLINTOON ”Säästöt ovat kohdistuneet hallintoon. Voimme myös pyytää keikkalaisia ensihoitoon, jolloin palomiehiä vapautuu ambulansseista palopuolelle”, Arto Ahlroos sanoo. Yllättävän hyvin tästä on vielä pystytty laittamaan koulutukseen. MINIMITASO MÄÄRITELTYNÄ Arto Ahlroosin mukaan pelastustoimen vuorohenkilöstöä on riittänyt yksiköihin hyvin. Talon ulkopuolellakin voidaan kouluttaa tapauskohtaisesti. ”Olemme saaneet sovittua pakettiin kaiken, eli samalla prosentilla mennään kaikissa tilanteissa. Johto, palopäällikkötasosta ylöspäin on pitänyt kuluvan vuoden aikana viikon mittaisen palkattoman vapaan. Henkilöstölle on tarjolla myös vapaaehtoisia koulutuksia”. Erikoisosaamista vaativiin yksiköihin, kuten nostolavoihin ja vesialuksiin varmistetaan joka tilanteessa osaava henkilöstö. Aiemmin paikkakunnilla päivystettin joka päivä 12 tunnin ajan, vähennyksen jälkeen päivystetään enää arkipäivisin. Siihen ei ole täyskieltoa.” Olemme pärjänneet kohtuudella ja pystyneet kehittämäänkin toimintaa.
Näiden yksiköiden kalustosuunnitelmia ja aloittamista on lykätty myöhemmäksi. Ensihoidon vuosibudjetista on tavoitteena nipistää ensi vuonna miljoona pois ja sitä seuraavana vuonna vielä uusi lisämiljoona. MILJOONAN EURON NIPISTYKSIÄ Keski-Suomen näkymät eivät ole hyvät. Pelastuslaitoksella oli jo hyvinvointialueelle tullessa paljon investointivelkaa, jota tilanteesta huolimatta on päästy tasoittamaan. ”Jos saamme alueen 10000:sta D-tehtävästä tiputettua puolet pois, se helpottaa paljon”. Vähän aikaa sitten lakkautettu Öljysuojarahasto avusti hankintoja huomattavasti avokätisemmin kuin nykyinen Ympäristövahinkorahasto. Se, että aina ollaan tehty näin, ei toimi tänä päivänä”. ”Olemme joutunut tinkimään raskaan kaluston hankinnoista, mutta toisaalta hyvinvointialueen aikana olemme myös pystyneet parantamaan tilannettamme aiempaan aikaan verrattuna. Nähtäväksi jää, mitä ohjauksesta tulee eteen”, ensihoitopäällikkö Anssi Aunola muotoilee. Tehtävämäärät ovat vähentyneet, joten voi olla mahdollista pärjätä vähemmillä resursseilla. HENKILÖSTÖSTÄ TAISTELLAAN ”Menemme vakituinen henkilöstö edellä. Aunolan mukaan se maksaa itsensä helposti takaisin ja tuo lopulta toimiessaan paljon säästöjä. Hänen mukaansa se realismi, että ensihoitoon ei säästösyistä puututa, on vanha normaali. Lisäapua tilanteeseen odotetaan lokakuussa aloittaneelta sote-tikeltä, joka ryhtyy käsittelemään kiireettömiä D-tehtäviä sekä mielenterveystehtäviä. Pitää olla kriittinen kaikelle. Ensin säästetään kaikesta muusta ja sitten vasta henkilöstöstä”. Muut ohjauksessa olevat alueet ovat Lappi ja Itä-Uusimaa. Henkilökohtaisten varusteiden hankinnoissa Keski-Suomessa ei ole tingitty. Tarpeemme on ymmärretty ja tarvittavat hankinnat tehty. Kaikkien määräaikaisina sijaisena olleiden ensihoitajien sopimuksia ei kuiPELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO Tarpeemme on ymmärretty ja tarvittavat hankinnat tehty.. Sote-tiken infrastruktuurin lisäksi hen kilöstömenot ovat 250000–300000 euroa vuodessa. SOTE-TIKESTÄ ODOTETAAN SÄÄSTÖJÄ Keski-Suomessa pohditaan, miten ensihoidon kysyntään voidaan vastata. Tähän ei hyvinvointialueilla olla varauduttu”, Anssi Aunola sanoo. 22 Pelastustieto 5/2025 VARUSTEET JA KALUSTO Palvelutasopäätöksen mukaisesti piti ottaa kärkiyksiköt valmiuteen Keuruulla ja Jyväskylän Savelassa. ”Joudumme hyvinkin kriittisesti suun nittelemaan kaikkia toimintoja – minkälaisilla resursseilla, henkilöstöllä ja välineillä toimintaa tehdään. Vuonna 2028 toiminta on ajettu tiukkoihin raameihin ja budjetti asettuu noin 14-15 miljoonaan euroon. Se on toiminut hyvin”, Arto Ahlroos kiittelee. Siihen liittyy taloudellisen tilanteen lisäksi hankintoihin liittyvään avustusjärjestelmään tullut muutos. Merkittävimmät säästötoimet • Kalustohankintojen karsiminen • Palvelutasopäätöksen mukaisten kehittämistoimenpiteiden siirtäminen • Johtamisjärjestelmän muutokset Ensihoito, Keski-Suomi Jatkuva yt ja valtio ohjaa K eski-Suomen hyvinvointialue on taloustilanteensa vuoksi yksi kolmesta valtion ohjauksessa olevasta hyvinvointialueesta. ”Palkkamenot ovat nousseet kaikkialla ja henkilöstöbudjetin nousu näkyy toiminnassa. Öljyntorjuntaan liittyvät hankinnat ovat vähentyneet normaalitasosta. Aunola sanookin, että on uskallettava ajatella eri tavalla, että voidaan toimia palvelutason mukaisesti ja kustannustehokkaasti. ”Meillä on maassa kaikkein suurin alijäämä ja jatkuva yhteistoimintamenettely käynnissä
”Tässä taloudellisessa tilanteessa ylitöiden teettäminen on ainoastaan viimeinen vaihtoehto. 5/2025 Pelastustieto 23 tenkaan kesän jälkeen voitu jatkaa. ”Näissä tilanteissa pyritään valitsemaan kokonaisuutta vähinten haittaava ratkaisu yhdessä kenttäjohtajien kanssa”. • Henkilöstösuunnittelua tehostetaan, ylitöitä vähennetään ja sijaisten määrää tarkistetaan. Toistaiseksi keväiset ja syksyiset koulutuspäivät sekä täydentävät koulutukset pyörivät. Lisäksi mietimme henkilöstön kanssa, ovatko kaikki välineet tarpeellisia. Ensisijaisesti poissaolot paikataan vuorojärjestelyillä tai keikkalaisilla”, Anssi Aunola sanoo. Lomia ei enää saa säästellä”, Anssi Aunola kertoo. • Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden logistiikkaa kehitetään. On uskottava, että asiat laitetaan järjestykseen ja kuka muu ne laittaa, paitsi me itse.” Merkittävimmät säästötoimet • Resurssisuunnittelu: Otetaan käyttöön tarpeen mukaan muuttuvat dynaamiset resurssit. Keski-Suomessa vaikeuksista on puhuttu henkilöstön kanssa, ja Aunolan mukaan tilanteelle löytyy ymmärrystä. Työntekijöiden ammatillista kehittymistä tuetaan opiskelupäivien muodossa, mikäli työntekijän opinnot tukevat hänen työssään kehittymistä”, Anssi Aunola kertoo. Tällöin keväälle jää pidettäväksi viikon loma. Tähän asti talossa on työskennellyt vaihtelevasti 10–15 sijaista. ”Ensihoitajat pitävät kahdeksaa vuorokautta lukuun ottamatta kaikki lomansa syksyllä. Hyvinvointialueella käydään jatkuvas ti koko henkilöstöä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita. Keski-Suomen ensihoidossa pidetään syksyllä noin 1500 lomapäivää. ”Kaikki välttämätön hankitaan, mutta jokaisen hankinnan kohdalla pohditaan, onko se oikeasti välttämätön ja hankinnan ajankohta juuri nyt”. Elokuussa oli uh kana, että kaikki lomautetaan, mutta lopulta lomautuksiin joutui vain päivähenkilöstö. HANKINTAKIELTO PÄÄLLÄ Keski-Suomen ensihoidolla on hankintakielto päällä. Jokaiseen pieneenkin hankintaan on pyydettävä lupa Anssi Aunolalta. Vaikka se kipeätä tekeekin, niin siihen kyllä sopeudutaan”. • Henkilöstön tehtäviä tarkennetaan ja muutetaan. Yksi tarkastelun kohteista on hoitovälineja lääkelogistiikkaa, joihin Anssi Aunolan mukaan uppoaa kuusinumeroinen summa rahaa. PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO Jokaisen hankinnan kohdalla pohditaan, onko se oikeasti välttämätön.. EI POLITIKOINTIA, KIITOS Anssi Aunola toivoo, etteivät talousongelmat menisi liikaa politikoinniksi. ”Nyt on se hetki, että pitää tehdä suoraselkäisesti vaikeita ratkaisuja. Yksiköitä voidaan osaksi vuorokautta jättää miehittämättä. ”Ensihoidossa tehty työ on hyvää, ja henkilöstö on tässä sijaiskärsijänä. Varautuakin toki pitää, mutta ehkä jatkossa enemmän keskittämällä varaston muutamaan paikaan. KOULUTUKSET PIDETÄÄN Koulutuksista ei vielä ole jouduttu tinkimään. Ensihoitajien lomautuksilta vältyttiin sillä, että vuosilomia pidetään syksyllä, jotta lomapalkkavelat eivät kasva liiaksi. Katsotaan, että lomapalkkavelkojen välttäminen on edullisempaa kuin lomauttaminen. ”Me ollaan totuttu hamstraamaan ta varaa varastoon, mutta se ei ole pakollis ta. ”Ulkopuolisia koulutuksia arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja niiden tulee tukea työyhteisön osaamisen kehittämistä. Toimintaa ohjataan ja valvotaan. 189 HENKILÖTYÖVUOTTA, 22 AMBULANSSIA Keski-Suomen ensihoidossa tehdään 189 henkilötyövuotta, jolla pidetään 22 ambulanssia ajossa. Näin on toimittu jo kesästä asti
Maasto on Espanjassa samanlaista kuin Portugalissa, samoin toimintamallit. Tehtävillä oli säiliöautoja ja käytimme myös reppuruiskuja – ne toimivat hyvin pieniin palopesäkkeisiin. Kokemukset valmiussiirroista helpottivat lähtöä ja nopeaa organisointia. Sopimuspalokuntalaisia oli kaksi. Yksi tehtävä saattoi kestää jopa 12 tuntia. Mukana oli paljon valmiussiirroissa Kreikassa ja Portugalissa olleita ja vain kaksi uutta kaveria. Turvajalkine ei ole paras valinta, ja 12 tuntia vaativassa maastossa jalkojen päällä on vaativaa. Aloitimme tehtävät kuitenkin jo seuraavana päivänä”, Tommi Martikainen kertoo. Kaikilla oli mukana henkilökohtaiset maastopaloihin soveltuvat kevytsammutusasut, moottorimaskit, kevytkypärät, suojalasit ja haastavaan maastoon soveltuvat jalkineet. KOLMENLAISIA TEHTÄVIÄ ”Yksi tehtävistä oli jo palaneen alueen varmistaminen, ettei ole tullut uusia syttymisiä. Työkaluja ja varusteita on modifioitu niiden perusteella. Jalkinevarustusta voisi kehittää siten, että se vastaisi myös vaatimuksia kotimaassa. ”Niillä tehdään suurin sammutustyö. elokuuta, ja olimme matkalla jo seuraavana päivänä. elokuuta. Ajomatkan jälkeen muodostelma jalkautui vuoristoon ja maastoon, joka oli haastavaa kulkea epätasaisuuden ja korkeuserojen takia. ”Matkat kohteeseen vaihtelivat 50:stä 150 kilometriin majapaikasta. Työt kohteessa päättyivät yleensä klo 22, minkä jälkeen majapaikassa syötiin ja huollettiin kalustoa.” Muodostelma oli yleensä koko päivän yhdellä tehtäväalueella, joskus ryhmä jaettiin kahteen osaan. Suurin osa maastoa on vedenkuljetukselle haastavaa. Palava aines poltetaan edestä pois, jolloin palo ei pääse kehittymään. Muodostelma oli myös tosi motivoitunut. Sitä on käytetty Suomessakin pitkään kulotuksissa ja kaskenpoltossa. Saavuimme Madridiin reittikoneella tiistaina 19. Sen jälkeen sammutetaan käsin pesäkkeet. Uskoisin, että Suomessakin olisi etua laajemmasta ilma-alusten hyödyntämisestä ennen kuin viedään miehistöä hanPalopäällikkö Tommi Martikainen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta oli Suomen 26-henkisen maastopalomuodostelman varajohtaja Espanjassa elokuussa 2025. Lentokoneen ruumaan lastattiin 74 erilaista laatikkoa ja pakkausta, siinä oli oma logistiikkansa. Aiheesta oli juuri Ranskassa kouluttajakoulutus, jossa oli myös meidän muodostelmamme jäseniä.” Ilma-apu sammutuslentokoneilla ja -helikoptereilla on Martikaisen mukaan välttämättömyys, sillä soliin ja muihin hankaliin paikkoihin ei pääse jalkaisin. ”Espanjassa hyödynnettiin vastatulta. 24 Pelastustieto 5/2025 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”A vunpyyntö Espanjasta tuli eurooppalaisen hätäavun koordinaatiokeskus ERCC:n kautta 17. Osa käytti teknisiä alusasuja, osa merinovillaisia, jotka toimivat hyvin myös lämpimissä oloissa. Hän vastasi operatiivisesta toiminnasta. Pitäisi keskustella tarkemmin ulkomaille vietävistä välineistä, koska paljon löytyy kohdemaastakin. Reppuruiskut ja käsityökalut otimme Suomesta mukaan, ne ovat maastopalomuodostelman varusteita.” ”Tehtäviä oli sopivasti, kaikki lähtivät sinne tekemään työtä. Toinen oli aktiivisten palojen sammuttaminen ja kolmantena sammutuslentokoneen käynnin jälkeen palopesäkkeiden läpikäyntiä. päivä iltakymmeneltä. Ilmakalustoa oli joka tehtävällä. Teksti: Kimmo Kaisto Haastavassa maastossa. Varusteita on jaettu jokaiseen viiteen muodostelman pelastuslaitokseen.” ”Selkeää pulaa ei ollut mistään työvälineistä, joitakin käytettiin vähemmän. Jos tehtävä oli hoidettu, siirryttiin tilanteen mukaan muille alueille. Apu oli tarpeen, sillä Espanjassa on ollut tänä vuonna historian laajimmat metsäpalot, yli 400000 hehtaaria. Päivälämpötilat olivat Espanjassa 35 asteen tienoilla, yöllä reilussa 20:ssä. Moneen paikkaan on hankalaa viedä letkuja. Säiliöön mahtuu noin 20 litraa vettä. Käytössä oli Espanjan pelastustoimen pickup-autoja. Palosta pitää ottaa kauempaa kiinni, koska se etenee niin vauhdilla. Martikaisen mukaan pelastajilla oli pitkät päivät, mutta hyvillä yölevoilla meni viikko helposti. Meille tarjottiin pidempää lepoa, koska olimme matkustaneet vuorokauden. Olemme viritelleet myös moottorimaskin kiinnikkeitä, jotta maski ei heiluisi ja siihen saisi integroitua juomarakon.” ETENEE NOPEASTI JA POLTTAA KAIKEN Martikaisen mukaan Espanjan maastos sa palo etenee nopeasti ja polttaa kaiken altaan – työ on nopeatempoisempaa kuin Suomessa, mutta palokuorma on pienempi. Tieto lähdöstä tuli meille maanantaina 18
”Olin Kainuussa maastopalomuodostelman johtajana. Muodostelmalle keikka oli ensimmäinen ulkomaille suuntautunut varsinainen hälytystehtävä. Maasto oli Espanjassa pelastajille haastavaa. Meitä oli 6–8 henkeä samassa huoneessa, joten oli asiaankuuluvaa leiritunnelmaa”, Martikainen naurahtaa. Muodostelman suorituskyky kasvaa tehtävillä ja osaaminen myös kotimaisille tehtäville.” ”Operatiivisessa kuvassa en keksi parannettavaa, asioita on hiottu koulutuksessa. Niitä on ollut muodostelman käytössä jo vuosia. elokuuta. Kaksi tuntia avunpyynnöstä olimme jo matkalla. Sisäministeriön edustaja tuki toimintaa kotimaasta.” KÄYTTÖÄ MYÖS KOTIMAASSA Martikainen suosittelee maastopalomuodostelmaa ja sen kokemuksia hyödynnettäväksi myös kotimaassa. Hän oli mukana myös Kalajoen isossa maastopalossa 2021 ja Kainuussa tämän vuoden heinäkuussa. Tiedämme paremmin, miten toimia isäntävaltiona, jos olisimme avun tarpeessa. Loukkaantumisen riski kasvaa, jos on väsynyt eikä ole riittävän hyvässä kunnossa. Englanti oli työkieli ja sillä pärjäsi hyvin. Suomeen laskeuduttiin iltapäivällä 26. Maastopalo oli kestänyt jo pitkään, ja kaikki sopimuspalokunnatkin olivat mukana. Pelastusopisto työnantajan roolissa hoiti hienosti järjestelyt haasteista huolimatta. Kaluston kuljetusta ja modularisointia voisi vielä kehittää. Nopeat lähdöt ja iso tavaramäärä ovat haaste, koska olemme kaupallisten lentojen varassa. FireFit-kuntoindeksiluokan 4 pitää olla voimassa kansainvälisille tehtäville. Suomen muodostelmassa oli jopa yksi espanjantaitoinen. ”Valmiussiirroissa on käyty läpi paikallisia työkalujen nimiä. Kaikki toimi hyvin alkusäätöjen jälkeen. Martikainen oli mukana kaikissa valmiussiirroissa, eli Kreikassa ja kaksi kertaa Portugalissa. 5/2025 Pelastustieto 25 OPERATIIVINEN TOIMINTA kaliin paikkoihin”, Martikainen sanoo. Kun muodostelmassa on viisi pelastuslaitosta, tehtävät eivät kuormita yhtä liiaksi.” SUOMESSA HUIPPUOSAAMISTA ”Suomessa pelastajan osaaminen, koulutus ja harjoitukset ovat huippuluokkaa tehtävään kuin tehtävään. Kuva: Joni Mänttäri.. Elimistö kyllä sopeutuu lämpimään tehtävän aikana.” Suomalaisten mieltä lämmitti erityisesti, kun paluumatkalla maastopalomuodostelma sai lentokoneellisen aplodeja espanjalaisilta matkustajilta antamastaan avusta. Suomeenkin ovat tulleet valmiussiirtojen oppien myötä esimerkiksi tuumaiset letkut, jotka ovat kätevät ja kevyet maastossa. Päivät ovat pitkiä ja olosuhteet haastavia, yön aikana pitää palautua. He pääsivät hetkeksi huilimaan. Romanialaiset olivat majoittuneet samaan vanhaan hostelliin Calisian Celanovassa, hekin puhuivat sujuvaa englantia. Maastopalomuodostelmalle hankitut kevytsammutusasut ja muut varusteet toimivat hyvin. Täysin uudenlainen muodostelma kiinnosti. Valmisteluryhmä eli muodostelman joh taja Teemu Veneskari ja joukkueenjohtaja Toni Salmi olivat huolehtineet kaiken kuntoon ruokailuja myöten. Meitä oli jokaisesta viidestä pelastuslaitoksesta vahvuus 1+4 eli yhteensä 26 henkilöä. Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla. ”Saimme hyvää johtamiskoulutusta ja kokemusta niin kansainvälisille kuin kansallisille tehtäville, samoin suurten tilanteiden johtamiseen. Olisi myös hyvä saada koko muodostelman porukka samalle lennolle, jotta voimme käyttää matka-ajan valmisteluun – varsinkin nopeilla lähdöillä. Paikallisista löytyi aina joku englantia puhuva
OPERATIIVINEN TOIMINTA S uomi on vuonna 2021 toimintansa aloittaneella maastopalomuodostelmalla mukana EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiudessa, EU:n Civil Protection Poolissa. Tässä tehtävässä suomalaiset olivat auttamassa espanjalaisia kahdeksan päivää. Siihen eivät isäntämaan edustajat kuitenkaan katsoneet olevan tarvetta. He tulevat paitsi itäisen alueen vakinaisilta pelastuslaitoksilta, myös alueen sopimuspalokunnista. Kansainvälinen pelastustoiminta perustuu paitsi valtiosopimuksiin, myös lainsäädäntöön, pelastuslain 38 pykälään. Teksti: Esa Aalto Pikavauhtia Espanjaan tuoda kyseisille laitoksille myös vetoja pitovoimaa sekä urapolkuvaihtoehtoja. 26 Pelastustieto 5/2025 Kuvassa Galician hätäkeskuksen/johtokeskuksen johtaja Sandra Martìnez, metsätalousministeri Maria Jose Gomez Rodriguez, palopäällikkö Tommi Martikainen, Galician kuvernööri Alfonso Rueda, pelastuspäällikkö Teemu Veneskari ja Luis Rincón, Madridin pelastuslaitoksen ope ratiivinen päällikkö. Päätöksen osallistumisesta tekee pelastusylijohtaja sisäministeriön päivystäjän esityksestä. Kun avunpyyntö Espanjaan saatiin, siihen reagoitiin nopeasti. ”Muodostelman kutsuu koolle itäisen alueen tilanneja johtokeskus. Muodostelman kokoavat viisi pelastuslaitosta: Etelä-Karja, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Kymenlaakso. Tälle vuodelle ei ollut sovittu aikaisempina vuosina toteutettuja valmiussiirtoja. ”Kun Espanja oli hyväksynyt avunpyynnön, aloitimme välittömästi valmistelut muodostelman lähettämiseksi. Kaikkiaan muodostelmaan kuuluu 230 henkilöä. Pelastusopisto kouluttaa, rekrytoi, lähettää ja toimii työnantajana kansainvälisillä pelastustoimen tehtävillä. Pekka Tiainen kertoo, että muodostelma tehtiin ensisijaisesti kotimaan tehtäviä ajatellen, mutta EU-rahoitusta saatiin kansainvälisiä tarpeita varten. Jani Kareinen sanoo, että muodostelmasta on apua erityisesti, jos sattuisi päällekkäisiä tilanteita. Hätäapuna lähetetyt pelastusmuodostelmat avustavat ja tukevat paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa. ”Avunpyyntöön päätettiin tarjota kevyempää versiota muodostelmasta ilman raskasta kalustoa. Pidempäänkin aikaan olisi muodostelman jäsenillä ollut valmiutta. Kuva on paikallisten ottama. Silloin mukana olisi 58 henkilön joukko”, Tiainen kertoo. Etukäteen on suunniteltu, miten tehtävä hoidetaan, ja erityisesti silmällä pitäen kotimaan. Muodostelma voi Suomalaisen maastopalomuodostelman ensimmäinen ulkomaille suuntautunut varsinainen hälytystehtävä tuli Espanjaan. Suomalaisen maastopalomuodostelman ideoivat Ruotsissa vuonna 2018 rie huneiden maastopalojen jälkeen pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriön pelastusosastolta ja pelastusjohtaja Jani Kareinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. KEVYEMPI VERSIO Nyt hälytystehtävää toteutettiin ensimmäistä kertaa oikeasti, kun Suomessa päätettiin, että avuksi voidaan tarjota muodostelmaa. Esimerkiksi Pelastusopistossa alettiin valmistella matkaa lähtien lentolippujen varaamisesta.” ”Tässä päästiin nopeasti liikkeelle, kun raskasta kalustoa ei tarvinnut haalia mukaan pelastuslaitoksilta, joissa niitä säilytetään”, Tiainen sanoo
5/2025 Pelastustieto 27 OPERATIIVINEN TOIMINTA tehtäviä. UUSIA JOHTAJIA TARVITAAN Pelastuspäällikkö Teemu Veneskari Ky menlaakson pelastuslaitokselta johti muodostelmaa, joka auttoi espanjalaisia kollegoitaan sammuttamaan riehuvia maastopaloja. VERKKOKURSSI VASTATULEN KÄYTÖSTÄ Kansainväliset tehtävät antavat myös ideoita uusille kehittämiskohteille. Motivoitunut porukka osoitti asiantuntemuksensa ja osaamisensa.” Espanjan kuningaskin muisti kiitospuheessaan kaukaa pohjoisesta Espanjan avuksi tulleita suomalaisia ja virolaisia. Kuva: Lauri Immonen. Tehtävänä oli varmistaa ja valmistella sujuva muodostelman maahantulo, siirtyminen tehtäväalueelle ja yhteistyö alueellisen pelastusviranomaisen kanssa. Oppii toimimaan kansainvälisissä ympyröissä, saa kontakteja ja mahdolliseen avun vastaanottamiseenkin (HNS toiminta) saa oppia. Ne ovat opettaneet, miten toimitaan. Teemu Ve nes kari kertoo Kymenlaakson pe lastus laitoksen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa alkaneesta vastatuli-hankkeesta. ”Tehtävä onnistui hyvin. Vastaa median kanssa toimimisesta sekä strategisesta muodostelman kokonaisjohtamisesta. ”Esimerkiksi Suomenlahdella voi sattua vakava öljyvahinko, jolloin johtamisessa pitääkin hallita myös kansainvälisiä joukkoja, ja pelastustoimi vastaa rannikolla tapahtuvasta öljyntorjunnasta.” Sammuslentokoneilla ja -koptereilla tehtiin Espanjassa suurin sammutustyö haastavan maaston takia. Yleisesti vastatulella poltetaan palavaa ainesta pois ja rajoitetaan siten tulen etenemistä. ”Meille pitäisikin perustaa tallaisten henkilöiden oma pooli, joka on mahdollisesti Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kansainvälisen avun vastaanottamisen järjestämisvastuun kautta jo tulossa”, hän pohtii. Espanjalaisten avuksi lähetetyn maastopalomuodostelman kustannukset olivat vajaa 200000 euroa. Muodostelman johtaja sanoo olevansa ylpeä joukoistaan. ”Me lähetimme nyt muodostelman johtajan ja toisen henkilön päivää ennen muodostelman tuloa paikan päälle. Vanha oppi on tuotu mukana aikaisemmista valmiussiirroista Suomeen. Kielitaito on luonnollisesti oltava hyvällä tasolla, sillä johtaja neuvottelee apua pyytäneen maan viranomaisten ja pelastustoimen edustajien kanssa. ”Itäisille alueille perustettu maastopalomuodostelma ja pohjoiseen perustettu suurtehopumppuyksikkö ovat pa rantaneet pelastustoimen kansallista suorituskykyä. Toimimme kansainvälisissä tehtävissä aina Suomen edustajina”, Veneskari muistuttaa. Nyt saadun kokemuksen perusteella kansainväliseen apuunkin vastaaminen hoitui yllättävän hyvin.” Vaikka kohdemaan varautumista kansainvälisen avun vastaanottamisessa pi tää vielä kehittää, korostaa Pekka Tiainen valmiussiirtojen merkitystä ennalta valmistautumisessa. Kansainvälisten tehtävien johtamisesta saatuja oppeja voi hyödyntää myös kotimaan johtamisessa. Veneskari lähti yhdessä Toni Salmen kanssa etukäteen lähetettynä valmisteluja tiedusteluryhmänä Madridiin päivää ennen pääjoukon saapumista. Hän toimii myös yhteyshenkilönä kotimaahan. ”Kansainvälisiin tehtäviin tarvitaan koulutusta. ”Kansainvälisen pelastustoiminnan ja sen johtamisen ymmärtäminen on aivan keskeistä. Näkisin nämä hyväksi erikoistumisalueeksi. Motivoitunut porukka osoitti osaamisensa.. Meillä on valitettavasti vähän muodostelman johtajia sekä kansainvälisen muodostelman hallinnon osaajia, ja heitä pitäisi määrätietoisesti kouluttaa lisää. Hiljaista tietoa on myös siirrettävä. Teemu Veneskari sanoo, että muodostelman johtajan pitää ymmärtää kansainvälistä viitekehystä, toimintaympäristöä ja osata toimia siinä. Hienoa, että voimme olla tarjoamassa apuamme myös yhteiselle EU-alueelle”, Pekka Tiainen sanoo. Tehtävissä tarvittava tekniikka, taktiikka ja varusteet ovat kunnossa, mutta johtamisen sekä hallinnon osaamisen pitäisi olla nyt kehittämiskohteina.” ”Tarvitaan Pelastusopiston järjestämää koulutusta kansainvälisen muodostelman johtajan sekä hallinnon tehtäviä varten. Siitä oli apua tutustumisessa paikalliseen järjestelmään ja asioiden järjestämisessä.” ”Esimerkiksi Portugalin valmiussiirtojen ansiosta tunnetaan jo etukäteen paremmin sikäläinen toiminta ja johtaminen.” Pekka Tiainen painottaa myös etukäteissuunnittelua ja kouluttamista pätevien henkilöiden mukaan saamiseksi. ”Ensi keväänä hanke tuottaa kaikille pelastuslaitoksille ilmaisen koulumaalin verkkokurssin vastatulen käytöstä, jonka kautta saa perustietoa asiasta.” Teemu Veneskari huomauttaa myös, että kansainvälisen toiminnan osaajia tarvitaan erilaisissa tehtävissä. Tarvitaan myös selkeät kriteerit siihen, ketkä tällaisiin tehtäviin voivat soveltua.” Oman kokemuksensa perusteella hän sanoo, että kansainväliset tehtävät ovat tuoneet lisämotivaatiota arkiseen työhön
Keksintö perustuu uudenlaiseen me netelmään, jossa maastopalojen sammutusja rajoituslinja rakentuu maastoajoneuvolla vedettävästä kärrystä pitkälti automatisoidusti. ”Aktiivinen rakentaminen aloitettiin vuodenvaihteessa ja kehitystyö jatkuu yhä. ”Lähdettiin siitä, että sadettimen pystytys omatoimisesti vaatii aina jotain voimaa tai energiaa. H aastattelupuhelu tuli Marko Hassiseselle, 52, kirjaimellisesti puun taakaa, sillä hän oli parhaillaan omalla metsäpalstallaan Suonenjoella. Apuna olisi voinut olla akku ja sähkömoottori, mutta niitä pitää ladata ja on rikkoutuvia osia. Tekniikkaa on hiottu, jotta vesi saadaan tasaisesti leviämään. Maastopalokärryssä kaupallisia tuotteita ovat sadettimien lisäksi sammutukseen käytettävät moottoriruisku ja kauko-ohjattava vesitykki. Ilman vesitykkiä lavaa voi jatkaa jopa metrin aisan suntaan, jolloin letkua mahtuu 500 metriä.” Iso yllätys prototyyppiä rakentaessa Hassiselle oli, että letkujen pituus voi olla. Jatkuvasti yleistyvät maastopalot saivat miehelle taas keksijähatun päähän. Kärryyn menee nyt 20 kappaletta kolmetuumaista 20 metrin letkua eli yhteensä 400 metriä. Kuljettajan tarvitsee vain ajaa. Häntä ajaa uusiin keksintöihin halu vähentää pelastajien altistumista ja kuormittumista sekä parantaa työturvallisuutta. Maaston salliessa järjestelmä on toimintavalmiina jopa viidessä minuutissa. Vähän fysiikkaa sekä mekaniikkaa, ja oikean kokoinen sylinteri, joka jaksaa avata paineella sadettimen jalat.” LETKUJEN PITUUSEROT YLLÄTTIVÄT Kaikkiaan valmiiseen innovaatioon kului noin puolitoista vuotta pohtimisineen. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Kimmo Kaisto Rajoituslinja vedenpaineella INNOVAATIOPALKINTO Yrittäjä, keksijä ja yliopistonlehtori Marko Hassinen esitteli Pelastustoimen ajankohtaispäivillä myös muita innovaatioitaan ykköspalkitun lisäksi. En ole sammuttamassa, vaan teen perusmetsätöitä.” Vuoden 2025 Innovaatiopalkinto ja 26000 euron palkintoraha myönnettiin Hassiselle hänen innovaatiostaan Sammutusja rajoituslinja maastopaloihin. Siinä ei Hassisen mukaan kannattanut pyörää keksiä uudestaan, ja massavalmistetut komponentit ovat myös edullisia. Vesi tulee yhdestä letkusta esimerkiksi säiliöautosta tai luonnonvesilähteestä. Kärryn oma vesisäiliö täyttyy koko ajan paineistetusta linjasta. 28 Pelastustieto 5/2025 Marko Hassisen kohdalla voidaan puhua jo sarjakeksijästä, kun mies pokkasi neljännen Palosuojelurajaston Innovaatiopalkintonsa, joista kolme on ykkössijaa. Sadettimet ovat 20 metrin letkuvälillä. Se piti vain valjastaa nostamaan sadetin pystyyn. Sylinteri laskeutuu veden paineesta alas ja avaa jalat, jolloin sadetin nousee automaattisesti paineen avulla pystyyn. Paras vaihtoehto oli vedenpaine, joka meillä oli joka tapauksessa. Se mahdollistaa linjan nopean levittämisen sekä erityisesti linjan paineistamisen heti, kun ensimmäistä letkua selvitetään. Perinteisesti letkulinja on pitänyt ensin selvittää kokonaisuudessaan ja vasta sitten paineistaa. Sadetinjärjestelmä on tärkeä osa innovaatiota, mutta yhtä keskeinen on tapa, jolla linjasto rakennetaan. Sadettimet putoavat vauhdissa kärrystä kyljelleen. Maanviljelijät ovat sadettaneet peltojansa iät ja ajat. Menetelmässä hyödynnetään letkujen paineistusta ja sadetinten automaattista pystytystä. Etenemisnopeus ei vaikuta kärryn toimintaan, se voi olla jopa 30 km/t. ”Voidaan hyvin puhua
Alkuun tuli ongelmia, kun erimittaiset letkut eivät aina paineistuneet oikein. ”Enemmän teknisiä ratkaisuja vaativassa tuotteessa on työtä, ennen kuin löytää alihankkijat ja sopivat komponentit. Seuraavaan versioon saa myös ulkomailla tutumman Storz-letkuliittimen. Testeissä saatiin kahden sammuttajan voimin tunnissa aikaan 3 tuuman runkolinjaa 600 metriä. Myös saunassa liiallisesti noussut lämpötila aiheuttaa hälytyksen. Maastopalokärry on Suomen rajallisten markkinoiden takia luonnollisesti myös vientituote. Sadettimen toiminnasta on jätetty EU-patenttihakemus Euroopan patenttivirastolle. Aiemmista keksinnöistä ovat lyöneet läpi esimerkiksi suunnattava pistosuihkuputki ja varsisammutin, josta on kehitetty asiakkaiden toiveista myös teleskooppiversio. 5/2025 Pelastustieto 29 Video palkituista: Lue lisää: INNOVAATIOPALKINTO Konevoimalla rakentuva runko-, sammutusja rajoituslinjan käyttö vaatii vain vähän pelastustoimen henkilöstöä. Toinen jaettu kolmas sija ja 3000 euron palkinto jaettiin viestintäasiantuntija Antti Salmisen innovaatiolle Livesalkku ”Lisa”. Tässä vaiheessa on alkanut syntyä jo tuoteperhe eri versioineen. Jaettu kolmas sija sekä 3000 euron palkinto myönnettiin yrittäjä Petri Koikkalaisen innovaatiolle Äläkkä Saunavahti. Muut innovaatiopalkitut. Suomalaista tuotetta on helppo myydä maailmalla.” Maastopalokärryn kanssa Hassinen tekee itse kokoonpanotyötä ja yksi alihankkija pääosan metallitöistä. Ylimääräinen on kuulemma katkaisuvaraa, jos letkun juureen tulee reikä. Valmistajalta on saatu lupaus, että saadaan tasan 20-metrisiä letkuja.” ”Kärry on herättänyt nopeasti ja yllättävän paljon kiinnostusta. Magneetit estävät sahan laipan työntämisen kokonaan oven läpi parantaen näin asunnon sisällä oleva henkilön turvallisuutta. Aisapaino voidaan myös mitoittaa eri vetolaitteille sopivaksi”, Hassinen kuvailee. asemamestari Timo Dadun innovaatiolle Twin Trailer. ”Alihankintaryppäässä on puolekymmentä toimijaa, sillä tarvitaan paljon koneistusta ja hitsausta. Päämaita ovat Saksa, Itävalta, Keskija Etelä-Eurooppa sekä Yhdysvallat. Keksintöjen tuotteistaminen vaatii usein isoja ponnisteluja ja ne saattavatkin jäädä muhimaan. ”Pysyy hyvin käytännön ote, ja olen ollut mukana myös maastopaloja sammuttamassa.” vaikkapa 20,4 tai 20,8 metriä. Marko Hassinen on myös sivutoiminen yksikönjohtaja Suonenjoen paloasemalla. Suuri kotimaisuusaste näkyy toki hinnassa, mutta myös laadussa. Tiedusteluja on tullut myös teollisuudesta, jolle sammuttaminen ei ole ykkösjuttu vaan kohdesuojaus ja palon rajoittaminen. Kaksikerroksisen kuljetustrailerin avulla tilannepaikalle voi kuljettaa yhtäaikaisesti kaksi vesipelastuskulkuneuvoa. Ei tasan 20 metriä. Palkituista innovaatioista neljä on suunnattu pelastustoimelle ja yksi kuluttajille. Aktiivista myyntiä ei ole vielä aloitettu, mutta keskusteluja on käyty. Saan saman tien esimerkiksi pultille tarvittaessa isomman reiän”, Hassinen naurahtaa. Saunojan turvalaite hälyttää, jos saunoja ei poistu lauteilta etukäteen määritellyn ajan kuluessa. Testeihin on saatu apua Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Helpottaa tekemistä, jos jossain komponentissa on mitoitusongelmaa. Kehittelyssä on myös isompi, traktorivetoinen versio. ”Olennaista on, että letkut ovat samanmittaisia kärryyn pakatessa, jotta systeemi toimii. Kolmas jaettu kolmas sija sekä 3000 euron palkintoraha myönnettiin palomestari Petri Strandbergin, paloesimies Marko Koukon ja palomies Markku Jokisen innovaatiolle Akkutai moottorisahan magneettinen syvyysrajoitin. Innovaatiopalkinnon toinen sija ja 15000 euron palkinto jaettiin vt. Innovaatio helpottaa ja nopeuttaa pelastuslaitosten livelähetysten järjestämistä. Minulla on yhteinen tila pääalihankkijan kanssa
Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Sauvalla yläpohjat sammuksiin OPERATIIVINEN TOIMINTA vien sammutustekniikoiden käyttämisestä. Koneellinen raivaus onnistuu lähes kaikilta, mutta se on toimintatavaltaan hidas ja usein myös mahdoton toteuttaa. ”Niiden käyttö vaihtelee melko paljon. Tästä on myös eriäviä näkemyksiä. ”Siksi nopeasti käyttöön otettavat täydentävät tekniikat, kuten sammutussauva, sammutinleikkuri tai painevaahtojärjestelmä ovat toimivimpia.” Tehokkaimmaksi hän nostaa sammutussauvan, jolla päästään tehokkaasti sammuttamaan ullakolla riehuvia paloja. Mitä nopeammin paloon päästään kiinni, sitä paremmin sitä voidaan rajoittaa.” Laakso sanookin, että ullakkotilassa rakenneosien liitokset ja räystäät ovat usein sellaisia kohtia, joista palo helposti laajenee. Cobra-sammutinleikkuri ei ole yhtä hyvä, koska sen vesivirta ei riitä sammuttamaan voimakasta paloa. ”Palotarkastustoiminnassa ei tällaisissa kohteissa pureuduta niin syvälle eikä toisaalta ole tarkoituskaan. Jotkut katsovat, että asia kuuluu rakennusvalvonnalle Juhan-Petteri Laakso esittelee, miten sammutussauva antaa paremman mahdollisuuden sammuttaa yläpohjassa oleva palo, jos katolla on esimerkiksi viime vuosina paljon yleistyneitä aurinkopaneeleita.. Rivitalotyyppisissä rakennuksissa pelastustie ei ole pakollinen rakennuksen viereen.” NOPEUS ON VALTTIA Laakson mukaan nopeus tällaisten palojen sammuttamisessa onkin avainasemassa, koska rakennukset eivät ole palonkestäviä. ”Näilläkin paloa voidaan rajoittaa tehokkaasti. Siksi myös toimintavalmiudella on merkitystä. Kaikkiaan kohteita käytiin läpi noin 79. Pientaloista toki pääsee myös poistumaan helposti eikä niissä paeta porrashuoneeseen, jotka voivat savun leviämisen kannalta olla vaaran paikkoja. ”Myös erityisesti ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan johtajan päätöksillä on tärkeä merkitys. Yläpohjapalot ovat aiheuttaneet myös palokuolemia, mutta menehtyneet ovat olleet syttyneessä asunnossa. 30 Pelastustieto 5/2025 S uomen Palopäällystöliiton toteuttamassa ja Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Juhan-Petteri Laakso selvitti, mitä keinoja voisi olla tällaisten ongelmallisten palojen rajoittamiseksi. Juhan-Petteri Laakso kiersi reilun vuoden aikana pelastuslaitosten palotarkastajien kanssa rivitalokohteita ympäri maan. Erilaisiin sammutustekniikoihin pitää tutustua ennalta, jotta ne on tositilanteessa helpompaa ottaa käyttöön. YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN Myös ennaltaehkäisevällä työllä voi olla merkitystä, mutta vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Näissä kohteissa 12 prosentissa palo-osastointi ei ole pitänyt vaadittua aikaa, ja tulipalo on levinnyt viereiseen asuntoon tai palo-osastoon. Nopeus on silloin valttia, ja siinä apuna ovat täydentävät sammutustekniikat. Selvitystyötä täydensi päällystötutkinnossa Toni Nikanderin tekemä opinnäytetyö, jossa kysyttiin Pelastusopiston lisäksi 12 pelastuslaitokselta täydentäPelastuslaitoksilla on oma roolinsa, jotta rivitalojen yläpohjissa syttyneet tulipalot saadaan ripeästi hallintaan. Niinkään ei pitäisi mennä tulta päin, vaan pyrkiä rajoittamaan palon etenemistä seuraavasta palo-osastosta.” Laakso myös korostaa harjoittelun merkitystä. Rivitaloissa on viiden viime vuoden aikana syttynyt lähes 400 tulipaloa
Kysyttäessä kokemuksia olen kertonut, että sauvasta lähtevä hienojakoinen ja optimikokoinen pisara sammuttaa se kunneissa palon. Kaikki rakennusvalvonnat eivät ole yhtä hyviä.” Laakso korostaa myös kaavoituksen merkitystä asian esille ottamisessa. Pelastuslaitos antaa kaavaluonnoksista omat lausuntonsa ja niissä voitaisiin hänen mielestään tuoda paremmin esille toimintavalmiuden merkitys, jotta rakennuksista tehtäisiin materiaaliensakin puolesta turvallisempia. ”Sauva saadaan nopeasti käyttöön ja kaksi henkilöä riittää sen käyttöön ottamiseksi. Osassa kuntia näin jo tehdään esimerkiksi koulutuspäivien muodossa, mutta on myös kuntia, joissa niin ei tehdä. ”Pieniä resursseja voisi käyttää kansalaisten turvallisuuden hyväksi. Juhan-Petteri Laakso työskentelee paloesimiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Rakennusvalvonnat ovat kuntakohtaisia, jonka vuoksi käytänteet voivat hieman poiketa. Vaikka uudet tekniikat herättävät yhä erilaisia mielipiteitä, on niitä alettu ottaa käyttöön eri puolilla. Pelastuspäällikkö Keijo Kangastie sanookin, että harjoitukset ovat välttämättömiä, jotta uudet tekniikat muistetaan ottaa keikoilla käyttöön. ”Joillain laitoksilla sopimuspalokunnat ovat ehdottaneet niiden hankintaa. Esimerkiksi julkiset palontutkintatiedot voitaisiin jakaa myös rakennusvalvontaviranomaiselle. Sammutussauvalla sammui rivitalon yläpohjan tulipalo Kauhajoella.. Tehdyssä selvityksessä hankepäällikköä yllätti erityisesti se, että rakentamisen laatu lähes samanikäisissä ja jopa saman taloyhtiön kohteissa vaihteli paljon. HYVIÄ KOKEMUKSIA Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos hankki viitisen vuotta sitten ensimmäisenä sammutussauvat jokaiselle paloasemalle ja muutamiin ajoneuvoihin. Sillä voitaisiin edistää oikeiden asioiden esille tuontia. Ensi keväänä Palopäällystöliitto järjestääkin Palosuojelun edistämissäätiön tuella koulutuskier tueen, jossa suosituksia ja hyviä käytänteitä tuodaan laajempaan tietoon. Pintapelastussukellusohjeenkin mukaisesti käytössä pitää olla muita keinoja.” Etelä-Pohjanmaalla sammutussauvalla on sammutettu myös rakennusten yläpohjien tulipaloja ja kokemukset ovat olleet hyviä. Välineet on sijoitettu sammutusyksikön takaosaan, josta ne on helppo ottaa käyttöön.” ”Myös työturvallisuus toteutuu, altistusta vähennetään ja sauvalla sammutettaessa vältytään vesivahingoilta.” Keijo Kangastie on esitellyt käyttökokemuksia myös kumppanuusverkostossa. 5/2025 Pelastustieto 31 OPERATIIVINEN TOIMINTA eikä pelastusviranomaiselle. Keskitytään kenties isompiin kohteisiin, joissa myös isommat riskit. On selvää, että palokohteen pitää olla otollinen tällaiselle tekniikalle.” Huoltovapaan ja toimivan laitteen hankintahintakaan ei ole suuri. EteläPohjanmaalla investointi on ollut joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Tällainen asenne ei välttämättä ole kansalaisen turvallisuuden kannalta paras mahdollinen lähtökohta.” Juhan-Petteri Laakso katsookin, että pelastusja rakennusvalvontaviranomaisen pitäisi tehdä parempaa yhteistyötä. Hän kertoo saaneensa myös itse ammatillisesti paljon selvityksestään. Uusien tekniikoiden kanssa on systemaattisesti harjoiteltu talon poltoissa. ”Talonpoltot eivät olekaan enää savusukellusharjoituksia, vaan uuden harjoittelemista. Hän haluaa olla jakamassa tietoa myös kentälle
32 Pelastustieto 5/2025 ENSIHOITO KUVIS
Uudenmaan Sairasautokeskuksen koekäytössä oli kaikkien aikojen ensimmäinen Profile Vehiclesin valmistama eSavior-ambulanssi.. Enimmillään yhdessä työvuorossa ajettiin 220 kilometriä, jolloin akku kului käytännössä loppuun. Myös sairaaloiden latauspisteet auttaisivat hankintapäätöksessä. Noutoihin kuluu yleensä enemmän aikaa kuin luovutuksiin, jolloin latausaika olisi pitempi. Koekäytössä kahdeksan tunnin mittaisissa päivävuoroissa (9–17) ajettiin keskimäärin viisi tehtävää ja 180 kilometriä per vuoro. Ajoneuvo oli Profile Vehicles Oy:n Mercedes-Benz eSprinter -alustalle valmistama eSavior-ambulanssi. Jussi Snellman arveleekin, että Sairasautokeskuksen tilannekeskus sääteli ajoneuvon käyttöä, sillä normaalisti samanlaisissa vuoroissa dieselmoottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajetaan keskimäärin 240 kilometriä. ”Suurteholatureita tulisi olla hoitolaitoksissa ja lataamisen järkevän hintaista. Koekäytön aikana eSavior-ambulanssi ilmoitti toimintasäteekseen 200–250 kilometriä. Mikäli tilannekeskuksella olisi ollut käytössään tieto reaaliaikaisesta rangesta, koekäyttöajoneuvoa olisi ehkä voitu ajattaa tehokkaammin. ”Siihen kaivattaisiin hieman lisää, niin se toimisi käytössämme kahdeksan tunnin työvuoroissa paremmin”, Sairasautokeskuksen ajoneuvovastaava Jussi Snellman sanoo. 5/2025 Pelastustieto 33 Sähköambulanssi – hiljaista ja mukavaa kyytiä ENSIHOITO Uudenmaan Sairasautokeskus koekäytti eSavior-sähköambulanssia. Nykyiset suurtehohinnat eivät houkuttele hankkimaan sähköajoneuvoja”. Ajettavuutta kiiteltiin mutta toimintasäde olisi saanut olla pitempi. 15–20 minuuttia kestävän Ari Vatasen (vas.) ja Jussi Snellmanin lisäksi eSavior-ambulanssin mukavuutta kiittelivät asiakkaat. Teksti ja kuvat: Marko Partanen U udenmaan Sairasautokeskus Oy koekäytti sähköambulanssia potilassiirtotyössä kahden viikon ajan. SUURTEHOLATUREITA HOITOLAITOKSIIN Jussi Snellman arvioi, että eSavior-ambulanssilla pystyttäisiin suoriutumaan koekäyttöön valitusta toimintamallista, ja jopa pitemmistäkin työvuoroista, jos suurteholatauspisteitä olisi enemmän. Potilassiirtokuljetuksia ajatellen latausmahdollisuus palvelisi parhaiten, jos latauslaitteet olisivat niiden sisäänkäyntien läheisyydessä, josta potilaat noudetaan. ”Vuoron aikana ajoneuvoa ladattiin pari kertaa tai ei ollenkaan”
Kiiteltiin vakaampaa ajettavuutta. ”Myös muutamat vakioasiakkaat ovat tykänneet hiljaisuudesta ja tasaisuudesta. AJETTAVUUS OMAA LUOKKAANSA ”eSavior-ambulanssin ajettavuus on omaa luokkaansa dieselmoottoriajoneuvoihin verrattuna”, Jussi Snellman sanoo. SÄHKÖLLÄ AJAA EDULLISEMMIN Koekäytön aikana sähköambulanssia käytettiin kahdessa toimintaympäristössä; lyhyissä ajoissa Helsingissä sekä pitemmissä, toimintasäteeseen mahtuvissa, siirtokuljetuksissa Porvoon ja Lohjan sairaaloihin. ”Helposti akun varausta tarkasteltaes sa ajatellaan, että tällä vajaalla 50 prosentilla ei aja kuin 80 kilometriä, vaikka Sairasautokeskuksen henkilöstön ajamien 1500 kilometrin jälkeen ajoneuvoa kiiteltiin sen vakaammasta ajettavuudesta, erityisesti kaarreajossa. ”Latasimme akkua 20 minuutin ruokatauon ajan, ja saimme 20 kilometriä rangea lisää”, Jussi Snellman sanoo. Kymmenessä minuutissa voidaan ladata 10 kW, jolloin akunvaraustaso lisääntyy kymmenellä prosentilla. ”Ei ollut liian kuuma, eikä kylmä, jolloin ei joutunut käyttämään lämmitystä eikä ilmastointia. Valtatienopeuksilla sähkönkulutus lisääntyi huomattavasti verrattuna kaupunkiajoon. ”Ajoneuvon painava akusto on sijoitettu optimaalisesti rungon keskiosaan, jolloin sen painopiste pysyy matalalla, mikä tuntuu hyvältä ajettaessa”, Jussi Snellman sanoo. ”Jos lataamme asemallamme nykyisillä sähköhinnoilla, sadan kilometrin hinnaksi tulee 2,70 euroa. Koekäytön aikana eSavior-ambulanssia ladattiin 11 kilowatin laturilla. Tyhjä akku latautui täyteen yön aikana.. Sähköajoneuvo on vielä tuore haastaja perinteisille polttomoottoriajoneuvoille, joten niitä käyttöönotettaessa törmätään aina varauksellisuuteen. Tyhjä akku latautui sillä yön aikana täyteen. He ovat kertoneet kyydin sen takia erilaiseksi kuin dieselajoneuvossa”, Jussi Snellman sanoo. OPTIMAALINEN AJANKOHTA Sähköajoneuvoa kokeiltiin syyskuun lopulla, mikä oli kulutuksen kannalta optimaalinen ajankohta. Koekäytön aikana sähköambulanssia ladattiin vain asemalla olleella 11 kilowatin laturilla. 34 Pelastustieto 5/2025 ENSIHOITO luovutuksenkin aikana suurteholaturit pystyisivät lataamaan akkua sen verran, että ajoneuvon toimintasäde säilyisi riittävänä uutta tehtävää varten. eSavior-ambulanssi on myös hiljainen. Dieselillä ajettaessa 100 kilometrillä käytetyn polttoaineen hinta on 19,17 euroa”, Snellman laskeskelee. Suurteholaturilla on mahdollista ladata akkua reilut kaksi kertaa nopeammin. Jos taas lataisimme ajoneuvoa ABC:n suurteholaturilla, hinnaksi tulisi vähän alle 12 euroa. Se säästi rangea”, toimitusjohtaja Ari Vatanen sanoo. Polttomoottorin tuoma huomattava humina on poissa. keikka on vain 20 kilometriä pitkä”, Jussi Snellman sanoo. Yhteensä ki lometrejä kertyi 1500
Myös lämmitys ja ilmastointi tuovat hieman haasteita, kun ne toimivat sähköllä. ”Kun rangen kanssa oppii elämään, niin asiakkaat ovat tosi tyytyväisiä”. ”Kohtaamme usein sitä, että vanhasta kaavasta ei uskalleta tulla ulos. ”Liimat ovat rajuja aineita. Jussi Snellman uskoo myös, että huollot saattaisivat olla edullisempia, sillä sähköajoneuvoissa on vähemmän huollettavaa. Sairasautokeskuksessa koekäytössä ollut eSavior on Profilen mallistossa lajissaan ensimmäinen. Sähköajoneuvot ovat tulevaisuuden juttu, ja niiden tekniikka kehittyy koko ajan. Paarit ja istuimet kiinnitetään kiskoihin, jotka liimataan lattiaan. Akkujen tuoman lisäpainon hän arvelee kuluttavan renkaita enemmän. Ville Repo onkin tyytyväinen siihen, että Profile päätti rohkeasti tehdä demoambulanssin sähköalustalle. Profile-ambulanssien katot on kiinnitetty jo pitkään liimalla ja ne kestävät testatusti”. Kannustan kokeilemaan, muuten emme kehity.”. LIIMALLA LATTIAAN ”Sähköambulanssin hoitotilan lattiaan ei saa akustojen takia kiinnittää mitään läpipulttaamalla, kaikki on liimattava. Asiakkaiden on päästävä kokeilemaan, muuten tilauksia ei tule. ”KANNUSTAN KOKEILEMAAN” Profile on saanut valmistamiensa sähköambulanssien käyttäjiltä positiivista palautetta. Uutta kuitenkin pitää kokeilla ja testata. SÄHKÖAMBULANSSEJA VIELÄ VÄHÄN Profile Vehicles on valmistanut Mercedes-Benz eSprinter -alustalle ambulansseja vasta yhden käden somilla laskettavan määrän, eVito-alustelle rakennettuja ambulansseja on rakennettu enemmän. ENSIHOITO Hänen mukaansa ajoneuvo on hyvä, se käyttäytyy ajettaessa pehmeästi ja ohjaa ajamaan taloudellisesti. Muuten ne ovat samanlaisia valmistaa kuin polttomoottoriajoneuvotkin”, Profile Vehiclesin Ville Repo sanoo
Hankinnat, koulutus ja harjoitukset suunnitellaan osana laajaa strategiaa, jossa huomioidaan teknologian kehitys ja muuttuvat uhkakuvat. Pelastustoimessa yhteistyö muiden viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on tärkeää, mutta voisi olla vieläkin syvempää. Jos haluamme, että pelastustoimi pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, meidän on huudettava sinne strategista suunnittelua, yhteistyötä ja pitkäjänteistä johtamista. Nyt näitä suunnitelmia toteutetaan isommin kuin koskaan. Esimerkiksi kaluston ja osaamisen kehittämisessä kannattaisi siirtyä irti lyhyen aikavälin ratkaisuista kohti yhteistä strategista investointiajattelua. Pelastustoimessa resurssit ovat usein tiukalla, mutta pitkäjänteinen suunnittelu voisi tuoda kustannustehokkuutta ja parantaa valmiuttamme. mirafoni112@gmail.com Puolustusvoimista mallia. Mira Leinonen työskentelee pelastusjohtajana Päijät-Hämeessä. Sillä tulevaisuuden kriisit eivät anna aikaa sopeutua – niihin on varauduttava jo tänään.. On aika katsoa pelastustoimen kehittämistä isommasta kuvasta, pohtia, mitä voimme oppia niiltä, jotka ovat jo vuosikymmeniä rakentaneet yhteiskunnan turvaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Puolustusvoimien toiminta perustuu strategiseen suunnitteluun, jossa tulevaisuuden uhkat, resurssit ja toimintaympäristön muutokset analysoidaan perusteellisesti. Strateginen suunnittelu mahdollistaisi pelastustoimen resurssien kohdentamisen, osaamisen kehittämisen ja innovaatioiden hyödyntämisen pitkäjänteisesti, ei vain reaktiivisesti. Puolustusvoimien malli ei ole suoraan kopioitavissa käyttöömme, mutta sen periaatteista voi ottaa opiksi ja muokata niistä pelastustoimen omaa, suomalaista tapaa rakentaa suorituskykyä. Puolustusvoimissa tehdään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategista suunnittelua suorituskykyjen rakentamisesta. Puolustusvoimat rakentaa suorituskykyä vuosikymmeniksi eteenpäin. Olisiko aika ottaa mallia Puolustusvoimien tavasta luoda strategista suorituskykyä myös pelastustoimen kehittämisessä. Kun pelastustoimi omaksuisi Puolustusvoimien tavoin laajan verkostoperustaisen toimintamallin, kriiseihin voitaisiin varautua kattavammin ja joustavammin. 36 Pelastustieto 5/2025 MIRAFONI Suunnittelu tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Pelastustoimessa strategiaa toki laaditaan, mutta usein painopiste on operatiivisessa suorittamisessa – arjen hälytystehtävissä ja niiden hoitamisessa. Sama pätee pelastustoimen strategiseen kehittämiseen. TURVALLISUUS 2025 Pelastusalan vahvuus on nopea reagointi ja ongelmanratkaisukyky käsillä oleviin ongelmiin, mutta pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu ei ole ollut vahvuutemme, ja strateginen kehittäminen jää usein päivittäisen operatiivisen kiireen varjoon. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Sopimuspalokuntien roolista vaikkapa poikkeusoloissa tulee toisinaan keskusteluissa nostoja, mutta mikä on käytännössä tilanne. Puolustusvoimien vahvuus on kokonaismaanpuolustuksen periaatteessa: jokainen kansalainen, viranomainen ja yritys on osa yhteistä varautumista. Puolustusvoimat on vuosikymmenten ajan rakentanut suorituskykyään pitkäjänteisesti, kokonaisvaltaisesti ja laajalla yhteistyöllä
”Seuraaville messuille saadaan toivon mukaan myös sopimuspalokuntien edustusta. Tällä hetkellä ammattimessujen tu levaisuus näyttää Kalliomäen mielestä hyvältä. Välttämättä ruuhkaSuomen ulkopuolelta ei lähdetä messuille Helsinkiin”, hän sanoo, mutta ei halua ottaa kantaa, missä messut pitäisi jatkossa järjestää. Silloin tapahtuma kokoaisi enemmän kävijöitä. Edelliskertaa aktiivisemmilla messuilla oli hankinnoista päättäviä hyvin liikkeellä. ”Toivottavasti jatkossa väkeä saadaan enemmän mukaan. Helsingin Messut kertoi kävijöitä olleen kolmella yhtä aikaa järjestetyillä messuilla yhteensä noin 7500. ”Järjestelyissä onnistuttiin paremmin ja saatiin viranomaisosastokin pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen voimin.” Hän sanoo, että kahden vuoden kuluttua viranomaisosasto pitää saada suuremmaksi, ja silloin mukana ovat myös poliisi, Puolustusvoimat, Hätäkeskuslaitos ja Tulli. Viranomaisosastolla olivat nyt Rajavartiolaitos ja Helsingin pelastuslaitos.. 5/2025 Pelastustieto 37 TURVALLISUUS 2025 Turvallisuus 2025 -messutapahtuma jätti monelle myönteisemmän kuvan kuin kaksi vuotta sitten. Tekstit: Esa Aalto ja Kimmo Kaisto · Kuvat: Kimmo Kaisto Paremmin pöhinää T urvallisuus-messutapahtumaa järjestävän Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja Iivari Kalliomäki kuvailee nyt messuilla olleen edelliskertaa paremmin pöhinää. Veholla oli messuilla jälleen suuri osasto, ja Mikko Nurmi pitää messukokemusta hyvänä. Pelastuksen ja ensihoidon käyttäjiä hän toivoisi kuitenkin enemmän mukaan. Yhteisosastolla ne esittelisivät erikoistumisalojaan ja niihin käytettävää kalustoa.” Puheenjohtaja aikoo SPLY:n seuraavassa hallituksen kokouksessa esittää, että Helsingin Messukeskuksen kanssa tehdään sopimus messujen järjestämisestä vuonna 2027. ”Messujen kustannusrakenne on kallistunut ja siksi osastokoot ovat pienentyneet. Siitä kärsii osaltaan messujen näyttävyys.” Mikko Nurmi toivoo, että pelastusalalla koottaisiin voimat yhteen tapahtumaan – Tanskan-mallin mukaisesti, jossa ala esittäytyy laajasti sikäläisillä Palopäällystöpäivillä. Turvallisuus-messuille rekisteröityneitä kävijöitä oli peräti 170 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Myös Esteri Groupin edustajana hän sanoo yrityksensäkin suhtautuvan tämän kokemuksen perusteella myönteisesti messuihin
Huoltovarmuuden kannalta on myös tärkeää, että alan yritystoiminta pärjää.. Hän sanoo messuilla olevan tärkeä paikkansa tiedon jakajana. ”Osatolla on käynyt paljon meidän pesukoneitamme ja kuivauskaappejamme käyttäviä pelastuslaitoksia kysymässä muun muassa uusista ja lisäominaisuuksista, pesuohjelmista ja -aineista. Tärkeä on pitää kaikkien terveydestä huolta.” Drägerin Tiina Töytäri (vas.), Teemu Riihimäki ja Johanna Meriluoto kehuivat messuantia. Sinne on helppo tulla ja fasiliteetit ovat kunnossa. Altistumisen vielä vähentämiseksi pitäisi olla läpikäytettävä kone, jossa likaiset varusteet laitetaan tullessa koneeseen ja otetaan puhtaina seinän toiselta puolelta ulos. FirCore-lämpökamera ja AirBoss-paineilmalaite ovat kiinnostaneet erityisesti. 38 Pelastustieto 5/2025 TURVALLISUUS 2025 Myyntijohtaja Arto Haapaniemi Electrolux Professionalista kertoi, että tämä on heille ensimmäinen kerta Turvallisuus-messuilla. Hänen mielestään aikaisempi konsepti työturvallisuuden kanssa oli toimivampi. Kyllä on tullut tarjouspyyntöjäkin”, Tiina Töytäri iloitsi. Osassa sopimuspalokunnista pestään vielä yksi asu kerrallaan kotikoneilla, mutta kunnolla puhdistuminen vaatisi myös aivan erilaisia pesuohjelmia ja -aineita. ”Osastollamme riitti väkeä, ja aika monet näyttivät tulleen paikalle vapaa-ajallaan, kun hyvinvointialueet rajoittivat työntekijöidensä osallistumista.” Teknosafen Anna Helminen oli pettynyt kävijämäärään. ”Hyvät ovat olleet, liikkeellä on paljon oikeata asiakaskuntaa, on käyty hyviä keskusteluja ja tuotteet ovat kiinnostaneet. ”Kiinnostavaa olisi tietää, mitä mieltä pelastuslaitoksissa ollaan messuista. Näissä koneissa on pyritty maksimoimaan hyöty vesipesulla. Mielenkiintoinen oli muun muassa messujen yhteydessä järjestetty hankintaseminaari. Hän myöntää, että hyvinvointialueilla joudutaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa harkitsemaan, voiko henkilöstö päästä lähtemään messutapahtumaan, kuten yleensäkin koulutustilaisuuksiin. Tämä ei ole nopeaa kauppaa missään vaiheessa. Uusia pelastusasemia on tulossa, ja olemme käyneet läpi niiden laitemäärityksiä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka ei Etelä-Savosta päässyt tällä kertaa tutustumaan messuihin. Maksimi hyöty vesipesulla Oikeaa asiakaskuntaa liikkeellä Turvatan Mika Nilsson kertoo yrityksensä olevan tyytyväinen messuihin Helsingissä. Messut kun pitäisi nähdä myös koulutusja verkostoitumistilaisuutena.” Messuosallistumista he aikovat pohtia jatkossa, koska osallistumisesta syntyy myös kuluja. Helsinkiä hän pitää toimivana messupaikkana. Sauruksen Juhani Härkönen sanoo yrityksensä olevan myös tyytyväinen messuihin
Sen avulla voi hoitaa niin tehtävälle ilmoittautumisen kuin ilmottautumisten seurannankin. ”Näitä on tehty jo 90-luvulta, ja Lapin pelastuslaitoksella on noin 150 lumiambulanssia. Halusimme panostaa messuihin isosti ja tuntuu, ettei 14 meidän työntekijääkään riitä”, Matias Kotajärvi hehkutti. Vaikuttaa, että olemme juuri oikeassa paikassa. ”Hyvät messut. Tämä on ensimmäinen kerta Turvallisuus-messuilla. Osastolla on koko päivän riittänyt pöhinää. Kyytiin saa tarvittaessa kaksi kerrallaan. Shuttlen Rescue-versiolla on Saariselällä noin 70 lähtöä kaudessa ja kymmeniä henkiä on pelastettu. Se soveltuu ambulanssija evakuointitoimintaan. Turvanasi-ketjupäällikkö Matias Kotajärvi esitteli eri vaihtoehtoja. ”OPTIVI integroituu myös palkanmaksujärjestelmään. Takana näkyvää Shuttle Rescue -pelastusrekeä on myyty muun muassa Grönlantiin, Huippuvuorille, Ruotsiin ja alppimaihin. Tehtävän sisällä voi jatkossa chattailla ja lähettää tiedotteita sekä kysymyksiä, kuten kuka ehtii tänään huoltaa vesipumpun.” Uutuus: Trailander Rescue ATV Mobiilisovellus tehtävälle ilmoittautumiseen Osastolla pöhinää koko päivän ajan. Teemme yhteistyötä myös muiden laitosten kanssa ja kuuntelemme heidän tarpeitaan.” Sotilaspalopäällikkö, kapteeni Jori-Pekka Wiklund Satakunnan lennostosta (vas.) tutustui isoihin jauhesammuttimiin Turvatan osastolla. Tuotetta on kehitetty koko ajan, kaikki rakenteet on myös käyty läpi ja uusittu. Olemme virallinen maastopelastuksen toimittaja Lapin pelastuslaitoksella. 5/2025 Pelastustieto 39 Yrittäjä ja Trailander Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Rintamäki esitteli yhteistyössä Polariksen ja Saariselän pelastuskeskuksen kanssa kehiteltyä Rescue ATV -maastoambulanssia. Siinä voi myös esimerkiksi priorisoida käytettävät autot ja mitä on saatavilla tietylle tehtäville. Myyntipäällikkö Valtteri Koivisto Vitec Codeasta esitteli sopimuspalokuntien hälyttämiseen kehitettyä OPTIVI-ohjelmistoratkaisua
TURVALLISUUS 2025 Turvallisuuskouluttaja Antti Sjöblom Helsingin pelastuslaitoksel ta vaihtoi kuulumisia Heli Koposen kanssa, joka on tulevan Häly 2026 -leirin projektipäällikkö. Tulin hakemaan tietoa alkusammutuskoulutuksesta, joka on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Ala ansaitsisi omat messut, mutta on silti tärkeä näyteikkuna ja paikka verkostoitua Mainos toimi ja toi yhteydenottoja Heli Koponen ja Antti Sjöblom viihtyivät SPPL:n, SPEKin, Hyvilin ja Pelastustiedon yhteisosastolla.. Messut on kuitenkin tosi tärkeä näyteikkuna alalle ja paikka verkostoitua. Messuostoksia ei voi tehdä, joten pitäisi saada muuta toimintaa ja toimijoita mukaan. "Ei ole sama kuin Pirkkahallissa, ennen oli omat Turvallisuus-messut – nyt muiden messujen joukossa. Olen täällä vain yhtenä päivänä. Hankinnat ovat nyt keskittyneet. Messuilla mainos toimi erinomaisena keskustelunavaajana ja vahvisti asemaamme ja lisäsi tunnettavuuttamme alan ammattilaisten keskuudessa, iloitsivat Metrohm Nordicin maapäällikkö Titta Ralli (oik.), tuotepäällikkö Mia Tehomaa ja huoltoinsinööri Eetu Haikkola. 40 Pelastustieto 5/2025 ”Oli ilo nähdä, kuinka koko sivun ilmoituksemme Pelastustieto-lehdessä herätti kiinnostusta ja toi meille konkreettisia kontakteja – itse asiassa jo ennen messuja saimme yhteydenottoja, mikä kertoo mainoksen onnistumisesta ja sen tehokkuudesta näkyvyyden lisäämisessä. On muitakin ratkaisuja kuin vanha sankoruisku”, Sjöblom kertoi. Meidän ala ansaitsee keskittymisen omaan asiaan ja isot toimijat mukaan. Esimerkiksi Interschutzissa julkistetaan uusia tuotteita ja esityksissä näytetään, miten ne toimivat
Tästä meillä on hyvä esimerkki sammutustaktiikasta ja -tekniikasta, joka on muttunut viime vuosina teknisen kehityksen ja tietämyksen kautta ison harppauksen – tosin se olikin jäänyt pitkäksi ajaksi 1990-luvulle. www.karnaoy.. Sammutusrobotteja löytyi muutamilta osastoilta. Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu tutustui Turvallisuus 2025 -messujen antiin uteliain mielin. ”Minusta messut olivat mielenkiintoiset ja sopivan kokoiset. 040 523 0970 ari.piela@karn aoy.. Kuva on osastoesittelijän ottama. Lisätietoja: www.jamk.fi/exopela. Tutustuin näihin myös keväällä Ranskassa Burn & Learning -tapahtumassa. Tekniikka ja koulutusasiat: Ari Piela p. 044 362 6908 info@karnaoy .. Tarkoitus olisi kokeilla Pelastus opistolla näitä teollisuushallipalon harjoituksessa. Uskon näin, olihan täälläkin hyviä esimerkkejä, kuten Iiro Wennberg sähköautojen parissa ja Samu Kemppi ketjuvetojen kanssa.” Isoja harppauksia ja kehitys jatkuu Yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistolta testasi messuilla exoskeletonia, joka vähentää työkuormitusta raskaissa ja pitkäkestoisissa tehtävissä. 050 597 2939 Antti Hyttinen p. Täysin uutena olivat exoskeletonit, kokeilin niitä myös. Sama kehitys tulee jatkumaan. Kyllä tekniikkaa tulee enenevässä määrin mukaan pelastustoimeen ja muuttamaan meidän toimintaamme taktisessa ja teknisessä mielessä. Tilaukset ja tarjouspyynnö t: Esa Kärnä p. Toivottavasti pelastusalalta löytyy henkilöitä, jotka vievät asioita eteenpäin. Muutkin osa-alueet ovat muuttuneet, kuten toiminta liikenneonnettomuuksissa ja PVATeli putoamisvaarallisella alueella työskentely. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA TTuuoott tteeeett ssuuoorraaaann m maaaahhaannttuuoojjaallttaa!! PPU UTTO OAAM MIISSSSUUO OJJAAUUKKSSEEEENN:: •• VVAARRU USSTTEEEETT •• TTEEKKN NIIIIKKAATT •• TTAARRKKAASSTTU UKKSSEETT TWIN RELEASE SPIN L2 Hallittuun nostoon ja laskuun:. Ajankohtaisia asioita oli mukavasti esillä, kuten dronet, robotit ja sähköautoihin liittyvät asiat sekä altistumisen vähentämiseen liittyvät jutut
Nuoren miehen puntti tutisi, mutta kokeneen palomiehen Järvisen Penan perässä menin. Neljä vuosikymmentä myöhemmin Jari ”Korkki” Korkiamäki jättää pelastustoimen Helsingin pelastuslaitoksella yksikön päällikkönä. Kun luukku avattiin, viemäristä tulvi mustaa savua. Hän sanoo, että yksin ei kukaan saa aikaiseksi asioita, vaan kehittäminen edellyttää hyvää yhteistyötä. Korkki tunnetaan alalla suorapuheisena miehenä ja alan vankkumattomana kehittäjänä. Hän sanoo saaneensa kotikasvatuksena sen, että kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa. Olen myös aina pyrkinyt siihen, että arvostellessani esitän Jari "Korkki" Korkiamäki on otettu, että valinta Vuoden Palomieheksi kohdistui tänä vuonna häneen.. 42 Pelastustieto 5/2025 Parikymmenvuotias nuori kesämies joutui kovan paikan eteen. Eläkepäivät koittavat vuodenvaihteessa. Näistä ansioistaan hän sai tänä vuonna Vuoden Palomiehen -tunnustuksen. Käskystä oli mentävä alas. ”Vaikka olenkin ollut monissa asioissa eri mieltä, kyse ei ole ollut henkilöön kohdistuvista asioista. Korkki sanoo olevansa otettu, että tunnustus osuu omalle kohdalle vieläpä tässä vaiheessa uraa. Takana on vuosia erilaisissa tehtävissä pelastustoimen palveluksessa. Maan pinnalle palattuani tiesin, että tässä taisi löytyä ammatti, vaikka palomestari Linna alussa vähän mietiskelikin ääneen, että mihin me näitä lukiopoikia tarvitaan. Jos Eero nyt katsoo pilven reunalta, niin uskon hänenkin nostavan peukun pystyyn. Maanalaisen kaapelikanavan luukusta tuli jonkin verran savua. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto Suorapuheinen tulitaistelija VUODEN PALOMIES ”P alomestari Eero Linna sanoi, että ei muuta, kuin mennään sammuttamaan. Ei tämä ura nyt niin huonosti mennyt”, Jari Korkiamäki muistelee hälytystehtävää Seinäjoella
Henkilöstön pätevyyksistä oltiin kentän kanssa täysin eri mieltä – kiitos siitä nyt ollaan hallinto-oikeudessa päivystäjän pätevyydestä. Näemme nyt muutamilla hyvinvointialueilla valtavia säästövaatimuksia, ja pelastuslaitokset ovat mukana samassa kurimuksessa. Valtio rahoittaa jo nyt pelastustoimeakin, joten mistä tulisi se lisäraha”, hän huomauttaa. Tästä päästäänkin puhumaan pelastustoimen ikiaikaisesta aiheesta: valtiolle vai ei. Ollaan kuuntelevinaan. Huono valmistelu haastoi ja haastaa johtokeskusten käynnistämistä aivan turhaan. Muutos vain muutoksen vuoksi ei johda hyvään lopputulokseen. Se on hyvä asia ja toivottavasti mahdollistaa jatkossa pääsyn myös ylimpiin virkoihin. Vaik ka uudistus oli tarpeellinen ja hyvä, ei tehty mitään vaikuttavuusarviointia, ja koko uudistus vain kaadettiin pelastuslaitosten hoidettavaksi. Silti näytetään ajattelevan, että ministeriössä tiedetään, mikä on kentälle parasta.” Voisiko syynä olla se, että kyse ei ole valtion hoitamasta toiminnasta, vaan pelastustoimesta vastaa joku muu. Toki lainmukaisesti. Nykyinen pelastustoimi kaipaa hänen mielestään selkeämpää kansallista johtamista ja varsinkin uusissa hankkeissa muutosten johtamista. On kuitenkin kyettävä esittämään oma perusteltu mielipide niin, että tulee kuulluksi ja ei tarvitse pelätä sen johtavan negatiiviseen lopputulokseen.” NAPIT VASTAKKAIN MINISTERIÖN KANSSA Useimmiten Korkin näkemykset ovat eronneet sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Valtionhallintoon perustettaisiin pelastustoimelle oma hallitus, joka olisi pelastusosaston ja laitosten välissä, muiden valtion turvallisuusviranomaisten tapaan. ”Nykyinen ratkaisu ei ole valtakunnallisesti ollut hyvä ratkaisu. Esimerkiksi pelastusylijohtajilla ei ole tähän mennessä ollut juurikaan pelastustoimen koulutustaustaa, eikä heitä ole valittu alan sisältä.” VALTIOLLE VAI EI. Halutaan kovasti johtaa, mutta johdetaankin vääriä asioita. Hän katsoo, että pelastusosaston virka ei alalla ole haluttu, ja sitä ei yleensä pidetä etenemisenä uralla, vaan ehkä sivupolkuna. Vuoden Palomies antaa myös vinkin seuraavan hallituksen ohjelmaneuvotteluihin. Helsinki on tässäkin pärjännyt hyvin, kiitos hyvien henkilösuhteiden soten johdon kanssa.” Korkki on lähes koko uransa ollut Stadin brankkari ja ylpeä siitä. Toisaalta mitään ongelmia ei ratkaista pelkästään hallintomallia muuttamalla. ”Valitettavasti ministeriö on edelleen kritiikin kohde. Sillä olisi ohjausoikeus ja vastuu näille alueille. 5/2025 Pelastustieto 43 VUODEN PALOMIES myös oman ratkaisuni. Näkemysten eroavaisuus tuli esille muun muassa hänen kirjoittaessaan jo edesmenneeseen Tulitaistelija-lehteen. Sopimuspalokuntatoiminta voisi hyötyä siitä, kun valtio tekisi kaikkien samankaltaisten alueiden kanssa samanlaiset sopimukset.” ”Haitallista voi olla johdon etääntyminen, kasvoton johtaminen. ”Ei sosiaalitoimen jatkeeksi”, Korkki vastasi. Kehitys ei mene kuitenkaan eteenpäin, ellemme esitä myös eriäviä mielipiteitä ja pyri toisaalta ymmärtämään, mistä ne kumpuavat. ”Se olisi liian laiska peruste.” Korkin mielestä ongelma on se, että kentän osaaminen on liian ohutta ministeriössä. Pelastuslaitokset pantiin maksamaan uudistus, kun sotessa samalle asialle turvattiin valtion rahoitus. Silti hänen mielestään valtio pelastustoimen omistajana voisi jossain tilanteessa olla myös perusteltua, mutta se vaatisi hyvää valmistelua, että sillä oikeasti saavutettaisiin jotakin mitä nyt ei saavuteta. Sitä hän perustelee myös sillä, että Helsinki on aina ollut vakavarainen kunta, jolla on ollut resursseja ja halua satsata kunnolla pelastustoimeensa – aina omasta koulutuksesta lähtien. Hän ei. Korkki on helsinkiläisten tapaan karsastanut valtiota pelastustoimen isännäksi ja suhtautuu asiaan vieläkin suurella varauksella. ”Alan koulutustaso on noussut viime vuosina reippaasti. ”En usko, että sillä olisi suurta merkitystä sopimuspalokunnille, eikä valtiollistamisella menetettäisi vapaaehtoisresursseja. Jos Korkki saisi olla päivänkin pelastustoimen diktaattorina, hän perustaisi valtakuntaan viisi pelastustoimen aluetta. Esitimme erillisrahoitusta, mutta sitä ei haluttu antaa, ehkä rahoituksen puutteenkin takia.” Toinen hiertävä asia on toimintavalmiuden suunnitteluohje, johon ministeriö ajoi hänen mielestään väkisin pe lastustoiminnan toimintavalmiussuunnitelman tekovelvoiteen, vaikka sitä sekä työryhmässä että lausunnoissaan vastustivat lähes kaikki. Eri mieltä oleviakin pitää ymmärtää, ja olenkin huolestunut siitä, että nykyään emme laajemminkaan yhteiskunnassa kuuntele toisiamme. Sen sijaan hän uskoo, että erityisesti harvaan asutuilla alueilla pelastustoimenkin toimintatapoja katsottaisiin entistä enemmän viranomaisyhteistyön näkökulmasta, mikä saattaisi vaikuttaa resurssien keskittämiseen ja paikallisten resurssien vähenemiseen. ”Sama virhe tehtiin aikoinaan hätäkeskusuudistuksen kanssa, kun ministeriössä katsottiin, että laki ja asetus riittävät, muutosta ei tarvitse johtaa. EI HYVÄ RATKAISU Pelastustieto kysyi 15 vuotta sitten 60-vuotisjuhlanumerossaan myös Jari Korkiamäen näkemystä pelastustoimesta vuonna 2025. ”Näistä esimerkeistä tulee tunne, ettei kentän tarpeita ja ääntä oikeasti kuunnella. ”Voitaisiinko viimein keskustella sii tä, että kaikki turvallisuusviranomaiset sijoitettaisiin samanlaisille toimintaalueille?” Valtiota hän ei pidä nimenomaan Helsingille kaikkein haitallisimpana ratkaisuna, koska pääkaupungin tarpeista on aina huolehdittava. Toivoisin, että lait ja asetukset valmisteltaisiin paremmin.” Hän ottaa esimerkiksi taannoisen tilanneja johtokeskusuudistuksen
Mutta on hän sellaisenkin päivän kokenut. ”Kerran kesälomalta palatessani mietin aseman pihalla, pitääkö mennä takaisin.” Kaikkien tuntema Korkki oli silloisen pelastuskomentajan mielestä hyvä mies pelastuspäälliköksi, koska sanoi haluavansa tehtävään henkilön, jolla on ajatuksia. Palotarkastusta ei voi harrastella.” SANOMISEN TARVE Korkki sanoo, että hänellä on aina ollut sanomisen tarve. ”Organisaatioon ajettu uudistus oli sinällään hyvä, mutta sanoin jo silloin, että palotarkastajan työ on oma professionsa, jota tehdään virkavastuulla ja siihen liittyvä normisto pitää tuntea. apulaispalopäällikkö sanoi, että kerta sai olla viimeinen. Se oli todella hienoa aikaa.” Viimeiset vuodet hän kirjoitti omaa Kekäleitä-palstaa, jossa kunniansa kuuli erityisesti sisäministeriön pelastusosas to. Pääkaupunkiseudun yhteistyö (HIKLU) on hyvää, eikä kuntarajoja hälytyksissä huomaa, välillä ne rajat tuntuvat vähän turhilta. Niin minut opittiin myös tuntemaan ja ruvettiin kysymään, koska tulet meille tekemään juttua. Ei hän sitä kiistä, että uskottava suhde muuhun henkilöstöön vaikutti myös valinnassa. Kaksi Vuoden Palomiestä Helsingin pelastuslaitokselta: Tomi Rask (vas.) ja Jari Korkiamäki ylpeän esimiehen, pelastuskomentaja Jani Pitkäsen kanssa.. 44 Pelastustieto 5/2025 VUODEN PALOMIES tyystin kiistäkään sitä, että helsinkiläiset ovat myös käyttäytyneet näyttämällä suuruutensa. Esimerkiksi toimintavalmiuspuutteista mää rä tyn uhkasakon jälkeen pystymme nopeasti rakentamaan neljä uutta paloasemaa. Pelastuspäälliköksi nimittämisen jälkeen hän päätti lopettaa kirjoittamisen muutama vuosi ennen kuin koko julkaisu lakkasi ilmestymästä. Siihen hän sai mahdollisuuden myös Tulitaistelija-lehden kautta. Kun edellinen pelastuskomentaja nosti Korkin pelastuspäälliköksi ja Helsingin pelastuslaitoksella aloitettiin uudistus, jossa riskienhallintaa ja pelastustointa yhdistettiin, se herätti hiertymiä henkilöstössä. ”Kukaan ei siihen pakottanut, mutta katsoin, että siinä olisivat menneet puurot ja vellit liikaa sekaisin.” Lähes koko uransa Stadin brankkari ja ylpeä siitä. Poikamiehelle se sopi hyvin ja monta unohtumatonta juttukeikkaa tein eri puolille Suomea. ”Siinäkin mielessä olen ollut onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä töitä pelastuslaitoksella, jota on saatu kehittää haluamallamme tavalla. Lopettamista kannatti jopa Palopäällystöliitto, jonka jäsenyyden hän joksikin ajaksi jätti. Välillä ne jopa haastavat toimintavalmiuden kehittämistä, kun nykymallissa ei myöskään ole ilman taloudellista sopimista järkevää paikata naapurialueen puutetta omalla valmiudella.” UNELMA-AMMATISSA ”Aivan varmasti olen ollut unelma-ammatissani”, hän sanoo eikä pitkällä työuralla ole eteen tullut päiviä, että töihin olisi ollut vaikeaa tulla. Kirjoittaessaan työnantajansa kannan vastaisesti ambulanssilääkärien irtisanoutumiseen liittyen silloinen 1. Ensihoito on tutkitusti maailman huippua, ja uusia toimintamalleja on kehitetty. Työhyvinvointi kärsi, kun kipinät lentelivät henkilötasolle asti. ”Siitä homma urkeni, kun kysyttiin, haluanko lähteä tekemään juttuja maakuntiin. Yhden kerran Korkki sai kuulla kunniansa. Häntä pyydettiin kirjoittamaan lehteen kokemuksia siitä, millaista on tulla maakunnasta Stadin brankkariksi. Uran suurimpana saavutuksena hän pitää sitä, että sai kirjoituksillaan torpattua alipäällystötutkinnon lakkauttamisen. ”Mitä enemmän silloinen ylijohtaja kirjoituksiani kommentoi, sitä innokkaammin palstalleni kirjoitin.” Oma työnantajani ei estänyt kirjoittamasta. Hän kiistää myös väitteen, että juttuja olisi julkaistu Helsingin pelastuslaitoksen antamien aiheiden perusteella
Se työ on tehty jo vuosia aiemmin sekä suunnittelupöydällä että rakennushankkeen aikana. Ennaltaehkäisy ei herätä otsikoita, mutta sen vaikutus on mittaamattoman suuri. Olemme jo kaukana siitä ajattelutavasta, jolloin paloturvallisuus nähtiin vain pakollisena pahana. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. Näitä asioita saisi kuitenkin hehkuttaa vielä enemmän. Mutta toisaalta, laittamalla paloturvallisuuden ratkaisut kerralla kuntoon, ovat ne pelastustoimen tehokkaimmat liittolaiset silloin, kun jotain sattuu. Uutiskynnyksen tulisi rikkoutua ehdottomasti juuri silloin, kun katastrofimainen keikka kuivui kasaan ihmisten valveutuneisuuden ja toimivien palontorjuntaratkaisujen ansiosta. Paloturvallisuuden ja ennaltaehkäisyn arvo konkretisoituu yleensä vasta karulla tavalla siinä kohtaa, kun sen huomioiminen on jo liian myöhäistä. Pelastuslaitokset, paloturvallisuuden toimijat ja mediat ympäri Suomen ovat onnistuneet yhdessä tuomaan paloturvallisuuden tärkeyden koko kansan tietoisuuteen. Tai kuinka tärkeää on huolellinen palotekninen suunnittelu, jolla varmistetaan, että alkusammuttimet ovat kätevästi saatavilla ja palovaroittimet oikeissa paikoissaan. 5/2025 Pelastustieto 45 ÄÄNI KENTÄLTÄ Turvallisuudessa ei saa pysyvää etumatkaa. Ei pidä myöskään väheksyä sitä, kuinka tärkeää on, että tiloissa toimiva henkilöstö on koulutettu toimimaan oikein tulipalon tai onnettomuuden sattuessa – ja he ovat saaneet riittävän perehdytyksen käytössä oleviin välineisiin. Pikkuhiljaa aletaan ymmärtää, kuinka merkittävä arvo on toimivalla palokatkolla, joka pitää liekit huoneessa. Pelastusalan operatiivisissa tehtävissä työskennellessä näkee, miten ratkaisevaa on, onko palontorjuntamenetelmät suunniteltu ja toteutettu oikein – ja miten tuhoisaa on, kun niitä ei ole. Parhaat palot ovat niitä, jotka eivät koskaan syttyneet Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja opiskelee pelastusalan päällystötutkinnossa. Ja toivottavasti se totta onkin; juuri siksi mitään ei tapahdu, koska Suomessa on jo tehty paljon oikein. Turvallisuudessa ei kuitenkaan saa pysyvää etumatkaa, vaan se vaatii jatkuvaa hereillä oloa ja laitteistojen sekä välineiden päivittämistä muuttuviin tarpeisiin. ”Eihän täällä mitään tapahdu” on kuitenkin fraasi, jota kuulee vielä usein. VUODEN PALOMIES. Myös laitteiden huoltamisella ja niiden toiminnan varmistamisella on merkittävä ennaltaehkäisevä sekä seurauksia rajoittava vaikutus. Pelastajana työskennellessä saa usein vastata kysymyksiin siitä ”mikä on urasi hurjin keikka?” tai ”mikä on paras tulipalokeikka, missä olet ollut?” Vaikka ylpeänä on kiva muistella onnistumisia keikoilta, on asia silti niin, että parhaat palot ovat niitä, jotka eivät koskaan syttyneet. Kun saavun palopaikalle ja näen, että tuli on pysynyt yhdessä huoneessa tai sammutettu jo ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle, tiedän heti, että joku on tehnyt työnsä hyvin
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta toivon, että meillä Suomessa otetaan tästä opiksi. Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Ensihoitajiin kohdistuu melko usein verbaalista uhkailua, fyysistä väkivaltaa tai sen yrittämistä. Kolumnia kirjoitettaessa ei vielä ollut tarkempia tietoja tapahtumista, mutta lopputulos on hyvin tiedossa – se on pahin mahdollinen. Kuulimme suru-uutisia länsinaapurista, ensihoitaja menehtyi työtehtävällä väkivallan seurauksena. On tapahduttava asennemuutos ensihoitajien suo jaliivin käytössä – kynnystä on madallettava. On järjestettävä useammin ja säännöllisesti laadukasta koulutusta. Poliisin resurssipula ei muuta varokohdetta vähemmän vaaralliseksi. Kysymys kuuluukin: Onko kaikki tarvittava tehty ja voidaanko heittää yläfemmat ja kehua itseämme hyvästä työstä. Jossain vaiheessa kehitystä ihmishenki on ollut jo sen verran arvokas, että on kysytty: Voisiko asialle tehdä jotain. Tämä ei onneksi ole jäänyt työnantajilta huomaamatta, ja väsyneen lanssarin uran aikana on tapahtunut paljonkin parannuksia. Monella riskialttiilla alalla on sadan viime vuoden aikana tapahtunut myönteistä kehitystä työturvallisuusasioissa. Ikävä kyllä monen asian kehitys on ollut tarveperäinen – jollekin on ensin käynyt huonosti. On epätodennäköistä, että ihminen, joka kohdistaa väkivaltaa ensihoitajaa kohtaan, luopuisi aikeistaan, koska rangaistus on kovempi kuin Tokmannin myyjien kohdalla. Trendi näyttäisi olevan vääränsuuntainen, ja Alfa-PVP näyttää kiihdyttävän sitä. Muutakin pitäisi tehdä, mutta mitä. Jos tilanne puoltaa poliisin läsnäoloa, niin kohteeseen mennään vasta sitten, kun vapaa partio löytyy. Työtapaturmat lienevät tänä päivänä huomattavasti harvinaisempia kuin vaikkapa teollisen vallankumouksen alkuaikoina 1800-luvulla. 46 Pelastustieto 5/2025 VÄSYNYT LANSSARI Onko kaikki tarvittava tehty. Eduskunta työstää lakimuutosta, jonka myötä ensihoitajien kimppuun käyminen johtaa kovempiin rangaistuksiin. Olen melko kypsä kuuntelemaan radiosta, miten vapaita poliisipartioita ei löydy. Pitääkö jonkun kuolla. Tutkimusten mukaan kuolemanrangaistuksellakaan ei ole merkittävää merkitystä ihmisten kykyyn ja kynnykseen ottaa kanssaihmisiä hengiltä. Kaikilla ensihoitajilla tulisi olla rutinoidut ja yhtenäiset toimintamallit selkäytimessä, kun uhkaava tilanne tulee syliin. Suo tavaa olisi, että ainakin vakituisessa työsuhteessa olevilla ensihoitajilla olisi henkilökohtaiset ja samalla sopivan kokoiset suojaliivit. Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta toivon, ettei se vie suunnitelmista liikaa palstatilaa. Lisääkin tarpeita löytyy, mutta ei keskitytä liikaa lakitekstiin.. Väitän että ei, mutta voisin kysyä: Pitääkö jonkun kuolla ennen kuin tapahtuu enemmän. Samalla jonkun tason poliisin päivystäjä päättää että: ”ensihoito menee ensin katsomaan ja pyytää tarvittaessa lisäapua”. Tästä lienee syntynyt lausahdus: ”Pitääkö jonkun kuolla, ennen kuin asialle tehdään jotain?” Ensihoito ei ole ollut Suomessa koskaan riskitöntä
(03) 630 830 www.elektro-arola.. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Varautuminen. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401. 5/2025 Pelastustieto 47 VÄSYNYT LANSSARI Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Sinunkin ilmoituksesi voisi olla tässä. (09) 777 1500 Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.pelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh
Pelastusjoukkueen toimintavalmiusajan osalta olemme myös valtakunnan peränpitäjien joukossa. Hyvinvointialueella on oikeus lisärahoitukseen, jos vuosittainen rahoituksen taso vaarantaa perusoikeuksiin kuuluvien palvelujen järjestämisen. Haluamme säilyttää vahvan luottamuksen pelastustoimeen ja ylläpitää yleistä turvallisuuden tunnetta. Tätä blogia kirjoittaessani on oletettavaa, että valtioneuvosto päättää lisärahoituksesta viikolla 44. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Lisärahoitusneuvottelujen valmisteluryhmän käytössä olevien tietojen perusteella todetaan, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelut vaarantuvat alueen pelastustoimeen kohdentaman rahoituksen tason takia vuonna 2025 ja palveluiden järjestäminen uhkaa vaarantua myös tulevaisuudessa, mikäli henkilöstöresurssit ja kalustoinvestoinnit eivät vastaa tarvetta. Mutta tuli rahaa lopulta tahi ei, niin parasta tässä prosessissa on ollut, että olemme yhdessä sisäministeriön edustajien kanssa tunnistaneet palvelutasossamme olevat puutteet. Neuvottelujen henki oli hyvä ja rakentava, eikä vastakkainasettelua ollut, vaikka perustelujen pitikin olla kunnossa. Puutteita on tunnistettu onnettomuuksien eh käisyn palveluissa, väestönsuojeluun varautumisessa ja pelastustoiminnassa. Pohjois-Karjalan pelastustoimen poikkeusolojen suorituskyky ja väestönsuojelutehtäviin varautumisen taso eivät vastaa vallitsevaa muuttunutta turvallisuustoimintaympäristöä ja sen tuomia uhkia. 48 Pelastustieto 5/2025 Saadaanko lisärahoitusta. Eikä tässä vielä kaikki, pelastustoimen kalusto on valtakunnan vanhimmasta päästä. Neuvottelujen lopputuloksena ministeriöiden edustajista koostuvan valmisteluryhmän arvion mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei ole kuluvana vuonna järjestänyt kaikkia sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluja lainsäädännön mukaisesti. Neuvottelut on nyt saatu päätökseen ja elämme tällä hetkellä jännittäviä aikoja. PUHEENJOHTAJALTA Lakisääteiset palvelut vaarantuneet. Mikäli lisärahoitus myönnetään, on hyvinvointialueemme ensimmäinen alue, jolle lisärahoitusta myönnettäisiin. Olen kasvanut siihen pelastustoimen kulttuuriin, jossa pyrimme tuomaan esille, miten hyvin olemme hommamme hoitaneet. Mutta Pohjois-Karjalassa olemme nyt tulleet siihen pisteeseen, että en pelastusjohtajana voi enää todeta, että asiat ovat kunnossa. Ja mikä tärkeintä; meillä on alalla aidosti yhteinen tavoite, kuten tuottaa ihmisille pelastustoimen yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluita koko maassa ja kaikissa olosuhteissa.. Hyvinvointialueellemme mahdollisesti tuleva lisärahoitus on yleiskatteellista, mutta osa siitä kohdennetaan hyvin todennäköisesti myös pelastustoimeen. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on meillä viime vuosien aikana pidentynyt merkittävästi. PELASTUSLAITOKSET Pohjois-Karjalan hyvinvointialue oli yksi niistä alueis ta, joka päätti alkukesästä hakea lisärahoitusta, koska arviomme mukaan lakisääteiset palvelut ovat alueellamme vaarantuneet
Tiedonhankinta oli työlästä, mutta avuksi olivat hänen virkauransa aikana säilyttämänsä vanhat dokumentit. Kaikista haastatelluista henkilöistä välittyi yhteenkuuluvuus ja joukkuehenki. Pelastustoimi on nykyään laajentunut maakunnalliseksi ja henkilöstö toimii eri asemilla, mutta voiko tämä vaikuttaa tulevaisuudessa pelastustoimen yhteenkuuluvaisuuteen”, hän kysyy. OHJEISTUS TALLENNUKSEEN TARPEEN ”Toivoisin, että pelastustoimessa laadittaisiin ohjeistus siitä mitä ja minne historiaa taltioidaan ja mikä on tallennusmuoto. Reijo Hirvi esitteli laajaa historiateosta Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä viime vuonna.. Ongelmia oli myös ohjelman käytössä, sillä teksti hajosi osiin, mutta sain päättelemällä tekstistä selvän. Lopulta syntyi kolmen kirjan sarja, joka käsittelee keskisuomalaista pelastustoimen historiaa vuodesta 1837 vuoteen 2022. ”On syytä olla kiitollinen siitä, miten tarkasti menneet sukupolvet ovat kirjoittaneet asioista. Kuuntelin aikoinaan museon asian tuntijan haastattelun ja silloin hän sanoi, että mikrofilmi oikein säilytettynä on paras tallennusmuoto, kun siitä voi tehdä tarvittavaan muotoon kuvia ja asiakirjoja. Aineiston kokoamiseen meni noin 4–5 vuotta. ”Haastatteluvideoissa haastateltavat kertovat itse omat tarinansa.” Laajan aineiston kokoamista helpotti se, että hän jakoi jokaisen vuoden omaksi kokonaisuudeksi ja Jyväskylän pelastustoimen muutokset selkeästi kolmeen suurempaan osaan. Uskon, että tämä tapa lisäisi myös henkilön työn arvostusta, kun hän siirtyy eläkkeelle. Itselleni tiedon palauttamisen ongelma tuli, kun yritin palauttaa vanhoja toimiston korppuja. Heti alusta alkaen tavoitteena oli, että painettujen kirjojen rinnalla ilmestyy myös digitoitu versio. ”Tiedonhankinta vei yllättävänkin paljon aikaa, kun tieto oli pirstaloitunut erilaisiin arkistoihin. Tällainen ammatillinen sukututkimus pyöri ajatuksissani olinpa sitten pyörälenkillä tai saunan lauteilla”, hän sanoo. Keskustelut videoitiin. 5/2025 Pelastustieto 49 PELASTUSLAITOKSET Ihmisten historiaa Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto R eijo Hirvi teki pitkän työuran pelastusalalla KeskiSuomessa. Löysin esimerkiksi lääninhallituksen pienimuotoisen arkiston erään henkilön kesämökin terassilta, josta hän oli viemässä niitä roskiin, mutta sain pelastettua sieltä ne Jyväskylän pelastuslaitoksen arkistoon. Videoiden osalta olisi hyvä, jos ne voisi kopioida oikealle filmille, niin ei tulisi ongelmia niiden tiedostoissa.” Reijo Hirvi toivoisikin, että jokainen eläköityvä henkilö saisi kertoa oman tarinansa. ”Kun aloitin kokoamaan historiaa, niin keskeisin kysymys oli mitä haluaisin siinä kertoa. Me mukana olevat ja olleet tiedämme paljon itse toiminnasta, mutta varsinaiset työnantajamme eli asiakkaat, asukkaat eivät näe muuta kuin ohitse kiitävät hälytysajoneuvot.” ”Halusin, että pystyisin tarjoamaan lukijalle laajemman näkemyksen pelastustoimesta. Työyhteisössä kaikki eivät ole näkyvässä asemassa ja näin historiaan jäisi myös heidän tarinansa.” Historiateoksiin voi tutustua digitaalisessa muodostaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen sivuilla haulla Keski-Suomen pelastuslaitoksen historia. Aineiston kokoamisen sovitin oman ja perheeni aikataulujen mukaan. Täytyi tehdä iso työ, että löysin ohjelman omalle tietokoneelleni. Jyväskylän palolaitoksella palomiehenä al kanut ura päättyi koulutusmestarin tehtävään Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Haastatellessani eläkkeellä olevia henkilöitä yllätyin, miten lämpöisesti he suhtautuivat pelastustoimeen, oli kyseessä sitten miehistöön tai päällystöön kuulunut henkilö. Historiasta kiinnostuneelle miehelle sopikin hyvin vastata myöntävästi edellisen pelastusjohtajan Simo Tarvaisen pyyntöön tehdä laaja historiikki Jyväskylän pelastustoimesta. Pyrin etenemään aina vuoden kerrallaan. Kun elämme tässä digitaalisessa ajassa, voi tietojen palauttaminen olla hankalaa esimerkiksi 50 vuoden jälkeen. Lisäksi halusin myöskin tuoda esille sopimuspalokuntien ja muiden yhteistyötahojen toimintaa unohtamatta poliittista valvontaa.” Reijo Hirvi kertoo, että hänelle välittyi kirjaa tehdessä se, miten pelastustoimessa on kautta historian ollut ihmisiä, joilla on ollut vahva halu auttaa. ”Haastattelun voisi tallentaa vi deolle, ääninauhalle tai kirjoittaa tekstinä. Hirvi haastatteli lukuisan joukon pitkäänkin eläkkeellä olleita työntekijöitä. Lisäksi teos löytyy Jyväskylän paloveteraanien kotisivulta kohdasta Kuusapilakongressi 2025. Olen huolissani siitä, miten nykyisenä digiaikana historia taltioituu pelastustoimesta
On tärkeää, että K U V A : K IM M O K A IS T O. Tästä syystä koulutuksessa halutaan painottaa aiempaa enemmän tulityöpaikan suojaustoimenpiteiden tärkeyttä, jotta tulipalon syttyminen voitaisiin estää.” Paras tilanne olisi Jääskeläisen mielestä, jos suojausharjoitus toteutettaisiin tulityökurssilla käytännönläheisenä harjoituksena, jolloin koulutettavat harjoittelisivat itse tulityöpaikan suojaamista esimerkiksi kipinäsuojakankailla. Tällä tavoitellaan sitä, että koulutuksessa olevat kokevat tulityökoulutuksen konkreettisemmaksi ja uskottavammaksi. ”Syttyneiden tulityövahinkojen tarkastelussa on havaittu usein puutteita työkohteen suojaamisessa. Suojausharjoitusta uudistetaan niin, että harjoituksen toteuttaminen pelkän PowerPoint-koulutusaineiston avulla poistuu kokonaan. Onnettomuustilanteissa toimimisen ja sammutusmenetelmien esittämistapaa on muutettu selkeämmäksi. Uudistuksessa painotetaan riskien tunnistamista ja siirrytään piirroskuvista oikeisiin valokuviin, jotka esittävät todellisia kohteita. Kurssinjohtajat koulutetaan käyttämään uutta harjoitusta marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 välillä. Myös tulityökoulutuksen sisällöllisiä asioita on uudistettu. ”Lisäksi työelämä muuttuu jatkuvasti ja työvälineet kehittyvät – samoin myös niihin liittyvät vaarat. ”Tulityökurssilla otetaan käyttöön säh köinen tentti, joka sujuvoittaa kurssille osallistumista ja kurssinjohtajan työtä hallinnollisissa asioissa. Koulutuksen sisällön pitää Jääskeläisen mukaan uudistua, jotta koulutuksessa oleminen, vanhan kertaaminen ja uuden oppiminen olisi mielekästä. Samalla uudistetaan myös tulityökurssin oppikirja, muun muassa tehtäväosion sekä vahinkoesimerkkien osalta”, hän kertoo. Tämä lisää harjoituksen realismia ja tukee kouluttajien kykyä ohjata keskustelua suojaustoimenpiteistä. Koulutukseen sisältyviä tehtäviä on uudistettu ja niistä on pyritty tekemään kurssilaisille mielekkäämpiä, jotta kurssilaiset osallistuisivat aktiivisesti koulutuksen etenemiseen. 50 Pelastustieto 5/2025 TULITYÖT Suojaus kuntoon koulutuksessa Tulityökurssin kurssinjohtajakoulutus uudistuu suojausharjoituksen osalta. Näitä asioita ovat muun muassa työvälineisiin liittyvät vaarat, tulityöluvan myöntäjän roolin korostaminen ja tulityöluvan sisällölliset muutokset. ”Koska tämä ei ole aina koulutustilassa mahdollista, toinen vaihtoehto suojausharjoituksen toteuttamiselle on tarkastella teollisuusympäristön tulityöpaikkaa sekä tehtyjä suojaustoimenpiteitä vi suaalisesti 360 asteen kuvan avulla toteutetussa harjoituksessa.” Tulityökoulutusta on toteutettu Suomessa jo lähes 40 vuoden ajan ja pätevyyttään uusivia on kursseilla jatkuvasti enemmän. ”Koulutusaineiston visuaalinen ilme ja kuva-aineisto päivitetään vastaamaan paremmin tosielämän työtilanteita. Tulityökurssilla onkin usein ollut antoisaa se, että samalla kurssilla on sekä kokeneempia että uusia tulityöntekijöitä, ja näiden välinen keskustelu ja kokemustenvaihto on oppimisen kannalta tärkeää”, turvallisuuskoordinaattori Samu Jääskeläinen SPEKistä sanoo
Esa Aalto K U V A : K IM M O K A IS T O LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttänen kommentoi viime lehdessä ollutta ajankohtaista lukua. Sen mukaan 40 prosenttia vuonna 2025 tulitöistä aiheutuneista rakennuspaloista tai -rakennuspalovaaroista liittyy liikennevälinepaloihin. Yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta totesi, että tulityöt ovat usein hitsaustöitä ja palo syttyy alustan kautta: alustamassa tai kotelointi syttyy, jolloin alkusammutus voi olla hankalaa. Aihe vaatii tietämyksen lisäämistä. Puutteet korjataan yhdessä heti ja kirjataan sähköiseen auditointilomakkeeseen. Pienikin tulityö on tehtävä turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti. Jos tilapäistä tai vakituista tulityöpaikkaa ei ole, on työ tehtävä ulkona, etäällä rakennuksista”, Määttänen neuvoo. Uusi toteutustapa tekee harjoituksesta myös interaktiivisemman ja käytännönläheisemmän.” ”Tulityökurssin osallistujat palaavat koulutukseen viiden vuoden välein, joten on tärkeää tarjota heille ajankohtaista ja uutta oppia. ”Tulityöturvallisuuden haasteeksi näen joskus koulutettavien asenteet – osa tulee kurssille vain koska työnantaja hänet sinne ”määrää”. Tosin suuri enemmistö on oikealla asenteella varustettuja ammattilaisia. 5/2025 Pelastustieto 51 TULITYÖT ALAN TOIMIJA Tulityöauditointi toimii Jukka Hyvärinen työskentelee Stora Enson Imatran tehtaiden turvallisuuspalveluissa asemamestarina. ”Luku on todella korkea. KESKEINEN OSA Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Suomen Palopäällystöliitosta kertoo, että kurssilaisilta saadun palautteen mukaan suojausharjoitus on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle eikä ole jäänyt mieleen. Kursseja järjestetään kerran kuukaudessa ja ainoastaan omalle henkilöstölle. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) 82,6 K U V A : K IM M O K A IS T O tulityökoulutus uudistuu työelämän mukana ja pystyy vastaamaan ajankohtaisiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuuden tarpeisiin”, Samu Jääskeläinen huomauttaa. TULITYÖT & LIIKENNEVÄLINEPALOT AJANKOHTAINEN LUKU prosenttia tulitöihin liittyvistä alkusammutuksista joko rajoitti tai sammutti tulipalon kokonaan vuonna 2024. ”Tämä on ongelmallista, sillä suojaus on keskeinen osa tulityöprosessin turvallisuutta. Alkusammutusta yritettiin 92 vahingossa 117:stä. Aihetta käsiteltiin laajasti Pelastustiedossa 3/2021. Kimmo Kaisto. Riskinä on, että asenne saattaa heijastua myös itse tulitöihin. Koulutuksen sisältöä ja toteutustapaa tulee arvioida säännöllisesti, jotta se vastaa muuttuvia tarpeita ja turvallisuusvaatimuksia”, Vili Heinikoski kertoo. Sähköistä tulityölupaa ei ehkä aina lueta huolella, vaan allekirjoitetaan se samoin tein.” Stora Enson Imatran tehtailla on käytössä tulityöauditointi. Näissä tapauksissa tulitöitä tehdään usein ilman mitään lupaa ja valmisteluja, silloin vakuutuskorvausta vähennetään suojeluohjerikkomuksen johdosta vähintään 1/3. Uudistuksen tavoitteena on tehdä harjoituksesta vaikuttavampi ja mieleenpainuvampi. Turvallisuuspalveluiden henkilöstö keskeyttää meneillään olevan tulityön ja tarkastaa, että kaikki turvallisuustoimet ja muut asiat on huomioitu niin kuin tulityölupaan on kirjattu. Usein kyseessä on joko leikkaaminen ja hitsaaminen autotallissa. Tulitöiden osalta Hyvärinen toimii kurssinjohtajana. ”Työnkuvaani kuuluvat muun muassa paloaseman, pelastusajoneuvojen, varusteiden ja kaluston ylläpito, operatiivisen pelastushenkilöstön koulutus ja valtaosa toteutuksista.” Koulutettavat ovat turvallisuuspalveluiden oma henkilöstö, EteläKarjalan pelastuslaitoksen vakinainen ja sopimushenkilöstö sekä tehtaan henkilökunta
Hän on tullut paikalle varmistamaan, että kaikki sujuu rauhallisesti. Eihän mua sinne Peräkorpeen voi laittaa, enhän mä edes osaa mennä sinne, ja siellä on kuulemma patteritki niin kovalla, että jo levätessäkin tulee hiki?”, Dave perustelee. Tästä kokeneiden miesoletettujen kujanjuoksusta on tasa-arvo kaukana”, Dave vastaa ääneen, joka ei kuulu Aarnelle. ”Mikä ihmeen vääntö tämä on. Kenttäjohtaja tuntee Daven ja helpottaa Paikkoyksikön selitystyötä puhelinsoitolla. Ikäja sukupuolirasismia ja räikeetä väestönvaihtoa.” ”Nyt turpa kiinni tai sit tuut tänne ja soitat luottiksen kaveriksi.” Puhelu päättyy, mumina jatkuu. ”Tällainen on käytäntö.” ”Kokeneet miehet korvataan nuorilla naisilla. Normiyksiköissä olevat parittomat muodostavat työpareja”, nuoren naisen pirteä ääni kertoo informoivasti. Me ollaan se uusi Paikkoyksikkö, joka toimii aina omana yksikkönään eikä sitä hajoteta. Ennen oli sentään joku roti. Otanko mä ton kenttäjohtoyksikön?”. Dave avaa pelin ensin: ”Teitähän on jo täällä kaksi. Naiset hoiti lapset ja miehet kävi töissä. Salaliittoteoria Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Aamuvuoro on juuri alkanut. Dave ärsyyntyy, hänestä tällainen interventio tuntui suoranaiselta hyökkäykseltä miehistä kokemusta vastaan. Dave asettelee itseään levolle varapaareille välinevarastossa. Selvä pyrkimys päästä kokonaan eroon pitkälomalaisista. Levy on jäänyt paikoilleen. ”Pojalla on 40 kuumetta. Henkisesti piesty ensihoitoratsu jolkottelee asemalta toiselle. Sieltä sairasta lastaan hoivaavan Aarnen tilalle tuleva heittomies ei häntä löytäisi minkään turhanpäiväisyyksien takia. Ensin lähtee ylityöt, sitten vanhat ajetaan omilta asemiltaan pois nuorukaisten tieltä. Meidän yksikkö jää tänne.” ”Älä vedätä. Miten tässä rehellinen työmies uskaltaa enää edes soittovapaata ottaa. Dave nostelee kantamuksiaan hallin ovien viereen, ja ne alkavat liikkua auki. Muista sit, että sun pitää lähtee heittoon, kun se uus yksikkö tulee paikkaamaan.” ”Ei minusta ole kiinni, mennään vaikka puunoksaan. Mä jäin hoitamaan. Itsesäälin ja vihansekaisen pettymyksen keskellä pimpahtaa Aarnelta tullut WhatsApp. Auto liikkuu kohti Peräkorpea, sen sisällä hyräillään. Kerta kaikkiaan pirullinen salaliitto. Taivas on tumma ja sen taival pitkänlainen. Ovi lennähtää kuitenkin auki, ja Dave on saada slaagin. ”Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla.” Peräkorven aseman pihassa on kenttäjohtajan auto. ”Sun pitäs mennä Peräkorven asemalle, sieltä on tippunut yks ensihoitaja. 52 Pelastustieto 5/2025 ALANSA AMMATTILAISET Ennen oli sentään joku roti. Tää on kaikista kusetuksista infernaalisin.” ”Etkö ole kuullut. Kenttäjohtaja ja ensihoitaja astelevat Daven luokse ja asettuvat poliisin käyttämään puhutusmuotoon. ”Tämä menee tuonne ja tuo sinne, helvetti mitä valmiustetristä.” Dave löytää agendansa tueksi ilmeisen salaliittoteorian, jolla kokenut väki ensin nöyryytetään ja sitten murretaan lopullisesti
ALANSA AMMATTILAISET Sillanrakennusta Oikeusvarmuus Ky Turvallisuuden kolmas osapuoli . 5/2025 Pelastustieto 53 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Pyydä hyvä tarjous puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi . 044 728 0401. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Ilmoita näkyvästi myös pelastustieto.fi:ssä ja uutiskirjeessä. Tuki riskianalyyseihin ja pelastussuunnitteluun . Kemikaalija ATEX-asiat . Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Ratkaisut viranomaisen ja asiakkaan ristiriidoissa . Palovaroittimet ja väestönsuojat www.oikeusvarmuus.fi. tel: +358 407261799 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen
54 Pelastustieto 5/2025 54 Pelastustieto 5/2025 Jaakko Koljonen on koodannut ensihoidon tietojärjestelmiä. Hänen kädenjälkensä näkyy, kun ambulanssissa avataan tietokone.
”Minulla oli kokemusta Photoshopista ja graafisia taitoja. KEJO oli alkuun toiveiden tynnyri.. Äiti oli vastannut, että: ”Minulla on kaksi poikaa, mutta eivät ne mitään osaa”. Parikymppisenä Koljonen päätti, että harrastuksesta tulee elanto. Tarkoituksena oli tehdä nettisivuja yrityksille, mutta toiminimensä kanssa hän ei ehtinyt tehdä ensimmäistäkään kauppaa. 17-vuotiaana Koljonen sai silloisen tyttöystävänsä kanssa lapsen. ”Osasin varmaankin suunnitella selkeitä ja helppokäyttöisiä käyttöliittymiä, joita asiakkaan oli helppo ymmärtää. Hän sanoo ensihoidon kanssa yhteispelin toimineen aina hyvin. Pystyin tekemään hyvää jälkeä, sellaista, mitä he eivät olleet ennen nähneet.” Koljosesta tuli käyttöliittymäpuolen vastaava. Teksti ja kuvat: Marko Partanen K oululaisena Jaakko Koljonen perusti kavereidensa kanssa ohjelmointiryhmän tehdäkseen pelejä ja demoja DOS-järjestelmälle. Työntekijöiltä kyseltiin, tuntevatko he osaavaa koodaria. Suosituspuhe oli riittävä ja Koljonen pyydettiin haastatteluun. Ohjelmointi oli Koljosen mieliharrastus ja hän muistelee päässeensä jopa Mikrobitti-lehden juttuihin. Luulen, että myös kaupan kassalla saamastani asiakaspalvelukokemuksesta oli hyötyä. Hän keskeytti lukion ja meni töihin kaupan kassalle. KASSAKOKEMUS AUTTOI Vuoden kestäneen projektin jälkeen Merlot Medistä tuli Logican tuote ja Koljosesta tietojärjestelmän pääkoodari. Heillä ei ollut mitään riskiä palkata minua. ”Olin koodannut koko ikäni, palkkatoiveeni oli todella pieni ja he olivat todella vaikuttuneita graafisista taidoistani. 5/2025 Pelastustieto 55 TAPASIMME Ensihoidon koodari Jaakko Koljonen pestattiin kaupan kassalta ensihoidon koodariksi. Hän itse tykkää tehdä kaiken alusta loppuun – näin ohjelmista saadaan juuri asiakkaan toiveiden mukaisia. Työt ja lapsenhoito pakottivat myös harrastuksen tauolle. Sain paikan ilman tutkintoa”, Koljonen kertoo. ”Mulla on koodarin ammattiylpeys, asiakkaalta saatu positiivinen palaute toimii hyvänä motivaationa tehdä aina parhaansa.” Koljonen uskoo monien koodarien ratkaisevan ongelmia muiden tekemien ohjelmakirjastojen avulla. HAUSKA REKRYTOINTI Koljosen äidin työpaikassa, Logicalla (nykyisin CGI), etsittiin koodaria tekemään Helsingin pelastuslaitokselle ensihoidon tietojärjestelmää, Merlot Mediä. Hän alkoi tehdä Merlot Mediin käyttöliitymää. Hän on koodannut Merlot Medi -tietojärjestelmää, Codean Nasta-navigaattoria, V210-kaavaketta, Care-rakenteisen kirjaamisen ohjelmaa ja saagan täydentää KEJO. Minun oli helppo löytää yhteinen sävel asiakkaiden kanssa.” Koljonen uskoo, että hyvä yhteistyö oli paljon kiinni myös hänen asenteestaan. Hän perusti toiminimen ja aloitti datanomiopinnot
Jo Logicalla Merlot Mediä tehdessäni hain tuotepäällikkyyttä, mutta sitä minulle ei annettu, vaan ilmoitettiin, että sinua tarvitaan koodarina.” Molemmat miehet olivat tarjoutuneet tekemään Logican Merlot-tuotteisiin oman karttamoottorin. ”En heti lämmennyt. Halusin koodata siitä sellaisen, että sitä pystyy käyttämään kosketusnäytöltä. Ensimmäisenä työnä oli kehittää olemassa olevaa sähköistä ensihoidon SV210-kelakaavaketta. Rakenteisen kirj aamisen ohjelma Codea Care valmistui hieman myöhään. Miehet olivat tutustuneet työskennellessään Logicalla. Työkaveri epäili, sillä Googlella sellaisen työn tekemiseen käytetään tuhatta ihmistä. Jaakko Koljonen on Vitec Codean järjestelmäarkkitehti. Olen aina lojaali firman mies ja haluan, että järjestelmät leviävät.” Kuuden vuoden jälkeen Koljonen jätti Logican ja Merlot Medin. Tavoittelin pankkialalla uralla etenemistä ja isompaa palkkaa. Helsingin tarpeisiin tehtyä Merlot Mediä laajennettiin pian myös Länsija Keski-Uudellemaalle. Meillä molemmilla oli haave rakentaa navigaattoreihin maailman parhaat kartat.” Koljosen mukaan hyvä karttaohjelma pyörii smoothisti, sitä pystyy pyörittelemään sormella ja siinä on tarkat kartat. Sitten keksin pakkausalgoritmin, jolla sain isot tiedot niin pieneen tilaan, että ne liikkuivat hyvin järjestelmässä.” MOTIVAATIOTA JA KIITOKSIA Kerran Koljonen kertoi Logican kollegalleen aikovansa rakentaa oman karttamoottorin reititysalgoritmeineen. ”Se motivoi kummasti ja aloinkin harrastusmielessä sellaista kehittää.” Hyvä mieli Koljoselle jäi myös siitä, kun hän sai palautetta juuri valmistamastaan Merlot Medin SURO-osiosta. ”Tiesimme pystyvämme piirtämään grafiikkakiihdyttimellä nopeasti karttaa samaan tapaan kuin Google, mutta vielä lisäksi niin, että se toimii paikallisella koneella, mikä mahdollistaa offline-toiminnan myös missä tahansa perämetsässä.” KOSKETUKSELLA TOIMIVA SV210 Pankkialalla työskennellessään Koljonen alkoi tehdä tuntitöitä Codealle. Se nähtiin yrityksessä liian isona riskinä, sillä kartan koodausta osasivat vain harvat ja siinä tarvitaan paljon trigonometrian ja laskennan hallintaa. Silloiset karttaohjelmat olivat hitaita ja ne päivittyivät vain kerran sekunnissa. ”Sen käyttöliittymä ei innostanut yhtään. Sitä ei ehditty saada kaupaksi ennen KEJOa.. Suuntana oli pankkimaailma, jossa riittäisi hyväpalkkaista koodattavaa. Kun karttaa siirsi sormella, se ei päivittynyt samanaikaisesti, vaan reunoille jäi valkoinen tyhjä alue. ”Esittelin omaa karttamoottoriani Antille ja innostuimme molemmat asiasta. Ajatus siitä, että saisi taas tehdä jostain asiakkaalle käytettävämpää ja parempaa, motivoi kovasti.” Vähitellen Koljonen sai vastuuta kaikista muistakin Vitec Codean projekteista ja hän siirtyi yritykseen järjestelmäarkkitehdiksi. Husin ylilääkäri Markku Kuisma selvitti Koljosen yhteystiedot ja soitti henkilökohtaiset kiitokset loistavasta johtamisen välineestä. ”Pystyin vääntämään siihen ratkaisun, jossa kone loi jatkuvasti uutta yhteyttä ja tiedonvälitys pysyi sen takia päällä. Laurilakin oli jo Logica-aikanaan kehitellyt omaa karttamoottoria, ja perustanut Codea-yrityksen tekemänsä Nasta-navigaattorin varaan. ”Totta kai se kuulostaa hyvältä, että järjestelmä menee eteenpäin. ”Ehkä siinä tuli kyllästyminen samojen asioiden vääntämiseen.” Koljonen vannoi, että kilpailevaan yritykseen, Codeaan (nykyisin Vitec Codea) hän ei menisi. MAAILMAN PARHAAT KARTAT Koljonen ehti olla pankkialalla vain hetken, kun Vitec Codean toimitusjohtaja Antti Laurila pyysi häntä takaisin ensihoidon järjestelmien pariin. 56 Pelastustieto 5/2025 Sillä tavoin Koljonen ratkaisi myös hitaan 2G-verkon ongelman, jossa Merlot Medin ensihoitokertomus ei tahtonut liikkua jouhevasti ensihoitolääkärille
5/2025 Pelastustieto 57 Nopeat KUKA. KISS-periaate (Keep it simple, stupid), eli tehdään kaikki aina mahdollisimman yksinkertaisesti. Läppä lentää ja vinoilu kuuluu asiaan. Seuraavaksi Koljonen ja Vitec Codea suuntaavat ulkomaille. ”Ensihoidon ei tarvitse olla huolissaan”, hän vakuuttaa. ”Siitä tuli niin hyvä, että Codean kaikkien muidenkin ohjelmien karttamoottorit korvattiin mun tekemällä moottorilla.” PYSYTÄÄN AIKATAULUSSA KEJOa on tehty pitkään, mutta Vitec Codea on toimittanut järjestelmään omat osuutensa aikataulussa. Eivät ole liian virallisia, vaikka viranomaisia ovatkin.” Koljosta imartelee se, että hänen ensihoidolle koodaamansa Merlot Medi toimii vielä parikymppisenäkin, eivätkä sen käyttäjät halua luopua siitä. PERHE. Jaakko Koljonen, 42, Pirkkala. MIKÄ ON TÄRKEIN OMINAISUUS KOODARIN TYÖSSÄ. HARRASTUKSET. ”Emme halua antaa suoraan oman firman bisneksen ydintä ja paljastaa koodeja. ”Ne kestävät kansainvälisen vertailun.”. Pitää keksiä systeemi toimittaa osuuksia niin, että koodit eivät ole suoraan kopioitavissa.” LIIAN HYVÄ JÄRJESTELMÄ Ensihoidon koodarina Koljonen on huomannut asiakaspintansa rentouden. Asiakas saattaa toivoa jotakin ominaisuutta ja kun huomaamme, että se voisi olla kiva tehdä, niin teemme sen. Hallinnolliset työt ja dokumenttien tekeminen. Kunnon haasteet, kuten vaikeat algoritmit tai frisbeegolfheittojen hiominen. Työn pohjaksi otettiin Koljosen aikanaan harrastuksena kehittämä karttamoottori. MIKÄ SAMMUTTAA. Frisbeegolf ja koripallo. Nuorempana breakdance, jossa toimin myös opettajana. Siitä ei synny lisäkuluja.” Koljonen sanoo, että tällä tavoin tehdyn työn kilpailuttaminen olisi julkisissa projekteissa ongelmallista. KEJOssa olevan ensihoitokertomuksenkin käyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana, mikä on korvannut muiden vastaavien ohjelmistojen käyttöä. ”Välillä mulle sanotaan, että sulla on lääkärin oikeudet, mutta kun tulee bugi, oikeudet otetaan pois. Se varmistaisi ymmärryksen tietojärjestelmistä siitä, mitä tarkoittaa, kun järjestelmään halutaan erilaisia toimintoja. TAPASIMME KOLMAS JÄRJESTELMÄ VYÖLLE Vuonna 2015 Vitec Codea voitti PPC-ryhmittymän mukana tarjouskilpailun KEJO-tietojärjestelmästä. Koljonen haluaisi, että asiakkaat toisivat isoihin projekteihin enemmän IT-alan asiantuntijuutta alan sisältä, pelkkä substanssiosaaminen ei hänen mukaansa oikein riitä. ”Tulee hyvä fiilis. ”KEJO oli alkuun toiveiden tynnyri, jossa kaikki osapuolet halusivat kaikki toiminnot samaan järjestelmään. ”Codean osuudeksi tuli ensihoitokertomuksen tekeminen ja navigaattori. Kaikki hänen ensihoitoa varten koodaamansa ohjelmat ovat edelleen käytössä. Vaatimusten määrä oli hieman epärealistinenkin.” EI LIIKKUMAVARAA Koljosen mukaan KEJO on kiinteähintainen projekti, jossa tarkasti määritellään, mitä tehdään ja sitten tehdään vain se, eikä yhtään ylimääräistä. Yrityksen navigaattori vaikuttaa uniikilta ja Care-kirjaamisohjelma on saanut kansainvälisillä messuilla osakseen mielenkiintoa. Kolme omaa jo aikuista lasta sekä avovaimo ja hänen 6-vuotias tyttärensä. ”Omissa tuotteissamme kiveen hakattuja tavoitteita ei ole ja toiveille on sijaa. Koska meillä oli niistä aihepiireistä erittäin vankka kokemus, oli luonnollista, että saimme nämä osuudet. KEJOn alkuvaiheen haasteena oli löytää kolmen järjestelmää rakentavan yrityksen yhteinen synergia, siltikin vaikka yhteistyö on ollut koko ajan hyvää. Olen onnistunut käyttöliittymän kanssa, ehkä tuli tehtyä liian hyvä.” Jos Koljosen aikaansaannoksia tarkastelee, niin ensihoitajien pelot KEJO-möröstä ovat turhia. Muut ryhmittymään kuuluvat yritykset ovat Patria Aviation ja Portalify. Siitä tuli vyölle kolmas ensihoidon järjestelmä.” KEJOa varten kehitettiin myös karttamoottori ja reititys. Tuli tehtyä liian hyvä. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”Kun joku muu on vastuussa toisesta asiasta ja yrityksillä on erilaiset toimintatavat, niin et voi mennä sanomaan, että tee noin, vaan lähinnä katsoa, miten he haluavat tehdä sen.” Pientä pohdiskelua on aiheuttanut myös se, kun yritys saa jonkin järjestelmän osuuden valmiiksi, että miten se tuodaan muiden yritysten nähtäväksi. Heidän kanssaan on mukava työskennellä
Markkinoilla on jo useita vastaavalla periaatteella toimivia sähköautojen akkupalojen sammutusvälineitä. Muutaman minuutin kuluttua auton takaosassa räjähti ja autopalo syttyi. Katsojat tunsivat savun makean tuoksun ja kuulivat pamauksia. Hän voi myös ohjelmoida uusia tilanteita. Kuvakaappaus: Feuerwehr.at 5/2025. Oikeanpuoleisessa kuvassa sammutusväline sijoitettuna jo sammutettuun autoon. Teksti: Richard Berger 5/2025 Monipuolinen tikasautosimulaattori Itävallasta Auton takaosassa räjähti. Toinen savusukeltaja sijoitti tankolevitintä muistuttavan sammutusvälineen auton katon ja akkukotelon väliin. Tapahtumien kulku selvitetään tarkemmin mittaustulosten avulla. Laitetta voidaan myös käyttää jälkipuinnin tukena. Kouluttaja voi muuntaa harjoittelijan jo osaamaa tilannetta esimerkiksi vuorokauden ajan, sään tai pysäköityjen autojen osalta. Teksti: Emmanuel Cao-Thanh 124/2024. ”Koeautossa oli litium-rautafosfaattiakku, jota pidetään yhtenä turvallisimmista. Sähköauton palossa palokunnan on ensin selvitettävä, palaako akku vai ”vain” korin muoviosat, istuimet ja matot tai renkaat. Kouluttaja voi seurata harjoittelijan toimintaa. Suoritettu tehtävä voidaan esittää vaihe vaiheelta suurella näytöllä. Toinen tietokone esittää tilanteen kartalla ja luo virtuaalitodellisuuden. Onnettomuuden tyypistä ja palon kestosta riippuen tämä voi olla vaikeaa. Tutkimustuloksia hyödynnettäisiin akkujen tuotekehityksessä. Noin sadan kilon painoisen laitteen kuljetuslaatikossa on kaksi tietokonetta, liitäntäkaapeleita, sauvaohjaimia, tukia, antureita, kypäriä, VR-laseja, ohjausyksikkö ja suuri näyttö. Vesi poistui varoventtiilien kautta. 58 Pelastustieto 5/2025 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sähköauton polttokoe KLAGENFURT, ITÄVALTA Sähköajoneuvojen akkuja valmistava AVL List GmbH oli asentanut sarjavalmisteiseen sähköautoon toistasataa anturia, joiden avulla se saattoi tutkia akkupalon kehittymistä. Simulaattoriin on ohjelmoitu vaikeusasteeltaan erilaisia tilanteita, joita kouluttaja voi edelleen muokata. Teollisuuspalokunnan savusukeltaja sammutti auton muoviosat suihkuputkella. ”Koe tehtiin harjoitusautotallissamme, jotta opettajamme ja osavaltion palolaitosten asiantuntijat saattoivat seurata sitä”, vararehtori Berndt Steinlechner kertoo. Ne laukeavat, kun akun kemialliset reaktiot nostavat kotelon painetta. Käytännössä tämä on harvoin mahdollista. Koe tehtiin Kärntenin osavaltion pelastusopiston harjoitusalueella. Vastoin odotuksia, akku ei syttynyt eivätkä sen varoventtiilit lauenneet”, Pfennich kertoo. Ensimmäinen tietokone luo tilanteen ja muokkaa sitä käyttäjän toimenpiteiden mukaan. Simulaattorin voi koota kymmenessä minuutissa. Yrityksen teollisuuspalokunta oli kehittänyt AVL Stingray One -nimisen sammutusvälineen, joka puhkaisee aukon akkukoteloon ja täyttää sen vedellä. Kun akkuun lyötiin vielä kaksi naulaa, varoventtiilit laukesivat ja autotalli täyttyi valkealla savulla. Tämän jälkeen väline käynnistettiin etäältä ohjauskaapelin kautta. Muodostuneesta aukosta koteloon syötettiin vettä 40– 50 litraa minuutissa, mikä pysäytti ketjureaktiot. (Etäkäynnistys pie nentää sähköiskun vaaraa.) Se iski paineilmalla pistimen koteloon. Periaatteessa palokunta voi lämpökameralla havaita auton pohjasta purkautuvat kuumat suihkut. Tällöin voidaan arvioida kulunutta aikaa sekä tikasauton sijainnin, etäisyyksien ja sään vaikutusta toimenpiteisiin. Niistä purkautuu vaaleanharmaita suihkuja. Itävaltalaisen Rosenbauer-yhtiön kehittämä tikasautosimulaattori esiteltiin ensi kertaa vuonna 2022. Savu ei ole vain myrkyllistä, vaan muodostaa myös ilmaan sekoittuessaan syttyvän seoksen. Akkukoteloon lyötiin naula, joka vaurioitti kennoja. Akkuasiantuntija Georg Pfennich antaa seuraavat ohjeet: Akkukotelolla on varoventtiileitä. Simulaattorin kokeilijat kertovat, että kaupunkiympäristö, sää, tikasauton käyttöönotto ja toimenpiteiden vaikutus vastaavat melkein täysin todellisuutta
Palokunta rajoitti kelajohdolla kolmannen kerroksen paloa, jotta liekit eivät rikkoisi yläpuolella olevaa ikkunaa. Ovista ja muista aukoista purkautunut vaahto levisi yrityksen alueelle ja sen ympärille yli metrin paksuisena patjana. Ellei paloa olisi sammutettu nopeasti, se olisi levinnyt asuntoihin. Roisketiiviillä kemikaalisuojapuvuilla ja suodatinsuojaimilla suojautuneet palomiehet puhdistivat ja neutraloivat töhrityt kohdat. Se oli menestys ja kaikki Hollannin pelastuslaitokset jakelevat sitä. Teksti: Anna Andersson Carlin 61/2024 Kuvakirja turvallisesta lataamisesta STUTTGART, SAKSA Graffitit työllistivät 50 palomiestä Päärautatieaseman portaiden ja liukuportaiden kaidelevyissä havaittiin fluorivetyhapolla (YK-numero 1790) syövytettyjä graffiteja. Kun akku on ladattu, irrota latausjohto laitteesta ja laturin johto pistorasiasta. Pelastuslaitoksen tiedottaja Brenda Borgers kirjoitti nyt samanlaisen kirjan puhelimien, tietokoneiden ja vastaavien laitteiden akkujen turvallisesta lataamisesta. Vuonna 2020 valmistuneella nelikerroksisella rakennuksella oli kevytrakenteinen puurunko ja -julkisivu. Parvekkeella ei ollut sähköverkkoon liitettyjä eikä akuilla varustettuja laitteita. Hyppytyyny vietiin seinän viereen. Poliisi etsii tekijää. Lataa laite joko pöydällä tai keittiön työtasolla. Palon arveltiin syttyneen toisen kerroksen parvekkeelta ehkä savukkeesta. Tilanne olisi voinut olla pahempikin, ellei enemmistö talon 45 asukkaasta olisi ollut joko töissä tai muuten poissa kotoaan. Näin kävi todellisessa palossa ja ikkunat säröilivät. Palokunta jatkoi vaahdon hajottamista ja luovutti sitten tapahtumapaikan poliisille. kerrosten parvekkeiden palavan. Parvekelaattojen puurunko oli lasikuitulaminaatin sisällä ja pinnoite oli paloa pidättävä. Viidennen kerroksen ikkunassa näkyi mies, joka huusi, että asuntoon tuli savua. ”Kun pienet lapset oppivat lataamaan akut turvallisesti, he osaavat tehdä sen isonakin. Ensihoitajat tarkastivat 17 asukasta, joista kaksi vaikeita vammoja saanutta kuljetettiin sairaalahoitoon. Vaahtopatjaa hajotettiin sumusuihkuilla, jotta kuljettajat voitiin tuoda autoistaan turvaan. Pelastustoiminta lopetettiin kahden tunnin kuluttua. Kokeen suorittajat päättelivät, että palo voisi levitä muutamassa minuutissa yläpuoliseen parvekelaattaan. Ensimmäinen yksikkö saapui kello 4.57 ja tote si 2.–4. Koejärjestely poikkesi puukerrostalosta myös siten, että yläpuolella ei ollut toista laattaa. Feuerwehr-Magazin 4/2024 Twente (Hollanti). Vaahtovyöry pysäytti kaksi kuorma-autoa, joiden kuljettajat eivät uskaltaneet poistua ohjaamoistaan. Savusukellusryhmä meni porraskäytävään ja tikasyksikkö pelasti viidennen kerroksen asukkaan. 5/2025 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA MALMÖ, RUOTSI Puukerrostalon parvekepalo levisi nopeasti Hälytys asuntopalosta tuli kello 4.48. Savuisella ranskalaisella parvekkeella näkyi nainen ja toinen odotti pelastajia kattoikkunan luona. Kuusi asukasta tuotiin porraskäytävän kautta ulos. Pelastuslaitoksen harjoittelualueella tehtiin polttokokeita saman valmistajan laatalla, joka kiinnitettiin peltikontin seinään. Viisi vuotta sitten Twenten pelastuslaitos julkaisi leikki-ikäisille lapsille tarkoitetun kuvakirjan keittiöpaloista. Savutuulettimien avulla kaksi savusukellusryhmää avasi käytävän hallin ovelle. Älä lataa vuoteella äläkä sohvalla, koska laite kuumenee ja saattaa syttyä palamaan.” 3/2024. Kohteessa sammuttajat kohtasivat dramaattisen näyn: liekit löivät ulos kolmannen kerroksen ikkunasta. Sakea savupatsas näkyi kauas. Palo ei tässä tapauksessa levinnyt katonrajasta ullakolle (Pelastustieto 2/2023). Feuerwehr-Magazin 3/2024 HENSTEDT-ULZBURG, SAKSA Pelastaminen kevytvaahdosta FRANKFURT AM MAIN, SAKSA Dramaattinen pelastustehtävä Hälytys asuntopalosta tuli kello 8. Parvekkeet sammutettiin ulkoa päin ja asukkaat evakuoitiin. Koska ne olivat puukerrostalon nurkassa, palon leviäminen rakenteisiin, asuntoihin ja ullakolle estettiin. Tämä johtui siitä, että katonraja oli tiivis ja sammutus sisältä aloitettiin nopeasti. 4/2024 Kevytvaahtolaitteistoon tullut vika täytti varastohallin vaahdolla. Palokunta pelasti molemmat tikasautolla. Koska ei tiedetty, oliko haposta vielä vaaraa, hätäkeskus hälytti 50 palomiestä ja palokuntalaista puhdistustyöhön. Lisäksi pinnoitteen syttyminen nopeuttaisi leviämistä
Tässä neljännessä ja viimeisessä osassa on tietoa niska-hartiaseudun harjoittamisesta. Voimaharjoittelun vastapainoksi niska kaipaa liikkuvuusharjoittelua, jotka on hyvä toteuttaa sovellettuina dynaamisina eli aktiivisina asennon hallinnan harjoitteina. Tämän lisäksi yläselän vetävät lihakset tukevat niskan asennon säilyttämistä ja estävät olkanivelen sekä koko hartiarenkaan kiertymistä sekä kallistumista eteen. Toimin Kuusiston VPK:ssa hälytysosastossa savusukeltajana. Niskan riittävä liikkuvuus sekä asennon hallinta vaikuttavat oleellisesti kehomme liikkeen suuntaamiseen. Se tukee työkykyisyyttä ja toimintakykyä monipuolisessa työssä ja harrastuksessa kaikilla liikunnan osa-alueilla lajiympäristöissä toteutettuna. Pelkkä kypärän painopiste ohjaa päätä taakse ja kaularankaa ojennukseen. Katso ohjevideo niskan harjoittamisesta. Tällöin vältytään retkahdusvamman kaltaisilta niskan pieniltä tai suuremmilta vammoilta. Emmi-Juulia Hirviniemi Olen fysioterapeutti (AMK), liikuntaneuvoja (AT), valmentaja sekä hieroja. Vastusta vastaan tehtäviä staattisia pidonomaisia liikkeitä voi yhdistää rotaatiosuunnan liikehallinnan harjoitteisiin. Pelastajan niskaan kohdistuu poikkeuksellisen paljon kuormaa varustei den vuoksi ja siksi niskan sekä yläselän harjoittaminen täytyy huomioida voimaharjoittelussa. 60 Pelastustieto 5/2025 TYÖHYVINVOINTI Vahva niska suojaa kalleimman ja kannattelee kypärän sekä maskin N iskaja hartiaseudun kivut ovat yleisiä tuki-ja liikuntaelinperäisiä työtä haittaavia ongelmia. Erityisesti savusukellustehtävillä ja hämärässä liikuttaessa pää ottaa huomaamatta vastaan iskuja ja töytäisyjä. Niskalla täytyy olla kapasiteettia reagoida ulkoiseen osumaan eli riittävästi voimaa vastustaa siihen eri suunnista kohdistuvaa voimaa sekä riittävästi liikkuvuutta myötäämään liikettä tilanteissa, joissa osumaan ei ehdi reagoida. Asennon säilyttäminen edellyttää lihaksilta hyviä kestovoimaominaisuuk sia, jotta ne jaksavat pitkään tehdä töitä asennon säilyttämiseksi. Lisätietoja ja -aineistoa: https://asemahiit.fi Neliosaisessa juttusarjassa on perehdytty yksityiskohtaisesti pelastajan lajiharjoitteluun, jolla ylläpidetään työja toimintakykyä. Olen kehittänyt pelastusalan henkilöstön lajinomaista liikuntaharjoittelua varten AsemaHIIT-konseptin. Liikerajoite altistaa tapaturmille havainnointikyvyn heikentymisen takia. KESTOVOIMALLA ASENTO HALTUUN Optimaalinen paikka päälle on selkärangan jatkona, jolloin ylimpiin kaularangan nikamiin ei kohdistu niin suurta kuormaa. Rakenteeltaan pieniin nikamiin kohdistuu suuri paine, mikäli kaulan fleksorit eli nyökkäyssuunnan lihakset eivät jaksa työstää vastaan. Niskaa ja yläselän lihaksia tulee harjoittaa pitkäkestoisilla sarjoilla ja maltillisilla kuormilla. Tutustu niska-hartiaseudun harjoitteisiin juttusarjan neljännessä osassa YouTube-videolla: 4. Kasvoille lisätty maski puolestaan ohjaa painopisteen hyvin eteen, jolloin pienimpiin ylimpiin kaularangan nikamiin kohdistuu useiden kilojen kuormitus, mikäli niskan ekstensorit eli taaksepäin ojentavat lihakset eivät jaksa säilyttää asentoa
KUV A: AN TON LAT VAL A Pelastustiedon parissa viihtyy niin pappa kuin pojanpoikakin Tilaa sinäkin omasi! tilaukset@pelastustieto.fi tai skannaa QR-koodi
Pelastustoimen johtamisjärjestelmät kuvataan siltä osin kuin ne liittyvät suoraan tai välillisesti lentosammutustoimintaan. Tutkimuksessa käytettiin kyselytutkimusta ja aineistoanalyysiä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiantuntijahaastatteluja syventämään ymmärrystä CBRNE-uhkien hallinnasta. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Pääpaino on kenttäkäyttöön soveltuvan oppaan teoriaja taustamateriaalina. Työtä voidaan tarvittaessa käyttää osana pelastustoiminnan johtamisen koulutusta. Erityisesti kaluston soveltuvuus eri CBRNE-tilanteisiin ja valmiussuunnitelmien päivittäminen nousivat esiin keskeisinä kehityskohteina. Cessna Skyhawk II -johtokone. Tutkimustyössä on keskitytty suurimmalta osalta varsinaiseen johtamistoimintaan ja siihen oleellisesti liittyviin asioihin. Tuloksia voidaan hyödyntää Uudenmaan pelastuslaitosten kehittämistyössä ja uusissa kalustohankinnoissa. Tämä työ tehtiin Suomen Lentopelastusseuran tilauksesta. Sammutustekniikan tutkimus suomalaisissa oloissa olisi myös laaja, mutta hyödyllinen kokonaisuus. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Yhteistyökumppaneina työn tilaajan lisäksi ovat olleet sisäministeriön pelastusosasto, Pelastusopiston pelastustoiminnan johtamisen yksikkö ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Työssä käsitellään lisäksi varsinaiseen operatiivisen tason toimintaan liittyviä asioita aina maastotyypeistä konetekniikkaan. Lentosammutustoiminnan johtaminen HELIN, MIKA: Lentosammutustoiminnan johtaminen: Johtokone toiminta kotimaisissa operaatioissa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025091124607 Opinnäytetyön tarkoitus on luoda johtamisopas, joka toimii kenttätyössä lentosammutuspäällikön työkaluna ja lisämateriaalina johtokoneen miehistön koulutuksessa. Työ tulee myös määrittelemään muille toimintaan osallistuville viranomaisille selkeämmät toimintamallit ja täsmentämään johtamisjärjestelmää. Edellä mainitut osa-alueet parantavat myös lentotoiminnan turvallisuutta. Työ painottui kotimaisin voimin tapahtuviin operaatioihin ja niiden johtamiseen. Opinnäytetyön johtopäätöksissä korostettiin jatkuvan kehitystyön merkitystä sekä suunnitelmallisuutta uusissa kalustohankinnoissa. 62 Pelastustieto 5/2025 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten hyvin nämä yksiköt vastaavat nykyisiin suorituskykyvaatimuksiin ja missä on parantamisen varaa. Kansainvälinen toiminta niin vastaanottavalla kuin lähettävällä taholla on mielestäni aihealue, johon kannattaa käyttää resursseja ja muodostaa yhteismitallinen käytäntö kirjallisessa muodossa sekä Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin että suomalaisen lentosammutustoiminnan johtamisen välille. Tulokset osoittivat, että vaikka pelastuslaitosten suorituskyky on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, kaluston modernisointi ja henkilöstön koulutus vaativat edelleen kehittämistä. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Työssä voitaisiin keskittyä suomalaisten maastoja -palotyyppien sammutusteknisiin ratkaisuihin eri konetyypeillä ja sammutustaktiikoilla. CBRNE-uhat (kemialliset, biologiset, radiologiset, ydinja räjähdeaineet) edustavat merkittäviä turvallisuusriskejä, jotka vaativat erityisiä valmiuksia ja tehokasta kalustoa. CBRNE-kalustoyksikön suorituskyvyn määrittäminen PIIPPONEN, SAMULI: CBRNE-kalustoyksikön suorituskyvyn määrittäminen urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034168 Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Uudenmaan pelastuslaitosten CBRNEkalustoyksiköiden suorituskykyä ja kehittämistarpeita
Työssä perehdyttiin keskeisiin kemikaalilainsäädännön osa-alueisiin kuten REACHja CLP-asetuksiin, kemikaalilakiin sekä työturvallisuusja työterveyshuoltolainsäädäntöön. Viideltä kuudesta saatiin perehdytyssuunnitelmat arvioitavaksi. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyn ja katselmuksen avulla, johon osallistui myös työsuojelupäällikkö. MAJANIEMI, JARNO: Operatiivisen palomestarin perehdyttäminen: perehdytyksen nykytila ja kehittämistarpeet urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937733 Opinnäytetyö käsittelee operatiivisten palomestareiden perehdytystä pelastuslaitoksissa. Tässä opinnäytetyössä avattiin merenkulun lainsäädännön kautta laivanisännän tehtäviä ja vastuukysymyksiä. Työyhteisöön liittyvässä perehdytyksessä pelastuslaitoksissa onnistuttiin kuitenkin paremmin. Operatiivisen palomestarin perehdyttäminen: perehdytyksen nykytila ja kehittämistarpeet TURUNEN, TIMO: Kemikaaliturvallisuus Savon koulutuskuntayhtymässä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059021 Opinnäytetyö käsittelee kemikaaliturvallisuuden nykytilaa Savon koulutuskuntayhtymän (SAKKY) oppilaitoksissa, erityisesti Savilahden ja Toivalan kampuksilla. Merenkulun lainsäädäntö poikkeaa monessa suhteessa tieliikennelainsäädännöstä. Tutkimukseen valittiin kuusi eri kokoista pelastuslaitosta eri puolilta Suomea. 5/2025 Pelastustieto 63 OPINNÄYTTEITÄ HENRIKSSON, SEBASTIAN: Pelastuslaitos – Laivanisäntänä: lainsäädäntö ja vastuut urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502052388 Pelastustoimi on keskeinen toimija vesistöalueilla sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Vastausprosentiksi muodostui 31 %. Lisäksi operatiivisina palomestareina toimiville henkilöille välitettiin palopäälliköiden välityksellä Webropol-kysely, jolla kartoitettiin perehdytyksen toteutumista valittujen teemojen kautta. Suurin osa koki myös päässeensä hyvin osaksi työyhteisöään perehdytyksen päätyttyä. Työssä ei voida kattavasti käsitellä kaikkia yksittäisiä asioita, joita laivanisännän on tiedostettava, vaan siinä esitettiin yleisellä tasolla, minkälainen vastuu laivanisännällä on. Vaikka iso osa merilainsäädännöstä koskee kansainvälistä liikennettä, osa tästä koskee myös pelastustoimen hallinnoimia aluksia. Laajat säädökset pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Erityisesti uuden työntekijän ja perehdytykseen osallistuneiden henkilöiden välinen vuorovaikutus koettiin toimivaksi. Myöskään perehdytys johtamiseen ja vastuutehtävien hoitamiseen ei toteutunut riittävällä tasolla. Uuden työntekijän perehdytyksen toteutumista tarkastellaan ammatillisen kasvun ja jaksamisen tukemisen, johtamisen ja vastuutehtävien sekä työyhteisön näkökulmista. Tähän liittyy vastuu siitä, että toiminta on lainmukaista, selkeästi johdettua ja turvallisuusjohtaminen on organisaatiossa otettu huomioon. Kemikaaliturvallisuus Savon koulutuskuntayhtymässä. Kyselyn tulosten mukaan ammatillisen kasvun ja jaksamisen tukemisen teemassa uuden operatiivisen palomestarin fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen perehdytettiin useimmiten vain vähän tai ei lainkaan. Aluksen päälliköllä on aina vastuu aluksestaan, mutta myös laivanisännällä on vastuu aluksen merikelpoisuudesta. Perehdytyssuunnitelmat osoittautuivat keskenään hyvin erilaisiksi ja Työturvallisuuskeskuksen ohjeiden soveltaminen vaihteleviksi. Esimerkiksi henkilöstöhallintoa, taktista johtamista tai kouluttamisvastuuta käsiteltiin perehdytyksessä vähäisessä määrin tai ei lainkaan. Alueelliset pelastuslaitokset hallinnoivat merkittävää määrää erityyppisiä vesikulkuneuvoja sekä rannikolla että sisävesistöissä. Merenkulussa vastuu jakautuu myös aluksen laivanisännälle. Tavoitteena oli selvittää, kuinka kemikaaleja säilytetään ja käytetään opetuskäytössä sekä arvioida ohjeistuksen, varastoinnin ja turvallisuusdokumentaation toimivuutta. Opinnäytetyö tukee oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin ja työturvallisuusstrategian kehittämistä. Työn havaintojen perusteella Savon ammattiopistolla on jo toimivia käytäntöjä kemikaaliturvallisuudessa, mutta paikallisia kehittämiskohteita on edelleen. Tämä toiminta on erityisen tärkeää vesistörikkaassa Suomessa, jossa vesikulkuneuvoilla suoritetaan monenlaisia tehtäviä, kuten ihmisten pelastamista, ympäristövahinkojen torjuntaa ja erilaisia sammutustehtäviä. Pelastuslaitos – Laivanisäntänä: lainsäädäntö ja vastuut Pelastuslaitosten veneja aluskalusto kuuluu usein ammattimerenkulun piiriin, mikä erottaa sen lainsäädännöllisesti huviveneilystä. Merenkulkuun liittyviä lakeja on paljon, ja niiden tunteminen pelastusalalla ei ole itsestäänselvyys, vaikka pelastustoimi hallinnoi lastija ammattiveneitä. Erityistä huomiota suositellaan kiinnitettäväksi ohjeistusten yhdenmukaistamiseen, henkilöstön koulutukseen sekä käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasaisuuteen. Perehdytykseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota ja se on edelleen hyvin hajanaisesti järjestetty ei puolilla Suomea. Tulokset osoittavat tarpeen kehittää operatiivisten palomestareiden perehdytystä erityisesti jaksamisen tukemisen, johtamisen ja vastuutehtävien osalta
• Mausta: • 3 rkl soijakastikett a tai sweet chili -kastiketta • puolikkaan limen mehu • 1 tl sokeria tai hunajaa (ei tarvitse, jos on laittanut sweet chili -kastiketta) Viimeistely: • Suolapähkinö itä (rouhittuna) • Tuoretta korianteria • Vähän vielä limemehua päälle • Valmista valkosipuli-ch ilitahnaa riippuen jo chilin määrästä) tua artisteihin, kuten Nessi Gomesiin, Ocie Elliotiin ja Harrison Stormiin. Se on urheilua ja kavereiden kanssa hengailua. Olen lähdössä piakkoin ensimmäistä kertaa Aasiaan ja olen innoissani, kun pääsen nauttimaan aasialaisista ruoista paikan päällä. Harrastan tuntureilla samoilua. Myös lumilautailu on suuri intohimoni. Katsottuani auringonlaskun palaan maadoittuneena takaisin. Lue Kanerva Jääskeläisen haastattelu ”Aurinko laskee tunturin taa – paluu burnoutin syövereistä” pelastustieto.fi:stä.. • Paista broilerisuikal eet/tofu. LEMPIRUOKASI. Tykkään tehdä wokkeja. Nyt hän ajattelee tehneensä työstään harrastuksen ja harrastuksestaan työn. Harrastan myös lenkkeilyä, kuntosalia, meditointia, maastopyöräilyä, hiihtoa, käsitöitä ja bujoilua. Luonto auttoi järjestämään ajatukset ja lopulta paluu myös ensihoidon keikkailijaksi onnistui. Tänä vuonna sain maistaa todella hyvää Pad Thaita. Ajatus on se, isossa pannussa, vuoassa tai kattilassa valmistuu iso satsi kerrallaan. Ajatus seikkailuja matkailuvaikuttajan työstä heräsi harrastuksesta. Kuuntelen vaikka ja mitä. Limen, korianterin ja chilin yhdistelmä on täydellisyyttä. Mausta suolalla, pippurilla ja paprikajauhee lla. Lähimmälle Oratunturille on kotoani 20 minuutin matka. Vaikka se liittyy vahvasti työhön, sinne on muutenkin päästävä. MITÄ KUUNTELET. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kanerva Jääskeläinen ja Pixabay Oman onnensa seikkailija NÄISTÄ TYKKÄÄN Helppo ja nopea kotiwokki • 200 g riisinuudeleit a (1 pussi) • 400 g broilerin fileesuikaleita TAI 1 kuutio tofua • Kasviksia (voit vaihdella tai lisäillä mieleisiäsi): • 2–3 porkkanaa (suikaleina) • 1 paprika (suikaleina) • puolikas parsakaali (pieniksi) • 1 punasipuli (viipaloituna) • 125 g soijapapuja • Halutessaan lisäksi chiliä Maustamiseen ja päälle: • Suola, pippuri, paprikajauhe • 3 rkl soijakastikett a tai sweet chili -kastiketta • puolikkaan limen mehu • 1 tl sokeria tai hunajaa • Korianteria • Suolapähkinö itä rouhittuna • Valmista valkosipuli-ch ilitahnaa Valmistus: • Keitä riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Kuuntelen Spotifysta poppia, R&B:tä, rockia, indie-folkia, ambientia ja akustista indietä. Ennen burnoutia musiikki liittyi enemmän surumielisyyteen, nykyään se vahvistaa hyvää oloa. Lappiin muutettuani se heräsi kymmenen vuoden tauon jälkeen uudelleen. Joka päivä en kokkaa. Palaan vieläkin vanhemman suomirapin pariin, kun sille päälle satun. Usein kuuntelen yksittäisiä kappaleita, joiden myötä saatan tutusBurnout teki ensihoitaja Kanerva Jääskeläisestä yrittäjän. 64 Pelastustieto 5/2025 LEMPIHARRASTUKSESI. • Sekoita riisinuudelit, broilerisuikal eet/tofu ja kasvikset. Teen myös keittoja ja vuokia. • Paista kasvikset kevyesti. Se on liikuntaa ja mielen resetointia. Nuorena olin suomirapfani, mutta nykyään se on vähän outoa. Lähden kamera kädessä ottamaan happea ja voimautumaan. Monesti kuuntelen Spotifyn tarjoamia kappaleita tunnistamatta esittäjää tai kappaletta
Jo perjantaina 20.1. KRP:n tutkimuksissa on juuri tästä kohdasta löydetty kanaalin ympärillä olleista puruista selvä kytemispesäke ja mitä todennäköisimmin, kaikista toimenpiteistä huolimatta, palo oli jäänyt kytemään jo perjantaina. päivänä 1978 paloi Nurmeksessa Kaukas Oy:n Nurmeksen Sahan saharakennus. Kuvassa myös paloesimies Erkki Huhtala takanaan hälytyskeskuksen puhelimia. oli sahalla vioittunut voimakaapeli ja tästä aiheutunut pieni palon alku, jonka sahan oma palokunta oli sammuttanut ja vartioinut paikkaa vielä lauantainakin. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Samoin olivat uhattuna hakesiilo ja täydessä hakelastissa olleet rautatievaunut. 5/2025 Pelastustieto 65 NÄISTÄ TYKKÄÄN Sahapalosta miljoonavahingot Nurmeksessa Finn-Stroin huoltopäällikkö Onni Iittiläinen, jonka alaisuuteen Kostamuksen rakennusaikainen suomalainen palokunta kuului 1970-luvun lopulla. Me palomiehet olemme usein olleet valmiita arvostelemaan poliisin toimintaa palopaikalla, mutta ainakin tässä palossa oli selvä esimerkki, mihin yhteisellä koulutuksella ja neuvotteluilla päästään. Kiitos! Sunnuntaina tammikuun 22. Kaapeli oli tehty virrattomaksi. fisivustolla. Erään putkiliitoksen kohdalla kaaARKISTOJEN AARTEITA peli oli päässyt suoraan kosketukseen kuuman putken kanssa, ja kaapelin eriste oli sulanut. Kuva: Juhani Katajamäki. Tästä syntyi oikosulku. Se sijaitsi samassa kanaalissa kuin voimaasemalta kuivaamoon menevät kuumavesiputketkin. Palavan rakennuksen hyväksi ei voinut tehdä juuri mitään, joten kaikki voimat keskitettiin rajaukseen. Pääset suoraan juttuun myös QR-koodista.. Palopäällikkö Pentti Lakkosen kirjoittaman jutun Palontorjunta 1/1978:ssa ja monta muuta vuosilta 1950–2009 voit lukea ilmaiseksi rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto. Palo alkoi klo 7:n aikoihin, ja vajaassa kahdessa tunnissa oli saharakennus kokonaan palanut. Palosta aiheutui alustavien arvioiden mukaan noin kymmenen miljoonan markat vahingot, ja lähes sata ihmistä jäi työttömiksi. Aivan sahan vieressä sijaitseva voima-asema oli eniten uhattuna valtavan kuumuuden takia ja sen vesikattorakenteet paloivatkin. Viimeaikaisten suurpalojen sarjassa ei sahapalo ollut mitenkään erityisen mittava, mutta käytettävissä oleviin voimavaroihin verrattaessa se oli meille täydellinen suurpalo, josta kuitenkin selvittiin vähintään tyydyttävästi
Paperilaskuista veloitamme 1.1.2026 alkaen 5 euroa.. 66 Pelastustieto 5/2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro Varauspv Ilmoitusaineisto Ilmestyy 6/2025 1.12. Voit myös tilata sähköpostilaskun tilaajapalvelusta tai vastaanottaa laskun OmaPostiin tai Kivraan. 23.12. PELASTUSTIEDON TULEVAT ILMESTYMISPÄIVÄT 2025 H E LM I P A R T A N E N Näin tilaat Se käy helposti. 8.12. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! • Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta printistä tai netistä puh. 044 728 0401 tai ilmoitukset@pelastustieto.fi Netissä nämä ja paljon muuta • Suomalaista nostolavakalustoa viedään Britanniaan • Lääkärit kumipyörillä – Pohjois-Karjala • Häiritsevä puhelimen käyttö nakertaa alan arvoja • Tammisalon VPK hallitsee vesihuollon ja nostolavan • Joonas Manninen vetää vaikka höökiä • HälyRock – viranomaisten oma festari Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi valitsemalla laskuttajaksi Paloja pelastustieto ry ja syöttämällä asiakasnumerosi
Lataa myös akkua verkkovirtakäytössä. SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. • Tuotto: 26120 m³/h • AMCA tuotto 16770 m³/h. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Laboratorio testattua laatua! Luotettavaa tietoa AMCA testauksen avulla. Pitkä 50 min toiminta-aika. Paras teho verkkovirralla. • Iskun kestävä IP66 muovikuori. • Tuotto: 48000 m3/h • AMCA: 27141 m3/h • Mitat: 525 x 550 x 550 mm • Säädettävä teho Batfan M Batfan 3 Li+ ESV-230 Neo 2 Batfan 4Li+ Kulmala. • Tuotto: 32020 m³/h • AMCA: 20460 m³/h • Kestää 1,5 m pudotustestin Ketterä ja tehokas savutuuletin verkkovirralla. • Tuotto: 29270 m³/h • AMCA: 18600 m³/h • 540 x 530 x 270 mm Suurempi teho kuin 3 Li+. Savutuulettimet kaikkiin tehtäviin! Toimii Milwaukee 18 V akuilla tai 230 V verkkovirralla. Pelastustieto 2025 215x275.indd 1 22.10.2025 9.55. Muuten samat ominaisuudet. Baftan. Paras toiminta-aika 2 x 12 Ah akuilla
Se pesee tunnissa jopa 14 paineilmalaitetta (ml. www.arete-tech.com Technical data sheet Hose Winding Machine Hose Winding Machine is a compact and mobile device for fire hose rolling. kasvomaskit), 42 erillistä ilmasäiliötä, 56 kasvo-osaa, 21 kypärää, 60 paria saappaita tai 120 paria käsineitä. Doc. FSE.5.v5. Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Novven AR120 HAP – otsonoiva kuivauskaappi Pelastajien tehopakkaus varusteiden kuivaukseen ja desinfiointiin. It is made for fast and efficient process and can wind hoses up to 150 mm in diameter. • Kestävä ja luotettava: Novven-laatua edustava AR120 HAP on rakennettu kestämään kovaa käyttöä vaativissa olosuhteissa. • Hygieeninen puhdistus: Lämpimän ilman kierrätys ja edistyksellinen otsonointitekniikka poistavat kosteuden ja PAH-yhdisteet, pidentäen varusteiden käyttöikää. Letkukoot: 25-150 mm. Helppokäyttöisen ohjauspaneelin avulla voit valita 3 minuutin pesuohjelman käsineille ja saappaille tai 8 minuutin pesuohjelman paineilmalaitteille, kasvomaskeille ja kypärille. Tämä innovatiivinen kaappi on suunniteltu vastaamaan vaativimpiakin tarpeita: • Nopea ja tehokas kuivaus: Säästää aikaa ja varmistaa, että varusteesi ovat aina valmiina seuraavaan tehtävään. Nopeuta ja helpota letkuhuoltoa! Olipa kyseessä varastointi, kuljetus tai huolto, tämä laite tekee työstäsi tehokkaampaa, turvallisempaa ja ergonomisempaa. ESITTELYSSÄ HUOLTOTIIMI, JONKA ANSIOSTA MUUT PÄÄSEVÄT LOISTAMAAN TOSITOIMISSA! Solo-Rescue -pesukone Arete – letkun rullauslaite Pese varusteet alle 10 minuutissa! Solo Rescue tarjoaa helpon, nopean ja turvallisen tavan pestä saastuneet henkilösuojaimet. No