KAUPAN KASSALTA ensihoidon koodariksi ESPANJAAN APUA isoissa maastopaloissa PELASTUKSEN JA ENSIHOIDON säästöjen takia kaikki tehdään nyt tarkemmin 5/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN Messuilla tietoa sekä uusia & vanhoja tuttuja
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 5/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tunnustusten saajia voi ehdottaa kuka tahansa. PÄÄKIRJOITUS Samannimiset tunnustukset sekoittuvat Erinomaisia ehdokkaita on paljon. Erinomaisia kandidaatteja on paljon, mutta suurin osa heistä jää valitsijoille tuntemattomiksi, koska heitä ei ehdoteta. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kun samana vuonna palkitaan useita henkilöitä samannimisillä tunnustuksilla, ei välttämättä ole aivan selvää, mistä palkinnosta missäkin yhteydessä on kyse. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 4041 1029 Valtakunnallinen Vuoden Palomies -tunnustus on myönnetty vuodesta 1982 alkaen ja valtakunnallinen Vuoden Ensihoitaja -tunnustus vuodesta 2011 alkaen. Valtakunnallinen Vuoden Palomies valitaan alan taustayhteisössä ja Vuoden Ensihoitaja -tunnustus äänestetään viisitahoisessa raadissa. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Alan henkilöstö arvostaa näitä tunnustuksia, ja Tasavallan presidentti on kutsunut tunnustuksen saaneita myös itsenäisyyspäivän juhliin. Molemmista on kehittynyt oma instituution sa. Alalla kunnostautuneet, erilaiset työmyyrät, kehittäjät ja muut aktiivit tulee saattaa valitsijoiden tietoon. Ehdotus tulee laatia huolella, siten, että ehdokkaan kaikki ansiot käyvät selviksi sellaisellekin, jotka eivät häntä entuudestaan tunne. Tehdään hyviä valintoja jatkossakin! Marko Partanen. On hienoa, että myös työnantajat ovat ryhtyneet jakamaan tunnustuksia omalle henkilöstölleen, mutta ikävää ja ajattelematonta, että palkinto on saatettu nimetä niin ikään Vuoden Palomieheksi tai Vuoden Ensihoitajaksi. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON JOURNALISTINEN MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Samannimiset palkinnot heikentävät toistensa tunnettuutta ja niiden kanssa on kohta sekaisin niin media kuin suuri yleisökin; kenen valitsemasta Vuoden toimijasta nyt puhutaan, tai miksi se valittiin tänä vuonna uudelleen
K U V A : L A U R I IM M O N E N. 4 Pelastustieto 5/2025 24 Pikavauhtia apuun Espanjan maastopaloihin
5/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Koulutusta uhkaja väkivaltatilanteisiin 14 Pelastustoimen ja ensihoidon säästöt 28 Sarjakeksijä Marko Hassinen meni metsään 30 Sauvalla yläpohjat sammuksiin 36 Mirafoni 45 Ääni kentältä 46 Väsynyt lanssari 48 Puheenjohtajalta 49 Reijo Hirvi kokosi laitoksen historian 50 Tulityökoulutus uudistuu 52 Aarne & Dave 58 Ulkomailta 60 AsemaHIIT – vahva niska suojaa kalleimman 62 Opinnäytteitä 65 Arkistojen aarteita 66 Pelastustieto.fi & Roger-sarjis 32 Sähköambulanssi kahden viikon koekäytössä. K U V A : M A R K O P A R T A N E N 54 Kaupan kassalta ensihoidon koodariksi.. 64 Kanerva on oman onnensa seikkailija. 37 Turvallisuus 2025 tarjosi alan hyvän kattauksen. 42 Jari ”Korkki” Korkiamäki on Vuoden Palomies
Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun asti. osan webinaari palokuntien perehdyttäjille 3.12. Teams • Väkivallan uhka pelastusalan ja ensihoidon työssä -webinaari 22.1.2026 • Raskaan kaluston tieliikennepelastaminen 24.–27.3.2026 Hämeenlinna • Pelastusalan posttraumatyöpaja 14.–16.4.2026 PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Pelastustoiminnan peruskurssin muutokset vuodelle 2026 -webinaari vastaaville kouluttajille 3.12. ”Riittävän mittavaa valtakunnallista eri toimijoiden yhteistä harjoitusta ei ole tehty aikoihin. SPEK palkitsi päivillä Etelä-Karjalan, Kymen laakson ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset, jotka saivat jälleen kaikki alueensa koulut mukaan NouHätä!-pelastustaitokampanjaan. Lisäksi palkittiin Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset – osallistuvien koulujen määrä nousi näillä alueilla merkittävästi. Pelastusjohtaja Seppo Lokka EteläSavon pelastuslaitokselta kertoi ohjelmistorobotista, joka on koodattu hakemaan omavalvontaan liittyen kiinteistöjen omistajasekä osoitetietoja. Ykköspalkinnon pokkasi yrittäjä Marko Hassinen innovaatiollaan ”Sammutusja rajoituslinja maastopaloihin.” Rahasto palkitsi myös neljä muuta innovaatiota, ehdotuksia tuli ennätysmäärä. verkossa • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Uuden nuorisotoiminnan apuohjaajan perehdyttäminen 10.11. Myös sodankuva ja sodan teknologia on muuttunut, Ukrainasta saadut opit pitää saada käytäntöön nopeasti.” Projektipäällikkö Aino Harinen sisäministeriöstä esitteli kansallista työturvallisuushanketta, jonka tavoitteena on entistä vetoja pitovoimaisempi pelastusala. Teams • Sopimuspalokuntien turvallisuusviestinnän arvo ja vaikutus 27.11. Teemana oli hyvinvoiva pelastustoimi. Silloinen Mikkelin WPK:n talo valmistui vuonna 1893.. 6,5 pelastuslain 42 §:n mukaista paloriskiilmoitusta päivässä keskimäärin pelastuslaitoksille vuonna 2024. Teams PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pelastusalan työturvallisuuden ABC 11.12. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Pelastuslaitosten kumppanuusverkostolta.) Sisäministeriön järjestämät Pelastustoimen ajankohtaispäivät järjestettiin syyskuussa Mikkelissä. 6 Pelastustieto 5/2025 TAPAHTUMA Ajankohtaiset ja monipuoliset päivät AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Yhdistetty paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hoitajakurssi 10.12. Nyt on epävarmaa nähdä, mihin tulevaisuus on kehittymässä. Toisessa kokeilussa tehdään myös riskiperustaista seulontaa. Tämä säästää paljon hidasta käsityötä. Kimmo Kaisto Pelastustoimen ajankohtaispäivät pidettiin hienossa Mikkelin teatterissa 17.–18.9. • Pelastustoiminnan peruskurssin 1. Teams • Sopimuspalokuntien avustuskanavat ja varainhankinta 20.11. Toimintaympäristö on kuitenkin pelastustoimessakin muuttunut, samoin tilanne Itämerellä. Päivillä jaettiin myös Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnot. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka nosti puheessaan esille muun muassa suomalaisten avun Espanjan laajoihin maastopaloihin ja sodan Ukrainassa. Kampanja tavoitti valtakunnallisesti noin 41 000 nuorta
Kasvavalla alueella Suur-Leppävaarassa paloasemalle soveltuvia tontteja on todella vähän”, Salmi kuvailee ”Vuosittain meillä on keikkoja 50:stä 100:aan painottuen tulipaloihin ja toiseen erikoistumisalueeseemme tieliikennepelastamiseen. He tuovat uusia ajatuksia ja näkökulmia toimintaamme.” Kimmo Kaisto. Tänään käytiin muiden vakuutusyhtiöiden kanssa rekonstruktoimassa palon alkua ja kuultiin pelastajilta tilanteen kehityksestä. Antti Määttänen 21.10. SPEK 13.10. LI ” Tampereen autohallin palo osa 4. IG ” Viikonloppuna joukko palokuntanuoria pääsi viettämään päivän pelastajana Rauman paloasemalla. Nykyisen asemamme paikalle on kaavoitettu kerrostaloja. Vielä ei ole varmaa minne uusi asemamme sijoittuu. Silti niiden turvallisuusriskeihin suhtaudutaan joskus höllemmin kuin isompien sähkölaitteiden paloturvallisuuteen. FB ” Kehitteillä on PinS-menetelmä Kuopion tukikohdan lentoonlähtöön ja paluulähestymiseen. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan valinta perustui palokunnan pitkäjänteiseen, yhteisölliseen ja kehittämislähtöiseen toimintaan kaupunkialueella. Nuorista nousee uusia jatkuvasti, mutta se ei yksin riitä. FinnHEMS Oy 13.10. FB K U V A : LE P P Ä V A A R A N V P K Aktiivisessa Leppävaaran VPK:ssa on hälytys-, järjestöja nuoriso-osasto. Meillä on sammutusauto, säiliöauto, törmäysvaimentimella varustettu TMA-auto ja kaksi miehistöautoa. @hakalataisto 10.10. ”Jäsentilanne on tällä hetkellä resursseihimme nähden aika hyvä. Muutto on kuitenkin edessä. Kaikki osastot harjoittelevat tavoitteellisesti ennakkosuunnitelman mukaisesti. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa, ja ainakin tähän asti olemme voittaneet tämän kisan”, kertoo palokunnan päällikkö Sampo Salmi. Paloasema sijaitsee vilkkaalla alueella kasvavassa Leppävaarassa kauppakeskus Sellon lähellä. Lisäksi olemme ennakkoluulottomasti innovoineet uutta ja jakaneet parhaita käytänteitä muiden kanssa”, Salmi kertoo. Se mahdollistaa tehtävälle lähdön ja paluun nykyistä huonommissa olosuhteissa. ”Olihan se suuri kunnianosoitus ja olemme äärimmäisen kiitollisia siitä! Yhtenä isona ansiona pitäisin yhteistoimintaa muiden palokuntien ja sidosryhmien kanssa. Vuoden sopimuspalokunnaksi 2025 valitun palokunnan tiloissa toimii myös Leppävaaran VPK:n kannatusyhdistys ry. Palokunnan vahvuutena on hyvä henki osastojen välillä. ”Paloasemamme suhteen olemme ikään kuin lähtökuopissa. Tämä näkyy muun muassa nuoriso-osaston harjoituksissa, minne kouluttajia on helppo saada muista osastoista. Ne ovat heille ja heidän läheisilleen hyvin kuormittavia, joiden huomioiminen on keskeistä toiminnassamme. Paineet osaamisen kehittämiselle ja jatkuvat vaatimusten korotukset tuovat painetta ylläpitää samaa tasoa, kun koko ajan vaaditaan enemmän. Voi olla, että osalla nuorista palokuntaharrastuksesta tulee vielä ammatti tulevaisuudessa. ”Laadukkaalla koulutuksella taataan jäsenistön osaaminen ja turvallinen harrastaminen. Nykyisen aseman paikalle on kaavoitettu kerrostaloja, ja uusi sijainti on vielä kysymysmerkki. LI ” Hyvää mielenterveyspäivää! Kohtaamme päivittäin ihmisiä hätätilanteissa. Pelastus ja ensihoito 12.10. 5/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Pitkäjänteinen kehittäjä ” Akkupalojen määrät ovat kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Leppävaaran VPK valittiin hiljattain Vuoden sopimuspalokunnaksi. Kalustomme on modernia ja hyvässä kunnossa.” Valinta Vuoden palokunnaksi lämmittää. Olemme kyllä onnistuneet saamaan muutamia erittäin hyviä uusia jäseniä aikuisista vailla aiempaa palokuntataustaa
Maarian VPK:n puheen johtaja Jori Rannikko. Kriisinkestävyyttä Miia Saarimäki aloitti juuri varautumisen erityisasiantuntijana SPEKissä. Mihin pitää varautua. Helsingin Sanomat 11.10. 3 Vauhti on liian hidas tällä hetkellä. Suunta on kuitenkin oikea. Tavoitteena on vahvistaa kriisinkestävyyttä ja lisätä kansalaisten valmiuksia toimia häiriötilanteissa. Varautuminen ei ole irrallinen osa elämää, vaan se voidaan integroida osaksi arjen rutiineja. Savon Sanomat 16.10. Työskentelin työja elinkeinoministeriön energiaosastolla erityisasiantuntijana ydinenergia ja polttoaineet -ryhmäs sä. Nyt olen tehnyt oman osani, parempaan en pysty. 2 Olin täällä jo, kun en osannut vielä edes kävellä. Tulipalojen määrä on laskenut yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä vuosittain. Uusi asema on rakennettu ja tulevaisuus turvattu. #meripelastus #sar #ensihoito #yhteistyö #harjoitus #oamk #ensihoitajaopiskelija #oamkensihoitaja #turvallisuus #veneily #viisaastivesillä K U V A : T O P IA S V A T T O V A A R A. Aiemmin Länsija SisäSuomen AVIssa pelastustoimen ja varautumisen vastuualueella pelastusylitarkastajana. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on perusteltua varautua erilaisiin, myös pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin. Toimin kansallisen 72 tuntia -varautumissuosituksen asiantuntijana ja huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan kotitalouksien varautumisen toimikunnan sihteerinä. Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto. Sisäministeriön strategiaja ohjausyksikön johtaja Tiina Snellman. Tilanteen veneessä oli kaksi loukkaantunutta vammapotilasta ja kolmas henkilö veden varassa. Kaatosade ja ahdas vene lisäsivät haastetta potilaiden hoitoon. Päätyösi SPEKissä. POIMINNAT @sarkiviniemi Lauantaina harjoiteltiin ensihoidon ja meripelastuksen yhteistyötä haastavassa vesiliikenneonnettomuuden skenaariossa. Yhteistyö sujui niin saumattomasti, että eräs maalihenkilö kiteytti onnistumisen toteamalla, ettei edes huomannut kuka ympärillä toimineista oli ensihoitaja ja kuka meripelastaja. Turun Sanomat 3.10. Keskiössä on kotitalouksien varautumisen edistäminen. Molemmat osapuolet saivat harjoituksesta arvokasta kokemusta toistensa toimintatavoista. Edelliset työsi. 8 Pelastustieto 5/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. 1 Nykyään Lapissa retkeilee aiempaa kokemattomampia ja huonommin varustautuneita ulkoilijoita, joiden uusavuttomuus on kasvanut ja sinnikkyys vähentynyt
Yksi NouHädän oppeja hyödyntäneistä on vuonna 2009 kisassa toiseksi tulleen joukkueen osallistuja Laura Silver, jolle NouHätä! oli yksi yläasteen parhaimpia muistoja. Koulutettujen määrä ylittää juhlakaudella miljoonan. Viennistä on saatu historiassa hyviä kokemuksia, takana on noin 400 vientitoimitusta 22 maahan, viimeisimmät Abu Dhabiin ja Unkariin. Aiempina vuosina vaihtelu oli suurta. NouHädästä oli noin kymmenen vuotta, mutta silti se tuli ihan selkärangasta”, Silver kertoo. (LÄHDE: HEIDI LIUKKONEN, PELASTUSOPISTO. 5/2025 Pelastustieto 9 Pelastusajoneuvoja Säynätsalossa valmistavassa Saurus Oy:ssä katseltiin alkuvuonna huolestuneena tilauskirjoja ja syksyn 2025 työllisyysnäkymiä. Pienen toimijan on oltava ketterä pärjätäkseen vientimarkkinoilla. ”Markkinatilanne on parempi, joskin vientikauppa ei käy. Loppukeväästä tilanne alkoi kuitenkin korjaantua, kun hyvinvointialueet saivat rahoituspäätökset tehtyä ja autokyselyitä taas liikkeelle. Asumisturvallisuutta on kehitetty muun muassa palovaroittimien avulla. Hän joutui myöhemmin yliopistolla sammuttamaan tulipalon. Miten kauppa käy tällä hetkellä, toimitusjohtaja Juhani Härkönen. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Palokuolemien määrä taas kasvussa NouHätä!-kampanja täyttää jo 30 vuotta Suomalaiset nuoret ovat saaneet opetusta paloturvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta jo 30 vuotta. Saurus Oy työllistää tällä hetkellä suoraan 60 alan ammattilaista.” Miten vienti jaksaa. Opetuksessa nuoret pääsevät oppimaan muun muassa alkusammutusta, ensiapua ja hätänumeroon soittamista. ”Se on haastavaa. ”Vuodenvaihteen muutosneuvottelujen tuloksena henkilöstöä jouduttiin vähentämään ja lomauttamaan, toivottavasti tämä jäi tähän. ”Toiveikkaita ollaan. Uusia autokauppoja ei ollut saatu hetkeen sen paremmin kotimaahan kuin ulkomaillekaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoimaa NouHätä!-turvallisuusopetusta järjestetään yhteistyössä koulujen ja pelastuslaitosten kanssa. Uusien kauppojen suhteen luovutuksissa elämmekin jo kesää 2026.” Teksti: Esa Aalto HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten paloautokauppa jaksaa. ”Noin viisikymmentä.” Mikä on henkilöstötilanne tällä hetkellä. Puolustusvoimilta saatiin myös merkittävä autotilaus kesäkuussa, nämä toimitukset ajoittuvat vuodelle 2026.” Kuinka monta ajoneuvoa Säynätsalossa valmistuu tänä vuonna. AJASSA TILASTO Tapaturmaisesti palokuolleiden lukumäärä on pysynyt lähes vakio na seitsemän vuoden ajan, keskiarvon ollessa 42. Muutamat hyvinvointialueet tekivät kevään aikana hankintapäätöksiä. Toimitusprojektit ovat pitkiä, käytännössä 8–12 kuukautta tilauksesta toimitukseen ajoneuvoalustasta ja -mallista riippuen. Hankalasta taloustilanteesta huolimatta kalustoa on uusittava ja lakisääteisistä palveluista huolehdittava. Autoja on toimitettu syksyn aikana muun muassa Helsinkiin, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Lappiin. Palokuolleiden yhteenlaskettu määrä on sen sijaan noussut. 20 40 60 80 100 120 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Palokuolleita yhteensä 60 vuonna 2024 Tapaturmaiset Ei-tapahturmaiset Palokuolleita yhteensä 60 vuonna 2024.. ”Jostain mieleen muistui, että käsisammutin esille, sokka irti ja suuntaa tulipalon juureen. Uusia mahdollisuuksia haetaan koko ajan.” Mitkä ovat odotukset ensi vuodelle
Kuva: SipaUSA/Lehtikuva.. 28°37’3 P 77°12’2 I Palomies pelastaa koiran palavasta asunnosta. lokakuuta 2025. Tulipalo syttyi kansanedustajien asuttamassa talossa lähellä maan parlamenttia New Delhissä Intiassa 18
PELASTUSALAN MAAILMA
Kansallisessa työturvallisuushankkeessa fyysinen ja henkinen väkivalta sekä niiden uhka on kärkiteemana. Jokaisella on oikeus puolustaa itseään, mutta mielivaltaisesti ei voida toimia.”. Pian voimaan tuleva lainsäädäntökin tukee työturvallisuuden kannalta tärkeää asiaa. ”Viranomaista kohtaan käyttäydytään eri tavalla kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Hän muistuttaa, että työturvallisuuden vaaratilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Ja jos siihen joudutaan, on epäonnistuttu tilanteen selvittämisessä. ”Työturvallisuuslain mukaan näihin tilanteisiin pitää vastata ohjeistuksella, koulutuksella ja suojavälineillä.” ”Laki edellyttää työnantajalta myös henkilöstön kouluttamista. Niihin on kaikin keinoin kuitenkin puututtava. Perusopetuksessa annetaan perusteet tilanteiden kohtaamista varten, mutta työnantaja on vastuussa siitä, että osaamista täydennetään täydennyskoulutuksessa, perehdyttämisellä ja kertauskoulutuksella.” YKSI OSA TYÖTURVALLISUUTTA Uhkaja väkivaltatilanteita ei Juha Höökin mielestä pidä korostaa liikaa, vaan ne ovat yksi osa työturvallisuutta. Koulutuksessa opetetaan taitoja ja suojavälineiden oikeaoppista käyttöä. Hän vetää koulutusta tuntiopettajana. Siksi pe räänkuulutan edelleen valtakunnallisen poikkeamaraportoinnin tarvetta. Rikoslaki määrittelee sen, missä tilanteissa voimme itseämme puolustaa. Höök tunnetaan myös kamppailulajien harrastajana ja valmentajana, mutta hän huomauttaa, että fyysisellä voimalla vastaaminen on viimeinen keino selvitä tilanteessa. Miten kohdataan uhkaava henkilö ja käydään läpi tilanteen aikaista toimintataktiikkaa. ”Koulutussuunnittelussa tarvitsisim me avuksi tutkittua tietoa. Samaa kohtaavat myös muut ammattialat.” ”Tilanteet pitää saadaan haltuun keskustelemalla sekä toimintamallien ja suojavälineiden avulla. Tilanteet pitää pystyä ennakoimaan mahdollisimman hyvin.” ”Jos pitää puolustaa itseään fyysisesti, on tunnettava ja tiedettävä myös omat oikeudet sellaisessa tilanteessa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Santtu Tuomisto AJASSA Y hden päivän aikana toteutetaan poliisin kanssa harjoittelupäivä, jossa perehdytään myös tärkeään viranomaisyhteistyöhön. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomestarina työskentelevä Juha Höök tunnetaan työturvallisuuden edistäjänä erityisesti uhkaja väkivaltatilanteissa. Harjoitellaan parija ryhmätyöskentelyä. Pelastajilla ja ensihoitajilla on mahdollisuus saada poliisi turvaamaan työturvallisuus, jos se sitä edellyttää. 12 Pelastustieto 5/2025 Yksikin tapaus on liikaa Pelastusopistossa annetaan pelastajaksi valmistuville kolmen päivän opintokokonaisuus uhkaja väkivaltatilanteita varten. Pahaa oloa puretaan auttajiinkin, eikä heidän kunnioittamisensa ole enää samanlaista kuin ennen. Hyvinvointialuetai pelastuslaitoskohtaiset raportointijärjestelmät eivät ole riittäviä.” Väkivallan uhkaa on ollut aina, mutta nyt se on nostettu enemmän esille ja sitä on myös tutkittu ja selvitetty. Väkivalta ja sen uhka on yksi niistä
Juha Höökin mielestä lakimuutos on hyvä asia. Pelastusalan pitää olla paremmin mukana yhteistyössä, mutta samalla pitää olla yhteinen työpaikka ja yhteisen työpaikan työturvallisuusvastuu vaatii alalta vielä oppimista sekä ymmärrystä mitä se käytännössä tarkoittaa ja kuinka se velvoittaa. Onko se vaarallista vai positiivista. ”Jos työturvallisuutta uhkaavaan tilanteeseen joutuu, kannattaa pitää huolta siitä, että osaa hälyttää apua, rauhoittaa tilannetta ja poistua paikalta mahdollisimman nopeasti”, Kouvalainen korostaa. ”Olimme harjoittelutilanteessa mukana ambulanssikeikoilla ja puin pari kertaa ylleni suojaliivin. Koulutus käsitteli myös työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia ja oikeuksia. Koulutuksen jälkeen olen ymmärtänyt paremmin mihin oikeuksiin toimintani pelastajana perustuu. Mutta mitä kaikkia seikkoja olisi hyvä huomata ja raportoida, ettei uhkaavaan tai väkivaltaiseen tilanteeseen jouduttaisi”, hän pohtii. Jos siihen kajotaan, siihen löytyvät sanktiointikeinot nykyisestäkin lainsäädännöstä. Hyvä koulutus Juha Höök kouluttaa tulevia pelastajia uhkaja väkivaltatilanteiden varalle. Ensin asiat voidaan käydä läpi yksikönjohtajien kanssa ja sieltä ne tulevat mukaan esimerkiksi palokuntien viikkoharjoituksiin. Emme ole uhka, vaan olemme tulleet auttaaksemme”, hän painottaa. Koulutuksessa oli mukana keskustelua aiheesta, mitä aggressio on. Uudessa laissa on hyvää se, että yhteiskunta viestii tällä tavalla, ettei auttajiin kohdistuvaa väkivaltaa hyväksytä. ”Koulutuksessa oli otettu erittäin hyvin huomioon lakiin ja työturvallisuuteen liittyvät seikat. Molemmat kehuvat Pelastusopistossa järjestettyä koulutusta hyvin toteutetuksi. Työturvallisuus ei ole pelkästään työnantajan velvollisuus vaan kaikkien yhteinen. ”Kouluttaja korosti, että valtaosa uhkaja väkivaltatilanteista ratkeaa ennen kuin tilanteeseen joutuu, jos osaa olla tilanteessa tuntosarvet herkkänä. Esimerkiksi repulla pystyy estämään mahdollisen nyrkin iskun tai tavaroiden heittelemisen.” ”Toivottavasti apua hälyttäneet ihmiset antavat meidän tehdä työmme rauhassa. Koulutuksen myötä olen ymmärtänyt aggression olevan vain tunne, jota voi ohjata ja kanavoida positiiviseksi”, Kouvalainen sanoo. He tekevät paljon ensivastetehtäviä ja usein harvaan asutuilla alueilla, joissa ei ole myöskään muita viranomaisia. Pelastuspistolla on myös hyvä simulaatiotila, jossa voidaan opetella oikeaa sijoittumista huoneistossa, jotta päästään poistumaan ripeästi.” ”Myös uhkaja väkivaltatilanteiden johtamisessa tarvitaan osaamista ja parempaa yhteensovittamista viranomaisten kesken. ”Opetuksessa käydään läpi, miten sen jälkeen tulee toimia. Mielestäni aiheen pohtiminen oli aiheellista, koska aiemmin olen ajatellut aggression olevan aina negatiivista. Hän korostaisi koulutuksessa havainnoinnin ja raportoinnin merkitystä kohdetta lähestyessä tai kohteessa toimiessa. Vaikka mitään uhkaavaa ei onneksi sattunut, heräsin ajattelemaan uhkatilanteiden todellisuutta ja ohjeita suojavarusteiden pukemiseksi”, Hedenström kertoo. ”Väkivalta ei lain myötä katoa, joten koulutusta ja ohjeistamista ei saa unohtaa.” Juha Höök tuo esille myös vähemmälle huomiolle jäävän Virven käytön tässä yhteydessä. Tämä sai ainakin minut ajattelemaan, että minulla on työntekijänä velvollisuus toimia työnantajan antaman ohjeistuksen mukaan ja käyttää annettuja suojavälineitä. Valtteri Hedenström ja Henri Kouvalainen opiskelevat pelastajakurssilla 136. Tilanteen vaatiessa voidaan painaa hätäkutsua. 5/2025 Pelastustieto 13 AJASSA UUSI LAKI ON HYVÄ Eduskunnassa käsitellään parhaillaan lainsäädäntöä, jossa hälytystehtävässä tapahtuneen väkivallan rangaistukset kovenisivat. Pelastusopisto on tiennäyttäjä myös päällystön, alipäällystön ja sopimuspalokuntien koulutuksessa. Hän kuitenkin muistuttaa, että tähänkin asti pelastajien ja ensihoitajien koskemattomuus on ollut turvattu. Valtteri Hedenström painottaa ennakointia ja tilassa ympäristön tarkastelua. ”Käsissämme olevat välineet ovat työkalumme, kun menemme kohteeseen. Heidän mielestään on hyvä, että Pelastusopistossa annetaan opetusta tällaisten tilanteiden varautumiseen, koska uhkaja väkivaltatilanteet ovat valitettavasti yleistyneet pelastusalalla. Juha Höök muistuttaa myös siitä, että yhtä lailla sopimuspalokunnissa toimivien työturvallisuudesta on huolehdittava. Valtteri Hedenström (vas.) ja Henri Kouvalainen pitävät koulutusta hyvänä.
14 Pelastustieto 5/2025 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO V arsinais-Suomen hyvinvointialueella pelastustoimi ja ensihoito yhdistyivät samaksi Pelastus ja ensihoitopalveluiden tulosalueeksi. Heidät pystytään pitämään talossa, vaikka palkkabudjetti onkin tiukka. Pelastustoimintaa sopeutettiin vuoden 2024 aikana noin kahdella miljoonalla eurolla, jolloin sen budjetti asettui nykyiselle tasolle. Onnettomuuksien ehkäisyssä vapautuneiden paikkojen täyttöä on harkittu hieman pitempään. ”Olemme kasvava alue ja tarvitsemme lisää rahoitusta. Operatiivista henkilöstöä on nyt noin 250. Viimeistä kiveä etsimässä Mistä löytyy se viimeinen kivi, joka pitää kääntää. Tällä hetkellä sijaisia on noin 10. Sen hallinnollisesta johtamisesta vastaa tulosaluejohtaja ja pelastusjohtaja Vesa Halonen. Samalla kun Varsinais-Suomessa on säästetty ja tarkkailtu rahavirtaa, on pelastuslaitos pystynyt perustamaan lisää virkoja etulinjaan. Nyt se on hivuttautunut tilastossa kärkipaikolle. Operatiivisella puolella tilanne on päinvastainen, kaikki vapautuneet paikat on täytetty, minkä lisäksi on voitu perustaa 20 uutta virkaa, kahdeksan pelastusryhmänjohtajille ja 12 pelastajille. Pelastustoimen ja ensihoidon kokonaiskustannukset on 78 miljoonaa euroa, josta pelastustoimen osuus on noin 45 miljoonaa euroa. Paikat on täytetty sitten, kun tarve ja rahoitus on varmistettu. SIJAISIA VAKINAISTETTU ”Meillä oli pelastustoiminnassa jatkuvasti noin 20 sijaista, joita oli turha roikottaa sijaisuuksissa, kun tarve oli jatkuva. Säästötalkoiden isäntäväki Keski-Suomesta, Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta kertoo tilanteestaan. Teksti: Marko Partanen · Piirrokset: Marjut Makkonen Pelastustoimi, Varsinais-Suomi Säästöt ja kehitys samassa paketissa – kaikki tehdään tarkemmin. PALKAT NOUSSEET Vesa Halosen mukaan hyvinvointialuetta aloitettaessa Varsinais-Suomessa oli Suomen huonoin tehtäväkohtainen palkka. Tarve pystytään laskemaan hyvinkin tarkasti”, Vesa Halonen sanoo. Vähennykset on tehty luonnollisen poistuman kautta. Kun saamme asioita kuntoon, pystymme lisäämään asiakasrajapinnassa olevaa henkilöstöä sekä uusimaan kalustoa ja infraa, mutta helppoa tämä ei missään tapauksessa ole”, Vesa Halonen sanoo. HENKILÖSTÖÄ VÄHENNETTY Hyvinvointialueaikana pelastustoimen hallinto-, tukipalveluja asiantutijatehtävistä on vähennetty 5–10 virkaa, joita oli alun perin reilut 60. Lisäksi operatiivinen henkilöstö on siirtynyt kokonaispalkkaan, jonka haittatyöprosentti on 44, sairauspoissaoloaikana maksetaan 25 prosenttia. Vesa Halonen sanookin, että uuden isännän myötä moni asia on tullut paljon tarkemmaksi. Juuri se kivi, jonka alta paljastuu vastaus ensihoidon ja pelastustoimen talouskurimukseen
Ylityön tarve selvitetään aiempaa tarkemmin ja se on pystyttävä perustelemaan. Hyvinvointialueelle tulo on nopeuttanut prosesseja ja tekemiseen on löytynyt tahtotila.” Merkittävimmät säästötoimet • Hallintohenkilöstön määrän vähentäminen • Hankinnat tehdään tarkasti ja harkiten • Tulevien pelastusasemien tilatehokkuus ja tarvemääritelmä tehtiin tarkasti Juttu jatkuu seuraavilla sivuilla.. Olemme myös pystyneet parantamaan CBRNE-valmiutta ja rauniopelastuskykyä. Olemme pystyneet säästämään varustehankinnoissa, mutta se ei näy pelastajalle saakka. ”Ollaan lähtemässä keskusasemalta pois uusiin tiloihin ja vuoteen 2030 mennessä on tulossa viisi uutta asemaa päätoimiselle henkilöstölle. 5/2025 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO Ylityökieltoa ei ole, mutta sitä pyritään välttämään. Tyypillisesti puretaan yksi vuoro, kaksi vuoroa puretaan, jos pelastajalla on paljon erikoiskoulutuksia. KALUSTOA JA ASEMATILOJA Varusteiden taso on pysynyt samanlaisina kuin aiemminkin. ”Pääpaino on pakollisissa harjoituksissa, mutta niihin voidaan nostaa aiheita eri teemoilla. ”Silti teemme tosi tarkkaa analyysia, mitä hankitaan ja kuinka paljon. Hyvinvointialueelle tultaessa asemarakennushankkeet ovat ottaneet tuulta purjeisiinsa, kun ne aluepelastuslaitosaikana olivat pysähdyksissä. Tulevaisuudessa pitää kehittää varmuusvarastointia”, Vesa Halonen sanoo. On myös haluttu yhdenmukaistaa koulutusta, jossa sama kouluttajaporukka kouluttaa samalla tavalla samoja työtapoja.” Puretuilla työvuoroilla voidaan järjestää myös tyhy-toimintaa, jolloin siitä voidaan maksaa palkkaa. Pelastajilta puretaan vuosittain 1–2 työvuoroa koulutuksia varten. PALKALLISIA TYHY-PÄIVIÄ Varsinais-Suomessa ei ole karsittu koulutuksia säästöjen takia, mutta niitä suunniteltaessa harkitaan tarkasti, mitä tehdään. Myös ajoneuvoja on hankittu suunnitellusti. ”On tarkoituksenmukaisempaa mitoittaa henkilöstö siten, että tulee mahdollisimman vähän ylitöitä”, Vesa Halonen sanoo. Ensi vuonna (2026) lomautusuhka kohdentuu tulosalueen ylimpään johtoon eli pelastusjohtajaan ja hänen suoriin alaisiinsa. Palkallisen tyhy-toiminnan tulee olla oikeasti työhyvinvointia edistävää ja sen sisällön hyväksyy kehittämispäällikkö. ”Ylityöehdot sinänsä ovat parantuneet, koska noudatamme hyvinvointialueen hälytysrahakäytäntöä.” Lomautuksia Varsinais-Suomessa ei tähän mennessä ole ollut
”Tässä tapauksessa ylityön maksu lankeaa meidän tulosalueellemme, joten asiaa on pitänyt oikeasti tarkastella.” Ensihoidon palkkakehitys on ollut erittäin hyvää, sillä niitä on korotettu viimeaikaisten sotesopimusten mukaisesti. Samalla sijaisia on myös vakinaistettu vastaamaan todellista tarvetta. Ajoneuvoja on kierrätetty neljän vuoden välein. ”Tähän vaikuttaa erityisesti se, että pelastajia voidaan käyttää äkillisten poissaolojen paikkaajina.” Ensihoidossa työskentelevät voivat teh dä ylitöitä rajoitetusti muillakin tulosalueilla. Ensihoidon ja pelastustoimen integraatiosta on löytynyt säästöjä, kun toimitiloja on voitu yhdistää. Salossa, Mynämäellä ja Laitilassa ensihoito on siirtynyt pelastuksen kanssa samoihin tiloihin. Vesa Halosen mukaan fuusio oli iso ja vaikeakin kulttuurimuutos. Ambulansseja on hälytysvalmiina 24 kappaletta. Osa näistä oli aiempaa hankintaerää, joiden toimitus oli myöhästynyt. ”Dynaamisen suunnittelun tavoitteena on se, että valmiustuntimuutokset näkyisivät potilaille mahdollisimman vähän”, Vesa Halonen sanoo. Tiedämme tarkasti, paljonko väkeä tarvitaan, jotta ensihoitoyksiköt liikkuvat. Kahdesta kulttuurista on yhdistelty uusi kokonaisuus. Vesa Halosen mukaan ajoneuvohankinnoissa on panostettu turvallisuuteen ja laatuun. Hänen mukaansa Varsinais-Suomessa on aiemmin oltu vähän huonoja järjestämään pelastajien ensihoitokoulutusta, mutta asiassa on terästäydytty ja kehitytty. TYÖSUHTEET SÄILYIVÄT Yhdeltäkään vakituiselta henkilöltä ei muutoksen yhteydessä katkaistu työsuhdetta, mutta sijaisten määrää tarkistettiin. Ylilääkärikin muutti toimistonsa sairaalasta pelastusja ensihoitoasemalle”, hän sanoo. Varsinais-Suomen ensihoidossa koulutukset pyörivät normaalisti. ”Kaikessa koulutuksessa keskitytään ydintoimintaan, mietitään tarkasti mitä tehdään ja miten”, Vesa Halonen sanoo. Nyt on tarkastelussa, voitaisiinko kiertoa pidentää. Ensihoito, Varsinais-Suomi Dynaaminen valmius ja pelastajien työ säästävät. 16 Pelastustieto 5/2025 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO V uoden 2025 alkuun saakka hyvinvointialue tuotti ensihoitoa sekä sairaalapalveluiden että pelastuspalveluiden tulosalueella. ”Kaikki ovat tässä täysillä mukana. Toimintamallista on tullut dynaamisempaa, jolloin esimerkiksi Turun alueella kesäaikaista yövalmiutta lisättiin, koska tilastojen mukaan kysyntä silloin kasvaa. Säästöjä on haettu työvuorosuunnittelun tehostamisella sekä vähentämällä valmiustunteja sieltä, missä vaikutus potilaisiin on arvioitu mahdollisimman pieneksi. Tämän kokonaisuuden merkittävin uudistus lienee se, että tulosalueen ensihoitajille suunnitellaan jokaiseen kahdeksan viikon jaksoon yksi koulutuspäivä, joka mahdollistaa ensihoitajien systemaattisen osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen. Vuoden alussa hyvinvointialueen oma tuotanto yhdistettiin pelastuspalveluiden tulosalueelle, joka nimettiin pelastusja ensihoitopalveluiden tulosalueeksi. Tulosaluejohtaja, pelastusjohtaja Vesa Halonen vastaa koko tulosalueen hallinnosta, lääketieteellisestä osasta vastaa ensihoidon ylilääkäri Timo Iirola. Palkkarahat on sen mukaan budjetoitu”, Vesa Halonen sanoo. Toimenpiteet on tehty suunnitellusti. Äskettäin otettiin käyttöön kymmenen uutta ambulanssia. Syksyllä valmiustunnit palautettiin alemmalle tasolle, kun kysyntä laskee. Vuodelle 2026 ensihoitoon ei kohdisteta merkittäviä säästöjä, vaan palvelukysyntään pyritään vastaamaan olemassa olevilla resursseilla. Sairaalapalveluista uuteen organisaatioon siirtyi viisi lääkäriä, 16 ensihoidon kenttäjohtajaa, noin 120 ensihoitajaa ja 2 hallintohenkilöä, minkä jälkeen ensihoidon kokonaisvahvuus on noin 250. Tänä vuonna ensihoitoon on kohdistunut noin 1,5 miljoonaan euron säästöja tehostamistoimenpiteet. TARKKAA TYÖVUOROSUUNNITTELUA Ensihoidon työvuorosuunnittelussa on Vesa Halosen mukaan kehitytty ja pystytty vähentämään ylitöitä. ”Sijaistarve on tarkasti laskettu. Ensihoitoon osallistuvat pelastajat osallistuvat vuoden aikana kolmeen ensihoidon koulutuspäivään. Käytännössä tämä on tarkoittanut yöllä valmiudessa olevin ensihoitoyksiköiden vähentämistä. TURVALLISTA KALUSTOA Kalustoa hankitaan kuten ennenkin
5/2025 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO MIHIN ENSIHOITO MENEE. Varsinais-Suomessa sote-koordinaatiokeskus käsittelee vuodessa lähes 10000 ensihoidon D-tehtävää, joista noin 50 prosentissa lopputuloksena on se, että ensihoidon ei tarvitse lähteä tehtävälle lainkaan. Siihen vaikuttavat hätäkeskuksen uusi tehtävänkäsittelyohje, muiden palveluiden kehittyminen sekä erityisesti ensihoidon D-tehtäviä arvioiva sote-koordinaatiotoiminta. Onko panostettava enemmän tehtäviin, jotka perinteisesti eivät kuulu ensihoidolle, kuten kotiin vietäviin palveluihin?”, Vesa Halonen pohtii. ”On mielenkiintoista, mihin suuntaan ensihoito kehittyy. Merkittävimmät säästötoimet • Valmiustuntien vähentäminen • Tilatehokkuus, pelastuksen kanssa samoihin tiloihin siirtyminen • Pelastajien käyttö ensihoidon reservinä. MAASEUDULLA MUUTOKSIA TYÖNKUVAAN Vesa Halosen mukaan on mahdollista, että erityisesti maaseudulla ensihoidon työnkuva ja tehtäväkenttä laajenevat, koska vanhusten määrä kasvaa ja muita palveluja on karsittu. ”Tämä tulee koskettamaan myös pelastuspalvelua, joka voisi tehdä mielekästä auttamistukemistyötä vaikkapa saaristossa”, Vesa Halonen sanoo. Siellä ensihoito varmaankin tekee jatkossa myös hyvinvointialueen muita tehtäviä. Ensihoidon kumipyöräyksiköille tuleva tehtäväkuorma vähenee koko ajan. Sote-koordinaatiokeskuksen omana liikkuvana resurssina on kaksi yhden hengen yksikköä, ja kolmaskin yksikkö on tulossa
”Vaikka talouden kanssa pitää olla tarkkana, niin pyrimme parantamaan toimintavalmiutta.” Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on hoitanut pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sopimuspalokuntalaisten koulutuksen. Tarkkana on oltava ja budjetissa pysyttävä”, Torbjörn Lindström sanoo. ”Niitä hankintoja ei voi siirtää ja niiden on mahduttava budjettiin.” TOIMINTAVALMIUTTA PARANNETTU Pelastuslaitoksen vakituisen henkilöstön koulutus on sujunut suunnitellusti. Merkittävimmät säästötoimet • Rekrytointien tiukka tarvekartoitus • Ylitöiden teettämistä on vähennetty • Hankintojen tarkka suunnittelu. Vahvuuksista ei ole täytynyt säästösyistä joustaa. INVESTOINNIT PYSTYTTY TEKEMÄÄN Pelastuslaitoksella suunnitellaan hankinnat tarkasti, mitä hankintoja tehdään ja millä aikavälillä. Koivulahdessa päivystetään 1–2 pelastajan voimin. REKRYTOINNIT TARKASTI Tämänvuotinen (2025) budjettikuri näkyy erityisesti koko hyvinvointialuetta koskevissa rekrytointiprosesseissa. ”Ylitöitä ei ole kielletty, mutta selvitämme, että voidaanko asia hoitaa jotenkin muulla tavoin – esimerkiksi henkilöstösiirroilla.” Pohjanmaan alue pitkine etäisyyksineen edellyttää kuitenkin monessa tapauksessa ylitöitä, jotta vajaus voidaan järkevästi paikata. Pietarsaaressa, Vaasassa ja Koivulahdessa on Pohjanmaan jatkuvasti päivystävät paloasemat. Pelastuslaitoksen budjetti on 20 miljoonaa euroa. ”Jos jokin koulutus on peruuntunut, niin se ei ole tapahtunut taloudellisista syistä”, Torbjörn Lindström sanoo. Uusia vaihtoehtoja sopimuspalokuntalaisten kouluttamiseksi selvitetään. ”Käymme tarkasti tarpeen läpi, miten suunniteltu rekrytointi vaikuttaa palvelutuotantoon ja toimintavalmiuteen”. Hän arvioi, että ensi vuonna (2026) pelastuslaitos ei välty säästötoimenpiteiltä, jotka tarkentuvat yhteistoimintamenettelyiden jälkeen. Sitä vaaditaan erityisesti ensi vuonna, kun hankintalistalle tulevat KEJO-kenttäjohtojärjestelmä ja Virve 2. ”Säästöt eivät varmaankaan kohdistu palvelutuotantoon, ja kaikki asemat pysynevät toimintakykyisinä”, Torbjörn Lindström arvelee. Lisäksi 12 asemalla on päivävalmiutta ja reilulla 40 asemalla sopimuspalokuntavalmiutta. 18 Pelastustieto 5/2025 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO P ohjanmaan pelastuslaitos on toistaiseksi säästynyt leikkauksilta, vaikka rahaa onkin täytynyt käyttää tarkasti. Käytännön koulutuksesta on vastannut Pohjanmaan Pelastusalan Liitto. Pelastustoimi, Pohjanmaa Tiukka budjettikuri, mutta ei leikkauksia ”Olemme pystyneet toteuttamaan in vestointisuunnitelmaamme suunnitellusti. ”Elämme tiukkaa budjettikuria, katsomme tarkkaan, miten käytämme rahaa ja pysymme budjetissa”, pelastusjohtaja Torbjörn Lindström sanoo. Irtisanomisilta ja lomautuksilta on vältytty, mutta ylityöt ovat tarkastelun alla, ne suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. SPEK on irtisanonut sopimuksen ja se päättyy vuodenvaihteessa. Talouskurista huolimatta Pohjanmaa on tänä vuonna järjestänyt Satakunnan ja Varsinais-Suomen kanssa koko yhteistyöalueen kattavan vesisukelluskurssin. Tarvittaessa hankinnoissa tehdään priorisointia
Lisäksi työvuorokoulutukset jatkuvat entiseen tapaan. PUOLEN MILJOONAN SÄÄSTÖ Säästöt eivät tähän mennessä ole kohdistuneet suoraan akuuttitoimintoihin, mutta viime kesänä edellytettiin, että ensihoidon on vähennettävä yhdeksän henkilötyövuotta, joka euroiksi muutettuna on noin 450000. He tekevät virkatyönsä päivystyksessä ja lähtevät sieltä käsin ensihoitotehtävälle. HIEMAN SÄÄSTÖÄ KOULUTUKSISTA Pohjanmaan ensihoidossa vuosittaiset koulutukset tehdään normaalisti, ulkopuolisiin koulutuksiin pääsee ja koulutusbudjetti on ennallaan. Lisäksi esitämme yöaikaisen valmiuden poistamista yhdestä maakunnan ambulanssistamme”, Tom Smedlund sanoo. Aiemmin pidettiin vuosittain kaksi teoriapäivää ja kaksi simulaatiopäivää, nyt molempia päiviä on yksi, mutta tilalle on tullut kuukausittain järjestettävä nonstop-koulutus. Tähän pitää olla tyytyväinen”, Tom Smedlund sanoo. Säästämme yövalmiutta rajoitetusti ja turvallisesti poistamalla.. Ensihoito osallistuu vuosittain myös muiden viranomaisten harjoituksiin. Hieman koulutuksesta on kuitenkin omatoimisesti jo säästetty. Niissä käydään läpi muun muassa uusia toimintamalleja, laitteita, lääkkeita. ”Hyvinvointialueemme on yli 250 kilometriä pitkä, kapea rantakaistale ja tasavertaisten palveluiden, välimatkojen, siirtokuljetusten ja varautumisen johEnsihoito, Pohjanmaa Liian terve kansa saa vähemmän rahaa dosta meillä täytyy tietty määrä ambulansseja olla, vaikka alueella on kansallisesti vähän ensihoitotehtäviä. Kun joudumme säästämään, niin se tehdään yövalmiutta rajoitetusti ja turvallisesti poistamalla.” TARKKAA REKRYTOINTIA Ensihoidon palkkakehitys on viime vuosina ollut voimakasta ja positiivista. ”Jos henkilö on poissa, se pitää paikata sijaisella, muuten ambulanssi ei kulje.” Pohjanmaalla suunnitellaan osan vuorokaudesta päivystävän oman lääkäriyksikön valmiusajan lisäämistä, jopa ympärivuorokautiseksi joskus tulevaisuudessa. Tom Smedlundin mukaan tahtotilaa löytyy ja valmiuden lisääminen on kiinni lähinnä siitä, että akuuttilääkäreitä on riittävä määrä. Ensihoidon budjetti on noin 15,5 miljoonaa ja tulosyksikössä työskentelee 137 operatiivista ja neljä hallinnollista työntekijää. ”Ketään ei tarvitse irtisanoa, vähennämme eläköitymisen kautta ja jätämme avoimeksi muodostuneita toimia täyttämättä. ”Tällä hetkellä toimialajohtajalta ja professiojohdolta täytyy saada lupa, että voidaan palkata pitempiaikaisia sijaisia, ja se koskettaa koko organisaatiota.” Lakisääteiset poissaolot ovat onneksi saaneet täyttöluvan ja koko ajan mennään positiivisempaan suuntaan. 5/2025 Pelastustieto 19 PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO P ohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidossa eletään samaa kurimusta kuin muuallakin Suomessa, tilannetta alleviivaa pian alkava uusi koko henkilökuntaa koskeva yhteistoimintaneuvottelu. ”Hankimme vuosittain neljä uutta ambulanssia, kierto on pysynyt suunniteltuna säästöpaineista huolimatta. Koulutus järjestetään ensihoitajille sairaalalla potilaan luovutuksen yhteydessä ja sen pitää ensihoidon kenttäjohtaja. Olemme liian terveitä täällä lännessä ja rahaa tulee jatkossa vähemmän”, ensihoitopäällikkö Tom Smedlund sanoo. ”Valtiovarainministeriöltä tulleet rahoituslaskelmat päivittyivät huonompaan suuntaan. Hyvinvointialueella on myös hyvin tarkka rekrytointiprosessi. Kenttäjohtojärjestelmä KEJO on otettu käyttöön alueen ensihoidossa täysimääräisesti. ”Ennen koulutuksia oli ehkä liikaa, nyt keskitymme enemmän laatuun.” Haastatteluhetkellä alkusyksyllä on käynnissä koko henkilöstöä velvoittava liukkaan kelin ajokoulutus. YÖVALMIUTTA SAATETAAN VÄHENTÄÄ Ensihoito ja siirtokuljetukset hoidetaan kokonaisuudessaan Pohjanmaan hyvinvointialueen omana tuotantona sairaalapalveluihin kuuluvassa ensihoidon tulosyksikössä. ”Ylityökieltoa tai rajoitetta ei ole suoraan kohdistunut ensihoitoon, mutta olemme itse joutuneet jarruttamaan henkilöstökustannusten voimakasta nousua jättämällä ambulanssin työvuorossa pois valmiudesta poissaolojen yhteydessä”, Tom Smedlund sanoo. HANKINTOJA NORMAALISTI Varusteet ja kalusto ovat hyvällä mallilla. Pohjanmaan ensihoito operoi 13 ympärivuorokautisella ja yhdellä päiväaikaisella ambulanssilla
Aktiivinen hyvä keskustelu johdon kanssa lisää luottamusta ja yhteistyötä”. Hyvinvointialue hankkii Virve 2 -kaluston leasingilla ja johtaa toiminnan sähköja lääkintätekniikan prosessin johdon kautta. Aikaisemmin ollut hieman reserviä, mutta jatkossa sitä ei ole. ”He vyöryttävät kustannukset sitten meille tulosyksiköille. ”Talousarviota nostettiin arvioitujen kokonaiskustannusten osalta koulutukset ja muut asiat huomioiden. Toki uudessa Virve 2:ssa on ihan toiset suorituskyvyt ja mahdollisuudet.” Tom Smedlund toivoo sellaisia aikoja, jossa maasto olisi vähän tasaisempaa vaikkakin ensihoitoa on kohdeltu hyvin. 20 Pelastustieto 5/2025 ”Se oli hankintoineen ja koulutuksineen iso ja kallis paketti. Pian tulee Virve 2, josta tulee leasing-sopimuksineen myös iso paketti.” Hyvinvointialueen talousjohto ymmärsi tarpeen ja siihen liittyvät kulut. Päivitetään tilinpäätösten kautta. Virve 2 tulee nostamaan kuluja huomattavasti versus nykyinen Virve, jolla on ollut pitkä elinkaari. (–3 henkilötyövuotta) Keskustelu johdon kanssa lisää luottamusta ja yhteistyötä.. Merkittävimmät säästötoimet • Todella tarkka henkilöstösuunnittelu • Ylitöiden ja keikkasijaisten omatoiminen rajoittaminen • Tulossa valmiuden vähentäminen yhdessä ambulanssissa (–4 henkilötyövuotta) • Pilottina ollut omien D-tehtävien puhelinkäsittely 24/7 muuttuu 12/7 (–2 henkilötyövuotta) • Kaikkia vapautuneita vakansseja ei täytetä