KYSYNTÄ SANELEE jalkineiden valmistusta TILGMANNIN PALO yli 60 vuoden takaa MONIAMMATILLINEN YKSIKKÖ sai kyselyssä kipakkaa palautetta 5/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN on EU:n pohjoisin paloasema Utsjoella
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Se ottaa kantaa myös nelihenkistä pelastusryhmää pienempiin yksiköihin. PÄÄKIRJOITUS Kärkija monitoimiyksiköt osaksi ohjetta Kärkiyksikkö on hyvä lisä ja tuki. Marko Partanen 4041 0955. Vuoden lopussa meillä tulisi olla selkeä toimintavalmiuden suunnitteluohje. Moniammatillisen yksikön tapaan kahden pe lastajan miehittämät kärkiyksikötkin ovat mieti tyttäneet. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Myös riskiruu dut on syynätty tarkemmin. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 5/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Miten ne pystyvät tuomaan parannusta toimintavalmiusaikaan, kun kyseessä on vaativa pelastustehtävä, kuten savu, kemikaali tai vesisu kellustehtävä. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Kun sen mukaan perustetaan kaksihenkisiä yksiköitä, tärkeimpiä perusteina tulisi olla tarpeenmukaisuus, pystyvyys ja asiakaslähtöisyys. Kustannustehokkuus tulee vasta sitten. Lopuksi ilmainen vinkki: Henkilöstöä kannattaa kuunnella aidosti. Ensihoitajan ja pelastajan miehittämästä moniam matillisesta yksiköstä tehtiin kysely, jossa yksikön saama kyyti oli kylmää. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kalliiksi ambulanssiksi titu leeratun yksikön kerrottiin hoitavan lähes yksin omaan ensihoidon tehtäviä, hyöty pelastustoimelle koettiin ohkaiseksi. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Antti Korhola Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Lisäkriteereillä määri tellään tarkemmin, milloin pienempi vahvuus riittää ja milloin tarvitaan pelastusryhmä. Kär kiyksikkö onkin hyvä lisä ja tuki, mutta sen rooli on määriteltävä tarkasti. Vaativan tehtävän koittaessa kaksi henkinen yksikkö voi ennen lisäyksikön tuloa tehdä vain valmistavia toimia, vaikka monesti juuri silloin tehokkaan pelastustoiminnan tarve on suurin. Sisäministeriön tuleva toimintavalmiuden suun nitteluohje on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntokierroksella onkin hyvä tarkastella ohje luonnosta huolellisesti. Onkin mielenkiintoista, kuinka monessa ruudussa riski madaltuu ja lisään tyy, ja onko sillä vaikutusta kärki tai monitoimiyk siköiden perustamiseen. Tulevan ohjeen mukaan pienempiä yksiköitä voidaan edelleen käyttää yllä pitämään toimintavalmiutta
Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortti ja yllätyspalkintoja. Nyt voit vaikuttaa! Vastaa lukijatutkimukseen! Tutkimus on suunnattu pelastusalalle. QR-koodista pääset suoraan kyselylomakkeeseen. Minkälaisena Pelastustiedon haluat. Siihen on myös linkkibanneri osoitteessa pelastustieto.fi K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N
K U V A : M A R JU T M A K K O N E N 14. 5/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastusosaston uusi organisaatio 26 Liikuntaa ensihoitotyön vaatimusten mukaan 32 Kärkiyksiköt käyttöön Keski-Suomessa 34 Ääni kentältä 36 Kymenlaaksoon SHQS-laaduntunnustus 38 Mietitään ensin, mennään sitten 41 Massatapahtumiin pitää varautua 42 Lintusperspektiivistä 43 Onni on turvallinen koulu 44 Mirafoni 46 Väsynyt lanssari 48 Puheenjohtajalta 49 Muistoissa: Ari Viili 50 Tulityöt 52 Aarne & Dave 54 Palojalkinevalmistus Sievissä 56 Turvajalkineita Jokipiistä 60 Ulkomailta 62 Opinnäytteitä 66 Näistä tykkään: Nina Piela-Tallberg 67 Arkistojen aarteita 68 Tilgmanin raju palo runteli ja kehitti 71 Utsjoen VPK elää kotiseuturakkaudesta 74 Seuraavassa numerossa & Roger 28 Uusi suunnitteluohje yhdenmukaistaa toimintavalmiutta 64 Todentuntuista harjoittelua simulaattorissa 22 Uusi tapa hoitaa ensihoidon hätäpuhelut toimii 58 Palojalkineissa pitäisi olla varaa valita Hybridistä on moneksi – vai onko
• Väestönsuojelun peruskurssi 23.–24.10. • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Huoltovarmuudesta sopimuspalokuntien ja pelastustoimen näkökulmasta -webinaari 2.9. 6 Pelastustieto 5/2024 TAPAHTUMA Monipuolinen EuroSafety syyskuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 11 minuuttia ja 1 sekunti oli keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika vuonna 2023 koko maassa. Samalla painopiste siirtyy normaaliin toimintaan ja ihmisen toiminnan ymmärtämiseen turvallisuuden luojana. Kansanedustaja ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta avaa tiistaina 10.9. Se tarkoittaa aikaa ensimmäisen yksikön hälyttämisestä siihen, kun tehokas pelastustoiminta alkaa. • Viranomaispäivät 25.–26.9. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • 72 tuntia -kouluttajakoulutus, webinaari 1.–2.10. Työterveyslaitoksen 11.9. • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 2.–3.10. järjestettävä EuroSafety-koulutus työsuojelutehtävissä toimiville. Samaan aikaan 10.–12. puheenvuorossaan turvallisuusnäkymiä ja varautumisen merkitystä muutoksen keskellä. klo 9 ja 18 • CTIF SM-kilp. Uutta messuilla on 12.9. tekoälyn käytön asiantuntija Antti Merilehto kertoo tekoälyn perusperiaatteista, soveltuvuudesta eri aloille ja esittää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn mahdollisuuksista työturvallisuuden kehittämisessä. Keskiviikkona 11.9. K U V A : T A M P E R E E N M E S S U T. • Täydentävät ja uudet sammutustekniikat 5.–7.11. Kemijärvi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaari 4.9. Uuden ajan vastuu luodaan vakuuttavalla riskienhallinnalla, tulevaisuuden turvallisuusteknologialla sekä uusiutuvin materiaalein. järjestämässä Nolla tapaturmaa -seminaarissa verkostoidutaan ja kuullaan työpaikkojen ajankohtaisia esimerkkejä työturvallisuuden edistämisestä. Sustainability Communications Manager Laura Heinovaara Kiillosta kertoo, miksi monimuotoisuutta kannattaa johtaa tietoisesti. Hän avaa kokemuksia ja kertoo, millaisia toimenpiteitä satavuotiaassa perheyrityksessä on tehty. syyskuuta Tampereen Messukeskuksessa järjestetään myös Työhyvinvointi-messut. 14.9. Risteily. Yhteistyössä ovat mukana Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, STYL ja Finnsafe ry. Lisätietoja maksuttomasta tapahtumasta: www.eurosafety.fi Kimmo Kaisto Vuoden 2022 messuilla oli liki 200 näytteille asettajaa ja lähes 8000 kävijää. PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus 1.–3.10. Moderni turvallisuusajattelu painottaa vahingoista oppimisen rinnalla keinoja, joiden avulla voi ylläpitää turvallisuutta. Myös uudet innovaatiot palkitaan EuroSafety-messuilla. hybriditapahtuma/Helsinki • Yritysturvallisuusfoorumi 23.–25.10. Tuusula • Palokuntanaisten SM-Iines -kilpailu 28.9. ENSIHOITOALA • WEM Conference 2024 16.–18.11., Edinburgh • Traumahoitajapäivät 14.–15.11., Joensuu Turvallisuusalan EuroSafety-messuilla puhuttaa tänä vuonna erityisesti turvallisuuden tulevaisuus sekä vastuullisuus
(X) ” Tänään olimme turvaamassa pienten koululaisten koulumatkaa ympäri maakunnan. Hälytysosastoon on tullut paljon uusia jäseniä – sekä muualta muuttaneita sopimuspalokuntalaisia että uusia kiinnostuneita. Arvokas kiinteistö vaatii paljon työtä ja talkootunteja. Hälytysosastossa on kirjoilla nelisenkymmentä, nuoriso-osastossa parikymmentä ja järjestöosastossakin yli kaksikymmentä. ”Kilpailuihin harjoitteleva porukka kehittää samalla koko palokunnan osaamista.” Kimmo Kaisto. Ilman ensivastesopimusta ensiapukalustomme on tosin melko niukkaa.” Vanha historiallinen palokunnantalo on Kotkan VPK:lle ylpeys ja haaste. Pelastusopisto 5.8. Liikenne sujui mallikkaasti, tosin pieni kertaaminen suojatiesääntöjen ja matkapuhelimen käytön suhteen osalla autoilijoista olisi paikallaan. ”Vuokraamme juhlatilojamme monenlaisiin tapahtumiin. Vaarallisia kemikaaleja liikkuu Kotkan ja Haminan alueella paljon satamien, rautatien ja teollisuuden vuoksi”, palokunnan päällikkö Ilkka Kiili ja varapäällikkö Jaakko Linko kertovat. Yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa sujuu keikoilla mainiosti, sitä saisi olla enemmän myös harjoittelussa. Vaarallisten aineiden onnettomuuksien erikoisyksikkö toimii tarvittaessa myös sammutusautona. 5/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Voittoisa kotkalainen ” CBRN hanke etenee, ja täten myös @stadinbrankkari valmius vastata erilaisiin haasteisiin. (IG) Palokuntasopimuksen mukaisesti ensimmäinen yksikkö lähtee tallista seitsemässä minuutissa. Kuva on otettu viikkoharjoituksissa Kantasatamassa. (FB) ” Ensihoito Ysikymppi Oy Ensihoitoja sairaankuljetuspalvelut täyttää ISO 9001:2015 standardin vaatimukset. @EUSA rahastot tuki on merkittävä. Erityisen lisän tuovat vaarallisten aineiden onnettomuudet erikoisyksikkömme ansiosta. Marko Rostedt 5.8. Vuosittain näitä tehtäviä on noin kymmenen. Kotkan VPK:ssa on tekemisen meininki. Haasteena on pitää tehtävämäärä ja -profiili sellaisena, että toiminta säilyy mielekkäänä ja osaaminen rutiinin kautta riittävänä. ensihoitoysikymppi 11.6. Nuorisotyö on tärkeää tulevaisuudenkin kannalta. ”Kotkan Meripäivien paraatissa meidät palkittiin parhaana ryhmänä – varmasti suurelta osin reippaiden nuortemme ansiosta.” Tämänvuotisen palokuntien SM-kisan voiton toi vuosikymmeniä jatkunut järjestelmällinen harjoittelu ja jatkuvasti osaamistaan kehittävät sopimuspalokuntalaiset. ekhva.ensihoito 3.8. K U V A : S A M P P A S IV U LA . (IG) ” Pelastajalisäyksen myötä opintonsa aloitti kahden sijaan neljä pelastajakurssia. (FB) ” Tänä kesänä ensihoidossakin on huomattu ampiaisten ja herhiläisten ärhäkkyys, ja allergisen reaktioon liittyviä tehtäviä on ollut useita. Meillä on myös paljon ensihoidon ammattilaisia ja opiskelijoita. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 7.8. Aktiivisia hälytysosastossa on parikymmentä, välillä harjoitusiltoina meinaa olla jopa tungosta. ”Pelastuslaitos on antanut vastuullemme kemikaalisukeltajien puhdistuspaikan perustamisen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Sammutusautosta muokattuun ajoneuvoon olemme sijoittaneet itse muun muassa vahingontorjuntakalustoa.” ”Vaarallisten aineiden tehtäviin harjoitellaan säännöllisesti ja henkilöstön siviiliammatit tuovat omaa erikoisosaamista. Opintonsa aloittivat pelastajakurssit 129, 130, 131 ja 132 sekä hätäkeskuspäivystäjäkurssi 45 ja alipäällystökurssi 52. Paloaseman puolella tallit ovat ahtaat, mutta olemme kehittäneet niitä varsin toimiviksi.” Kaksikko uskoo, että sopimuspalokuntaa tarvitaan myös keskisuuren kaupungin keskustassa. ”Meillä on vuosittain 70–110 hälytystehtävää, tyypillisimpiä keskisuuret rakennuspalot, automaattihälytykset ja vahingontorjuntatehtävät
Erityisesti kaupunkilaiset ottavat turhan herkästi yhteyttä hätäkeskukseen, pohtii palomestari Juha Nieminen hylätyn hälytyksen jälkeen. Mitä miinusta. Pelastuksen tehtävällä meidät on kiire vapauttaa ensihoidon resurssiksi. Henkeä pelastava toiminta, nopea vaste ja toimintavalmiusaika sekä tiedustelu. Saamme ovet auki liikenneonnettomuusja ensihoitotehtävillä. Hän pitää yksikköä monipuolisena ja mielekkäänä työpaikkana. Savon Sanomat 18.7.2024 3 Ihmiset tekevät helposti omia tulkintojaan, kun eivät tiedä miten luonto toimii. 2 Pelastusaseman lähellä asuminen voi olla keski määräistä turvallisempaa, vaikka pelastusasemien verkosto onkin tiheä ja paikkaan kuin paikkaan ehditään sukkelasti, palomestari Tarmo Helander sanoo. Nämä asiat on tunnettava myös tilannekeskuksissa. Se välillä vähän ärsyttää ja turhauttaa. Matkalla huomattua. Tarvitaan yksikön kyvykkyyden huomioivat selkeät ohjeet ja perustoimintamallit. Turun Sanomat 1.8.2024 POIMINNAT @palokuntaan Palokuntanuorille järjestettiin heinäkuussa yhdeksän leiriä eri puolilla Suomea. 8 Pelastustieto 5/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Aika iso ja työläs operaatio se on, kun kaikki kalustot ja irtaimistot siirretään uudelle pelastusasemalle, sanoo Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen. Mielekäs monitoimiyksikkö Ensihoitaja Timo Köykkä on seitsemän monitoimiyksikövuoden aikana nähnyt pelastuksen ja ensihoidon yhteensovittamishaasteet sekä toiminnan potentiaalin. Tiimiytyminen on tärkeä, jotta toimintaan ja kehittämiseen motivoidutaan. HS 10.8.2024 1 Varkauden pelastusaseman muutto ei ole sillä valmis, että ajetaan paloautot kilometrin päästä vanhalta asemalta uusiin talleihin. ?. Ensihoitopainotteisuus. Selkeimmät hyödyt. Heinäkuun ensimmäisten viikkojen aikana lapset ja nuoret pääsivät suorittamaan kursseja, joilla opeteltiin esimerkiksi ensiapua, savusukeltamista, jokaisenoikeuksia ja varautumista. Rakennuspaloissa muodostamme suojaparin ja automaatit hoidamme jopa itsenäisesti. #palokuntanuoret #palokuntaleirit @palokuntaleirit K U V A : R IIK K A V IH A V A IN E N
Tutkimushanke alkoi lokakuussa 2023. Kysely: link.webropolsurveys. Paloristilla ja väestönsuojelun ansiomitalilla on jo pitkät perinteet ja erityisesti paloristin myöntämisperusteet ovat varsin tiukat. Toisaalta sisäministeriön kiintiöstä jää vuosittain esittämättä toistasataa valtiollista mitaliehdotusta. vuonna Sisäministeriön pelastusosastolla on valmisteltu asetus pelastustoimen uudesta valtakunnallisesta ansiomitalista, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa. Mahdollisesti myöhemmin voidaan pohtia, olisiko perusteita tarpeen sanoittaa uudella tavalla.” Miksi eri mitalien nauhat ovat erivärisiä. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Saunarakennusten tulipalot ovat vähentyneet Kyselytutkimus epäasiallisesta kohtelusta ”Pelastusopiston tutkimushanke Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota. Niitä onkin jaettu vuosikymmenten aikana vain noin 250 kappaletta. Aukkoa paikataan tarkkaan kehitetyillä kysymyksillä. Esimerkiksi poliisilla ja puolustushallinnolla on vastaava laajempi kunniamerkkikäytäntö.” Kuka voi saada tällaisen kunniamerkin. ”Kunniamerkkinauhassa niiden pitää erottautua ja olla yksilöllisiä. Kyselytuloksia julkaistaan syksyn ja talven mittaan. Miksi uutta valtiollista kunnia merkkiä aletaan jakaa, pelastus ylijohtaja Kimmo Kohvakka. Näitä mitaleita tulisi kahta eri luokkaa. com/s/pelastus-nollatoleranssi 50 100 150 200 250 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Saunarakennusten tulipalot ovat vähentyneet Lukumäärät tammi–heinäkuulta ko. Niissä on pitkät ja arvokkaat perinteet, eikä niihin ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia. Kysely kohdentuu niin operatiiviselle henkilöstölle kuin johtajille, asiantuntijoille, järjestöaktiiveille ja opiskelijoille. Nähtäväksi jää, millaisia ovat esittäjien perustelut ja uskon, että perinne muovautuu, kun mitaleita on alettu jakaa.” Koska jaetaan ensimmäiset mitalit. 5/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi uusi ansiomitali. ”Se voitaisiin myöntää pelastustoimen tehtävissä ansioituneille henkilöille. AJASSA TILASTO Erillisten saunarakennusten palot ovat vähentyneet 20 viime vuoden aikana. ”Kun asetus tulee voimaan ensi vuoden alussa, on mahdollista, että ensimmäiset jaetaan pelastusosaston ensi helmikuussa järjestettävässä 50-vuotisjuhlassa.” Muuttaako tämä aikaisempien mitalien jakoperusteita. Lausuntokierroksella asetus sai pääasiassa myönteistä palautetta, mutta ritarikuntien lausunnossa todettiin, että paloristin myöntämisperusteita kehitettäisiin vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. ”Ei muuta. Vuonna 2005 saunoja paloi lähes joka päivä, yhteensä 329 saunarakennusta. Uusi ansiomitali tulee paloristin oheen, mutta keskinäisessä järjestyksessä sen alapuolelle. Tammi–heinäkuussa 2024 Suomessa paloi 134 saunaraken nusta. Kyselytutkimus käsittelee epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kokemuksia ja vaikutuksia, mutta myös organisaatioiden toimenpiteitä, muita toimenpide-ehdotuksia sekä koulutusten toteuttamista työyhteisötasolla. Viime vuonna saunapaloja oli 196. ”Pelastustoimen palkitsemisjärjestelmää halutaan laajentaa. Varsinaista heraldista syytä en tunne.”. on havainnut systemaattisen tutkimustiedon puutetta”, sanoo projektipäällikkö Oliver Saal
PELASTUSALAN MAAILMA
40°21’0 P 121°29’6 L Palomies sytyttää vastatulta, jotta lähenevä maastopalorintama saataisiin katkaistua Mill Creekissa Tehaman piirikunnassa Kaliforniassa Yhdysvalloissa 7. elokuuta 2024. Kuva: AP/Lehtikuva.
Uudella organisaatiolla pyritään vas taamaan tehokkaammin ja tulokselli semmin kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön sekä lainsäädännön muutoksista aiheutuviin tarpeisiin. Ylijohtajan mukaan SM:n hallinnonalalle. P elastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että uudistuksen toteuttami nen venähti pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. 12 Pelastustieto 5/2024 Kolmen tulosyksikön uusi organisaatio Sisäministeriön pelastusosaston pitkään valmisteltu uusi organisaatio otettiin käyttöön elokuun alussa. Hallituksen kehysriihessään keväällä antamat valtionhallinnon säästövaati mukset eivät ole uudistuksen taustalla. Virtaviivaistetummalla organisaatiolla tavoite on saada enemmän irti. Myös valtionhallinnon tuottavuustavoitteet ovat edellyttäneet osaston rakenteiden tarkastelua ja uudistamista. Tulosyksiköitä on nyt viiden sijaan kolme. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Minna Saarnio, sisäministeriö AJASSA Välttämätöntä myös muuttuneiden tehtävien takia. Ne lisäsivät myös pelastusosaston perus tehtäviä, jolloin muuta kehittämistoimin taa oli siirrettävä
”Hallintouudistus toi meille uuden ohjaustehtävän, kun sisäministeriö ohjaa pelastustoimen osalta hyvinvointialueita. Säädösvalmistelu on yksi ydintehtävistämme ja voimava rat on turvattava. KOLME TULOSYKSIKKÖÄ Pelastustoimen yksikön tehtäviin kuu luvat onnettomuuksien ehkäisy ja pelas tustoiminta, kansainväliset asiat sekä pelastustoimen tietohallinto. Ylijohtaja on tyytyväinen jouk kueeseensa. Tästä ei pelastusylijoh tajan mukaan laadukas säädösvalmistelu kärsi. 5/2024 Pelastustieto 13 AJASSA osoitetut säästöt ovat edellyttäneet nii den tarkastelua myös ministeriön osas toilla. Lisäksi yksikköön on sijoitettu pelastustoimen valtakunnallinen tilanne ja johtokeskus toiminto sekä RescEUhankkeet. ”Tehtäviimme ovat kuuluneet säädös ja budjettivalmistelun ja ohjaustehtävien lisäksi valtion pelastusviranomaisen teh tävät ja valtakunnallisesta johtamisval miudesta huolehtiminen. Strategia ja ohjausyksikön tehtä viin kuuluvat strateginen suunnittelu ja ohjaus, oikeudelliset asiat sekä osas ton johdon tukitoiminto. Juristivoima on tärkeä ja ydinsegmentti, mutta muu takin asiantuntemusta myös säädösval mistelussa tarvitaan. ”Saimme hyvinvointialueohjaami seen ja valtakunnalliseen kehittämiseen 16 uutta virkaa. Yksikkö vas taa myös hyvinvointialueita koskevien asioiden koordinaatiosta ja valmistelusta. ”Päinvastoin, voimme hyödyntää laa jemmin erilaista asiantuntemusta, jota lainvalmistelussa tarvitaan. Organisaation uudistaminen oli pelas tusylijohtajan mukaan välttämätöntä myös muuttuneiden tehtävien takia. Sisäministeriön pelastusosasto juhlii ensi vuonna 50 vuottaan Kalevalan päi vänä 28.2. Määräaikaisuuksia onkin nyt niin paljon, että osastolla työskente lee 60 henkilöä. Vaikka tehtäväkenttä onkin laaja ja voimavarojen kanssa on oltu lujilla, ei resursointia ole ylijohtajan mukaan ve detty minimiin. ”Pelastusopiston osalta koulutuksen si sältöohjauksesta vastaavat myös eri yk siköt omien toimintojensa mukaisesti”, Kimmo Kohvakka kertoo. Siviilivalmiusyksikön tehtäviin kuu luvat väestönsuojelun valtakunnalliset järjestelyt ja kehittäminen, pelastus osaston varautuminen ja valmiusasiat, aluehallinnon yhteinen varautuminen, huoltovarmuusasiat sekä siviilivalmiu den koulutus. Ministeriössä voitaisiin keskittyä sen ydintehtäviin.” TALOUDELLINEN PAKETTI Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kuvailee pelastusosaston olevan yhteis kunnalle taloudellinen paketti kaksois roolinsa takia. Nyt oikeudelliset asiat ovat strategia ja ohjausyksikössä. Juhlassa vihitään myös pelas tusosaston lippu. Yksikön päällikkönä toimii Tiina Snellman. He ovat myös toimialalle jo tuttuja. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan johtaman sisäministeriön pelastusosaston uusien tulosyksiköiden johdossa ovat Tiina Snellman (vas.), Pauliina Eskola sekä Jussi Korhonen. Miten voimme tätä tehtäväkenttää jalostaa jatkossa”, hän pohtii. Yksikön johtajille halutaan myös enem män mahdollisuuksia sidosryhmätyöhön ja kanssakäymiseen kentän kanssa. Yksiköiden johtajat valittiin kokemuk sen, osaamisen ja johtamisominaisuuk sien perusteella. Yksikön päällikkönä toimii Pauliina Eskola. Silti on todettava, että säästöpaineet koskettavat toki jokaista toimintaa.” Sisäministeriön pelastusosasto ohjaa ja valvoo myös kahden erillisen viraston eli Hätäkeskuslaitoksen ja Pelastusopis ton toimintaa. Yksikön päällikkönä toimii Jussi Korhonen. ”Vaikka hyvinvointialueillakin eletään tiukkojen resurssien kanssa, eikä rivistä mielellään asiantuntijoita otettaisi pois, osaajat eri tehtäviin löytyvät tältä yhtei seltä alaltamme.” Aikaisemmassa organisaatiossa mi nis teriön yksi keskeisistä tehtävistä eli sää dösvalmistelu oli omassa tulosyksikössä. Hätäkeskusylitarkastaja on nimetty erikseen ja virassa toimii Rami Ruuska. Pelastusopiston osalta ei samanlaista mainintaa ole, mutta tehtä västä vastaa pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos. Parhaillaan osasto operoi historiallisen suurta 305 miljoo nan euron budjettia kahden suuren RescEUhankkeen takia. Myös pelastustoimen uusi järjestämislaki toi meille uusia tehtäviä.” Pelastusosastossa on nyt kolme tulos yksikköä, joiden johtajat toimivat valtion hallinnon nykyisen käytännön mukaan määräaikaisissa viroissa 31.7.2029 saakka. Niiden päätyttyä henki löstömäärä vähenee kymmenellä.” JURISTIVOIMA JATKOSSAKIN TÄRKEÄ Kohvakka uskoo, että jatkossakin hanke kokonaisuuksia varten voidaan määräai kaisuuksia toteuttaa. ”Kaiken kaikkiaan tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään koko toimialan asiantuntijuutta nykyistäkin paremmin. Aikaisemmin tulosyksiköitä oli viisi ja nyt voimavaroja pienempään yhdistele mällä halutaan Kohvakan mukaan saada pienistä resursseista enemmän voimaa. Tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään koko toimialan asiantuntijuutta.
14 Pelastustieto 5/2024 Hybridiyksiköt eli moniammatilliset yksiköt herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Teksti: Dimitri Lisitsyn ja Anu Venesoja · Kuvitus: Marjut Makkonen Hybridistä on moneksi – vai onko. Selvä enemmistö 270 vastaajasta ei liputtanut yksikön puolesta. Vastauksia kertyi yhtä paljon yksikössä työskennelleiltä kuin sellaisiltakin, jotka eivät koskaan olleet työskennellet yksikössä. Pelastustiedon kyselyssä selvitettiin kokemukset ja tuntemukset. Vapaan sanaisen arkun avasi yli puolet vastaajista. KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT
Toisaalta on huo lestuttavaa, että jopa kolmannes (33 %) aktiivisesti moniammatillisissa yksi KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT. Molemmissa rooleissa työskenteleviksi ilmoittautui 12,5 prosenttia vastaajista. Vastaajista 39 prosenttia arvioi yksi kön heikentävän ensihoidon palveluita, lähes yhtä usea vastaaja (35 %) katsoi, ettei yksikkö vaikuta ensihoidon tar joaman palvelun tasoon. Pelastuspuo lelta saatiin lähes identtinen tulos, jossa vastaajista 37 prosenttia arvioi yksikön tuovan parannusta palveluihin ja 35 pro Paljon tyytymätöntä henkilöstöä senttia arvioi, ettei yksikkö vaikuta pelas tuksen palveluiden tasoon. HAJONTAA KANNATUKSESSA Enemmistö kaikista työntekijävastaajista (56.5 %) ei kannattanut moniammatillista yksikköä. Hieman yli viidennes vastaajista (22 %) työsken teli alueella, jossa on moniammatillinen yksikkö, mutta eivät itse yksikössä. AKTIIVISET KANNATTIVAT ENEMMÄN Jos työntekijävastaajista tarkasteltiin vain aktiivisesti työskenteleviä henki löitä (75 kpl), heistä 55 prosenttia kan natti yksikköä. Heistä 58 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä ensihoitajina, 25 prosenttia pelastajina. Kolme vastaajaa ilmoitti, että he eivät työsken tele lainkaan kentällä. Hieman alle viidennes vastaajista (18 %) totesi, että heille ei ole väliä työskentelevätkö kyseisessä yksikössä vaiko eivät. Lähes neljännes vastaajista (24 %) ilmoitti, että ei työskentele moniammatillisessa yksi kössä eikä heidän alueellaan ole kyseistä yksikköä. Enemmistö heistä (56%) ilmaisi myös haluavansa työskennellä kyseisessä yksikössä. Tästä huolimatta suurin osa heistä ei kannat tanut moniammatillista yksikköä (47 %) eikä haluaisi työskennellä siinä (40 %). K yselyssä 232 henkilöä luo kitteli itsensä moniamma tillisen yksikön henkilös töksi. He ilmoittivat tyypillisimmin taustakseen esimerkiksi VPK:n, kenttäjohtajan, tilannekeskuspäi vystäjän tai ennalta ehkäisevän toimin nan tehtävät. Pieni osa (9 %) ei ottanut asiaan kantaa. Hieman alle puolet vastaajista (49 %) ilmoitti, että eivät haluaisi työs kennellä lainkaan moniammatillisessa yksikössä, kun hieman alle kolmannes (32 %) ilmoitti haluavansa työskennellä moniammatillisessa yksikössä. 35 %). YKSIKÖSSÄ NYT TAI JOSKUS Kun vastauksissa otettiin huomioon pel kästään ne vastaajat (125), jotka työsken televät tai olivat joskus työskennelleet moniammatillisessa yksikössä, huomat tiin, että moniammatillista yksikköä kan natti hieman suurempi osa kuin kaikista vastaajista yhteensä (43 % vs. 5/2024 Pelastustieto 15 Noin puolet vastaajista ei haluaisi työskennellä moniammatillisessa yksikössä. ”Muu, mikä” vaihtoehdon valitsi vajaat 5 prosenttia vastaajista. Moniammatillisessa yksikössä työs kentelevistä vastaajista 11 prosenttia ei halunnut ottaa kantaa yksikkönsä toi mintaan, ja 19 prosenttia totesi, että heille ei ole väliä työskentelevätkö kyseisessä yksikössä vai eivät. Yli puolet kaikista vastaajista (55 %) työskentelee tai oli joskus työskennellyt moniammatillisessa yksikössä
Eräs vastaaja kommentoikin, että jos moniammatil lisessa yksikössä työskentelisi motivoi tunutta porukkaa, olisi yksikössä todella mielekästä työskennellä. Vastaajat kuvailivatkin pelastajan olevan moniammatillisessa yksikössä usein pakotettuna. Kriittisimmät vastaajat kuvasivat moniammatillista yksikköä täysin toimimattomaksi konseptiksi, jossa työntekijät ja potilas kärsivät. VAIKUTTAVUUTTA Työntekijät arvioivat moniammatillisen yksikön vaikuttavuutta Likertasteik koa käyttäen. PALJON ENSIHOITOA Vastaajien mukaan ensihoitotehtävät ovat yksikön suurin työllistäjä ja monet pohtivatkin, että yksikkö näyttää pelas tuksen kannalta paremmin ”paperilla” kuin realistisena toimintana. Vastaajien mukaan kokemus ensihoitotehtävien suuresta osuudesta voi johtaa irtisanoutumiseen, toiseen yksikköön siirtymiseen tai huonoon työ motivaatioon. Asian koettiin vaikuttavan kielteisesti työhyvinvointiin. Vajaa kolmasosa ei osannut sanoa, tuoko moniammatillinen yksikkö talou dellista säästöä. Pelas tuksen ja ensihoidon toivottiin pysyvän toisistaan erillisinä tehtävinä, jotta ensi hoitajat voisivat keskittyä potilaiden hoitamiseen ja pelastajat pelastuksen tehtäviin. Enemmistö totesi hybridiyksikön saavuttavan paremmin sille asetetut tavoitteet ensihoidon kuin pelastuksen osalta. HAITTAA REKRYTOINTIA Enemmistö vastaajista koki työskentelyn moniammatillisessa yksikössä vaikut tavan negatiivisesti työmotivaatioon, työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Vastaajat totesivatkin, että moniamma tillisissa yksiköissä työskentelyn tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja työnte kijän omaan haluun, ei pakkoon. Monien vastaajien mukaan yksikkö ei tuo mitään mielenkiintoista pelastajan työkuvaan. Henkilöstön näkemyksen mukaan moniammatillinen yksikkö heikentää selkeästi rekrytoinnin houkuttelevuutta, mutta parantaa alojen välistä synergiaa. 16 Pelastustieto 5/2024 köissä työskentelevistä vastaajista ei kannata yksikkönsä olemassaoloa. Enemmistö vastaajista totesi moniam matillisen yksikön lyhentävän ensihoi don ja pelastuksen viivettä ja nopeut tavan ensihoidon aloittamista mutta hidastavan pelastustoiminnan aloitta mista. He totesivatkin mieluummin vaihtavansa alaa, jotta pääsisivät moniammatillisesta yksiköstä pois. Viidennes vastaajista (20 %) ilmoitti, että heidän alueellaan ei ole moniamma tillista yksikköä. Avoimissa vastauksissa yksikön kuvattiin vaikuttavan kielteisesti erityisesti pelastajien rekrytointiin. Monet ensihoitajat ilmaisivatkin huolensa pelas tajan huonosta motivaatiosta ja osaami sen tasosta, minkä takia vastuu ensihoi totehtävillä jää yksin ensihoitajalle ja lisää tämän kuormitusta. Asteikon vastaukset “täy sin samaa mieltä”, ”jokseenkin samaa mieltä”, ”täysin eri mieltä” sekä ”jokseen kin eri mieltä” on tässä jutussa yhdistetty “parantaa” ja ”heikentää” vastauksiksi. Eräs vastaaja totesikin: ”En halua olla koskaan enää moniamma tillisessa yksikössä töissä.” PELASTAJIEN MOTIVAATIO ALHAALLA Ensihoitotaustaisten vastaajien kom menteissa mainittiin useasti pelastajien heikko motivaatio ja osaamisen taso, mikä näkyi työparityöskentelyssä. Yli neljännes (28 %) aktiivisesti moniam matillisessa yksikössä työskentelevistä ei haluaisi työskennellä kyseisessä yksi kössä. Toisaalta lähes yhtä iso osa vastaajista piti vaikutuksia työhyvinvointiin ja työs säjaksamiseen neutraalina. Myöskään huono palkkaus, perehdytyksen puute, vähäinen pelastuksen tehtävänmäärä ja ”pienellä asemalla nököttäminen” eivät ainakaan lisänneet vastaajien työmotivaatiota. He ihmettelivät, miten neljän vuoden ensihoidon opinto jen jälkeen vain yhden kurssin suoritta malla voi toimia pelastuksen tehtävillä. Enemmistö vastaajista, jotka ottivat kantaa yksikön taloudelli suuteen, totesivat, että yksikkö ei tuonut taloudellisia säästöjä. Loput vastaajista eivät ottaneet kantaa tai totesivat, että heille ei ollut väliä työskentelevätkö yksikössä vai eivät. Henkilöstön ja vahvuuksien pienentyessä entisestään, monet kuvailivat yksikköä ”pelastusalan ruumisautoksi”, ”ammattipalomiehen kuolemaksi” ja ”ammatilliseksi itsemur haksi”. RAJUA KRITIIKKIÄ PELASTAJILTA Vastaajat kuvailivat yksikön syövän vain pelastuksen resursseja. Pelasta jatutkinnon tarpeellisuus kyseisessä yksikössä kyseenalaistettiin, kun vastaa jien mukaan 98 prosenttia tehtävistä on ensihoitoa. Samalla ensihoitajat kuvasivat tehtävien monipuolistumisen myötä työmotivaa tionsa jopa parantuvan. Vastaajat kokivat tämän jopa pelastajien ammattitaidon väheksymisenä. KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT Pelastajat ovat moniammatillisessa yksikössä usein pakotettuna.. SEKAVA KONSEPTI Useat kuvailivat moniammatillisen yksi kön olevan epämääräinen sekamelska, jossa pelastajien työnkuvaa ei ole tehty selkeäksi
Esihenkilötehtävissä työskentelevistä henkilöistä enemmistö (63 %) ilmoitti Esihenkilöt: Tuoko hybridi ollenkaan säästöjä. Arvioimme, että esihenkilöillä on käytössään näkemyksiä, jotka perustuvat myös muuhun kuin pelkkään omaan olet tamukseen. Enemmistö esihenkilöistä (58 %) vastusti moniammatillista yksik köä, yksikön kannalla oli 29 prosenttia vastaajista ja 13 prosenttia ei halunnut ilmaista kantaansa. Esihenkilöistä kymmenen ilmoitti työskentelevänsä alueella, jossa ei ole moniammatillista yksikköä. Kuusi esihenkilöä ei osannut ottaa asiaan kantaa. SÄÄSTÖT JAKOIVAT NÄKEMYKSIÄ Moniammatillisten yksiköiden yhtey dessä puhutaan usein mahdollisuudesta saavuttaa taloudellisia säästöjä ja paran taa palveluja. 5/2024 Pelastustieto 17 P elastustiedon moniam matillisia yksiköitä koske vaan kyselyyn vastasi 38 henkilöä, jotka mainitsi vat työskentelevänsä joko ensihoidon tai pelastustoimen esihenki lötehtävissä. Esihenkilöt kuvasivat, että moniammatilliset yksi köt ovat talouden näkökulmasta tarkas teltuna kustannustehokas tapa tuottaa valmiutta ja suorituskykyä molemmille toimialoille ja että ne ovat erityisesti har vaalueil la ”pakon sanelema juttu”. toimivansa esihenkilönä pelastajille ja loput vastaajista (37 %) toimivat ensi hoitajien esihenkilöinä. Vastausten perusteella näin ei näyttäisi kuitenkaan olevan. Toi saalta moniammatillisen yksikön kuvat. Taloudellisten säästöjen osalta esihen kilöiden näkemykset jakautuivat tasan puolesta ja vastaan. Lähes kaikki heistä ilmoitti työskentelevänsä vakituisessa työsuh teessa
Työhyvin voinnin osalta esihenkilöiden vastaukset jakautuivat pääosin ”ei vaikutusta” (39 %) tai ”heikentää / heikentää erittäin paljon” (45 %) välille. Toisaalta synergiaetujen nähtiin useimmiten toteutuvan vain yksipuoli sesti. HYVÄÄ SYNERGIALLE, HUONOA REKRYLLE Suurin osa esihenkilöistä (61 %) arvioi moniammatillisten yksiköiden olevan kielteinen asia houkuttelevuudelle, kun organisaatioon rekrytoidaan henkilöstöä. Esimerkkeinä mainittiin muun muas sa, että moniammatillisen yksikön pelastajalla ei aina välttämättä ole osaa mista toimia pelastuksen tilannepaikan johtajana, tilannepaikalla voi myös olla tarve sekä ensihoidolle että pelastukselle eikä pelastaja näissä tilanteissa voi toimia molemmissa tehtävissä. Sen sijaan yli puolet (53 %) esihenkilöistä katsoi, että moniammatillisilla yksiköillä on selkeästi työmotivaatiota heikentävä vaikutus. Sen sijaan moniammatillisten yksiköiden arvioitiin pitävän ennallaan (34 %) tai parantavan (50 %) alojen välistä syner giaa. Vain muutama esihenkilöistä ilmaisi, että moniammatillinen yksikkö voisi parantaa työhyvinvointia, työssä jaksamista tai työmotivaatiota. Kehitysehdotuksina mainittiin, että ensihoitoyksiköiden ensihoitajia voi taisi täydennyskouluttaa esimerkiksi heittoliinan tai muun kelluttavan pelas tusvälineen ja yksinkertaisten sammu tusvälineiden käyttöön, jolloin voidaan saavuttaa sama tai jopa parempi koko naishyöty kuin moniammatillisella yksi köllä. KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT. Jakauma työssäjaksamisen näkökulmasta oli lähes sama. Pelastustehtävien osalta vastaajien näkemykset jakautuivat voimakkaasti erityisesti viiveiden osalta. NEGATIIVISTA HENKEÄ Työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja työmotivaatio kulkevat useimmiten käsi kädessä. Esimerkkeinä heikentyneestä työmotivaatiosta mainittiin yksikön hen kilöstön haluttomuus lähteä joko pelas tuksen tai ensihoidon tehtäville. ENSIHOITO HYÖTYY, PELASTUS HÄVIÄÄ Esihenkilöiden enemmistön näkemysten mukaan moniammatillinen yksikkö on lyhentänyt ensihoidon viiveitä, nopeut tanut ensihoidon aloittamista ja autta nut saavuttamaan ensihoidon tavoitteet. Enemmistö esihenkilöistä katsoi, ettei moniamma tillinen yksikkö nopeuta pelastustoimin nan aloittamista ja että tavoitteet pelas tuksen osalta eivät täyttyneet toivotulla tavalla. 18 Pelastustieto 5/2024 tiin olevan vain kalliimpi ambulanssi, jossa säästöt valuvat ensihoidolle. Pelastuksen esihenkilöt olivat kriittisempiä pelastuksen tavoitteiden täyttymisen osalta. Esihenkilöiden näke mysten mukaan pelastusyksiköt tulisikin pitää pelastusyksikköinä ja ambulanssit ambulansseina. Toisaalta esihenkilöt pitivät yksi köitä jopa välttämättöminä yhteistoi minnan ja synergiaetujen kehittämisen vuoksi. Yksikön nähtiin palvelevan pääasiassa ensihoidon tarpeita ja esihenkilöt poh tivatkin sitä, että palveleeko se lainkaan pelastuksen tarpeita, sillä yksikön tehtä vistä suurin osa on ensihoidon tehtäviä
Ensihoidon parissa työskentelevät henkilöt suhtautuivat turvallisuuteen ensihoidon tehtävillä hieman pelastustaustaisia henkilöitä kriittisemmin. Taustoistaan riippumatta vastaajat arvioivat, että moniammatilli sella yksiköllä ei ole juurikaan vaikutuk sia ensihoidon työturvallisuuteen tai että yksikkö voi jossain määrin jopa parantaa työturvallisuutta ensihoidon tehtävillä. Tosin moniamma tillisena yksikkönä toimivan ajoneuvon mainittiin olevan ”epäkäytännöllinen möhkäle”, jonka käytettävyys kaikissa olosuhteissa on huono kokonsa ja köm pelyytensä vuoksi. Kehi tysehdotuksena vastaajat mainitsivatkin ensihoidon koulutuksen lisäämisen yksi kössä työskenteleville pelastajille. Pelastustaustaiset henkilöt suh tautuivat kriittisemmin yksikön työtur vallisuuteen pelastuksen tehtävillä kuin ensihoitotaustaiset. PELASTAJILLE EI RIITTÄVÄÄ TUKEA Vastaajia mietitytti kovasti, miten työ turvallisuus pelastustehtävillä todelli suudessa toteutuu, jos yksikössä on vain yksi pelastajakoulutuksen saanut hen kilö. Vastaajat totesivat, että pelastuksen ensilähtö ei voi perus tua nykymuotoiselle moniammatilliselle yksikölle, sillä yksikön henkilöstö ei mah dollista tehokasta ja työturvallista toi mintaa vaativilla pelastustehtävillä. Vastaajat kuitenkin totesivat, että savusukellusta ei voi turvallisuussyistä aloittaa ennen kuin paikalle on saatu moniammatillisen yksi kön lisäksi lisää savusukelluskelpoisia henkilöitä paineistetun letkun kanssa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Turvallisuus ei välttämättä toteudu Pelastajilta ei aina saa riittävää tukea potilaan hoitamisessa.. Jos potilasturvallisuusnäkökulmasta toivottiin, että molemmat yksikön työn tekijät olisivat ensihoitoon koulutettuja, niin sama päti pelastuksen näkökulmasta. Suurin osa vastaajista katsoi, ettei moniammatilli sella yksiköllä ole juurikaan vaikutuksia potilasturvallisuuteen tai että moniam matillinen yksikkö voi heikentää potilas turvallisuuden toteutumista. Vastaajat katsoivat, että yksikön hoidollinen osaaminen laskee huomat tavan paljon, mikäli siinä työskentelee pelastajan sijaan ilman pelastajan tutkin toa oleva sopimuspalokuntalainen. AVOIMISTA VASTAUKSISTA EI TUKEA Vastaajien näkemyksille siitä, että ensi hoidon työturvallisuus pysyy ennallaan tai jopa hieman paranee moniammatil lisessa yksikössä, ei saatu selitystä avoi mista vastauksista. ENSIHOITAJILLE EI RIITTÄVÄÄ TUKEA Vastaajien mukaan ensihoito on tervey denhuollon toimintaa ja he kokivat, että pelastajalta ei välttämättä saa riittävää tukea potilaan hoitotilanteissa – varsin kaan, jos tämä ei ole kiinnostunut ensi hoidosta. Pelastajan lyhyen koulutuksen ei katsottu tuovan riittävää osaamista ensihoidon tehtäville, joista esimerk keinä nostettiin kiireettömiin ensihoito tehtäviin liittyvä hoidon tarpeen arviointi ja kiireelliset tehtävät, joissa hoidollisen lisäavun paikalle saapuminen voi kestää pitkään. Toisaalta iso osa vastaajista ilmaisi huolensa pelastuksen työturvallisuuden toteutumisesta moniammatillisessa yksi kössä pelastuksen tehtävillä. Toi saalta vastaajat toivat esiin myös sen, että vakuutustekniset asiat voivat estää ensi hoitajan savusukeltamisen, vaikka hän olisikin savusukelluskelpoinen ja toimisi alueen sopimuspalokunnassa. Toivomus oli, että molemmat yksikössä työskentelevät olisivat savusukelluskel poisia, jotta heistä saisi muodostettua sammutustehtäville turvaparin. 5/2024 Pelastustieto 19 V astaajien näkemykset jakautuivat tarkastelta essa moniammatillisten yksiköiden toimintaa työ ja potilasturvallisuuden näkökulmasta
Vastausten perusteella näyttää siltä, että moniammatillisten yksiköiden teh tävistä suurin osa on nimenomaan ensi hoidon tehtäviä. Osit tain syynä voi olla, että kaikkia käy tännön asioita ei ole mietitty loppuun asti. HYVÄ VAIN PAPERILLA Monien vastausten perusteella jää vai kutelma, että moniammatilliset yksiköt näyttävät hyvältä vain paperilla. Vaikka talous onkin yksi peruste moniammatilliselle yksikölle, niin konk reettista tutkimustietoa taloudellisuu desta ei tällä hetkellä ole. TALOUDELLISUUDESTA EI TAKEITA Avoimissa vastauksissa tuotiin ilmi, että erityisesti ensihoidon viiveisiin liittyen vastaaminen oli hankalaa. Merkille pantavaa on, että useimmilla alueilla moniammatillisia yksiköitä on perustettu nimenomaan pelastuksen aloitteesta. Vaikuttaisi siltä, että useammalla alueella moniammatillinen yksikkö on käytännössä yksi ensihoidon yksiköistä, jolloin pelastajalle suunnitellut tehtävät Tulokset kriittisessä valossa KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT. Siitä huolimatta pelastustaustaiset vastaajat suhtautui vat kriittisemmin yksiköiden hyötyihin nimenomaan pelastuksen näkökulmasta. Voidaankin siis kysyä: kuinka taloudellinen kyseinen yksikkö todellisuudessa on. Toki tällöin on luonnollista vastata, että yksiköllä ei ole vaikutusta tai että vaikutus viiveisiin on positiivinen. 20 Pelastustieto 5/2024 M oniammatilliset yksiköt jakoivat kyselyssä voi makkaasti mielipiteitä. Poikkeuksellisen suuri määrä (137) avoi mia vastauksia kertoi, että vastaajilla oli sanottavaa. Aiemmista selvityksistä poiketen tämän kyselyn vastaajat suhtautuivat moniammatillisiin yksiköihin huomattavasti kielteisemmin. Vastaajien vaakakupissa näyttäytyi vain kaksi vaih toehtoa, joko moniammatillinen yksikkö tai ei yksikköä lainkaan. Tästä syystä vastaajat pohtivat, onko kyseessä vain kallis eri koisvarusteltu ambulanssi, jonka väli neistölle ei ole todellista käyttöä ja joka voi viedä rahaa pois muulta pelastustoi melta