OOPPERAJUHLIEN turvallisuus kunnossa PALOMIESHISSI auttaa pelastajia VAATIVA PELASTUSTEHTÄVÄ 50 metrin korkeudelta voimalinjapylväästä 5/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN kokeilivat siipiään Porissa Opiskelijat
Ominaisuuksiensa ansiosta se on helposti siirrettävissä helikopterilla tai henkilö-, pakettija kuorma-autoyhdistelmällä. trailerin (Painot perusvarustein 6000–10 000 mallit) • Työpaine 2–16 bar • 120–150 litran PA-säiliö/toiminta-aika kuormasta riippuen 3–5 tuntia Lisäsäiliön käyttöönotto tai tankkaaminen onnistuu jopa laitteen käydessä täydellä teholla • Lisävarusteena RTP tai erillinen vaahtolaite, korkeapainepumppu 40 bar/250–400 litraa • Asiakaskohtainen modifiointi mahdollista • Valmistetaan kokonaan Suomessa, Esteri Groupin tehtaassa ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuodenkokemuksella. Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi. PÄÄKIRJOITUS ESTERI – MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Esteri ASL on maailman pienin ja kevein 6000 tai 10 000 litran tuottoluokan siirrettävä palopumppuyksikkö. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. OMINAISUUDET • Kokonaispaino 2 200–2 600 kg sis
Helsingin Pelastuskoulu sai maininnan ohjel maan. Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi Petteri Orpon hallitus ryhtyy kesälomakauden jälkeen toteuttamaan ennen juhannusta julkista maansa ohjelmaa. Siihen tar vitaan rahaa, ja nyt se pitäisi kaivaa valtion pussista. On mahdollista, että ruotsinkielisestä koulutuksesta puuttuva maksuton majoitus – toisin kuin Kuopion kampuksella – täyttää yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä syrjinnän tunnusmerkit. Sen toimintaa luvataan kehittää erityisesti eteläisen Suomen tarpeita silmällä pitäen. Silloin voivat pienetkin rahantarpeet jäädä jyrän alle. Opisto seuraa koulutus tarvetta. Koulu tusmääriä lisätään Pelastusopiston johdolla. Pelastusala ei ole ainut, joka huutaa lisää työvoimaa.. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Hallitus lupaa muun muassa korjata pelastaja pulan ja huolehtia alan veto ja pitovoimasta. Tuore sisäminis teri Mari Rantanen totesi, että myös poliittinen johto auttaa asiassa, jos ei muuten onnistu. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. ESTERI – MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Esteri ASL on maailman pienin ja kevein 6000 tai 10 000 litran tuottoluokan siirrettävä palopumppuyksikkö. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Tomi Vastamäki Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Muutokseen vaikuttanee myös se, että yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo lakia Pelastusopistosta eri tavalla kuin sisäministeriö. Hallituksen päätehtävä on sopeuttaa julkista taloutta useilla miljardeilla. OMINAISUUDET • Kokonaispaino 2 200–2 600 kg sis. trailerin (Painot perusvarustein 6000–10 000 mallit) • Työpaine 2–16 bar • 120–150 litran PA-säiliö/toiminta-aika kuormasta riippuen 3–5 tuntia Lisäsäiliön käyttöönotto tai tankkaaminen onnistuu jopa laitteen käydessä täydellä teholla • Lisävarusteena RTP tai erillinen vaahtolaite, korkeapainepumppu 40 bar/250–400 litraa • Asiakaskohtainen modifiointi mahdollista • Valmistetaan kokonaan Suomessa, Esteri Groupin tehtaassa ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuodenkokemuksella. Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta ei enää järjes tettäisi osana Pelastusopiston, vaan Helsingin Pelas tuskoulun toimintaa. Ominaisuuksiensa ansiosta se on helposti siirrettävissä helikopterilla tai henkilö-, pakettija kuorma-autoyhdistelmällä. Asian käsittely on siirretty yhdenvertaisuus ja tasaarvolautakunnalle. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Pelastustoimea ja siinä sivussa hätäkeskuslaitosta käsittelevä osuus vie ohjelmassa vajaat kaksi sivua. Jääkin nähtä väksi, miten opisto tätä seuraa ja millaisin kriteerein se järjestää alueellisia koulutuksia. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat ovat enää toteut tamista eli rahoitusta vaille valmiit. 5/2023 Pelastustieto 3 Aika toteuttaa Päätoimittaja Esa Aalto, p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Ohjel massa velvoitetaan Pelastusopistoa seuraamaan koko maan pelastajatarvetta ja järjestämään tarpeen vaatiessa myös alueellisia koulutuksia. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
K U V A : JO N I H Y Y R Y L Ä IN E N 36 Evykertausta ilman muodollisuuksia vartiolaiva Turvalla
5/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastustehtävä voimalinjapylväässä 14 Ensihoidon tulevaisuus Savonlinnassa 16 Tulipaloja ja riskejä Olavinlinnassa 18 Tehtävä taiteessa: Savonlinnan oopperajuhlat 24 Perehdy palomieshissien toimintaan 31 Lintuperspektiivistä 32 Mirafoni 34 Elvytyssymposium Tanskassa 40 Keskustelua: Tulipalot puoleen nykyisestä 41 Uusi koulutus kriisinkestävyyteen 42 Väsynyt lanssari 44 Palontorjuntatekniikka on kokonaisuus 46 Puheenjohtajalta 52 Aarne & Dave 54 Oppilaitosten antoisa yhteisharjoitus 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Ajo-oppia ja Pedimetri 64 Näistä tykkään: Toni Hautamäki 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa ja nimityksiä 28 Työharjoittelu Keniassa oli antoisa ja haastava 22 Ensimmäinen ohje aurinkosähkö järjestelmistä 26 Tekoäly avuksi myös pelastusalan viestintään 50 Turvallisuus tulitöissä syntyy yhteistyössä 20 Heikki Levón kaasutti eläkkeelle K U V A : H E IK K I V IIA
Torstaina 12.10. Kotka Pelastusalan ammattitapahtuma Turvallisuus 2023 -messut järjestetään 11.– 12.10.2023 ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa. Samaan aikaan järjestetään myös FinnSec, Kiinteistö ja Avita AudioVisual Expo -messutapahtumat.. (2–3 t + web.) • Väestönsuojan hoitajan verkkokurssit 18.1.–31.12. Oppiminen korostuu myös onnettomuuksista oppimalla. Niin ikään jatkuvuuden hallinnasta puhutaan myös huoltovarmuuden näkökulmasta, kuinka varaudutaan mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin poikkeusoloissa. ”Toimialan varautumiseen liittyy myös tulevaisuuden tekijät ja ammatillisen osaamisen ylläpito. Turvallisuus 2023 -messujen ensimmäisen päivän ohjelmassa nousee opiskelijoille suunnatut aiheet, kuten turvallisuusja pelastusalan työmahdollisuudet, joita esitellään muun muassa uratarinoiden kautta. Päivä paloasemalla PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tunti turvaa: Säteilyn käyttö ja riskit – pelastustoimen näkökulma, 6.9. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Mynämäen urheilukeskus • 25.11. 8.9.2023 TAYS, taitokeskus, Tampere • Olhava Emergency Medicine Camp 19.–22.9. Keskiviikkona 11.10 aiheesta puhuu Onnettomuustutkintakeskuksen Kai Valonen. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 27.–28.9. Silja Line -risteily PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Kansainvälisen pel.toiminnan as.tuntijakoulutus 14.–15.12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laatuja turvallisuusjohtaja Sam Vuorinen puhuu jatkuvuudenhallinnasta ja häiriötilanteiden hallinnan menettelyistä hyvinvointialuetasolla. Teams • Pelastusalan työterv.huollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 20.–21.9 Helsinki • Yritysturvallisuusfoorumi 15.–17.11. ”Ohjelma on alan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille maksuton”, Jussi Kivikari Helsingin Messukeskuksesta sanoo. Aiheesta puhuu Huoltovarmuuskeskuksen turvallisuusja valmiuspäällikkö Andreas Schneider. Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen avaa asiaa Turvallisuus-lavalla. • PVAT1-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus, 25.10. Toivomme, että alan esihenkilöt hyödyntävät tilaisuuden itselleen ja alaisilleen maksuttomaan koulutukseen, ja että saamme paikan päälle myös alasta kiinnostuneita nuoria”, Tomi Timonen Suomen Palopäällystöliitosta sanoo. PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Kansalliset CTIF-kilpailut 9.9. Hankinnat ja hankintayhteistyön muodot uudessa hallintorakenteessa kiinnostavat niin elinkeinoelämän kuin jatkuvuuden varmistamisen näkökulmista. Oulu • Turvallisempi koti -verkkokoulutus 1.1.–31.12. JKL ENSIHOITOALA • Suomen elvytysneuvoston elvytyskilpailu. 6 Pelastustieto 5/2023 TAPAHTUMA Viiden vuoden odotus päättyy AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 14 prosentissa vuoden 2022 rakennuspaloista rakennuksen tuhoutunut pinta-ala oli vähintään puolet rakennuksen kokonaisalasta. Ajankohtaisissa ohjelmissa sukelletaan turvallisuuteen niin varautumisen ja huoltovarmuuden kuin koulutuksen ja työurien näkökulmista. Repovesi, Kouvola • Valtakunnalliset Traumapäivät XIX 27.–29.9
Yksi hälytystehtäviin lähtevistä on myös puheenjohtaja. Paikalliset kollegat oli meitä täällä vastassa. (X) Varhaisnuoriso-osasto on kasvanut Porin VPK:ssa ja nyt mukana on jo parikymmentä alle kymmenvuotiasta lasta. ”Liityin palokuntaan kahdeksan vuotta sitten nimenomaan kiinnostuksesta osallistua hälytystehtäviin.” Palokunta on hänelle myös verenperintöä. Ville Tuovinen 16.8. Ja kyllä, sata vuotta sitten tähän rivitaloon tehtiin vesikatteen ylittävä palo-osasto. (X) ” Suomen yksi vanhimpia puisia rivitaloja täytti sata vuotta #Tampere’ella. Lisäksi teemme yhteistyötä paikallisen konservatorion kanssa. Ensimmäisessä valmiussiirrossa Suomi lähettää 24 pelastustyöntekijän ryhmän. Soittajat vaihtuvat ja myös soittokunnan soittajien määrä on lisääntynyt. Siksi nuorempia haluttiin mukaan palokuntaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Samanlaista huolehtimista tulee edellyttää pelastuslaitoksilta kotimaassa. Toiseksi vanhin vapaaehtoinen palokuntamme Porin VPK elää 160-vuotiaana ajassa ja muun muassa parisen vuotta sitten perustetun varhaisnuoriso-osaston ansiosta jäsenmäärä on noussut. Se on Ristin mukaan palokunnalle sopiva määrä. Tällä hetkellä mukana hyvässä harrastuksessa on noin 200 jäsentä. Uusia jäseniä palokuntaan tulee paitsi kaverien houkuttelemana, myös erilaisten tapahtumien kautta, joissa vpk käy esittelemässä toimintaansa. Matka jatkui vuokra-autoilla kohti paloasemaa. ”Varhaisnuoriso-osastossa on tällä hetkellä 20 alle kymmenvuotiasta lasta. Turvallista matkaa Portugaliin lähteville! Isto Kujala 15.8. Enemmänkin olisi tulijoita, mutta kouluttajia tarvittaisiin enemmän”, puheenjohtaja SiniVuokko Risti kertoo. Soittooppilaat voivat suorittaa yhteismusisointiopintojaan Porin VPK:n soittokunnassa.” Porin VPK:lla on vuosittain noin 100–120 hälytystehtävää. ?. Sisäministeriö 14.8. ”Nyt päivätyötä tekevälle opettajalle palokuntaharrastus sopii hyvin.” Esa Aalto. ”Uusia jäseniä tulee myös palokunnan oman soittokunnan kautta. 5/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Toiseksi vanhin elää ajassa K U V A : A N N E -M A R I S A N T A LÄ H D E ” Ensimmäinen ryhmä pelastajia lähtee tällä viikolla auttamaan Portugalia maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto 17.8. (X) ” Iltapäivällä saavuttiin Lissaboniin. (X) ” Kuvasta päätellen valtio huolehtii Portugaliin lähtevien pelastushenkilöiden työturvallisista varusteista. Miksi tästä tavasta luovuttiin. Antti Määttänen 13.8. Aikaisemmin palokunnassa oli nuorisoosasto 10–17-vuotiaille, mutta myös nuorempia haluttiin mukaan, koska kymmenvuotiaat ovat jo hyvinkin sitoutuneita jo hon kin tiettyyn harrastukseen. (X) ” Ensimmäinen putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kouluttajakoulutus on saatu maaliin ?. Ristin isä ja isoisä ovat olleet mukana muualla palokuntatoiminnassa, mutta hän ei vielä nuorena ollut kiinnostunut tuolloin enemmän pojille suunnatusta harrastuksesta
Vanha elvytysnukke on jo muutaman kerran liimattu kasaan. Kun ensihoitoa koskeva laki muuttui, pelastus ei arvioinut, onko sen toimintatapa yhä oikea. Pelastuksessa ja ensihoi dossa ei tunneta kunnolla terveydenhuoltolakia, jonka mukaan vastuu äkillisesti loukkaantuneesta on ensihoidolla. 2 ”Kun saavuimme kohteeseen näin savua ja kolmen pienen lapsen lähtevän nuotion ympäriltä karkuun. Hän on pitkään selvitellyt epäkohtaa ensivasteyksiköiden (evy) hälyttämisessä. #sarpirkanmaa #meripelastus #vapaaehtoistyö #veneily #viisaastivesillä #turvallisestivesillä #rahankeräys AJASSA MITÄ KUULUU. Miksi ajankohtainen. K U V A : V E E R A K O R H O N E N Avun saanti ontuu Sakari Aalto on eläkkeellä oleva ensihoidon opettaja ja sopimuspalokuntalainen. 3 ”Sitten kun pelastajat ja ensihoito tulevat paikan päälle, katsotaan miten toiminta menee. Tampereella 25kpl ja Valkeakoskella 2kpl. 8 Pelastustieto 5/2023 INSTAGRAM @sarpirkanmaa Heinäkuun aikana Meripelastus Pirkanmaalla oli yhteensä 27 tehtävää. Savon Sanomat 2.8. Muistutus: Meripelastus Pirkanmaa käynnisti pienkeräyksen yhdistyksen käytössä olevien pelastusalusten ensiapuvälineistön päivittämiseksi. Henkilövahinkoon johtaneessa pelastustehtävässä pelastusyksikön lisäksi ei hälytetä evy:ä, vaikka sen käyttö muuten olisi vakiintunutta. Hyvinvointialueet tekevät parhaillaan pelastuksen ja ensihoidon palvelutasopäätöksiä, joissa evy-toiminnasta tulisi päättää synkronoidusti, mutta se tuppaa jäämään vähälle huomiolle molemmissa päätöksissä. Yle 3.8. Pyörät ja reput jäivät nuotiopaikalle”, kertoo vanhempi pelastaja Jouni Laukkanen Kiuruveden asemalta lasten sytyttämästä nuotiosta, joka sammuttamattomana olisi voinut levitä maastoon. Tavoitteena on hankkia defibrillaattori sekä siihen harjoitteluvälineet ja Little Anne QCPR elvytysnukke. Mistä tämä johtuu. Pelastusyksiköiden potilastyötä ei tällöin johda terveystoimi, hoitoa ei dokumentoida, eikä potilas ole potilasvahinkovakuutuksen piirissä. Eli osataanko tehdä kaikki toimenpiteet, joita on harjoiteltu ja mitä kuuluu protokollaan”, kertoi palopäällikkö Jyrki Paunila Pirkanmaan pelastuslaitokselta ennen raitiovaunupelastusharjoituksen alkua. POIMINNAT K U V A : K A R I A LE N T O LA. Mikä on ongelma. 1 ”Ei varmaan miellyttävä tapaus ollut, olivat itse yrittäneet saada sitä pois”, kertoo päivystävä palomestari Jukka Saarelainen kyyn poikasen seikkaluista polvijärveläisessä kodissa HS 15.8
”Olemme valmistelleet viestintäsuunnitelmaa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Rakennuspalojen lukumäärä vähentynyt Suomi lähettää valmiussiirtona yhteensä 48 pelastustyöntekijää Portugaliin. Meillä ei ole voimavaroja osallistua jokaiseen tapahtumaan. Kohderyhmäanalyysin perusteella esimerkiksi Turvallisuus-messut eivät ole tässä mielessä hyvä tapahtuma. ”Puolustusvoimat on eräs hyvä yhteistyökumppani. AJASSA TILASTO Suomalaiset auttamassa Portugalissa Rakennuspalojen lukumäärä on vähentynyt vuoden lähes 6000 palosta noin 5000 paloon vuosikymmenen aikana. Siellä kohderyhmänä ovat turvallisuusalan ammattilaiset, eivätkä potentiaaliset opiskelijaksi hakevat.” Millaista yhteistyötä toivotte pelastuslaitosten kanssa, koulutuspäällikkö Pekka Lindholm. Pelastushenkilöstön tehtävänä on avustaa ja tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa. Vähenemistä on tapahtunut kaikissa muissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta teollisuusja varastorakennuspaloja, joita on ollut keskimäärin 777 paloa vuodessa. Lisäksi pelastusalalta eläköityy tulevina vuosina 1400 pelastajaa, joiden tilalle on palkattava uusia osaajia. Pelastajakoulutuksesta kiinnostuneita opiskelijoita pitää löytää entistä enemmän. Ensimmäinen ryhmä saapuu takaisin elokuun lopussa ja toinen ryhmä lähtee syyskuun alussa. Miten Pelastusopistossa on valmisteltu potentiaalisten pelastajaopiskelijoiden etsintää, koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Kesän 2023 maastopalotilanne on ollut eteläisessä Euroopassa haasteellinen, ja edellisten vuosien kokemusten perusteella Portugali on valikoitunut tänä vuonna Suomen tukikohteeksi. Tämä on koko toimialan yhteinen asia, ei yksinomaan Pelastusopiston.” Mitä muita yhteistyömuotoja on suunniteltu. 5/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten innostaa pelastajakoulutukseen. Siellä on myös paljon alan koulutuksen käyneitä, jotka ovat mitä parhaimpia kertomaan koulutuksestaan ja työstään. Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista EU-maista ja niihin osallistumisesta on sovittu ennen maastopalokautta. ”Toivomme, että pelastuslaitokset toisivat omilla alueillaan tilaisuuksissaan esille alan koulutusmahdollisuutta. Suomalaiset pelastajat auttavat Portugalia maastopalojen hallinnassa. Meidän on myös arvioitava, millaisiin tapahtumiin meidän kannattaa osallistua. Portugali pyysi apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tärkeitä kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat.” Millaisiin tapahtumiin Pelastusopisto on suunnitellut osallistuvansa. Yhteensä tarve nousee siis yli kahteen tuhanteen. ”Muun muassa marraskuussa järjestettäville Studia-messuille olemme menossa esittelemään pelastajakoulutusta. EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja myös Kreikkaan ja Ranskaan. Esimerkiksi Kainuun Prikaatissa järjestetään siviiliin siirtyville varusmiehille tilaisuus, jossa oppilaitokset pääsevät esittelemään toimintaansa ja sinne mekin nyt menemme.” Esa Aalto. Sisäministeriön selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan tuhat uutta pelastajaa vuoteen 2030 mennessä
Kuva: AFP/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 18°24’4 P 70°46’3 L Palomiehet sammuttavat tulipaloa kauppakeskuksen räjähdysonnettomuudessa, jossa kuoli kolme ihmistä ja 39 loukkaantui San Cristobalissa Dominikaanisessa tasavallassa 14. elokuuta 2023
Pelastustehtävä 50 metrin korkeudessa voimalinjapylväässä piti hoitaa 62 metriin ulottuvalla nostolaitteella.. Valvomon kanssa varmistimme, että molemmat toi mijat ymmärtävät turvallisen toimintata van, kyseessä oli kuitenkin 110 kilovoltin avojohto”, Strandberg kertoo. Se tasattiin maantielle apukuljettajanpuoleinen kylki kohtee seen päin paikkaan, jossa nostolaitteen kääntöpöydästä oli noin 20 metrin etäi syys pylvään juureen. Paikalle hälytettiin 62 metriin ylettyvä nostolavaauto. 12 Pelastustieto 5/2023 Pelastustehtävä voimalinjapylväässä Helsingin pelastusyksiköt hälytettiin tehtävälle: Ihmisen pelastaminen ylhäältä, henkilö voimalinjapylväässä. Valvomon kytkettyä johtimet jännitteettömäksi, on sähköalan ammattihenkilön vielä koestettava jän nitteettömyys ja sen jälkeen maadoitet tava johtimet. Vasta sitten voitiin aloittaa varsinainen pelastustehtävä. Ensimmäisessä aallossa pai kalle tulleen nostolavaauton kuljettaja totesi, että kohde on liian korkealla hänen 42 metriin ylettyvälle nostolaitteelleen. Voimalinja kytkettiin nopeasti tapahtumapaikalla jännitteet tömäksi. 110 kilovoltin jännite ja pylvään korkeus sanelivat tehtävän kulkua. ON PÄÄSTÄVÄ KORKEAMMALLE Voimalinjapylvääseen kiivenneen henki lön etäisyyttä selvitettiin etäisyysmitta rilla, joka näytti hänen olevan 48 metrin korkeudella. ”Työturvallisuuden takia toiminta on tarkoin ohjeistettu. Paikalle tullut päivystävä palomestari Petri Strandberg otti heti yhteyttä voimalinjaa hallitsevan yhtiön valvomoon. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Helsingin pelastuslaitos AJASSA H elsingin pelastuslaitoksen yksiköt hälytettiin autta maan voimalinjapylvää seen kiivennyttä henkilöä
Tuovila peruutti nostolavaauton apu kuljettajanpuoleisen takakulman niin lähelle voimalinjapylvästä kuin mahdol lista, noin kymmenen metrin etäisyy delle. 5/2023 Pelastustieto 13 Muutenkin johtimien välissä oli vähän pujoteltava. ”Meillä on nostolavaautossa kiinteä 30 metrin mittainen maadoitusjohto, joka voidaan selvittää kääntöpöydän vieressä olevasta laatikosta. ”Varasuunnitelmana meillä oli, että henkilön luokse kiivetään ja hänet aute taan köysien avulla alas”, Strandberg kertoo. Poliisi olisi halunnut koriin työpa rin. Toisella puolella Tuovila tuki takatukijalan ison maaalus levyn avulla tienpientareelle, jossa ei ollut päällystettä. ”Kun maadoitimme ylimpiä johtimia, nostolaite alkoi varoittaa, että olimme tulleet sen ulottuman rajalle, eikä sillä voinut enää mennä ylemmäs. Koestus ja maadoitusoperaatio saa tiin valmiiksi noin 40–50 minuutissa. ”Teleskooppivarren kanssa jouduin vähän vekslaamaan, että sain ohitettua alimmat johtimet. ”Tuovila oli ilmoittanut, että korissa voi tehtävän aikana olla maksimissan kolme henkilöä, joten poliisi sai valita, meneekö nostolavan koriin kuljettajan ja autettavan lisäksi poliisi vai pelastaja”, Strandberg sanoo. Henkilön noutaminen tapahtui rauhallisesti ja hyvässä yhteis ymmärryksessä. Toinen etutukijalka sai tukea asfaltista. Hän käänsi varsiston ajoneuvon perästä katsoen noin 45° kulmaan ja alkoi nousta poliisin kanssa maadoitettujen johtimien väliin. Siitä tukijalat avautuivat kokonaan työn puolelle, mikä myös on ulottuman kannalta tärkeää. ”Tehtävällä haastavinta oli yksikön sijoittaminen ja tukeminen siten, että asiakas tavoitetaan”, Tuovila sanoo. Tällöin nostolaitteella voitaisiin nousta mah dollisimman korkealle pylvääseen, eikä sivuttaisulottuma vähennä yhtä paljon korkeusulottumaa kuin kauempaa ope roitaessa. ”RAUHALLISUUS ON VALTTIA” Tuovila alkoi operoida nostolaitteella. Hän sai ajettua korin autettavan hen kilön tasalle niin, että tämä saattoi vain astua koriin. Voimalinjojen lisäksi tehtävällä maadoitettiin myös nostolava-auto sen kalustoon kuuluvalla kiinteällä maadoitusjohdolla.. VOIMALINJAT MAADOITETTIIN Tuovila ja sähköasentaja nousivat korilla johdinparien väliin. Johdon toi sessa päässä on kiristin ja toinen pää on liitettynä tukijalan ja ajoneuvon rungon liitoskohtaan”, nostolavaauton kuljet taja, ylipalomies Petteri Tuovila kertoo. Sitä ennen poliisi auttoi autettavan ylle efalenkin, joka oli kyt kettynä korin kiinnityspisteessä olevaan turvavaijeriin. Ylöspäin mentäessä johdinparien etäi syys toisistaan kapeni siten, että ylim män johdinparin välissä koria piti siirtää enää vain vähän sivuttaissuunnassa, jotta molemmat johtimet saatiin koestettua ja maadoitettua. Ensin hän maadoitti nostola vaauton voimalinjapylvääseen. KAIKKI EIVÄT MAHDU KORIIN Kyseessä oli poliisijohtoinen tehtävä, joten palomestari Strandberg neuvotteli poliisin kenttäjohtajan kanssa työtaktii kasta. Sen jälkeen Tuovila ja asentaja palasivat suunnitellusti maan pinnalle. Olisi ollut mahdollista, että Tuovilan, kahden poliisin ja autettavan henkilön kanssa operoitaessa laitteen ulottuma ei olisi riittänyt. Työkorilla voidaan operoida viidenkin henkilön voimin (500 kg), mutta tämä vähentää nostolaitteen ulottumaa. Voimalinjaa hallitsevan sähköyhtiön päivystäjä saapui tilannepaikalle noin 15 minuutissa. Työn puolella tukijalat voitiin tukea asfaltille. Muutenkin johtimien välissä oli vähän pujoteltava”, Tuovila sanoo. AJASSA AJONEUVO MAADOITETTIIN ”Hyväksyimme, että tehtävän turvallinen suorittaminen ottaa nyt aikaa, emmekä kiirehtineet ollenkaan mutta emme myöskään viivytelleet”, Strandberg sanoo. ”Tämänkaltaisissa tilanteissa rauhal lisuus on valttia, vaikka työn suorittami nen kestää, se pitää hyväksyä”, Tuovila sanoo. Johtimien maadoittaminen kuitenkin onnistui, mutta pylvääseen kiivenneen henkilön luokse oli vielä vajaat kymmenen metriä matkaa”, Tuovila kertoo. Suunnitelmana oli, että asentaja varmistaa johtimien vaa rattomuuden koestamalla ja maadoitta malla, minkä jälkeen Tuovila tuo hänet alas ja varsinainen pelastustehtävä polii sin kanssa aloitetaan. Sähköasentaja koesti ja maadoitti vuoron perään alimman joh dinparin johtimet. Tuovila ajoi korin noin 20 metrin kor keudessa olevan ensimmäisen johdinpa rin väliin, niiden etäisyys toisistaan oli arviolta 5–6 metriä. NOSTOLAVA-AUTO TUETTIIN UUDELLEEN Nostolavaauto oli tuettava uudelleen, lähemmäksi voimalinjapylvästä
Kriittisten potilaiden sairaalatasoiset hoidot viivästyvät, sillä lähin sairaala sen jälkeen olisi sadan kilometrin päässä Mikkelissä. Potilasvirta on sen verran suuri, että kumpikaan sairaala ei pystyisi yksin hoitamaan kaikkia potilaita”, Nuop ponen sanoo. ”Tänne on yhä vaikeampi saada työn tekijöitä. Keskussairaalan lähtö tuntuisi myös ensihoitajien nahoissa, sillä yhä useampi potilas kuljetettaisiin pitkän matkan päässä oleviin sairaaloihin: Mikkeliin (100 km), Kuopioon (160), Joensuuhun (140) tai Lappeenrantaan (160). Teksti ja kuvat: Marko Partanen E teläSavon hyvinvointialue (Eloisa) muiden hyvinvoin tialueiden tavoin on säästö paineiden kourissa. ”ISOT POTILASVIRRAT” Savonlinnassa työskentelevä ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen kuvaa mahdollisia sairaalan supistamisia suoraan potilaisiin tuntuvaksi heiken nykseksi. Hyvinvointialue ei suunni telmassaan määrittele, mistä päin aluetta Ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen arvioi, että keskussairaalan toimintojen supistaminen lisää ensihoidon tehtäväsidonnaisuutta.. Hän arvelee, että sairaalan supistamisen jälkeen tarvitaan lisää yksi köitä, jotka siirtävät potilaita yhteis työsairaaloihin. Savonlinnan keskussairaalan toiminta on ollut katkolla vuodesta 2022 alkaen. Leikkuri käy keskussairaalassa ja ehkä ensihoidossakin. Molemmissa on keskus sairaala ja 24/7 yhteispäivystys. LISÄYKSIKÖILLE EHKÄ TARVE Keskussairaalapäivystyksen lakkautta minen lisäisi Nuopposen mukaan ensi hoidon tehtäväsidonnaisuutta Savonlin nan alueella. Hänen mukaansa epävarmuuden kuva tulevasta vaikuttaa ainakin sairaalan hen kilökunnan rekrytointiin. Mikke lissä hoidetaan keskimäärin 137 potilasta päivässä, Savonlinnassa sama luku on 74. Sillä saataisiin 400000–750000 euron säästö. Eloisan säästösuunnitelma juttelee päinvastaisesti. ”Jos Savonlinnassa ei enää olisi leik kaustoimintaa, niin samalla lähtisivät päivystävät kirurgit ja anestesialääkärit. Alueen isoimmat kaupungit ovat 52000 asukkaan Mikkeli ja 33000 asuk kaan Savonlinna. Sen mukaan tavoite on säästää yhden päivystävän ambulanssin verran. Silloinen eduskunta myönsi sairaalalle erikoisrahoituksen kymmeneksi vuo deksi, mutta nykyinen hallitus leikkasi uudeksi deadlineksi 31.12.2025. Etelä-Savon hyvinvointialue haluaa säästöjä. Vaikutusta saattaa olla myös koulutukseen, sillä opiskelijoille ei enää ole harjoittelupaikkoja”, Nuopponen sanoo. Työn luonteen muuttumisella saattaa olla vaikutuksensa myös ensihoitajien pito ja vetovoimaan. 14 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO Savonlinnassa jännät paikat Savonlinnan alueella puhuttaa ensihoidon tulevaisuus
Suunni telmassa ei mainita, onko tarkoituksena ajaa jompikumpi päivystysrinki alas vai saada leikkaus aikaiseksi jotenkin muu ten. Kenttäjohtajaresurssi saate taan säästön sijasta siirtää kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyyn ja hoidon tarpeen arvioinnin virtuaaliyksikön käyt töön. Eloisa kuitenkin mainitsee suunni telmassaan, että se voisi säästää 350000 euroa vuodessa, jos se siirtyisi yhden päi vystävän kenttäjohtajan malliin. Kent täjohtaja Pöyhönen on tyytyväinen yhtei seen tahtoon, jota on löytynyt niin työn antajalta kuin työntekijäjärjestöiltäkin. On mietittävä, että laitanko sinne valmiussiirtoa menemään puolen tunnin ajomatkan päästä”, Pöyhö nen kuvailee. Se on toinen ääripää, kun toisessa ääripäässä he ajavat 150 tehtävää. Se operoi itäisellä hyvinvointialueella. HARMONISOINTIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Eloisa harmonisoi ensihoitohenkilöstön palkat rivakasti puolessa vuodessa. Elottomiin, tajuttomiin ja vammoihin lähdemme matalalla kyn nyksellä.” Kenttäjohtajien yksiköissä on paine luelvytys ja hengityslaitteet sekä hätäve ret, niitä ei ole muissa yksiköissä. Eloisa suunnitteleekin muokkaavansa ensihoidon palvelurakennetta kokonai suudessaan. ”Mikäli alueella päädyttäisiin yhden kenttäjohtajan malliin, se saattaisi mer kitä muokkauksia alueen koko järjes telmään. Malli on peräisin hyvinvointialueen muodostaneista kah desta sairaanhoitopiiristä. Kenttäjohtajat tukevat alueen ensihoitoyksiköitä, joilla ei ole yhtä pit källe vietyä valmiutta yksinään”, ensi hoidon kenttäjohtaja Joonas Pöyhönen arvelee. ”Hoitoohjeita mietimme yhteistyö aluetasoisiksi, mutta hyvinvointialueella ne ovat toistaiseksi muuttumattomat ja vastuulääkärin näköiset”, Nuopponen sanoo. ”Tämä on palapeli, jossa yritän olla askeleen edellä. Kahta kenttä johtajaa hyvinvointialueelle esitti myös asiaa viime vuonna (2022) tutkinut vir kamiestyöryhmä, joka selvitti toimintaa yhden ja kahden päivystävän kenttäjoh tajan välillä. Vasteisiin heitä ei ole mer kitty. Lissuniminen yhden hoi tajan yksikkö aloitti viime huhtikuussa. 5/2023 Pelastustieto 15 Palkat harmonisoitiin puolessa vuodessa. Joitakin muutoksia hoitoohjeisiin on kuitenkin tullut. EteläSavossa on 14 asemaa, joilla on ambulanssi. SOPIMUSPALOKUNTIA KÄYTTÖÖN Sopimuspalokuntien ensivastetehtäviä on ollut vähemmän, ehkä 100 tehtävän vuositahdilla. Kenttäjohtajat lähtevät tukemaan tehtäviä oman harkintansa mukaan tai pyynnöstä. Isoimmat niistä koske vat lääkkeitä, jotka penthroxia, magne siumia, kepraa ja pro epanutia myöten ovat nyt kaikkialla samat. SÄÄSTÖJÄ KENTTÄJOHTAJISTA Eloisan alueella päivystää yhtä aikaa kaksi ensihoidon kenttäjohtajaa, Mikke lissä ja Savonlinnassa. Alueella tullaan arvioimaan yhden henkilön yksiköiden, vaativan ensihoidon yksikön ja lääkäriyksikön tarvetta. ENSIHOITO kaavailtu ambulanssisäästö tehtäisiin, mutta toteaa leikkauksen osuvan joko 12 tunnin tai 24 tunnin yksikköön. ”Kyllä sitä enemmänkin saisi käyt tää, maaseudulla se on elintärkeä apu, se tavoittaa potilaan ensimmäisenä”, Pöyhönen sanoo. ”Saamme Atehtävistä ja moniviran omaistehtävistä INFOviestin, mikä helpottaa päätöksen tekoa tehtävälle osallistumisesta. Hän ottaa esimerkiksi Punkaharjun yksi kön, joka oli äskettäin ajanut kaksi tehtä vää ja käyttänyt niin kuusi ja puoli tuntia aikaa. Kenttäjohtaja Joonas Pöyhönen arvioi, että sopimuspalokuntalaisten ensivastetta tulisi käyttää nykyistä enemmän.. Jos laitaalueelle tulee tehtävä, kiinnostun jo ajoissa, onko siitä tulossa X vai kuljetus. ”PYRIN OLEMAAN ASKELEEN EDELLÄ” ”Näppituntuma on, että kiireisimmät ambulanssit ajavat kymmenen tehtä vää vuorokaudessa, sivummalla ajetaan vähemmän.” Pöyhösen mukaan tehtävä määrät eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Niistä hiljaisimmilla alueilla, Sulkavalla, Punkaharjulla ja Puumalassa on pelastajan ja ensihoitajan miehittämä hybridiyksikkö. Sen lisäksi olemassa olevat hyvät käy tännöt on haluttu ottaa koko alueella käyttöön, esimerkiksi ambulanssien varustelua on pyritty saamaan yhtenäi seksi
Venäjänsodassa (1656– 1658) itänaapuri poltti Savonlinnan kau pungin, mutta linnaan he eivät hyökän neet. Lähinnä havupuuta poltettaessa syntyvä kipinöinti oli laajasti tiedossa ja laivojen savupiippuihin alettiin vaatia kipinäverk koja. Teksti ja kuvat: Marko Partanen R uotsin kruunu rakensi Ola vinlinnan 1400luvun lopulla puolustaakseen levotonta itärajaansa. Molempien palojen arvellaan sytty neen höyrylaivan savupiipusta linnan tervatulle katolle lentäneistä kipinöistä. Lähes kaikki aiem masta palosta säästyneet puuosat tuhou tuivat. Vuoden 1654 palo sai voimaa myrs kystä ja tuhosi huomattavan osan linnan puurakenteista. Riskialttiisiin paikkoihin, kuten sahojen läheisyyteen pystytettiin kylt 90 metriä pitkä ja 3 metriä leveä ponttonisilta on ainoa kiinteä poistumistie Olavinlinnasta. Vuoden kuluttua elokuussa paloi taas. Linnan historia tuntee värikkäitä tarinoita paitsi puolustuskäytöstä, myös linnaa kurittaneista tulipaloista. Palossa tuhoutui linnan perus tamisjulistuksen sisältänyt kivilaatta. Myös linnan nykyinen käyttö on tuonut omat riskinsä. Palojen jälkeen linna korjattiin vain välttävästi, päälinna jäi rauniotilaan. HÖYRYLAIVOJEN KIPINÖINTIÄ 1800luvun puolivälin jälkeen linna oli jo päätynyt nähtävyydeksi. Tulipalo levisi kovassa tuulessa esteettä Kellotor nin kupeessa olevista katetuista portaista Vesiportin bastioniin, Komendantin ja Adjutantin rakennuksiin, Kellotorniin, länsimuuriin, päälinnan vesikattoon ja kirkon kellotorniin. Elokuussa 1868 kaksipäiväinen tulipalo tuhosi esilinnan pihan rakennuksista puuosat. 16 Pelastustieto 5/2023. 16 Pelastustieto 5/2023 VARAUTUMINEN Tulipaloja ja riskejä Olavinlinnassa Olavinlinnan liki 550-vuotinen historia tuntee monia tulipaloja. Kirjallisten lähteiden mukaan vuonna 1631 syttyneen palon epäillään saaneen alkunsa linnan pihalla olevan keittiön tulisijasta
Kapeat kulkuaukot ja epätasainen lattia tarjoilevat haasteita linnasta pois tuttaessa. Paikalle saadaan nopeasti lisääkin veneitä sopimuspalokunnista ja Järvipe lastajilta. Ne voidaan laukaista sekä musiikinjärjestäjän luona olevasta padista että Päykkönen päivystyspis teestä. Se on ainoa kiinteä kulkureitti linnaan. Pelastaja toimii musiikinjärjestäjän viestittäjänä ja ilmoittaa Päykköselle, jos automaatti alkaa hälyttää. Janne Päykkönen työskentelee pelastusryhmän johtajana Olavinlinnassa tapahtumien aikaan.. Palo saatiin nopeasti hallin taan eikä se levinnyt. Liekit löivät linnan sisäpi halta yli muurin, kun ohikulkijat hälytti vät apua. Pelastuslaitoksen lähimmät veneet ehti vät paikalle noin kymmenessä minuu tissa. Hän sukkuloi katsomo ja lavarakenteissa tottuneesti ja tihen tää askeliaan tullessaan kuilumaiseen kongressisaliin, etteivät esiintyjät häi riinny ja siksi, ettei tilaan kuulu Virve. Niistä tunnetuin on Savonlinnan oopperajuhlat. Pahimmassa tapauksessa pyydetään lisäapua ja linna tyhjennetään. Niiden alitse kulkee uusi syväväylä. NYKYRISKINÄ POISTUMISTIET Olavinlinna on yksi Suomen suosituim mista nähtävyyksistä, jossa pidetään paljon tapahtumia. VIIMEISIN PALO Viimeksi linnassa paloi uhkaavasti vuon na 2016. Sillä voidaan hätä tilanteessa evakuoida väkeä pois linnasta. Tapahtu massa, jossa on 600–1200 henkeä, edel lytetään kahden pelastajan valmiutta. YHTEISPELIÄ MUSIIKINJÄRJESTÄJÄN KANSSA Kongressisalin päässä tila käy ahtaaksi. Fasiliteetit vaativat sopeutumista niin yleisöltä, esiintyjiltä kuin henkilökun naltakin. Tapaus sattui tal vella, jolloin linnassa ei ollut katsomoa eikä tapahtumaa. Katsomoa ja näyttämöä tarkkaileva Päykkönen paikantaa hälytyksen. Järjestely oli haastava niin vesiliikenteelle kuin Ola vinlinnan turvallisuudellekin. ”Ennen sammutusvesijärjestelmän rakentamista tulimme tänne pelastus laitoksen veneellä, jossa on tehokas pumppu”, Päykkönen sanoo. Esityksiä voi seurata yli 2200päinen yleisö ja väki määrä saattaa enimmillään nousta 2800 henkilöön. Heidän takanaan seinällä on pieni padnäyttö, paloilmoittimen alakes kus. VAATIVA YMPÄRISTÖ Lähes 550vuotiasta linnaa ei ole suunni teltu tämän päivän tapahtumapaikaksi. LINNAN OMA SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ Kaksi muuta pelastajaa päivystää lavara kenteen alla, jossa on paljon tekniikkaa ja isoin riski. Käskyn antaa Päykkönen, mutta musii kinjärjestäjä toimeenpanee sen. Ongelma väistyi, kun 500 metriä pitkät Laitaat salmen sillat valmistuivat helmikuussa 2021. Sen takia linnaan on tapah tumien ajaksi määrätty pelastusvalmius ja rakennettu oma sammutusjärjes telmä”, palopäällikkö Antti Peltonen sanoo. Linnan ja sitä lähimmän saaren välillä kulkee kolme metriä leveä ja noin 90 met riä pitkä ponttonisilta. Linnan pihalle rakennetaan kesäisin katettu lava ja katsomo. Muurin korjaustöissä käytetty lämmitin oli sytyttänyt pressun, joka oli ehtinyt jo hiillyttää varaston puisia räys täslautoja. Katsomoa suojaavassa väliaikaiskat teessa on savunpoistoluukut ja savun poistopuhaltimet. Pelastajilta edellytetään aina savusukel lusvalmiutta. Siitä voi paikantaa automaattihäly tyksen mutta ei kuitata sitä. ”Aikoinaan hälytyksiä tuli pyroteknii kan takia, nyt sitä ei enää käytetä”, Päyk könen sanoo. Tilassa on linnan sammu tusvesijärjestelmä, jonka pumppu tuot taa työjohtoon 6 barin paineen. Aiheettoman hän kuittaa ja aiheellisissa ryhtyy asianmu kaisiin toimiin. Poistumistiet riittävät, jos väkeä on alle 600 henkilöä. Yli 1200 henkilön tapahtumissa linna miehi tetään 1+3vahvuisella pelastusryhmällä. Sinne on asettautunut musiikinjärjes täjä, joka vastaa esityksen tekniikasta ja on tapahtuman aikana Päykkösen tärkein yhteistyökumppani. Poistuminen erilaisissa tilanteissa on simuloitu. Pelastusryhmän johtaja Janne Päykkönen esitteli esityksen ajaksi suunnitel lun taktiikan. 5/2023 Pelastustieto 17 VARAUTUMINEN tejä, joissa laivahenkilöstöä kehotettiin sulkemaan kipinäverkot. Niin ei ole koskaan tarvinnut tehdä. Linnassa työskennellessään he eivät ole EteläSavon pelastuslaitok sen palveluksessa, mutta saavat työnan tajaltaan käyttöönsä varusteita. TARVITAAN PELASTAJAVALMIUS ”Linnan suurin riski on riittämättömät poistumistiet. Lisäksi linna sijaitsee saaressa, minne kuljetaan toisen saaren kautta. Oopperajuhlien aikaan pelastusryhmä on paikalla lähes jokaisena heinäkuun päivänä. Musiikinjärjestäjän vieressä on koko tapahtuman ajan yksi pelastaja. Paloilmoitin laite kytketään irti esityksen ajaksi, joten ilmoitukset eivät välity hätäkeskukseen. EVAKUOINTI VESITEITSE Linnan pihalta on nopea pääsy laiturille, jossa on tavaralautta. Vielä vuonna 2020 ponttonisilta tai tettiin moottorin avulla pois laivalii kenteen tieltä, sillä linnaa hipoen kulki kaupungin ohittava syväväylä. Lisäksi ulkopuolella, rannan läheisyydessä on moottoriruisku
Orkes teri näytti nousseen montusta lavalle ja pumppaavan musiikkiaan siinä. Kun pukua ei tar vittukaan, oli muodollisuuksien aave manattu pois. ILMEET, ELEET JA YKSITYISKOHDAT ”Isojen ryhmäkohtausten yksityiskohdat olivat mielenkiintoisia. Myöhemmin he esiintyivät oopperan muissa rooleissa. ”Halusin silti lähteä mukaan”, hän sanoo. Asia oli poikkeuksellinen: ”Lähtisittekö Savonlinnan oopperajuhlille?” Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Jussi Silvennoinen ja Marko Partanen ”Oopperan lähestyessä huomasin jo odottavani sitä”, Teemu sanoo. Teemu konsultoi pukukoodista isäänsä, joka oli monesti yrittänyt häntä mukaan oopperaan. 18 Pelastustieto 5/2023 TEHTÄVÄ TAITEESSA T eemu on asunut kymme nen vuotta Savonlinnassa, mutta ei ollut koskaan käy nyt oopperassa. Paketti levisi huvittavasti ja soittajat keräsivät instrumenttinsa ja kävivät pois. Figaro parturoi oopperaepäilyt hauskasti Ensihoitajapariskunta Jonna Pylkkänen ja Teemu Vihma yllättyi, kun pomo soitti vapaapäivänä. Totuus oli toinen, sillä jo alkusoiton aikana soittajat näyttivät tunteneen niin paljon erilaista hätää ja tarvetta, että samalta istumalta oli vaikea edes huo mata kaikkea. Oikea orkes teri jatkoi soittoa montussaan. Ensi kertalainen ajatteli, että tyypillisesti hil lityille ja soittoon keskittyville orkesterin soittajille oli kirjoitettu hauskoja näytel mällisiä pikkurooleja. Jonna oli joskus kauan aikaa sitten nähnyt yhden oopperan, joka oli tehnyt nihkeähkön vaikutuksen. Niissä jokaisella lavalla olevalla tuntui olevan oma tärkeä Tohtori Bartolo (Marco Filippo Romano) ja taloudenhoitaja Berta (Päivi Pylvänäinen) pyrkivät kaikin keinoin estämään tohtorin kasvattitytärtä Rosinaa (Gayane Babajanyan) lähtemästä kreivi Almavivan kelkkaan.. AHDASTA MIELIKUVAA KÖNIIN Mielikuvaa vakavailmeisestä ja eliittilei maisesta oopperaviihteestä lyötiin kun nolla köniin heti, kun Kari Heiskasen ohjaama Sevillan parturi alkoi
Onneksi tuli läh dettyä.” Väliajalla oltiin jo odottavalla kan nalla – voiko esitys vielä kasvaa väliajan jälkeen. Jonna Pylkkänen ja Teemu Vihma pitivät Sevillan parturia kevyenä, hauskana ja helposti seurattavana. Sevillan parturia, Figaroa esittävä Ville Rusanen ja kreivi Almavivaa esit tävä Vassilis Kavayas tulivat kertaalleen niin lähelle yleisöä, että välillä rooliasua soviteltiin jo katsojallekin. KEVYT, VOIMAKAS JA HAUSKA Sevillan parturi oopperassa rysähti kolme kertaa isommin. Teemu oli asiasta varma jo väliajalla: ”Voin jo nyt sanoa, että tämä ei jää vii meiseksi oopperaksi. Silti lau lajat lauloivat 45jäsenisen orkesterin säestämänä 2200päiselle yleisölle ”TÄMÄ EI JÄÄ VIIMEISEKSI OOPPERAKSI” Savonlinnan oopperajuhlien Sevillan parturi vakuutti ensihoitajat. ”IHO NOUSI KANANLIHALLE” Heiskasen Sevillan parturin suosiota ei tarvitse ihmetellä. ”Voimakkaasti yhdessä soivat äänet kuulostivat massiiviselta.” Ensihoitajat yrittivät bongailla laula jien mikrofoneja mutta tuloksetta. ”Ooppera oli hyvin näytelty ja mieles täni solistien ilmeet ja eleet olivat hieno osa isoa kokonaisuutta. He vaikuttuivat kokemastaan, ooppera tuskin jää heidän viimeisekseen.. Jonnan mieleen painuivat huikeat kohtaukset, joissa oli useampia laulajia. Ensihoitaja ei voinut olla panematta merkille, kun kenttäsairaanhoitaja onnis tui tehokkaan näköisessä yksinelvytyk sessä, ja sai niin potilaan kuin omankin sydämensä suorastaan pamppailemaan. ”Voin suositella tätä kokemusta kai kille”, Teemu sanoo. Ooppera voi olla samalla kevyt, voimakas ja hauska. Ne oli hyvä nähdä läheltä”, Teemu sanoo. Jonna ja Teemu kuvasivat kokemuk siaan hyvällä tavalla hämmentäviksi. Kaksi niistä jää köön paljastamatta, mutta kolmas tapah tui silloin, kun ensihoitajien ennakkoluu lot murenivat. Se on taita vien huippuammattilaisten tekemistä, josta jokainen katsoja voi löytää isosta kokonaisuudesta oman suosikkiulottu vuutensa. Muuta missa Rosinan ( Gayane Babajanyan) ja Figaron (Rusanen) sooloissa tuntui, että nyt mennään jo rajoilla – wau, mutta reserveistä löytyi vieläkin voimakkaam paa laulua. 5/2023 Pelastustieto 19 TEHTÄVÄ TAITEESSA ja hauska roolinsa, vaikka monesti koh tauksen päätapahtuma oli toisella puo lella lavaa”, Jonna sanoo. Ääni vaikutti tulevan laulajan kohdalta, eikä sivuilla olevista kovaäänisistä. Mahtavaa antia olivat myös kohtaukset, jotka kasvoivat laulajasta tai kahdesta ryminällä isoksi massakohtaukseksi. Kun ääni tuli koko kehon voi malla, ihoni nousi kananlihalle”, Teemu kertoo. Parturi Figarolta (Ville Rusanen) eivät konstit lopu, kun hän pyrkii auttamaan kreivi Amavivaa saamaan rakkaansa. ”Myös se, kun iso hässäkkä rauhoit tui, oli tehty toimivasti ja loi vastapainon räiskyvälle toiminnalle”, Teemu sanoo. ”Tunnelma kasvoi ja kasvoi
Ojan pohjia pitkin pakenimme paikalta”, hän muistelee. 20 Pelastustieto 5/2023 ELÄKKEELLE T urvesuopalon sammuttami nen Haapaveden Piipsanne valla 48 vuotta sitten on jää nyt ikuisesti Heikki Levónin mieleen. Myös hänestä oli tulla opettaja. Liekkien keskelle jäi jumiin myös Kärsä mäen paloauto. Samoihin aikoihin pääsin myös paloesimiesluokalle ja sinne sitten lähdin. Kärsämäeltä tie vei Kuusamon kautta Ouluun. Siitä jäi opiksi otettavaa, mutta muu toin se oli tapaus muiden joukossa. ”Pääsin opiskelemaan Turun yliopis toon Rauman tulosyksikköön. Heikki Levón kuvattuna eläkekyydityksessä käytetyssä Chevroletissa vuosimallia 1937.. Kun tuuli kääntyi, meidät yllätti se, miten rajusti palo eteni. ”Siellä riehui kautta aikain yksi suu rimmista turvesuopaloista. Liekit nielivät myös erilaista kalustoa, myös ajoneuvoja. Valmistuttuani sieltä minut valittiin Kärsämäelle vaki naiseen palopäällikön virkaan.” Pienemmillä ei ole voimavaroja. Kun hän nuorena miehenä pyöri huol tamassa ajoneuvoja Kärsämäen paloase malla, häntä keksittiin kysyä kunnan väli aikaiseksi palopäälliköksi. Palokuntaharrastus sai lisää vauhtia ajokortin saamisen jälkeen. Sammutus työkurssin jälkeen pääsi mukaan myös keikoille. Turvesuopalon kokemus opetti Pitkä työura pelastustoimessa päättyi, kun erityisesti Koillismaalla vaikuttanut Heikki Levón jää eläkkeelle syyskuun alussa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Heikki Viia Heikki Levón liittyi Kärsämäellä palokuntapoikaosastoon 54 vuotta sit ten. Kodin perua palokunta ei ollut, sillä Levónin vanhemmat olivat opettajia. Laki velvoitti tuolloin kuntiin palopäällikön ja erityi sesti pieniin kuntiin niitä oli vaikea saada