1. 20 14 13 :5 4: 03 PA L. SUUR JULKAISU PAIKANNUKSEN uudet ratkaisut TOIMI OIKEIN JÄLKIVAHINGOISSA > murrot ja ilkivalta > paloja vesivahinko > tietoturva OSAAVA HENKILÖSTÖ turvaa sairaalan Lentokentällä TURVATEKNIIKKA kuukausimaksulla YMPÄRISTÖRIKOKSET kansainvälistyvät PELASTUSOPISTOON tutkimuksen keskus VAARALLISET työtehtävät Pelastusja turvallisuusalan 3/2014 5/2014 11 € Tu rva llis uus EA N-k ood it vuo del le 201 4 6 41 48 88 56 44 33 1 4 1 856443-14-01 6 41 48 88 56 44 33 1 4 2 856443-14-02 6 41 48 88 56 44 33 1 4 3 856443-14-03 6 41 48 88 56 44 33 1 4 4 856443-14-04 6 41 48 88 56 44 33 1 4 5 856443-14-05 6 41 48 88 56 44 33 1 4 6 856443-14-06 TU RV A LL IS U U S_ EA N _k oo di t_ 20 14 .in dd 1 9. VK O 20 14 -3 3 Jos laskuteline ei aukea, mitä tapahtuu TEHOKAS evakuointi
Mikä nimeksi tällaiselle lehdelle. Turvallisuus & Riskienhallinta 3. Pääkirjoitus kesäkuu 2014 Käsissäsi on kahden lehden yhteisjulkaisu Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Turvallisuuden parantamiseksi on luotu ohjelmia ja strategioita, joista valtakunnan tasolla merkittävimpiä ovat sisäisen turvallisuuden ohjelma ja yhteiskuntaturvallisuuden strategia. Se saattaa olla monelle epämääräinen käsite, ja siksi haluamme tässä kahden eri julkaisun yhteisessä näytelehdessä tuoda esille, mitä kokonaisturvallisuus on ja voisi olla eri toimijoiden näkökulmasta katsottuna. Lehden sisällössä keskeinen lähtökohta on käytännönläheisyys. 020 741 9888, jasenasiat@ttlry.fi Yhteystiedot: Business Center Colosseum Turvallisuus ja Riskienhallinta -lehti Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa Julkaisijat: Paloja pelastustieto ry. Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy Kirjapaino: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 (Pelastustieto) ISSN 1799-697X (Turvallisuus ja Riskienhallinta) Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Oppimalla toisiltamme voimme laajentaa osaamistamme oikeaan suuntaan. Yhteistyössä on kyse kokonaisturvallisuudesta. Toivomme teiltä palautetta ja lehdelle nimiehdotuksia! Suomessa tehdään monin paikoin jo nyt hyvää yhteistyötä turvallisuuden hyväksi – esimerkiksi onnettomuuksissa eri tehtävissä toimivat viranomaiset. Se on muutenkin tärkein lähestymistapa molempien lehtiemme sisällössä. 050 917 8147 jouko.laitinen@finnsecurity.fi Tietotekniikan liitto ry:n jäsentilaukset puh. Turvallisuutta tulee tehdä yhdessä, mikäli Suomesta aiotaan tehdä Euroopan turvallisin maa. Lisäksi yritykset tekevät erittäin merkittävää turvallisuustyötä ympäri Suomen ja myös globaalisti. Myös järjestöt, vapaaehtoiset ja yritykset tekevät saumatonta ja tehokasta yhteistyötä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Suositeltavaa on pyrkiä pois poteroista ja hyötyä yhteisen ymmärryksen ja yhteistyön hedelmistä. Timo Lahtinen Esa Aalto Päätoimittaja Päätoimittaja timo.lahtinen@turvallisuus.com esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja, 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, 044 728 0402 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi, 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu: YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Timo Lahtinen Päätoimittaja, 050 594 2718 Paula Koskivirta Tuottaja, 040 584 0212 paula.koskivirta@turvallisuus.com ilmoitukset Mediakonsultti Kia Kangas 044 728 0401, kia.kangas@bookers.fi Tilaajapalvelu: Marianne Ylitalo, (03) 424 65340 tilaajapalvelu@turvallisuus.com Finnsecurity ry:n jäsentilaukset Jouko Laitinen, puh. Minkälaista sisältöä haluaisitte lehdessä nähdä. Pelkästään avoin ja utelias mielikin auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Teidän, lukijoiden, palautteenne vaikuttaa siihen, ilmestyykö tällainen kokonaisturvallisuuden lehti myös jatkossa. Jotta voimme tehdä turvallisuustyötämme kokonaisvaltaisesti, meidän on ymmärrettävä riittävästi myös niistä turvallisuuden osa-alueista, joissa emme ole asiantuntijoita. Turvallisuustyössä viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö onkin tärkeää
64 Pelastajilla paljon työtapaturmia......................................... 26 Millainen on hyvä pelastussuunnitelma. 67 Yritysturvallisuusstrategia etenee ...................................... 78 Tiriän VPK voitti taas palokuntien SM:n .............................. ............................ 29 Paikannus tuo turvallisuutta ................................................30 Osaava henkilöstö turvaa sairaalan ..................................... 87 SRV panostaa turvallisuusviestintään .................................89 Turvaurakoitsijaliitto panostaa toimintaansa .....................90 Finnsecurity monessa mukana ............................................ 36 Turvajärjestelmä kuukausimaksulla ....................................40 Kieltoja, käskyjä vai neuvontaa. 62 Poliisin ja vartijan työturvallisuus ....................................... 12 Lento-onnettomuusvaara, suuri Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, miten toimisivat lentokoneen laskeutumisessa tapahtuvassa vaaratilanteessa Helsinki-Vantaan lentokentällä pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt, lentäjät, lennonjohto, lentokenttä, vartiointikeskus ja hätäkeskus. 81 Turvatarkastuksen historiaa ................................................84 Vaiettu murhenäytelmä .......................................................85 Tapasimme Petri Kelon ........................................................86 Tapasimme Camilla Volasen ................................................ 96. 6 Lentoturvallisuutta yhteistyössä ......................................... 12 Harjoittele poistumista vaihe kerrallaan .............................20 Tekniikka – poistumisen tehokas apu .................................24 Hallitse onnettomuusriskit .................................................. 3 Ajassa ...................................................................................... 51 Murto ja jälkivahinkojen torjunta ........................................ 70 Pelastusopistosta tutkimuksen keskus ............................... 92 Tuoteuutiset ......................................................................... Sisällys 4 Pääkirjoitus ............................................................................. 76 Uudet keinot turvallisuuspalveluiden konseptointiin .........77 Kokonaisturvallisuus paremmaksi ....................................... 74 Viisi merkittävää havaintoa uudesta pelastuslaista ........... 52 Tulipalon ja vesivuodon jälkivahinkojen torjunta ...............54 Ympäristörikokset kansainvälistyvät ..................................58 Väestönsuoja – turhake vai hyödyke. Miten on suomalainen lentoturvallisuus rakennettu. .........................................42 Turvallisuusammattilainen huomioi tietoturvan ................44 Rajoita tietovuotojen vahingot minimiin .............................48 Näin estät kännykkäsi salakuuntelun ................................. 91 Ihmisiä ja tapahtumia ........................................................... ................................
Apu tulee oikeaan paikkaan nopeasti – jopa vain kännykkää ravistamalla. Tekniikka soveltuu myös teollisuuteen, kaupan alalle ja kouluihin. Paikannusratkaisut sopivat hyvin ulkona ja sisällä paikantamiseen. s. 64 20 30 Turvallisuus & Riskienhallinta 5. 74 Paikannus tuo turvallisuutta Paikannuspalvelut yleistyvät vauhdilla sairaaloissa, terveydenhuollossa ja palvelutaloissa. Poliisilla ja vartijoilla on lukuisia erilaisia tehtäviä, joiden työturvallisuusriskit vaihtelevat merkittävästi. 20 Vaaralliset työtehtävät Turvallisuusalan työntekijöiden työturvallisuus on useasti uhattu. s. s. S. Pelastajat joutuvat muita useammin työtapaturman uhriksi. 20 miljoonalla eurolla saataisiin 20 henkilötyövuotta. 30 Harjoittele poistumista vaihe kerrallaan Poistumisharjoitusten tarkoitus on testata pelastussuunnitelman toimivuus ja auttaa organisaatioita hallitsemaan tilanteet, joissa ihmiset on evakuoitava nopeasti ulos. 3/2014 5/2014 74 64 Pelastusopistosta tutkimuksen keskus Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa selvittänyt professori Jorma Rantanen esittää, että Pelastusopistoon koottaisiin resurssit tutkimusja kehittämistoimintaa varten. Verkostoitumalla mukaan halutaan saada muita turvallisuustutkimusta tekeviä ja myös kansainvälistä yhteistyötä pitää tehostaa. Joskus väki on evakuoitava nopeasti ulkoa takaisin sisälle
AJASSA Poliisi ja Puolustusvoimat etsivät toukokuun lopussa sodanaikaisia pommeja Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan alueella. Yksi junan vaunuista suistui raiteilta. Laskuri ohjaa työpaikkoja löytämään myös piilokustannukset. Alueella ei ole räjähdysvaaraa, mutta siellä aloitetaan kaukolämpötyöt kesän aikana. Alueelta löytyi kuitenkin maastoon kertynyttä metalliromua. Erityisen arvokkaaksi koettiin kokemukset yhteistyöstä viranomaisten välillä ja kokemus tilanteen johtamisesta.” Harjoituksessa testattiin myös uutta kalustoa, muun muassa lämmitettyjä telttoja loukkaantuneille ja toimintaa helikopterin kanssa. ”Ulkomailta johdettu hit and run -tyyppinen rikollisuus selittää pitkälti omaisuusrikosten kasvun. Eniten kasvua oli kiireellisimmissä A-luokan tehtävissä. ”Harjoitus eteni sujuvasti ja realistisesti. ”Toivon, että yritykset innostuvat kokeilemaan laskuria ja huomaavat, kuinka kannattavaa työturvallisuuteen sijoittaminen on myös taloudellisesti”, sosiaalija terveysministeri Paula Risikko sanoo. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Hyvinkään Laurean liiketalouden projektijohtamisen (P2P) opiskelijat. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli tammi-maaliskuussa yli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Yli 150 vapaaehtoista toimivat tarkkailijoina, järjestystehtävissä ja esittivät potilaita. Laskurille etsitään testaajia. Varsinainen maastotutkimus tehtiin Puolustusvoimien laitteistolla, jolla mahdollinen räjähde havaitaan useiden metrien syvyydestä. Tutkimuksella varmistetaan kaivamisen turvallisuus”, kertoo komisario Jari Lindholm Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Laurea järjesti Valtakunnalliset Suuronnettomuuspäivät nyt kolmannen kerran. Uudentyyppisen laskurin avulla on tarkoitus saada tietoa työtapaturmien aiheuttamista kustannuksista sekä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvien investointien kannattavuudesta. Tapaturmalaskurille testaajia Työtapaturmalaskurilla työpaikat voivat laskea työtapaturman aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset. Monet työpaikat eivät välttämättä tunnista kaikkia tapaturmiin liittyviä kustannuksia, ja siksi tapaturmakustannukset arvioidaan todellista alhaisemmiksi. ”Kankaan aluetta pommitettiin joulukuussa 1939. Pauli Naukkarinen ja Rami Immonen Keuruun Pioneerirykmentistä varmistivat, ettei Jyväskylän Kankaan alueella ole räjähtämättömiä sodanaikaisia pommeja. Kokonaiskustannusten tietäminen auttaa, kun työpaikat vertaavat tapaturmien torjuntatoimenpiteiden hyötyjä. ”Harjoituksessa keskityttiin erityisesti ensihoitoon ja tilannejohtamiseen, johtokeskustyöskentelyyn, viestiliikenteeseen ja viranomaisyhteistyöhön”, kertoo harjoituksen johtaja, yliopettaja Jorma Jokela Laurea-ammattikorkeakoulusta. Kyseessä ovat sarjoina tehdyt ryöstöt, murrot ja varkaudet, joissa tekijät tulevat Suomeen vain toteuttamaan ennalta suunnitellut rikokset ja poistuvat saman tien”, toteaa poliisiylijohtaja Mikko Paatero. www.ttl.fi/tapaturmakustannuslaskuri Poliisin hälytystehtävät lisääntyivät alkuvuodesta yli kymmenellä prosentilla. Puolustusvoimat toi paikalle NH90-helikopterin. Suuronnettomuusharjoituksessa mallinnettiin tilannetta, jossa matkustajajuna oli törmännyt tasoristeyksessä henkilöautoon. Lähellä Jyväskylän kaupungin keskustaa sijaitseva alue oli ilmapommitusten kohteena viime sotien aikana. Pommeja etsittiin Jyväskylässä VR:n Hyvinkään konepajan alueella huhtikuussa toteutettuun suuronnettomuusharjoitukseen osallistui noin 300 viranomaista ja 150 vapaaehtoista. Poliisin hälytystehtävät kasvussa alkuvuodesta 6. Viranomaiset olivat tyytyväisiä. Suuronnettomuusharjoituksessa korostui johtaminen ja yhteistyö Harjoitukseen osallistui 21 pelastusyksikköä HUS ensihoidosta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja VR:ltä. Mukana oli myös SPR, Vapepa ja Hyvinkään Kriisipalvelu
”Vahvuutemme oli toimia tulkkina loppukäyttäjien ja tekniikkaa tarjoavien yritysten välillä, sillä tunnemme molempien osapuolten toimintatavat ja kielen”, toteaa hanketta vetänyt Laurean yliopettaja, tekniikan tohtori Jyri Rajamäki. Jos poistumisturvallisuusselvitystä ei ole päivitetty vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain voimassaoloaikana, se täytyy päivittää kesäkuun loppuun mennessä. ”Suomessa rekisteröitiin vuonna 2013 yli 400 omaisuusrikosta, joissa tekijöiden epäiltiin olleen liettualaisia”, kertoo poliisijohtaja Kari Rantama Poliisihallituksesta. Maat lisäävät reaaliaikaista tilannekuvaa maiden välillä liikkuvista rikollisista ja anastetusta omaisuudesta. Mobi-tutkimushanke esittää hälytysajoneuvokonseptin, joka mahdollistaa uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen ja toimittamisen poliisija pelastusajoneuvoille. Espoo edellytti tarjouspyynnössä, että valmistajan täytyy olla tehnyt 15 raivausja sammutusautoa kolmen edellisen vuoden aikana. ”Se edistää yritysten, julkisen sektorin ja opinahjon keskinäistä kommunikaatiota, mikä on välttämätöntä kehityksen turvaamiseksi.” Hankkeen mukaan ongelmat ovat samanlaisia kaikissa maissa: hälytysajoneuvoihin joudutaan kehityksen myötä lisäämään jatkuvasti uusia ict-laitteita ja -järjestelmiä. ”Liikevaihtomme kasvoi 13 prosenttia ja liikevoittomme peräti 12 prosenttia”, kertoo konsernijohtaja Johan Molin. Ajeco Oy:n toimitusjohtajan John Holmströmin mukaan Mobi-hanke on ollut mielenkiintoinen. ”Leimallista oli selvä parantuminen Euroopassa, mutta lievä heikkeneminen Yhdysvalloissa. Hankkeen tuloksista on tehty julkaisu Mobile Object Bus Interaction. Erityisen suuri palokuoleman riski on niillä, joiden toimintatai havainnointikyky on normaalia heikompi. Siihen liitettiin myös sateliittiyhteys. Espoo tilasi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle yhden raivausauton ja kuusi sammutusautoa Rosenbauer International AG:lta. Markkinaoikeus totesi tämän vaatimuksen ylimitoitetuksi, kun hankittavana on ollut vain sammutusautojen lisäksi vain yksi raivausauto. Arvioitavaksi tulee myös nykyinen tarve ja aikataulu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloautohankinnalle. Hälytysajoneuvokonsepti poliisin ja pelastajien avuksi Assa Abloy jatkoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä erinomaisen tuloksen tekemistä. Kerroksisuus mahdollistaa yhteiset moduulit: vaikka ambulanssi on erilainen kuin poliisiauto, niillä on samanlaiset tietoliikennetarpeet ja yhteisiä digipalveluita. Espoon kaupunki ei valita korkeimpaan hallintooikeuteen markkinaoikeuden päätöksestä kumota paloautohankinta. Assa Abloyn alkuvuosi hyvä Konsernijohtaja Johan Molin on erittäin tyytyväinen alkuvuoteen. Esimerkiksi kehitys hotellialalla suuntautuu vahvasti kohti virtuaaliavaimilla ohjattuja lukitusjärjestelmiä, joissa olemme innovointien kärkeä”, Molin toteaa. 7. Kotimainen paloautovalmistaja Sammutin Oy valitti hankinnasta markkinaoikeuteen yhtenä perusteluna hankinnassa käytetty referenssivaatimus. Hanketta rahoitti Tekesin Turvallisuus-ohjelma. ”Se tuo meille ainutlaatuista osaamista ja patentoitua biometriateknologiaa.” ”Uudet tuotteemme ovat voittaneet myös useita palkintoja Yhdysvaltain suurimmilla turva-alan messuilla ISC Westissä. Nousevien markkinoiden tulos oli edelleen erittäin hyvää Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kun taas Aasiassa kasvu oli hitaampaa.” Molinin mukaan konserni on jatkanut yrityshankintoja vuonna 2014 neljällä pienellä yritysostolla, joista kiinnostava on varsinkin Lumidigmin osto Amerikassa. Heille asumispalveluja tarjoavat varmistavat poistumisturvallisuuden erityisellä selvityksellä. Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkon mukaan Espoon kaupunki valmistelee tämän vuoden aikana uuden tarjouspyyntökilpailun, jossa otetaan huomioon markkinaoikeuden tuomio. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurannan mukaan toukokuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 46 ihmistä. Mobi-hankkeessa olivat mukana Airbus Defence and Space, Ajeco, Sunit, Insta Defsec, Poliisin Tekniikkakeskus, Poliisihallitus, Poliisiammattikorkeakoulu, Pelastusopisto ja Laurea. Hankkeessa varusteltiin yksi demo-ajoneuvo, johon kehitettiin esimerkiksi uutta akkutekniikkaa ja monikanavareititykseen perustuva tietoliikennejärjestelmä. Poistumisturvallisuudesta selvitys kesäkuun aikana Liettua lähettää poliisin yhdyshenkilön Suomeen Suomen ja Liettuan poliisit tehostavat yhteistyötään rikollisuuden torjunnassa. Mobi-hankkeessa kehitettiin uudenlaista hälytysajoneuvokonseptia. Hälytysajoneuvon sähköja elektroniikkalaitteet sekä informaatioja viestiteknologia jaetaan modulaarisesti eri kerroksiin, joiden välissä on standardoidut rajapinnat. Espoo ei valita paloautohankinnasta KHO:een Tulipalon uhri kuolee usein, koska ei kykene poistumaan tulipalosta tai havaitsemaan paloa ajoissa
Tämän vuoden teemana kokouksessa oli Lupa puhua, jonka toivotaan laajemminkin edistävän keskustelevaa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria palokunnissa. Teknoware suunnittelee ja valmistaa turvavalaistustuotteet yhtiön Lahden tehtailla. Kuva on Helsingin ydinkeskustasta Kaisaniemestä. Päälliköiden toimenkuva on kuitenkin muuttunut aluepelastuslaitosten muodostumisen jälkeen operatiivisesta johtamisesta yhä enemmän hallinnolliseksi johtajaksi ja yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Nyt jo monessa palokunnassa on mielekkäitä vaihtoehtoja hälytystoiminnalle. ”Palokuntien merkitys monipuolisina kansalaistoiminnan mahdollistavina yhdistystoimijoina on voimistunut. Näin FSM:n tarjonta laajenee verkonrakennukseen. Tärkeitä teemoja kokouksessa olivat palokuntatoiminnan tunnettuus, identiteetti, rekrytointi ja osaaminen. Ne houkuttelevat mukaan myös muita harrastajia, joilla ei ehkä ole hälytyskelpoisuutta tai halua toimia hälytysvalmiudessa. ”Uusien ihmisten mukaan saaminen ja mukana pitäminen on entistä haasteellisempaa nyky-yhteiskunnassa. Nyt olisi tärkeää varmistaa, että sitoutuneita vapaaehtoispohjalta toimivia palokuntaharrastajia riittää jatkossakin”, pohtii SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. Panduit tarjoaa ratkaisuja konesaleihin ja telelaitetiloihin, rakennusten tietoverkkotarpeisiin, turvallisuuteen, teollisuusautomaatioon sekä teolliseen rakennusja huoltotoimintaan FSM:n tuotehallinnasta vastaava Markus af Hällström kertoo, että Panduitin tuotteet tukevat FSM:n asiakkaita. Tämä toiminnan monipuolistuminen haastaa myös palokuntien päällikköperinteen”, huomauttaa Jaatinen. FSM:stä Panduitin Suomen jakelija FSM Oy ja yhdysvaltalainen Panduit ovat aloittaneet yhteistyön, jonka seurauksena FSM on Panduitin virallinen jakelija Suomessa. Laadukasta toimintaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudella olisi hyvä suunta tulevalle toiminnalle”, Jaatinen toteaa. Päälliköllä tulee olla osaamista niin johtamisesta, toiminnan suunnittelusta, taloudesta, työturvallisuudesta, markkinoinnista ja viestinnästä, rekrytoinnista sekä oman palokunnan kiinteistöhoidosta. Sen jälkeen yhtiö on tuonut markkinoille tuhansia tuotteita. Asia nousi esille, kun sopimuspalokuntien päällikkökurssin opetussuunnitelma oli lausuntokierroksella”, Jaatinen toteaa. Palokunnan päälliköstä palokunnan toiminnanjohtajaksi Toiminnanjohtajuus on kuvaavampi termi palokunnan päällikölle ja kertoo palokuntien toimintaympäristön muutoksesta. Ksenos on turkulaisen Valvova Oy:n kehittämä suomalainen videovalvonta-ohjelmisto. 8. Kansalaistoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että mukaan tulee uusia ihmisiä jakamaan vanhojen työtaakkaa sekä tuomaan tuoreita ajatuksia. Toivomme alalle sisäistä keskustelua asiasta. Meidän tulee palokunnissa jatkaa monipuolisen toiminnan kehittämistä ja tarjota erilaisia tapoja harrastaa. Toimitukset alkavat keväällä 2014 ja jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Ovatko palokunnat valmiita muutokseen. Metroa aiotaan jatkaa länteen Espooseen. AJASSA Ksenos USA:n markkinoille Valvova Oy ja Jet Stream Systems, Inc. ”Me olemme SPEKissä kyllä valmiita panostamaan tämän kaltaisen muutoksen tukemiseen niin koulutuksen kuin työvälineiden kehittämisenkin osalta. ”Yhtenä suurena huolenaiheena meillä on keskusjärjestön näkökulmasta vapaaehtoistoimijoiden riittävyys tulevaisuudessa. Velvoitteet hälytystoimintaan osallistuville eivät saa karsia potentiaalisia harrastajia, vaan heille tulisi tarjota muita mielekkäitä ja kiinnostavia vaihtoehtoja. Aikaisemmin on ollut tarpeellista, että sopimuspalokunnan päällikkö on operatiivinen johtaja, joka johtaa joukkoja onnettomuustilanteissa. Panduit perustettiin vuonna 1955 innovaation pohjalta. Ksenoksen kansainvälinen jakeluverkosto on kasvanut tasaisesti. Verkosto kattaa muun muassa Suomen, Eestin, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Puolan, Tsekin, Unkarin, Saudi-Arabian, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Venezuelan. Kesäkuun alussa palokuntalaiset kokoontuivat Yleiseen palokuntalaiskokoukseen Helsinkiin keskustelemaan palokuntatoiminnan tulevaisuudesta. ovat sopineet Ksenos videovalvonta-ohjelmiston jakelusta Yhdysvalloissa. Teksti: Tiia Fredriksson Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Teknoware toimittaa Länsimetroon turvavalaistuksen Teknoware on valittu Länsimetro-hankkeen kaikkien turvavalaistusjärjestelmien toimittajaksi
Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto www.stanleysecurity.fi/stanleyassure paloturva tuotesuojaus henkilöturva äänievakuointi TURVALLISUUSPALVELUT ylläpitoja huoltopalvelut ASP -palvelut hälytysvalvonta etäkuvavalvonta pääkäyttäjäpalvelut ohjelmistotukipalvelut vikadiagnostiikka dokumentointi. TURVALLISUUSRATKAISUT kulunvalvonta työajanseuranta kameravalvonta murtosuojaus STANLEY ASSURE™ STANLEY ASSURE™ kokonaisratkaisu on palvelukokonaisuus, jossa muuttumattomaan kuukausimaksuun sisältyy tarkasti asiakkaan tarpeisiin mitoitettu turvajärjestelmätoimitus, huoltoja ylläpitopalvelut, etähallintaja etävalvontapalvelut sekä näiden edullinen rahoitus
Mitä aidompia tilanteet ovat, sitä enemmän harjoituksesta on hyötyä”, Henttu sanoo. Evakuointikeskusta ei voitukaan perustaa pitkään suljettuna olleeseen sairaalaan, sillä siellä hometta”, kertoo Henttu. Lentoasemilla työskentely vaatii paloja pelastusvahvuudessa mukana olevalta henUusi lentokonepalojen simulaattori Pelastusopistoon Finavian johtaja Juha-Pekka Pystynen ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ovat tyytyväisiä yhteistyön käynnistymisestä. Maastossa pelastusketjuun kuului pelastuslaitoksen pintapelastajia sekä meripelastusseuran, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja puolustusvoimien väkeä. Yli 6000 kotitaloutta oli yli kahdeksan tuntia ilman sähköä. Harjoituksen jälkeen järjestettyyn palautekyselyyn osallistuneet antoivat harjoitukselle nelosen (asteikolla 1–5). Evakuointikeskuksessa vastaanotosta huolehtivat vapepalaiset, ensiavusta ja hoidosta vastasivat sote-piirin lääkäri ja sairaanhoitajat. Lemiltä evakuoidut ”vanhukset” paistattelevat päivää Mäntylän sairaalan pihalle pystytetyssä pakolaiskylässä. Vuositasolla Pelastusopisto järjestää koulutusta lentoasemien pelastushenkilöstölle noin 500 koulutettavapäivän verran, eri kursseja järjestetään useita kertoja vuoden aikana. ”Johtokeskuksessa esikuntapäällikön tuolia ei saa jättää tyhjäksi hetkeksikään. Vesi-, ilmaja maantiekuljetusten ketju toimi, kuten pitikin. Lentokonepalosimulaattorin vihkiäiset toimivat lähtölaukauksena ensimmäiselle Pelastusopiston ja Finavian yhteistyössä järjestämälle johtamiskoulutukselle. Simulaattorin käyttöönotto oli Pelastusopistolle sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittävä askel, jota edelsi mittava koulutusyhteistyösopimus suomalaisia lentokenttiä isännöivän Finavia Oyj:n kanssa. ”Muutoksiakin teimme viime tingassa. Kaatuneet puut katkaisivat Lappeenrannasta pohjoiseen johtavat maantiet. Teltta ja kolme lomalaista murskaantuivat kaatuneen puun alle. ”Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on aina haaste. Hermoileminenkaan ei hänestä ole pahasta, sillä sitähän sattuu tositilanteissakin. ”Tämä oli yhteistoimintaharjoitus isolla Y:llä. Myrskyn jälkeen tuli kirjaimellisesti poutasää. Harjoitukseen osallistuvat mm. Koulutukseen kuuluu perusja kertauskursseja sekä taitoja ylläpitäviä sammutusharjoituksia. Koulutuksen käytännön toteuttajana toimii Pelastusopisto, koulutuksen ohjauksesta vastaa Finavian konsernipalvelut. AJASSA Pelastusopiston harjoitusalueelle Kuopioon valmistunut lentokoneen palosimulaattori sai nimekseen Firebird vihkiäistilaisuudessa 12.5.2014. Koulutukset koostuvat perehdytyksestä omalla lentoasemalla, verkko-opiskelusta sekä lähijaksoista Pelastusopistolla. Joukkojen vahvuus oli yhteensä noin 250 henkilöä. Lämpötila hipoo +30 astetta. Puhelimet eivät toimineet. Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Karjalan maakuntakomppania, puolustusvoimat, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Evakuointikeskus siirrettiin homeen takia sairaalan pihalle. Harjoitus vahvisti paitsi viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistoimintaa myös järjestäjien näkemystä johtajan roolista. Saimaalla seitsenhenkinen venekunta joutui veden varaan. 10. Veden varaan joutuneet pelastettiin, nostettiin rannassa helikopteriin ja vietiin evakuointikeskuksen läheiselle pallokentälle, josta Lappeenrannassa harjoiteltiin ”myrskyn jälkeen” heidät välittömästi siirrettiin autoilla turvaan ja hoitoon. Samoin kentällä toimivien johtajien on oltava tavoitettavissa koko ajan”, Henttu sanoo. Viikon mittaiseen koulutukseen osallistui henkilöitä lentoasemilta eri puolilta Suomea. Koulutettavaa henkilöstöä Finavialla on noin 300 henkilöä. Etelä-Karjalan suuronnettomuusharjoituksessa myrsky iski perättäisinä päivinä maakunnan länsiosiin. Vihreäja sinipukuisten ja keltaliivisten yhteistyö sujui. Taipalsaaren Vehkataipale jäi kokonaan mottiin. Mitään ei tehty näytösluontoisesti, vaan itseä varten”, kuvailee harjoitusta johtanut valmiuspäällikkö Joni Henttu Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. kilöstöltä paloja pelastuskelpoisuuden ylläpitämistä säännöllisin koulutuksin. Kuva Tanja Helminen. Evakuointikeskus siirrettiin ulos, ja sairaalan pihalle pystytettiin puolijoukkuetelttoja sekä ilmakaariteltta sairastuvaksi. Toukokuun puolivälissä järjestetty suuronnettomuusharjoitus ”Myrskyn jälkeen” osoitti, että maa-, vesija ilmakuljetusten ketju toimii
• Parannettu WDR – tuottaa erittäin hyvän kuvanlaadun ilman epätarkkuuksia • Valähtö – lähtö x 2 Full HD 1080p kuvaus samanaikaisesti ÄLYKÄSTÄAJATTELUA INTEGROIDULLA KASVOJENTUNNISTUKSELLA ETUJA PROFIILINÄKYMÄSTÄ. Peitä määritellyt alueet ja sivuuta kohteet, jotka eivät täytä toivottuja vaatimuksia • Kehittynyt äänitunnistus – kamera tunnistaa epätavalliset äänet, mikä takaa paremman suorituskyvyn ja vähemmän hälytyksiä • Pika-asennus – nopea asennus uuden irrotettavan kaapelointirakenteen ansiosta • SSLE (Samsung Super Light Enhancer) erinomainen suorituskyky heikossa valaistuksessa – CMOS-anturi takaa kirkkaat kuvat heikoissa valaistusolosuhteissa. www.samsungsecurity.co.uk Viisas valinta ammattilaisille... • Kasvojentunnistus – tunnistaa kasvot edestä ja profiilista • P-iiris – tarkka himmentimen säätö tarjoaa parannetun kontrastin, resoluution ja kirkkauden • Monirajaus – valitse ja rajaa jopa 5 kiinnostuksen kohdetta ja käytä tehokkaasti kaistanleveyttä • De-Fog – parantaa huonoissa sääolosuhteissa tallennettujen kuvia laatuaa • Kehittynyt liiketunnistus – parannettu kohinansietokyky
Lentäjä ei yrityksistään huolimatta saa laskutelineitä laskeutumaan. Kun laskuun on aikaa enää vajaat kaksi minuuttia, ohjaamossa varoitusvalo alkaa vilkkua ja summeri soida. 12 12. LENTO-ONNETTOMUUSVAARA, SUURI Embraer 190 –matkustajalentokone lähestyy Helsinki-Vantaan lentokenttää
Lentäjä tekee koneen ylösvedon ja nostaa sen Helsinki-Vantaan lentokentän ylösvetokorkeuteen 3000:een jalkaan. Lentäjä ilmoittaa lennonjohdolle, että laskutelineet eivät laskeudu. Monitoroiva lentäjä, joka hoitaa navigoinnin ja avustaa lentämisessä, nostaa laskutelinevivun ylös ja yrittää laskea laskutelineet uudelleen. Yksi jalka on 0,3048 metriä, joten ylösvetokorkeus on noin 914 metriä. Vilkkaimpina päivinä matkustajia liikkuu jopa 60000. Sittenkään ne eivät lukitu ala-asentoon. Oma VHF-kanava käyttöön Lennonjohto aloittaa yleiseurooppalaisen Assist-muistilistan ja keltaisen tarkistuslistan mukaisen toiminnan. Kaikki muu radioliikenne ohjataan muille jaksoille. Hätäkeskus odottaa lennonjohtajalta tarkentavaa soittoa. Apu ryhmittyy suunnitellusti Finavian paloautot ehtivät kiitotien äärelle ensimmäisenä, viimeistään kolmessa minuutissa hälytyksestä. Lankapuhelinlinjalle ei pääse kukaan muu, eikä linja joudu koskaan hätäkeskuksessa jonoon. Tarkistuslistan mukaan Monitoroiva lentäjä tarkistaa Quick Reference Handbookin mukaisesti, että laskutelineiden käyttövipu on alhaalla. Hätäkeskus tarkentaa tiedot pelastustoimelle, ensihoidolle ja poliisille. Ohjaamossa alkaa tapahtua Kone lähestyy Helsinki-Vantaan lentokenttää, mutta yhtäkkiä kaikki ei ole, kuten pitäisi. Lentäjän kanssa tällä kanavalla keskustelee vain lennonjohto. Sen jälkeen hän yrittää laskea telineet sähköisen pakkokytkennän avulla, mutta telineet eivät laskeudu. Painonapista lähtee hälytys myös muille viranomaisille. Lennonjohtotornista annetaan lentokenttäkuulutus, joka hälyttää Tarkasti tehtyä lentoturvallisuutta liikkeelle lentoaseman pelastuspalvelun paloautot. Yhteistyössä Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Hanna Raijas, Marko Partanen, Jussi Tapionlinna, Finavia, Flybe Grafiikka: Peter Bange Helsinki-Vantaalla operoidaan päivittäin 600 lentoon lähtöä tai laskua. Työpaikkoja lentoasemaalueella on 20000 ja yrityksiäkin 1300. Lentokoneelle varataan VHF-ilmailuradiosta oma jakso eli ”kanava”. Ennen mahalaskuun joutumista on vielä yksi keino: laskutelineiden vapaapudotus. 13. Myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja lentokentällä operoiva poliisi saavat ensimmäiset yksikkönsä muutamassa minuutissa paikalle. Mayday – punainen väri käyttöön Jos laskutelineet eivät vivustakaan aukea, lentäjä tekee Mayday-hätäkutsun. Lennonjohdossa lentokone asetetaan tarkempaan UFBS-tutkaseurantaan. Mikäli tilanne päätyisi lento-onnettomuuteen, lennonjohdossa painettaisiin nopeasti punaista painonappia. Monitoroiva lentäjä vetää käsijarrun tapaisesta kahvasta, ja jos laskutelineet laskeutuvat, kaikki on lopulta hyvin. Lentäjä keskittyy lentämiseen. Kone kääntyy kohti Porvoota Lentäjän on suunnattava kone kohti Porvoon majakkaa, jonka yllä on niin kutsuttu lentokoneiden odotuskuvio. Lennonjohtaja painaa myös keltaista painonappia, joka ilmoittaa Keravan hätäkeskukseen lento-onnettomuuden vaarasta. Siinä on tarkistuslistat siitä, miten ongelmatilanteissa pitää toimia. S elvitimme tällaisen kuvitteellisen esimerkin avulla, miten toimisivat vaaratilanteessa Helsinki-Vantaan lentokentällä pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt, lentäjät, lennonjohto, lentokenttä, vartiointikeskus ja hätäkeskus. Kun lennonjohto on saanut lentäjältä riittävästi tarkentavaa tietoa, lennonjohto välittää tiedot lankapuhelinlinjaa pitkin hätäkeskukseen. Jos kone häviäisi tutkasta, laite pystyisi kaappaamaan koneen viimeisimmän sijaintitiedon karttapohjan kuvasta. Nyt otettaisiin käyttöön punaiset tarkistuslistat ja toimittaisiin punaisten ohjeiden mukaan. Miten on suomalainen lentoturvallisuus rakennettu. Monitoroiva lentäjä avaa Quick Reference Handbookin (QRH). Ruuhkapiikit ovat kello 6.00 ja 9.00 sekä kello 15.00– 18.00. Lentäjät tekevät Porvoon yllä odotuskuviossa tarkistuslistan mukaiset toimenpiteet ja päättävät, milloin kone yritetään tuoda uudelleen laskuun
Jos teline ei laskeudu, tee laskutelineen vapaapudotus. Lennonjohdon Assist-muistilista Acknowledge – kuitataan lentäjän ilmoittama ongelma. . Jaamme tietoa lentoaseman henkilöstölle, medialle ja matkustajille. ”Kun lentäjät ilmoittavat poikkeamasta, se on meille aina merkittävä tapahtuma”, Pystynen korostaa. va rti oi nt i ja au tta jat hä lyt et ää n Henkilöstölle ja matkustajille tietoa Kun lentäjä on vetänyt koneen ylösvetokorkeuteen, lentäjä kertoo matkustamohenkilökunnalle ylösvedon syyn. Ihmiset tulivat katsomaan isoa lentokonetta. . Pakkolaskusuunnitelman mukaan Jos laskeutuminen tapahtuisi ilman vahvistettua tietoa siitä, että laskutelineet ovat alhaalla ja lukittuna, matkustamohenkilökunta aloittaisi pakkolaskuvalmistelun. . Tarkista, onko laskutelineen käyttövipu alhaalla. Inform – tiedota – eteenpäin ongelmasta. . ”Esimerkiksi ison Airbus-koneen saapuminen Helsinki-Vantaalle aiheutti Tuusulan moottoritien tukkeutumisen molempiin suuntiin. Silloin henkilövahingot vähenevät. toimintojen jatkuvuuden hallintaan”, Pystynen korostaa. . Jos lentäjä vetää koneen ylös korkeammalta kuin tuhannesta jalasta eli noin 304 metristä, matkustajat eivät välttämättä huomaa ylösvetoa, sillä koneen tehoja ei tarvitse lisätä, eikä sen nokkaa tarvitse nostaa äkillisesti. Support – avusta lentäjää. Tilanteen vakavuudesta riippuen Finavia suunnittelee viranomaisten kanssa, onko lentokenttä suljettava ja miten kenttä sulkemisen jälkeen vapautetaan käyttöön. Time – järjestä aikaa lentäjille tehdä päätöksiä. Lentokentällä tapahtuvat poikkeamat aiheuttavat riskejä lähiympäristöönkin, kertoo Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen. min 10 min Va ro itu s oh jaa m os sa Ko ne en ylö sv et o Tie to len no jo ht ot or ni lle Ku ul ut us pe las tu sp alv elu un To rn i so itt aa HÄ KE N Pe las tu sp alv elu ko ht ee ss a HÄ KE EN hä lyt ys ilm oi tu s Po liis i ko ht ee ss a Pa las tu sla ito s ko ht ee ss a POLII SI To rn i hä lyt tä ä HÄ KE N, va rti oi nn in ja vir an om ais et . ”Operaatiokeskus kerää jatkuvasti tietoa ja muodostaa tilannekuvaa. Pienimmillään poikkeustilanne voi olla lentokoneen lintutörmäys ja suurimmillaan lento-onnettomuus. Vaikutus muuhun yhteiskuntaan Kaikki lentokenttään liittyvät poikkeamat eivät ole lentoturvallisuuden riskejä, mutta silti poikkeamat vaikuttavat usein myös ympäröivään yhteiskuntaan. Lentäjä voi vielä pienentää koneen maanopeutta, jos lasku tehdään vastatuuleen. ”Lentoliikenne on todettu kaikista turvallisimmaksi matkustusmuodoksi”, Pystynen muistuttaa. Laskutelineongelman tarkistuslista ohjaamossa 14. . . Jos teline laskeutuu, voi koneen laskua jatkaa lennonjohdon määrittelemällä tavalla. Suurin osa lentokoneiden automaattisista vaaratilanneilmoituksista on vaarattomia, todelliset vaaratilanteet ovat harvinaisia. Kaikki toiminnot tähtäävät lentokenttäLähiympäristönkin riskit hallittava Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen kertoo, että ison Airbus-koneen saapuminen tukki Tuusulan moottoritien molempiin suuntiin. Separate – porrasta työt – älä unohda ongelmaa. Henkilöstö pyrkii pitämään tilanteen rauhallisena. Jos tilanne ei ole ajallisesti kriittinen, lentäjä kuuluttaa matkustajille tapahtuneesta lyhyesti. Lento-onnettomuus saisi varmasti aikaan ehkä vieläkin suuremman liikennetukoksen”, Pystynen pohtii. Jos teline ei laskeudu, on kone laskettava ilman laskutelineitä. . . Nosta laskutelineiden käyttövipu uu destaan ylös ja laske vipu uudelleen alas. Tee sähköinen pakkokytkentä: laskuteline alas. Silence – hiljaisuus – järjestä oma jakso ilmailuradiossa. Lentäjä käy matkustamohenkilökunnan kanssa läpi tulevat menettelytavat. . . Matkustajille kerrottaisiin pakkolaskuasento, koneesta ulos pääseminen ja mitä ulosmenon jälkeen tapahtuu
Kriittisessä tilanteessa lentäjillä ei ole aikaa miettiä toimintaansa. ”Ratkaisevan tärkeää on ymmärtää tilanteiden nopeus. ” ”Harjoittelemme ongelmatilanteita kaksi kertaa vuodessa lentosimulaattorissa. Ilmoita vuorovastaavalle kohdan 1 tiedot. 5. Allekirjoitus ja päiväys Helsinki-Vantaan lentokentällä on noin 20 lento-onnettomuuden vaaratilannetta vuodessa. Kun tilanne on ohi, muista peruutukset 13. Ilmoita asematasopalveluun 8. min 10 min Va ro itu s oh jaa m os sa Ko ne en ylö sv et o Tie to len no jo ht ot or ni lle Ku ul ut us pe las tu sp alv elu un To rn i so itt aa HÄ KE N Pe las tu sp alv elu ko ht ee ss a HÄ KE EN hä lyt ys ilm oi tu s Po liis i ko ht ee ss a Pa las tu sla ito s ko ht ee ss a POLII SI To rn i hä lyt tä ä HÄ KE N, va rti oi nn in ja vir an om ais et . Toimintamallien pitää olla sisäänrakennettuja ja usein harjoiteltuja. Viimeisin laskutelineistä johtuva todellinen onnettomuus tapahtui yli 20 vuotta sitten. konetyyppi . 14. Kytke radio ja vararadio jaksolle 121.5 11. vaaralliset aineet 2. Kytke UFBS-varatutkajärjestelmä karttanäytöllä päälle. kiitotie/paikka . va rti oi nt i ja au tta jat hä lyt et ää n Kun lennonjohtoon tulee lento-onnettomuuden vaarailmoitus, on toimittava heti oikein. arvioitu laskuaika . Soita hätäkeskukseen ja kerro kohdan 1 tiedot. Hän muistaa uraltaan vain muutaman järjestelmäongelman, joissa Quick Reference Handbookin tarkistuslistaa on käytetty tarkasti. Valmistaudu määrittämään paikka tutkan kursorilla ja kiinnitä vektori ilmaalukseen. Flyben lentokapteeni Sebastian Lindström on lentänyt 13 vuoden aikana noin 8000 lentoa. Jos niitä ei hoiLentäjän toimittava heti oikein Sebastian Lindström painottaa, että lentäjien toimintatapojen pitää olla sisäänrakennettuja. 9. Kriittisessä tilanteessa ei ehdi miettiä. ”Kriittisessä tilanteessa ei ennätä miettiä”, hän korostaa. Lennonjohdon tehtävä on tukea lentäjän päätöstä”, Hannula sanoo. Niistä noin 20:ssä on vaaratilanne. Lähetä tämä lomake….. Kun kuulet hälytyksen: 1. Assist-kansio: käy läpi tilanteen mukainen tarkistuslista. radiokutsu . Parikymmentä ongelmatilannetta vuodessa Finavian lennonjohdon päällikkö Karri Hannula kertoo, että laskutelineongelmia Helsinki-Vantaan lentokentällä sattuu muutama vuodessa. ” ”Lentäjä päättää, koska kone tuodaan laskuun ja mille kiitotielle. ”Yleensä ne ovat indikaatiovirheitä, tai laskutelineet laukeavat varajärjestelmällä. Paina keltaista nappia 3. Se tarkoittaa vajaata 220000 nousua ja laskua vuodessa. Odota pelastuspalvelun palomestarin kutsua Virven pelastus 1 -puheryhmässä tai ilmailuradion jaksolla 121.9 ja kerro kohdan 1 tiedot. Kaikkiaan Helsinki-Vantaan lentokentältä tehdään noin 600 nousua ja laskua päivässä. Varaa kunnossapito kiitotien ja rullaustien tarkistusta varten 7. Selvitä . 10. Niistä laskutelineongelmia on muutama. matkustajamäärä 1–4, 5–20, yli 20, jos et tiedä, käytä paikkalukua . 4. Pitää toimia heti oikein. Lentäjien toiminta on pitkän koulutuksen ja kokemuksen tulosta”, Lindström selvittää. 15. 6. 12. tilanteen kuvaus . polttoainemäärä . 14 lennonjohdon toimenpidettä deta, turha on hoitaa muutakaan”, Lindström sanoo. ”Ongelmatilanteissa tärkeimpiä ovat lento, navigointi ja kommunikointi
He vastaavat sammutuksesta, ihmisten pelastamisesta ja logistiikasta. Tehtävät jaetaan valmiiksi Pelastuslaitoksen palomestari määrää kolme kaistanjohtajaa. Lennonjohdosta saamiensa tietojen perusteella hätäkeskuspäivystäjä täydentää hälytyksen yleensä ”suureksi”. Paloautot ajetaan ennalta suunnitelluille paikoille, ellei vuoromestari käske toisin. Hälytyksen ovat saaneet myös kolme muuta ambulanssia ja FinnHEMS 10 -lääkärikopteri. ”Ensimmäisenä otan esiin ilmaliikenneonnettomuus SURO-manuaalin (suuronnettomuus) käteen ja tarkistan, ovatko kaikki Virve-radiot oikeissa puheryhmissä”, ensihoidon kenttäjohtaja, lääkintäesimies Simo Ekman sanoo. Heti tilannekeskuksen ilmoituksesta pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyy ajoneuvoille. Lisäksi hätäkeskus on tiedottanut asiasta Espoon, Helsingin ja Hyvinkään ensihoidon kenttäjohtajia, Helsingin lääkäriyksikköä ja Töölön sairaalaa. Laaja hälytys Pelastuslaitokselle tulee kaksi hälytystä. Ensihoidon kenttäjohtaja kuulee palomestarin antaman käskyn Virvestä, jossa on pelastustoimen puheryhmät. Pelastusväen pitää tietää, mille kiitotielle kone on laskeutumassa, matkustajamäärä ja koneen ongelma. Se minimoi esimerkiksi radioliikenteen määrän", Kilo havainnollistaa. Samalla päivystävä ensihoidon kenttäjohtaja kuulee pelastustoimen viestiliikenteen omasta Virve-radiostaan. Palomestari Ari Koivu työskentelee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Kun pelastuslaitoksen yksiköt siirtyvät määrättyiPelastajat ja vartijat liikkeelle ”Lähdemme aina koko vahvuudella liikkeelle”, kertoo Finavian vuoromestari Aki Kilo. Kaikki on määritelty ennalta laaditussa ohjeessa. ”Ennalta suunniteltujen mallien takia voimme toimia näin. Kun lennonjohto antaa Finavian pelastuspalvelulle tiedon vaaratilanteesta, myös muissa organisaatiossa alkaa tapahtua. Pelastuslaitoksen palomestari Ari Koivu käskee pelastusyksiköiden siirtyä Virven suuronnettomuuspuheryhmiin, jos laskuun on aikaa yli viisi minuuttia. Kaikki tietävät paikkansa etukäteen. Ensihoidon kenttäjohtaja Ekman antaa samanlaisen käskyn ambulanssihenkilöstölle: ensihoitajat siirtävät radionsa ensihoidon SURO-puheryhmiin jo matkalla lentokenttäalueelle. ”Lähdemme aina koko vahvuudella liikkeelle”, kertoo Finavian vuoromestari Aki Kilo. ”Kertaamme lento-onnettomuusvaaran tiedot, ja mahdollisesti ehdotan pelastuslaitoksen palomestarille ajoreittiä ja sijoittumispaikkaa”, Kilo sanoo. Finavian vuoromestari ottaa yhteyttä Virve-radiopuhelimellaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävään palomestariin. 16. Minuutin, pari myöhemmin tulee hätäkeskuksen hälytysilmoitus, joka sekin tulee ensin koodilla ”pieni”. Toinen tulee suoraan lennonjohdon painonapista tilannekeskukseen, jonka hälytyspäivystäjä kuuluttaa Vantaan paloasemien kaiutinverkkoon: ”Huomio – ilmaliikenneonnettomuusvaara, pieni”. Samalla ensihoidon kenttäjohtaja ja samalla asemalla päivystävä ambulanssi siirtyvät lentokenttäalueelle
Tärkeimmän päämiehemme, Panasonicin, tuotteita olemme edustaneet jo lähes 40 vuotta. tallennukseen, monitorointiin, kasvontunnistukseen sekä video-, ikäja sukupuolianalyysiin. System 970 -ohjelmistolla voidaan hallita saumattomasti sekä Panasonicin ipettä analogijärjestelmiä ja ohjelmistoon voidaan myös integroida mm. Lisätietoja kameravalvontajärjestelmistä ja ajanvaraus tuote-esittelyyn: puh 09-521 5057 tai juhani.kartano@kaukomarkkinat.com Kaukomarkkinat Oy Esittelytila, huolto ja varasto: Koskelontie 20 02920 Espoo Puh. 09 5211 www.kaukomarkkinat.com Panasonic System 970 on VMS-ohjelmisto, joka skaalautuu käyttäjän tarpeiden mukaan satojen tai jopa tuhansien kameroiden järjestelmäksi ilman kamera-, monitorointitai käyttäjäkohtaisia lisenssimaksuja. Lisäksi valikoimassa on kuvansiirto-, tallennusja ohjauslaitteita sekä erilaisia ohjelmistoja mm. Tule tutustumaan Panasonicin valvontakameratuotteisiin, System 970 VMS-ohjelmistoon sekä muihin valvomoratkaisuihimme esittelytilaamme Espoon Koskeloon. Panasonicin mallistosta löytyy noin 60 ip-kameramallia sekä kymmenittäin analogikameroita erilaisiin käyttötarkoituksiin. murtohälytys-, palohälytyssekä kassajärjestelmä jne.. Oma huoltomme vastaa takuuhuolloista, korjauksista sekä tuotetuesta. http://panasonic.net/security/ Kustannussäästöä suurten järjestelmien hallintaan Kaukomarkkinat Oy maahantuo ja markkinoi videovalvontatuotteita ja –järjestelmiä
hin puheryhmiin, he ilmoittautuvat siellä kaistanjohtajilleen. Lentokonehuolto kunnossa – viat eivät ehdi syntyä tuspisteelle, josta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tulee sisään alueelle. Suurin osa häiriöistä syntyy, kun laskutelineiden asennonosoitusjärjestelmästä rikkoutuu äkillisesti anturi. Turvallisuustoiminnot perustuvat niihin. ”Sen jälkeen otan yhteyttä bussikoordinaattoreihin. Pelkästään Embraer 190 -lentokoneen laskutelinejärjestelmää huolletaan järjestelmällisesti ja tarkasti. ”Kun järjestelmät varmistetaan moneen kertaan, todellisia vaaratilanteita ei telineiden vuoksi juurikaan tapahdu. Embraer 190 on ”onnettomuuskoneen” tyyppi. Informaatio kulkee tekstiviestinä, jonka pohjan väri kertoo tilanteen vakavuudesta. Operaatiokeskuksen tarkoitus on kerätä kaikki lentoasemalla kulkeva tieto ja välittää oikeat viestit oikeisiin paikkoihin. Tässä tapauksessa se on keltainen – kolmesta riskivaihtoehdosta keskimmäinen. Finavian vuoromestari ottaa Virve-radiolla yhteyttä lentokentän turvavalvomoon, joka saa käskyn viestittää lento-onnettomuusvaarasta johdolle, viestinnälle ja muille ennalta määritellyille tahoille. 18. Sen toimintakyky varmistetaan noin 50 erilaisella tarkistuksella ja huoltotoimenpiteellä. Niin kauan kuin lentokone on ilmassa, lennonjohto johtaa tilannetta. Tiedot analysoidaan säännöllisesti, ja niitä käytetään huolto-ohjelman kehittämiseen. Muilta paloasemilta tulevat yksiköt jäävät tulokynnykselle lentokentän ulkopuolelle Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloaseman pihaan. vankkurimuodostelmaan, josta sivuovet avaamalla saadaan näköja puheyhteys yhteistyökumppaniin. Läheiseltä pelastuslaitoksen asemalta lentokenttäalueelle tulleet yksiköt ryhmittyvät myös kiitotien viereen seuraamaan koneen laskua. Operatiivisella johtopaikalla Pelastuslaitoksen palomestari, ensihoidon kenttäjohtaja ja poliisista tehtävään osallistuva tilannejohtaja ryhmittyvät lentoasema-alueella ns. Lääkintäesimies Simo Ekman toimii ensihoidon kenttäjohtajana. Vartiointiliike saattaa pelastuslaitoksen yksiköt oikeaan paikkaan, ja yksiköt ovat niin kauan saatossa, kunnes ne poistuvat alueelta. Pelastuslaitoksen palomestari purkaa tilanteen ja antaa yksiköille luvan palata asemilleen. Muutama bussi varataan valmiiksi mahdollisia käveleviä potilaita varten”, Kilo kertoo. Kun kone laskeutuu kiitotielle, vastuu siirtyy pelastuslaitoksen palomestarille. Koossa on toimintaalueen johtoelin (TOJE). Kerron heille lisätietoja tarpeen mukaan”, lääkintäesimies Ekman sanoo. Koska viat eivät ennätä syntyä. Lentokenttäalueelta poistutaan vartiointiliikkeen saattamina. Huolto toimii. Se näyttää vikaa, jota ei ole.” ”Anturivikoja ei ennakoivalla huollolla voi havaita.” Sipolan mukaan Embraer 190 -kone tuottaa itsestään paljon valvontatietoa, joka tallentuu koneen huoltotietokoneeseen. Muutkin tarkastuspisteet varustetaan ajoneuvoilla. ”Ilmaliikenneonnettomuusvaara on vaarailmaisusta huolimatta vartiointiliikkeelle, kuten muullekin turvallisuusorganisaatiolle, perustoiminto. ”Lentokonehuolto korjaa mahdolliset viat jo ennen kuin ne vaikuttavat lentokoneen operointiin”, Flyben fleet manager Jussi Sippola kertoo. ”Vasta myöhemmin toiminta mukautuu tilanteen vaatimaksi." Kumara muistuttaa, että lentoaseman turvallisuutta sääntelevät kansainvälinen ilmailulainsäädäntö. ”Olen ottanut tavaksi myös kokeilla Virveyhteyttä Töölön sairaalaan. Kuljetusjohtajaa ei vielä määrätä, sillä resursseja ei ole vielä tarpeeksi. Sillä on kolme jatkuvasti päivystävää vartiointiajoneuvoa, joista yksi ajaa ilmaliikenneonnettomuusvaarassa sille tarkisMiksi lentoturvallisuus on korkeatasoista. Ihmisiä tulee ja menee.” Kumara kertoo, että vartioinnille toimintamalli on aina aluksi sama, oli kyse isosta tai pienestä vaarasta. Myös lentoaseman operaatiokeskus saa vuoromestarilta tiedoksiannon. Tarkistuspisteellä työskentelee myös vartioin tiyritys. Lentokentällä olevat muut matkustajat eivät välttämättä huomaa mitenkään, että vaaratilanne on käynnissä”, kertoo Helsinki-Vantaan turvallisuuspäällikkö Ari Kumara. Lääkintäesimies valmistelee suuronnettomuusohjeen mukaisen organisaation: ensimmäisestä ambulanssin hoitajasta tulee luokittelujohtaja ja FinnHEMSin lääkäristä hoitojohtaja. Kone rullaa siististi kiitotietä pitkin. Vartiointiliike saattaa pelastusajoneuvot Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme tarkistuspistettä, joista myös paloja poliisiautot sekä ambulanssit tulevat sisään. ”Vaaratilanne saattaa tulla kesken ruuhkaajan, jolloin kaikkien toimintojen täytyy pyöriä moitteettomasti
Silti Trafi jatkaa edelleen valvovana viranomaisena. EI TYKKÄÄ. Hän kiittelee Helsinki-Vantaan lentokenttätoimintoihin liittyvää eri tahojen välistä yhteistyötä. ”Kaikille toimijoille on kuvattava meidän toimintamalli”, Haapanen kertoo. Varautumista pahimpaan Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti vastaa siitä, että kaikki Finavian lentokentät toimivat ilmailujärjestö ICAO:n, EU-viranomaisen EASA:n ja kotimaisen Trafin säännösten mukaisesti. Aidatuista pihoista ja suljetuista lastauslaitureista. ”Harjoittelemme ja suunnittelemme yhdessä säännöllisesti. Suomessa on todennäköistä, että potilaita joudutaan kuljettamaan muihin maihin hoitoon. Lue lisää if.fi/turvallisuus. Roska-astioista, jotka ovat kaukana talon seinistä. Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti vastaa kaikkien Finavian lentokenttien turvallisuustoiminnasta. Asi t , st ilkiva lan ekijä Pienet keinot ehkäisevät suuria vahinkoja – jopa ihmishenkien menetyksiä. ”Meillä on kirkkaana mielessä, että onnettomuuksiin liittyvät toiminnot tähtäävät ihmisten pelastamiseen”, Sääskilahti sanoo. Ne löytyvät suomeksi ja englanniksi. ”Suunnitelmissa haasteellisinta on kuvata suomalainen toimintakulttuuri, kuten johtovastuu. 2. Jokaisella lentokenttätoimijalla, mukaan lukien eri lentoyhtiöt, on oltava turvallisuussuunnitelma. Päivittäiset asiat on helppo hoitaa, kun henkilöt ovat tuttuja.” Jos lentokentän tapahtumien takia muodostetaan pelastustoiminnan johtokeskus, Haapanen edustaa lentokentän näkemystä. ”Kun lento-onnettomuuden vaaratilanne tulee, valmistaudumme pahimpaan.” Sääskilahti tähdentää, että kaikki viranomaiset ja tahot tekevät omat suunnitelmansa onnettomuustoiminnasta, mutta ne kytkeytyvät lentoaseman suunnitelmiin. EASA:n ohjeistukset on otettava kokonaisuudessaan käyttöön viimeistään vuonna 2017, jolloin Trafin säännöksiä ei enää noudateta. Helposti syttyvästä materiaalista, jota ei ole rakennusten vieressä. 19. 3. Isossa onnettomuudessa Suomen sairaanhoidon rahkeet eivät ehkä riittäisi. 1. Potilaita hoitoon ulkomaille Pelastuspäällikkö Marko Haapanen toimii Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelussa. Jos onnettomuudessa tulisi paljon palovammapotilaita, esimerkiksi USA:ssa potilaat pystytään hoitamaan omassa maassa. Meillä on pienemmät resurssit kuin vaikkapa USA:ssa, mutta samat lentokoneet ja riskit”, kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelun pelastuspäällikkö Marko Haapanen
Laajempi, koko kiinteistöä koskeva harjoitus kerran kahdessa vuodessa.” Myöhemmin harjoitukseen voi tarvittaessa pyytää mukaan pelastuslaitoksen neuvomaan ja opastamaan. Tekstit Merja Kihl ja Ari Mononen Kuvat Ari Mononen ja Suomen Palopäällystöliitto Harjoittele poistumista vaihe kerrallaan Poistumisharjoitusten tarkoitus on testata pelastussuunnitelman toimivuus ja auttaa organisaatioita hallitsemaan tilanteet, joissa ihmiset on evakuoitava nopeasti ulos. Usein sitä annetaankin, mutta liian kiireellä ja vasta, kun viranomainen on muistuttanut poistumisharjoituksen tarpeellisuudesta”, toteaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen ja jatkaa: ”Usein organisaatiot myös pitävät yhdellä kertaa liian massiivisen harjoituksen. Kaikille perustason koulutus Timosen mielestä koko henkilöstö kannattaisi kouluttaa perustasolle, jolloin kaikki osaisivat toimia oman kerroksensa evakuoinnin vastuuhenkilönä. Parempi olisi ensin tunnistaa poistumisturvallisuuden puutteet, ja vasta sitten ryhtyä poistamaan epäkohtia.” ”Harjoitukset kannattaisi järjestää vaiheittain, aluksi pienemmissä ryhmissä, esimerkiksi kerros kerrallaan. Silloin turvallisuusorganisaation rakenne ja poistumisreitit tulisivat kaikille tutuiksi.” ”Vasta sen jälkeen kannattaisi järjestää laajempi poistumisharjoitus, jolloin nähtäisiin, kuinka suuren joukon poistuminen onnistuu yhdellä kertaa”, Tomi Timonen selittää. 20. Joskus väki on evakuoitava nopeasti ulkoa takaisin sisälle. ”Vaiheittaisia harjoituksia kannattaisi järjestää pari kertaa vuodessa. ”On tärkeää, että henkilöstö tuntee myös vaihtoehtoiset poistumisreitit”, korostaa koulutusjohtaja Tomi Timonen. ”H yvä evakuointi tarvitsee koulutusta