ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. PELASTUSTIETO 6/2011 ILMESTYY 25. s. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8. 12 5/ 20 11 23.6. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s
Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen arkisto@pelastustieto.fi. Sukella historiaan! > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. Arkistojutut. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta
vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Pelastuslaitokset valmistelevat riskianalyysiin perustuvan palvelutasopäätöksen, jonka kuntien päättäjät hyväksyvät. Alkukesän helteillä maastopaloja syttyi ennätystahtiin. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 5 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Kuva: Ilkka Luoma PELASTUSTIETO 6/2011 ILMESTYY 25. heinäkuuta. Millaisin voimavaroin riennetään erilaisiin tehtäviin. Kun puhutaan erilaisten toimintojen kustannuksista, voidaan pelastustoimessa tuoda voimakkaasti esille, miten vähäiset lopultakin ovat sen aiheuttamat kustannukset veronmaksajille. Kun nyt esimerkiksi toimintavalmiusaikaa rukataan uudella tavalla, pidetään sitä heikennyksenä asiakkaille annettavassa palvelussa. 12 5/ 20 11 23.6. Toivottavasti ohje tulee mahdollisimman laajalti lausuttavaksi. P.S.1. Sen perusteella järjestetään pelastustoiminta. Julkinen talous elää jatkuvassa kurimuksessa, vaikka esimerkiksi viime vuoden tilinpäätöksissä joissakin kunnissa saatiin iloisia yllätyksiä, kun verokertymät olivat odotuksia suuremmat. Jos siitä joudutaan luopumaan, sillä voi olla arvaamattomat seuraukset maastoissa sattuvien palojen torjunnassa.. Lienee selvä, että palautetta tulisi enemmän kuin kevättalvella esillä olleesta pelastustoimen strategiasta, josta vaivauduttiin antamaan vain yksi palaute. Ohjetta valmistellut työryhmä on nyt työnsä tehnyt. Niitä voitaisiin ottaa huomioon myös päätettäessä ohjeesta lopullisesti. Toimintavalmiusohjetta monet pitävät alan tärkeimpänä asiakirjana, sillä sen perusteella järjestellään maamme palokunnissa operatiivisen toiminnan valmiutta. Kysymys onkin siitä, miten pelastuslaitosten johto pystyy päättäjille perustelemaan alueidensa riskikohteet ja niiden tarvitseman palokunnan toimintavalmiuden. Nykyisen mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä korostavan toimintatavan aikana olisi ehdottoman tärkeätä, että myös paljon mielipiteitä herättävästä toimintavalmiusohjeesta voisi jokainen lausua mielipiteensä. ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. Pelastustoiminnasta vastaavat kunnat. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8 Toimintavalmiusohje saatava kaikkien lausuttavaksi Toimintavalmiusohjetta on uudistettu sisäasiainministeriön pelastusosaston johtamassa työryhmässä. Toisaalta sanotaan, että kyse on ohjeesta eikä laista, ja ohjetta paremminkin saa asiat tehdä. Uusi ohje lähtee elokuun aikana lausuntokierrokselle ja tavoitteena on saada se hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä. Lentobensiinin kallistuminen uhkaa nyt tätä toimintaa. Maastopalovahinkojen ehkäisyssä tähystyslennoilla on ollut tärkeä merkitys. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsingin Herttoniemessä parvekegrillauksesta syttynyt tulipalo tuhosi pahoin kerrostalon kattoa. P.S.2. s. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s. Huolenaihe on erityisesti se, että ykkösriskikohteissa palokunnan toimintavalmius laskee. Toimintavalmiusohje herättää alalla suuria intohimoja. Esimerkiksi muut turvallisuustoimijat ovat yhteiskunnalle paljon kalliimpia. Uusi pelastuslaki astuu voimaan 1. Näihinkin kysymyksiin ohjeen uudistamista pohtinut työryhmä on yrittänyt etsiä vastauksia. Jatkossa esimerkiksi palotarkastukset tehdään riskien mukaan ja hoitoja hoivalaitosten turvallisuusvaatimukset täsmentyvät. Pelastuslaista saattoi sanoa mielipiteen otakantaa.fi-sivustolla. Toivottavasti laki tuo lisää työkaluja pelastuslaitoksille parantaa alueen asukkaidensa turvallisuutta
s. s. s. s. 26 Täyttä toimintaa -tapahtumaviikon aikana 176 palokuntaa ympäri Suomen järjesti 242 tapahtumaa, joissa ihmiset pääsivät tutustumaan palokuntatoimintaan. http://www.pelastustieto.fi/site/ index.php/component/poll/25-on ko-vae... Hän kehuu alipäällystökoulutusta hyväksi ja siitä sai paljon valmiuksia työelämää varten. Valitse kysely Onko väestönsuojelu ja varautum Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. 1 / 1 15.6.2011 11:03. täyttä toimintaa! tässä numerossa PELASTUSTIE TO 6/2011 ILMESTYY 25. Lopputulokset muuttuivat alkuperäisestä siten, että Anjalan VPK tuli toiseksi ja Kaarinan VPK kolmanneksi, kun Anjalan VPK protestoi järjestäjien kirjausta siitä, ketkä kuuluivat heidän joukkueeseensa tietokilpailussa. Lehden mukana tulee myös Palotutkimuksen päivien Palontorjuntatekniikka-erikoisnumero. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8 Pelastustieto pitää kesätauon. Yhteystietomme löytyvät kotisivultamme sekä pääkirjoituksen vierestä sivulta 3. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. kuukauden kasvo Etelä-Savon pelastuslaitoksella Mikkelin paloasemalla pelastajana työskentelevä Heli Hyttinen, 39 on ensimmäinen alipäällystötutkinnon suorittanut nainen. Pelastustieto 6/2011 ilmestyy 25. Toivotamme kaikille lukijoillemme hyvää ja rentouttavaa kesää! SIVU 54 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 5 /2 01 1 23.6.2011 8 Toimintavalmiusohje lähtee lausunnolle 12 Koulutusjärjestelmää selvitetään 14 Ullakkopalo on muutakin kuin sammuttamista Jani Pitkänen 20 JVT iso työmaa kattopalon jäljiltä 21 JVT-sopimus Pohjois-Karjalassa 22 Rautaisella motivaatiolla jälkivahinkojen torjuntaan Piatta Rulja 27 Yhteistyö toimii Etelä-Karjalassa Ulla Ylönen 28 Uusi aluskalusto parantaa torjuntavalmiutta 30 Huippukallis lentobensiini uhkaa palolentoja Juhani Katajamäki 32 Maastopalojen torjunta haaste pelastuslaitoksille Veikko Lindberg 35 Pelastuskortti joka autoon 36 Ensihoidolle lentävä lähtö Marko Partanen 45 Asiakas loukkaa, mistä sisäistä voimaa. Kyllä 86.2% Ei 13.8% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Tuula-Maria Ahonen 46 Palopäällystömaraton pilvisäässä 48 Virkeät paloveteraanit koolla jo 32.kerran Juhani Katajamäki 49 Pitkänlinjan virkamiehet eläkkeelle 50 Sammutustaktiikkaan uusia toimintamalleja Arto Latvala 52 Lappeenrannan Palopäällystökerho 70-vuotias Teppo Puhakainen 57 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana osa 3 Teija Mankkinen 59 Haalarit jäätyivät avoauton kyydissä Launo Päivätie 61 Sata vuotta työuraa täyteen 61 Tyytyväisenä eläkepäivien viettoon Tanja Uusitalo VAKIOT 29 Vieraanamme: Olli Tarhonen 53 Mirafoni 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski hyvää kesää! nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. 42 palokuntien sm Jehu-malja eli palokuntien SM-kilpailu päättyi tänä vuonna lappeenrantalaisen Tirilän VPK:n voittoon. Jäkärlän VPK on yksi Turun kuudesta sopimuspalokunnasta. 12 5/ 20 11 23.6. Jäkärlään toukokuinen kolea sunnuntai houkutteli paikalle lapsiperheitä ja muutamia pariskuntia. ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. elokuuta. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s. 38 Keskiviikko, 15.06 2011 11:02 Etusivu Palaute Sivukartta Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. Toimistomme on suljettu 18.–31.7. Pelastustieto on myös Facebookissa. ” Selvä enemmistö oli sitä mieltä, että kyllä on
Ruotsissa vastaa vat säiliöt ovat kiellettyjä. Muovi seinämä voi myös läpäistä ben siinihöyryjä ja seurauksena täs tä on räjähtävän seoksen syn tyminen tavaratilaan. Millainen vaara tästä on autossa istuville ja mahdolli sesti muillekin tiellä liikkuvil le on itsestään selvä. repeä minen ei aiheuttanutkaan tuli paloa. P.P. On myös huo mattava, että bensiini liuottaa polyeteenimuovia ja jo tästäkin syystä on vaara suuri. Lehti mainitsee vielä erään esimerkin tapauksesta, jolloin aurinkoise na päivänä eräs muovitankki repesi ja bensiini valui tavara säiliöön. Leh ti huomauttaa, että käytettäes sä näitä säiliöitä auton tavara tiloissa saattaa kuumana kesä päivänä bensiinin höyrynpaine nousta niin suureksi, että muo vitankki repeää muodonmuu tosten johdosta. Brandskydd 5/61: Muoviset bensiiniastiat vaarallisia. Leh den toimitus on kirjoitukses saan kehystänyt punaisella ky symyksen miten kauan viran omaiset sallivat suuren yleisön käyttää muovitankkeja autojen varapolttoainetankkeina. Jos tällaisia tapauksia sattuu muuallakin, saattaa ben siini syttyä vaikka em. Kirjoituksessa to detaan, että muoviasiantun tijat ovat itse asiasta tietoisia ja ovat varoittaneet valmista jia ja viranomaisia, ettei näi tä astioita saa käyttää bensii nitankkeina. Lehti huomauttaa vielä lo puksi, että Tanskan muoviyh distys on jo toisen kerran esit tänyt viranomaisille varoituk sen ettei muovitankkeja saa käyttää bensiinin säilyttämi seen. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 5/2011 5 Tanskalaisessa aikakausleh dessä Plastic 5/1960 oli kir joitus, joka käsitteli muovis ten polttoainesäiliöiden vaa rallisuutta
Me emme hyväksy sitä, että nykyistä ohjetta heikennetään sen vuoksi, että vapaaehtoispohjalta toimivat eivät läpäise kuntotestejä tai eivät pysty toimimaan toimintakykyisellä yksiköllä. . Aivan erityistä huomiota olemme kiinnittäneet järjestelmän toiminnan takaamiseen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, Hammar toteaa. Suomessa pelastustoiminta on viranomaistoimintaa, mutta siitä huolimatta vaikuttaa siltä, että eniten ollaan huolissaan vapaaehtoispohjalta toimivien asemasta. Mallilla varmistetaan onnistunut ja kustannustehokas hankinta, sanoo Insta DefSec Oy:n Defence and Security Solutions -liiketoimintayksikön johtaja Timo Hammar. Tämä luo hyvän pohjan rakentaa moderni ja monipuolinen järjestelmäkokonaisuus kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten käyttöön, toteaa Hätäkeskuslaitoksen TOTI-hankkeen hankejohtaja Tapio Saarinen. Käyttökustannusten osalta säilytämme nykyisen tason, Saarinen tarkentaa. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikulaa ihmetyttää keskustelu, jota toimintavalmiusohjeen valmistelun yhteydessä on käyty. Toimitusvaiheen hankinnan kokonaisarvo on noin 30 miljoonaa euroa. – Hätäkeskustietojärjestelmä tulee olemaan meidän kaikkien turvallisuuden kannalta merkittävä järjestelmä ja siihen kohdistuvat erittäin korkeat luotettavuusvaatimukset; hätäilmoituksia pitää pystyä käsittelemään kaikissa tilanteissa. TOTI-hankkeessa ovat olleet mukana Hätäkeskuslaitoksen lisäksi kaikki päivittäiseen 112-toimintaan osallistuvat tahot: poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi sekä Rajavartiolaitos. Liitto hyväksyy sen, että sopimussuhteisilta palokuntalaisilta ei voida vaatia samoja velvoitteita kuin pelastuslaitosten ammattipalomiehiltä. Ratkaisumme yhdistää hätäkeskuspäivystäjän tarvitsemat toiminnallisuudet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi, joka tukee ilmoitusten käsittelyä ja nopeuttaa avun perille saamista. Tämän johdosta ammattimiesten ohjetta ei tule heikentää, vaan sopimusja vapaaehtoishenkilöstölle tulee tehdä oma ohje, Nikula toteaa. Hankittava kokonaisuus pitää sisällään uuden hätäkeskustietojärjestelmän toimittamisen (v. Uusi tietojärjestelmä yhdessä viranomaisradioverkon (VIRVE) ja rakenteilla olevan turvallisuusverkon (TUVE) kanssa vahvistaa Suomen edelläkävijän asemaa viranomaisyhteistyössä kansainvälisestikin arvioituna, toteaa Saarinen. Sopimussuhteisilla ei ole kyse virkavastuusta tai ammatista, vaan useimmiten harrastuksesta. Silti totista totistakin työtä tekevilläkin saa seuran mielestä joskus olla jokin sopiva määrä pilkettä silmäkulmassa – kunhan se ei syty pahasti palamaan. – Nykyinen elinkaarensa päähän tuleva hätäkeskustietojärjestelmä ei tällä hetkellä tue viranomaisten yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. H ätäkeskuslaitoksen vuonna 2008 käynnistämä hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI) on edennyt uuden hätäkeskustietojärjestelmän osalta hankintapäätökseen. Kunniapalomiehiksi nimitettiin: Reijo Äikäs, Korson VPK, Markku Koskinen, Korson VPK, Lasse Gustafsson, Pitkäjärven VPK, Marko Palokangas, Lauttasaaren VPK ja Juho Luukko, Lauttasaaren VPK Epätieteilijät haluavat korostaa, että kaikkien palomiesten työ on totista työtä. Käytetty hankintamalli, jossa tietojärjestelmähankinnan lisäksi sopimus sisältää koko elinjakson hallinnan mukaan lukien käyttöpalvelun, on Suomen turvallisuusviranomaisten kriittisten järjestelmien osalta uraa uurtava. . Kaikki Kunniapalomiehen tittelin ja arvonimen ansainneet palomiehet ovat kunnostautuneet seuran lähes 20 vuoden taipaleella toimimalla urheina paloautojen miehistöinä keskellä Kaivopuiston vappuhulinaa ja liki vappuhulinan keskipistettä. – Eduskunnan keväällä 2011 tietojärjestelmän hankintaan myöntämä käyttövaltuus riittää kattamaan investointikustannukset. Hätäkeskustietojärjestelmähankinta on Insta DefSec Oy:lle strategisesti tärkeä. Perusteellisten määrittelyjen ja kilpailutusprosessin pohjalta saimme valittua luotettavan järjestelmätoimittajan, jolla on vuosikymmenten kokemus suurten kriittisten tietojärjestelmien kehittämisestä puolustusja turvallisuustoimialalla. Hätäkeskusten tietojärjestelmästä päätös SPAL ei hyväksy heikennyksiä toimintavalmiusohjeeseen Suomen Epätieteellinen Seura luovutti Kunniapalomiehen tittelin ja arvonimen viidelle huumoriin ansioituneesti suhtautuneelle palomiehelle Lauttasaaren VPK:n 95-vuotisjuhlassa. Toimintavalmiusohje on sisäministeriön ohje, joka ohjaa pelastustoimen suunnittelua käytännön tasolla kunnissa. . Nikula pitää ensiarvoisen tärkeänä, että toimintavalmiusohjeessa määritellään jatkossakin tietyt raja-arvot, kuten minimivahvuus ja toimintavalmiusaika. Koska kuntien taloustilanne määrittelee myös pelastuslaitoksien tilannetta, tarvitaan tulevaisuudessakin normiohjausta. 2011–2015) sekä elinjakson aikaisen palvelutuotannon kuuden ensimmäisen vuoden osalta (v. – Hätäkeskustietojärjestelmä on luonnollinen jatkumo toiminnallemme ja meille tärkeä, strateginen hanke. 6 5/2011 Suomen Palomiesliitto ei hyväksy uudistustyön alla olevaan toimintavalmiusohjeeseen heikennyksiä, joita tehdään kansalaisten ja pelastushenkilöstön turvallisuuden kustannuksella. Kuva: Aija Lehtonen Epätieteilijät palkitsivat viisi Kunniapalomiestä WWW.PELASTUSTIETO.FI. – Tuntuu hyvältä, että lähes kolmen vuoden tiivis viranomaisyhteistyö on saavuttanut yhden tavoitteistaan, ja vielä aikataulussa. Hätäkeskustietojärjestelmän kokonaisvastuulliseksi toimittajaksi on valittu kotimainen Insta DefSec Oy, joka on kokenut puolustusja turvallisuusjärjestelmien toimittaja valtionhallinnossa. Palvelutuotannon osalta kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Järjestelmä mahdollistaa myös hätäkeskusten välisen kuorman tasaamisen sekä viranomaisten välisen saumattoman yhteistoiminnan. 2016–2021). Ammattipalomiehet toimivat virkavelvollisuuden ja -vastuun velvoittamina
– Henkilökunta ansaitsee suuren kiitoksen vaativasta ja hyvin onnistuneesta usean ihmisen hengen pelastamisesta. Onni oli myös, että iso osa yksiköistä oli juuri ennen tätä tulipaloa saatu vapautettua kahden omakotitalon yhtäaikaisesta palosta. Jännitteiset myrskypuut ovat arvaamattomia ja tapaturmia sattuu. Mikäli nämä palot olisivat olleet yhtä aikaa, olisivat sekä miehet, että yksiköt loppuneet kesken. Viime keväänä opetettua sahan käyttöä oli hyvä kerrata, ja kyllä kertausta olisi työturvallisuuden vuoksi tarpeen tehdä tulevaisuudessakin. Pelastusja viheralan ammattilaiset sekä sähköyhtiöiden asentajat joutuvat työssään erityisosaamista vaativiin tilanteisiin. Palossa oli suuren ullakkopalon ainekset, hän sanoo. Pelastuslaitoksen kohteeseen tullessa palo oli jo kiinni kattorakenteissa sekä viereisen asuinrakennuksen ullakkotiloissa. FIREscape pohjautuu Hedengren Securityn kehittämään PRODEX FireLux -paloilmoitinja turvavalojärjestelmään. Palomiesten koulutus on osa puuston turvallisen käsittelyn järjestelmällistä kehittämistä. TTS, Hyria koulutus ja Sedu Aikuiskoulutus tarjoavat tämän vuoden aikana kiinnostuneille mahdollisuutta osallistua puuston käsittelyn pilotointikoulutuksiin. Koulutuksien avulla vähennetään eri alojen ammattilaisten työtapaturmia. Naapurikunnat olisivat tulleet kyllä apuun, mutta avun saanti olisi oleellisesti viivästynyt, Tuominen toteaa. Hyödyllistä koulutusta ja motivoituneita oppilaita Syksyllä Helsingin Mellunkylään palomies-sairaankuljettajiksi siirtyvät Ilmari Forsblom ja Marko Sakko sahasivat puita jo kesätöissä viime vuonna. kesäkuuta klo 1:26 huumevieroitusosastolla syttyneeseen tulipaloon, jossa paloi ylimmän kerroksen noin 5x15 metrin kokoinen parveke/oleskeluterassi ilmiliekeissä. Yhdellä keskuksella ja yhdellä kaapeloinnilla hallitaan kiinteistön kahta keskeisintä turvallisuusjärjestelmää. Opettaja Pekka Sivonen seuraa tarkasti Ilmari Forsblomin sahaa ja puun liikkeitä. PRODEX FireLux -evakuointijärjestelmässä paloilmoitinja turvavalojärjestelmä on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Kyllä ne sähkölinjojen puut alas saataisiin, mutta ei näin hienolla tavalla. Henkilökunta aloitti välittömän evakuoinnin ja teki hätäilmoituksen. Koulutusta he pitävät hyödyllisenä: – Tämä on ihan uutta. Oppaassa on nostettu esiin pelastuslaitosten nykyisen toiminnan periaatteita ja työsuojelun velvoitteita, vastuita ja hyviä käytäntöjä, mutta myös kipupisteitä, esimerkiksi puolivakinaisen palokunnan debriefing ja sen toteutuminen käytännössä. Lisätietoa osallistumismahdollisuuksista saa http://www.metsavastaa.net/ ajankohtaista-1. Alkusammutus ei onnistunut koska palon ja savun muodostus oli jo kehittynyt niin voimakkaaksi. Tavoitteena on luoda usealle ammattiryhmälle koulutusta ja erillispätevyyksien osoittamisen mahdollistava järjestelmä. Rakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa oli yhteensä 28 asiakasta sekä neljä henkilökuntaan kuuluvaa. Hedengren Securityn ja Hochikin yhteistyön tulos palkittiin Pelastuskoululaisille oppia turvallisesta puun kaadosta Helsingin pelastuslaitos sai hälytyksen yöllä 9. 5/2011 7 Pelastajaopiskelijat aloittivat toukokuussa koulutuspilotointien sarjan, jonka avulla viimeistellään tulevia puuston turvallisen käsittelyn koulutusohjelmia. Oppaan erityinen näkökulma on käsitellä pelastusalaa kokonaisuutena, joka muodostuu vakinaisen, puolivakinaisen ja vapaaehtoispalokuntien kokonaisuudesta. Kuva: Marjukka Haavisto. – Palo saatiin sammutettua yhdistettynä sekä ulkopäin nostolavasta, että sisältäpäin tapahtuvalla sammutuksella. – Toivon että opas auttaa pelastuslaitoksia hallitsemaan paremmin työympäristön riskejä ja kohdistamaan työturvallisuustoimintaa koko henkilöstön hyväksi; vakinaisista puolivakinaisiin ja sopimuspalokuntien palomiehiin, oppaan tekijä, Paavo Tiitta kertoo.. Kehitystyö tehdään Euroopan sosiaalirahaston tukemassa Puuske II-hankkeessa yhteistyössä oppilaitosten, Tapion ja Jukka-netin kanssa. – Pelastuslaitokselta tulipaloa oli sammuttamassa noin 10 yksikköä. Mikäli palo olisi kehittynyt hieman kauemman ja nukkumassa olleet ihmiset olisivat olleet savussa kauemman, emme olisi välttynyt kuolonuhreilta. Henkilökunta oli havainnut tulipalon turvakameroistaan. Uhkaava palo huumevieroitusosastolla Työturvallisuuskeskus on julkaissut Paloja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi-oppaan. Kaikki henkilöt oli saatu juuri evakuoitua ulos pelastuslaitoksen tullessa kohteeseen, päivystävä palomestari Kimmo Tuominen kertoo. Oppaassa tuodaan esiin työkaluja ja aihealueita työturvallisuustyön tehostamiseksi sekä työsuojelutoiminnan organisoimiseksi koko pelastuslaitoksen alueella. Kurssilla on selvästi kädentaitoihmisiä, ja he oppivat nopeasti. Yli 20 vuotta puuston käsittelijöitä kouluttaneet opettajat Pekka Sivonen ja Jari Hämäläinen Hyria koulutuksesta kehuvat palomiehiä erityisryhmäksi: – Opiskelu on motivaatioasia. Viereisen asuinrakennuksen palomuurin ansiosta palo oli myös helpompi pysäyttää eikä se päässyt leviämään viereiseen asuinrakennukseen. Useilla paikkakunnilla toteutettavat koulutukset ovat osa työnantajien toivomaa pätevöitymisjärjestelmää. Hochiki UK:n FIREscapejärjestelmä on palkittu parhaana evakuointipuolen uutuusratkaisuna Birminghamin kansainvälisillä FIREX-turvallisuusmessuilla toukokuussa 2011
– Tämä on laajempi alue kuin mihin perustuu nykyinen toimintavalmiusohje ja kilometriruudussa pelastustoimen kiireellisiä tapahtumia on enemmän ja se on myös tilastollisesti merkittävämpi. Apu mahdollisimman pian Hänen mielestään on välttämätöntä, että uusi ohje antaa mahdollisuuden myös avun mahdollisimman nopeaan aloittamiseen vaikka yhden hengen voimin. Alueet jaetaan regressiomallin perusteella neljään riskiluokkaan. Regressiomalli on kehitetty rakennuspalojen perusteella. Ei välttämättä samassa sammutusautossa istuvista palomiehistä. Muut kiireelliset onnettomuudet osuvat samoille alueille, mutta tämän lisäksi toimintavalmiusohjeessa on mainittu, että alueen tulee seurata onnettomuuskehitystä ja mahdollisesti tarkentaa regressiomallia, jos siihen löytyy perusteita. – On toki myös todettava, että työryhmässä oli erilaisia näkemyksiä asioista ja senkin takia työn edistyminen ei olisi onnistunut viime vuoden vaihteeseen mennessä, mikä oli alkuperäinen aikataulu. Olennaista kuitenkin on se, että apua saadaan paikalle eikä se, mistä ja miten se tulee, Taito Vainio huomauttaa – Ihmisen on tarvitessaan saatava apua mahdollisimman pian, mutta hänen kannaltaan sillä ei ole merkitystä, antaako avun vakinainen vai vapaaehtoinen ja mistä apu tulee, Vainio toteaa. Pohdittavana on myös, että jokainen asiasta kiinnostunut voisi antaa mielipiteensä uudesta ohjeesta netin välityksellä. 8 5/2011 Uuden toimintavalmiusohjeen perusteella 1+3-vahvuinen pelastusryhmä voidaan koota tilannepaikalle tulevista, tehtävään kykenevistä henkilöistä. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat uuden ohjeen mukaan yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Toimintavalmiusohjetta määrittelee pelastuslain 32§ ja siitä erityisesti onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen sekä näihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huoltoja muut tukitoiminnat. T oimintavalmiusohjeen uusimista pohtinut työryhmä on saamassa työnsä päätöksen ja elokuussa uusi ohje lähtee lausunnolle. Samaan tapaan kuin pelastuslaista saattoi tehdä ota kantaa.fi-sivustolla. Ryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että uusi toimintavalmiusohje on kytketty uuteen pelastuslakiin, ja kun sen voimaantulo venyi alkuperäisestä aikataulusta, sai myös toimintavalmiusohje lisää aikaa. – Pelastusryhmän vahvuus on 1+3 ja se voidaan muodostaa tilannepaikalla kelpoisuusvaatimukset täyttävistä henkilöistä. – Lausunnolle lähtevän ohjeen yhteyteen liitetään mukaan myös tuoreimmat tilastokeskuksen asukasja rakennustiedot, sillä riskialuejako perustuu regressiomalliin, jonka perustana ovat kerrosalaja asukastiedot kilometrin suuruisella alueella. Ei tarvitse asemilla odotella, että minimivahvuuden muPelastusryhmä kootaan kohteessa, tehtävät kiireellisyysluokkiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Ilkka Luoma Uusi toimintavalmiusohje lähtee elokuussa lausuntokierrokselle. – Pelastusryhmän voisivat tarpeen niin vaatiessa muodostaa myös vakinainen ja vapaaehtoinen henkilöstö. Pelastusryhmän jäsenet voivat siis esimerkiksi tulla tilannepaikalle eri asemilta. – Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla meillä rientää usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalle sopimuspalokunta ja siellä jo yksi mies, vaikkapa yksikönpäällikkö, voi käynnistää tiedustelun, jolloin on enemmän tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja miten voimavarat olisi järkevintä jakaa, kun ryhmä paikalle muodostuu. Ryhmässä keskusteltiin paljon siitä, voiko ryhmä muodostua onnettomuuskohteessa vai pitäisikö ryhmän olla yhdellä asemalla. Myös pelastustoimen tehtävät haluttaisiin jakaa neljään kiireellisyysluokkaan
Pelastustoiminnan kehittämiseksi on tärkeää alkaa mitata myös palokunnan selvitysaikoja, Vainio painottaa. Hän myös ihmettelee sitä, että pelastustoiminnassa on pidetty hankalana mitata selvitysaikaa. – Kiireellisyysluokat ovat käytössä jo esimerkiksi ensihoidossa ja poliisitoimessa, joten on sekä pelastustoimen että hätäkeskuksen etu, että ne otetaan käyttöön myös pelastustoimessa. Toimintavalmiusaikakäsitteet Onnettomuus Ilmoitus Hälytys Lähtö Saapuminen Apu alkaa tapahtuu Ilmoitusaika Hälytysaika 2 min. Fyysisiä vaatimuksia korostetaan Taito Vainio pitää myös perusteettomina väitteitä, että uudessa ohjeessa oltaisiin alentamassa pelastushenkilöstön fyysisiä vaatimuksia, koska toimintavalmiusohjeessa ei määritellä yksittäisten henkilöiden fyysisiä vaatimuksia. Ensihoidossa on jo kauan mitattu kohteeseen saapumisaikaa ja aikaa, jolloin olUudessa toimintavalmiusohjeessa on laskettu selvitysajaksi laskennallisesti I-riskiluokassa 6 minuuttia, kun nykyisessä ohjeessa laskennallinen aika on 3–4 minuuttia. – Ohjeen tarkoitus on kiinnittää huomiota, miten pelastustoimen toimintavalmius tulisi rakentaa, mutta ohjeella ei voida asettaa minkäänlaisia ehdottomia vaatimuksia. Toimintavalmiusaikakäsitteet Minuutti maksaa noin 7000 euroa laan potilaan luona. SPPL:n teettämän tutkimuksen mukaan henkilövahinkojen kannalta merkitystä oli silloin, jos toimintavalmiusaika olisi 2 minuuttia tai alle. – Ja on sanottava, että sopimuspalokuntien harteille ei voida sälyttää liikaa tehtäviä, sillä niiden toiminta saattaa loppua liian suuren tehtävätaakan alle, Taito Vainio korostaa. – Tällä halutaan ohjata palokunta kiireellisesti tärkeämpiin tehtäviin, esimerkiksi useiden yhtä aikaa tapahtuvien onnettomuuksien yhteydessä, jolloin A-tehtävä nousee muiden ohi, Vainio sanoo. On selvää, että varsinaisiin pelastustehtäviin, kuten esimerkiksi savusukellukseen, voidaan ryhtyä vasta sitten, kun riittävä määrä porukkaa on paikalla. Lähtöaika 1 min. Ohjeessa annettava uusi toimintavalmiusaika on 15 minuuttia, jota Taito Vainio kuvailee juuri sellaiseksi asiakaslähtöiseksi, jota on alalla kovasti kaivattu. 5/2011 9 Kuva 1. Päätoimisia palomiehiä tarvitaan niillä alueilla, missä heitä on jo nyt. Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika Onnettomuus Hätäilmoitus Yksikkö Yksikkö Yksikkö havaittu vastaanotettu hälytetty lähtenyt saapunut onnettomuuspaikalle Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kainen määrä olisi täyttynyt, ennen kuin voidaan edes lähteä onnettomuuspaikalle. Ohje antaa toimintavalmiuden suunnittelulle perusteet, jotka palvelutasoa valmisteltaessa tulisi ottaa huomioon. Ohjeella ei voida määrätä, miten pelastustointa pitää eri alueilla hoitaa, vaan omistajat päättävät palvelutasopäätöksessään, miten hommat on hoidettava. Nyt on tosin jo ehditty kritisoida sitä, miksi hätäkeskuksen toiminta ja palokunnan selvitykset on otettu mukaan toimintavalmiusaikaan, hän hymyilee. Selvitysaika 6 min. – Päätoimisten ei ole syytä pelätä, että ohje jotenkin heikentäisi heidän asemaansa. Ajoaika 6 min. – Tällä tasolla olemme tarkastelleet toimintavalmiuden ja vahinkojen välistä riippuvuutta. Tämä tutkimus tehtiin SPPL:n hankkeena, jossa olin toimintakykyhankkeen edustajana mukana johtoryhmässä. – Toimintakykyhankkeen aikana tehtiin yksi tutkimus toimintavalmiusajan ja vahinkojen suhteesta. Tätä pitäisi verrata siihen, kuinka paljon pitää investoida, jotta yhden minuutin parannus toimintavalmiusajassa saataisiin siis koko maassa. 6 minuuttia on aika pitkä aika ja todellisuudessa pelastuslaitokset todennäköisesti pystyvät suurimmassa osassa tehtäviä nopeampaan toimintaan, Taito Vainio toteaa. – Jos käyttäisimme laskennallisena selvitysaikana samaa kuin nykyisessä ohjeessa aika olisi 12–13 minuuttia eli lähes sama. – Sen laskenta alkaa soitosta hätäkeskukseen ja päättyy siihen, kun pelastustoiminnassa tarvittavat selvitykset on onnettomuuspaikalla tehty ja varsinainen pelastustoiminta alkaa. Ohjeella ei ajeta alas pelastustointa Taito Vainio kumoaa valmistuvasta ohjeesta esitetyn kritiikin, että sillä ajettaisiin alas pelastustointa. – Esimerkiksi vuonna 2010 rakennuspaloja on ollut 2786 eli yhden minuutin toimintavalmiusajan parannuksella koko maassa olisi tämän mukaan säästetty 1450000 euroa ja vuodessa olisi säästynyt 5,5 henkeä. Omaisuusvahinkojen kannalta tilanne oli se, että minuutti maksaa noin 6000–7000 euroa taloudellisina vahinkoina. Näitä todellista vaikuttavuutta mittaavia tutkimuksia ei oikein ole tehty alalla, Taito Vainio kertoo. – Nykyisessä ohjeessa ei muodostelmille ole määritelty muuta kuin toimintavalmiusaikavaatimukset, mutta uuden ohjeen muUusi toimintavalmiusohje edellyttää, että palomiehen on kyettävä kaikkiin pelastustehtäviin.. Pelastustoimen tehtävät jaotellaan uudessa ohjeessa neljään kiireellisyysluokkaan. Olemme laittaneet laskennalliseksi selvitysajaksi 6 minuuttia, koska haluamme, että saisimme todelliset selvitysajat kirjatuiksi
II-riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 15 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Pelastusryhmän tulisi kyetä henkeä pelastavaan toimintaan asuinhuoneistopaloissa ottaen huomioon pelastussukellusohje ja työturvallisuusohjeet. Toimintavalmiusohjeessa todetaan myös, että pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä tulee päättää, missä ajassa suuronnettomuusvalmius ja poikkeusolojen valmius kyetään perustamaan. Yksiköitä ovat esim. – Toimintavalmiusohje etenee nyt siis lausuttavaksi, vaikka on levitelty jopa huhuja, että ministeriö ei aikataulusyistä antaisi sitä lausunnolle. Palvelutasopäätöksestä tulee selvitä, miten poikkeusolojen toiminta on alueella organisoitu. Uudella toimintavalmiusohjeella pyritään siihen, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaa arvioidaan vuoden mittaisella aikavälillä eikä yksittäisen tilanteen perusteella. Kiireellisyysluokat A-kiireellisyysluokan tehtävä vaatii välitöntä ihmisen tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 20 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Uuden pelastuslain mukaan pelastustoimintaan kuuluvien eri tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon tasosta sekä kuntotestien järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Ohjeessa korostetaan myös, että kaikista pelastustoimen tehtävistä täytetään asianmukaiset raportit. Työryhmässä käytiin paljon keskustelua siitä, onko ohje valvonnan vai ohjauksen työkalu. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. B-kiireellisyysluokan tehtävä on varmentamaton, mahdollisesti henkeä pelastava tai suuria lisävahinkoja estävä tehtävä. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 30 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: tavanomaiset onnettomuudet ja tulipalot tuntemattoman riskin tehtävät ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen kiireellinen virka-apu toiselle viranomaiselle Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona. Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat Aja Bkiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia. Tehtävässä on pelastettava tai pelastettavan olemassaolo on erittäin todennäköistä tai pelastettavana ovat suuret omaisuusarvot. Omistajan suunnitteluasiakirja Jo ennen työryhmän työn valmistumista uusi toimintavalmiusohje on saanut kritiikkiä osakseen, erityisesti ammattijärjestöiltä. Palomiesten fyysistä kuntoa on nyt määritelty ainoastaan pelastussukellusohjeessa. IV-riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I–III-riskiluokassa. C-kiireellisyysluokan tehtäviä ovat staattiset onnettomuudet, joissa ei ole todennäköistä, että tapahtuu välittömästi merkittäviä lisävahinkoja. Ei kukaan halua tavoitella huonoa järjestelmää. Kaikki ministeriön asiakirjat menevät lausunnolle, Vainio huomauttaa. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: pieneläintehtävät lisävahinkoja estävät raivaustai jälkivahinkojen torjuntatehtävät Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona. Pronton tietoja käytetään arvioitaessa pelastustoiminnan tehokkuutta sekä tehtäessä johtopäätöksiä pelastustoiminnan kehittämistarpeista alueellisesti ja valtakunnallisesti.. Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona. Raportin täyttäjä vastaa raportin huolellisesta laatimisesta. Pelastustoiminnan muodostelmat Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisille alueille suunniteltava tarvittavat korvaavat järjestelyt, kuten onnettomuuksien ehkäisyyn panostaminen ja kerrottava alueen asukkaille, että palokunnan tulo paikalle vie aikaa enemmän kuin 40 minuuttia. Yksiköllä on johtaja. D-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. – Lähtökohta oli, että pelastustoimen edustus tulee muutoin, kun kysymys on suunnitteluasiakirjasta, josta työnantaja ja omistaja vastaa. III-riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 20 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. – Pelastuslaitokset ovat ottamassa yhdenmukaista kuntotestausjärjestelmää FireFitjärjestelmää käyttöön. – Nykyisen ohjeen perusteella on tehty kanteluita, jos palokunnan toimintavalmiusaika on yksittäisessä tapauksessa ylittänyt ohjeessa mainitun ajan jollakin riskialueella. Riskiluokat I-riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 15 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 30 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta. 10 5/2011 kaan pitäisi esimerkiksi 1-riskiluokan kohteissa pelastusryhmän pystyä kaikkiin pelastustehtäviin. Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan osallistuvalla tulee olla tehtäviensä edellyttämä taitotaso ja kunto. Sopimuspalokuntien edustus sen sijaan katsottiin tarpeelliseksi, koska suuri osa pelastustehtävistä maantieteellisesti on sopimuspalokuntien varassa, Vainio tähdentää. Niiden edustusta ei ollut työryhmässä. Pelastusryhmän tulisi kyetä kaikkiin pelastustehtäviin lukuun ottamatta vesisukellusta ottaen huomioon työturvallisuusohjeet. Tällä asetuksella, jos se päätetään antaa, määritetään pelastustoimintaan osallistuvien kunto, kuntotestit ja tarvittavat perustaidot. Tässä suhteessa pelastustoiminnan aloittavan muodostelman vaatimukset ovat kovemmat kuin nykyisessä ohjeessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pelastustoimen onnettomuustietokannan Pronton edellyttämien tietojen täyttämiseen viivytyksettä ja oikein. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen savuava tolpparoskis kytevä maastopalo vähäinen öljyvahinko kiireetön virka-apu toiselle viranomaiselle Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona, ellei pelastustoiminnan johtaja katso sitä saamiensa tietojen perusteella tarpeelliseksi. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. – Uskon siihen, että jokaisen tavoitteena on tehdä pelastustoimen järjestelmästä paras mahdollinen. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Se on selvää, että pitää tarkastella sitä, mikä on taloudellisesti järkevintä ja toiminta muutoinkin tarkoituksenmukaisinta, myös huomioiden alueelliset eroavaisuudet
Sen sijaan Tiitta ei innostu siitä, että uusi ohje mahdollistaa pelastusryhmän muodostamisen kaikista toimintaan kykenevistä tilannepaikalle tulevista pelastajista. – On kuitenkin huomioitava alueelliset erityispiirteet, esimerkiksi vilkkaimpien ja hiljaisimpien aikojen osalta. – Ohjeen perustana käytetty regressiomalli on hyvä ja viimeinkin mitoitus perustuu kunnolliseen tietoon. Hän kantaa kuitenkin huolta 1-riskialueen pelastustehtävistä, jotka ovat usein nopeatempoisempia ja joissa kamppaillaan myös vahvuusongelmien kanssa, jotka eivät aina täyty. Paavo Tiitta toivoisi myös, että ohjeesta tulisi määräävämpi, sillä siten se toimisi paremmin Aluehallintoviraston työkaluna valvontatehtävässä. Toimintavalmiusohjeen lähtökohtaa hän pitää hyvänä, kun siinä keskiöön otettiin Pelastusjohtaja Seppo Lokka, joka edusti työryhmässä Palopäällystöliittoa, muistuttaa ohjeen olevan ohje ja palvelutasopäätöksessä päätetään toiminnasta. Tiitan mielestä vakinaisten ja vapaaehtoisten välinen yhteistyö yhteisessä pelastusryhmässä on arkipäivää jo nyt pienemmissä kunnissa. – Nykyisessä ohjeessa ongelmana on ollut se, että ohjeessa on määritelty nämä keinot. Sopimuspalokuntien Liittoa toimintavalmiusohjetyöryhmässä edustanut Pekka Koivunen olisi toivonut ohjeeseen laajempaa käsittelynäkökulmaa kuin vahvuusja aikalähtökohdat. – Johtamisjärjestelmät poikkeavat laitoksittain hyvinkin paljon ja olisin toivonut, että esimerkiksi niistä olisi ollut selkeät määritelmät toimintavalmiusohjeessa. Esimies ei tunne tilannepaikalla olevia ja se saattaa haitata pelastustoiminnan aloittamista. Myös moniviranomaisyhteistyön merkitystä näiden alueiden pelastustehtävien hoitamisessa pitäisi tuoda selkeämmin esille yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona toiminnan tuloksekkaaksi toteuttamiseksi. – Mielestäni 3ja 4-riskiluokkien alueilla tapahtuvan pelastustoiminnan turvaaminen on yhtä tärkeä asia. On hyvä, että uudessa ohjeessa lausutaan selkeästi se, mitä niillä alueilla pitäisi tehdä, jos ohjeessa todettu 40 minuutin toimintavalmiusaika ei toteudu. Myös selvitys voidaan tehdä valmiiksi odottamaan pääjoukkoa. – Ohjeen tulee olla sellainen, että se palvelee koko yhteiskuntaa ja siinä on mitattavuutta ja yhdenmukaisuutta. – Nyt kunnat päättävät pelastustoimen palvelutason ja tämä päätösasiakirja on toiminnan järjestämisessä tärkeä. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Taneli Rasmus katsoo toimintavalmiusohjetta valvovan viranomaisen kannalta ja hänen mielestään on tärkeää, että uusi ohje anna siihen työhön riittävästi työkaluja. 5/2011 11. Toimintavalmiuskeskustelu pyörii liiaksi 1ja 2-riskiluokkien alueilla. Paavo Tiitta on työryhmän jäsen. – Kysymys onkin nyt lähinnä mitoitusohjeesta, hän sanoo. Myös esimerkiksi kalustolliset vahvuudet puuttuvat kokonaan ohjeesta. Yhtäältä kansalaisten odotukset palvelua kohtaan ovat kovat ja toisaalta toimintaa määrittelevän kuntatalouden paineet ovat kovat. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko kertoo Kuntaliitolla tavoitteena olleen, että ohjeesta tulisi riittävän joustava, jolloin kunnille jäisi mahdollisuus päättää keinoista, joilla pelastustoimen palvelunsa mitoittavat. Lähtökohdan pitää hänen mielestään olla kuitenkin aina sen, että pelastustoimen palvelutason pysyy korkeana. Lokan mielestä hälytyksiin pitää voida mennä myös muualta kuin asemalta, jolloin tarkastusja valistustoimintaa voidaan tehdä paremmin ja hälytyksen tullessa lähteä sinne myös sieltä. ”Pelastusryhmän muodostaminen johtamisongelma” ”Erilaisuus pitää huomioida” ”Riittävän joustava” ”Mitoitusohje” ”Valvontaan työkalu” asiakas, jonka kannalta palvelua lähdettiin tarkastelemaan. Lokka toivoo, että pelastustoimintaa varten saataisiin myös laajempaa tutkimusja analyysitietoa, jonka perusteella toimintaa voidaan järkevästi suunnitella. Sen merkitystä pelastustoiminnan käynnistämisessä tulisi korostaa entistä enemmän. Tämä mahdollistaa haluttaessa kohteen nopean tavoittamisen ja tiedustelun. – Kun mietitään pelastustoimen resursointia toimintavalmiudenkin näkökulmasta, eletään haastavissa olosuhteissa. Hän pitää kuitenkin hyvänä, että uudessa ohjeessa puhutaan toimintavalmiudesta nimenomaan onnettomuuskohteessa. Hän pitää hyvänä, että nyt on paikallisesti ryhdyttävä tekemään riskianalyysiä, jossa Pronton käyttöä opiskellut nuorempi polvi pystyy ohjeistamaan suunnittelua, jossa mietitään kunkin alueen riskikohteita. – Pidän sitä ongelmallisena nimenomaan johtamisen kannalta. Hän myös korostaa, että toiminnan järjestämisessä on aina pidettävä mielessä työntekijöiden työturvallisuus eikä siitä saa koskaan laistaa. – Tavoitteeksi olen nähnyt sen, että toiminta voi ohjeen perusteella olla joustavaa ja nähdään se, että meillä on erilaisia pelastustoimen alueita ja on myös erilaisia tapoja toimia. 5/2011 11 Yliopettaja Paavo Tiitta Pelastusopistosta pitää uusittavan ohjeen hyvänä puolena joustavuuden lisäämistä suunnittelussa. – Tiedustelun merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle tässäkin ohjeessa. Pekka Koivunen on harmistunut siitä, että etenkään ammattipalomiehiä ei kiinnosta se mitä tapahtuu 3ja 4-riskiluokan alueilla. Se vaatii joka tapauksessa hyvää etukäteissuunnittelua. Sen tulisi olla myös riittävän konkreettinen. – Näkisin, että alan kannalta tulevat tärkeät asiakirjat toiminnan suunnittelussa ovat valvontasuunnitelma, palvelutasopäätös sekä toimintavalmiusohje
Lopputulos voi myös olla, että koulutusta jatketaan nykyiseen tapaan. Myös se selvitetään, miten ammatilliseen tutkintoon johtava koulutusjärjestelmä soveltuu yleiseen ammatilliseen koulutusjärjestelmään. Koulutusta pohtiva työryhmä käy läpi koko alan koulutusjärjestelmän ja arvioi nykyisen järjestelmän toimivuutta ja miten se täyttää sekä määrälliset että laadulliset tarpeet. – Toki voidaan selvittää myös vapaaehtoisen väen koulutusta. Mallia pelastustoimeen on haettu oikeusministeriön alaisesta vankeinhoidon tehtävien koulutuksesta, joka selvitettiin muutaPelastusalan koulutusrakenne selvitetään vuoden loppuun mennessä Järjestelmä voi muuttua tai sitten ei Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jyrki Nikkilä, Kimmo Kaisto Pelastusopistossa annettava koulutus voi tulevaisuudessa olla opetushallinnon alaista koulutusta.. Ohjausryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Pentti Partanen kertoo, että pääpaino selvitystyössä on päätoimisen työvoiman koulutuksessa sekä jatkoja täydennyskoulutuksessa. 12 5/2011 Pelastusalan koulutus käydään vuoden loppuun mennessä perusteellisesti läpi ja sen jälkeen koulutus ja sen rakenne voivat muuttua. Hänen mielestä tämänhetkinen vapaaehtoisten koulutusjärjestelmä toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia, mutta on hyvä sekin arvioida. On kuitenkin tarkasteltava sitä, millä edellytyksillä Pelastusopiston roolia olisi mahdollista siinä lisätä, Partanen sanoo. Ehkä tähän saadaan selvyys myös tämän työryhmän työskentelyn yhteydessä. Toivoisin Kuntaliitolta tarkennusta siihen, mitä he tarkoittavat esityksellään, että valtio lisäisi vastuutaan vapaaehtoisen väen kouluttamisessa. P elastusalan koulutuksen tulevaisuutta pohditaan työryhmässä, jonka tulisi antaa esityksensä koulutustoiminnan kehittämisestä vuoden loppuun mennessä. Hän korostaa, että maailma ja koulutusjärjestelmät ovat muuttuneet ja nyt on otollinen aika pohtia, onko nykyinen malli toimiva. – Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, että nykyjärjestelmä olisi jotenkin huono, mutta nyt on aika katsoa kaikki mallit läpi avoimesti. – Pelastustoimen kokonaisuutta on vuonna 2004 alkaneessa alueellisessa järjestelmässä käyty nyt muutoin läpi varsin seikkaperäisesti – koulutusta ei sen sijaan nykymuotoisen alan koulutuslaitoksen, Pelastusopiston aikanakaan. Määräaikaistarkastuksen paikka Pelastusylijohtaja Partanen sanoo, että nyt on aika käydä koulutusjärjestelmä läpi, tehdä sille ikään kuin määräaikaistarkastus
Kuka hallinnoi koulutusta. – Pelastusopistossa toteutettava insinöörikoulutus tehdään yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. – Voi sanoa, että vihdoin ja viimein, sillä sitä on yritetty jo pitkään. – Mitkä ovat tarpeet koulutettavalle väelle ja mikä on niiden tuleva henkilöstörakenne sekä eri tehtäviin vaadittavat kelpoisuusehdot. Koulutusbudjetointi haasteellista Pentti Partanen sanoo, että koulutuksen budjetointi on välillä ollut vaikeata, kun se on osa pelastustoimea hallinnoivaa sisäasiainministeriötä. Jos esimerkiksi koulutuskysyntä äkkiä kasvaa, budjetoinnin kannalta reagointi on hidasta ja kasvaviin tarpeisiin vastaaminen vaikeata. Millainen on lääkinnällisen ensihoitopalvelun koulutuksen osuus koko järjestelmässä. Useimmilla muilla aloilla mennään suoraan toisen asteen koulutuksesta pidempään ammatilliseen koulutukseen. Mutta nyt koulutuksen aloittavat Pohjanmaan alueen pelastuslaitokset yhdessä Pelastusopiston kanssa. Ammattitutkinnon suorittamista etäkoulutuksessa hän ei näe hyvänä. On kuitenkin todettava, että tiukka internaattikoulutus ei tulevaisuudessa ole välttämättä ainut tapa toteuttaa koulutusta. – Ei pidä lähteä muuttamaan tai korjaamaan sellaista, mikä on jo kunnossa. On todettava, että nytkin on jatkokoulutustarjontaa, ettei nykyinenkään peruskoulutus ole mikään umpiperä, hän tähdentää. Mitä mieltä pelastuslaitoksissa ollaan tästä kaikesta, Partanen pohtii. Se vain valitettavasti osoittaa, miten jäykkä on järjestelmämme. Eräs hyvä yhteistyökumppani olisi Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä olisi syytä selvittää. Koulutusta pohtivassa työja ohjausryhmässä on laaja-alainen alan edustus, mutta myös muun muassa opetushallinnon edustus. Lopputulos selvittelyssä oli, että vankeinhoidon koulutusta jatkettiin pääasiassa entiseen tapaan. Siksi työn aikana tullaan kysymään laitosten tarpeita ja tyytyväisyyttä nykyiseen järjestelmään. Saadaan selville, mitä vaihtoehtoja on olemassa alan koulutuksen järjestämiseksi. Ongelmana tässä on myös se, että pelastajakoulutukseen tullaan ja valmistutaan keskimääräistä iäkkäämpinä. Pentti Partanen muistuttaa, että nyt tehtävä selvitys tehdään yksinomaan pelastuslaitoksia varten. Onko Helsingillä myös jatkossa halu ja kiinnostus ylläpitää omaa pelastusalan oppilaitosta. Mutta pitää tietää, mikä ei ole kunnossa ja miksi niin ei ole. – Myös koko koulutusrakenne ja sen suhde jatkokoulutukseen käydään läpi, millaisia väyliä se antaa jatkokoulutukseen. Niitä on lähinnä turvallisuusalan koulutuksessa. – Sen sijaan yhteistyömahdollisuudet on selvitettävä tarkoin, vaikka sitä jo nyt hyvin tehdäänkin. – Siellä käytiin läpi koulutuksen laadulliset ja määrälliset tarpeet, sijoittuminen yleiseen koulutusjärjestelmään sekä millaiset ovat opintososiaaliset vaikutukset ja henkilöstön etenemisja jatkokoulutusmahdollisuudet. – Pitäisikö sitä olla enemmän ja millainen rooli laitoksilla ja opistolla on tässä tehtävässä; niin materiaalin tuottajana, kurssien, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjinä. – Kuntaliitosta on todettu oikein, että sillä olisi vaikutusta kustannusvastuun muutoksille valtion ja kuntien välisessä suhteessa. Pitääkö rakennetta muuttaa. Hän ottaa kuitenkin esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen, jossa on onnistuttu nopeisiinkin koulutusmäärien lisäyksiin ja pian on alkamassa myös uusi, ruotsinkielinen pelastajakoulutus. Erityisesti alipäällystötutkintoa lähdetään suorittamaan nihkeästi, koska etenkin perheellisille lähtö Kuopioon tuntuu vaikealta. On selvitettävä myös, millaista väkeä tarvitaan esimerkiksi haja-asutusalueen paloasemille; millainen on pienen maalaiskunnan palomies. – Tässä yhteydessä selvitetään toki myös opintososiaaliset seikat koulutuksen kokonaisuudessa, hän painottaa. Palotarkastajille ei ole omaa koulutusjärjestelmää, mutta pitäisikö olla. Se on osa ammattikorkeakoulun tutkintorakennetta. Partanen huomauttaa, että on monia muitakin aloja, joissa urakehitykseen sisältyy koulutustarve poissa kotiseudulta. Mitä sitten tarkoittaisi se, jos koulutus olisi osa opetushallinnon alaista yleistä ammatillista koulutusjärjestelmää. Voisiko tämä olla helpompaa, jos pelastusalan koulutus olisi osa yleistä, opetushallinnon alaista koulutusjärjestelmää, hän pohtii. – Sotilaat käyvät pitkiäkin koulutusjaksoja muualla. – Koulutusrahat otetaan pelastustoimen osuudesta valtion budjetissa. – Lähtökohta pitää olla, että väkeä koulutetaan sopivasti ja oikeisiin tehtäviin. Partanen toteaa, että selvitettävänä on muun muassa se, onko tarvetta koulutusrakenteen muuttamiselle. Selvitys laitoksia varten Pentti Partanen pitää tärkeänä, että nyt selvitetään myös systemaattisen jatkoja täydennyskoulutuksen tarve. – Meillä on nyt puolentoista vuoden pituinen pelastajakoulutus, johon tullessaan monilla opiskelijoilla on jo toinen ammatillinen koulutus. Hän myös muistuttaa, että jo nyt pelastustoimessa toteutetaan koulutusta osana yleistä ammatillista koulutusjärjestelmää. Pentti Partanen muistuttaa, että koulutusselvitys tehdään yksinomaan pelastuslaitoksia varten.. Tarkoitus on tutustua koulutuspoliittiseen järjestelmään ja siksi sen edustus on tarpeen. – Pitääkö tälle asialle tehdä jotakin, ja jos pitää, sillä on vaikutuksensa kurssisisältöihin, ja niiden pituuteen. Mikä pitää olla kelpoisuusehto tällaisiin tehtäviin, mikä on oltava hänen osaamisesta ja mikä on työnkuva. Samalla tulee hänen mukaansa selvitettäväksi myös se, pitääkö koulutuksen tapahtua sisäasiainministeriön hallinnoimassa oppilaitoksessa. Tietoverkon välityksellä tapahtuvaan etäkoulutukseen hän näkee hyvät mahdollisuudet juuri jatkoja täydennyskoulutuksessa sekä myös vapaaehtoisten koulutuksessa, josta on saatavissa hyviä esimerkkejä Ruotsista. – Halusimme mukaan myös Helsingin kaupungin edustajia ohjausryhmään, koska tarkoitus on tarkastella myös Helsingin ylläpitämän pelastuskoulun tulevaisuutta. – On kuitenkin huomioitava, että tarkasteltavana on paljon muutakin. Hän sanoo eri turvallisuusalan oppilaitosten yhdistämistä selvitetyn jo kahdesti eikä sitä ole nähty järkeväksi. – Vastaavia järjestelmiä ei meillä ole kovinkaan paljon. 5/2011 13 ma vuosi sitten. – Sen sijaan modulaarista koulutusta voidaan kehittää, että opiskelija voi tehdä erilaisia opintokokonaisuuksien vaihtoehtoja tutkintoa suorittaessaan
P4 saapui heti perään kohPalokunta teki myös ansiokasta JVT-työtä Helsingin Herttoniemessä Ullakkopalo on muutakin kuin sammuttamista Teksti: Jani Pitkänen, palomestari, Helsingin pelastuslaitos Kuvat: Ilkka Luoma ja Helsingin pelastuslaitos Huolimattomuus ja välinpitämättömyys, otolliset olosuhteet ja alkupalon sijainti, mitä muuta tarvitaan ullakkopaloon. Todettakoon jo tässä vaiheessa, että en usko tämän viivästyksen seurauksilla olevan merkitystä palon leviämiseen ullakolle, sillä tuuliolosuhteet eivät olisi voineet olla huonommat. Mielessäni kävi ajatus ylimmän kerroksen parvekepalon mahdollisuudesta levitä ullakolle, mutta en pitänyt sitä kohdetta näkemättä kovinkaan todennäköisenä. Vasteena paikalle hälytettiin päivystävän palomestarin (HP4) lisäksi kaksi pelastusyksikköä (H51, H61), pioneeri(H15), nostolava(H16), säiliö(H53) ja sairaankuljetusyksikkö (H791). Ensitiedot sisälsivät tiedot liekeistä ja savusta neljännen kerroksen parvekkeelta. HP61 aloittikin porrashuoneen tiedustelulla, jossa haisi savu. Seuraavassa tiivis selostus Helsingin Herttoniemen Siilitiellä tapahtuneesta ullakkopalosta, jossa merkittävässä roolissa oli myös sammutustyön aikana suoritettu jälkivahingontorjunta.. Hätäkeskuksen antaessa lisätietoja P4:lle (allekirjoittaneelle) Cobra vapautui sopivasti tehtävästään ja pyysin liittämään vasteeseen. Keskisuuriin rakennuspaloihin on lisäksi hälytetty Cobralla varustettu pelastusyksikkö (H41), joka oli kuitenkin kiinni toisessa tehtävässä. Mellunkylän pelastusaseman yksikkö H61 saapui kohteeseen rakennuksen itäpuolelta ja yksikön saapumissuuntaan ei näkynyt ulospäin mitään palon merkkejä. 14 5/2011 S uomi oli selviytynyt edellisenä iltana jääkiekon MM-finaaliin ja kansalaisten mieliala oli 14.5.2011 lauantai-iltapäivällä varsin korkealla. Hieman kello 15.00:n jälkeen Helsingin hätäkeskus antoi pelastuslaitokselle hälytyksen Siilitielle rakennuspaloon. Murphynlain mukaisesti lähin – noin 1,5 km asemalta kohteeseen – mahdollinen pelastusyksikkö Herttoniemen pelastusasemalta oli harjoituksissa merellä, joten lähin ”hööki” saapui kohteeseen reilut neljä kilometriä kauempaa
JVT
Olikin sattumaa, että HP15 törmäsi asukkaaseen, joka tiesi reitin talon sisältä ullakkotilan kautta katolle. Seuraavaksi kohteeseen saapui H15, jonka tehtäväksi tulikin löytää nopein ja suorin reitti ullakolle. Liekkien korkeus katolla kasvoi samassa suhteessa kuin keltakypärien määrä. Huoneisto itsessään ei kärsinyt savuja palovahingoista. Näin ollen länsipäässä oli vähemmän menetettävää kuin itäpäässä. Tarkoitus oli porata Cobralla katon läpi ja antaa aikaa läpilyöntisuihkuputkien rakentamiselle. Tässä vaiheessa voidaan kysyä, miksi alkuvaiheessa sijoitin kolme pelastusyksikköä samalle rajoituslinjalle. Päästyäni parvekkeen alle oli jo selvää, että palo on päässyt ullakolle. Itäpäässä oli suurempi uhka laajemmille tuhoille kuin länsipäässä, vaikkakin tuulen suunta oli idästä länteen. Kaluston koosta on joskus haittaa, sillä uusi 61-metrinen H16-nostolava ei yksinkertaisesti mahtunut haluamaani paikkaan, joten 32-metrinen H26 oli siihen paremman kokoinen. Syynä oli yksinkertaisesti palon sijainti. 16 5/2011 JVT teeseen rakennuksen länsipuolelta, josta parvekkeille oli näköyhteys. H51 sai tehtäväkseen rakentaa rajoituslinjan länsipään palo-osaston kohdalle käyttäen kulkureittinään H161:n tikkaita. Myös H41 Cobralla saapui kohteeseen, ja myös se sijoitettiin samalle rajoituslinjalle. Palomiesten määrä katolla kasvaa – liekitkin kasvavat! Kasvatin jo alkuvaiheessa vastetta siten, että lisäsin lähtöön vielä yhden pelastusyksikön (H11), johtokeskusyksikön (H10), ”skidin” H161 ja toisen pienemmän nostolavan H26:n. H61 sai käskyn siirtyä katolle yhdessä H15:n kanssa tekemään itäpään rajoituslinjaa. Asia voi vaikuttaa toiminnastamme tietämättömien silmissä varsin oudolta, mutta letkulinjojen vetäminen katolle ei yksinkertaisesti tapahdu sormia napsauttamalla. Reitti oli ahdas ja vaikeakulkuinen eli hidas, mutta se sijaitsi tuulen yläpuolella palo-osaston ”oikealla” puolella, joten reittiä kyettiin käyttämään. H161 on taas 16 metriin ulottuva, sisäpihoille tarkoitettu tikasyksikkö, jonka tikkaita pitkin on turvallisempaa kiivetä katoille kuin äärimittaan vedetyillä vetotikkailla. Liekit näkyivät selvästi, ja ne ulottuivat jo kattorakennelmien aluslaudoitukseen. Lisäksi kova puuskittainen tuuli painoi liekit välillä kokonaan pois näkyvistä, kun taas ajoittain ”Liekkien korkeus katolla kasvoi samassa suhteessa kuin keltakypärien määrä.”. Palokohteen palo-osasto sijaitsi siten, että sen länsipuolella (todennäköinen leviämissuunta) oli ennen talon päätyä vain yksi palo-osasto, kun taas itäpäässä niitä oli neljä. Käskin HP61:ta viipymättä murtautumaan huoneistoon ja sammuttamaan parvekkeella roihuavan alkupalon. H61:n sammuttaessa parvekkeen paloa, alkoivat kattomateriaalina olevat mineriittilevyt räjähdellä, ja katto paloi hyvin nopeasti puhki. H26 sijoitettiin HP15:n komentoon tehtävänä kattorakenteiden jäähdyttäminen. Rakennuksessa ei ollut talotikkaita, mikä viivästytti katolle pääsyä
Erityisesti puuskittainen tuuli painoi liekkejä räystäslaudoituksen läpi kohti ylimmän kerroksen asuntojen ikkunoita. Tämä viesti saavutti hyvin pelasTuli riistäytyi irti kattorakenteisiin. Toisaalta ne asukkaat, jotka olivat jääneet asuntoihinsa palon al kaessa, soittivat oikeaoppisesti hätäkeskukseen kertoen sijaintinsa ja tilanteensa, joka oli muuttunut alkuvaiheesta asuntoon tunkeutuvan savun vuoksi. H11:n saavuttua paikalle, tuli sen ensimmäiseksi tehtäväksi tarkistaa kaikkien palokohteen alla olevien porrashuoneiden ja asuntojen tilanne. Kuten kaikki tiedämme, ullakkopalojen haittana on ajoittain suureksikin nousevan sammutusvesimäärän aiheuttama vesivahinko alapuolisissa tiloissa. Pelastustoiminnan johtajalle muodostui ajoittain kylmä hiki otsalle – minkä viestiliikennettä kuunnelleet voivat todistaa – sillä en todellakaan halunnut sammuttaa ullakkopalon lisäksi huoneistopaloja. Toisin sanoen varmistaa, että kaikki ihmiset ovat poistuneet asunnoista. Onneksi poliisi oli tehtävien tasalla ja pitivät eristysrenkaan tiiviinä. Lauantai-iltapäivän huumassa osa asukkaista yritti väkisin asuntoihinsa, kuuntelematta pelastusviranomaisten määräyksiä. Asukkaita evakuoitiin palon tieltä.. Kun pelastuslaitokset törmäävät usein vuoden aikana ihmisten epätoivottavaan käytökseen tulipalossa, tapahtui tässä palossa niin oikeita kuin vääriä toimintoja. ”Hallitun polttamisen” haittana on alapuolisiin tiloihin kohdistuva voimakas lämpösäteily. Jo sammutusvaiheessa veden käyttöä pyrittiin tarkoituksella minimoimaan, mutta osa vesikatkoksista johtui väärinkäsityksistä ja käskyjen perille menemättömyydestä. 5/2011 17 5/2011 17 niiden korkeus ja voima näyttivät varsin vaikuttavilta
Noin viisi minuuttia ajoneuvojen siirrosta romahti noin 25 metriä räystästä maan tasalle lähelle pelastusyksikköjen alkuperäistä paikkaa. Ullakkopalojen haittana on aina alaspäin valuva sammutusvesi. Alkuvaiheessa myös sopimuspalokunnat osallistuivat huoneistojen tyhjentämiseen, keskittyen erityisesti palon oletetun leviämissuunnan alapuolisiin asuntoihin, jotka eivät alkuvaiheessa olleet uhattuina. Mielestämme emme Siilitiellä edes käyttäneet suurta määrää vettä, sillä kylmän ullakkotilan palokuorma ei ole kovinkaan suuri verrattuna käyttöullakkoon verkkokomeroineen ja siellä tarvittavaan vesimäärään. Sammutinleikkuria käytettiin katolla sammutustöissä.. Kun he illalla vihdoin pääsivät tarkastamaan asuntonsa asumiskunnon, havaitsivat he muun muassa kirjahyllyjen ja sänkyjen olleen suojattuina muovilla ja nostettuina puukiilojen päälle, jolloin vesi ei päässyt imeytymään itse irtaimistoon. Ongelmaksi muodostuivat räystäät, jotka aikaisemmin olivat saaneet tukensa kattotuoleista. JVT vs. JVT-työn aloittaminen yhdessä sammutustyön aikana oli hyvä ratkaisu, sillä viisi asuntoa kärsi vedestä sen verran pahasti, ettei niissä pystynyt enää asumaan. Niissä ollut omaisuus pelastettiin kuitenkin suurilta osin. Saadessamme rajattua palon kahden palo-osaston väliin, paloivat kattorakenteet siltä alueelta kokonaan. Pelastuslaitosten nykyisillä JVTvalmiuksilla voidaan mielestäni sammutustoiminnan aikana pelastaa ja suojata omaisuutta sekä säästää maksettavissa korvauksissa paljon euroja. sammutustyö Alapuolisten tilojen JVT-toimintoihin hälytettiin tunnin päästä vakinaisen hälyttämisestä kolme sopimuspalokuntaa, joiden tehtävänä oli aloittaa omaisuuden suojaaminen sammutusvedeltä ja samalla pitää P4 ajan tasalla ylimpien kerroksien tilanteesta. Kattotuolit paloivat poroksi, ja näin ollen räystäät jäivät roikkumaan ulkoseinän ulkopuolelle jäljelle jääneiden kattotuolirunkojen varaan. JVT Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen raivausyksikkö IU15 tuli avuksi palonjälkeisessä raivaustyössä. Valitettavasti sammutusveden aiheuttamat vesivahingot eivät rajoittuneet vain näihin viiteen asuntoon, sillä lisäksi useissa asunnoissa havaittiin pieniä määriä vettä siellä täällä. 18 5/2011 tustoiminnan johtajan, joka keskitti resursseja näiden henkilöiden pelastamiseksi. Aikaisella JVT-työllä uskon vakuutusyhtiöiden säästävän sievoisen summan rahaa irtaimiston korvauksissa sekä asukkaiden olevan tyytyväisiä omaisuutensa säilymisestä. Jos mietimme historiassa tapahtuneita ullakkopaloja, joissa porrashuoneessa on ylöspäin mentäessä tullut vastaan ”lohiportaat”, ovat sammutustyön seurannaisvaikutukset olleet suuremmat kuin itse vahinko ullakolla. Tietysti tulee muistaa, että jokaisessa palossa on omat erityspiirteensä ja hankaluutensa, mutta varmasti jokainen pelastustoiminnan johtaja pyrkii johtamaan sammutustyön siten, ettei ullakkoa yritetä hukuttamalla sammuttaa. Räystäiden romahdusvaaran vuoksi pelastusyksikköjä jouduttiin siirtämään välittömän vaaran alueelta sivummalle. Palaute JVT:stä asukkailta oli kuitenkin hyvin myönteistä. Roikkuvat räystäät ongelma Jos sammutusveden aiheuttamat vahingot olivat riesana, aiheutti palo myös muita ongelmia
Tämäkin räystäs kyllä romahti itsekseen, mutta sen purkaminen katon kautta käsin ei tullut kysymykseen, sillä se jäi roikkumaan ikävästi parvekkeiden varaan. On vain rohkeasti kysyttävä ”kaverilta” apua. Sitä varmasti annetaan, mikäli omat resurssit siihen vain antavat mahdollisuuden. Räystäs, joka sijaitsi parvekkeiden puolella, muodostuikin haasteellisemmaksi. Totesin kourien olevan ainut turvallinen vaihtoehto räystään purkuun, ja otinkin yhteyttä IUP3 Timo Tähtiseen, joka tilanneselvitykseni saatuaan alkoi valmistella yksiköitä matkalle Helsinkiin. 5/2011 19 . Koko räystäs 25 metrin matkalta oli purettu turvallisesti reilussa tunnissa! Käsityönä työturvallisuusriskit olisivat nousseet sietämättömiksi ja työ olisi jäänyt tekemättä. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja asukkaat haluavat kuitenkin tarkastaa parvekkeidensa kunnon, joten alueen pelkkä eristäminen olisi ollut mahdotonta. Reilun tunnin kuluttua soitostani yksiköt saapuivat kohteeseen, ja lyhyen tehtävänannon ja tiedustelun jälkeen alkoivat työskennellä yhden yksikön voimin (IU15). nland@polygongroup.com www.polygongroup.. Pelastuslaitosten välinen yhteistyö nykypäivää Naapuripelastuslaitosten erikoiskaluston hyödyntäminen kuuluu nykypäivän pelastustoimintaan. Tällä kertaa havaitsimme tulevan ongelman ajoissa ja vältyimme vahingoilta. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija Vesija palovahingot Polygon Finland Oy (ent. ”JVT-työn aloittaminen sammutustyön aikana oli hyvä ratkaisu.” 5/2011 19 Pelastustoiminnan johtaja, jutun kirjoittaja Jani Pitkänen neuvonpidossa poliisien kanssa.. Huoneistopalon sammutusta ajatellen olivat, mutta eskaloituneen ullakkopalon osalta eivät todellakaan. Tilanteessa kävi juuri niin (kuin on varmasti käynyt usein, ja tulee tapahtumaan vielä uudestaan) eli palo leviää kohteen saavuttamisen jälkeen niin nopeasti, ettei yksiköitä yksinkertaisesti voi alkaa enää siirtää muun muassa välittömän veden tarpeen vuoksi. Kouran ja sitä ohjaavan paloesimiehen työskentely oli erittäin ammattitaitoista ja harkittua. Näkisin, että tulevaisuudessa määrättyä erikoiskalustoa tullaankin jakamaan usean alueen kesken, joten kalustoyhteistyöstä emme pääse eroon. Ongelmana olikin se, ettei ympäristön vuoksi räystästä yksinkertaisesti voinut jättää roikkumaan. Mieleeni muis tui ravintola Helsingen palo talvella, jonka purkutöissä käytimme ItäUudenmaan pelastuslaitoksen IU15:tä ja IU18:aa purkukourineen. Munters Oy) 24 H 0400 439 964 Kuivaus ja jälkivahinkojen torjunta Pirkanmaa 040 560 7300 päivystys Tutkimukset ja kartoitukset Korjaus rakentaminen Asbestityöt Rakennuspurku Ilmanvaihdon puhdistukset, huolto ja asennukset Vinssikatu 3, 15700 Lahti puh.(03) 782 8091, 0400 418939 Lylykoskentie 17, 80130 Joensuu puh.(013) 871023, 0400 203385 Satulasepänkatu 6, 70700 Kuopio puh.(017) 3622400, 0400 243202 A-Kuivaus Oy Moni varmasti miettii tässä vaiheessa, olivatko pelastusyksiköt oikeassa paikassa
Tulipalon syy, eli parvekkeella grillaus on taloyhtiön säännöissä yksiselitteisesti kielletty. JVT Teksti ja kuvat: Esa Aalto K errostalon kattopalo Helsingin Herttoniemessä oli iso operaatio myös jälkivahinkotöiden osalta, mutta työhön päästiin käsiksi normaalia pidemmällä hälytysajalla, koska kiinteistön omistaja hälytti hyvissä ajoin jälkivahinkojen torjuntaa tekevän yrityksen paikalle vielä sammutustöiden ollessa kesken. Mertaniemi ja Rantala kertovat kohteessa aloitetun JVT-työt katon suojauksella sekä tilojen kuivaamisella. Romut pois ja telineet pystyyn Siilitien kerrostalon kattopalossa kapealle pihakäytävälle kertyi myös romua sammutustöiden takia ja myös jälkivahinkojen torjuntaa tekevien oli raivattava piha puhtaaksi. Ylipäätään jälkivahinkojen torjuntaa on päästävä tekemään nopeasti, jotta vahingot voidaan mahdollisimman paljon minimoida. – Tämä oli sillä tavalla selkeä työmaa, että oli helppoa suojata kohde, ettei vettä päässyt valumaan alempiin kerroksiin. Tässäkin kohteessa kuivaukseen kuluu aikaa ainakin puolitoista kuukautta, Mertaniemi sanoo. – Palanutta kattoa raivataan ja tehdään vahinkokartoitus. – Siinä sanotaan, että lämpimän ruoan valmistus parvekkeilla on kielletty, Idman toteaa. Satojen tuhansien vahingot Siilitien Kiinteistöt Oy:n isännöimissä taloissa ei ole aiemmin sattunut näin isoja onnettomuuksia, mutta pienemmistä huoneistopalovahingoistakin on saatu kokemusta vastaavista tilanteista. Sen jälkeen alkoi telineiden pystyttäminen, jotta katto päästiin suojaamaan väliaikaisilla peitteillä. Jos ajatellaan esimerkiksi kauppakeskusta tai jotakin teollisuuslaitosta, niin ne ovat paljon haasteellisempia kohteita, joissa tilanteet voivat JVT-töissä vaihdella kiivaastikin. Myöhemmin katon suojaksi tehtiin kunnollinen sääsuoja, ennen kuin varsinaisiin korjaustöihin päästään. – Normaalisti emme saa vasteaikaa JVT-joukkojen paikalle saamiseksi kuin kaksi tuntia tai jopa tunnin. Irtaimiston vahingot jäivät tämän ansiosta selvästi pienemmäksi. – Saimme ruhtinaalliset 7 tuntia aikaa resursoida työtä, vahinkosaneerauksesta vastaava tuotantojohtaja Heikki Mertaniemi ja vastaava työnjohtaja Toni Rantala Lassila & Tikanoja Oyj:stä kertovat. – Toiminnan sujumista Siilitiellä osoittaa sekin, että olimme JVTtöissä jo silloin, kun jälkisammutustyöt olivat vielä käynnissä. Yläkerran huoneistot kärsivät vesivaurioita. – Toivomus olisi, että korjaustyö saataisiin valmiiksi marraskuuhun mennessä, jolloin sijaisasuntoja ei jouduta järjestelmään uudelleen. – Yllättävän vähän niitä kuitenkin oli, sillä yläpohjan harjamainen rakenne valutti vettä maahan ja myös palokunnan toimenpiteet auttoivat ehkäisemään vahinkojen syntymisessä. – On selvää, että vahingot ovat useita satoja tuhansia euroja. Palokunta toimi mallikelpoisesti Helsingin kaupungin omistaman vuokratalo kohteen isännöinnistä vastaavan Siilitien Kiinteistöt Oy:n isännöitsijä Anne Idman ja tekninen isännöitsijä Hannu Halme kiittelevät myös palokunnan toimintaa sammutustöissä. – Kyllähän tästä pitkä remontti tulee, sillä palaneet kattotuolit pitää uusia, Anne Idman kertoo. Palomiehet onnistuivat kaiken sammutustyön keskellä myös esimerkiksi peittelemään asukkaiden kalusteita ja siirtelemään niitä sammutusvedeltä suojaan. Hienosti toimittu, he kiittelevät. Pelkästään pääkaupunkiseudulla syttyy reilut parikymmentä tulipaloa kuukaudessa, joten jälkivahinkojen torjujilla riittää töitä ja kiirettä. Tulipalon jäljiltä rakenteiden avaaminen ja kuivaaminen on aikaa vievintä. Meillä on nyt käytössä peruskorjauksia varten varatut sijaisasunnot, mutta ne tarvittaisiin silloin remontin tieltä muuttavien asukkaiden kodeiksi, Idman sanoo. Tarkempaa kustannusarviota niistä ei ole vielä tehty, Hannu Halme sanoo. Palomiehet rakensivat muun muassa väliaikaisia rakenteita, joilla sammutusvettä saatiin johdettua siten, että vältyttiin pahemmilta vahingoilta. – Kympin arvoinen suoritus. Jälkivahinkojen torjunta iso työmaa kattopalon jäljiltä. 20 5/2011 Heikki Mertaniemi (vas.) ja Toni Rantala kertovat, että palossa tuhoutunut katto piti saada nopeasti suojattua väliaikaisella peitteellä. Niissä vahingot myös aiheuttavat tuntuvampia taloudellisia vahinkoja, esimerkiksi toiminnan keskeytyksenkin takia. Lassila & Tikanoja Oyj:n Mertaniemi ja Rantala sanovat, että oman työpaineensa kohteen suojaamistöissä yritykselle toivat myös samanaikaisesti tapahtuneet hälytykset, joita kertyi kuusi saman lauantai-illan aikana. Parvekkeella olleesta grillistä alkunsa saanut palo humautti kerrostalon kattoa palamaan muutaman kymmenen metrin matkalta