8 Palomiehet torjuivat tehtaan täystuhon s. 4–5 2017 28 .6 . 12. 24 DIGITALISAATIOSTA tehoa johtamiseen s. KINNULAN NUORET rynnivät palokuntaan s
Pelastusopistossa järjestettin keväällä polttoja sammutuskokeita, joissa Työterveyslaitos mittasi näiden lisäksi myös alkusammuttajan altistumista. Asianmukainen suojaus toimii mittausten mukaan tehokkaasti. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen on tehnyt arvokasta työtä. Alan ammattilehdessä on vuosikymmenten aikana julkaistu erilaisia onnettomuusselostuksia. Ihmisten toiminnassa syntyy virheitä ja niistä kannattaa ottaa opiksi. Hektisessä tilanteessa. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Palomiesten altistumista terveydelle haitallisille ja syöpävaarallisille aineille on tutkittu Suomessakin jo jonkin aikaa. Tässä lehdessä kerrotaan viime tammikuussa Porissa riehuneesta tehdaspalosta, jossa jouduttiin kokoamaan voimavaroja naapurialueita myöten ja tekemään nopeita ratkaisuja. Perustettu vuonna 1950. Sen seurauksena moitittiin kirjoittajaa ja peruttiin lehden tilauksia. Pelastusalalla useamman tutkinnon opiskellut lääkintäesimies Tero Lähdesmäki kirjoittaa tässä lehdessä opintojensa päättötyön aiheesta, virheiden ja riskien hallinnasta ja siitä, miten voidaan ottaa oppia muilta organisaatioilta. Aion myös hankkia uuden palovaroittimen joka huoneeseen – myös kylppäriin. Hienojakoista jauhetta on työlästä siivota pois. Niitä ei ainakaan kannata hävetä. Puhdas paloasema -mallia on viety pitkälle Keski-Suomen pelastuslaitoksella, joka myös ensimmäisenä 22 pelastuslaitoksesta on kertonut ilmoittavansa operatiivisen henkilöstönsä ASA-rekisteriin. Toivottavasti nämä kaikki hankinnat jäävät käyttämättä. Turvallista kesää! Lue juttu sivulta 38 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Hyvää asiaa kannattaa tutkia Virheistä pitää oppia, ei hävetä niitä. Käsisammutin voi joskus korvata perinteisen letkuselvityksen ja sammuttaa palon heti alkuunsa. Onnettomuuksista oppiminen on siis yhteinen asiamme. Ne ovat olleet luettuja juttuja, mutta niiden on toivottu olevan myös itsekriittisempiä eikä pelkästään luetteloa tehtävään osallistuneista yksiköistä. Kolmevuosikymmentä sitten eräässä jutussa tehtävää johtanut kirjoittaja arvosteli pelastustöitä. Tehtävään osallistuneet ovat kertoneet, miten tilanteessa toimittiin. Esimerkiksi ilmailussa on jo pitkään annettu koulutusta, jossa pystytään toimimaan mahdollisimman hyvin ja rationaalisesti stressaavassa ja hektisessä tilanteessa. Aikaa toimia on vähän, jos palo syttyy keskellä yöllä. Palomiehen työ on vaativimmillaan vaikeissa olosuhteissa kiireen alaisena. Siksi hälytysilmoitus-jutut tehdäänkin nykyisin toisin. Lopputulos vaikeassa tilanteessa oli hyvä. Itsekriittisyys on varmaankin parantunut noista ajoista, mutta silti avoin arviointi esimerkiksi pelastustehtävän hoitamisesta ei aina luonnistu. Jauhesammuttimella on oma paikkansa esimerkiksi kylmissä oloissa ja liikkuvissa kohteissa, mutta kotioloissa ja julkisissa tiloissa ilkivallankin takia nestepohjainen käsisammutin on usein parempi vaihtoehto. Laitisen mukaan myös muualla Suomessa mennään vauhdilla kohti turvallisempia ja puhtaampia työoloja. Tärkeätä on suojata myös tulipalon jälkeen vahinkosaneerausta tekevät henkilöt ja palonsyyntutkijat. Pelastustehtävässä johdon on pystyttävä tekemään mahdollisimman oikean tiedon perusteella mahdollisimman oikeita ratkaisuja. Vaahtosammuttimien teholuokat ovat nousseet ja hinnat tulleet alas. Tositilanteessa alkusammuttajalla on aikaa kuutisen minuuttia ennen kuin pitoisuudet nousevat heti terveydelle vaaralliseksi. 4–5 ·2017 3 Pääkirjoitus kesäkuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Kokeissa testattiin jauheja nestepohjaisia sammuttimia tyypillisissä kodinkonepaloissa. Avoin ja asiallinen tiedon jakaminen auttaa muita alalla toimivia, jotka voivat joutua vastaavanlaiseen tilanteeseen. Tästä sain itsekin eräänlaisen herätyksen ja kotimatkalla hankin keittiööni vaahtosammuttimen
Keski-Suomen pelastuslaitoksella totutellaan kaksivuorotyöhön ja varaudutaan soteen monitoimiyksiköllä. Viitasaaren erityispiirre on toiminta-alueen laajuus, Kinnulassa puolestaan peräti 40 nuorta on mukana VPK:ssa. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Eläkkeelle jäävä Seppo Männikkö paljastaa, mikä häntä motivoi eniten. Hälytysilmoitus-juttu sivuilla 12–22. 4 4–5 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Alue tutuksi PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote ” On sanottu, että et sää tota pysty tekeen. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Alueen sopimuspalokunnat ovat voimissaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. s. Kuva: Rajavartiolaitos. Kansi Huntsmanin pigmenttitehtaalla Porissa syttyi tuhoisa tulipalo viime tammikuussa. 32. s.24–31
s. Siitä tosin ollaan vielä kaukana. Paikantamiskaavion äärellä harjoitusmestari Jarno Bedda ja oppilas Arto Jääskeläinen. 8 PALOILMOITTIMET Pelastajat tarvitsevat tietoa automaattisten paloilmoittimien toimintaperiaatteista ja paikantamisesta, alipäällystö ja päällystö niiden suunnittelustakin. Ensin täytyy saada maaliin uudistus ja muutama hanke. 36. s. Osaamista ja voimavaroja tarvitaan. 4–5 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Hälytysilmoitus 12 Alkusammutus on minuuttipeliä 38 JVT:stä potkua Jyväskylän VPK:lle 42 Palosimulaattoreita maailmalle 44 Virheitä ei pidä peitellä 48 Työn äärellä 50 Riitta Piironen eläkkeelle 52 Paloja pelastustoimen historia 54 Opinnäytetyöt 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 63 Ristikko 64 Muistoissa 65 Seuraavassa numerossa 66 Numerossa 4–5/2017 DIGILOIKKA Digitalisaation myötä pelastus toimessa tiedolla johtamisesta tulee arkipäivää
Teknisten laitteiden pitää olla myös helposti saavutettavissa. Osallistujia päiville ilmoittautui noin sata. 6 4–5 ·2017 AJASSA K irkkonummen Veikkolassa halutaan hankkia kansalaisdefibrilaattori. Veikkolan VPK-FBK on ensilähdön palokunta, jossa on ensivastevalmius. Deffahankinta tempaistiin käytiin kyläpäivillä järjestetyillä elvytysnäytöksillä. Perinteinen sulakepalopelti sulkeutuu hitaammin, koska se odottaa tiettyä lämpötilaa. Palomiestä uhkaavista terveysvaaroista luennoi dosentti Juha Laitinen Kuopion TTL:ltä. Päivien järjestelyvastuussa oli tällä kertaa Helsingin Palomiesyhdistys, joka järjesti 80. Perinne on jatkunut keskeytyksettä, lukuun ottamatta sotavuosia 1941–45. Lahjoitusvaroin hankittava deffa aiotaan sijoittaa esimerkiksi paikallisen kaupan seinälle, josta se olisi tarvittaessa jokaisen ulottuvilla. Veikkolan VPK näytti, miten toimitaan elvytystilanteessa. Se on huolettavuuden kannalta tärkeätä”, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Asko Ryhänen ja palotarkastaja Leif Sjöblom sanovat.. ”On hyvä tietää, millaisia ratkaisuja esimerkiksi korkeissa rakennuksissa toteutetaan. ”Moottoroitu palopelti, joka on kytketty savunilmaisimeen, sulkeutuu nopeammin. Vuosittain tehtäviä on noin 150 ja niistä yli puolet ensivastetehtäviä ja elvytyksiä on vuosittain 5–10. Vastaavia kyläyhteisöjä löytyy muualtakin, jossa apu tulee kauempaa ja tarvetta on omalle toiminnalle. Opintopäivillä julkilausuma altistumisesta Nopeampaa savunhallintaa Savunhallinnan teknisiä ratkaisuja esiteltiin eri puolilla maata, kun niihin erikoistunut yritys Fläkt Wood Oy järjesti oman kiertueensa. Savunhallinnan näytöksessä käytössä oli yli kymmenen vuotta sitten Teknisessä korkeakoulussa opiskelijatyönä valmistunut mobiilipalosimulaattori Mopsi. Toivottavasti erityisesti suunnittelijat ja muut paloturvallisuuden parissa työskentelevät ymmärtävä, millaisia teknisiä ratkaisuja käytetään missäkin kohteessa”, tuotepäällikkö Raimo Perttunen sanoo. opintopäivät yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Työterveys oli muutenkin pinnalla touko–kesäkuun vaihteessa Helsingissä pidettyjen päivien aikana. Vain päivää aikaisemmin jouduttiin tositoimiin paikallisessa kaupassa, kun eräs asiakas sai sairauskohtauksen. Kansalaisdeffa lahjoitusvaroin Veikkolassa Pohjoismaisten Palomiesten Opintopäivillä annettiin julkilausuma, jossa palomiehet vaativat altistumisten minimoimista kaikin tavoin. Myös paloesimies Jarkke Lahti Keski-Suomen pelastuslaitokselta käsitteli aihetta. Vuosittain järjestettävät opintopäivät ovat saaneet alkunsa Tukholmasta 1937. Lausuman mukaan työnantajien tulee välittömästi huomioida ja hyödyntää tuoreimmat tutkimustulokset ohjeistamalla tarkoin onnettomuus-, harjoitusja huoltotilanteiden toimintamallit
Meidän mielestä siinä onnistuttiin”, palomestari Raimo Joensuu kertoo. Hän sai SPEKin ansioristin ja 75-vuotismerkin. Kaikki tärkeä tieto pitää välittää. Armas Suomi (vas.), joka täyttää tänä vuonna 90 vuotta sai 80-vuotismerkin ansioistaan palokunnassa. ”Tämä olisi vain yksi kohde. ”Meidän tavoite oli puhtaasti tutustua kohErityiskohteissa on harjoiteltava usein Suomen viidenneksi suurimman kaupungin eli Oulun pelastustoimen veteraanit ry isännöi puheenjohtajansa Jouni Kreusin johdolla paloveteraanien 38. Kaikkiaan 65 aktiivista paloveteraania saapui Ouluun vaihtamaan kuulumisia ja kuuntelemaan ajankohtaisia luentoja. Alminsalissa oli menossa esitys, jonka yleisö piti evakuoida sähköonnettomuuden aiheuttaman tulipalon takia. Myös yleisölle pitää kertoa, teeseen ja yhteistyö oopperan henkilöstön kanssa. Kuusapilakongressia toukokuussa. Opastus voi viedä aikaa sokkeloisissa tiloissa. Vieläkin löytyy ukkoja, jotka eivät ole käyneet kertaakaan millään uudella asemalla.” Joensuu muistuttaa, että sama rumba olisi toistettava ainakin parin vuoden välein. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli yksi Suomen arvostetuimpien asekeräilijöiden joukkoon kuuluvan Kalevi Wallstedtin luento aiheesta saksalaisten käyttämät aseet toisessa maailmansodassa. mitä tapahtuu. Kuva: Sami Seppänen/Salon VPK Salon VPK muisti ansioituneita. Siitä huolimatta, että seniorien askel lyhenee ja keskivartalo on tarkkailussa, niin halu sosiaaliseen kanssakäymiseen entisten ammattitoverien kanssa ylläpitää virkeyttä. Harjoituksessa testattiin muun muassa turvajärjestelmiä, savunpoistoa ja paloilmaisinlaitteistoa. Kaupungissa on ehkä jopa satoja erityiskohteita. Salon VPK vietti vanhojen paloautojen päivää ja muisti samalla ansioituneita jäseniään. Operatiivista henkilöstöä on noin 450. Savunpoisto voi olla ongelma. ”Paloilmoittimella syntyi nopeasti käsitys siitä, mihin meidän pitää mennä. Yksi oli loukkaantunut. Puhaltimia ei käynnistetä ennen kuin tiedetään, mistä korvausilma tulee ja mihin poisto menee”, sanoo palomestari Ville Estlander. Matti Koski (kesk.) sai 70-vuotismerkin ja Pekka Salminen (oik.) 65-vuotismerkin. Esimerkiksi tulevassa Länsimetrossa olemme tahkonneet harjoituksia ja tutustumisia jo yli vuoden. ”Työskentelemme neljässä vuorossa kahdeksalla asemalla. Oopperassa meitä oli noin kymmenen. 4–5 ·2017 7 Kansallisooppera järjesti Helsingissä loppukeväästä onnettomuusharjoituksen. Kuvasta puuttuu palokuntaharrastuksestaan ensimmäisen mitalin saanut Yrjö IsoJärvenpää. On sairaaloita, paljon maanalaista infraa, tavarataloja, satamia, raideliikenne ja niin edelleen. Halutaan myös varmistaa, että henkilökunnalla on riittävästi tietoa toimia, viestiä ja opastaa pelastuslaitosta. Reitti paloilmoittimelle kulki huoltoreitin kautta ja opastus paikalle toimi hyvin. Näin isossa kaupungissa on haastavaa hankkia erityiskohteiden paikallistuntemusta. Olemme lisäämässä radiokalustoa henkilökunnalle. Tutkija Markku Haranne esitti Kansallisoopperan onnettomuusharjoituksessa huonomuistista ja sekavaa yleisön edustajaa, joka piti evakuoida ulos tulipalon takia. Palautetilaisuudessa todettiin, että tarvitaan selkeät käytännöt asioida hätäkeskuksen kanssa. Kongressi kiinnosti myös naisveteraaneja. Nämä ovat riskikohteita suuren ihmismäärän, vaikean lähestymisen tai vaarallisten aineiden takia.” Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto . Teksti: Niilo Hyytiäinen Kuva: Jouni Arvonen Paloveteraanit kokoontuivat Oulussa . Perehdytyksiä ja turvallisuuskävelyjä on myös järjestetty”, kertoi Kansallisoopperan turvallisuuspäällikkö Samuli Nuutinen kiittäessään palautteesta. Jos nyt tulisi keikka sinne, todennäköisesti osa miehistä olisi ensimmäistä kertaa kohteessa. Tieto siitä, että henkilökunta oli jo evakuoinut potilaan, ei välittynyt Helsingin pelastuslaitoksen väelle. ”Siinä kului liikaa aikaa, tiedonkulkua on parannettava
Se häiritsee suunnittelua, koska meidän pitäisi saada lukittua omia askeleitamme.” Tietohallintotyöryhmä työstää tällä hetkellä tietohallinnon ja digitalisaation tavoitetilaa vuoteen 2025. Hän johtaa pelastustoimen tietohallintoryhmää meneillään olevassa uudistuksessa. Osalle pelastuslaitoksista muutos on pieni, osalle suurempi. Tiedämme pelastustoiminnan näkökulmasta tarkemmin ja reaaliaikaisesti valmiutemme ja saamme tarkoituksenmukaisemman vasteen”, luotaa tulevaisuutta sisäministeriön erityisasiantuntija Teemu Luukko. ”Meillä on puolitoista vuotta aikaa, eikä vielä tahoa nimeltä maakunta. Koko maakuntauudistuksessa pelastustoimi on pieni tekijä, jonka hallinnolliset tietojärjestelmät tulevat olemaan samoja kuin tulevien maakuntien. Luukon mukaan koko muutoksen laajuus on vielä osaksi arvoitus, sillä päätöksiä ei vielä ole tehty. Muutos on joka tapauksessa suurempi kuin pelastusalalla tiedostetaan. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Siihen kuuluu kokonaisuuksien Digitalisaatiosta uupuu voimavaroja Tulevaisuudessa pelastustoimella on yhteinen verkkoympäristö turvallisuusviranomaisten kanssa. ”Todennäköisesti vuoden 2019 alussa kukin maakunta päättää itse hallinnolliset järjestelmänsä. ”Pelastustoiminnan johtaminen tehostuu. Digitalisaation myötä moni asia pelastustoimessa voisi toimia tehokkaammin kuin aikaisemmin. Juuri nyt pelastustoimen tietohallintoprojekteihin tarvittaisiin lisää resursseja ja osaamista. Pääpaino on jatkuvuuden turvaamisessa sekä meneillään olevien tietojärjestelmähankkeiden yhteensovittamisessa maakuntiin ja pelastustoimen uuteen rakenteeseen. Koska toistaiseksi ei ole olemassa maakuntia, ei myöskään ole maakuntien tietojärjestelmiä, joiden päälle pelastustoimen tietojärjestelmät rakentuisivat. Siirtymäkauden jälkeen siirrytään vaiheittain maakuntien yhteisten hallinnollisten tietojärjestelmien käyttäjiksi”, Luukko sanoo. 8 4–5 ·2017 PELASTUSTOIMI P arempi tilannetietoisuus, tiedolla johtaminen, turvallisuus ja varautuminen. Tämä visio kuitenkin on vielä melko kaukana. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa talouteen, henkilöstöön ja asiakirjahallintoon liittyvät tietojärjestelmäpalvelut. ”Kehittyminen ja päätöksentekomme perustuvat tietoon, ja tiedolla johtaminen on arkipäivää”, Luukko kuvailee. Tällä hetkellä pelastustoimen tietojärjestelmähankkeissa valmistaudutaan siihen, että maakuntauudistus saataisiin maaliin. Se tehostaa johtamista ja tiedonkulkua. Omat henkilötietojärjestelmät, työvuorosuunnittelujärjestelmät ynnä muut tietotekniset ratkaisut täytyy integroida maakuntien järjestelmiin, ja olemassa oleviin tietojärjestelmiin saatetaan joutua teettämään muutoksia pelastuslaitoksissa
Miten ilman tätä tietoa voimme johtaa ja kehittyä?” hän kysyy. ”Kukin pelastuslaitos tekee esimerkiksi työvuorosuunnittelua omilla järjestelmillään. Kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen eteen tehdään koko ajan töitä.” Suurin osa pelastustoimen tietohallinnon työajasta menee tällä hetkellä hankkeisiin, kuten Erica ja Kejo, hallinnon turvallisuusverkon suunnitteluprojekteihin, valvontasovellus Varantoon ja tietoturvallisuuden jalkauttamiseen. Tällä hetkellä pelastustoimella ei ole muita valtakunnallisia tietojärjestelmiä kuin resurssija onnettomuustilasto Pronto, kenttäjohtamisjärjestelmä Peke, verkko-oppimisympäristö Koulumaali ja tilannekuvajärjestelmä Jotke. Samoilla resursseilla luomme tavoitetilakuvauksia ja mietimme tulevaisuutta. Mistä saamme osaamisen?”. Meidän on pakko saada resurssien ja osaamisen hallinta yhteiseksi.” Luukon mukaan tulevaisuudessa pelastustoimen resurssien ja osaamisen hallinta tulee yhtenäistää yhteisen tietojärjestelmän avulla sekä mahdollistaa sähköinen asiointi sekä asiakkaille että henkilöstölle. 4–5 ·2017 9 ja resurssien määrittelyä, suunnittelua ja rahoituksen järjestämistä. ”Julkishallinnon byrokratia on todella hidas, ja vie aikaa, että saamme esimerkiksi rahoituksen toimimaan. Työ on vielä kesken. Toinen kysymys on se, mistä osaaminen tietohallinnon kehitystyöhön saadaan. Mistä saamme riittävän osaamisen tavoitetilan toteuttamiseen?” Luukko kysyy. ”Miten luomme koko digitalisaation henkilöstöresurssin. Ei resursseja, ei osaamista Luukon mukaan tietojärjestelmien ongelma maakuntien toiminnan alkaessa on epäyhtenäisyys. ”Resurssimme ovat pitkälti kiinni näissä hankkeissa. Luukko myöntää suoraan, että toimialalla ei ole riittävästi osaamista eikä resursseja. ”Jos emme tiedä resursseja ja osaamistamme, perustamme ei ole kunnossa
Tuvesta yhteinen ympäristö Pelastustoimessa on meneillään hallinnon turvallisuusverkon palveluiden suunnitteluprojekti, joka on tilattu Valtorilta, eli Valtion tietoja viestintätekniikkakeskukselta. Hänen mielestään alalla ei vielä kokonaisuudessaan ymmärretä tietotai kyberturvallisuuden vaikutuksia tarpeeksi selvästi. ”Haaste ovat henkilöstö ja eri sopimusrakenteet. 10 4–5 ·2017 ”Miten luomme koko digitalisaation henkilöstöresurssin. ”Erican käyttöönotto edellyttää, että meillä on kiinteitä hallinnon turvallisuusverkon tietoliikenneyhteyksiä käytössä. Kaikissa laitoksissa tehdään tietohallintotyötä, mutta työn jatkuvuus, paikallisuus ja osaaminen pitäisi turvata jatkossakin.” Luukon mukaan pelastustoimi tarvitsee enemmän resursseja tietohallintotyöhön kautta linjan, mutta etenkin pelastustoimen yhteiseen kansalliseen tekemiseen. Tietoturvallisuus tulee vaikuttamaan kaikkeen pelastustoimessa, alkaen siitä, keitä ja mihin tilaan paloasemalle voidaan päästää. Tuve eli hallinnon turvallisuusverkko on korkean varautumisen ja turvallisuuden tietoverkko palveluineen, jota turvallisuusviranomaiset on velvoitettu käyttämään. Jos toimialalla on 20000 henkilöä ja yli 900 paloasemaa, on iso muutos saada joka paikkaan samanlainen turvallisuuskulttuuri.” Tulevaisuudessa kuitenkin siintää pelastustoimi, jonka tietoturva ja ICT-infrastruktuuri ovat yhtenäiset muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Hallinnon turvallisuusverkon ensimmäisiä kiinteitä palveluja pilotoidaan syksyllä vähintään kahdeksalla pelastuslaitoksella, muun muassa Pirkanmaalla. ICT-hankkeisiin liittyy kiinteästi myös tietoturva. Tuve tulee olemaan pelastustoimelle yhteinen ICT-ympäristö, jonka kautta pelastustoimeen tulevat muun muassa yhtenäiset päätelaitepalvelut, tietoliikenne, viestintäpalvelut kuten sähköposti, video ja pikaviestimet. Turvallisuusverkko liittyy myös hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönottoon. Meillä tulee olla vastaavia työasemia kuin hätäkeskuksessa, koska tarvitsemme niitä Ericassa. Tietoturvan näkökulmasta ihminen on heikoin lenkki. Luukon tietohallintoryhmä ja Keski-Pohjanmaan projekti toimivat tiiviissä yhteistyössä. Silloin olemme yhtenäinen toimija ilman maantieteellisiä tai organisaatioiden rajoja.” ”Meidän on pakko saada resurssien ja osaamisen hallinta yhteiseksi.” PELASTUSTOIMI Suurin osa pelastustoimen tietohallintotyöajasta menee tällä hetkellä hankkeisiin, kuten Erica ja Kejo.. Hankkeeseen on integroitu lähes kaikki pelastustoimen meneillään olevat tietojärjestelmähankkeet, ja hankkeen kautta niihin saadaan asiantuntijaresursseja. ”Sitä resurssia ei tällä hetkellä ole.” Pelastustoimen tietohallinnossa tulisi olla niin henkilöitä, jotka tekevät työtä oman toimensa ohessa, kuin päätoimisiakin työntekijöitä. ”Jos meillä on jatkossa turvallisuusviranomaisten yhteinen verkkoympäristö, tieto ja tilannekuva kulkevat sekä pelastuslaitosten, sisäministeriön että muiden turvallisuusviranomaisten välillä. Tarvitsemme niitä myös tietojen varmentamiseen, pelastustoimen johtamisen tukemiseen sekä tilannekuvan muodostamiseen”, Luukko kertoo. Mistä saamme osaamisen. Paraikaa pelastuslaitoksilla on meneillään yhteinen ICT-hanke, jota Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos vetää. Pelastustoimessa on meneillään tietoturvallisuuden kehittäminen, jossa tavoitellaan uuden ohjeistuksen mukaisen tietoturvallisuuden perustason saavuttamista vuoden 2018 loppuun mennessä. Luukko muistuttaa, että kukin organisaatio vastaa entistä vahvemmin henkilökunnan kouluttamisesta myös tietoturva-asioihin. Tulevia tietojärjestelmiä pääsee käyttämään vasta, kun on suorittanut pelastustoimen tietoturvallisuustentin
4–5 ·2017 11 info@ursuit.com / www.ursuit.com Teemu Luukon mielestä hätäkeskustietojärjestelmä Ericankaan kaikkia mahdollisuuksia ei välttämättä vielä ymmärretä. Siitä on saatu valmisteluversioita pitkin kevättä.” Aaltonen toivoo, että järjestelmä saataisiin hyväksyttyä syksyllä, jolloin käyttöönotto olisi alkuvuodesta 2018. Alalla ei ole sisäistetty, mitä kaikkea tulevaan järjestelmään liittyy. ”Kuormitimme järjestelmää eri tavoin. Siihen liittyy tietenkin päivystäjien koulutus, aika iso ruljanssi kaikkiaan. ”Etenemme yksi hätäkeskus kerrallaan, asennamme laitteet ja järjestelmät. Tällöin myös vastuu tiedon ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta siirtyy pelastuslaitoksille. Sinne tullaan syöttämään muun muassa kaikki yksiköt, paloasemat, viestiyhteydet, hälytysohjeistukset, eli koko vastesuunnittelu.” ”Ericassa on olemassa äly siihen, minkälaisia onnettomuuksia milläkin hetkellä missäkin päin Suomea on, yksiköineen ja resursseineen. Aina kun tällaista tehdään, havaitaan uusiakin vikoja. Järjestelmää massatestattiin touko-kesäkuun vaihteessa noin 50 henkilön voimin eri puolilla Suomea. Ensimmäisen käyttöönoton jälkeen pidetään viikonparin tauko, katsotaan, että kaikki toimii, ja lähdetään Kuopioon.” Aikaisemmin vikoja havaittiin muun muassa tallennusjärjestelmässä sekä hätäpuhelinliikenteen ja puhejärjestelmän ominaisuuksissa. ”En ole ainakaan saanut indikaatiota, että niissä olisi jotain pielessä. ”Se tulee olemaan keskeinen pelastustoiminnan suunnittelun ja johtamisen työkalu. Hätäkeskustyössä tärkeintä on kansalaisen kannalta, että puhelu tulee perille oikeaan paikkaan. Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen sanoo, että käyttöönotto on näillä näkymin tammi–toukokuussa 2018. Vikoja on saatu korjattua, mutta myös uusia on löydetty. Tietoni mukaan se puoli alkaa olla kunnossa”, Aaltonen sanoo. Jatkossa pelastuslaitoksen työntekijät käyttävät Erica-järjestelmää itse ja syöttävät sinne ajantasaista tietoa toiminnastaan. Erican käyttöönotto siirtyy jälleen parilla kuukaudella. ”Laitamme edelleen kuntoon versiota 1.2. ”Tällaisen lisäajan antaminen on perustellumpaa kuin ottaa käyttöön keskeneräinen järjestelmä.” Ericasta keskeinen johtamisen työkalu. En pysty sanomaan yksityiskohtaisesti, millaisia viat ovat.” Aaltosen mukaan aikataulun venyminen on pieni hinta toimivuudesta. Niin ikään pelastustoimen riskianalyysin ylläpito Ericassa siirtyy pelastustoimen vastuulle. Järjestelmän käyttöönotto tapahtuu hätäkeskuksittain, alkaen Oulusta. Tämän takia sen rooli johtamisen kokonaisuudessa on olennainen.” Nykyisin pelastuslaitokset lähettävät yhteisesti sovitun tiedon hätäkeskustietojärjestelmään, jota hätäkeskus pitää yllä. Järjestelmän piti tulla käyttöön marras–joulukuussa 2017
4–5 ·2017 13 ”Tämä oli suuri rakennuspalo kertaa jotain.”
Ryhmä sai oppaakseen Huntsmanin tehdaspalokuntalaisen. Palo oli katkaistava Meriporilaisten tiedustelun aikana myös Kanta-Porin yksiköt saapuivat paikalle palomestari Vallinin johdolla. Samalla pelastui ainakin 450 työpaikkaa. Meri-Porin savusukellusryhmä aloitti tiedustelun tehtaan sisällä. Tasanne oli jalkapallokentän kokoinen ja sokkeloinen, minkä vuoksi letkun siirtely Huntsman sammutettiin ajoissa – satoja työpaikkoja säästyi Huntsmanin pigmenttitehtaalla Porissa syttyi tuhoisa tulipalo viime tammikuussa. Tarkoituksenamme oli estää palon leviäminen muihin rakennuksiin”, Vallin sanoo. 14 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS V iisisataa metriä pitkän ja sata metriä leveän Huntsmanin tehdasrakennuksen loppupäässä oli tulipalo. Sisällä lattiatasossa ei ollut mitään paloon viittaavaa. ”Saimme heti tietää, että tehdas on tyhjä ihmisistä ja että sisällä ja katolla palaa, joten teimme perusselvitykset molempiin paikkoihin. Kerrostasanne oli jalkapallokentän kokoinen ja niitä oli neljä. Vettä saatiin tehtaan omasta palovesijärjestelmästä, säiliöautoja ei juurikaan tarvittu. Palo oli hankalasti pidäteltävä. Tehtaan työntekijä havaitsi sen ja soitti hätäpuhelun. Lisää yksiköitä oli jo matkalla, yksi niistä oli Satakunnan pelastuslaitoksen johtoyksikkö, kyydissä päivystävä palomestari Petri Vallin. Kun nousimme ensimmäiselle tasanteelle, siellä paloi kaikki”, savusukeltaja Petri Huru kertoo. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Satakunnan pelastuslaitos, Rajavartiolaitos ja Marko Partanen . Tehtaan sisään, portaiden alapäähän selvitettiin runkolinja, josta jatkettiin kahdella työjohdolla kerroksiin. Seuraavana paikalle ehti Meri-Porin paloaseman hööki eikä tilanne ollut muuttunut: tehdas oli tulessa, sen yli 100-metrisestä piipusta loimutti 30-metrinen liekki ja rakennuksen katolla paloi voimakkaasti. Valaisimetkin valaisivat edelleen. Kanta-Porin ja Meri-Porin savusukellusryhmät alkoivat sammuttaa ensimmäistä kerrostasannetta. Petri Hurun sammutusasu meni poistoon savusukelluksen jälkeen.. ”Ensin käveltiin sata metriä ulko-ovelta sisään ja sitten sata metriä oikealle, mistä lähti portaat kerroksiin. Lopulta tinkimätön työ palkittiin: tehtaan tärkeimmät kohteet pelastuivat. Sammutustöihin osallistui 150–200 henkilöä. Pian tehtaan oma palokunta vahvisti asian hätäkeskukselle. Selvitystä tehdessä myös maatasossa alkoi näkyä palon merkkejä, ylemmistä kerroksista oli pudonnut alas palavaa materiaalia. Jokaisella tasanteella paloi rajusti, mutta palosta huolimatta niillä vallitsi hyvä näkyväisyys – suorastaan elokuvamainen savuton tulipalo
Myöhemmin selvisi, että se oli kaasupullo”, Kangasniemi sanoo. Savusukeltajia äkkiä Vallinille selvisi palon vakavuus. Savusukeltajat pyrkivät liikkumaan sisällä katossa kulkevien palkkilinjojen alla välttääkseen, ettei putoileva materiaali osu heihin. Ylimpiin kerroksiin mentäessä sähköt katkesivat, valot sammuivat ja palo oli kehittänyt savupatjan. Välillä kuului räjähdyksenomaisia ääniä, kun putket paukkuivat rikki. Hänellä oli onni mukana, sillä räjähdys satKopteri sammutti 1300 litran kertaiskuilla, se pystyi tuomaan niitä kolmen minuutin välein.. Hälytyksen saivat myös Satakunnan pelastuslaitoksen johto, kriisiviestintäryhmä sekä P3-vapaavuoro. Kun tehtaan molemmille puolille pedattiin nostolavat, niiden ulottumattomiin jäi palavan katon keskellä kulkeva 60 metrin levyinen kaistale. ”Palo oli levinnyt jo niin laajalle, ettei oikeastaan olisi ollut paljon merkitystäkään mennä letkunmittaa pitemmälle. Välillä edessä oli iso putki, jonka yli ei päässyt eikä oikein alikaan ja sen takana paloi. Hän hälytti lisää yksiköitä ja kaikki Porin vapaavuorot. Paloa sammutettiin niistä paikoista, mihin yhdellä letkunmitalla ulottui. "Uran kovin paikka" Sisällä näky oli kuin amerikkalaisfilmin tulipalossa: joka puolella paloi kovaa eikä savua ollut juurikaan. Sammuttajien kohteena oli palava ”koppi”, putkilinjan paloon kuivanoususelvityksellä ei pystynyt. Saimme pidäteltyä palon leviämistä tehtaan alkupäähän päin”, savusukeltaja Juha Kangasniemi sanoo. Kohteen tiedustelu ja tilannekuvan selvittäminen oli haastavaa: ”Jos yritti kävellä talon toiselle puolelle, matkaa kertyi kilometri”, Vallin kertoo. Tasanteen perälle kovin kattavasti ei päästy sammuttamaan”, Huru kertoo. ”Sinne missä loimutusta näkyi, sinne päästettiin vettä. ”Teimme kuivanousua pitkin katolle perusselvityksen, josta vedettiin kaksi työsuihkua ja yksi veto pistosuihkuputkille. Sammutusparit saattoivat nähdä toisensa. Sisällä kukaan ei tiennyt, mitä se oli. Jostain näkymättömistä kuului kova rytinä ja pauke, kun hehkuvia metallija palavia lasikuitukappaleita putoili alas. Linjastoa pitkin kulkeva yhteys saatiin katkaistua varhaisessa vaiheessa, joten palo ei levinnyt sitä kautta. Katolla tuli pyrki kohti tuotannon alkupäätä, liekki eteni yli miehenkorkuisena rintamana sekä huovalla päällystettyä umpilaudoitettua kattoa pitkin että sen alla ontelossa. Siellä paloi jokin koppi ja iso putkilinjasto, joka levitti paloa kolmen hehtaarin kattoalalle. Paloesimies Jarno Joensuu johti vastuualuetta, jonka tarkoitus oli estää palon eteneminen tuotannon alkupäähän. Savusukeltajien niskaan satoi sammutusveden mukana jotain nestettä. Putkilinjasto haarautui palavan piipun juuresta toiseen rakennukseen. Johdin tilannetta maatasosta, sillä katolla oli niin paljon savua, ettei siellä nähnyt mitään”, Joensuu sanoo. ”Yhtäkkiä lähelläni leimahti, kuului kova jysäys ja rakenteet tärähtivät. Katolle tehtiin kuivanoususelvitys. Tasanteella oli syttynyt kaikki palava materiaali, kuten sähkökaapelit ja lasikuituputket – materiaalia oli runsaasti. Paikalle tarvittiin erityisesti savusukelluskykyisiä henkilöitä. 4–5 ·2017 15 parhaisiin sammutuspaikkoihin oli työlästä ja osittain mahdotonta
. Hän kertoo sukeltaneensa peräkkäin viidet pullot tyhjiksi. Vaihtomiehiä ei ollut. Kattoon, huovalla päällystettyyn umpilaudoitukseen, tehtiin roilo. ”Minulla oli selvä peli. Metrien korkuinen liekkirintama tuli palomiehiä kohti. Joensuun vastuualueella työskennelleet palomiehet tarkastivat rajoituslinjalla olevat sisätilat ja sulkivat auki teljetyt palo-ovet. Hän istui johtoyksikön takatilaan ja alkoi pitää tarkkaa päiväkirjaa paikalle tulleista yksiköistä sekä ohjasi pyydettyjä resursseja oikeisiin paikkoihin. Olimme epätietoisia räjähdystai kemikaalivaarasta. ”Sitten alkoi hirveä jylinä, ihan kuin Hornetti olisi tehnyt lähtöä vieressä”, Huru kuvaa. Johtovastuu siirtyi Rintalalle. Nämä on säilytettävä ”Puoli kymmenen aikaan pidettiin palaveri, jossa määriteltiin kaksi rajoituslinjaa. Sekä Heilä että paikalla olleet tehdaspalokuntalaiset saivat pelastuslaitokselta isot kiitokset. Vähän ennen aamukahdeksaa Vallin sai operaatiopäällikökseen Tuomas Klimoffin. ”Oli todella hyvä tuuri, että kukaan ei kuollut sisällä sammutustöissä”, Huru sanoo. Ilman heidän kohdetuntemustaan työ olisi ollut monin verroin hankalampaa. Kopterin sammutusiskuista oli selvä hyöty. Paikalla olleen tehdaspalokunnan päällikön Janne Heilän hän käski pysytellä kannoillaan koko ajan. Jossain vaiheessa kuului kova pamaus, jolta tietämättöminä suojauduimme maahan. ”Petri (Vallin) sanoi minulle, että ota yksiköitä vastaan, ja sitten niitä alkoi tulla ovista ja ikkunoista”, Klimoff sanoo. Yksiköt oli kirjattu tarkasti, taustat oli tehty kunnolla ja tehtävässä oli selvä työnjako”, Rintala sanoo. Ensimmäinen kuivanoususta vedetty linja jäi liekkeihin ja palomiehet joutivat perääntymään. Rajavartiolaitoksen helikopteri oli saanut heti ensimmäisessä aallossa hälytyksen mutta sitä ei vielä näkynyt. Palomiehet otettiin alas katolta ja kopteri aloitti työnsä. Heti pamauksen jälkeen savusukeltajat komennettiin ulos rakennuksesta, mutta tilanteen selvittyä he palasivat takaisin töihin. Joensuu arvioi, että rajoituslinja sijaitsi viitisenkymmentä metriä siitä, mistä sammuttaminen ensiksi aloitettiin. Sovimme, että vastuualueellani, tehtaan alkupään puolella, palo rajataan betoniseinään, joka oli myös osastoiva seinä”, Joensuu kertoo. Vähän ajan päästä saimme tietää, että pamaus oli vaaraton ja sen aiheutti höyryn varoventtiili”, Vallin kertoo. Palo levisi myös katolla. Kattopalo pysähtyi roiloon. Vallin tiedusteli hänen kanssaan kohteen ja perehdytti tilanteeseen. Mestari vaihtuu lennosta Puoli yhdeksän aikaan palopaikalle tuli palomestari Markku Rintala. Kopterisammutus auttoi Puoliltapäivin, reilut kuusi tuntia hälytyksestä Satakunnan Kansa -sanomalehti uutisoi, että ”palo ei ole vielä kenenkään hallussa.” Katto paloi edelleen voimakkaasti, erityisesti keskiosastaan, minne nostolavoilla ei ylettynyt. ”Resurssien oikea kohdennus oli tehtävässä haasteellisinta”, Joensuu sanoo. Palon voimaa ja etenemistä oli ennakoitava reilusti. Osa niistä kuului tehdaspalokuntalaisille ja palomiesten tuttaville. Hänet Vallin käski Huntsmanin tehtaan johtoryhmään ”yhteysupseeriksi”. Alkuvaiheessa Vallin määritteli kaksi vastuualuetta: toisen tehtaan sisätiloihin ja toisen katolle. Suurimpaan osaan vastaus löytyi Heilältä, eikä tietoja tarvinnut metsästellä. ”Pronton, näköja kuulohavaintojen perusteella laskin, että paikalla oli 83 erilaista yksikköä, kaikki ne eivät näkyneet Prontossa”, Klimoff sanoo. Sen sammuttamiseenkin oli varattava työvaraa. Mikäli rajoituslinjat eivät pitäisi, saattaisivat palon tuhot olla liian isot korjattaviksi. ”Meillä (Joensuun vastuualue) oli apuna Harjavallasta tullut yksikkö, jonka avulla katolle vedettiin kaksi kolmen tuuman linjaa lisää. Tehtaan sisällä pamaus aiheutti paineaallon ja tärisytti rakenteita. Katolla etenevää putkipaloa pyrittiin rajoittamaan nostolavoilla, niitä oli käytössä päivän mittaan viisi. Käytössä oli myös nostolava-auto, joka tykitti vettä katolle”, Joensuu kertoo. "Palo eskaloitui koko ajan" ”Palo eskaloitui koko ajan. Katto sahattiin moottorisahoilla ja laikkaleikkureilla auki monen kymmenen metrin matkalta. Savusukeltajat ihmettelivät: mitä nyt oikein tapahtuu. Kaksi tuntia yksin Vallin johti paloa ensimmäiset kaksi tuntia yksin, kunnes paikalle saapui ensimmäinen päällystöviranhaltija Antti Halmela. 16 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS tui betoniseinän kulman takana, vaikka matkaa oli vain 5–10 metriä. Jylinä aiheutui varoventtiilistä purkautuvasta höyrystä. Jarno Joensuu johti vastuualuetta, joka esti palon leviämisen tuotannon alkupäähän.. Jatkuvasti ilmeni tehtaasta jotakin kysyttävää. Se nouti tehtaan lauhdevesialtaista 73 säkillistä vettä ja tiputti ne paloon. Materiaalitappioiden lisäksi panoksena oli tehtaan 450 työpaikkaa. Paikalle tulleelle Rajavartiolaitoksen helikopterimiehistölle annettiin sammutusohjeet. ”Olen pitkään tehnyt näitä töitä eikä koskaan ole tullut äitiä ikävä – nyt se oli lähellä”, Petri Huru sanoo. Tuomas Klimoff kirjasi palopaikalla olleen 83 erilaista yksikköä. Lisää paineilmaa Pitkäkestoinen savusukellus söi paineilmaa, huolto järjestettiin Kanta-Porin asemalle,
Kontin kompressorilla täytettiin 200 pulloa, saman verran kuin Kanta-Porin asemalla. "Kulkureitit sisällä olivat hankalia. Vasta iltakahdeksalta, kun ryhdyttiin purkamaan valmiutta, tiedettiin varmasti, että rajoituslinjat pitävät eikä palo leviä varjeltaviin kohteisiin. Palomestari Petri Vallin (oik.) johti paloa pitkään yksin. 4–5 ·2017 17 mutta se ei riittänyt. Palon eteneminen pysähtyi. ”Kuulin, että vastuualueellani oli sortumavaarallisia paikkoja. Samoin kun resursseja tarvittiin lisää, oli tarve ennakoitava ja esitettävä pyyntö ajoissa. Vastaus oli: valitettavasti ei”, Rintala sanoo. Palomestari Markku Rintala kiittelee palomiesten asennetta. Kun vastuualueella vaihdettiin johtajaa, oli perehdytykseen käytettävä tunti aikaa. Suotuisat tuulet ”Onneksemme savu painui Kokemäenjoelle päin eikä Kaanaan asutusalueelle. Leviämissuuntaan keskitettiin sammutusvoimia ja ohjattiin kopterisammutusta”, palomestari Markku Rintala kertoo. Palossa oli käytössä kaikki Satakunnan alueen ylimääräiset paineilmapullot. Myös yksiköiden polttoaine alkoi huveta. Satojen metrien siirtymiin olisi muuten kulunut liikaa aikaa. Hän tarkasti savuhaittojen kehittymistä ja oli valmiina vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Kaistanjakoa oli juuri supistettu. ”Epävarmuustekijöitä oli paljon. Hän johti tehtaan sisällä olevaa vastuualuetta, joka määräytyi rajoituslinjojen väliin. Ryhdyimme eristämään niitä ja merkkasimme ne palokuntanauhalla. Tämä oli suuri rakennuspalo kertaa jotain – en keksi miten sen kuvaisin. Muuten olisimme joutuneet evakuoimaan asutusta”, Rintala kertoo. Turhia riskejä välteltiin ja siinä onnistuttiinkin”, Toivio sanoo. Toivio liikkui vastuualueellaan tehtaalta löytämällään polkupyörällä. Ensin käytettiin tehdasalueella olevat 600 litran dieselvarat ja sen jälkeen sovittiin lähellä olevan Teboil-huoltamon kanssa tankkauksesta, josta poistettiin arkiset ja aikaa vievät muodollisuudet. Merkkasimme niitä palokuntanauhalla, jotta emme eksyneet." Palopesäkkeitä oli edelleen ja välillä joku kytöpalo syttyi paloksi, kun se sai jostain ilmaa. ”Kun hälytyksestä oli kulunut jo yli kymmenen tuntia, minulta kysyttiin mielipidettä siihen, onko palo hallinnassa. Palossa kokonaisuuden hahmottaminen ja oleellisen erottaminen oli haastavaa.” Sortumavaarallisia paikkoja Paloesimies Mikko Puolitaival tuli paikalle puolenyön jälkeen, jolloin hektisin tilanne oli ohi. ”Jossain vaiheessa huomasimme, että katolla palo alkaa levitä uuteen suuntaan.”. Apua pyydettiin Puolustusvoimilta, joka toimitti kohteeseen paineilmakontin. Pelastuslaitos lähetti tiedustelijan ajamaan autolla lähialueille. Yksiköt olivat tuoneet niitä asemilta tullessaan. ”Ne, jotka olivat tulossa paloa seuraavana päivänä töihin, oli komennettava ajoissa kotiin.” Kaikilla oli halu sammuttaa palo; monien tutut työskentelivät tehtaalla ja se haluttiin säästää. ”Palossa asiat olivat isoja ja niitä oli paljon. "Merkkasimme kulkureittejä" Paloesimies Marko Toivio saapui Huntsmanin paloon iltaviiden jälkeen. Palo leviää taas ”Jossain vaiheessa huomasimme, että katolla palo alkaa levitä uuteen suuntaan, vaikka rajoituslinjat pitivät. Puolitaival johti kaistaa, johon kuului 6 tai 7 yksikköä – kattoa ja sisätiloja. Palo eskaloitui, eikä erilaisista riskeistä ollut tarkkaa tietoa. . Yksi henkilö hoiti koko ajan paineilmapullologistiikkaa. Välillä jostakin alkoi valua jotakin ainetta, jolloin piti heti selvittää, että mistä aineesta on kyse, ennen kun sen lähelle mentiin. Siitä löytyi 45 laitetta ja 60 paineilmapulloa
”Ajattelin, että kun on iso tilanne, on meille ja vastaanottajalle helpompi, että lähetetään joukkue johtajineen, jolle voi sitten antaa tehtävän tai vastuualueen. Harvinainen avunpyyntö Huntsmanin paloon saapui myös naapuriapua Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Kun kaistajako aamulla purettiin, Puolitaival siirtyi päivystävän palomestarin työpariksi kirjaamaan tilannepäiväkirjaa ja huolehtimaan yksiköiden kierrättämisestä. 18 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS Samalla jatkoimme palopesäkkeiden sammuttelua”, Puolitaival kertoo. PEKE-tietojärjestelmän kartalta saa hieman osviittaa yksiköiden määrästä. Onnistunutta yhteistoimintaa Yhteistyö palon sammuttamiseksi kaikkien tahojen kanssa sujui hienosti. Lindström kokosi lähetetylle joukkueelle myös vaihtojoukkueen, joka sekin lähetettiin kohteeseen. Aamuyöllä käynnistettiin myös tyhjennyspumppaus, jotta rakennuksessa olevat nesteet saatiin ulos. ”Täytyy kyllä sanoa, että tällaista pyyntöä en ole ennen saanut enkä ole kenenkään muunkaan kuullut saaneen”, Lindström sanoo. Hän kertoo, että naapurista tiedusteltiin, minkälaista apua Varsinais-Suomesta mahdollisesti voitaisiin tarjota – puute oli lähinnä savusukelluskykyisistä palomiehistä. Tehdas korjataan eikä ketään lomauteta”, hän sanoi. Torbjörn Lindström oli palon aikaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö. Hänellä oli asiaa: ”Ette tehneet turhaa työtä. Lisäksi ei olisi mielekästä lähettää ensin paria kaveria ja sitten vähän ajan päästä paria lisää.” Lindström kokosi sammutusjoukkueen sopimuspalokuntalaisista ja vakituisista palomiehistä. . ”Ette tehneet turhaa työtä.”. Samalla varmistettiin, että alueen iskukyky päivittäistehtävien varalta säilyy. Tehtaan amerikkalainen nokkamies Peter Huntsman matkusti Suomeen ja kutsui pelastuslaitoksen edustajat luokseen. ”Meillä on ollut neljä suurpaloa vuoden aikana, ehkä niistä on opittu jotakin”, Markku Rintala kertoo
”Siinä ymmärrettiin, että nyt taistellaan työpaikoista. Johtoryhmässä elettiin sykleissä. ”Vaikka tehdas on todella laaja, vaikutti siltä, että johdolla on kokonaisuus hyvin hallinnassa”, Leppäkoski sanoo. Vain harva kertoi rekisteröineensä yleis tä vaaramerkkiä. Siitä, että harjoituksia oli pidetty, oli tässä tapauksessa merkittävä hyöty”, Halmela sanoo. Tasaisin väliajoin pidettiin median tiedotustilaisuus, sitä edelsi aina pelastustoimen kuuleminen osana johtoryhmässä määrävälein tapahtunutta palaveria. ”Minulla oli vastuu tiedottamisesta, pyysin siihen apua. Huntsmanin tehtaanjohtaja Reinier Hegge toimi rauhallisesti. Leipää ja varovaisuutta Leppäkoski pani johtoryhmässä merkille hienoja asioita. ”Joka palaverissa käytiin läpi, voidaanko joku asioista pyyhkiä jo pois. Tehtaan johdolla oli kuitenkin luotto siihen, että vakavimmilta tuhoilta säästytään”, Leppäkoski kertoo. Kun työmatkalla ollut aluepalopäällikkö kuuli virvestä Huntsmanin palosta, hän lähetti viestin talon johdon epäviralliseen WhatsApp-ryhmään. Samalla hän kertoi, että tehtaan kanttiini on auki 24 tuntia, jossa kaikki saattoivat käydä syömässä sopivan hetken tullen. Vastaajat kertoivat, että sosiaalisesta mediasta ja nettiuutisista. Harjavallassa oli alkamassa työpaikkakokous, johon osallistui kymmenen henkilöä vapaavuoroista. Niissä oli esillä keskeneräiset asiat; kuka tekee ja mitä tekee. ”WhatsAppin kautta pääsimme paloon heti kiinni", aluepalopäällikkö Petri Ekberg sanoo. ”Kun en nähnyt, en voinut tiedottaa. Hieman myöhemmin tieto tarpeesta tuli myös virallisia reittejä pitkin, kun päivystävä palomestari ehti tiedottaa paikan päältä asiasta. Kommunikointikieli amerikkalaisen yrityksen johtoryhmässä oli englanti. Uunit säilytettävä ”Tehtaalla oli neljä uunia, jotka piti suojella. Valot johtokeskuksessa syttyivät noin tunti hälytyksen jälkeen. ”Oli nähtävä itse” Johtoryhmässä yritettiin tarkastella palon tilannetta tehtaan piippuun asennetuilla kameroilla mutta ne olivat palaneet. Paikalle hälytettiin palokuntia, joissa oli hyvä savusukellusvalmius. Mitään ei tarvinnut alkaa alusta asti säveltämään. Henki oli hyvä mutta totinen”, Halmela sanoo. Saamiensa vastausten perusteella he kertoivat mihin pelastustoimia piti keskittää seuraavaksi; mitkä kohteet tulisi pystyä säilyttämään, jotta tehdastoiminnan jatkuminen voitaisiin turvata.. Heggellä oli myös ”sotapäiväkirja”, johon hän kirjasi tapahtumia. Ennen kuin virallista pyyntöä oli lähetetty, molemmista tuli tieto, että joukkueellinen miehiä on valmiina auttamaan.” ”Me johtokeskuksessa välitimme myös palopaikan tiedotustilaisuuksissa kerrottua tietoa sosiaaliseen mediaan ja seurasimme siellä olevaa keskustelua. Vaurioita ei enää ehkä kannattaisi korjata. Petri Ekberg työskenteli palon aikana Kanta-Porin paloaseman johtokeskuksessa.. Hän ilmoitti heti, että vaikka on iso tilanne päällä, niin työtapaturmia ei saa tulla. Oli saatava tilanne omille verkkokalvoille, siksi menimme välillä katolle katsomaan, miltä tilanne näyttää.” Myöhemmin paikalle saatiin virka-apuna poliisin miehittämätön ilma-alus, joka kuvasi ja välitti reaaliaikaista videokuvaa johtokeskukseen. Miehittämättömällä ilma-aluksella ei lentoturvallisuussyistä operoitu samaan aikaan Rajavartiolaitoksen kopterin kanssa. Jo sen perusteella päätettiin pystyttää johtokeskus. ”Johtokeskustyöskentelyn em me nähneet tuovan kovin suurta lisäarvoa itse tilannejohtamiselle, joten päädyimme tukemaan pelastustoiminnan johtamista järjestelemällä paikalJohtokeskus käyntiin WhatsAppissa le tarvittavia resursseja, turvaamalla päivittäistoiminnot sekä huolehtimilla ulkoisista yhteyksistä”, Ekberg sanoo. Tilannekuvan luominen oli haastavaa. Jos ne kuumenisivat, ne saattaisivat tuhoutua kokonaan. Kun Ekberg saapui johtokeskukseen, oli tiedossa, että tehtaalla palaa kunnolla ja että joukkoja hälytetään koko ajan lisää. Hegge piti tilannetta yllä fläppitauluilla. Heidät hälytettiin Poriin sammutustöihin. Tehtaan johdosta tehtiin yksityiskohtaisia kysymyksiä tulipalotilassa olevasta tilanteesta, jotka savusukeltajat kävivät tarkastamassa. 4–5 ·2017 19 Johtoryhmässä "Hyvä ja totinen henki" Palomestari Antti Halmela liittyi Huntsma nin johtoryhmään pelastustoimen ”yhteys upseeriksi”. ”Toiminta oli jo valmiiksi harjoiteltu useissa SURO-harjoituksissa. . Ensimmäisenä palomestari pyysi paikalle savusukeltajia. Tilanteen aikana arveltiin, että palo oli saanut alkunsa neljästä sähkösuodatinkaapista, jossa paloi alkuvaiheessa rajusti, ja josta palo pääsi myös katolle. Se helpotti tilannekuvan muodostamista. ”Tiedustelimme myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilta mahdollisuutta tukea palon sammutuksessa. Kun keskustelu alkoi laukata, puutuimme siihen ja kerroimme miten asiat ovat.” Palon jälkeen SPEK teki kyselyn, miten ihmiset olivat saaneet tiedon palosta. Hän tivasi asioita, jotta ne saatiin maaliin”, Leppäkoski kertoo. Ensin paikalle tuli Tiina Kielinen ja sitten Jyri Leppäkoski.” Kun Halmela kävi tehtaan suojelupäällikön Jussi Laineen kanssa läpi kaasulinjastoja, hän sai tietää, että jos palo leviäisi tietyille alueille, voisi tehtaan toiminnan jatkuminen olla vaakalaudalla. Asioihin, jotka makasivat, hän palasi ja kysyi, miksi ne olivat vielä tekemättä
Ne eivät kuitenkaan Paloniityn mukaan hidastaneet toimintaa. Rakennuksesta maastoon levinnyttä paloa ollaan kyllä sammutettu. ”Mikäli olisimme lentäneet hakemaan vettä merestä, josta varsinaisesti sula alkoi, olisimme kyenneet pudottamaan paloon vain noin kolmanneksen siitä määrästä mitä nyt pystyimme.” Jotta säkki voi täyttyä, pitää vedessä olla noin kaksi metriä syvyyttä. Sammutuskopterin päällikkönä työskenteli Riku Paloniitty (vas) ja mekaanikkona Jari Laaksonen. ”Myös altaiden vieressä meressä oli sula, josta kokeilimme ottaa pari kertaa vettä, mutta totesimme, että altaasta se onnistuu paremmin.” Lauhdevesialtaiden vieressä oli valaisinpylväitä, jotka oli huomioitava veden haussa. Tehtaan pihalla on kaksi isoa lauhdevesiallasta, joista kopterilla pystyi ottamaan vettä. Ensihoitotehtävän jälkeen kopteri oli vielä tankattava, joten matka Poria kohti alkoi 11.35. Erikoista oli myös tammikuu, joka oli palonsammutustehtävälle erikoinen ajankohta”, Rajavartiolaitoksen lentoturvallisuuspäällikkö ja Super Puma -kopterin lentäjä Riku Paloniitty sanoo. Turussa 3, Helsingissä 2. Rajavartiolaitoksen SuPer Puma -kopterilla oli sammutustehtävällä haasteina sankka savu sekä piiput ja valopylväät. Super Puman viisihenkinen miehistö sai hälytyksen kotivarallaoloon aamulla kello 8.25. Tapasin kasvotusten palomestarin, jolta sain kartan, johon hän piirsi rajoituslinjat ja kohteet mitkä olisi ehdottomasti suojeltava”, Paloniitty sanoo. ”Lentovalmisteluiden aikana saimme terveystoimen tehtävän Turun saaristoon, joka Kuvissa vasemmalla kopterin päällikkönä toiminut Riku Paloniitty ja oikealla mekaanikko Jari Laaksonen. Aikaa kotivarallaolosta asemalle saapumiselle on määritelty tunti. Ennen lähtöä kopteriin oli asennettava kuormakoukku, johon asetetaan 2000-litran vetoinen vesisäkki. Nopeus 130 solmua (n. Vettä tehtaan pihasta ”Menimme laskuun tehtaan pihalle. Poikkeuksellinen tehtävä Super Puma 2 ohjaajaa, mekaanikko, ensihoitaja ja pintapelastaja. 2-moottorinen, keskiraskas meripelastuskopteri. 20 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS ”E n muista, että kertaakaan oltaisiin oltu rakennuspaloa sammuttamassa. Toiminta-aika täystankkauksella 4 t, päivystystankkauksella 3 t. Otettiin rekvisiitaksi mukaan myös sammutussäkki. Samalla asennettiin vesisäkki kuormakoukkuun kopterin alle. Miehistö oli asemalla jo ennen yhdeksää. 250 km/t). Miesten vieressä on kopterin alle asennettava sammutuspussi.. priorisoidaan tehtävissämme tulipalon edelle, joten lähdimme ensin saaristoon”, Paloniitty kertoo. Porissa miehistöön kuuluva ensihoitaja ja pintapelastaja jätettiin kyydistä paikalliselle merivartioasemalle, sillä sammutustehtävä voidaan hoitaa ohjaajien ja mekaanikon yhteistyöllä