Evakuointi SUKELTAMISEN opetus jäissä opistolla KUMIPYÖRILLÄ kulkevat lääkärit TERVETULOA TURVALLISUUS 2025 -messuille Helsingin Messukeskukseen 4/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN mönkijöillä kansallispuistosta
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Siksi onkin hyvä, että pelastustoimen edustajat yhteistyössä ovat etujoukoissa lähteneet puhumaan myös omien varautumistarpeidemme puolesta.. Tulipaloja sammuttamaan rientävät pelastajat joutuvat hyvin usein myös tulituksen kohteeksi. Suunnittelu ja harjoittelu on mitä suurinta varautumista myös ääriolosuhteita varten. Hyvinvointialueilla toimivat ensihoito ja pelastustoimi ovat keskeisiä sisäisen turvallisuuden toimijoita. Siviilivalmiudesta ja väestönsuojelusta on huolehdittava yhtä lailla. Monivuotiseen rahoituskehykseen ollaan varaamassa mittavaa rahoitusta myös pelastustoimen tarpeisiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen rahoitus kasvaa tulevina vuosina valtavasti. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. PÄÄKIRJOITUS Varautumiseen tarvitaan rahaa ja resursseja Siviili valmius yhtä lailla tärkeää. 4/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Juha Kauppinen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Siksi yhteistyötä tarvitaan kansallisesti ja kansainvälisesti. 4041 1029 Uutiskuvat Venäjän yhä brutaalimmaksi käyvästä hyökkäyssodasta näyttävät ohjusten ja droonien aiheuttamien iskujen tuhoja ukrainalaisissa asuinkerrostaloissa. Tällaiseen pelastushenkilöstön materiaaliseen menekkiin aletaan vähitellen heräillä myös Euroopan Unionissa. Vaikka puhutaankin sodankaltaiseen ääritilanteeseen varautumisesta, kyse on myös varautumisesta arjen haasteisiin. Kun suunnitellaan ja päätetään varautumistoimista, niihin on myös osoitettava riittävä rahoitus. Samalla uudistetaan pelastuspalvelumekanismia, jolle myös osoitetaan tuntuvaa lisärahoitusta. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Varautumista esimerkiksi materiaalitarpeen osalta ei kukaan kykene tekemään yksin. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kuolonuhrien ohella materiaaliset tappiot ovat järisyttävät
4 Pelastustieto 4/2025 60 Vesisukelluksen koulutus nyt alueiden varassa K U V A : K IM M O K A IS T O
4/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 EU-rahaa tarjolla varautumiseen 14 Hälytysilmoitus: Potilaita vaarojen takana 28 Turvallisuus 2025 -messut lokakuussa 46 Laadukasta ensihoitoa 48 Puheenjohtajalta 52 Ääni kentältä 54 Mirafoni 56 Palovaroittimet taloyhtiöiden vastuulle 58 Liian tummaa paahtoa 64 Ulkomailta 66 Lintusperspektiivistä 68 Opinnäytteitä 70 AsemaHIIT – ruista yläraajoihin 74 Eläkkeelle: Kari Kinnunen 75 Keskustelua 80 Näistä tykkään: Mika Nilsson 81 Arkistojen aarteita 82 Pelastustieto.fi:ssä & Roger-sarjakuva 50 Muutos yhteis pohjoismaisiin tulityöpätevyyksiin 53 Suomalaiset pelastajat Palava maa dokkarissa 76 Resilienssikyky on taito, jonka voi oppia 72 Varautuminen on yhteinen juttu K U V A : H E LS IN G IN K A U P U N G IN P E LA S T U S LA IT O S 26 Ensihoito lääkärit kumipyörillä
Fortumilta äänessä ovat head of HSSEQ Veera Jämsén ja Safety & Security Specialist Essi Koivukangas. Tukholmaan risteillään Viking Cinderellalla. Teams • Palontutkinnan opintopäivät 19.11. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK2 Tulisijat ja lämmitysjärjestelmät 13.–16.10. Sotatieteiden tohtorin ja viestinnän asian tuntijan Saara Jantunen-Pajun valtioneuvoston kansliasta aiheena on digitaalinen suojautuminen. Asiaa tarkastellaan aitojen case-esimerkkien avulla. 6 Pelastustieto 4/2025 TAPAHTUMA Yritysturvallisuutta ja verkostoja AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Paloilmoittimen hoitajakurssi 21.10. Organisaatioiden turvallisuustoiminnassa on perinteisesti painotettu ulkopuolelta tulevia uhkia ja niiden hallintaa. YTF on vuosittain toistuva ja odotettu tapahtuma. Ennen kuin laiva irtoaa taas satamasta selviää, mitä olemme oppineet erilaisista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista lähiaikoina. Chief specialist Anna Scherf ASCiRI:stä kurkistaa suojamuurien taakse ja valottaa insider-riskejä sekä niiden suurta tuhovoimaa. • Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 25.–27.11. Tiedot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Kimmo Kaisto Yritysturvallisuusfoorumi 5.–7.11.2025 Helsinki–Tukholma–Helsinki Yritysturvallisuusfoorumi (YTF) tuo vuosittain yhteen yritysturvallisuuden toimijat eri sektoreilta: yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä. Tule tapaamaan kollegoitasi ja kasvata ammatillista osaamistasi! Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu! >> ytf.fi Avauspuheenvuoro • Mikko Hautala, johtaja, Nokia Poliisi kokonaisturvallisuuden tuottajana • Ilkka Koskimäki, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus Digitaalinen suojautuminen: defensiivinen yksityisyys • Saara Jantunen-Paju, sotatieteiden tohtori, viestinnän asiantuntija, valtioneuvoston kanslia Kurkistus suojamuurien taakse: Insider-riskit ja niiden suuri tuhovoima • Anna Scherf, Chief Specialist, ASCiRI Onnettomuuksista oppiminen: Turvallisuustutkinnan kehitys ja case-esimerkit • Veera Jämsén, Head of HSSEQ, Fortum • Essi Koivukangas, Safety & Security Specialist, Fortum VIERAILUKOHTEET TUKHOLMASSA (1/hlö) • PostNord-pääkonttori Navigating the Hybrid Warfare Landscape • MSB / Ruotsin yhteiskuntasuojeluja valmiusvirasto The Swedish civil preparedness structure and private-public cooperation • Brandskyddsföreningen / Ruotsin palontorjuntaliitto Lessons Learned from the Oceana Fire. Ohjelmassa on myös kolme teemapajaa, joista voi valita itseänsä kiinnostavimman. Teams • Palokuntien valtakunnallinen opintopäivä 15.11. marraskuuta yhdessä Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen kanssa. (Lähde: suh.fi-verkkosivusto) Yritysturvallisuusfoorumi järjestetään jälleen 5.–7. Näiden monimutkaisten uhkien torjumiseksi on olennaista kehittää vahvoja puolustusja pelotejärjestelmiä. Toisessa vierailuvaihtoehdossa saa laajan katsauksen Ruotsin yhteiskuntasuojeluja valmiusvirasto MSB:stä yhteistyöstä Suomen kanssa. PostNordin pääkonttorilla kuullaan hybridivaikuttamisesta. Vierailulla Ruotsin palontorjuntaliittoon kuullaan, mitä opittiin Göteborgin Liseberghuvipuiston Oceana-vesipuiston työmaan tulipalosta helmikuussa 2024. Tampere • Yhdistetty paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hoitajakurssi 10.12. Kuulemme myös sitä, kuinka Ruotsi on kehittänyt varautumista ja valmiutta lisätäkseen toimintakykyään kriisin tai sodan varalta. Avauspuheenvuoron pitää poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki, joka kertoo poliisista kokonaisturvallisuuden tuottajana. Vantaa PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pel.alan työturvallisuuden ABC 22.10., 19.11., 11.12. • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 20.–21.11. Laukaa ENSIHOITOALA • ERC congress Resuscitation 2025, 23.–25.10. Toisen päivän kolmesta vierailukohteesta voi myös valita yhden. verkossa • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Turvallisesti palokunnassa -koulutukset 15.10. Rotterdam Hollanti 77 hukkunutta Suomessa ajalla 1.1.–31.8.2025 Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton ylläpitämien ennakkotilastojen mukaan. Jyväskylä PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • UAS-toiminnan jatkokoulutus pelastustoimessa 13.–14.11
”Osa jäsenistämme on erikoistunut pidemmälle ja kurssittautunut enemmän. Päivystävä palomestari voi seurata etänä dronen lähettämää kuvaa. Hallituksen puheenjohtaja Niko Ara muistutti juhlissa saharakennuksen ja Padasjoen VPK:n välisestä historiasta sekä tarpeesta. SROI-työkalun mukaan Padasjoen VPK on tuottanut yhteiskunnalle sosiaalista, taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa vuoden 2024 aikana 7,71 miljoonaa euroa. ”Padasjoella ei ole yöaikaan ensihoitoyksikköä päivystämässä, joten me osallistumme monelle tehtävälle tukemaan ensihoitoyksikön saapumiseen asti. FB ” Vuoden 2025 CTIF kansalliset kisat käytiin Naantalissa. Kahden pelastusyksikön, säiliöja miehistönkuljetusauton, venekaluston, mönkijöiden sekä öljyntorjuntaja pumppukärryn lisäksi kalustoon kuuluu drone lämpökameralla, valonheittimellä ja kaiuttimella. IG ” Tänä keväänä (2025) Pelastusopistossa käynnistyivät koulutukset, joissa käsitellään pelastajan työtehtävissä kohtaamaa väkivallan uhkaa. Nuoriso-osastossa on 10, mutta lisää mahtuisi. Seuraavina tulevat erilaiset tulipalot, liikenneonnettomuudet ja vahingontorjuntatehtävät. IG K U V A : T A R U LA H T IN E N Padasjoen VPK juhli näyttävästi 16. ”Kesäkuun kahdeksantena päivänä 1939 täällä syttyi tulipalo, jolloin paloi 64 standardia lautaa, koneita ja muuta materiaalia. Vanhalla paloasemalla tullaan uutta toivottaessa toimeen uuden pesu-/kalustohallin ja harjoitustornin ansiosta. Pelastusopisto 27.8. FB ” Aikuiset näyttävät mallia, ja juuri näin sen pitääkin olla. CTIF Suomi 8.9. LI ” ”Harjoituksessa etsittiin aktiivisesti tehtäviä, joissa yhdellä viranomaisella voi olla kädet täynnä töitä, mutta toisen viranomaisen tukemana kaikki tärkeät asiat saa taisiin hoidettua. Hälytysosastossa on 40 jäsentä. Padasjoen VPK on aktiivinen valmiuspalokunta Päijät-Hämeessä. Myös nais-/tukiosasto sekä järjestöosasto ovat aktiivisia. VPK:n käytössä onkin kalustoa moneen lähtöön. ”Se on mielestäni kunnioitettava luku ”kokoaan suuremmalta” palokunnaltamme”, Niko Ara iloitsee. Nuoriso vaihtaa usein paikkakuntaa jatko-opintojen takia, joten on tärkeää rekrytoida myös aikuisjäseniä. Kimmo Kaisto. Kiireellisissä tehtävissä olemme lisäksi ensihoidon tukena normaalisti. 4/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Kokoaan suurempi palokunta ” ”Näen, että pelastusjohtajan homma on palvelutehtäviä, minun tehtävä on huolehtia, että muilla organisaatiossa on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.” mira.anniina 1.9. Pelastusliivit päällä, hymy huulilla ja vastuullinen asenne veneillessä. Päijänteen takia myös huviveneilyä on paljon. 9. IG ” Jo kolmen vuosikymmenen ajan Nou Hätä! on opettanut nuorille elintärkeitä turvallisuustaitoja. kupelastuslaitos 3. Padasjoella on laadukasta ensivastetoimintaa – saamme siitä kiitosta niin hyvinvointialueelta kuin asiakkailtakin.” Padasjoella on hieman alle 2700 asukasta. Saksalaisesta ystävyyspalokunnastakin oli 37 vierasta, yhteistyötä ja vierailuja on jatkunut jo puoli vuosisataa. Silloin saha säilyi täydelliseltä tuholta.” Nykyisellään Padasjoen VPK:lla on parisen sataa hälytystä vuosittain. viisaastivesilla 27.8. He kouluttavat muuta jäsenistöä esimerkiksi veneilyssä ja PVAT-toiminnassa. elokuuta. Kesäisin väkimäärä moninkertaistuu vapaa-ajan asukkaista, mikä luo omat paineensa pelastustoimelle. Vahvuutemme on tasainen osaaminen ja se, että mukana on ammattipelastajia sekä muita pelastusalalla työskenteleviä”, Ara summaa. SPEK 27.8. Kesällä on juhlittu komeasti satavuotista toimintaa. Mukana oli ilahduttavan monta joukkuetta. Noin kolmannes on ensivastetehtäviä
Lisäksi ammattilaiset tarvitsevat konsultaatiotukea palveluiden rajat ylittävässä yhteistyössä. Muutto tapahtuu kotihoidon uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä. Turun Sanomat 29.8. Savon Sanomat 27.8. 1 Kuten näkyy, niin uusi on uutta ja tilat todella isot. Mitä seuraavaksi. Aiemmin näin tapahtui, koska palvelut olivat siiloutuneita. 3 Maltti on valttia. Tunnustuksen sai tänä vuonna Anssi Kulmala. Sote-tike aloitti toimintansa kesäkuussa. Ammattilaiset ovat kokeneet saaneensa meiltä apua. Miksi sote-tike. Rakennukset on kuitenkin tehty niin, että oma asunto kestää tulipaloa, eikä palo valtoimenaan pääse leviämään asunnosta toiseen. Tehtävämme oli kiertää aiemmin palaneita alueita ja sammuttaa sieltä vielä löytyvät palot. Saamme seuraavaksi kotihoidon koordinaation, jolloin ikäihmiset tulevat palveluidemme piiriin. Siksi SPEK jakoi nyt jo toista kertaa valtakunnallisen Vuoden palokuntanuori -tunnustuksen. Perustelujen mukaan hän motivoi, innostaa ja auttaa mielellään muita nuoria. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Yle 9.9. Ruiskumestari Kalle Räikkä Kaarinan uudesta paloasemasta. Vielä toki haetaan toimintamallia, että miten asemalla toimitaan, kun ollaan työvuorossa. POIMINNAT @palokuntaan Palokuntanuorilla on suuri merkitys sopimuspalokuntien jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden kannalta. Nyt voimme vastata asiak kaan tarpeeseen oikealla ratkaisulla heti ensimmäisellä kerralla, eikä potilasta siirretä luukulta toiselle. 8 Pelastustieto 4/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Sotetike Pirkanmaalle Karita Jäppinen johti Pirkanmaalle sote-tiken valmistellutta työryhmää. Valitsimme seitsemän moniosaajaa uusiin koordinaattorin tehtäviin. Minkälainen alku. Heinä–elokuussa hoidimme 2500 tehtävää. Olemme saanut hyvää palautetta, mutta korjattavaakin on tullut eteen. Valintaperusteissa nousivat esiin Anssin positiivinen ja muut huomioon ottava asenne sekä omistautuneisuus palokuntatoimintaan. 2 Vastuualueellamme maastopalot olivat valtaosin sammuneet. K U V A : R IIK K A V IH A V A IN E N , S P E K. Espanjan maastopalomuodostelman palomies Jukka Innanen
4/2025 Pelastustieto 9 Lapin Pelastushelikopteri Aslak on ollut vuosien ajan elintärkeä osa pohjoisen pelastustoimintaa. Nykyinen toiminta on ollut myös kustannustehokasta. Kuinka tärkeä Aslakin toiminta on Lapin turvallisuudelle ja pelastustoiminnalle, pelastusjohtaja Markus Aarto. ”Toiminta on meille erittäin tärkeää. Onko hyvinvointialueella mahdollisuuksia huolehtia pelastushelikopteritoiminnan riittävästä rahoituksesta. Julkaisun ulkopuoliset puheenvuorot olivat erittäin ajankohtaisia ja mielenkiintoisia sään ääri-ilmiöistä aina yhteiskunnan sähköistymiseen ja pelastustoimen varautumisesta hybridiuhkiin. Kaikki Pelastustiedon printtilehden tilaajat saavat satasivuisen Palotutkimuksen päivät -erikoisjulkaisun veloituksetta postilaatikkoonsa. ”Valtiovallan pitäisi ottaa huolehtiakseen toiminta myös taloudellisesti ja miettiä sitä, millaista toimintaa ylipäätään tarvitaan. Päivät rahoitti Palosuojelurahasto. 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Savukkeesta syttyneet tulipalot vuosina 2009-2024 Rakennuspalo Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo. Yhdistyksen vakava taloustilanne on johtanut siihen, että Aslak ei ole tällä hetkellä toimintavalmiudessa, kirjoittaa toiminnanjohtaja Heikki Lindberg tuoreimmassa Aslak – Arktista pelastamista -lehdessä. Kaikki voivat lukea julkaisun ilmaiseksi myös näköislehtenä pelastustieto.fi-sivustolla. syyskuuta. AJASSA TILASTO Savukkeesta syttyneitä tulipaloja on ollut tämän vuoden tammi–heinäkuussa 29 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Näkisin, että pelastushelikopteritoiminnasta pitäisi huolehtia samalla tavalla kuin lääkärihelikopteri FinnHEMSistä. Nyt tärkeä pelastusresurssi elää taloudellisesti kriittisiä aikoja. Tehtäviä on vuodessa satoja, monta kertaa viikossa. Keskustelu oli vilkasta. Kopteri on ainut järkevä tapa pelastustehtävään pitkien etäisyyksien Lapissa.” Miten mielestäsi sen tulevaisuus pitäisi turvata. Tänä vuonna on maastosta pelastettu ihmishenki keskimäärin päivittäin. Helsingin Kalastajatorpalle kokoontui yli 70 aiheesta kiinnostunutta osallistujineen ja järjestäjineen. Pelastushelikopteritoiminnan tarvettakin pitäisi tarkastella valtakunnallisesti.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Aslak Pelastushelikopterin Tuki ry HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on Pelastushelikopteri Aslakin tulevaisuus. ”Hyvinvointialueella ei ole mahdollisuuksia huolehtia riittävästä rahoituksesta eikä ole tarkoituksenmukaistakaan, että jokainen hyvinvointialue vastaisi tällaisesta toiminnasta. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Savukkeesta syttyneet tulipalot laskusuunnassa Palotutkimuksen päivät kiinnosti ja herätti keskustelua Palotutkimuksen päivät 2025 järjestettiin 3.–4. Vuosina 2009–2024 keskimääräinen vähenemä on ollut yhdeksän tulipaloa vuodessa. Palautteissa kiitettiin yllätyksellistä ja erinomaisen kiinnostavaa sisältöä, järjestelyitä ja tarjoilua
Kuva: AP/Lehtikuva.. 51°34’9 P 23°20’3 I Palomiehet tarkastavat Venäjän drooni-iskussa tuhoutuneen omakotitalon kattoa Wyrykissa Puolassa 11. syyskuuta 2025
PELASTUSALAN MAAILMA
Pauliina Eskola sanoo vierailun herättäneen myönteisyyttä senkin takia, että paikalla olivat pelastusjohtajat, jotka hyvin tuntevat käytännön tarpeet. Komissio esittää, että rahoituskaudelle vuodesta 2028 alkaen mekanismin rahoitus olisi jopa yli kymmenen miljardia euroa, joka on moninkertainen. LISÄMILJARDEJA MEKANISMIIN Pauliina Eskola kertoo, että varautumisunioniajatuksen lisäksi esitetään myös pelastuspalvelumekanismin uudistamista. Se on tällä hetkellä niin kuuma aihe, että on tärkeää vaikuttaa”, Etelä-Savon pelastusjohtaja ja pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka kertoo. Komissio esitteli tämän vuoden maaliskuussa strategiansa varautumisunionista, joka pohjautuu vahvasti presidentti Sauli Niinistön viime vuonna valmistuneeseen selvitykseen. ”Sain oman hyvinvointialueemme johtajalta vinkin, että nyt kannattaisi lähteä Brysseliin kertomaan suomalaisesta varautumisesta ja varautumisen tarpeista. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Mikko Malmgren AJASSA Jaossa on miljardeja. Seppo Lokka muistuttaa, että pelastustoimessa varaudutaan arjen häiriöihin ja sitä kautta myös sotaan. Sotaa ei siinä suoraan mainita, vaan puhutaan kiertoilmaisuin senkaltaisista poikkeusoloista. Rahakirstun äärellä kannattaa vaikuttaa. Pelastusviranomaisella on varautumisessa keskeinen rooli. Puolen vuoden valmistelun jälkeen Lokka yhdessä neljän pelastusjohtajakollegansa ja sisäministeriön pelastusosaston pelastustoimen yksikön johtajan Pauliina Eskolan kanssa lähti kesäkuussa Brysseliin, jossa he tapasivat Euroopan parlamentin jäseniä tai heidän avustajiaan sekä komission edustajia ja virkakuntaa. ”Mekanismin toimintaideaa halutaan laajentaa ottamalla mukaan myös niin sanotut hybriditilanteet. Hän sanookin, että tällä tavalla on myös mahdollisuus vaikuttaa EU-varautumispolitiikan muovautumiseen konkreettisesti. ”Aktiivinen kannattaa olla, sillä mahdollisuus on päästä osalliseksi miljardien eurojen rahoituspakettiin. Lisäksi mukaan otetaan terveyteen liittyvät hätätilat, kuten pandemiat”, Eskola sanoo. Siinä pitää tulla vahvasti esille pelastustoimi sekä varautuminen ja siviilivalmius.. Pelastusjohtajat yhdessä sisäministeriön kanssa ovat lähteneet lobbaamaan suomalaisen pelastustoimen ja varautumisen puolesta. Sitä pidettiin jopa aivan poikkeuksellisena. Lokka kehuu sitä hyväksi ja kiittelee erityisesti Pauliina Eskolan kansainvälisten asioiden kokemusta, joka on tällaisessa tilanteessa erittäin tärkeää pelastustoimen kannalta. Meidät tunnetaan varautumisen mallimaana, mutta tekemistä riittää yhä meilläkin”, Lokka sanoo. Myös yhteistyö valtionhallinnon eli ministeriön kanssa saa kiitosta. E uroopan komissio antoi kesällä ehdotuksensa unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä, jossa tullaan ottamaan aikaisempaa enemmän huomioon turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät tarpeet. 12 Pelastustieto 4/2025 EU-rahaa tarjolla varautumiseen Turvallisuus ja varautuminen nousevat uuteen arvoon Euroopan komission tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. ”Saimme kehuja siitä, että olimme ajoissa kertomassa huolistamme”, hän sanoo. Myös pelastuspalvelumekanismiin esitetään lisää rahaa samalla kun sitä uudistetaan
Niitä menee hirveät määrät”, Lokka ja Eskola korostavat. ”Nykyinen EU-puheenjohtajamaa Tanska käynnisti syksyn alussa keskustelut jäsenvaltioiden kesken. Materiaalia kuluu ennennäkemättömiä määriä. Myös koulutuksen tarpeet pitää ottaa huomioon. 4/2025 Pelastustieto 13 AJASSA UUSI REISSU SUUNNITTEILLA Asioiden konkretisoituminen vie aikaa. Tarvittavaa materiaalia ei myöskään saada kädenkäänteessä, ja siksi pitää ennalta varautua”, Lokka sanoo. Eskolalla onkin tällaisista neuvotteluista hyvä kokemus, sillä hän oli vetämässä muun muassa sisäisen turvallisuuden rahaston työryhmää Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2019. Asiaa halutaan pitää nyt lämpimänä. Seppo Lokka pitäisi tarpeellisena EUtasoista varmuusvarastoa, jolla turvattaisiin pelastustoimen suorituskyky. ”Meidän etumme olisi se, että Ukrainan sodan kokemukset otettaisiin huomioon. ”Ukrainan opit kertovat myös esimerkiksi suojakonttien ja sirpalesuojien tarpeesta. Varautumisen hetki on nyt. Pelastajat ovat joutuneet iskujen kohteeksi jopa pelastustehtävissä. ”Myös avun vastaanottamiseksi pitää olla mekanismit kunnossa. Seppo Lokka korostaa myös poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisen merkitystä. Ne ovat myös kalliita”, Eskola sanoo. Kenkiä, hanskoja, vaatteita. Jäsenvaltioi den kesken saavutettava kompromissi sekä pelastuspalvelumekanismista että koko EU:n rahoituskehyksestä ottaa oman aikansa. Siksikin tarvitaan yhteistä varautumista”, Eskola sanoo. Pelkästään kyse ei ole sodankaltaisiin poikkeusoloihin varautumisesta, vaan Eskola painottaa myös sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin varautumisen merkitystä, josta esimerkkinä on yhteinen lentosammutuskalusto. TARVETTA RIITTÄÄ Mihin kaikkeen pitäisi sitten varautua ja mihin EU-rahoitusta tarvittaisiin. On tärkeää, että meillä on yhteinen näkemys omista tarpeistamme”, Eskola sanoo. Sellaiseen kulutukseen ei mikään yksittäinen maa ole voinut eikä voi varautua. Siksi meiltäkin on lähdetty Brysseliin kertomaan ja vaikuttamaan paitsi omista tarpeistamme, myös siitä, miten ne hyödyttäisivät kaikkia unionin jäsenmaita. Pelastusjohtajat Vesa Halonen (vas.), Peter Johansson, yksikön johtaja Pauliina Eskola sisäministeriön pelastusosastolta, pelastusjohtajat Seppo Lokka, Jani Pitkänen ja Markus Aarto kävivät kesäkuussa Brysselissä.. Molemmat muistuttavat, että sotilaallisen suorituskyvyn varmistamisen ohel la on huolehdittava myös siviiliyhteiskunnasta ja siviiliviranomaisten suorituskyvystä. Siksi marraskuulle on suunniteltu jo seuraavaa Brysselin-matkaa. Tarvitaan kaikkea, henkilökohtaisista tarvikkeista lähtien. Suomalaisten parlamentin jäsenten lisäksi meillä on oma komissaari myös komission varapuheenjohtajana. ”Kulutussodassa kuluu myös pelastustoimen tarvikkeita. Pauliina Eskola muistuttaa, että jokainen jäsenvaltio vastaa omista kansallisista tarpeistaan, mutta sen lisäksi on käytössä jo nyt yhteiset kapasiteetit, kuten Suomeen perustetut kaksi rescEU-varastoa
14 Pelastustieto 4/2025 14 Pelastustieto 2/2025 Potilaita vaarojen takana
Sopimuspalokuntalaiset evakuoivat kaksi potilasta mönkijöillä Urho Kekkosen kansallispuistosta. 4/2025 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Urho Kekkosen kansallispuisto Kevät 2025 • LA 8088, LA8288, LA8288B • 551D 2/2025 Pelastustieto 15 Halki pirunpellon, läpi tunturikoivikon, yli joen ja soiden. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Juha Kauppinen
”Pyrimme, että mukana evakuoimassa on aina yksi enemmän kuin evakuoitavia. Evakuoinnit ovat aina vähintään kahden henkilön tehtäviä, jossa jokainen ajaa oma mönkijää tai moottorikelkkaa. Se on työturvallisuutta, ja varaudumme myös siihen, että tehtävällä on sellainenkin evakuoitava, josta ei ole ilmoitettu. ”Katsoimme kartalta paikat, missä potilaat ovat. Hän on liikkunut Urho Kekkosen kansallispuistossa enemmän talvisin. Pääkölle puisto on vuodenajasta riippumatta tutumpi. Hänen siviilityönsä Metsähallituksella sallii töiden järjestelyn. Jos Virvekenttä erämaassa katoaa, satelliittipaikantimilla voi vielä lähettää pelastusvi16 Pelastustieto 4/2025. ”Oli tiedossa, että lähdemme evakuoimaan kahta potilasta maastosta iltaseitsemän aikaan ja että siitä tulee yön yli juttu”, Pääkkö kertoo. Moottorikelkkareitit hieman poikkeavat kesäisistä mönkijäreiteistä. Varmistamme myös, että tehtävä ei keskeydy konerikkoon.” STARTTI SAARISELÄLTÄ Saariselän VPK hälytettiin ensihoidon virka-aputehtävälle normaalisti. Urho Kekkosen kansallispuistossa odotti kaksi potilasta, jotka eivät enää omin neuvoin kyenneet jatkamaan matkaansa luonnossa. Suurin piirtein tiedämme, missä ajettavat reitit menevät”, Veltson sanoo. ”Kun kuulen paikan, päähäni piirtyy pari vaihtoehtoista reittiä, miten kohteeseen voi ajaa.” Evakuointiryhmän jäsenet varustautuvat tehtävälle satelliittipaikantimilla. 16 Pelastustieto 4/2025 HÄLYTYSILMOITUS Mönkijäevakuointi läpi yön kansallispuistossa Sopimuspalokuntalaisten Tapani Erolan, Sami Pääkön ja Peeter Veltsonin evakuointitehtävä kansallispuistossa kesti läpi yön. Ne ovat hätätilanteita varten. Asemalla ryhmänjohtaja määräsi evakuointitehtävän Peeter Veltsonille ja Tapani Erolalle ja kertoi, että heidän ryhmäänsä liittyy Ivalosta tuleva Sami Pääkkö. M etsähallituksella töissä oleva Ivalon VPK:n sopimuspalokuntalainen Sami Pääkkö oli valmistautunut illan evakuointitehtävää varten lepäämällä
Evakuointiryhmä tarkkaili ajettavaa reittiä herkeämättä. Pääkkö arvioi, että Kiilopäältä Luirojärvelle kivikkoja ja soita myöten kului aikaa noin kaksi tuntia. PITKIN PIRUNPELTOA Reitti Kiilopäältä Luirojärvelle oli kivikkoinen, kallioinen ja sille osui yksi joen sekä monta suon ylitystä. Talvella moottorikelkkareitti olisi voinut olla puoli tuntia lyhempi. Siellä Erola jäisi potilaan luokse ja Pääkkö jatkaisi Veltsonin kanssa koordinaattipistettä sekä toista potilasta kohti. Paikka ei näyttänyt olevan reitin varressa. Potilaalta olisi haluttu tiedustella, oliko tämän kunto sellainen, että hän voisi liikkua reitin varteen. SOILLA JÄLKI VOI UPOTTAA Soilla Erola, Pääkkö Ja Veltson ajoivat valmista jälkeä pitkin. ”Silloin meillä on oikea hätä ja tarvitsemme apua”, Pääkkö sanoo. ”10–15 kilometrin matka Saariselältä Kiilopäälle on nopeaa suksilatupohjaa, kuin metsätietä ajaisi. Mönkijä voi kaatua sekä keulan yli että kyljelleen. VÄLISSÄ PAHA MAA Ensimmäinen potilas tavoitettiin Luirojärveltä puolen yön tietämissä. Kahluupaikat ovat hyviä joenylityspaikkoja. ”Tapani (Erola) ajoi potilaan kanssa Luiron autiotuvalle odottamaan. Erola, Pääkkö ja Veltson päättivät ajaa ryhmässä Kiilopää-tunturin kautta ensimmäisen potilaan luokse Luirojärven laaksoon. 4/2025 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS ranomaiselle menevän SOS-viestin, joka sisältää koordinaattitiedon sekä halutessaan myös kirjoitetun viestin. Erola jäi sovitusti pitämään hänestä huolta. Soilla piti varoa myös puroja, jotka voivat olla syviä. Jos vesi on korkealla, se saattaa kelluttaa mönkijää.. ”Meillä oli paha maa välissä, emmekä saaneet potilaaseen yhteyttä. Kuusipyöräinen kaatuu nelipyöräisen kanssa samalla tavoin kyljelleen, mutta keulan yli harvemmin. Pääkkö pyysi ryhmänjohtajalta lisätietoja seuraavaksi etsittävästä potilaasta, jonka sijaintipaikaksi ilmoitettu koordinaattipiste olisi poissa reitiltä. Pääsimme ajamaan koko matkan rajoitinta vastaan noin 50 kilometriä tunnissa”, Pääkkö kertoo. Jos sen kantavuus olisi vähänkin epäilyttänyt, sitä olisi täytynyt muuttaa. Teimme 4/2025 Pelastustieto 17 Meillä oli paha maa välissä, emmekä saaneet potilaaseen yhteyttä. Se on paikka, josta me heidät palatessamme löysimme helpoimmin”, Veltson sanoo. Jos mönkijä tarttuu alustastaan kivikkoon kiinni ja se joudutaan vinssaamaan irti, rikkoutumisriski on todella suuri”, Pääkkö sanoo. Matkaa välille kertyi noin 35 kilometriä. ”Suorin jälki ei aina ole kaikista paras, koska se voi olla upottava ja sitten joudutaan vinssaamaan. MATKASUUNNITELMA Toinen potilaista oli Luirojärven laaksossa, mönkijällä ajettavan reitin varressa mutta toisen potilaan sijainti oli vain koordinaattipisteenä, joka osoitti paikkaa Maantiekurussa. Ne ovat vaarapaikkoja”, Veltson kertoo. ”On huomioitava, että mönkijän maavara riittää kivien ylitykseen. ”Kivikko on kottikärrynja päänkokoisista kivistä muodostunutta pirunpeltoa, jossa on vaarana, että mönkijä rikkoutuu tai kaatuu”, Pääkkö kertoo
Kun potilaan luokse oli matkaa enää vajaa kilometri, maasto muuttui hankalakulkuiseksi tunturikoivikoksi, mutta sen läpi kulki kapea polku. Potilas suojataan kylmältä kävelevän potilaan lämpöviitalla.. Hänen mukaansa potilaalla tulee useim min huono olo nimenomaan alkumatkasta, kunnes tämä tottuu keinahtelevan mönkijän kyytiin. Kesävarustuksessa nollakeli ja ajoviima palelluttavat helposti. Panimme silmämääräisesti muistiin, mistä olisi kaikista helpointa ja turvallisinta tulla potilas kyydissä”, Pääkkö sanoo. Totesimme, että sitä pitkin voi ajaa, mutta eteneminen on hidasta. EI JÄRKEÄ AJAA POTILAAN LUOKSE Pääkkö ja Veltson vaihtoivat reittisuunnitelmaa myös ajaessaan, sillä maasto muuttui hankalaksi. ”Nousimme mönkijöiltä ja tiedustelimme polkua. Sami (Pääkkö) ajoi samaa vauhtia kuin minä kävelin”, Veltson kertoo. ”Oli kylmä yö, asteen verran plussalla. Talvella ihmisillä on jo valmiiksi parempi varustus kuin kesällä, sillä he voivat olla suojautuneina kovaakin kylmyyttä vastaan. Potilaasta tehtiin ensiarvio ja todettiin, että hän tarvitsee ensihoidon apua mutta pystyy matkustamaan maastosta pois mönkijän kyydissä. ”Samalla arvioimme paluuta pelastettavan kanssa. Loput kuusi kilometriä taittui luonnontilassa olevassa hankalakulkuisessa maastossa. ”Siinä joutui koko ajan väistelemään puita, ja se oli hyväkuntoisenakin epämiellyttävä ajaa. Linnuntietä matkaa oli kahdeksan kilometriä, joista kaksi kilometriä voitiin ajaa mönkijäuraa pitkin. Pääkön mukaan mönkijäkyyti on kylmempää kuin moottorikelkkakyyti. 18 Pelastustieto 4/2025 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS uuden reittivaihtoehdon, koska emme päässeet potilaan luokse mönkijäuraa myöten.” Pääkkö ja Veltson lähtivät ajamaan kohti koordinaattipistettä. Päätimme jättää minun mönkijäni paikoilleen ja jatkaa yhdellä mönkijällä. He pääsivät lähelle, ehkä sadan metrin päähän potilaasta, jossa mättäinen aluskasvillisuus ja tiheä tunturikoivikko muuttuivat entistä vaikeakulkuisemmaksi. Potilas suojattiin kylmältä kävelevän potilaan lämpöviitalla ja viltillä. KYLMÄÄ KYYTIÄ Matka ensimmäisen potilaan luota toisen luokse oli kestänyt 1,5 tuntia. Mönkijällä kyyti on kylmempää kuin moottorikelkalla. Monesti potilaat sanovat, että eivät tarvitse lämpöviittaa, mutta viiden kilometrin mönkijällä ajon jälkeen he pyytävät sitä”. Ei ollut mitään järkeä ajaa potilaan luokse ja sitten hän kyydissä takaisin.” Pääkkö ja Veltson päättivät auttaa potilaan mönkijälle ja välttää epämiellyttävän kyydin
4/2025 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS Pohjoismaiden johtava ajoneuvojen hälytyslaitteiden toimittaja. Olemme mukana Turvallisuus-messuilla 8-9.10, osasto 6g48
”Ylityskohta on valittava tarkasti, ettei aja mönkijää liian syvälle. Yrittäjänä työskentelevällä Veltsonilla oli takanaan pitkä päivä. ”Liikuttiin samaa reittiä takaisin. Oman työpäivän jälkeen toinen työpäivä evakuointitehtävällä vaati erityistä tarkkuutta. 20 Pelastustieto 4/2025 HÄLYTYSILMOITUS ”Meillä arktisissa olosuhteissa joudutaan miettimään aina potilaan suojaaminen kylmältä – oli sitten kevät, kesä, syksy tai talvi”, Pääkkö sanoo. Kansallispuiston kahluupaikat on merkitty karttoihin. Kahluupaikallakin korkealla oleva vesi saattaa kelluttaa mönkijää ja viedä sitä jonkin verran sivuttaissuunnassa. Vaikka maasto ja reitit ovatkin tuttuja, niin kaikkea ei voi ennakoida”, Veltson sanoo. Sen mukaan katsomme linjan, mitä myöten joen yli ajetaan”, Veltson kertoo. Useimmat niistä minun aloitteestani, sillä halusin varmistua potilaiden kunnosta, jotta he pystyvät istumaan mönkijän takana.” Evakuointiryhmä ajoi mönkijöillä Saariselän paloaseman pihaan noin kello 4.30, johon ensihoitajat olivat tulleet potilaita vastaan ja ottivat heidät hoitaakseen. Hän on huomannut, että ylitykset jännittävät potilaita, vaikka niissä kuljetaan vain kahluusyvyyksissä. On pidettävä itsensä skarppina ja ajettava vähän hiljempaa, jotta ehtii varmasti reagoida. Evakuointiryhmä huolsi kaluston ja itsensä, minkä jälkeen Pääköllä oli edessä vielä kotimatka Ivaloon. JOEN YLITYS Paluumatka sujui hitaasti kiiruhtaen. ”Väsyneenä ajamisessa on aina riski. ”Pysähdyn ja kerron, että ylitys näyttää hurjalle, mutta on ihan turvallista”, Pääkkö kertoo. Kenttä yleensä löytyy, kun ajaa vaaran päälle, mutta vakiintuneet kulkureitit kulkevat vaarojen ja tuntureiden notkoissa. Pääkkö neuvoo potilasta, että tämä voi nostaa jalkoja ylemmäs, etteivät kengät kastu, mutta samalla pitää pysyä mönkijän kyydissä tukevasti, eikä liikkuvan mönkijän kyydistä saa missään tilanteessa hypätä pois. VALINTOJA Pääkkö ja Veltson alkoivat auttaa potilasta kohti mönkijää. Myös siksi meitä lähtee evakuoinnille aina vähintään kaksi, eikä maastossa oteta tarpeettomia riskejä”, Pääkkö sanoo. ”Nämä ovat valintoja. Ivalon VPK:n Sami Pääkkö työskentelee Metsähallituksella ja on tottunut luonnossa kulkija.. Haastavinta oli palata potilaan kanssa maastossa, jossa ei ole mönkijäreittiä”, Pääkkö sanoo. ”Aina rantaan tullessa katsotaan, että vastarannalta lähtee mönkijän jälki. Täytyy olla luotto porukkaan kunnossa, että eivät laita peräämme ketään. Matkanteko oli todella hidasta, kuin hidastetusta filmistä – askel kerrallaan. Turvalliset ylityspaikat ovat yleensä evakuointeja tekevien sopimuspalokuntalaisten tiedossa. Haastavaa on myös kommunikointi erämaasta paloasemalle, sillä Virvekenttä on aina arvoitus. Jos ylityspaikka etsitään kartalta, niin kahlaamot, eli jokien virtapaikat ovat hyviä paikkoja ylitykseen. ”Vesi vei meitä vähän alavirtaan, ehkä kymmenen senttiä”, Veltson muistelee. POTILAS TIETOISEKSI Potilas pitää valmistella veden ylitystä varten. Niissä on kivinen pohja ja veden ylittäminen mönkijällä onnistuu hyvin, jos vesi ei ole korkealla. Yhteinen paluumatka kohti Saariselkää alkoi noin kello 2.00. Maksimisyvyyksissä vesi kelluttaa mönkijää ja virtaava vesi saattaa hiukan viedä sitä”. Luirojoen vesi oli korkealla, sillä oli alkukesä, eikä kuiva kausi ollut vielä alkanut. KYMMENKUNTA PYSÄHDYSTÄ ”Teimme potilaiden kanssa kymmenkunta pysähdystä. Tuiskukurussa evakuointiryhmä joutui ajamaan hidasta kivikkoa pitkin, ja loppumatkalla oli edessä Luirojoen ylitys kahluusyvyisessä vedessä. Käyttääkö tä hän tämän verran aikaa vai tehdäkö nopeammin ja huonontaako potilaan tilaa ajamalla alussa vähän matkaa huonossa maastossa. ”Pahimmillaan on oltu kuusi tuntia poissa kentältä. Töyssyisen alkumatkan jälkeen oli edessä vielä tuntien ajomatka. Tietyissä paikoissa sitä ei ole ollenkaan, ja tietyissä paikoissa se toisena päivänä toimii ja toisena ei toimi. Monesti tuntuu, että jokin ratkaisu vie lisää aikaa, mutta usein se säästääkin potilasta ja jopa aikaakin.” EI KUULUVUUTTA Pääkkö ja Veltson ajoivat potilaan kanssa Erolan ja ensimmäisen potilaan luokse Luirojärven autiotuvalle