ENSIHOITAJALLE syyte kolarista SAIRAALAN TUNNELISSA PALOI – hoitotyö jatkui silti keskeytyksettä 4/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN – pelastajan testijalkineet sovituksessa Kenkää tuli. KIEKKOILIJOISTA apua pelastajapulaan
Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi • Toimitetaan aina suomalaisella Esteripaloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC LUOKKA NSA KEVEIM MÄT MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466standardin. PÄÄKIRJOITUS PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä.. 6 bar, 250 l/min
0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tämän hetken onnettomuustilastot mairittelevat heikkoa potilasturvallisuutta ambulansseissa. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Marko Partanen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Potilas tulisi asettaa paareille sekä kiinnittää ja kiristää paarien kaikki turvavyöt. Ambulanssin törmäystesteissä käyttänyt valmistaja sanoo, että kantotuoli ei ole turvallinen onnettomuuden tullen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Ensihoitopotilaat kertovat tuoreessa väitöstutkimuksessa turvattomuudentunteesta, kun heitä kuljetetaan sairaalaan. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 6 bar, 250 l/min. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 4/2023 Pelastustieto 3 Potilasturvallisuusloikkia Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tämä ei ole ydin fysiikkaa. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi • Toimitetaan aina suomalaisella Esteripaloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC LUOKKA NSA KEVEIM MÄT MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min. PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Äskettäin julkaistu yamk-tutkimus puolestaan kertoo potilaspaarien turvavöiden huonosta kiinnittämisestä ja kiristämisestä. Marko Partanen. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Potilasturvallisuusloikkia ensihoidossa voitaisiin siis ottaa helposti. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466standardin. Tämä ei ole ydinfysiikkaa, vaan kommunikointia ja käytäntöä, mutta potilasturvallista. Potilaan kanssa kommunikointi kannattaa aina, hän kokee sen turvalliseksi, näin kertoo väitöstutkimus. Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä. Jos potilas ei löydä helpottavaa asentoa paareilta, voidaan hänet kuljettaa kiinteällä istuimella, jossa on kolmipistevyöt. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Ei tarvitsisi kuin toimia opetetulla ja helposti ymmärrettävällä tavalla, jossa lisäaikaa kuluu vain muutama minuutti per potilas. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Onneksi ambulansseissa työskentelee fiksuja ihmisiä, niin fiksuja, että he ottavat tämänkin asian haltuun. Olkavöitä käytetään liian harvoin ja vöiden kiristämisessä on paljon puutteita. Vaikka muut tienkäyttäjät ovat jopa pysähdelleet tienreunaan, niin potilasta ”kiidätetään” sairaalaan. Heikoilla keleillä ratin takana olevalla ensihoitajalla on ollut raskas kaasujalka. Tutkimattomasti voidaan todeta, että hoitotilassa olevaa ”Ajon aikana kantotuolissa istuminen kielletty” -tarraa totellaan kovin vaihtelevasti
K U V A : K IM M O K A IS T O 40 Joukkuehenkeä tarvitaan sekä pelastustehtävissä että kaukalossa
4/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Monimuotoisuuskonferenssi 14 Hälytysilmoitus 26 Palojalkineet käyttötestissä 29 Lämpökamera on jo perustyökalu 32 Mirafoni 33 Vuoden Palomiehiä 40 vuotta 40 Kiekkoilijoista apua pelastajapulaan. 44 Katso tarkkaan 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityösivut 52 Liian tummaa paahtoa 58 Janne Koivukoski eläkkeelle 60 Opinnäytteitä 62 Ulkomailta 64 Pelastusopiston koulutuksia 66 Näistä tykkään: Leena Huhmarniemi 67 Arkistojen aarteita 70 Kriisinsietokyky vahvistuu Natossa 71 Ehdota Vuoden Palomiestä 72 Paarien turvavyöt heikolla käytöllä 43 Sampsa Lintunen on lehden uusi kolumnisti 34 Ahvenanmaan ensihoidossa edetty isoin askelin 68 Kolari ambulanssilla, ensihoitajalle syyte 14 Sairaalan toiminta jatkui palosta huolimatta 54 Pekka Tiainen johti pelastus töitä Turkissa
Myös digitalisaatio simulointeineen ja algoritmeineen on tuonut paljon uutta rakennusten paloturvallisuuteen. Hämeenlinna • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 19.9. elokuuta mennessä osoitteessa spek.fi/palotutkimuksenpaivat. Yleisempiä paloja ovat vain salaman aiheuttamat palot. Kuopio • TAST-kertauskurssi 28.–29.11. Palosuojelurahasto tukee Palotutkimusraatia ja sen julkaisu toimintaa. • Paloilmoittimen hoitajakurssi 6.9. Sieltä löytyvät myös kaikki tähänastiset päivien erikoisjulkaisut näköislehtenä vuodesta 2007 lähtien. Kokkola PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntakouluttajakurssi ja kurssinjohtajaperehdytys 2.9.–26.11. ENSIHOITOALA • Olhava Emergency Medicine Camp 19.–22.9. Repovesi, Kouvola • Valtakunnalliset Traumapäivät XIX 27.–29.9. Myös etäosallistuminen on mahdollista. Oulu • Turvallisempi koti -verkkokoulutus 1.1.–31.12. elokuuta. syyskuuta Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Helsinki Palotutkimuksen päivät 2023 järjestetään 5.–6. (2–3 t + web.) • Väestönsuojan hoitajan verkkokurssit 18.1.–31.12. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 27.–28.9. Turvallisuuskeskus Pori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Ensihoidon tilannejohtaminen 1.–3.11. Kotka • Ensihoitoalan neuvottelupäivä 6.10. Hänen mukaansa toiminnallinen palomitoitus rakennusten suunnittelussa on mennyt suurin harppauksin eteenpäin, ja sen myötä palosuojaus on muuttunut toimivammaksi. Tämän vuoden teemat ovat tiedolla johtaminen ja pelastustoimen kehittäminen, asumisturvallisuus, mallinnus ja simulointi sekä työturvallisuus ja metsäpalot. ”Saimme hyvää pohjaa tähän tapahtumaan syksyn Tutkimusluotauspäivältä, jossa luonnollisesti paloturvallisuus nousi isoimpana aiheena esille. Itse edustan Palotutkimusraadissa Teräsrakenneyhdistystä ja meidän oma paloasioiden asiantuntijaryhmämme tekee arvokasta työtä rakennusten paloturvallisuuden hyväksi”, kertoo toimitusjohtaja Timo Koivisto. Palotutkimuksen päivillä esitellään viimeaikaisia saavutuksia kotimaisessa palotutkimuksessa. Kimmo Kaisto. Päiville voi ilmoittautua 5. ”Palotutkimuksen päivät tarjoavat taas kerran viimeisintä tutkimustietoa, jota me teräsrakentajatkin voimme hyödyntää.” Palotutkimusraati ry on järjestänyt tapahtuman vuodesta 1999 joka toinen vuosi. Kaikki Pelastustiedon lukijat saavat veloituksetta Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisun pussitettuna numeron 5/2023 kanssa, joka ilmestyy 30. Päivä paloasemalla, ilm. Tampere • Road Rescue 2023 4.10. järjestäjäksi avattu PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing) 13.9. Lahti • 25.11. 6 Pelastustieto 4/2023 TAPAHTUMA Palotutkimuksen päivät syyskuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 5,9 prosenttia kesämökkien (osavuotiseen käyttöön soveltuvien vapaa-ajan asuinrakennusten) paloista on nokipaloja
Pelastusopisto 1.6. Monelle voitto oli kuitenkin ensimmäinen, joten he olivat luonnollisesti tyytyväisiä ja ylpeitä”, iloitsee nuorisopäällikkö Oona Hannula. ”Ainahan voitosta lähdetään taistelemaan, tai vähintään mitalisijoista, sillä taso on todella kova. ”Kilpailujen merkitys on palokunnassamme suuri, kasvamme jo pienestä pitäen kilpailukulttuuriin. Pelastustoimi on alkanut kiinnostaa myös koulutuksen näkökulmasta.” Edelliset mestaruudet eivät luoneet lisäpaineita. Joukkueen vahvuuksia olivat monipuolisuus ja omien vahvuuksien hyödyntäminen. Suurin osa jatkaa hälytysosastoon.” ”Nuorissa on tulevaisuus. Palokunta voitti myös palokuntien SM-kisat myöhemmin toukokuussa. Toimimme kahdessa ryhmässä, joissa molemmissa on kymmenkunta harrastajaa. Hyvät perustaidot auttavat syventämään ja laajentamaan osaamista, joka on usealla johtanut jopa pelastustoimen ammattiin. Joukkue oli lähes sama kuin viime vuonna, joten kilpailukokemusta oli jo kertynyt. Koronan jälkeen on ollut haasteellista saada nuoria mukaan toimintaan. Palosuojelurahasto 6.6. Jani Pitkänen 1.6. Mitä nuoret edellä, sitä vanhat perässä. Alhaalta vasemmalta Aleksi Kuoppamäki, Eetu Melin ja Emma Leinonen.. ”Koitamme pitää heidät mukana monipuolisella toiminnalla, viikkoharjoitusten lisäksi on erilaisia retkiä ja virkistystoimintaa. Nostaisin erityisesti esiin myös arjen turvallisuustaidot, joita voi hyödyntää elämässä. Kysymykseni on @Pelastusopisto, kuinka paljon edellisestä hausta jäi kelpoisia jäljelle. ”Itselleni vpk antaa mahdollisuuden auttaa muita ja kehittää omia taitojani. ” Alueellista pelastajakoulutusta vastustaa sekä pelastusopisto että @Sisaministerio ei kenttä. ” Rahaston avustusta saanut peli nimeltä Virpa – Palomestari, http://virpagame.fi, osallistui Paras suomalainen oppimisratkaisu -kilpailuun, ja ylsi finaaliin. ” Alueellinen koulutus ei ole hyvä ratkaisu suureen koulutustarpeeseen, toteaa koulutuspäällikkömme Pekka Lindholm pelastajapulaan vastaamisesta. Pidän myös kilpailemisesta ja itseni haastamisesta. Pelistä on valmistunut nyt myös lopputyö. Meillä on suhteellisen tasaisesti poikia ja tyttöjä. 4/2023 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Nuoret näyttivät mallia K U V A : O U T I S P O LA N D E R , S P E K ” Kolme eniten tunteita herättänyttä aihetta urani aikana: ms Estonia aselakien tiukentaminen pyöräilykypärät (Ajelkaa toki ilman vaan, jos ei voi käyttää.) Kai Valonen 9.6. Myös tietokilpailun voitto olisi mahtava juttu”, Hannula haastaa. Esimerkiksi osataan auttaa kaveria, jos tämä kaatuu pyörällä tai ehkäistä onnettomuuksia”, 25-vuotias Hannula sanoo. Kimmo Kaisto Kuvassa Anjalan VPK:n voittoisa joukkue: ylhäältä vasemmalta Leevi Rinnemäki, Riku Lonka ja Luca Melin. Koulutuksen tuplaaminen 288 pelastajaa/v on päiväuni, koska päteviä hakijoita ei ole riittävästi. Harjoittelemme kerran viikossa normaalisti ja kisojen lähestyessä on 3–4 lisäharjoitusta. Palokuntanuorten kalustonkäsittelyn SMkisoissa toukokuussa Veikon maljan voiton taituroi Anjalan VPK muutaman vuoden tauon jälkeen. Pelastusopistolla pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia resursseja ja osaamista
K U V A : D IM IT R I LI S IT S Y N Arvostakaa toisianne Anu Venesoja väitteli tohtoriksi ensihoidon potilasturvallisuudesta. Huono esimerkki asiasta. Huomiotta jättäminen saattoi johtaa virheelliseen johtopäätökseen. Mitä seuraavaksi. Väitöksessään hän huomasi, että toisen arvostaminen vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Maahantuojan intressi on selvittää, onko kyse yksittäisestä vai toistuvasta viasta, sillä se vaikuttaa kuluttajaturvallisuuteen.” Paloinsinööri Timo Kouki sähköautopalojen tutkinnasta. POIMINNAT K U V A : H E LS IN G IN K A U P U N G IN P E LA S T U S LA IT O S. Tiedän, että mies on hyvin pitkä, joten hänet on aseteltu taakse todennäköisesti siksi, ettei hän hallitse koko kuvaa.” Viestintäsuunnittelija Sanni Saarelainen markkinointikuvan sukupuolittuneisuusväitteistä. Potilaan arvostava kohtaaminen edisti potilasturvallisuutta, kun kotona pärjäämätöntä henkilöä ei jätetty kotiin vain siksi, että hän aluksia kieltäytyi hoidosta. Yle 8.6. Savon Sanomat 19.5. Entä hyvä esimerkki. 2 ”Jos palo olisi syttynyt eilen, olisi ollut aika paljon isommat talkoot.” Päivystävä palomestari Tero Järvelä Satakunnan pelastuslaitokselta aamun sateen jälkeen metsässä syttyneen kaivinkoneen sammuttamisesta. Maahantuoja otetaan usein tutkintaan mukaan, jos halutaan kohdentaa, mistä palo on lähtenyt. 1 ”On riskialtista lähteä ronkkimaan sähkölaitetta, koska sähköiskun vaara on suuri. Ja tietysti se, että kollegan havaintoja hyödynnettiin päätöksenteossa. Tavoittelen dosentuuria, mikä edellyttää lisää tutkimusta ja näyttöä opetusja ohjausosaamisesta. 8 Pelastustieto 4/2023 INSTAGRAM @stadinbrankkari ja @ensihoito.stadinbrankkari Jos tuntuu, että laiva keinuu ja maailma on vinossa, muista välivesi! #vappu #vappu2023 #pelastuslaitos #stadinbrankkari #kaivopuisto #helsinki #sotepe #EHE1711 #he1711 AJASSA MITÄ KUULUU. 3 ”En tulkitsisi tämän symboliikkaa niin, etteivätkö he olisi samalla tasolla. Samalla 24-vuotinen ensihoitajaura vaihtui LAB-amk:n yliopettajuudeksi. Jos hoitovastuussa ollut ensihoitaja ei huomioinut toisen ammattilaisen havaintoja päätöksenteossa. Tutkimus kiinnostaa ja uutta on pistetty jo alulle. HS 6.6
Painelijalta rekisteröidään EKG, käsien lihasten sähköinen toiminta sekä subjektiivinen väsymisaika. Vastaavat suoritteet tehdään myös Münchenissa ja Portossa.” Minkälaisia kokemuksia tästä on. Siinä selvitetään, miten elvyttäjän asento vaikuttaa elvytyksen tehoon ja elvyttäjän jaksamiseen. Vuoden 2012 noin 6000 palossa vastaava osuus oli 29 prosenttia. ”Tutkimus on mielenkiintoinen, käytännönläheinen ja tarkasti suunniteltu, josta huokuu insinöörimäinen toteutus. Miten painelusuorite tehdään. ”Arcada valikoitui datankeruupaikaksi Euroopan sisäisen simulaatio-opetusyhteisön EuSimin ja eurooppalaisen simulaatioyhteisö SESAMin kautta. Miten Arcada on mukana tässä, ensi hoidon lehtori Christoffer Ericsson. Lämpökameran käytön yleisyyden kasvua korostaa se, että samaan aikaan rakennuspalojen määrä on vähentynyt. Silti hän tekee väitöstutkimusta tärkeästä elvytysaiheesta ja on itse selvittänyt aihetta kiinnostuttuaan siitä. Heille on etukäteen määritelty neljästä paineluasennosta yksi. Pelastuslaitos on tarvinnut lisävettä vuosina 2013– 2022 yhteensä 1936 kertaa. Suorituksista kävi ilmi, että kovin pienillä asioilla näyttäisi alustavasti olevan iso vaikutus lopputulokseen ja painelun tehokkaaseen jatkamiseen.” Teksti: Marko Partanen Kuva: Christoffer Ericsson. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Lämpökamera käytössä yli joka toisessa rakennuspalossa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on laatinut sammutusvesisuunnitelman kuntien ja keskeisten vesihuoltolaitosten kanssa yhteistyössä. Itse olen valvomassa 15–20 suoritetta. Kaikkialla ei ole tarvetta palopostiverkostolle, tällöin pelastuslaitos hoitaa sammutusveden toimittamisen säiliövuoroajona tai luonnonvesilähteistä Nyt uudistetussa sammutusvesisuunnitelmaluonnoksessa on aiempaa tarkemmin määritelty sammutusveden saatavuuden vaatimukset. ”Suomessa vapaaehtoiset osallistuvat tutkimukseen Arcadan potilasturvallisuusja oppimiskeskuksessa. Mielenkiintoista on, että Nicolau ei ole terveydenhuollon henkilö, vaan biomekaniikkaan erikoistuva insinööri. Määritellystä asennosta painellaan sama aika sekä 75 että 90 asteen kulmassa rintakehää kohden. Vuoden 2022 reilusta 5000 palosta 51 prosentissa käytettiin lämpökameraa. Painelua tehdään sängyn vieressä seisten joko jakkaralta tai ilman, sängyssä polvillaan tai lattialla polvillaan. AJASSA TILASTO PohjoisKarjalaan sammutusvesi suunnitelma Lämpökameran käyttö rakennuspaloissa on lisääntynyt vuosittain. Tutkimusdataa kerätään samanaikaisesti Portugalin Portossa, Saksan Münchenissa ja Arcadassa Helsingissä. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy lopullisesti hyvinvointialueen aluevaltuusto. 4/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä ihmeen paineluasentotutkimus. Sammutusvesisuunnitelma laaditaan niin, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat paikallisesti määriteltyjä onnettomuusuhkia sekä esitetään ratkaisut sammutusveden toimittamiselle pelastustoiminnan tarpeisiin. 500 1000 1500 2000 2500 3000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Te ht äv ie n lu ku m ää rä , jo iss a lä m pö ka m er aa kä yt et ty Lämpökameran käyttö rakennuspaloissa yleistynyt, nykyisin käytössä joka toisessa tehtävässä Ammattikorkeakoulu Arcadassa kerätään dataa portugalilaisen Abel Nicolaun elvytyksen paineluasentoja vertailevaan tutkimukseen
PELASTUSALAN MAAILMA 48°51’2 P 2°17’2 I Palomies Pariisin pelastuslaitoksen La Monnaien pelastuskeskuksesta hyppää veneestä Seine-jokeen osallistuessaan pelastuskoulutukseen lähellä Eiffel-tornia Pariisissa 2. kesäkuuta 2023. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Ja kun puhutaan ajantasaisuudesta, hän ei. Kun mukaan lisää pelastajien sukupuolijakauman, ovat monipolvisen keskustelun ainekset koossa. 12 Pelastustieto 4/2023 Ei keventämistä, vaan päivittämistä Pelastusalalla on samanlaiset haasteet eri puolilla maailmaa. AJASSA Ruotsissa työskentelevä pelastaja Maria Albertsson toivoo monipuolisempaa tarinaa pelastajasta ja koko pelastusalasta. Hän toivoi nostavansa keskusteluun nimenomaan pääsyvaatimusten ajantasaisuuden. Suomessa keskustelu vetoja pitovoimasta kärjistyy helposti fyysisiin pääsyvaatimuksiin. Teksti: Siiri Pohjoinen · Kuva: Daniel Wirgård Kokeet ja vaatimukset vastaamaan todellisia pelastustehtäviä. E uroopan palopäällystöjärjestö FEU järjesti huhtikuussa monimuotoisuutta käsittelevän konferenssin yhdessä Tanskan hätätilanteiden hallintaviraston (DEMA) kanssa. Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen kirjoitti sosiaalisessa mediassa alan pääsyvaatimuksista ja naisten vähäisestä määrästä pelastajina. Tanskassa järjestetyssä konferenssissa pohdittiin alan monimuotoisuutta. Suomesta oli kymmenen osallistujaa. Pitkänen harmittelee, että ydinviesti jäi ymmärtämättä. Mukana oli 140 osallistujaa yhteensä 16 eri Euroopan maasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista
Tutkitun ja päivitetyn tiedon avulla olisi helpompi edetä keskustelussa. Yleinen vaatimus on juoksumattotesti 24 kiloa painavien varusteiden kanssa. Testaamalla ja pilotoimalla voisi saada ajantasaista tietoa, miten vaatimuksia tulisi päivittää vai tulisiko. Ruotsissa ammattipelastajien fyysiset vaatimukset vaihtelevat työnantajan mukaan. KOVEMPAA KESTÄVYYDEN TESTAAMISTA Ruotsissa pelastajana työskentelevä Maria Albertsson toivoisi keskustelua työn tarpeet edellä. Suomessa pelastajana työskentelee alle kymmenen naista. ”Suomessa pelastusalan rekrytoiminen kohdistuu perinteiseen suuntaan”, Lindström pohtii. Hän kertoo, että Ruotsin tasa-arvoviraston mukaan osa henkilöstöstä voi tukea tasa-arvoa käsitteellisesti, mutta puolustaa vallitsevaa tilaa todellisuudessa. Ruotsissa on keskusteltu, voisiko testien yhtenäistäminen edistää vetovoimaa, jos työnhakijan aikaa ja rahaa ei kuluisi työnhaussa erilaisiin testeihin. Strategi Niddal El-Jabrin esitteli Tanskan puolustusvoimien rekrykampanjan, joka oli suunnattu etnisille vähemmistöille. Samaa toivoisi Maria Albertsson pelastusalalla. Mikään tutkimus ei ole osoittanut sukupuoleen perustuvaa epäonnistumista,” Maria Albertsson tiivistää. (Lähteet: Maria Albertsson ja Per Larsson/Tjugofyra7) Pääsyvaatimukset vaihtelevat Ruotsissa pelastajista seitsemän prosenttia on naisia.. ”Jotkut naispuoliset pelastajamme ovat ehdottaneet kovempaa kestävyyden testaamista, koska heidän mukaansa vahvoilla pelastajilla ei ole kestävyyttä. ”Ruotsissa naiset lähtevät pelastusalalta usein monimuotoisuuden, oikeudenmukaisuuden ja inklusiivisuuden puutteen vuoksi”, Albertsson sanoo. Pelastusala ei voi olla poikkeus. Osa pelastuslaitoksista asettaa korkeampia vaatimuksia, kuin mitä viranomaiset määräävät. Monimuotoisuuden lisääminenkään ei auta, jos se ei toteudu käytännössä. Toimivia käytäntöjä voisi oppia maailmalta. ”Kärjen ei pidä olla keventämisessä. Hän nostaa esimerkin konferenssista. ”Emme ole löytäneet yhtään tapaus ta, jossa pelastaja olisi epäonnistunut sukupuoleen liittyvän fyysisen kyvyttömyyden vuoksi. Konferenssi tarjosi ajatuksia jaettavaksi yli maantieteellisten rajojen. Kampanjan viesti oli, että vaikka puolustusvoimien monimuotoisuus on lähes olematonta, jokainen on erilainen ja tuo joukkoon ainutlaatuisia taitoja ja persoonallisuutta. Kyse on hänen mukaansa sen varmistamisesta, että kokeet ja vaatimukset vastaavat todellisia pelastustehtäviä. Myös Jani Pitkänen ryhtyisi keskustelusta toimeen. Ruotsin turvallisuusvirasto on äskettäin julkaissut yleiskatsauksen pääsyvaatimuksista. Albertsson ihmettelee, miksi monimuotoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja osallisuuteen liittyvät asiat ovat vaikeita, vaikka pelastusala muuten pystyy käsittelemään haastaviakin asioita. Tavoittaako se kohderyhmiä, joille ala ei ole ennestään tuttu. ”Joka kerta kun siirrymme uudelle tasolle, teemme tilaa seuraavalle sukupolvelle. Sukupuolittunut mielipidekeskustelu pääsyvaatimuksista ei auta kehittämään alaa, mutta tutkitun tiedon avulla kehitys olisi mahdollista. Osa Ruotsin pelastuslaitoksista edellyttää pelastajilta kahden vuoden koulutusta (SMO, Skydd Mot Olyckor). Fyysisen voiman testaamisella on vain vähän yhteyttä pelastajan todellisten tehtävien kanssa”, Albertsson sanoo. Hän toivoisi myös eri asiantuntijoiden mukaanottoa aktiivisesti työhön. On aika kirjoittaa uudelleen tarina siitä, kuka voi olla pelastaja ja työskennellä pelastusalalla missä tahansa tehtävässä.” Suomessa pelastajaksi opiskelemaan hakevien fyysiset vaatimukset ovat kaikille samanlaiset. 4/2023 Pelastustieto 13 AJASSA tarkoita vaatimusten keventämistä, vaan päivittämistä. ”Pelon voittaminen siitä, mitä sukupuolten välinen tasa-arvo voisi merkitä miesten maskuliinisuudelle ja taloudelliselle asemalle, koskee kaikenikäisiä miehiä ja naisia.” PELASTUSALA EI VOI OLLA POIKKEUS Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Torbjörn Lindström toivoisi keskustelua siitä, miten pelastusala näkyy laajemmin. Miksi on niin iso asia kirjoittaa tarina uudelleen ja piirtää kuva osaavasta pelastajasta”, Albertsson kysyy. Ruotsissa keskustellaan siitä, että pelastajan raaka voima ei riitä täyttämään työn vaatimuksia. ”Mikä tahansa organisaatio on tehokkaampi, osaavampi ja kestävämpi monipuolisen, tasa-arvoisen ja osallistavan työympäristön ansiosta. Pitäisi tarkastella, ovatko fyysiset pääsyvaatimukset ja ylävartalon voimaa mittaavat testit tämän ajan mukaisia.” KÄSITTEELLINEN MUUTOS EI RIITÄ Ruotsissa pelastajista seitsemän prosenttia on naisia
14 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 103A, Naistenklinikan sairaala 1.3.2023 Kello 15.29 • HE32, HE105 ja HE301 14 Pelastustieto 4/2023 Tulipalo syttyi vasemmanpuoleisessa tunnelissa, joka runsaan liikenteen takia on varustettu liikennemerkein.
Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Kimmo Kaisto 4/2023 Pelastustieto 15. Savut levisivät laajasti ja aiheutti hälytyksiä kolmessa eri rakennuksessa. 4/2023 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Tulipalo sairaalan tunnelissa Meilahden sairaala-alueen tunneliverkoston risteyksessä syttyi tulipalo
16 Pelastustieto 4/2023 Sairaalan tunnelissa paloi – hoitotyötä voitiin jatkaa HÄLYTYSILMOITUS M eilahden sairaalaalueella hälytti lyhyen ajan sisällä neljä paloilmoitinta. Kun Sivula laski yhteen hälytyksiä ja joukkuelähtöjä, hänen mieleensä tuli pahaenteinen skenaario. Lopulta hätäkeskus yhdisti hälytykset keskisuureksi maan alla olevaksi paloksi. ”Näin sieluni silmin, mitä tästä voi seurata: Savu leviää sairaalassa, laukaisee uusia ilmaisimia, kukaan ei voi asialle mitään ja samalla Erica tyhjentää Meilahteen koko Etelä-Suomen pelastusyksiköt.” Kaikki hoituisi automaattisesti ilman, että hätäkeskuspäivystäjä puuttuisi peliin. Ensimmäisenä haasteena heillä oli se, että Meilahden sairaala-alueella on noin 30 paloilmoitinta, eikä alkuvaiheessa ollut tietoa, mille niistä piti mennä. Helsingin pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa työskentelevä palomestari Tommi Sivula kuunteli radiosta hälytettyjen yksiköiden listaa. Sivula perui hätäkeskuksen kautta kaikki yksiköt. EI HÄLYTYKSIÄ ENÄÄ LÄPI Johtoyksiköllä (RHE32) paikalle lähtivät päivystävä palomestari Joonatan Suosalo, hänellä palomestariperehdytyksessä oleva Tarmo Helander ja operaattori Reijo Linna. Hätäkeskuksen Erica-tietojärjestelmän puherobotti luetteli katkeamatonta litaniaansa Silmäja korvasairaalan, Naistenklinikan sairaalan ja Meilahden sairaala-alueen tunneliverkon hälytyksistä. ”Sanoin hätäkeskukseen, että ei päästetä yhtään hälytystä Meilahteen, ellei ole varmistuttu, että kyseessä on tositilanne.” K U V A : A N T T I S A LM IN E N Joonatan Suosalo (vasemmalla) ja Tarmo Helander johtivat pelastustoimia tilannepaikalla.. Jokainen niistä käski vasteen mukaisesti paikalle joukkuelähdön
Kun johtoyksikkö oli päässyt noin kilometrin päähän kohteesta, Hus:n turvavalvomosta ilmoitettiin ennalta sovitussa Virve-puheryhmässä, että Naistenklinikan tunnelissa on paljon savua, eivätkä vartijat pääse etenemään sinne. ”Kun pääsin maanalaisiin kerroksiin, palokellot alkoivat soida. Reijo Linna ajoi johtoyksikön Naistenklinikan pääsisäänkäynnille. Siellä kävi ilmi, että turvakamerat olivat tallentaneet tunnelissa ja Naistenklinikalla olleen savun. SAVUA TUNNELISSA Perehdytyksessä oleva Helander johti tilannetta ja hoiti radioviestinnän. Pääsisäänkäynnin automaatilla Suosalo tapasi turvallisuusasiantuntija Kivisen. Pian Silmäja korvasairaalasta ilmoitettiin savuhavainnosta. Poistuin ulos, jolloin palvelukeskuksen edessä oli jo pelastusyksikkö, josta kerrottiin, että palomestari on Naistenklinikan aulassa.” SAVU NÄKYI TALLENTEILLA Kuultuaan savuhavainnoista Hus Kiinteistöt Oy:n turvallisuusasiantuntija Eero Kivinen meni Hus:n turvavalvomoon. Sivula ajatteli, että peruutukset ovat omiaan antamaan työrauhan paikalle menevälle johtoyksikölle. Kävi selväksi, että sairaalassa ei tarvinSairaalatoiminnot jatkuivat keskeytyksettä tulipalosta huolimatta.. Kivinen lähti paikalle tarkastamaan tilannetta ja totesi, että potilastiloissa ei ole havaittu savua ja että palohälytys tulee tunnelin rajapinnan teknisistä tiloista. ”Olin ehtinyt tarkistaa Naistenklinikan leikkausja synnytysosaston, joissa ei ollut hätää, he kaipasivat vain lisätietoa, jota ei ollut antaa”, Kivinen sanoo. Sen jälkeen Sivula otti yhteyttä Hus:n turvavalvomoon ja pyysi vartijoita tiedustelemaan jokaisen paikan, josta tulee hälytys, ja ilmoittamaan hätäkeskukseen, mikäli kyseessä on oikea tilanne. Hän jatkoi saman tien Naistenklinikan sairaalaan, josta myös oli tullut savuhavainto. Toivonen lähti kiertämään palvelukeskusrakennusta. OSASTOILLA EI HÄTÄÄ Päivystävä palomestari Suosalo jalkautui Naistenklinikalle tiedustelemaan ja perehdytyksessä oleva Helander jäi ajoneuvoon johtamaan tilannetta. Samalla hän soitti turvavalvomoon, jossa tiedettiin sanoa, että Naistenklinikalla on sattunut jotain. Palvelukeskus sijoittuu Uuden lastensairaalan, Naistenklinikan sekä Silmäja korvasairaalan ympäröivälle alueelle. NAISTENKLINIKALLA SATTUNUT JOTAIN ”Olin työhuoneessani Meilahden palvelukeskuksessa, kun sähkökatko yllätti. 4/2023 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS Näin sieluni silmin, mitä saattaa seurata. Mietin, että olisivatko Naistenklinikalle menevät sähköjohdot vaurioituneet, sillä sairaalan vieressä oli työmaa”, Hus:n turvallisuusja valmiusjohtaja Aaro Toivonen kertoo. ”Emme alkuvaiheessa tarkalleen tienneet mitä muita yksiköitä oli tulossa, koska aiemmat hälytykset oli peruutettu, mutta tiesimme, että niitä tulee riittävästi”, Suosalo sanoo
Palomestarit päättivät, että kun he saavat pelastustoimen vastuualueet toimintaan, he pohtisivat hetken, mitä seuraavaksi tehtäisiin ja onko jotakin vielä tekemättä. Yksiköt tiedustelivat kohdetta kuudesta eri pisteestä. Maantieteellisestikään se ei oikein sopinut kuvaan, sillä matkaa kohteiden välillä on 200–300 metriä.” Kun vartijat varmistivat, että sprinklerin laukeamiseen ei liity paloa tai savua, Sivula pyysi hoitamaan sprinklerin sairaalan oman henkilöstön voimin. Herranen ja savusukelluspari alkoivat tiedustella Hus:n vartijan opastuksella. Virtaa ei voitu kuitenkaan katkaista, sillä kaapeli syötti virtaa useammalle sairaalalle, joissa oli toimenpiteitä käynnissä. ”NYT MENNÄÄN SYVÄLLE” Haagan pelastusyksikkö oli menossa sairaalarakennusten keskellä olevaan palvelukeskukseen. He varustautuivat tiedusteluun 1 2 3 4 5 MEILAHDEN SAIRAALA-ALUE 1 Naistenklinikka 2 Uusi lastensairaala 3 Hallintokeskus 4 Palvelukeskus 5 Silmäja korvasairaala 1 G R A F IIK K A : M IIA T O R O N E N. Oli oltava itselle armollinen”, Suosalo sanoo. SPRINKLERI LAUKESI SILTASAIRAALASSA Hus:n turvavalvomo ilmoitti pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa olevalle Sivulalle, että Siltasairaalan sprinkleri on lauennut. ”Tunti, pari ennen tätä tapahtumaa oli tehty jokin Natoon liittyvä päätös. Asian selviäminen oli helpotus”, Toivonen toteaa. Mietin, että voisivatko asiat liittyä toisiinsa, sillä sähkökatojakin raportoitiin useammasta paikasta, vaikka sairaaloiden sähkönsyöttö on moninkertaisesti varmistettu.” Sabotaasin mahdollisuus voitiin kuitenkin sulkea pois, kun turvavalvomon monitorille välittyi turvakamerakuvaa syttymispaikalta tunnelista. Uuden lastensairaalan pihassa yksikön esimies Jari Herranen näki peilissä kiirehtivän vartijan, joka ehdotti, että paikkaa tulisi vaihtaa, sillä käynti palvelukeskukseen on nurkan takana. VOIMAVIRTAKAAPELI PALAA Hus:n turvavalvomo ilmoitti, että naistenklinikan tunnelin katonrajassa olevalla kaapelihyllyllä palaa sähkökaapeli. 18 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS nut ryhtyä evakuointeihin ja toimintoja voitiin jatkaa. Eri puolilta Naistenklinikkaa alkoi tulla havaintoja savusta. Siinä ei näkynyt mitään ukoista tekijää, mikä olisi voinut selittää syttymisen. Samaan aikaan sairaalassa oli käynnissä kymmenen synnytystä ja kaksi leikkausta. Kivinen päätti jäädä avuksi Naistenklinikalle, sillä hän tunsi sairaalan hyvin. Helander käski Naistenklinikan pihassa olevaa Hus:n teknistä henkilökuntaa tekemään kaapelin virrattomaksi. INFORMAATIOTULVASSA ”Tietoa tuli paljon, sitä oli hankala käsitellä. ”Tällöin varmistuttiin siitä, että kyse on teknisestä vikaantumisesta eikä ulkoisesta vaikutuksesta. Helander käski yksiköiden tiedustella kolmesta suunnasta: Palvelukeskuksesta, jossa oli voimakkain savunhaju, Naistenklinikalta lähtevästä kävelytunnelista sekä ajoneuvotunnelista. ”Varmistin heiltä, että tämä ei liity käynnissä olevaan tilanteeseen. Koska palon aiheutumisesta ja laajuudesta ei heti ollut selvyyttä, turvallisuusja valmiusjohtaja Toivonen ei voinut sulkea pois sabotaasin mahdollisuutta
Tulipalon sammuttua sairaala herää seuraavaankin päivään ja potilaiden hoito tulee varmistaa silloinkin.” TILANTEENAIKAISTA VARAUTUMISTA Naistenklinikan mahdollinen evakuointi pohdittiin valmiiksi. Kituniemi määritti Helsingin viestikäytännöistä poiketen sairaalaa tarkistavan ryhmän käyttöön oman toimintapuheryhmän, jotta kommunikointi sujuisi helpommin eikä se häiritsisi viestintää koko tilanteen kattavassa puheryhmässä. Hän oli saanut käyttöönsä oman yksikkönsä lisäksi tiedustelusta vapautuneen Jätkäsaaren yksikön. HUS PERUSTI VALMIUSJOHDON Turvallisuusja valmiusjohtaja Toivonen oli todennut tilanteen vakavaksi ja pitkäkestoiseksi, mikä saattoi vaikuttaa sairaalatoimintojen jatkuvuuteen, joten hän hälytti paikalle johtajaylilääkäri VeliMatti Ulanderin. ”Panin merkille, että nyt mennään syvälle ja aloin katsella seinille, että mitä alkusammutusvälineitä paikalla olisi tarjolla omasta takaa”, Herranen sanoo. ”Arvioin ongelman laajuutta ja tilanteen kestoa mutta totesin, että palo ei vielä ole hallinnassa. Useista rakennuksista tuli hälytyksiä, iso syöttökaapeli paloi maan alla ja sprinklerisuuttimet suihkuttivat vettä palavaan tilaan. 7-kerroksista Naistenklinikkaa ryhdyttiin tarkistamaan. Tulipalon lisäksi sähkönjakelun häiriintyminen oli iso haaste varavoimasta huolimatta. Sen henkilökunta oli hälyttänyt paikalle kylmäautot, jotta kylmässä säilytettävät lääkkeet voitaisiin siirtää sähkökatkon sammuttamista kylmälaitteista autojen kylmätiloihin oikeaan säilytyslämpötilaan. Hus Kiinteistöt Oy:n Eero Kivinen opasti savunpoistokeskuksen käytössä.. 4/2023 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS paineilmalaittein ja käsisammuttimin. Hänen päätöksellään voitiin perustaa Hus:n valmiusjohto, johon koottaisiin sairaalan avainhenkilöt sekä yhteistyöviranomaiset, tässä tapauksessa paikalla olleet palomestarit Suosalo ja Helander sekä poliisin kenttäjohtaja. Valmiusjohto alkoi toimia noin tunnissa hälytyksistä. PAINAJAISMAINEN TILANNE Turvallisuusja valmiusjohtaja Toivonen kuvaili, että Meilahden sairaala-alueella oli painajaismainen tilanne. Sairaala-apteekki oli reagoinut sähkökatkoon omatoimisesti. Potilaat siirrettäisiin tarvittaessa naapurirakennukseen, Uuteen lastensairaalaan. Sain vastuualueeksi huolehtia sairaalan savuttomaksi”, paloesimies Petri Kituniemi sanoo. Lääkkeiden kylmäketju saatiin säilymään, eivätkä ne menneet käyttökelvottomiksi. NAISTENKLINIKKA SAVUTTOMAKSI Naistenklinikan tiedusteluun määrättiin Käpylän pelastusyksikkö. Vartija opasti savusukellusryhmän portaita pitkin maan alle. Todettiin, että se ei olisi helppo tehtävä talvisessa pakkassäässä. ”Meidät oli peruutettu Meilahden palosta jo kahdesti. Olimme kuitenkin lähellä, Mannerheimintiellä, josta suuntasimme Naistenklinikan pääsisäänkäynnille. Valmiusjohdossa päivystävä palomesSairaalaapteekki tilasi kylmäautot. Samalla Kituniemi sai avukseen sairaalan hyvin tuntevan turvallisuusasiantuntija Kivisen. Toivonen kertoi uutiset lääkinnällisestä tilannekuvasta vastaavaan Hus tilannekeskukseen (HUS Tike), joka oli ehtinyt kuulla tilanteesta jo vartijoilta. Kituniemi jakoi hänelle annetut kuusi palomiestä kolmeksi pariksi ja määräsi jokaiselle parille tarkistettavat kerrokset
Savusukeltajat yrittivät sammuttaa katonrajassa palavaa kaapelia CO²-sammuttimella, mutta palo oli ylhäällä sprinklerisuihkun suojassa, eikä sammute läpäissyt kunnolla vesisumua. ”Palo ei ollut mitenkään kriittinen, lähinnä se aiheutti savuhaittaa”, Herranen sanoo. VETTÄKIN KOITETTIIN Raivausyksikkö (RHE105) käskettiin tunneliin Herrasen yksikön avuksi. Se ei kuitenkaan ylettynyt riittävän lähelle palopaikkaa. Herranen päätti, että korkeajännitekaapelissa olevaa paloa yritetään ensisijaisesti sammuttaa hiilidioksidisammuttimilla (CO²). Sammutuspari eteni uudelleen sammuttimien kanssa mahdollisimman lähelle palavaa kaapelia, Herrasen arvion mukaan noin parin metrin etäisyydelle. ”Meillä ei ollut kunnollista tietoa, että katkaistaanko sähköt ja jäimme vähän odottelemaankin tietoa, miten sen kanssa toimittaisiin”, Herranen sanoo. Sprinkleri oli lauennut. PALO LÖYTYI Vartija oli opastanut Herrasen ja savusukellusparin pitkälle käytävälle, jolla oli runsaasti savua. Palava korkeajännitekaapeli käyttäytyi odotetulla tavalla – tuloksena oli pamauksia ja valokaaria, joten sammutustapa päätettiin hylätä. ”Tiesimme, että vesi ei sovi sähköpalon sammutukseen, mutta päätimme kokeilla suoralla suihkulla siten, että päästämme vain pieniä tupsautuksia kerrallaan, jolloin suihku katkeaa, eikä vesisuihku muodosta virtapiiriä”, Herranen sanoo. Palomiehet alkoivat tyhjentää sammutTulipalo sammutettiin hiilidioksidisammuttimilla.. 20 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS tari Suosalo ei enää kommunikoinut virvellä, vaan keskittyi yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. EPÄTIETOA SÄHKÖJEN KATKAISUSTA Herranen pyysi sairaalan turvahenkilöstöä ja pelastuslaitoksen muita yksiköitä tuomaan paikalle lisää CO²-sammuttimia, joilla yritettäisiin pian uudelleen. Hän arvioi, että tilanne tunnelissa ei ollut palon leviämisen kannalta ongelmallinen. Palomiehet vetivät sinne pitkän letkuselvityksen. Se suihkutti vettä katosta alaspäin eikä tehonnut parhaalla mahdollisella tavalla katonrajassa, kaapelihyllyllä olevaan paloon. ”Keräsin esille tulevista asioista syötteitä Tarmolle (Helander).” Tämä johti edelleen pelastustoimintaa sairaalassa. Se esti näkemästä palokohtaa pitemmälle. Pikapalopostin letku vedettiin varmuuden varalta suoraksi. Paikalle tuotiin useita palvelukeskuksen ja sairaalan omia CO²-sammuttimia. ”Kävi tuuri, että ilmavirta painoi savua meistä poispäin, joten pääsimme etenemään puhtaassa tilassa melko lähelle paloa”, Herranen sanoo