8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. 38 4 2013 23 .5 .. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. TEEMALLA VESIPELASTUS Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. PELASTUSTIETO 5/2013 ILMESTYY 20.6
Kuva: Saku Rouvali. Ja kun näin tehdään, on seuraava tärkeä asia se, että saatuja tuloksia analysoidaan tarkoin ja puututaan siinä esille nousseisiin asioihin tarvittavalla tavalla. Viime aikoina on alettu erityisesti nostaa esille hyvän henkilöstöhallinnon merkitystä. Jokilaaksoissa työtyytyväisyyden sanotaan olevan huippuluokkaa.. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Näinä eläköitymisuutisten aikana harmillisin on ainoan naispelastusjohtajamme siirtyminen pois työelämästä. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Vuoromestari Mikko Saastamoinen (vas.) jakoi osaamistaan tieliikennepelastamisessa SPPL:n NCT-koulutuksessa muun muassa Porissa. Kiinnostavaa nähdä, ketkä hakevat ja millaiseksi virkanimitys muodostuu. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. Vallankin, kun moni muu hallinnonala seuraa tai on jo seurannut perässä. Ja niistä on myös kyettävä keskustelemaan. P.S. 38 4 2013 23 .5 . Pelastusylijohtaja joukkoineen on herättänyt kentällä ristiriitaisia ajatuksia, mutta onneksi turhanaikainen vastakkainasettelu on jäänyt marginaaliin. Työilmapiirikyselyn tarkoitus ei ole ranking-listan teko Pelastustoimen 22 alueellisen laitoksen järjestelmä täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Ministeriössä aletaan nyt etsiä hänelle seuraajaa. Sisällöllisesti pelastuslaitosten toimintaa on myös hyvin kehitetty. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Partasen virkauraan ministeriössä ei tultane, ainakaan pituuden suhteen, yltämään enää tulevaisuudessa. Vuoden palomies 2009 Piia Vähäsalo on kehittänyt näkyvästi paitsi alaa valtakunnallisesti, myös omaa työyhteisöään. Erilaisia mielipiteitä toki saa ja pitääkin olla. Pentti Partanen on kolmas osastopäällikkö 38 vuotta sitten toimintansa aloittaneessa pelastusosastossa. Kyselyn onnistumisen edellytys on, että siihen vastataan riittävän laajasti. Jos kyselyyn osallistutaan laajasti, eikä kysely johda muuhun kuin lisää yhteen pölyttyneeseen mappiin hyllyssä, ovat kaikki kerralla tulleet petetyiksi. Painavatko valinnassa poliittiset vai muut perusteet. Kyselyn tulosten perusteella on hyvä tilaisuus kehittää työhyvinvointia pelastuslaitoksissa. Ei asettaa 22 laitosta ranking-listalle. Kaikki ovat yksissä tuumin alueellisen järjestelmän takana. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. Pitkä virkaura päättyy Pitkä, yli 20 vuoden pituinen virkaura sisäasiainministeriön pelastusosaston osastopäällikkönä päättyy, kun pelastusylijohtaja Pentti Partanen jää eläkkeelle lokakuun alussa. Viimeksi on tehty poliittinen linjaus laajempien sosiaalija terveysalueiden perustamisesta. Jotta tästä saadaan yhtenäistä tietoa valtakunnallisesti, järjestetään tämän vuoden aikana laitosten yhteinen työilmapiirikysely. 8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. TEEMALLA VESIPELASTUS Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. PELASTUSTIETO 5/2013 ILMESTYY 20.6. Alkuvuosien kipuilujen jälkeen toiminta on hioutunut sellaiseksi, ettei soraääniä enää juurikaan kuulu
46 harjoitus Purkutuomion saaneet vanhat kerrostalot sopivat erinomaisesti pelastuslaitosten harjoituskohteiksi. pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 34 Kimmo Luja on pesunkestävä stadin brankkari, tai oli, sillä hän jäi eläkkeelle melkein päivälleen 36 vuoden työrupeaman jälkeen helmikuun alussa. s. Kimmo on pesunkestävä stadilainen sekä demari. 20 4 /2 01 3 23.5.2013 8 Potkua sisäiseen viestintään Piatta Rulja 12 Kansliapäällikkö kannattaa väestönsuojia 14 Mitä on moderni väestönsuojelu. Kehitystä seurataan huolestuneita alan yrityksissä. Pelastuslaitoksissa katsotaan, että ajoneuvohankinnat tulevat vähenemään tulevien vuosien aikana. 8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. s. Ja ajanut intohimoisesti palomiesten ammatillista edunvalvontaa. 38 4 2013 23 .5 . Työnohjauksella voidaan pelastustoimessa kehittää esimerkiksi henkilöstöjohtamisen taitoja ja lisätä työssä viihtymistä. työnohjaus Myös pelastuslaitoksissa työnohjausta käytetään jonkin verran, mutta sen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään yhä suppeasti. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. 4 4/2013 kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 5/2013 ILMESTYY 20.6. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. Valtionavustus kalustohankinnoille poistui tämän vuoden alusta lukien. Etelä-Savon pelastuslaitoksen miehistö päivitti osaamistaan 1970-luvulla rakennetussa vuokratalossa Savonlinnassa. Klikkaa www. Karim Peltonen 15 Väestönsuojaaminen saatava nykyaikaan Eeva Vänskä 17 Jehumalja taas Tirilän VPK:lle Mika Rinne 22 Hankintatiimi on pienten palasten kokoaja Saku Rouvali 24 Ergonomia on päivän sana Saku Rouvali 26 Vilppulan kahden miehen iskunyrkki Juhani Katajamäki 28 Oulu-Koillismaalle uusia paloautoja Patrik Willberg 38 NCT-koulutus minimoi riskit Saku Rouvali 40 SPAL täyttää 20 vuotta 42 Markku Lehtinen eläkkeelle Saku Rouvali 48 Pohjoiseen uusia sopimuspalokuntien päälliköitä Patrik Willberg 50 Saanko esitellä Pekka Vänskä Salla Tikkanen 51 Saanko esitellä Seppo Lokka Salla Tikkanen VAKIOT 33 Vieraanamme: Kerttu Kotakorpi 55 Mirafoni: Mira Leinonen 57 Käry & Oikeus: Marko Partanen 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 49 Keskustelua: Kari Niukkala teema nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Mihin menisit Turvallisuusmessuille?” Enemmistö matkaisi Helsinkiin. s. 44 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. Vuosi 1989 nosti Kimmon edunvalvonta-asioiden listalla kärkeen yhden asian, palomiesten väärän eläkeikäpäätöksen. TEEMALLA VESIPELASTU S Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. s
Tänä vuonna paloissa surmansa saaneista on keski-ikäisiä miehiä ylivoimaisesti eniten – 33 (samana aikana viime vuonna 8). Kuluvan vuoden aikana on Helsingin kaupungin alueella tapahtuneissa tulipaloissa kuollut jo tähän mennessä viisitoista henkilöä. 8) kuolonuhria. Katajamäki esitti historiikin palokunnan toiminnasta ja vapaan sanan aikana tuotiin palokunnalle useita tervehdyksiä. Surmansa saaneista oli keski-ikäisiä naisia 5 (ed. Palavan savukkeen heittäminen paperikoriin aiheutti yhden, ilmeisesti teräsraapan aiheuttama kipinä pääasiassa raskaalla bensiinillä suoritetun lattianpesun yhteydessä autokorjaamossa yhden, lapsen leikkiminen avotulella yhden, halkokoriin tulipesästä pudonnut kekäle yhden, tulisijasta vuodevaatteisiin lentänyt kipinä yhden, tulen tarttuminen vaatteisiin liedestä yhden, vaatteiden syttyminen hitsauskipinästä yhden ja kolarin jälkeen syttynyt palo kolmen ihmisen surman. vuonna ei yhtään), alle 3 vuoden ikäisiä lapsia 66 (5), joista tyttöjä 4 (2) ja poikia 3 (3), vanhuksia 3 (8), joista 1 nainen (3) ja 2 miestä (5). Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto > arkistojutut. Esimerkkinä mainittakoon, että kahtena edellisenä vuotena Helsingissä kuoli kumpanakin ainoastaan neljä henkilöä. Koska uhrien lukumäärä osoittaa hyvin jyrkkää nousua edellisiin vuosiin verrattuna ja koska asia on herättänyt jo yleisempääkin mielenkiintoa, lienee paikallaan lyhyesti selostaa niitä palotapahtumia, jotka ovat vaatineet ihmisuhreja. Verrattuna edellisiin vuosiin lukumäärä on huomattavan suuri. . Palosuojelukeskuksen sanomalehdistä keräämien tietojen mukaan tammi–huhtikuun aikana sai tulipaloja räjähdysonnettomuuksissa surmansa 48 ihmistä eli täsmälleen yhta monta kuin koko vuoden 1962 aikana yhteensä. Palokunnan päällikkö A. 4/2013 5. Viime vuonna tammi–huhtikuussa menetti tulipalo-onnettomuuksissa henkensa 22 ihmistä ja vuonna 1961, joka tässä suhteessa on eräs kaikkein synkimpiä vuosia meillä, kuoli paloissa 26 ihmistä eli 22 vähemman kuin vastaavana aikana tänä vuonna. Kun lisäksi yhdessä myllyn, yhdessä öljykamiinan, yhdessä kaasuja yhdessä asuinhuoneen räjähdyksessä sai surmansa 6 henkilöä, ovat erilaiset räjähdyspalat aiheuttaneet 16 ihmisen surman. Eniten vaati uhreja vuoden alussa Typpi Oy:ssä sattunut räjähdysonnettomuus, jossa 10 miestä menetti henkensä. Lämmityslaitteesta, tulisijasta, öljytai sähkökamiinasta aiheutuneet muut palot ovat vaatineet 10 (mahdollisesti 15) kuolonuhria, nestekaasuliesi tai -laite 2 ja vuoteessa tupakointi 4 (mahd. SYNKKÄÄ PALOTILASTOA HELSINGISSÄ Tampereen Vapaaehtoinen Palokunta vietti 90-vuotispäiväänsä 28. Voimakas palokuntahenkinen vuosijuhla päättyi soittokunnan säestämään Maamme lauluun. Nurmi sanoi, että Tampereen VPK:n jäsenten harrastuksen tiiviys ja into näkyy jäsenluetteloista. Useissa tapauksissa on alkoholilla ollut osuutta onnettomuuteen. pnä huhtikuuta juhlapäivällisten merkeissä. 4/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 48 tulipalonuhria alkuvuodesta Kuluvan vuoden alku on palonuhrien lukumääriin nähden ollut maassamme ennätyksellisen synkkä ja murheellinen. Juhlapuheessaan palopäällikkö E.V
Välillä tuleekin tunne, että pää kestäisi tehdä töitä, mutta kroppa ei. Toimikausi kestää ensi vuoden huhtikuun loppuun. Hän toivoo voivansa vielä joskus tehdä jotakin kiinnostavaa alalla, josta on pienestä alkaen pitänyt. – Pelastusjohtajankin tehtävä on fyysisesti niin rasittava, ettei sairaus anna myöden hoitaa sitä. Paloristin saivat: johtaja Jukka Aaltonen, Hätäkeskuslaitos, Salo; apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja, Pori; pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Lappeenranta; vakuutusneuvos Harri Kainulainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön entinen puheenjohtaja, Helsinki; toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Lappeenranta; pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila, PohjoisSuomen aluehallintovirasto, Oulu; valiokuntaneuvos Ossi Lantto, eduskunta, Helsinki; pelastusjohtaja Seppo Lokka, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkeli; kaupunkineuvos Juhani Meriläinen, Palosuojelurahaston hallituksen entinen puheenjohtaja, Joensuu; pelastuspäällikkö Seppo Männikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampere; johtaja Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Hyvinkää; veturinkuljettaja Mauno Peltokoski, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hallituksen jäsen, Nurmo; pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turku; pelastusjohtaja Simo Tarvainen, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä; rehtori Reijo Tolppi, Pelastusopiston entinen rehtori, Kemi; ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Satakunnan pelastuslaitos, Pori. – Harvinainen perinnöllinen neurologinen sairaus vei työkyvyn. 6 4/2013 P elastusylijohtaja Pentti Partanen jää eläkkeelle 1.10.2013. Sitä ennen hän oli Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja. – Kuten olen todennut, niin riittävän ajoissa annan tiedon eläköitymisestäni, jotta seuraajan valintaprosessiin jää riittävästi aikaa, mutta itselleni on ollut jo jonkin aikaa selvää, että jään eläkkeelle tuona ajankohtana. Pelastusjohtaja vaihtuu Jokilaaksoissa Sisäasiainministeri Päivi Räsänen luovutti paloristin 16 henkilölle. Partasella on takanaan pitkä ura pelastusPentti Partanen jää eläkkeelle lokakuun alussa hallinnon tehtävissä sekä humanitaarisissa ja pelastustoimen kansainvälisissä tehtävissä. Partanen on toiminut sisäministeriön pelastusylijohtajana vuodesta 1991 lähtien. Hän on toiminut aiemmin useissa selvitysmiestehtävissä ja tuntee tutkimuskentän erittäin laajasti. Sisäministeriön palvelukseen hän tuli vuonna 1974. Paloristi on pelastusalan korkein kunniamerkki, joka voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorKuusitoista sai paloristin juntatyössä. Se on samantyyppinen kuin MS-tauti eikä sillä ole toistaiseksi edes nimeä, Piia Vähäsalo kertoo. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja vaihtuu. Vuosina 1989–1991 Partanen toimi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen osaston johtajana. Töissä olen loppuun saakka ja kesälomien jälkeen palaan töihin. Hän on työskennellyt myös Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajana Bangladeshissa 1977–1978 ja Saudi-Arabian pelastushallinnossa neuvonantajana 1985–1986. Nykyinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa alkaa selvittää Työterveyslaitoksen eläkkeellä oleva pääjohtaja Jorma Rantanen. Jorma Rantanen selvittää tutkimustoimintaa. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä
Tiedote näkyy ns. Monet viranomaistiedotteiden lähettämiseen ja välittämiseen liittyneet käytännöt pysyvät kuitenkin samoina uuteen tiedotemuotoon siirryttäessä. Viranomainen, joka on tehnyt päätöksen vaaratiedotteen antamisesta, vastaa kuitenkin myös tällöin käännöksen sisällön oikeellisuudesta. Lisää tietoa saa Vaaratiedoteoppaasta: www.intermin.fi/julkaisu/012013 www.intermin.fi/publikation/012013 Teksti: Pekka Rantala Vaaratiedote muuttuu Palomestari Jani Pitkänen on tyytyväinen mies, vaikka Suomen ensimmäisessä Selviytyjät tosi-tv -sarjassa tulikin kolmas sija. YLE välittää sen edelleen kaikille radiokanavilleen sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Kun pelastusviranomaiset antavat tiedotteita näinkin harvoin, on se samalla uhka sille, että kun tulevaa vaaratiedotejärjestelmää todella tarvitaan, syntyy kohtalokasta aikaviivettä. – Sain ikimuistoisia kokemuksia. Vaaratiedote voidaan antaa, kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain tapa väestön varoittamiseksi ja toimintaohjeiden välittämiseksi. Vaaratiedotteet tulevat selkiinnyttämään viranomaisen päätöksentekoa, koska niiden myötä poistuu myös jako hätätiedotteisiin ja muihin viranomaistiedotteisiin. Hyvä se on pronssi sijakin. Tiedote luetaan aina viranomaisen päättämässä muodossa, toisin sanoen toimittajat eivät voi ”toimittaa” tekstiä edelleen. Kun vastuu tiedotteen sisällöstä on sen antajalla eikä Yle voi toimittaa sisältöä, on vastuuviranomaisen tilanne hyvin vaativa. Myös Pelastusopistolle tulee vaateita huomioida asia kieliopetuksessa, pelastustoiminnan johtamisen opintojaksoissa erityisesti insinööri (AMK) -tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. – Olihan tämä kasvattavakin kokemus, mutta uudestaan en lähtisi, Jani naurahtaa. Tiedote välitetään kellonaikaan katsomatta valtakunnallisesti niin kutsuttuna pakkosyöttönä, mikä katkaisee kaikki YLE:n ja soveltuvien radiokanavien lähetykset koko maassa. Vaaratiedote on myös tehokas ja nopea tapa varoittaa kerralla suurta määrää väestöä. – Ihmeteltävän vähän paloasemallakaan on heitetty perinteistä läppää tästä aiheesta, hän hymyilee.. hätätiedote ja muu viranomaistiedote. ruutukehänä ja teksti kulkee kuvaruudun ylälaidassa. Pronssisija ei harmita – Mutta tässä on nyt heitetty haaste mahdolliselle uudelle palomieskisaajalle, kolmanneksi yltänyt Pitkänen sanoo. 4/2013 7 Laki vaaratiedotteesta tulee voimaan 1.6.2013 ja sen myötä pelastusviranomaistenkin onnettomuustiedottamisen työkalupakista poistuvat viranomaistiedotteet, ts. Tiedotteen antava pelastusviranomainen lähettää sen hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Vaaratiedotelain mukaan hätäkeskuslaitoksen tulee tarvittaessa avustaa esimerkiksi pelastusviranomaisia vaaratiedotteen kääntämisessä toiselle kansalliskielellemme. Koulutusten keskiössä ovat olleet erilaiset tapausharjoitukset, joissa mahdollisimman realistiseen vaaratilannekuvauksen perusteella osanottajat laativat tiedotteita. Tekstin ohessa kuuluu katsojien huomion herättämiseen tähtäävä voimakas varoitusääni. Jos viranomaistiedotteiden lähettämismäärästä voi päätellä, saattaa pelastusviranomaisten yhtenä suurimpana osaamishaasteena jatkossakin olevan se, että tiedotteita on annettu YLE:n kokoamien tilastojen perusteella lukumääräisesti vain harvoin. Vaaratiedotteella varoitetaan väestöä vaarallisesta tapahtumasta sekä annetaan tilanteessa ihmisten turvallisuuden kannalta tarpeellisia toimintaohjeita. Pelastusopisto järjestää ensimmäisen vaaratiedotteen lähettämiseen ja välittämiseen liittyvän kurssin Kuopiossa 26.9.2013 ja RMVK Espoossa marraskuussa 2013. Vuonna 2010 Suomessa annettiin seitsemän hätätiedotetta ja 2011 vain kaksi tiedotetta. Monissa viranomaistiedotteissa on myös välitetty toimintaohjeita rajua savunmuodostusta aiheuttaneissa tulipaloissa. Tämä asetelma velvoittaa pelastuslaitoksia osaltaan huolehtimaan pelastustoiminnan johtajina toimivien toisen kotimaisen kielen riittävästä osaamisesta. Useimmissa pelastusviranomaisten aikaisemmin antamissa viranomaistiedotteissa on varoitettu väestöä muun muassa vaarallisiin aineisiin liittyvistä onnettomuuksista sekä annettu altistumisvaarassa oleville ihmisille toimintaohjeita vaaralta suojautumiseen. Hyvät muistot palautuivat taas mieleen, kun katseli ohjelmaa. Vaaratiedote annetaan radiossa ja, viranomaisen niin päättäessä, myös televisiossa. Pelastusopisto, Rajaja merivartiokoulu sekä Poliisiammattikorkeakoulu ovat viime vuosina kouluttaneet henkilöstöään viranomaistiedotteiden lähettämiseen ja välittämiseen liittyvän osaamisen varmistamiseksi. Kurssit on järjestetty organisaatiorajat ylittäen siten, että oppilaitosten järjestämiin koulutuksiin ovat voineet osallistua kaikkien niiden viranomaistahojen edustajia, joilla on oikeus tiedotteiden antamiseen. Tiedote tulee antaa kielilain (423/2003) mukaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilanne ylittää uutiskynnyksen aina ja viranomaisilla täytyy olla valmius jatkaa tiedottamista uutistiedottamisena senkin jälkeen, kun tarvetta väestön varoittamiseen ei enää ole. Vaaratiedotteen antavan viranomaisen päätöksen mukaan se voidaan välittää myös televisiossa. Terminologia siis muuttuu, samoin toimintatapoihin uusi laki tuo joitakin uusia määrityksiä. Nämä korvautuvat jatkossa tilannetta johtavan viranomaisen antamalla vaaratiedotteella. Näistäkin pelastuslaitosten antamia tiedotteita oli yhteensä vain kaksi, joista molemmissa käsiteltiin myrkyllisen savun väestölle aiheuttamaa vaaraa. Vaaratiedote antaa jatkuvaa uutisnälkää potevalle medialle vahvan signaalin ryhtyä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Hän kertoo saaneensa ohjelmasta ja esiintymisestään siinä pääasiassa positiivista palautetta
Pahimmillaan väärät tiedot voivat tulehduttaa ilmapiirin ja lamauttaa koko työyhteisön, kuvailee tiedottaja Päivi Aravuori Helsingin pelastuslaitokselta. Pelastuslaitosten sisäinen viestintä käsittää päivittäisiin työtehtäviin liittyvien asioiden tiedottamisen lisäksi valtakunnallisesti pelastustoimea koskevia asioita. Mitä avoimemmin ja aikaisemmin työyhteisössä kerrotaan työn kannalta merkittävistä ja olennaisista asioista sekä muutoksista, sitä tyytyväisempää henkilöstö on. Kun kaikille kerrotaan mitä tapahtuu ja missä mennään, turha epävarmuus jää pois. Yleisessä sisäisessä viestinnässä HelsingisPotkua sisäiseen viestintään Eri pelastuslaitoksilla käytännöt sisäisessä viestinnässä vaihtelevat, mutta varmaa on, että toimiva sisäinen viestintä on merkittävä työhyvinvoinnin edistäjä. Jos Helsingin kaupunki tekee kuntaliitoksen jonkin muun kunnan kanssa, tai jos pääkaupunkiseudulle perustetaan metropolihallinto, niin se vaikuttaa todennäköisesti suuresti Helsingin pelastuslaitoksen toimintaan. – Omasta mielestäni sisäiseen viestintään kuuluu myös laajemmat kokonaisuudet – esimerkiksi valtakunnallisesti pelastustoimessa tapahtuvat asiat ja se, miten ne vaikuttavat omaan työyhteisöön. Henkilöstölehti yksi suosituimpia kanavia Helsingin pelastuslaitoksella vastuu sisäisestä viestinnästä on jaettu eri pääkanavien toimijoille: Ylimmän johdon ja esimiesalaisviestinnässä tärkeimpiä kanavia ovat johtoryhmän päätösmuistiot, johdon tiedotustilaisuudet, päivittäiset esimies-alaiskeskustelut, tiimija yksikkökokoukset ja kehityskeskustelut. 8 4/2013 E i taida sellaista organisaatiota olla, jolla ei olisi kehittämisen varaa sisäisessä viestinnässään. Toisaalla tietoa tulvii ja kuohuu yli äyräiden, toisaalla tietoa janotaan kuumeisesti, mutta tarjolla on vain pisaroita. Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Kimmo Kaisto ja pelastuslaitokset. Onnistunut sisäinen viestintä onkin taitolaji, jossa on osattava poimia keskeinen epäoleellisesta ja välittää tuo tieto eteenpäin tarkasti, tehokkaasti ja nopeasti. Jos tieto ei kulje, eivät työntekijätkään voi toimia mahdollisimman tehokkaasti. Asiasta kuin asiasta on kyettävä viestimään asiallisesti, eivätkä ärtyneet henkilösuhteet saa tai voi olla este tiedon leviämiselle. Silläkin on merkitystä, millaisella sävyllä tiedon annetaan virrata. Esimerkiksi tällä hetkellä seuraan tarkasti kuntauudistuskeskustelua ja siinä tapahtuvia asioita, jotta niistä voidaan viestiä henkilöstölle mahdollisimman tehokkaasti. On tärkeää, että tällaisista asioista keskustellaan pelastuslaitosten sisällä, Päivi Aravuori sanoo. Sen sijaan kasvotusten tapahtuvalla viestinnällä on aina oma tärkeä merkityksensä ja sehän toteutuu joka aamu palokunnissa esimerkiksi aamuapellissa. Yhteistoiminnan tärkein kanava on pelastuslaitoksen virallinen YTryhmä nimeltä Henkilöstöryhmä (HERY), joka käsittelee henkilöstöä koskevia asioita yhteistoimintalain mukaisesti. – Näen sisäisen viestinnän roolin ensisijaisen tärkeänä pelastuslaitoksen toiminnassa. Pelastuslaitoksille haasteita tuottavat erityisesti useat eri toimipisteet ja vuorojärjestelmä. HERYssä on mukana työnantajien edustajien lisäksi kaikkien ammattijärjestöjen edustajat sekä työsuojeluorganisaation edustajat. Intranetin aktiivinen käyttö on yleistynyt pelastuslaitoksissa ja tulee yhä lisääntymään, kun taas perinteiset tiedotteet ilmoitustaululla ovat vähenemään päin. Jos tietoa ei saada, huhupuheet täyttävät aukon
Esimiehiin myös tunnutaan luotettavan yhdellä jos toisellakin pelastuslaitoksella Intranetiä tai sähköposteja enemmän. Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitoksella neljä kertaa vuodessa ilmestyvä henkilöstölehti Letku & Laastari jaetaan paitsi henkilökunnan koteihin, myös sidosryhmille. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella päivittäinen tieto löytyy monien jo edellä mainitun kanavan lisäksi eri asemien sähköisiltä infotauluilta. Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin henkilöstölehti on valjastettu myös pelastuslaitoksen käyttöön: lehdessä on esitelty eri asemia, onnistumisia, hyviä käytänteitä ja palvelusuhteeseen liittyviä asioita. Vielä on epäselvää, riittävätkö resurssit – kuka toimittaa ja mistä saadaan jutut. Esimiehillä merkittävä rooli tiedon välittäjinä Esimiehillä on keskeinen rooli tiedottamisessa pelastuslaitoksilla, ja monet kokevat, että juuri esimiesten pitäisi osana johtamistaan hankkia tietoa aktiivisesti ja jakaa sitä alaisilleen esimerkiksi vuoronvaihdoissa. Käytössä on myös pikaviestinohjelma Lync, jonka videopuheluominaisuudesta on kokemusta myös Lapin pelastuslaitoksella. Aina sitä ei tule käytettyä, vaikka voisi, kertoo valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta. Niissä ratkaistaan jokapäiväisiä pieniä käytännön elämää koskevia asioita, mutta kun tulee puhe suurista linjoista, tiedon virallisuus ja todenmukaisuus joutuvat koetukselle. Henkilöstölehteen on panostettu monella pelastuslaitoksella, ja usein lehti edistää myös ulkoista viestintää. Jos sama asia on pelkästään intranetissä uutisena, niin sitä ei koeta yhtä päteväksi. Keskeisintä niissä on työnjako, mutta muistakin työpaikan asioista voidaan kertoa.. Kun yhdelle tärkeälle asialle on varattu A4:sta kolmasosa, tietoa on myös pakko tiivistää niin, että vain oleellinen informaatio tulee esille. Tiedottajan kannattaakin käyttää keittiötä röyhkeästi hyväkseen: paperilehden lisäksi hyvä keino tuoda ajankohtaisia asioita esille ovat A4:sta taitetut pöytäständit, joita on mahdotonta olla huomaamatta ruokailun tai kahvittelun lomassa. – Videopuheluiden käyttö on yleistynyt ja tehostanut sisäistä viestintää, mutta vielä pitäisi lisätä käyttäjien teknistä osaamista. – Sekin on jo tietynlainen haaste, että osataan ja ymmärretään hakea tietoa esimerkiksi intrasta, mutta kyllähän asiat hahmottuvat parhaiten keskustelun kautta. Lapissa päätöksiä lehden suhteen ei ole vielä tehty, mutta tavoitteena on saada kolme tai neljä kertaa vuodessa ilmestyvä koko Lappia koskeva henkilöstölehti. Pelkkä tiedote ilmoitustaululla ei riitä, varsinkaan jos on kyse tärkeästä asiasta, kertoo pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Tämä on kieltämättä tuntunut joskus aiKahvitaukokeskustelut ovat olleet kautta työhistorian yksi tehokkaimmista tiedon välityskanavista. 4/2013 9 sä käytetään välineinä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää henkilöstölehteä, intranetiä ja viikkotiedotetta. Lisäksi sisäisen viestinnän kanavia pelastuslaitoksella ovat asemien ilmoitustaulut, sähköposti ja sähköiset kalenterit. – Palokunnassa on perinne, että viestin on tultava esimiehen kautta, jotta se koetaan päteväksi. Sisäisen viestinnän perinteinen keino palokunnissa ovat olleet aamuapellit
Joiltakin pelastuslaitoksilta toivotaan, että miehistö antaisi palautetta silloin, kun asioi ta vasta valmistellaan, eivätkä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Esimerkiksi näin voidaan varmistaa, että tieto menee sille viimeisellekin pelastajalle. Ihmettele, kysy ja kommentoi rakentavasti tilanteen vaatimalla vakavuudella. 10 4/2013 ka hassulle, mutta on ymmärrettävissä, koska pelastuslaitoksilla on pitkä historia hyvin johtajakeskeisinä organisaatioina, sanoo puolestaan Päivi Aravuori. Mitä koko pelastuslaitos voi yhdessä tehdä sisäisen viestinnän kehittämiseksi. Toisaalta lähtökohta pitääkin olla se, että erilaiset tavoitteet avataan konkretiatasolla palomiehille. • Jos lähetät nice-to-know -tietoa, kerro se vastaanottajalle jo sähköpostin tai asiakirjan otsikossa: ”Taustatiedoksi: Aihe X” • Poista uuden tiedon myötä vanhentunut tieto välittömästi näkyviltä. Avaimia onnistuneeseen sisäiseen viestintään. Heräteviestejä ei kuitenkaan kannata lähettää yksitellen, vaan kokoa ne esimerkiksi viikkotiedotteiksi. • Älä vain välitä tietoa, vaan pureskele se ymmärrettäväksi ennen lähetystä. Myös vanhentunut ohje kannattaa päivittää. • Pirkanmaan pelastuslaitoksella palomiehen työhön kuuluu lukea säännöllisesti päivän alussa omat työsähköpostit. – Välillä tulee kritiikkiä myöhäisestä tiedosta, mutta nyt pyritään pitämään ajankohtaispäiviä vähintään kaksi kertaa vuodessa. – Selkeästi on huomannut sen, että kun joku muutos tulee, toivotaan, että se kerrottaisiin henkilökohtaisesti. Ohjeesta pitäisi ainakin selvitä, millaista tietoa löytyy mistäkin kanavasta. 1/2013 SuuronnettomuuSvalmiukSia kehitetään Sivu 3 Erottajan peruskorjaus valmistunut sivut 4-5 Firefit-toimintakyvyn testausmenetelmä sivut 6-8 Uusi hanke estämään lasten ja nuorten tulenkäsittelyä sivut 10-11 Kun haluat kertoa jotakin… • Panosta ajankohtaisten asioiden käsittelyyn ja taustoita asioita riittävästi. Täysin oma lukunsa pelastuslaitosten sisäisessä viestinnässä on sopimuspalokuntalaisten ja pelastuslaitosten välinen viestintä, jonka kitkakohdista saatiin lukea esimerkiksi SSPL:n Hyvinvoiva Sopimuspalokunta -työilmapiiriselvityksestä. Eri puolella Suomea viesti kulkee eri tavoin, ja joukkoon mahtuu niitäkin, joilla ei ole minkäänlaisia ongelmia. • Korosta sähköposteissa olennainen tieto ja laita vähemmän tärkeisiin asioihin linkki lisätiedon saamiseksi. • Otsikoi ja nimeä sähköpostisi sekä jakamasi asiakirja kuvaavasti: isossa ja sekavassa kansiorakenteessa tietoa on mahdotonta löytää, jos sen otsikko on ”Muistio”. Toisilta pelastuslaitoksilta taas kerrotaan, että palautetta on mahdotonta antaa ajoissa, kun vireillä olevista asioista liikkuu vain epämääräisiä huhuja. Ota itsellesi sama rutiini. • Jos on mahdollista luoda sähköiseen viestintään kuittausjärjestelmä, luokaa se. • Jollei pelastuslaitokselta vielä löydy ohjetta tai toimintasuunnitelmaa sisäisestä viestinnästä, sellainen kannattaa laatia yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Hätisen ja Aravuoren kanssa samoilla linjoilla on Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. • Jaa avoimesti positiivista palautetta. Kaikki eivät ymmärrä sanahelinää, varsinkaan, jos he eivät ole olleet mukana valmistelemassa asioita. Viestinnän kaksisuuntaistamiseksi on myös kehitetty sekä palauteettä aloitekanava, joten vaikutusmahdollisuuksia on, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján kertoo. • Kun lisäät sisäiseen verkkoon uutta tietoa, laita siitä heräteviesti sähköpostilla. • Luokaa tiedottamisesta kaksisuuntaista viestintää, jossa tieto kulkee organisaatiossa yhtä sujuvasti sekä alas että ylös. Porin VPK:n tiedottaja Antero Luonila muistuttaa, että niin rivipalomiehen kuin sopimuspalokuntalaisen pitää muistaa, että aina voi kysyä, jos kaikkea ei tuoda eteen valmiina. • Lisätkää henkilöstön koulutusta eri kanavien seuraamiseen. Sähköposteissa kannattaa muutenkin suosia linkkejä liitteiden sijaan. Pirkanmaalla ajankohtaisuuden ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ajankohtaispäivillä, joilla käydään avoimesti läpi kaikki menossa olevat hankkeet. Porin VPK:lla muistetaan jakaa tietoa aktiivisesti myös pelastuslaitoksen suuntaan: sisäisessä jakelussa on pelastuslaitoksen henkilöitä, ja hallituksen pöytäkirjoista lähetetään tiedotteita oman väen lisäksi pelastuslaitokselle. Kannattaa laittaa myös jo otsikkoon viestin sisältämä olennainen päivämäärä. Palomies! • Muista, että sisäisessä tiedottamisessa vastuu on myös vastaanottajalla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kaikki viestintäkanavat ovat avoimia myös sopimuspalokunnille, ja lyhyitä viestejä kulkee runsaasti sopimuspalokuntiin myös ryhmätekstiviesteinä
Kunniakkaalla 50-vuotistaipaleella on Pertti Syväniemen mukaan pitkät ja vahvat perinteet – Ajan saatossa olemme saaneet mukaan uusia joukkueita, joista suurin osa kilpailee edelleen. 4/2013 11 Y li sata suomalaista palokuntalaista suuntaa heinäkuussa Ranskaan kilpailemaan kansainvälisiin palokuntakilpailuihin. Tule mukaan harjoitusleirille CTIF-kilpailutoiminnan harjoitusleiri järjestetään lauantaina 8.6.2013 Maskussa. Suomi osallistuu vapaaehtoisten, naisten ja nuorten kilpailusarjoihin. Päinvastoin. Kenraaliharjoitus tuo loistavan tilaisuuden CTIF-kilpailutoiminnasta kiinnostuneille nähdä, miten kilpailusuoritus toteutetaan osissa ja kokonaisuutena. Kansainväliset kilpailut järjestetään neljän vuoden välein. Nyt hiotaan priimasta timanttia. Suomalaiset mukana CTIF-kilpailuissa jo 50 vuotta 4/2013 11. Vaikka kilpailusuoritus on pysynyt lähes samana, ei harjoittelumotivaatio ole hiipunut. Osallistuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla kokonaista joukkuetta kasassa vaan kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut on tervetullut tutustumaan kilpailusuorituksiin ja kokeilemaan itse. Joukkueiden lisäksi kisamatkalle lähtee suomalaisia tuomareita ja tulkkeja. Tänä kesänä suomalaisten kilpailuosaamista Ranskan Mulhouseen lähtevät edustamaan Pyhäsalmen VPK, Taivassalon VPK, Nurmon VPK, Lappeenrannan VPK, Nummelan VPK ja Nuijamaan VPK. Teksti: Katja Ahola, arkistokuva: Kimmo Kaisto Lisätietoja harjoitusleiristä ja ilmoittautumisesta: www.palokuntaan.fi/palokunnille Kansainvälisiin CTIF-palokuntakilpailuihin Ranskaan lähtevien joukkueiden edustajat ja tuomarit kokoontuivat Tampereelle suunnittelemaan kisamatkaa ja tulevaa harjoitusleiriä. Harjoitusleiri on tarkoitettu kaikille kilpailutoiminnasta kiinnostuneille. Tapahtuma on maksuton ja se sisältää tutustumisen kilpailutoimintaan, koulutuksen ja harjoitukset. Harjoitusleiri toimii myös Ranskaan lähteville suomalaisjoukkueille kenraaliharjoituksena. Nyt kisamatkalla mukana olevista palokunnista uranuurtajana on ollut Pyhäsalmen VPK. CTIF on järjestänyt kansainvälisiä palokuntakilpailuja jo 1960-luvulta lähtien
Jos meillä sotilaallinen puolustus nähdään nykyisenkaltaisena, samalla tavalla pitää nähdä myös tarve väestön suojaamiseksi. Hän ei näe sisäasiainja ympäristöministeriöiden välillä ristiriitaa tässä asiassa, vaan asiasta voidaan keskustella aidosti. Jatketaan väestönsuojien rakentamisvelvoitetta nykyiseen tapaan, kevennetään sitä tai lopetetaan rakentaminen kokonaan. Kuitenkin on myös todettu, etteivät ne ole rakentamisen kustannusten kannalta niin olennainen asia kuin on annettu ymmärtää. Hiljattain oman raporttinsa sai valmiiksi valtiosihteeri Marjo Anttooran johtama työryhmä, joka päätyi esittämään kolmea erilaista toimintamallia. 12 4/2013 Kansliapäällikkö Päivi Nergin mielestä väestösuojarakentamisen tarvetta pitäisi arvioida pitkällä tähtäimellä. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toivoo, että päätöksenteossa arvioidaan väestönsuojarakentamisen tarvetta pitkällä aikavälillä. Siitä syntyy parempi lopputulos. Mikä meillä eroaa Ruotsista. Nyt tarvitaan molemminpuolin kompromissihakuisuutta. Päivi Nergin mielestä on vaikea nähdä, mikä tässä mielessä on erilaista meillä verrattuna Ruotsiin. Pelastuslaitosten auttamisaulius on hyvä asia, vaikka voikin tulla tehdyksi sille välttämättä kuulumattomia tehtäviä. Syntyy hyvä järjestelmä, mutta sitä pitää kehittää koko ajan muiden viranomaisten kanssa.. Kansliapäällikkö Päivi Nerg: Väestösuojarakentaminen tarpeen tulevaisuudessakin Tulevia polvia ajateltava Teksti ja kuva: Esa Aalto Hätäkeskusuudistus etenee hyvin eikä siitä tarvitse olla kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan huolestunut. Toki pitää tarkastella asiaa myös etsien kustannustehokkuutta väestönsuojarakentamisessakin. Rakentamisen velvoitteissa voidaan etsiä lievennyksiä, mutta kokonaan luopumisessa on omat riskit. V äestönsuojarakentamisen tulevaisuus ratkeaa vielä ennen juhannusta, mikäli sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä tekee poliittisen linjauksen asiassa. – On hyvä, että kaikki näkökulmat nostetaan esille. Emme voi nyt nähdä, millainen tarve suojille on esimerkiksi 20–30 vuoden kuluttua. Päivi Nerg on ollut pohtimassa väestönsuojarakentamisen velvoitetta niin turvallisuusja puolustusselonteon valmistelussa kuin valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta. Yhteen kantaa ei kukaan junttaudu, vaan tarkastellaan yhteisesti asiaa siitä näkökulmasta, mikä on tulevien sukupolvien kannalta tärkeää. Päätöksen pitää perustua todellisiin faktoihin. – Mitä uhraamme silloin, jos luovumme kokonaan väestönsuojien rakentamisesta. Pelastustoimessa esillä on ollut tarve liittää rakennusten paloturvallisuuden tekninen suojaus rakentamismääräyksiin, kuten on tehty muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Tästä harmaasta alueesta pitäisi sopia pelisäännöt ja ministeriö on esittänyt poliittiselle johdolle asian selvittämistä vaikka lainsäädäntöteitse. Sitä ennen laajapohjainen turvallisuuskomitea antaa oman lausuntonsa. – Mielestäni mitään eripuraa meillä ei ole ollut kuin mitä julkisuudesta on saanut käsityksen
– Siksi siellä ei saa olla turvallisuus uhattuna. – Toki siihen vaikuttaa raha, mutta myös ymmärrys. Pelisäännöistä heitetty toive poliitikoille Pelastuslaitokset ovat Nergin mukaan kuitenkin tehneet jonkin verran sellaisia tehtäviä, jotka lakisääteisesti eivät niille kuulu. Ja pääsee tekemään töitä koko Suomen eteen. Päivi Nergin mielestä on vaikea nähdä, mitä hyötyä pelastustoimelle olisi valtion omistajuudesta. – Sitkeästi ja systemaattisesti pitää tehdä tätä työtä. Yhteistä linjausta ei vielä ole, mutta muutamia tapauksia on esillä ja keskusteluja käydään, eikä poliittisella tasolla niitä ole ainakaan ole tyrmätty.. Myös poistumisen harjoitteleminen on tärkeätä. Tavoite saavutetaan Valtioneuvoston hyväksymässä kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu Suomi Euroopan turvallisimpana maana vuonna 2025. – Marraskuussa vietetään paloturvallisuusviikkoa ja sinne haetaan poistumisharjoitustapahtumia. Kustannusja toiminnallista tehokkuutta voidaan yhä parantaa ja hänen mielestä tässä on pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla ja kuntapäättäjillä näytön paikka. – Tässä on suomalaisten kannalta kyse tärkeästä asiasta. Tätä ennen hän työskenteli kahden yliopiston fuusioitumisesta vastaavana johtajana (Itä-Suomen yliopisto). Jo nyt voidaan osoittaa, että kustannukset ovat pysyneet kurissa ja siitä huolimatta toimintaa voitu kehittää. Tästä meidän pitää jaksaa puhua. Se tarvitsee vielä lisää voimaa ja voimakkaampaa sitoutumista laitoksilta. – On kuitenkin ehdottoman hyvä asia, että kansalaisia on erilaisissa tilanteissa autettu. Kun autetaan, pelastuslaitosten johdon ei tarvitse miettiä, mistä rahat tähän otetaan. Kansliapäällikön mielestä ei välttämättä ole kyse yhdestä kategorisesta ratkaisusta. Tähän liittyvät vapaaehtoistoimijat ovat itselleni uusi kokemus ja on ollut hienoa päästä tutustumaan, kuinka upeasta toiminnasta on kyse. Hän toivoo, että alueellisessa pelastustoimen järjestelmässä vapaaehtoisvoimia otetaan entistä enemmän mukaan tähän työhön. 4/2013 13 – Meilläkin pitäisi keskustella siitä, mitä saavuttaisimme, jos esimerkiksi automaattiset sammutusjärjestelmät liitettäisiin rakentamismääräyksiin. Myös turvallisuuskulttuurilla ja sen sisäistämisellä on suuri merkitys. Mielestäni tämä järjestelmä on omintakeinen ja hieno. On kuitenkin syytä sopia pelisäännöt, kenen kontolle näissä tilanteissa kustannukset koituvat. Itsesammuvilla savukkeilla on jo saatu hyviä tuloksia, vaikka toki tiedämme, että muunlaisia savukkeita tuodaan muualta. Siksi pitäisi olla varauduttu myös siihen, että asunnot muutetaan turvallisemmiksi, kun niissä asuu ikääntyneempiä ihmisiä. Tätä etsitään yhdessä laitosten kanssa ja haastan koko kentän mukaan tähän. Nergillä on lisäksi kokemusta yritysmaailmasta, muun muassa Atria Oyj:stä ja Lihapolar Oy:stä. Myös alan pitkä historia on vaikuttavaa. Kumppanuusverkosto on erinomainen asia. Toisaalta jollakin aikavälillä kannattaa vakavasti pohtia, olisiko järkevää muodostaa suurempia alueita. – Ihannetilanne olisi luonnollisesti sellainen, että arvomaailmamme ohjaisi tekemään turvallisuusratkaisuja pakottamatta siihen ketään millään tavalla. – Ei saisi olla esteitä auttaa ihmisiä. – Sisäasiainhallinnon osalta se koskee ainoastaan pelastustointa. – Meillä on esimerkiksi sosiaaliturva ja terveydenhoito rakennettu eri tavalla kuin naapureissamme, joten siksikin meidän pitää tarkastella tätä asiaa siten, miten se parhaiten istuisi suomalaiseen yhteiskuntaan, Päivi Nerg painottaa. Valtioneuvosto on antanut ohjeen etsiä jokaiselta hallinnon alalta miljardin euron edestä säästöjä kunnallisesta lakisääteisistä tehtävistä. Hänen mielestään kyse ei ole siitä, että ei haluttaisi huolehtia turvallisuusasioista. Pelastustoimen järjestelmää voidaan ehdottomasti kehittää tällä järjestelmällä. Päivi Nerg myös huomauttaa, että meillä on jo olemassa sukupolvi, joka ei esimerkiksi osaa käyttäytyä tulen kanssa oikein. Sinne sopisivat tällaisetkin tapahtumat ja kannustan pelastuslaitoksia tarjoamaan tällaista. – Nyt pelastustoimen järjestelmä on lähellä kuntalaista. Siitäkään ei ole mitään haittaa, että muut turvallisuustoimijat ovat valtiolla ja pelastustoimi kunnilla. – Pakkorajoilla ei saa sohlata asiaa. Näin ei ole kovin monella muualla alalla. Myös maahanmuuttajien kasvava määrä on tällaista. – Uskomme, että tavoite saavutetaan. Hän muistuttaa, että meillä halutaan vanhusväestön yhä enemmän asuvan omissa kodeissaan entistä pidempään. Vanhusten asuttamissa kohteissa määräävänä tekijänä ei saa olla raha, vaan turvallisuus. Hän kuitenkin korostaa, että kuntien ja pelastuslaitosten välistä yhteistyötä voidaan yhä vahvistaa. Ruotsissakin tällainen määräys on nähty kustannusedullisimpana vaihtoehtona henkilön ja omaisuuden suojaamisen kannalta. Hyvin pienetkin asiat ovat hämmästyttävänkin vaikuttavia. Parhain tapa muuttaa hallinnollisia rajoja on toteuttaa se sisällöllisen ja toiminnallisen yhteistyön kautta. On totta, että ohjeilla ja lainsäädännöllä ei välttämättä saavuteta parasta tulosta. Moni myös asuu pitkään samassa paikassa ja ikääntyy yhtä jalkaa kotinsa kanssa. Yleensäkin tietoisuuden lisäämistä tarvitaan. Yksittäisillä toimenpiteillä saavutamme tavoitteen. Puolen vuoden kokemuksen jälkeen hän sanoo turvallisuusasioiden vieneen mennessään. Nerg on ollut valtiovarainministeriön hallintoja kehitysjohtaja ja ylijohtaja vuodesta 2009. Kaikki lähtee kuitenkin aika yksinkertaisista asioista, kuten esimerkiksi siitä, että lastenvaunuja ei säilytetä portaikoissa. Tekniset järjestelmät ovat yksi niistä. – Pelastustoimelta odotetaan vaikuttavuutta ehkäisytoimissa; nostamalla esille fatkoja, ei pelottelemalla. – Hyvät käytänteet pitää saada jakoon kaikkialle. Harmaa alue pitää saada pyyhittyä pois. – Olen varma, että meille kaikille turvallisuus on tärkeä asia. Maatalousja metsätieteiden maisteri Päivi Nerg, 55, valittiin viime vuoden syyskuussa sisäasiainministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuoden määräajaksi (1.10.2012– 30.9.2019). Siitä huolimatta säästöjä pitää yhä etsiä myös pelastustoimesta. Olemme esittäneet valtioneuvostolle toiveen, että lainsäädäntöteitse voitaisiin määrittää, kuka ottaa kustannusvastuun erilaisissa tilanteissa. On hyvä, että tehtävät nyt käydään läpi ja perataan. Vaikka en näekään, että pelastustoimessa juurikaan olisi turhia lakisääteisiä tehtäviä. – Kuitenkin meidän pitää nyt seurata Ruotsin ja Norjan kokemuksia ja analysoida niitä ja löytää meille oma ratkaisu ja etenemistapa. Hän on myös työskennellyt Kuopion yliopistossa hallintojohtajana ja koulutusja kehittämiskeskuksen johtajana. Tämä pitäisi nostaa oikealla tavalla esille. Menestystarinalle jatkoa suuremmilla alueilla Päivi Nergin mielestä pelastustoimen alueellinen järjestelmä on ollut suorastaan menestystarina. Keinot siihen ovat oikeat. Puurakentamisessa ne on jo nähty välttämättömiksi. – Olen jo pitkään puhunut siitä, että muidenkin hallinnonalojen kannattaa ottaa mallia. Hänen mielestään taloyhtiöiden siivoustalkoiden lisäksi kannattaisi mukaan ottaa myös poistumisharjoitustalkoot
Väestönsuojelun merkitystä penättiin myös kansalaisille sekä Väestönsuojaaminen saatava nykyaikaan Teksti: Karim Peltonen Kuva: SPEK Teksti: Eeva Vänskä Kuvat: Eeva Vänskä ja SPEK 14 4/2013. – Ala tarvitseekin tuekseen viestintää. – Julkisuudessa keskustelua on käyty väestönsuojista, ja eräillä tahoilla meidät on leimattu pohjolan Albaniaksi. Suojaamista kehitettävä Kohvakka ei nojaa kysymystensä kanssa pelkästään omaan ajatteluun. Edustettuina olivat sekä viranomaiset, yritykset, järjestöt että yksittäiset vapaaehtoiset. Sotilaallinen maanpuolustus nauttii laajaa julkisuutta ja suuren yleisön kannatusta, siihen elimellisesti liittyvä väestönsuojelu sitä vastoin loistaa poissaolollaan. Tavoitteena pitäisikin olla modernin väestönsuojelun kuvaaminen ja sitä koskevan viestinnän lisääminen. Oikeampaa olisi rinnastaa Sveitsiin, jonka järjestelyitä tuskin kukaan kyseenalaistaa, Haranne jatkoi. Myös väestönsuojelu tulisi nähdä osana turvallisuuden kokonaisuutta, Haranne sanoi. J ääkö kansalliseen puolustuspolitiikkaan väestönsuojelun mentävä aukko. Hallitusneuvos Mika Kättö sisäasiainministeriön pelastusosastolta esitteli sisäministeriön väestönsuojien rakentamista selvittäneen työryhmän tuloksia. Esityksiä täydensi valmiuspäällikkö Joni Hentun esitys Itä-Suomen laitosten yhteisestä Väestönsuojelu 2016 -hankkeesta. Lopullisesti kysymyksen ratkaisee sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä. – Tähän tulisi kuulua ainakin se, mitä koulutusta väestönsuojaamiseen osallistuvalla henkilöstöllä tulisi olla sekä se, millaiset varusteet henkilöstöllä tulee olla väestönsuojaamiseen poikkeusoloissa. Seminaarin alustusten ja käytyjen keskustelujen perusteella tarvetta todettiin olevan väestönsuojeluun liittyvien mielikuvien uudistamisessa. Nyt toimitaan joustavammin ja turvallisuutta kokonaisvaltaisemmin tarkastellen. Rantasen esitys nosti hyvinkin konkreettisesti esille sodan todellisuuden ja väestönsuojelun arkipäivän kaasu-uhan alla Persianlahden sodan aikana. Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa uutta ja ajankohtaista tietoa väestönsuojelusta ja sen eteen tehtävästä työstä. Seminaarin aamupäivä oli varattu väestönsuojien rakentamiselle. S uomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK järjesti 25.4.2013 yhteistyössä Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoston kanssa väestönsuojeluaiheisen seminaarin Helsingissä. Tätä kysyttiin maaliskuun lopulla Helsingissä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin sekä Uudenmaan maanpuolustusyhdistyksen järjestämässä väestönsuojeluseminaarissa. Tätä ennen ministeriö pyytää lausunnon Turvallisuuskomitealta. Kohvakka peräänkuuluttaa uutta tutkimusta siitä, miten väestönsuojaamisen konsepteja on jatkossa kehitettävä. Lisäksi käsiteltiin terveystoimen varautumista. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui 46 henkeä. – Väestönsuojelun kokonaiskuvaa ei ole päivitetty valtion tai kuntien osalta. Yhä toisen maailmansodan kokemukset ja kylmän sodan aikaiset käytännöt ohjaavat ajattelua. Hänen mukaansa tarvitsemme kansallisen strategian väes tönsuojelulle. – Väestönsuojelulla on pitkä historia, mutta alasta on saatavilla vähän oikeaa tietoa, Haranne totesi. Meillä on hyvä perusjärjestelmä, mutta olemme ajautuneet epäselvyyden tilaan. Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kysyi, onko kansallisessa kokonaisturvallisuudessa riittävästi huomioitu väestönsuojelua. Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo esitteli Keski-Uudenmaan käynnistämää poikkeusolojen riskienarviointityötä, ja valmiuspäällikkö Ahti Burtsoff valotti Etelä-Savossa ja Itä-Suomessa käynnissä olevia kehittämishankkeita. – Tarkoitus on sopia yhteisistä käytännöistä ja perusteista. Tästä asiasta tarvitaan nyt keskustelua. Väestönsuojelun modernisointi edellyttää myös tutkimusMitä on moderni väestönsuojelu. Tavoitteena on, että perusvalmius olisi rakennettu vuoteen 2016 mennessä, totesi Joni Henttu Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Viestintä liittyy erityisesti alan tunnettuuteen. – Alueellisen varautumisen ohjauksen painopisteet ovet eläneet huomattavasti. Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla modernin väestönsuojelun kuvaaminen ja sen tunnettuuden lisääminen. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten suunnittelu oli hyvinkin yksityiskohtaista ja painottui organisaatioihin ja evakuointeihin. Alan kehittämistä pohdittiin Väestönsuojelun neuvottelupäivässä huhtikuussa. Työryhmä päätyi työssään selvittämään väestönsuojien rakentamisen eri vaihtoehtoja, mutta ei linjannut mitään. Seminaarin avasi SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, joka nosti puheenvuorossaan esille väestönsuojelun liittymät kokonaismaanpuolustukseen. Osuuden avasi erikoistutkija Hannu Rantasen katsaus kokemuksiin Israelista 1990-luvun alkuvuosina. Seminaarin iltapäivän aiheet oli niputettu modernin sodankuvan ja konfliktien otsikon alle. Pelastustoimen ja varautumisen johtaja Markku Haranne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toi Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoston tervehdyksen ja käsitteli väestönsuojelua myös AVIn näkökulmasta. Toisen maailmansodan kokemukset ja kylmän sodan aikaiset käytännöt ohjaavat yhtä väestönsuojeluun liittyvää ajattelua
Seminaari sai hyvän arvion palautteissa, ja sille toivotaan jatkoa. Siinä tulee ottaa huomioon sotilaallisen voimankäytön uhkamallin kehitys sekä uudet ja kehittyvät uhat, kuten terrorismi, tuhotyöt, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet. Pelkkä käsitteiden määrittely ei riitä, vaikka siinäkin todettiin vielä olevan runsaasti työtä tehtävänä. Miten ja miltä väestöä tulisi kyetä tulevaisuudessa suojaamaan. Keskusjärjestö edistää omassa toiminnassaan väestönsuojelualan tutkimusta ja kehittämistä, joka perustuu kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin. Kansallisten uhkamallien perusteella suojien rakentamista on jatkettava osana väestönsuojelujärjestelmän kokonaisuutta. SPEK korostaa väestönsuojeluun liittyvän tutkimusja kehittämistoiminnan vahvistamista. Edelleen keskusteluissa toivottiin yhtenäisiä perusteita sekä konkreettista ohjeistusta. 4/2013 15 ta ja kehitystyötä. Väestönsuojajärjestelmä on merkittävä osa puolustusta Väestönsuojat ja väestönsuojajärjestelmä ovat keskeinen osa maamme puolustusta. Lisäksi SPEK esittää sisäministeriölle erillistä tutkimusohjelmaa ja väestönsuojelun kansallista strategiaa, joka perustuu tutkimusohjelman tuloksiin. Suoja 2007 -harjoituksessa testattiin väestönsuojan toimivuutta.. Väestönsuoja suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Tulosten mukaan 66 prosenttia kansalaisista kannattaa väestönsuojien rakentamista, kun taas 11 prosenttia olisi valmis luopumaan suojien rakentamisesta. Sama koskee myös alan koulutusta, jota toivottiin lisättävän. Väestönsuojien rakentamisen perusteita on SPEKin mukaan kehitettävä uhkien arvioinnin ja riskianalyysin pohjalta. Näin linjaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö väestönsuojien rakentamista koskevassa kannassaan, jonka SPEKin valtuusto vahvisti toukokuun kokouksessa. Harva haluaa lisätietoa väestönsuojelusta, mutta se voi tietysti kertoa hyväksi koetusta turvallisuudesta. pelastusalan toimijoille tehdyssä kyselyssä. Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka SPEKistä sanoo, että Suomeen tarvitaan väestönsuojelun kansallinen strategia
Visuri lisää, että vaikka aseet ovat kehittyneitä sitten toisen maailmansodan, eivät täsmäaseetkaan aina putoa sinne minne pitäisi. Suomen väestönsuojelun järjestelyt ovat pysyneet lähes samana 1950-luvun lopusta lähtien. – Jos Suomeen halutaan erillinen väestönsuojelun organisaatio, niin siihen on myös sidottava riittävästi voimavaroja. Sen alla hoidetaan tilannekuvan muodostaminen, hälytysjärjestelmän ylläpito sekä toimiva ohjausjärjestelmä. Suomessa on 44000 väestönsuojatilaa, joissa on 3,6 miljoonaa paikkaa. Suomessa väestönsuojan rakentamisvelvoite koskee vähintään 1200 neliömetrin asuinrakennusta. Kansainvälisen civil security -termin mukaan väestöllä on oikeus vaatia suojelua viranomaisilta. Vaikka väestönsuojelulla ja pelastustoiminnalla on paljon yhteistä, ne eivät kata samoja toiminnallisia alueita. Suojarakentamisen aikajänne on kymmeniä vuosia. Poikkeusolot taas määritellään siten, että silloin viranomaiset tarvitsevat lisävaltuuksia. On poliittisen johdon tehtävä suhteuttaa näiden resurssien luominen muihin julkisiin menoihin. Väestönsuojelun malliesimerkkinä Pekka Visuri pitää Sveitsiä, jossa on oma väestönsuojelua hallinnoiva keskusvirasto. Aika on aina huomioitava väestönsuojelun osa-alueiden valmisteluissa. Suojan käyttökuntoon saamisen aikaraja on 72 tuntia. Mikään näistä muotoiluista ei kerro kovin paljon. Mikä on väestönsuojelun ja poikkeusolojen pelastustoimen välinen suhde, tämä on selkeytettävä. Tämä johtaa myös turvattomuuden tunteeseen ja kansalaisten eriarvoisuuteen. – Koska on myös varauduttu mahdollisessa sotatilanteessa taistelemaan ilman selviä rintamalinjoja, on myös hyviä perusteita ylläpitää väestönsuojelua koko maassa, Visuri sanoo. Suomessa on 44000 väestönsuojatilaa, joissa on 3,6 miljoonaa paikkaa.. Todellisuudessa näiden määrittely on hankalaa tai määrittely voidaan tehdä mielivaltaisesti niin, että kaikki ”tarvittavat” kohteet nimetään sotilaskohteiksi jälkipyykin välttämiseksi. – Tarvitsemme siis yhtenäistä määritelmää väestönsuojelusta sekä sen tehtävistä. Pelastuslaissa (2011) velvoitetaan viranomaisia laatimaan etukäteen riittävät suunnitelmat väestönsuojelun hoitamiseen poikkeusoloissa. Määritykset päivitykseen Eversti, VTT, Pekka Visuri totesi, että kansan suojaaminen lienee vähintään yhtä tärkeää kuin itse isänmaan suojaaminen. Miten silloin käy laitevalmistuksen tietotaidolle. Väestönsuojaamiskyky ei ole kohdallaan, kun suojia ei paikka paikoin ole tai niitä on liian vähän kasvukeskusalueilla. Yleiset väestönsuojelun päämäärät ja järjestelyjen perusteet on katsottu edelleen päteviksi. 16 4/2013 Pelastusalalla ehdotettiin monenlaisia kehittämistoimia väestönsuojeluun: toivottiin yhdenmukaisia linjauksia koko väestönsuojelusta sekä poikkeusolojen riskianalyysin kehittämistä. – Toisesta maailmansodasta on aikaa, joten ajankohtaiset tarkastelut väestönsuojelusta ovat paikallaan. Uskottava puolustus voi kärsiä, jos väestönsuojat ovat retuperällä puhumattakaan asenteista maanpuolustusta kohtaan. Tarvetta keskusvirastolle. Aluehallintovirastojen, pelastuslaitosten ja kuntien toimijoiden vastauksissa ilmeni huoli siitä, että jos väestönsuojien rakentamisesta luovutaan, myös vanhat suojat rapistuvat. Pääosa suojista on edelleen hyvin varusteltuja ja nykyajan vaatimukset täyttäviä. Väestönsuojeluun kuuluu sekä suojaaminen aseiden tuhoilta mutta myös kansalaisten toimeentulon turvaaminen niin, että ruokaa ja lääkkeitä riittää sekä asuminen on kunnossa olosuhteista riippumatta. Väestönsuojelun yleinen päämäärä on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien tuhoja vastaan. Lähtökohtaisesti perussääntönä on se, että siviilien ja taistelijoiden sekä siviilikohteiden ja sotilaskohteiden välille on tehtävä ero. Toisaalta civil protection -määritelmässä kansalaisten suojaaminen on viranomaisten velvollisuus. Visurin mielestä olisi luonnollista tarkastella väestönsuojelua kokonaisuutena, kuten muitakin puolustuspoliittisia linjauksia tehdään. Myös suojien rakentamisen ohjaukseen toivottiin parannusta
4/2013 17 Lappeenrantalainen Tirilän VPK voitti kultaa Jyväskylässä pidetyissä palokuntien Suomen mestaruuskilpailuissa. Joukkueet olivat saaneet kilpailun esimateriaalin mukana Ilmavoimien ja Ilmasotakoulun laatimat toimintaohjeet sotilaskoneonnettomuuksista. Kilpailuun osallistui 32 yleisen sarjan ja kolme veteraanisarjan joukkuetta vapaaehtoisja teollisuuspalokunnista ympäri Suomea. Tietoja taitokilpailut pidettiin Paviljongin messuhallissa ja kalustokilpailu läheisellä satama-alueella. Tällä kertaa UPM Myllykosken TPK oli 15., kun viime vuonna se sijoittui neljänneksi. Aiemmin Tirilä on saavuttanut Suomen mestaruuden vuosina 2004, 2006 ja 2011. Tarkoituksena on mitata palokuntien sammutusja pelastustaitoja sekä palokaluston käyttöä. – Takkiin tuli kun möhlin Virven kanssa ja muutoinkin kilpailu oli todella vaativa, Laisi arvioi lopputulosta. Arvonimi myönnetään kun on osallistunut kilpailuun 25 kertaa. Ilmavoimien Tikkakosken tukikohdan pelastusupseeri Marko Salo kertoo, että palokunnat voivat käyttää materiaalia viikkoharjoituksissa. Kalustoradalla oli tyhjäkäyntiä eli olisi pitänyt toimia rivakammin. K ilpailun teemoina olivat tänä vuonna pintapelastus, jälkivahinkojen torjunta, lento-onnettomuus ja hätäensiapu. Kaikkiaan kilpailijoita oli hieman yli 200. Jehuneuvos arvonimen aikoja sitten saavuttanut Jorma Laisi havitteli Jehumaljaa 33. Toisaalta ei meidän joukkue kyllä harjoitellutkaan, Prepula pohtii. – Etukäteispaketti pitää käydä läpi ja menestykseen tarvitaan joukkueen omia harjoituksia. Suuri ilmailuonnettomuusharjoitus Eniten kilpailussa sai huomiota taitokilpailu, jossa kaksi Drakenja yksi MiG-hävittäjän romutettua runkoa yllätti monet osallistujista. Lahden VPK:n joukkueessa mukana ollut Antti Prepula osallistui Jehumaljaan toista kertaa. Tietokilpailussa taisin lukea muutaman kysymyksen väärin. kertaa. UPM Myllykosken TPK:n riveissä kulkeneen Laisin mielestä kisoihin ei voi lähteä kylmiltään. Kisapaikka sai osallistujilta kiitosta, sillä toiminnot olivat pienellä alueella eli paikasta toiseen siirtymiseen ei kulunut turhaa aikaa. Jehumalja-kilpailu koostuu tietoja kalustokilpailusta sekä taito-osuudesta. Karanteenissa olijoiden viihtyvyydestä pidettiin huolta, sillä heillä oli mahdollisuus testata ajotaitojaan messuhallissa sijaitsevalla karting-radalla. Me aloitimme treenit pari kuukautta ennen hhetkeä ja ajomatkalla kerrattiin vielä asioita, Laisi kertoo. toukokuuta. – Kilpailu oli hyvin tehty, sillä se oli realistinen. Hopeaa nappasi Savion VPK ja pronssia Anjalan VPK. Messuhallin kätköihin tuoduilla Ilmavoimien vanhoilla hävittäjillä kuvattiin sotilaskoneen maahan syöksyä. Jyväskylässä onnistuneet järjestelyt Jehumalja Tirilän VPK:lle Teksti ja kuvat: Mika Rinne 4/2013 17 Lahden VPK:n Antti Prepula oli tyytyväinen kisapäivään, vaikka kalustoradalla tuhraantui liian paljon aikaa.. Mestaruudesta miteltiin Jyväskylässä 4
18 4/2013. Toimintaympäristön valaistuksena oli niin sanottu kuuvalaistus. Tehtävä sai myös ikävällä tavalla ajankohtaisuutta, sillä Suomessa on tapahtunut viime aikoina useita siviilipuolen pienkoneiden onnettomuuksia. Suurin osa kustannuksista tuli tilavuokrista sekä hävittäjäkoneiden pilkkomisesta ja kuljetuksista. Tällä tavalla saimme koulutettu yhdellä kertaa suuren joukon pelastajia, Salo iloitsee. UPM Myllykosken TPK:n joukkue odotti karanteenialueella taitoradalle pääsyä. Turmakoneen etsintää kuunvalaistuksessa Hävittäjäkoneiden rungot olivat peräisin Ilmavoimien Hallin tukikohdasta. Tehtäväpaikalle oli rakennettu hiekkaan hävittäjän putoamisjäljet ja turmakoneen lähelle oli levitetty muun muassa ammuksia. Lisäksi vaaratekijöitä aiheuttavat aseistus, polttoainemäärät ja komposiittirakenteen palosta syntyvät myrkylliset savukaasut, Salo kertoo. 18 4/2013 Salon mukaan kilpailu toimi samalla suurena ilmapelastusharjoituksena, sillä yhdellä kertaa saatiin koulutettua yli 200 henkilöä. Joukkueessa oli mukana Jouni Purho, Janne Maaranen, Jarkko Pieksemä, Jussi Ripattila, Jorma Laisi ja Petri Viskari. – Suuret kiitokset toteutuksessa mukana olleille, sillä ilman heidän suurta panosta järjestelyt eivät olisi onnistuneet. Karhulan VPK:n Jarkko Virtanen totesi, ettei hänellä ole ollut edessään vastaavanlaista lavastusta aikaisemmin. – Sotilaskoneissa on siviilikoneita vahvempi rakenne, joka saattaa vaikeuttaa sisälle jääneen miehistön pelastamista. – Meillä oli jokaisella rastilla Ilmavoimien mies ja joukkueet saivat palautteet miten homma sujui. Järjestelyihin osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä. Edellisen kerran moottoriruiskua tarvittiin Jyväskylän kilpailussa vuonna 1996. Kalustokilpailun osalta Jyväskylässä palattiin alkujuurille, sillä radalle otettiin mukaan moottoriruiskuselvitys pitkän tauon jälkeen. Palokuntien SM-kisojen järjestelyistä vastasivat Keski-Suomen pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto yhteistyössä Ilmavoimien, Ilmasotakoulun sekä paikallisten vapaaehtoisja sopimuspalokuntien kanssa. Ensi vuonna palokuntien Suomen mestaruuskilpailut järjestetään Nivalassa toukokuussa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vt. Kokonaisbudjetti oli noin 90000 euroa, joka jaetaan puoliksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Palosuojelurahaston kesken. Arveltiin ettei siellä voi olla oikeita koneita, mutta kun mentiin verhon taakse, niin näky veti hiljaiseksi, Virtanen kertoi. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen lupasi pohjalaisella vaatimattomuudella, että kisasta tulee vielä parempi kuin Jyväskylässä. kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, palopäällikkö Mika Kuivalainen Jyväskylästä. – Tehtävänä oli ilmaliikenneonnettomuusvaara, mutta lähtöruudussa selvisi, että kyseessä oli sotilaskoneen onnettomuus. Monet kilpailijat yllättyivät taitokilpailuun tuoduista oikeista MiGja Drakenhävittäjistä, joilla kuvattiin sotilaskoneen maahan syöksymistä. Käytännössä tästä muodostui suurin Ilmavoimien pelastuskoulutus, joka palvelee samalla kaikkea ilmailua. Salo muistuttaa, että siviilikoneisiin verrattuna sotilaskoneiden onnettomuudet aiheuttavat pelastajille erityishaasteita
Eikä se menoa hidastanut, vaikka meillä oli kaksi uutta jäsentä, Hirvonen sanoo. Tirilän joukkueessa oli mukana Ville Hirvonen (johtaja), Kalle Lantta (ykkönen), Olli Hirvonen (kakkonen), Jukka Sillanpää (kolmonen), Terhi Sillanpää (nelonen) ja Antti Sjöblom (konemies). Olemme osallistuneet kisaan 15 kertaa, joten meille on tullut kilpailurutiinia. Jehumaljan itselleen kahmaissut Tirilän VPK ja sen yhteistyökumppanit ovat jo nauttineet kakkukahvit voiton kunniaksi. Kalustokilpailussa joukkue sijoittui kuudenneksi. Jehumaljan lisäksi menestystä kertyi myös taitokilpailun voitosta ja joukkuetietokilpailun kolmannesta sijasta. Kilpailualue oli Hirvosen mukaan toimiva, sillä ainakin Tirilän joukkueen majoitus ja suorituspaikat olivat lähellä toisiaan. – Tietokilpailussa oli yllättäviä kysymyksiä, joita ei suoraan käsitelty esimateriaalissa. Joukkueessa oli mukana kaksi ensikertalaista ja kaksi kaikissa mestaruusjoukkueissa mukana ollutta. Paras taitokilpailu, jonka tiedän. Hirvonen oli tyytyväinen taitokilpailun tehtävään, jossa mitattiin joukkueiden toimintaa sotilaskoneen onnettomuudessa. Osalla joukkueista ei ollut omaa moottoriruiskua, joten niitä lainattiin kunkin alueen pelastuslaitokselta. Yhteishenki toi Suomen mestaruuden 4/2013 19. 4/2013 19 Neljättä kertaa Suomen mestaruuden voittaneella Tirilän VPK:lla on syytä juhlaan. Myös Pohjoismaiden arvokkaimmaksi kiertopalkinnoksi nimitetty Jehumalja on siirretty talteen pankin kassakaappiin. Joukkueella oli motivaatio kohdallaan ja ennen kaikkea erinomainen yhteishenki. Kysymykset liittyivät pelastusalan lainsäädäntöön ja sillä tavalla ne kuuluu tavallaan tietää, Hirvonen toteaa. Henkilökohtaisessa tietokilpailussa joukkueen johtaja Ville Hirvonen sijoittui neljänneksi ja Kalle Lantta seitsemänneksi. Kaikki tulokset ja lisätietoja osoitteessa: www.palokuntiensmkilpailut.fi Sijoitus Joukkue Tietokilpailu Taitokilpailu Kalustokilpailu Yhteensä 1 Tirilän VPK 55 60 51 166 2 Savion VPK 57 50 57 164 3 Anjalan VPK 53 57 49 159 4 Harjunalustan VPK 46 53 46 145 5 Stora Enso Oyj Anjalankosken TPK 45 47 48 140 6 Inkeroisten VPK 49 48 43 140 7 Kaarinan VPK 60 41 39 140 8 Ruskon VPK 48 31 60 139 9 Vahdon VPK 43 41 55 139 10 Kotkan VPK 51 35 53 139 Moottoriruisku otettiin Jyväskylässä kilpailukäyttöön pitkästä aikaa. Voittojoukkue harjoitteli kilpailua varten kolme kertaa ja jokainen hankki itse tarvittavat teoriatiedot. – Tämä oli Tirilän VPK:n neljäs Suomen mestaruus. Kalustokilpailua Hirvonen piti selkeänä ja yksinkertaisena perusrastina. – Siinä oli selkeä lähdemateriaali ja tehtävä oli toteutettu erinomaisen näyttävästi. Usean kisan konkari Olli Hirvonen pitää voiton avaimena yhteishenkeä
Tällä hetkellä raskaan ajoneuvokaluston keski-ikä meillä on aika tarkalleen 20 vuotta. Valtionavustuksen pois jäännin takia olemme joutuneet siirtämään joitain kalustohankintoja eteenpäin tuleville vuosille, sanoo tekninen päällikkö Jarmo Saloranta. Kevyemmän ajoneuvokaluston käyttöikää on jo pidennettykin huomattavasti. – Harmiksemme sillä on merkitystä, sanoo Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Jorma Parviainen. Hankinnat eivät hänen mukaansa myöskään jatku entiseen malliin. Valtionavustuksen jäätyä pois raskaanajoneuvokaluston keski-ikä lähtee taas nousemaan. 20 4/2013 P irkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen toteaa, että talousarviot ovat loppukeväästä vasta raamivaiheessa, joten tarkkoja lukuja ensi vuodesta ei ole vielä saatavilla. Kuluneina vuosina olemme onnistuneet saamaan ajoneuvojen keski-iän kohtuulliselle tasolle. Se on tällä hetValtio pani rahahanat kiinni ja kuntaomistajan talous tiukilla Kalustohankinnat lujilla Valtion osuuden loppuminen tämän vuoden alusta alkaen pelastustoimen kalustosekä kehittämisja järjestelmähankkeisiin alkaa vaikuttaa pelastuslaitosten hankinnoissa vasta tulevina vuosina. Jatko auki Kymenlaakson pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on pelastusjohtaja Vesa Parkon mukaan sovittu vuosittainen kiinteä investointiraha. Järjestelmähankkeissa selvitämme aina mahdollisuuden tehdä pelastuslaitosten välistä yhteistyötä, Parviainen sanoo. Vain suunnitelmia. Myös erikoiskalustohankinnat ja muut kehittämishankinnat arvioidaan nyt uudelleen ja suunnitellaan pidemmälle aikavälille. – Esimerkiksi sammutusautojen uusimisväliä tulemme pidentämään yhdellä vuodella. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ei pidä pelastustoimen valtionosuusjärjestelmän poistoa niin merkityksellisenä asiana, kuin on annettu ymmärtää. – Näillä näkymin hankinnat eivät jatku entiseen malliin. – Esimerkiksi vuodesta 2004 olemme hankkineet vuosittain kaksi raskasta pelastusajoneuvoa. Sama kaiku on askelten PäijätHämeessäkin. Tavoitteena meillä muun kalustollisen kehittämisen lisäksi on ollut kalustostrategiaan liittyen raskaiden ajoneuvojen keski-iän alentaminen uusimalla ajoneuvoja ja osaltaan hankkimalla muutamia säiliösammutusautoja. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. – Avustuksen osuus on merkittävä ja vaikuttaa väkisinkin tuleviin hankintoihin. Vuotuinen vaihtelu on ollut kuitenkin suurta. Lähivuosien aikana tarkastelemme kriittisesti mahdollisiin kehityshankkeisiin osallistumista keskittyen ydintehtäviimme. Myös Etelä-Karjalassa osuuden poistolla on merkitystä. – Jotkut ovat olleet sitäkin mieltä, että valtionosuus on ollut jopa hyvän kehityksen este, Partanen sanoo. Sitä kautta on ollut tarkoitus saada kaluston lukumäärää vähennettyä hieman, kun tietyillä paloasemilla olevat sammutusja säiliöautot korvataan yhdellä säiliösammutusautolla. Silti jo nyt joissakin laitoksissa nähdään, että valtionosuuden karsiminen yhdessä kiristyvän kuntatalouden kanssa hidastaa erityisesti ajoneuvokaluston uusimistahtia. – Meillä vaikutus näkyy, koska valtio on jonkin verran avustusta meillekin suonut. Tulevina vuosina hankimme raskasta ajoneuvokalustoa vuorovuosin yhden ja kaksi raskasta pelastusajoneuvoa. Tämä uudistaminen on kuitenkin jatkossa entistä haasteellisempaa ja muutos tulee viemään ennakoitua kauemmin. Nostolava-auton hankinta on todennäköisesti jaettava kahdelle vuodelle, alusta yhdelle vuodelle ja korityö toiselle vuodelle, jotta pystymme hankinnan toteuttamaan, Saloranta sanoo. – Saamamme avustukset ovat olleet vuodesta riippuen 50000– 100000 euroa, joten kohtuullisen merkittävistä summista on kyse meidän mittakaavassamme, sanoo palopäällikkö Esa Viiru. Sen seurauksena hälytystehtäviin kiitävien paloautojen keski-ikä kasvaa