12. ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. 16–31 Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. 8 Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. 48 4/ 20 10 27.5. Rutiinikeikasta pullosade s
044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi Suoritamme Weber-pelastusvälineiden kunnonvalvontaa uudella tehonmittausyksiköllämme. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 5900 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 yli 100 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Huolto lähellä ja nopeaa Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Ole tietoinen välineidesi kunnosta! RSX 200-207 V-EcoSilent. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. f i n s a t e c
Vaan kuinkas kävikään. Vapaaehtoisen palokuntatyön lisäksi on useita muitakin tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä. Kuva: Matti Vassinen. Siksi sopimuspalokuntalaisia ei voida tarkastella mitenkään erityisenä ryhmänä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ylipalomies Juhani Prokki (letkun päässä) ei provosoitunut, vaikka riehakas nuorisojoukko esti pääsyn kohteeseen Tampereen Näsinkalliolla. Asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi taannoin tv-haastattelussa, että kosteusja homeongelmiin on tartuttava myös seuraavan hallituksen ohjelmassa. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Ja kasvatetaan myös kunnon kansalaisiksi.. Ongelma on kuitenkin paha erilaisessa julkisessa rakennuskannassa, kouluista ja päiväkodeista paloasemiin. Pahinta on se, että epäpuhtaan sisäilman takia voi menettää työkykynsä. Viime vuonna palomiesten ammatillinen eläkeikä tyrmättiin siksi, että samaa ovea olisivat pian olleet kolkuttamassa muutkin ammattiryhmät. Kosteusja homevaurioita löytyy erilaisesta rakennuskannasta, pientaloista suuriin julkisiin rakennuksiin. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) esitti stm:lle suojaosuuden korottamista 300 euroon. Kukaan ei huvikseen halua viettää työaikaansa pihalle pystytetyissä parakeissa. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri sanoo, että miehet eivät sairastu epäpuhtaan sisäilman takia yhtä helposti kuin naiset. Rutiinikeikka, tuumivat Mansen brankkarit. Tuttu peruste Sosiaalija terveysministeriö ei esitä sopimuspalokunnassa toimivien työttömyysturvan suojaosuuden korottamista. Home kitkettävä paloasemilta Valtiovalta on käynnistänyt hometalkoot. Nousevaan polveen iski uho: ”valtion siat”, kuului huuto oman kunnan palomiehille. Perustelu tuntuu pelastusalan kannalta tutulta. Tampereen tapauksen tapaan on viranomaisen parasta olla provosoitumatta, vaikka ”nulikat” provosoivatkin. VPK-toiminnassa on tähän vahvat perinteet ja siellä opitaan hyviä taitoja. Sisäasiainministeriö avasi turvallisuusblogin, jossa kansliapäällikkö Ritva Viljanen kirjoittaa seuraavasti: Tarvitaan myös lisärahoitusta kolmannelle sektorille, jotta voidaan järjestää järkevää tekemistä nuorille. Parasta on se, että poliisi ja pelastuslaitos alkavat yhdessä miettiä toimintaohjeita tällaisiakin tilanteita varten. Perustelun kärki on yhdenvertaisuudessa. Senkin takia miesvaltaisilla työpaikoilla, kuten paloasemilla oirehtijat on otettava vakavasti. Paras olla provosoitumatta Tamperelaiset palomiehet hälytettiin sammuttamaan nuotioita Näsinkalliolle, jossa nuorisojoukko juhli vappua keskikaljan voimalla. Varsin monella paloasemalla kosteusja homeongelmat ovat olleet valitettavaa arkipäivää ja vasta aivan viime aikoina ongelmaan on alettu todenteolla etsiä ratkaisuja. Samasta asiasta on tehty myös kirjallinen kysymys eduskunnassa, johon sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä vastasi, että työttömyysturvajärjestelmässä työttömiä ei ole asetettu eri asemaan sillä perusteella, mistä työstä heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Kyllähän maailmaan ääntä mahtuu, mutta kun ”isin ja äidin kullannuput” päättivät ryhtyä riehumaan, jopa ikävin seurauksin, ei hulina enää ollut harmitonta. P.S. Toivottavasti Tampereen tapahtuma jää yksittäiseksi, vaikka vain muutama vuosi sitten samaa koettiin Helsingissä VR:n makasiineilla. Näin on jo käynytkin, kun Kotkassa palomiehiä on sairastunut astmaan eikä paineilmalaitetyöskentely ole enää mahdollista. Ongelmaa on valitettavasti myös vähätelty
Tuotantoeläimellä voi olla myös suuri taloudellinen arvo. s. Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. Palojen sammutus 62.8% Valistus 16.3% Ensihoito 9.3% Palotarkastus 7% Ensivaste 4.7% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Tiistai, 18.05 2010 14:40 Etusivu Palaute Sivukartta Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. Uuden navetan saa helposti rahalla, karjaa ei. Yksi kamera maksaa noin 10000 euroa. Lisäksi osa rakennuspaloista ja liikenneonnettomuustehtävistä sisältää eläinten pelastamista. 11 SIVU 55 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 4 /2 01 27.5.2010 8 Palomiehet pullosateessa Kari Vilkko 14 Vedensaanti palopaikalle kilometrien takana Pauliina Kankare 14 Jorma Honkalalle arvokas mitali kultaristein Pirkko Wahlfors 15 Ahti Kärjelle kansainväliset tehtävät mieleen 16 Astmadiagnoosi estää savusukeltamisen Tuula Ketola 18 Ihminen on paras mittari Tuula Ketola 20 Homeongelma riivaa monilla laitoksilla 24 Homeongelma vei Kotkan palomiehet uudelleen evakkoon Ulla Ylönen 25 Palomiehiä sairastunut astmaan 28 Väliaikaista kaikki on vaan Keravalla 30 Home syö palomiestä Jyväskylässä Maria Markus 40 Hälytysjärjestelmiin valtakunnallinen malli 41 Sinivilkku kertoo hälytykseen lähtijät 43 Puolustusvoimien pelastustoimi testissä 48 Pelastusopiston harjoitusalue 50 Palomiehen konstit katoavat käden taitojen myötä 51 Harjoitusalueen kunnostajalla riittää töitä 51 Mitä mieltä. Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. Valtaosassa tutkimuksia yhteisöä on lähestytty palomiestyön erityispiirteiden tai yhteisöä ylläpitävien arvojen näkökulmista. 38 Pelastustoimi hoitaa nykyään merkittävän osan ensihoitopalvelun tehtävistä. / . Kuntien ylläpitämän pelastustoimen infrastruktuuri sekä sen henkilöstön ja kaluston muodostama varakapasiteetti ensihoitopalvelun monipotilasja ruuhkatilanteita silmällä pitäen ovat yhteiskunnassamme voimavara, jota tulee voida hyödyntää myös suunniteltaessa alueellista ensihoitopalvelua. s. s. Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. Pelastusopiston eläinpelastuskurssilla marssittiin navettaan. 52 Uutta harjoitusmallia testattiin Jorma Kuikka 54 Suojautumisopas palokohteissa työskenteleville Tuula Hakkarainen, Kati Tillander, Tuomas Paloposki 56 Mitä tehdä kun väki ikääntyy. 44 Eläinpelastustehtävät ovat kasvaneet huimasti ja ne näkyvät mediassa. . Lämpökameraa käytetään hyvinkin erilaisissa tehtävissä ja niillä myös harjoitellaan säännöllisesti. Tästä näkökulmasta palomiesyhteisö määrittyy usein erilaisena tai poikkeavana. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. 32 Palomiesyhteisöä käsittelevää tutkimusta on alkanut ilmestyä enemmän 1990-luvun puolivälistä lähtien. Teimme pelastuslaitoksille laajan kyselyn niiden lämpökameroiden käytöstä ja paljonko alueella on niitä käytössä. 58 Ulkoisista pelastussuunnitelmista parempia ohjeilla ja harjoittelulla Kristine Jousimaa, Kyösti Survo 60 Pieni virhe vei Nou Hätä! -voiton Silja Siekkinen, Essi Tuovila, Heidi Kaakinen 61 Nou Hätä! -mestari tuli Jokivarresta Mira Leinonen 64 Emäntiä huijattiin pääemäntäpäivillä Mia Kunnaskari VAKIOT 3 Pääkirjoitus 11 Vieraanamme: Paula Risikko 57 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 27 Keskustelua 59 Keskustelua eläinpelastaminen lämpökamera nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä?” Reilusti yli puolet vastaajista valitsi palojen sammutuksen, toiseksi tärkein tehtävä oli valistus. ensihoito palomiesidentiteetti Lämpökamera on nykyisin työtä auttava työkalu siinä kuin muutkin palomiehen käyttämät työvälineet. Valitse kysely Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. s. Eläin kärsii, kuten ihminenkin. tässä numerossa ALAN JOHTAVA AMMATTILEH TI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s
Ammattikirjoja puoli sivua toukokuu.indd 1 17.5.2010 11:51:27. Hinta 18 euroa, sis. Tilaa kesäksi ajoissa, olemme suljettuna 12.7.25.7.2010. alv. Hinta 18 euroa, sis. Sähköpalon ennaltaehkäisy kotikonstein J ulkaisussa on muutettu suomalaiset tutkimukset sähköpaloista ja sähköpalokuolemista kansan kielelle. Lisätietoja messuista: www.turvallisuusmessut.fi Merkitse kalenterii si! Suomen johtavat ammattimessut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.-11.9.2010 Vuoden tärkeimmät päivät! Saman katon alla myös: TaMe_turvallisuus_pelastustieto180310_90x270.indd 1 25.2.2010 15:53:59 R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. alv. Julkaisussa tarkastellaan eri laiteryhmien syttymismekanismia ja kerrotaan keinoja syttymisen ennaltaehkäisystä kotikonstein. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Palovaroitinopas Nyt on ilmestynyt opas, joka auttaa valitsemaan huoneistoon tarkoituksenmukaiset palovaroittimet ja antaa neuvoja niiden tarpeellisesta määrästä, oikeasta sijoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Opas soveltuu pelastusja rakennuslupaviranomaisille, suunnittelijoille, asentajille, kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, asuntojen omistajille ja haltijoille, majoitusliikkeiden ja hoitolaitosten toiminnanharjoittajille sekä maahantuojille.SPEK opastaa 23, 48 sivua, 2010. Julkaisun on kirjoittanut Uudenmaan Pelastusliiton koulutuspäällikkö Aulis Partanen. Elävien esimerkkien avulla lukijan on helppo siirtää tilanteet mielessään omaan arkiseen elämäänsä. 75 sivua, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK
Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin akuuttiyksikön ylilääkäri Jouko Saramies sanoo, että jatkossa ensihoidon palveluja ja resursseja voidaan kohdentaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Luvassa on näyttäviä osastoja sekä runsaasti uutuuksia. Lisätiedot: www.tampereenmessut.fi Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali toivottaa messuvieraat tervetulleiksi. Kiinteistöturvallisuus-messut pureutuvat omaisuuden suojeluun, turvallisuustoimintaan, rakenteelliseen turvallisuuteen, sähköisiin turvajärjestelmiin, turvallisuuden valvontaan, vakuuttamisen sekä alan koulutukseen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Tapaturmat voitaisiin suurilta osin torjua, jos suojainten valinnassa otettaisiin huomioon silmätapaturmariskin lisäksi työnäkemisen vaatimukset. Lamatunnelmat eivät ole vähentäneet yrittäjien halukkuutta osallistua messuille eli osastojen myynti on hyvässä vauhdissa – aikaisempien vuosien tasolla – kertoo Tampereen Messut Oy:n myyntijohtaja Ville Keskinen. – Kyse on ensi vuonna voimaan tulevasta lakiuudistuksesta, jonka tarkoituksena on tehdä onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät pykälät selkeämmiksi ja korostaa poistumisturvallisuuden tärkeyttä. 6 4/2010 S yyskuun 8.–10. Uudistus ollee syksyllä jo siinä vaiheessa, että se tulee näkymään myös messujen teemoissa, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtaja Matti Orrainen. Yhteistoimintamallin mukaan ensihoidon ja pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Pelastuslaitoksen sairaankuljetuspäällikkö Jan-Erik Palviaisesta tulee pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö ja sosiaalija terveyspiirin ensihoidon osastonhoitaja. Kyse Turvallisuus-messut avoinna myös lauantaina on esimerkiksi pelastuslaitoksilla olevista käyttäjistä, jotka kuitenkin vaikuttavat hankintapäätöksiin sekä kuntien palopäällystöstä, työsuojelun ammattilaisista ja turvallisuustehtäviin osallistuvista vapaaehtoistyöntekijöistä. Lemin, Luumäen, Parikkalan, Ruokolahden, Savitaipaleen ja osasta Taipalsaaren ensihoitoja sairaankuljetuksen järjestämisestä on 1.1.2010 lähtien vastannut Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote), joka ostaa palvelut yrityksiltä. Uudistus tarjoaa mahdollisuuksia uusien ratkaisujen kehittämiseen, kun käytössämme on koko asemaverkko, monipuolinen kalusto, toimintavalmius kaikissa olosuhteissa sekä yhteiset tukipalvelut, perustelee Hokkanen. – Turvallisuus-messuilla esittäytyvät pelastustoimi, organisaatioiden pelastustoiminta, ympäristöturvallisuus, työturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työsuojelu sekä henkilöturvallisuus. Samalla pelastuslaitoksen ensihoidon henkilökunta siirtyy Eksoten palkkalistoille. Turvallisuus-messut ovat nyt avoinna myös lauantaina 11. Imatralla ensihoitoja sairaankuljetus on kaupungin sosiaalija terveystoimen omaa toimintaa. Työhyvinvointi-messut nostavat puolestaan esille työyhteisön ilmapiirin, työyhteisöjen vuorovaikutuksen, fyysisen ja henkisen kuormittumisen sekä työstressin. – Henkilökunnan toimipaikat ja sairaankuljetuskaluston lähtöpaikat pysyvät ennallaan. – Meillä on Eksoten kanssa sama toiminta-alue ja samat ongelmat. Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaneinaan Yritysturvallisuustoimisto, Pelastusopisto, Paloja pelastustieto ry, sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry, Suomen Palopäällystöliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Messuilla on otollinen tilaisuus puhua aiheesta, kertoo vanhempi asiantuntija Eero Korhonen Työterveyslaitokselta. Muutos koskee noin 20 työntekijää. Puutteita turvallisuuskulttuurissa – Silmätapaturmien torjumiseksi on tulossa kampanja, jotta vuosi vuodelta samoina pysyneet tapaturmamäärät saataisiin laskuun. Uudistuksen myötä kontaktipinta pelastuslaitoksen kanssa vahvistuu. Väki vanhenee ja etenkin maakunnan reuna-alueilla vakinainen asutus vähenee koko ajan. Asiakkaat saavat palvelut aivan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Samalla Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidon henkilökunta siirtyy sosiaalija terveyspiirin palkkalistoille. Teksti: Ulla Ylönen Ensihoito ja sairaankuljetus uusiksi Etelä-Karjalassa. syyskuuta, jolloin messuihin voivat tutustua hekin, jotka eivät pääse tapahtumaan arkipäivänä. E nsihoidosta ja sairaankuljetuksesta tulee ensi vuoden vaihteessa osa Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin toimintaa. Ensi vuoden alussa ensihoitoja sairaankuljetuspalvelujen järjestämisvastuu Imatraa lukuun ottamatta siirtyy Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirille. Mukana ovat alan keskeisimmät toimijat. päivä järjestetään jälleen kansainväliset Turvallisuus-messut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa tällä hetkellä Lappeenrannan ja osaksi Taipalsaaren ensihoidosta ja sairaankuljetuspalveluista. Oikein valittujen suojainten käytön laiminlyöntiä ei saa hyväksyä. Kumppanuussopimuksella pystymme hyödyntämään ammatillisen moniosaamisen sekä pelastustoiminnassa että ensihoidossa, sanoo Etelä-Karjalan pelastusjohtaja Erkki Hokkanen. – Ensihoitohenkilöstö pääsee myös käyttämään asiakastietojärjestelmäämme, mikä helpottaa hoidon tarpeen arvioimista, sanoo Saramies. Yhteistyöryhmän muut jäsenet ovat Eksoten akuutin vastuuyksikön johtaja, ensihoidon vastuulääkäri, EteläKarjalan pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Pelastuslakiuudistus esillä Turvallisuus-messujen vahvuutena ovat muun muassa ajankohtaiset alan teemat, kuten sisä asiain ministeriössä työn alla oleva pelastuslain uudistus. Messuillla on esillä myös Terveellinen työ -teemalla toteutettava eurooppalainen kunnossapidon turvallisuuskampanja, joka korostaa kunnossapitotöiden merkitystä turvalliselle ja terveelliselle työpaikalle. Tämän Pohjoismaiden merkittävimmän ja laajimman turvallisuusalan ammattitapahtuman kanssa yhtä aikaa järjestetään myös Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut. Hän kuuluu myös pelastuslaitoksen johtoryhmään ja maakunnallisen ensihoitojärjestelmän toiminnasta vastaavaan yhteistyöryhmään. Vakioina pysyneet tapaturmaluvut kuvaavat asennetta turvallisuuteen
– Voimme olla myös omalta osaltamme vaikuttamassa asioihin ja kansainvälinen yhteistyö avartaa. Olli-Pekka Ojanen toivoo, että FEU:n toimintaa tulevaisuudessa ohjattaisiin enemmän vaikuttajatahoksi Euroopan Unioniin. Inkeroisten VPK 7:52:00 3. Veikon Malja 2010 tulokset: 1. Kilpailu on ns. – Meillä on monia alan organisaatioita, jotka toimivat erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla. Kolmen joukkueen yhteisikä ylitti 84 vuotta. Suomen mestaruus saatiin lopulta selville ja 22 kilpailujoukkuetta kisasi suoritusajan. Samassa kaupungissa järjestö myös perustettiin. Parhaan joukkueenjohtajan palkinto matkasi Ouluun Jaakko Ylitalon mukana. Jatkossa järjestön lobbaamista, vaikuttamista, tulisi lisätä. Kilpailurata osoittautui tänä vuonna odotettua vaikeammaksi, mikä pitkitti kilpailua suunnitellusta aikataulusta. Veikon Malja -kilpailun järjestivät SPEK ja Helsingin Pelastusliitto HELPE. – Näin on mahdollisuus vaihtaa tietoja eurooppalaisten kollegoiden kanssa. FEU:lla on menossa monia hankkeita, joista yksi tärkeimmistä on hätäkeskuspäivystäjien kielenoppimistyökalu Multicom 112. Yhtä selkeästi hopealle kiilasi Inkeroisten VPK ja pronssia sai Pakinkylän VPK. Kilpailun haasteellisuus osoitti sen, miten tärkeä merkitys kilpailuradan suunnittelulla on. Porin VPK 7:40:30 2. Tampereen juhlakokouksessa puhunut järjestön puheenjohtaja Dieter Nussler totesi, että FEU haluaa yleisesti kehittää alaa myös tulevaisuudessa, ja että siinä työskentelevillä ihmisillä on hyvät edellytykset ja mahdollisuudet toimia. Alusta asti Suomen Palopäällystöliiton edustajana toiminnassa mukana ollut pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen sanoo, että eurooppalaisessa yhteistyössä on ehdottoman tärkeätä olla mukana. Parhaan kannustusjoukkueen palkinnon sai Malmin VPK Helsingistä. Yhteistyöpyyntö Yhdysvalloista Ojanen kertoo, että Yhdysvalloista sikäläisestä palopäällystöjärjestöstä on tullut yhteistyöpyyntö. Kilpailu järjestetään kerran vuodessa ja kilpailun voittaja saa vuodeksi Veikon Maljan, jonka on lahjoittanut Veikko Nummela, palokalustotehdas Nummela Oy:n entinen toimitusjohtaja. Asioiden eteenpäinviemiseksi olisi syytä kokoontua yhteen keskustelemaan asioista, Ojanen ehdottaa. Mielestäni pitäisi kehittää yhteistyötä, jotta tiedettäisiin, millaisia alan asioita milläkin foorumilla käsitellään. Kalustonkäsittelyn Suomen mestaruuden eli tutummin Veikon Maljan kaappasi mukaansa ylivoimaisella voitolla Porin VPK. H elsingin Senaatintorilla riitti vilskettä, kun 31 palokuntanuoriso-osaston joukkuetta eri puolilta Suomea otti mittaa toisistaan huhtikuun lopulla. Veikon maljaan voivat osallistua kaikki osastot riippumatta aiemmasta menestyksestä. 4/2010 7 Porilaiset kaappasivat Veikon Maljan Veikon Malja -kilpailu on palokuntanuorten Suomen mestaruus -kilpailu. Kuusi joukkuetta keskeytti. pimeä kalustokilpailu eli kilpailutehtävää ei kerrota etukäteen. Teksti: Esa Aalto Kuva: Tomi Timonen FEU juhli 15 vuotta Tampereella Juhlakokouksen osanottajat kokoontuivat yhteiskuvaan Tampere-talon edustalle.. – FEU:n organisoimat hankkeet ovat olleet tärkeitä ja tärkeintä on, että niiden tuotokset tulevat alalle hyödyksi. Muut voittajajoukkueen jäsenet olivat Vesa Välitalo, Arttu Korhonen, Jarkko Koivumäki, Hermanni Väisänen ja Niko Aronen. Juhlassa kuultiin järjestön 15-vuotisesta taipaleesta ja sen uusista hankkeista sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Olli-Pekka Ojanen toivoo enemmän yhteistyötä kotimaisten alan toimijoiden kesken. (Kuva: Samuel Siliin) E uroopan Palopäällystöyhdistys (FEU) juhli Tampereella 15 vuottaan. Pakinkylän VPK 8:06:00 Kaikki tulokset: www.spek.fi > Palokuntatoiminta > Kilpailut ja tapahtumat Viimeisessä tehtävässä nuorten oli siirrettävä loukkaantunut joukkueenjohtaja paareilla maa lialueel le. – Kilpailulautakunta sekä kilpailun johtaja Markku Haranne olivat kilpailun jälkeen hyvin tyytyväisiä. Mallia näyttää Malmin VPK. – Se on merkittävä edistysaskel ja näin voimme avata myös transatlanttiset suhteet palopäällystön järjestöyhteistyössä. – Saksalaisen Dieter Nusslerin puheenjohtajakaudella FEU:ssa on korostunut alan asiantuntijuus, mikä on ollut hyvä asia. Koulutusohjaaja Valtteri Tervala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä kertoo, että kisajärjestelyt onnistuivat hyvin. Voittoisana joukkueenjohtajana toimi Janina Holmström. Siksi FEU on ollut kehittämässä erilaisia projekteja, joilla halutaan myös yleisesti edistää ja parantaa turvallisuutta
Prokki sai nyrkiniskun Palomiehet pullosateessa – Maltti pelasti loukkaantumisilta Taitava tilanteen lukeminen ja rauhallisuus pelastivat pelastusyksikön vakavilta loukkaantumisilta Tampereella vappuaattona. paloesimies Juha Kaija Tampereen aluepelastuslaitokselta kiteyttää nopeasti syntyneen toimintakäskynsä. He huomasivat, että painava kuohuviinipullo oli särkenyt pelastusyksikön tuulilasin. Tilanteen edetessä poliisipartioita pyydettiin paikalle useita lisää. Näsinkalliolle kokoontunut, äänekkäästi yhteiskuntaa vastustava monisatapäinen nuorisojoukko esti yksikön pääsyä kohteeseen, haittasi tönimisellään sammutustehtävää ja lopulta tehosti vastalausettaan sankalla pullosateella. Jossain vaiheessa saatiin suihkutettua kaaressa kokko sammuksiin. – Pullot olisivat voineet sattua meihin tosi pahasti, toteaa ylipalomies Juhani Prokki, joka sai nyrkiniskun silmäkulmaansa sammutustyön aikana. Aluksi tilanne näytti normaalilta. Rutiinikeikka. Toisin kävi Tapahtumasarja alkoi vappuaattona klo 22.08, jolloin pelastusyksikkö T11 (1+4) oli palaamassa sairaankuljetustehtävää tukevalta keikalta asemalleen. Kädet kävivät ja yleisömassasta alkoi sadella pulloja, palomiehet huomasivat kauhukseen. 8 4/2010 P elastajat selvisivät yllättävästä tilanteesta vähäisin henkilövahingoin. Tässä vaiheessa esimies Kaija antoi poistumiskäskyn. Nuoret tarttuivat kiinni letkuun, Prokki horjahti ja vaahtoseos suihkusi Juha Kaijan silmiin. – Rutiinikeikka, ajattelimme. Sammuttaisimme nuotion ripeästi ja sen jälkeen väki saisi jatkaa juhlimistaan. Konemiehenä toimi palomies Sami Rantanen. Vaahdotuspistooli hajosi kahteen osaan säiliön repeydyttyä. ” 8 4/2010. Varjoranta yritettiin kaataa selkäpuolelta, jolloin sammutusasun huppu repesi. – Porukka kokoon, hallitusti autoon ja pakki päälle, vs. Juha Kaija yritti rauhallisella olemuksellaan saada väkijoukkoon järjestystä. Pahin oli kuitenkin vielä edessä: – Kuulimme napsahduksia. Kalustoon syntyi muutaman tuhannen euron vauriot. Kuin näkymättömästä käskystä tie sammuttajien edessä katkesi iskulauseita huutavaan väkimuuriin: ”Valtion siat”. Useita pullo”Nuoret tarttuivat kiinni letkuun, Prokki horjahti ja vaahtoseos suihkusi Juha Kaijan silmiin. – Pyysimme vellovaa väkijoukkoa väistymään, mutta jouduimme perääntymään ainakin kolme kertaa, Prokki muistelee. Poliisipartio pyysi apua Hämeenpuiston pohjoispuolella sijaitsevalle Näsinkallion puistoalueelle, jossa juhliva nuorisojoukko oli koonnut läheiseltä rakennustyömaalta evakuoimansa puiset kuormalavat tienoon valaisevaksi kokoksi. Periaatteena oli vaahdottaa kohde, jotta lavoja ei saisi tuikattua uudestaan tuleen. Juhani Prokki lähti kuljettamaan vaahdotuspistoolia letkuineen palomiesten Ville Varjorannan ja Juha Jänneksen tukemana. Teksti: Kari Vilkko Kuvat: Matti Vassinen, Kari Vilkko kasvoihin ja vaahtoista maata silmikkoonsa. Samaa tekivät poliisipartiot, joita paikalla oli kaksi. Kaija sokaistui hetkeksi. ”Luuletteko olevanne sankareita?” Osalla nuorista oli kasvot peittävä kommandopipo. Toisin kävi, Juha Kaija kertoo. Pullosateessa Käsirysyistä sammutuskamppailua kesti muutaman minuutin
Keski-Euroopassa, Tanskassa ja Ruotsissa on tavallista sytytellä paloja, jotta voisi kivittää paloautoja ja palomiehiä. 4/2010 9 ja poistettiin ajoneuvon katolta ja renkaiden takaa. Hänen mukaansa toimintamalleja aletaan välittömästi laatia yhdessä poliisin kanssa, jotta pelastajien työturvallisuus ja kaluston koskemattomuus taataan. Hulinoiva nuorisojoukko tarttui kuitenkin kiinni letkuun. Periaatteena oli vaahdottaa kohde, jotta lavoja ei saisi tuikattua uudestaan tuleen. Tilanteen rauhoituttua yksikkö kävi varmistamassa, että läheisessä museorakennuksessa kaikki oli kunnossa. Toisinkin olisi voinut toimia, ja silloin seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset, palopäällikkö Ari Vakkilainen vetää yhteen. Kevyempiä pulloja iskeytyi aurinkolippaan, etumaskiin ja kylkeen. – Pelastusjohtajan aloitteesta on perustettu työryhmä, joka laatii yhteistyössä poliisin kanssa ohjeistuksen. – Ulkomailla kyseessä on pääsääntöisesti yhteiskuntaan pettyneitä maahanmuuttajia. Vaahdotuspistooli hajosi kahteen osaan säiliön repeydyttyä.. Palomiehet seurasivat jalkamiehinä poliisin toimintaa. Tilanne päättyi pelastusyksikön osalta klo 23.00. Pahaa oloa puretaan poliisin lisäksi palomiehiin, koska nuorten lähtömaassa pelastusviranomaiset ovat Painava kuohuviinipullo poksautti pelastusyksikön tuulilasin vaihtokuntoon. – Rauhallisesti, provosoitumattomasti. Palopäällikkö Ari Vakkilainen kertoo, ettei väkivaltaa pelastusviranomaisia kohtaan tässä mittakaavassa ole aikaisemmin esiintynyt Tampereella saati sisämaassa. – Henkilöstömme toimi vaikeassa tilanteessa erittäin hyvin säilyttäen malttinsa. Ja vaikka kuinka vaatimattomalta tehtävä tuntuisi, suojavarusteet ylle: kypärät päähän, silmikot eteen, takit päälle, hanskat käteen, Juha Kaija opastaa vastaisen varalle. Vakava jälkipyykki Poliisi pidätti kymmenkunta nuorta ja jatkaa Näsinkallion tapahtumien tutkimuksia. Peruuttaessa pulloja iskeytyi aurinkolippaan, tuulilasiin, etumaskiin, kuljettajan sivulasiin ja katolle. Palopäällikkö Ari Vakkilainen inventoimassa vaurioita. Palokunta on hyvä vihollinen, koska se tulee kutsusta eikä tarjoile poliisin tavoin pamppua. Yksikkö perääntyi puiston käytäviä pitkin turvaan, missä mellakkavarusteinen poliisi järjestyi hajottamaan mielenilmauksen
Olisi tervetullutta, jos nuorten mahdolliset johtohenkilöt tulisivat tutustumaan työhömme. Näin heille valkenisi, mikä rooli pelastusviranomaisella yhteiskunnassamme oikeasti on. Niin hyvien puolella olevat toimivat.” Toimittaja Asta Tenhunen Savon Sanomissa 7.5.2010 Palomies Ville Varjoranta yritetään kaataa selkäpuolelta. paloesimies Juha Kaija (oik.) saattoivat huokaista helpotuksesta jo seuraavassa työvuorossa. Toinen tärkeä asia on Vakkilaisen mielestä arvokeskustelu. Pelastusviranomaisten rooli tunnetaan kaiketi huonosti meilläkin. Aika näyttää toistuuko vastaava täällä. Palomiehet Sami Rantanen (vasemmalla), Juha Jännes, Ville Varjoranta, ylipalomies Juhani Prokki, palopäällikkö Ari Vakkilainen ja vs. – Mutta se että palokunta on kiukun kohteena, tuntuu kuitenkin selittämättömältä. Arvokeskustelun paikka Näsinkallion nuoret olivat kuitenkin supisuomalaisia, joka ihmetyttää Vakkilaista. Hänen mukaansa ilmiö enemmänkin aaltoilee. – Pyysimme yleisövihjeitä, ja niiden perusteella jatkamme tutkimuksia. Trendinä nuorten niskurointi poliisia kohtaan on Kaarion mukaan ehkä hieman lisääntynyt pitkällä aikavälillä. tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Ossi Kaario Pirkanmaan poliisilaitokselta kertoo, että pahimmat riidankylväjät ehtivät vetäytyä taka-alalle poliisin saapues sa paikalle. Saattaa olla, että kaikilta osin asiaa ei saada selvitettyä. Edelleen tutkittavana on vahingontekoasia sekä se, onko taustalla valmiiksi suunniteltu isku, vai lähtikö palomiehiin kohdistuva häirintä käyntiin yllytyksestä. Teksti: Kari Vilkko ”Palomiehet ovat olleet niitä hyvien puolella olevia, siis tiedättehän, kavereita jotka pelastavat sorsanpojatkin ja auttavat, jos vaaria ottaa sydämestä. Kun nämä samat raggarit humalapäissään sammuvat kämppäänsä, palomiehet kiltisti tulevat, sammuttavat ja pelastavat. Kaario pitää hyvänä asiana, että pelastuslaitos ja poliisi ovat istuneet alas miettimään yhteisiä toimintaohjeita mellakkatilanteissa. Kiinniotetuille kahdeksalle nuorelle rapsahtivat sakot jo saman viikonlopun aikana niskoittelusta ja varomattomasta tulen käsittelystä. Muut hurrasivat ja kuvasivat videoita nettiin. ”Palokunta kiukun kohteena tuntuu selittämättömältä” P oliisin mukaan Näsinkallliolla juhli vappuaattona jopa neljäsataa 20–30-vuotiasta nuorta. – On hyvä olla yhteiset pelisäännöt, jos ja kun jotain sattuu. Vs. Maltti oli valttia T 11 -miehistölle vappuaattona. Tosin tässä vaiheessa tapaus on yksittäinen. Paikalla oli nelisensataa nuorta, joista ainakin parikymmentä heitteli muun muassa kaljapulloilla paloauton ikkunoita rikki ja palomiehiä päähän. – Meidän pitää suojautua itse, mutta myös lähentyä heitä. Nyt vappuna Tampereella palomiehet saivat köniinsä mentyään sammuttamaan Näsinkallion kauniille puistoalueelle tehtyä roihua. – Siihen asti me pelastusviranomaiset teemme sen mihin meidät on koulutettu ja mikä on meidän velvollisuutemme. – Välillä kiukku poliisia kohden nostaa päätään, välillä se on enemmän taustalla, Kaario on huomannut. 10 4/2010 usein poliisin tavoin valtion virkamiehiä, Vakkilainen puntaroi. Helsingissä palomiehiä kivitettiin Veturitallien palon aikaan. Kaarion mukaan nuoret olivat kotoisin laajalta alueelta, muun muassa pääkaupunkiseudulta ja osin ulkomailtakin. Lienevätkö nuoret tuoneet negatiivisen ilmiön mukanaan meille Tampereellekin. Vantteran miehen horjuttaminen jää kuitenkin yritykseksi, mutta sammutusasun huppu repeää.. – VR:n makasiinien palossa Helsingissä vuonna 2006 palokuntaa häirittiin. Hyväksyykö yhteiskunta sen, että saa poltella autoja, roskiksia ja nuotioita missä ja milloin vain
Lakiesitykseen onkin sisällytetty joukko ensihoitoon liittyviä uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa toiminnan laatua. Pelastustoimessa käytössä oleva palvelutasopäätös otettaisiin käyttöön myös ensihoitopalvelussa. Uudistuvassa ensihoitopalvelussa on tilaa ja tarvetta kaikille nykyisille toimijoille. Tälläkin hetkellä kunnan on mahdollista järjestää palvelut omana toimintanaan, yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai kunnan sisäisenä toimintana yhteistyössä kunnallisen pelastuslaitoksen kanssa. Riskianalyysissä olisi otettava huomioon alueen väestötiheys, väestöpohja, vakituinen ja vapaaajan asutus sekä matkailu. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia T erveydenhuoltolakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä ennen juhannusta ja se tulee sisältämään terveyspalvelujen sisältöä koskevat säännökset. Muutosta nykyiseen on se, että kunnan sijasta toiminnasta vastaa sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri tekisi palvelutasopäätöksen, jossa määriteltäisiin ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoidon henkilöstön koulutusvaatimukset ja tavoiteajat potilaan tavoittamiselle. Nykyisin sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta vastaa kunta. 4/2010 11 Vieraanamme Kirjoittaja Paula Risikko on peruspalveluministeri. Kuntien ylläpitämän pelastustoimen infrastruktuuri sekä sen henkilöstön ja kaluston muodostama varakapasiteetti ensihoitopalvelun monipotilasja ruuhkatilanteita silmällä pitäen ovat yhteiskunnassamme voimavara, jota tulee voida hyödyntää myös suunniteltaessa alueellista ensihoitopalvelua. Päätöksessä määriteltäisiin laatukriteeristö hankittavalle tai järjestettävälle ensihoitopalvelulle. Sairaanhoitopiirillä olisi käytettävissään vaihtoehtoisina järjestämistapoina ensihoitopalvelun hoitaminen itse omana toimintana, yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa tai hankkimalla palvelu ostamalla se julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Edellä mainitun takia lakiesityksessä lähdetään siitä, että sairaanhoitopiiri voisi alueellisesti päättää, miten ensihoitopalvelu olisi parhaiten rakennettavissa piirin eri osissa huomioiden tarjolla olevat vaihtoehdot. Palvelutasopäätöksen tulisi perustua alueen riskianalyysiin ja erilaisiin sairastumisja onnettomuusuhkiin. Esityksen mukaan ensihoitopalvelusta vastaisi jatkossa sairaanhoitopiiri. Palveluntuottajista päätettäessä palvelutasopäätös olisi keskeinen työkalu. Käsitteistä sairaankuljetus, sairasauto ja lääkinnällinen pelastuspalvelu luovuttaisiin. * * * Uudistusten keskeisimpänä tavoitteena ensihoidon osalta on ensihoitopalvelun liittäminen kiinteäksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Hallitusohjelman kirjoittamisen aikaan maassa käytiin kiivasta keskustelua nykyisen sairaankuljetusjärjestelmän epäkohdista. Ensihoito uudistuu terveydenhuoltolain myötä. Työkaluina tässä prosessissa olisivat ensivastetoiminta, palvelutasopäätös ja toiminnan johtamisjärjestelmä. Lakiesityksessä päivitetään myös terminologia vastaamaan nykypäivää. Lakiesityksellä mahdollistetaan nykyisten hyvien yhteistyökäytäntöjen jatkuminen myös tulevaisuudessa. Jatkossa ensihoitopalvelu suunniteltaisiin sairaanhoitopiirissä yhdessä terveydenhuollon muiden päivystystoimintojen kanssa. * * * Sekä pelastustoimi että yksityiset palveluntuottajat ovat esittäneet omat näkemyksensä siitä, mitä ongelmia on edessä, jos lakiesityksen suomat järjestämisvaihtoehdot hyväksytään esityksen mukaisesti tai ilman niitä. Järjestämisvastuussa olevan tahon näkökulmasta on kuitenkin oleellista, että olemassa olevat hyvät alueelliset ratkaisut ja käytännöt voidaan hyödyntää sekä yhteiskuntaa että potilasta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Ensihoitopalvelulla tarkoitettaisiin jatkossa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa pääasiallisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella. Kun toiminnan järjestämisvastuu siirtyisi kuntatasolta sairaanhoitopiirille, avautuisi mahdollisuus tarkastella ensihoitoa väestön näkökulmasta entistä tasapuolisemmin koko alueella. Lukuun ottamatta niitä kuntia, joissa sairaankuljetustoiminta nyt hoidetaan terveyskeskuksen omana toimintana, on ensihoito ollut varsin etäällä muista terveydenhuollon toiminnoista. * * * Pelastustoimi hoitaa nykyään merkittävän osan ensihoitopalvelun tehtävistä. Jatkossa puhuisimme ensihoitopalvelusta ja ambulansseista
Vahvensin komppanialähtöä vielä säiliöautoilla Luvialta, Eurasta ja Kokemäeltä. Päivystysvuorossa ollut palomestari Sauli Virtanen kuunteli hälytystä Virvestä. Samanaikaisesti Porin päällystöpäivystäjänä Karhu P3:na ollut Janne Kumpulainen kuunteli tilannetta Virvestä ja kysyi, tarvitaanko apua. Silloin Virtanen teki hälytyksen suuresta rakennuspalosta ja tilanne kasvoi komppanialähdöksi. Paikalle hälytettiin yksikkölähtönä linnuntietä lyhimmän matkan päässä oleva Panelian VPK:n sammutusyksikkö. Ensimmäisenä pelastuslaitoksen yksikkönä kohteessa kello 2.01.56 oli Eurajoen EJ11, joka ilmoitti osan rakennuksesta olevan täyden palamisen vaiheessa. Satakunnan hätäkeskus teki hälytyksen turvetehtaan mahdollisesta palosta automaatti-ilmoituksen vastaanottaneen vartiointiliikkeen ilmoituksen perusteella. Tuli tuhosi tehtaan tuotantoja varastotilat lähes kokonaan ja palo ulottui jopa kilometrin päässä sijaitseviin turveaumoihin. – Hälytyksen vastaanotettuani ilmoitin Häkelle välittömästi, että myös Eurajoen sammutusyksikkö (EJ11) menee kohteeseen, sillä Eurajoen paloasemalta matka on tien kautta lyhin. Kipinät lensivät turveaumoille Sauli Virtanen (Etelä P3) ryhtyi heti kohteeseen päästyään jakamaan tehtäviä Eurajoen ja Panelian yksiköille. Hän oli juuri viikkoa aiemmin käynyt kasvualustoja ammattiviljelijöille valmistavassa tehtaassa. Virtanen lähti välittömästi yksikkölähdön tehtävään, koska kyseessä oli riskikohde ja sen tavoittamisaika suuri. huhtikuuta kello 1.41.06. Rajavartioston helikopteri Turusta lensi avuksi sammuttamaan suolla olevia turveaumoja. Saman tien tehtävään liitettiin mukaan Panelian säiliöauto, Sauli Virtanen kertaa. T äyden palamisen vaiheessa oleva rakennus ja kytevät turveaumat olivat huhtikuun yössä näky. Porin ja Ala-Satakunnan päivystysalueen raja kun on juuri Eurajoella. 12 4/2010 Kekkilän turvetehtaalla Eurajoella Satakunnassa syttynyt raju tulipalo aiheutti mittavat vahingot. – Samalla aloin järjestää pelastuskomppanian jakamista vastuualueisiin yksiköittäin. Siinä olisi ollut ainekset suurempaan onnettomuuteen, jos palo olisi päässyt leviämään suoalueelle ja alueen muihin rakennuksiin. Kumpulaisen päästyä tilannepaikalle hänen tehtäväkseen tuli vesihuollon järjestäminen ja suon sammuttaminen Rajavartiolaitoksen helikopterin avulla. – Koska rakennus oli jo täyden palamisen Turvetehtaan raju palo pysäytti tuotannon Vedensaanti palopaikalle kilometrien takana Teksti: Pauliina Kankare Kuvat: Satakunnan pelastuslaitos, Pauliina Kankare. Palopaikalle hän saapui klo 2.04.55 ja hänen perässään ensimmäisenä hälytetty Panelian sammutusyksikkö. Sammutustöihin päästiin kunnolla käsiksi vasta, kun kalustoa ja vettä oli paikalla riittävästi. Satakunnan hätäkeskus antoi ilmoituksen rakennuspalosta tiistaina 27
– Reilun tunnin aikana se laski palavien turveaumojen päälle vettä noin 35 kuutiota. Haastetta toi kohtuukova tuuli, joka painoi kipinöitä suoraan tehtaan vierestä leviäville turveaumoille ja jopa kilometrin päässä suolla oleviin aumoihin. Helikopteri teki siellä yhteistyötä alhaalta käsin sammuttaneen tehtaan henkilökunnan kanssa. Vettä ajettiin palopaikalle kaikkiaan lähes 800 kuutiota. Näin turvattaisiin tehokas sammutustoiminta, painottaa Virtanen. Virtanen otti Häkeen yhteyttä viiden jälkeen. Helikopteria oli juuri edellisellä viikolla käyty esittelemässä Raumalla. Palokunta onnistui kuitenkin suojelemaan alueen muut rakennukset tulelta. Palomestari Sauli Virtasen oli keksittävä jokin toinen ratkaisu. – Rajavartioston helikopterin käyttö virkaapuna on erittäin hyvä palvelu. Karhu P3 sekä Rauman paloaseman työvuoKeKKilän KasvuTurvelaiTos ro kotiutettiin hieman ennen aamuseitsemää. Ne ovat materiaaleina jo itsessään hankalat sammuttaa ja lisäksi rakennus oli useiden vuosien aikana tehtyjen laajennusja muutostöiden vuoksi sokkeloinen. Toikuvailee. Suurimpana niistä oli vedensaanti, sillä kaikilla palokunnilla ei ole omaa säiliöautoa ja vettä piti käydä tankkaamassa kilometrien päässä.. Vaarana olivat myös sähköt, jotka aiheuttivat valokaaria. • Valmistaa kasvualustuotteita ammattiviljelijöille. • Vapo Oy:n omistaman Kekkilän muut tehtaat ovat Parkanossa ja Seinäjoella, lisäksi yhtiöllä on tehtaat Virossa ja Latviassa. Päivystysalueella on useita turvetuotantoalueita ja -soita, joten tämä oli kohde muiden joukossa. Rakennuksen läheisiä turveaumoja sammutettiin palokalustolla mutta itse turvesuolle oli sammutusautoilla mahdoton päästä. • Tuotanto on siirretty muihin yksiköihin, Eurajoella turvetuotanto jatkuu uusissa tiloissa noin vuoden kuluttua. Jälkivartiointi kesti viikon Sammutustyöt jatkuivat pitkälle iltapäivään. • Tehtaalla on töissä 35 henkeä, palon vaikutukset kohdistuvat 15 henkeen. Helikopteri nousi ilmaan Turussa minuutin yli kuusi ja oli Eurajoella puoli seitsemän aikaan. Suurin ongelma ja haaste oli kuitenkin vedensaanti. toukokuuta asti. Keskusteltuani Rauma P5:n Jussi Jalosen kanssa päätin tilata helikopterin heti, kun sen toiminta kohteessa olisi mahdollista. Helikopterin lisäksi turveaumoja sammutti tehtaan henkilökunta, joka pääsi aumoille jalan ja työkonein. – Sisältä kuuluneiden pamausten vuoksi kielsin pelastushenkilöstöä menemästä rakennukseen sisälle. Yhdessä laskettavassa vesipussissa on 2000 litraa vettä ja sen nopeasti tankattava määrä 1500 litraa. – Yhteistyö sujui hyvin. Turve on kuitenkin aina helposti syttyvä ja vaikeasti sammutettava aine, Sauli Virtanen luonnehtii. Hälytys tehtiin Häken kautta viiden aikaan, kopteri oli Eurajoella puoli seitsemältä. Sammutusautoilla sinne ei ollut mitään asiaa. Sauli Virtanen poistui palopaikalta kello 14.20 ja viimeinen palolaitoksen yksikkö seuraavana aamuna kahdeksalta. Satakunnassa Rajavartioston helikopteria käytetään virka-apuna useasti vuosittain. Vettä tankattiin noin kahden kilometrin päässä olevalta VR:n louhoskuopalta sekä noin viiden kilometrin päässä olevasta, Irjanteen kylän läpi virtaavasta Eurajoesta. Kun suurin riski palon leviämisestä oli ohi, alettiin vapauttaa kauempaa tulleita yksiköitä. • Palossa tuhoutuivat tuotantotilat ja varasto. Helikopteri laski aumoille vettä kaikkiaan 35 kuutiota. • Lannoitetehdas, tuotevarastot, toimisto ja korjaamo säilyivät vahingoittumattomina. Perille päästyään kopterista laskettiin maahan pintapelastaja, jonka kanssa Virtanen keskusteli, minne kopteri halutaan töihin. Turveaumojen sammuttaminen suolla ei olisi onnistunut ilman helikopteria Palomestari Sauli Virtasen mukaan Kekkilän turvetehtaan palossa oli monta haastavaa tekijää. Vedensaanti hidasti töitä Tämän hetken arvion mukaan palo syttyi tuotantokoneistosta ja lähti liikkeelle u:n muotoisen rakennuksen keskiosasta, tehtaan suonpuoleisesta päästä. Voimakas tuuli painoi kipinöitä turveaumoille, jotka syttyivät kytemään. Säiliöautoja piti tilata lisää ja etsiä riittävän isot vedenottopaikat. Sammutustöitä haittasivat myös sisältä kuuluneet kovat paukaukset. 4/2010 13 vaiheessa, sammutusyksiköiden tehtäviksi jäi muutamien metrien päässä olevien muiden rakennusten sekä läheisten turveaumojen suojelu. Koska palo oli edennyt jo täyden palamisen vaiheeseen, ei tehdasrakennuksen pelastamiseksi ollut mitään tehtävissä. Kopteri pääsi laskemaan turveaumojen päälle vettä, minne meillä ei ollut mitään saumaa. Lisää vettä helikopteri haki VR:n louhoskuopalta, samasta paikasta kuin säiliöautotkin palon alussa. – Viiden hengen helikopteriporukka oli sammutustöissä noin puolitoista tuntia. Yksiköitä oli 26, joista sammutusautoja yhdeksän ja säiliöautoja kahdeksan. Sammutustöihin osallistui kaikkiaan lähes 90 henkeä, joista päällystöön kuului kaksi ja alipäällystöön yhdeksän. Vasta kun sammutusyksiköitä ja vettä saatiin riittävästi kohteeseen, ryhdyttiin sammuttamaan tehdasrakennusta, kertoo Sauli Virtanen. Sen vuoksi Rajavartioston helikopteri Turusta päätettiin hälyttää heti, kun näkyvyys olisi hyvä. Kaikkiaan jälkivartiointia kesti kytevien turveaumojen vuoksi seuraavaan maanantaihin, 3. – Maaseudulla, jossa ei ole kattavaa vesiasemaverkostoa, lisäveden saanti tulisi turvata tehokkaalla säiliöajoneuvokalustolla. minta on tehokasta, sillä paluumatkallaan se kävi vielä sammuttamassa alkavan metsäpalon Köyliössä, Virtanen naurahtaa. Hänen mukaansa virka-apua Rajavartiolaitokselta pyydetään aina tarvittaessa, lähinnä metsäpaloissa, jolloin autoilla ei päästä kohteeseen asti. Hallissa tehtiin kasvualustoja puutarhoille, joten sisällä oli koneiden lisäksi paljon turvetta ja lannoitetta. Paikallisen sähköyhtiön mies tuli kytkemään sähköt pois koko alueelta ja sammutustöitä päästiin jatkamaan turvallisesti, Sauli Virtanen K ekkilän turvetehtaan tulipalon vaikutukset ulottuivat jopa kilometrin päähän
Selitys tähän oli, että Vesijärven ollessa vielä jään peitossa rantaan oli päivällä syntynyt isohko sulan veden alue ja innokkaana melojana Jorma oli jo aloittanut melontakauden. Hän on kuulunut myös Suomen Kanoottiliiton hallitukseen, jossa toimi 16 vuotta varapuheenjohtajana. Mitalin juhlallinen luovutus tapahtui palokunnan kevätkokouksen yhteyteen järjestetyssä tilaisuudessa, jossa olivat läsnä palokunnan jäsenten lisäksi Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, palopäällikkö evp. Ansioistaan palokuntatyössä hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali vuonna 1969 ja ansioristi vuonna 1979. Tiedottajan työn lisäksi Jorma on viime vuosina tuonut asiantuntemuksensa palokunnan käyttöön sääntötoimikunnassa, joka on uudistanut palokunnan säännöt sekä hälytysosaston ja nuoriso-osaston toimintaohjeet. Siksi onkin kuvaavaa, kun Jorma eräänä varhaiskevään iltana palokunnan pihalla totesi tämän kirjoittajalle, kuinka oli samaisena päivänä jo ehtinyt käydä sekä hiihtämässä että melomassa. Kun Lahden kaupungintalo paloi vuonna 1981, Jorman työpaikka oli kulman takana Rautatienkadulla. Tuolloisen poikaosaston alaikäraja oli kymmenen vuotta, mutta osaston vetäjät eivät raatsineet pitää häntä toiminnan ulkopuolella, kun pikkupoika oli jatkuvasti seuraamassa harjoituksia. Myös historiateosten päätoimittaja Jorma Honkala on ollut Lahden VPK:n 100-, 110ja 125-vuotishistoriateosten päätoimittajana. Jorma Honkalan ansioluetteloa katsellessa tulee mieleen, kuinka yksi ihminen onkaan ehtinyt olla niin monessa mukana. Innokas ylimelamies Palokuntatoiminnan lisäksi Jorma Honkala on innokas melonnan harrastaja. Hän on ollut pitkään Lahden Vesisamoilijoiden hallituksessa, ollen muun muassa ylimelamiehenä sekä varapuheenjohtajana. Lauri Pastila ja kaikkien mitalia anoneiden yhdistysten edustajat. Jorma Honkala kutsuttiin Lahden VPK:n kunniajäseneksi 10.11.1997, jolloin hän oli ollut palokuntatoiminnassa mukana 50 vuotta. 14 4/2010 T asavallan Presidentti myönsi 6. Monessa mukana Jorma Honkala on työskennellyt kirjapainoalalla, ensin Lahden Kirjapaino ja Sanomalehdessä kirjaltajana, faktorina ja tuotantopäällikkönä ja viimeksi Ecapainossa kirjapainonjohtajana. Siihen aikaan hälytykset tulivat lankapuhelimiin ja Jorma soittikin heti työpaikalleen ja ilmoitti, että kohta hänelle tulee hälytys, mutta hän on jo palopaikalla ja tuskin ehtii enää sinä päivänä töihin. Hälytysosastoon Jorma siirtyi vuonna 1956 ja VPK:n hallituksessa hän toimi 23 vuotta muun muassa varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Jorman aloitteesta ja ansiosta julkaistiin myös Palokuntanuorisotyötä Suomessa 100 vuotta 1908– 2008, jonka päätoimittajana hän keräsi tietoa palokuntanuorisotyön alkuajoista tähän päivään saakka. Hänet on nimitetty Vesisamoilijoiden kunniajäseneksi vuonna Jorma Honkalalle arvokas mitali kultaristein 1999. Jorma Honkala liittyi Lahden VPK:n jäseneksi seitsenvuotiaana vuonna 1947. Onnittelemme Jormaa huomion osoituksen johdosta! Teksti ja kuvat: Pirkko Wahlfors, Lahden VPK Palopäällikkö (evp.) Lauri Pastila (vas.) ja pelastusjohtaja Jari Hyvärinen olivat onnittelemassa Jorma Honkalaa.. Jorma oli ulkona havaitessaan liekit kaupungintalolla ja samalla kuuluivatkin jo vakinaisen palokunnan autojen sireenit. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hopeinen ansiomitali myönnettiin hänelle vuonna 2005. Muiden osastojen osalta työ jatkuu edelleen. Tulipaloissa etuajassa Pitkän palokuntauran aikana Jorma on ehtinyt moniin tulipaloihin, joihinkin niistä jo etuajassa. Ja niinhän siinä kävi, että sammutustyö jatkui silläkin kertaa iltamyöhään. joulukuuta 2009 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Lahden VPK:n kunniajäsenelle Jorma Honkalalle. VPK:n aloitteesta kunniamerkkiä olivat yhdessä anoneet Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys, Päijät-Hämeen Faktorit, Vesisamoilijat ja Lahden Vapaaehtoinen Palokunta. Opetusministeriöl tä hän on saanut vuonna 1991 Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun kultaisen ansioristin. Päätoimen ohella Jorma Honkala on toiminut aikuiskouluttajana ja toimittajana. Jorma on toiminut vuosikymmenten ajan palokunnan tiedottajan roolissa ja hoitanut yhteyksiä tiedotusvälineisiin. Suomen Kanoottiliitto on myöntänyt hänelle Melontaneuvos-arvonimen
Jos he tekisivät sitä vain työaikanaan laitosten järjestämänä, olen vakuuttunut, että koulutuksen määrä vähenisi. Yhteistyö kaikkien kanssa on hyvä asia, mutta pelkään, että paloalan järjestötoiminnan itsenäisyys hukataan, jos mennään suurempiin kokonaisuuksiin. – Muut olivat paloalan ihmisiä, mutta minä olen viimeinen siitä alkuperäisestä porukasta, hän sanoo. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Puheliaalle kaverille kansainväliset tehtävät ovat olleet mieluisia. ”E n tuntenut paloalaa, kun hain tehtävää. Kärjen mielestä pelastusviranomaisten osallistuminen vapaa-aikanaan järjestöjen koulutustehtäviin ei ole ristiriitaista. Ahti Kärjen mielestä virkamiesten on myös hyvä osallistua järjestötoimintaan. Hän toivoo, että kaikki alan toimijat tekisivät tämänkin kysymyksen eteen töitä yhteistyössä. Tiedän, että joissakin maissa kunnan töissä olevat saavat palokuntatoimintaan osallistumisestaan asuntoedun. – He ovat hyvin motivoituneita. Kun esimerkiksi sopimuksista on neuvoteltu, järjestön luottamuselimissä toimivat virkamiehet eivät ole osallistuneet neuvotteluihin. Ja järjestön luottamuselimissä on muitakin kuin pelastuslaitosten edustajia. Hänen mielestä uudessa pelastuslakiesityksessä ei huomioida sopimuspalokuntalaisia eikä sitä, miten hei”Kansainväliset tehtävät mieleen” tä saadaan tulevaisuudessa lisää. – Palokuntanuorten CTIF-kisat järjestettiin vuonna 1991 Lappeenrannassa ja niiden järjestelyissä olin keskeisesti mukana. – Kun olen tällainen ulospäin suuntautunut kaveri, niin sen myötä on mukaan tarttunut aina uusia tehtäviä. 21 vuoden aikana hän on ollut mukana kolmen suurtapahtuman järjestelyvastuussa ja mieleenpainuvinta on juuri ollut yhteinen tekeminen. Saksa on paloalan kansainvälinen kieli ja sitä olen opiskellut ja sen kanssa ihan hyvin toimeen tulenkin. Heitä tarvittaisiin, Ahti Kärki sanoo. Erityisesti Ahti Kärjen mieleen ovat olleet kansainväliset tehtävät, joihin hän pääsi heti tuoreeltaan tarttumaan. – En näe sitä pahana. – Järjestötoiminnassa on pidettävä huoli myös VPK:sta sekä väestönsuojelujärjestöistä. Hän kiittelee sitä, että yhä löytyy vapaaehtoista talkooväkeä. – Tämän kansainvälisen työn myötä olen saanut myös paljon ystäviä kansainvälisestä palokuntaperheestä. – Paloalan substanssi oli haettavissa ja omaksuttavissa ja ala otti uuden miehen nopeasti, hyvin ja ennakkoluulottomasti vastaan. – Mielestäni tähän pitäisi kehitellä houkuttimia. Toisaalta järjestötoiminta ei missään tapauksessa saa olla alistettuna virkamiehille, mutta esimerkiksi Kymenlaaksossa johtavien viranhaltijoiden osallistuminen järjestötoiminnan luottamustoimintaan ei ole ollut haitallista. Se on tärkeätä. 4/2010 15 Kymen läänin palontorjuntaliiton toiminnanjohtajaksi 21 vuotta sitten tullut Ahti Kärki jätti tehtävät nuoremmille, kun siirtyi eläkkeelle KaakkoisSuomen pelastusalan liiton toiminnanjohtajan tehtävistä. Ahti hymyilee. Palokuntatoiminnan kansainvälinen työ on ollut mielenkiintoista. Järjestötoiminnassa päivätyönsä tehnyt Ahti Kärki muistuttaa, että siinä mukanaolevien on syytä muistaa kaikki taustajoukot. Nyt puhutaan muun muassa turvallisuusalan keskusjärjestösuunnitelmista. Siihen haettiin järjestöalan ja koulutuksen osaajaa, virkamiesliiton järjestösihteerin tehtävistä palontorjuntaliittoon tullut Kärki kertoo. 4/2010 15. Ahti Kärki tuli tehtävään siinä vaiheessa, kun Suomen Palontorjuntaliitto uusi organisaatiotaan ja aluejärjestöissä aloitti päätoimiset toiminnanjohtajat. Ahti Kärjen mielestä on yhteiskunnallinen haaste saada uusia palokuntalaisia mukaan toimintaan. – Nuoria kyllä tulee mukaan toimintaan, kunhan olisi vetäjiä
Astmadiagnoosi estää savusukeltamisen palomieheltä 16 4/2010
T yöterveyslaitoksen poliklinikalla tutkitaan vuosittain noin 200 potilasta, joilla epäillään kosteusvauriokohteessa alkanutta työperäistä sairautta, tavallisimmin astmaa. Pitkittyessään sairaus kroonistuu, jolloin työja vapaapäivien ero vähenee tai häviää Lähde: Kirsi Karvala 2009 Ammattiastma Ammattiastmalla tarkoitetaan astmaa, joka on syntynyt altistumisesta työympäristössä esiintyville biologisille tai kemiallisille altisteille. Ollakseen ammattitauti, tarvitaan ensin altistuminen poikkeavalle mikrobikasvulle ja sitten sairaus, jonka oireet liittyvät työhön. oireeT Ammattiastman oireet: Yskä, limannousu, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen. – Oireet siis helpottavat vapaalla ja pahenevat työssä, sanoo Karvala. Kun astman pääasialliseksi syyksi voidaan osoittaa jokin työssä oleva tekijä, kyseessä on ammattiastma. Joukossa on muutamia palomiehiä. Tällöin kyse on monitekijäisestä tavallisesta astmasta. Kosteusvaurio voi vain saada astmaoireet esiin, mutta astma olisi voinut puhjeta muutenkin eli ilman työpaikan vaikutusta, Karvala toteaa. – Ammattitautidiagnoosit ovat sivupolku tässä kysymyksessä. Oireet liittyvät työhön, vapaapäivinä ja lomilla oireet poissa tai vähäisemmät. PEF-mittaus on periaatteessa yksinkertainen, mutta oikeaa puhallustekniikkaa on tarkoin noudatettava, jotta tutkimukset ovat luotettavia. (Lähde: www.tohtori.fi) Mallia Hollannista. Laajempi käsite työhön liittyvä astma sisältää kaikki astmat, joiden oireet pahenevat työssä, esimerkiksi rasituksen, pölyisyyden, kemikaalihajujen tai lämpötilavaihtelujen aiheuttamana. Tutkimukset osoittavat, että jopa kymmenen prosenttia väestöstä sairastaa sitä. On tragedia, jos hän sairastuu astmaan. Pelastettavien ja työkavereiden takia ei voi ottaa riskejä. Jos palomiehellä todetaan astma, hän ei voi turvallisuussyistä enää savusukeltaa työssään. – Mutta astma palomiehellä muuttaa työn. 4/2010 17 Teksti: Tuula Ketola Kuvat: Maria Markus, Tuula Ketola ja Kimmo Kaisto Apulaisylilääkäri Kirsi Karvalan mukaan astmadiagnoosi on tragedia palomiehelle, koska savusukellus ja tauti eivät sovi yhteen. – Tämä on paitsi lääketieteellinen, myös juridinen asia, huomauttaa Karvala. Lähde: Työterveyslaitos. Keuhkot tyhjennetään maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen maksimaalisella voimalla, mutta puhalluksen kestoksi riittää yksi sekunti. Astma on monitekijäinen sairaus: sen syntyyn vaikuttavat geneettiset tekijät, ympäristötekijät, infektiot ja allergiat. Tavallista arkielämää astma haittaa useimmiten vain vähän, sillä lääkityksellä tauti yleensä saadaan onneksi hyvin kuriin. Oireilevat ihmiset tutkitaan vastaanotolla ja ammattitautiepäillyissä henkilöt lähetetään jatkotutkimukseen. Olisiko tässä ideaa Suomellekin. Koulutuskierros työterveyshuollolle Työterveyslaitoksen lääkärit ovat tänä keväänä kouluttaneet työterveyslääkäreitä ja -hoitajia ympäri Suomea tekemään oikein PEFtyöpaikkaseurantaa. Esimerkkejä tyypillisistä ammattiastman aiheuttajista on vehnäjauho leipurilla, lehmän hilse maataloustyöntekijällä tai maalien isosyanaatit automaalarilla. Oireilun toteaminen Apulaisylilääkäri Kirsi Karvalan mukaan työpaikan asia on selvittää sisäilmaongelmat ja hoitaa ne kuntoon. Työn pitää olla aina turvallista. – Kosteusvaurioista aiheutuvassa astmassa yleensä kyse ei ole allergiasta, ja siksi ammattiastmaksi osoittaminen on haastavaa. Allergisoituminen kyseiselle tekijälle on johtanut astmaan. – Työterveyshuollossa pitäisi osata aina jo alkuvaiheessa tehdä PEF-työpaikkaseuranta, kun työntekijällä on työhön liittyviä astmaoireita, Karvala kertoo. – Ihminen puhaltaa 3–4 viikon ajan valveilla ollessaan kahden tunnin välein aina kolme kertaa peräkkäin mittariin. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana terveydellisissä asioissa. Yleinen sairaus Astma, krooninen keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, on Suomessa yleinen tauti. – Kahden tunnin välein puhallettava PEF-työpaikkaseuranta on astmapotilaalle työläs tutkimus, mutta se kannattaa tehdä, kertoo apulaisylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta. Tekniikassa on tärkeää puhaltaa ryhdikkäästi. Mittauksella selvitetään onko PEF-arvojen vuorokausivaihtelussa eroa työja vapaapäivien kesken. Lääkärin mukaan riippumatta siitä, onko kyseessä tavallinen vai ammattiastma, on tärkeää hoitaa työpaikan olosuhteet aina kuntoon. Työterveyshuollon työkalupakkiin kuuluu muun muassa sisäilmastokysely, jolla selvitetään ryhmätasolla oireilun laatu ja laajuus. Mitä varhaisemmin astma todetaan ja tulehdushoito aloitetaan, sitä helppohoitoisempi sairaus yleensä on. – Vähäiset oireilijat eivät päädy meille tutkittavaksi, Karvala sanoo. Niin sanottua homeastmaa esiintyy Suomessa eniten sairaaloissa, kouluissa, toimistoissa ja päiväkodeissa. Karvala tietää, että Hollannissa palomieskoulutuksen alkaessa opiskelijalle selvitetään heti erilaiset urapolut ja työmahdollisuudet. PEF-mittaus = peak expiratory flow Kosteusvaurioastmassa PEF-työpaikkaseuranta on ammattiastmadiagnoosin kivijalka. Ammattiastma on korvattava ammattitauti. Puhallukset tehdään aina kolmen sarjoissa ja ne ovat teknisesti hyväksyttäviä, jos kahden suurimman puhalluksen välillä ei ole yli 20 l/min eroa. Oireiden sovittava ammattitautiin Jos palomiehellä epäillään ammatista johtuvaa astmaa, hänet on ensin tutkittava työterveyshuollossa. Tärkeää on puhaltaa yhtä usein sekä työettä vapaapäivinä. Astma on pysyvä sairaus, joka kuitenkin saadaan hyvin kuriin lääkityksellä
Pikainen kos teusja homevaurioiden korjaustarve on Suomessa noin 250000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa, 1300 koulussa sekä 1200 hoitoalan rakennuksessa.. ” Ihminen paras mittari” Teksti Tuula Ketola Kuvat: Tuula Ketola ja Maria Markus Hyvä sisäilma vaikuttaa keskeisesti työntekijöiden hyvinvointiin työpaikoilla. Työterveyslaitokselta löytyy toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Tutkimus on alkuselvitystä perusteellisempi: siinä esimerkiksi rakennuksen rakenteita avataan ja niistä otetaan materiaalinäytteitä, jotka lähetetään mikrobianalyysiin Työterveyslaitoksen laboratorioon. – Hyvässä työyhteisössä sisäilmaongelmat selvitetään asiallisesti, huonossa ei. Selvitystyön pitää olla avointa työpaikalla. Se ei ole helppo, yksiselitteinen eikä nopea asia ratkaista. – Kaikkien on sitouduttava hommaan. Lisäksi se voi antaa viitettä ongelman aiheuttajasta. Esimiehelle ensin Jos palomies oireilee työpaikallaan, ensiksi hänen pitää kertoa esimiehelleen havainnoistaan. Toisaalta kaikki home ei ylitä hajukynnystä, sanoo Lappalainen. On tärkeää tutkia ilmanvaihtolaitteiston kunto ja toiminta. Ihminen on paras mittari ja se, ovatko olosuhteet parantuneet tehtyjen toimenpiteiden jälkeen. Lappalainen painottaa, että prosessin hoito työpaikoilla on yhtä tärkeä asia kuin itse mittaaminen. ”I hmisten omia kokemuksia valitettavasti aliarvioidaan, laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen Työterveyslaitokselta toteaa. Ryhmä koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, yhdestä tai useammasta työterveyshuollon ja kiinteistönhallinnan edustajasta, kohdetyöHuono sisäilma työpaikalla. Myös työsuojeluhenkilöstö osallistuu tilanteen selvittelyyn. – Vielä ei tiedetä tarkalleen, mikä aiheuttaa mikrobivaurioihin liittyvät terveyshaitat, laboratoriopäällikkö, ympäristöhygieenikko Sanna Lappalainen Työterveyslaitokselta sanoo. Työkaluna sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä käytetään, kun epäillään henkilöstön oireiden ja koettujen haittojen johtuvan sisäilmasta. Kiinteistönhallinta tai huolto tekee alkuselvityksen tai kuntotutkimuksen. Mitään ei kannata salata. Kysely soveltuu tehtäväksi yli 20 henkilön työpaikalle. Oireiden tarkkoja syitä ei kyselyä tehtäessä yleensä vielä tiedetä. Työsuojelupäällikkö koordinaattoriksi Riskinarviointi on tehtävä moniammatillisessa sisäilmaryhmässä. Tärkein mittari on kuitenkin ihminen itse. Kyselyn tulos kertoo, onko sisäilmasto-ongelmaa olemassa. Kommentti kuvastaa hyvin sisäilmaongelman kompleksisuutta. Ilmastointikanavia voidaan myös videoida puhtauden tarkistamiseksi. Tilanne arvioidaan, ja esimies ottaa yhteyttä kiinteistönhallintaan. – Työpaikan sisäilmaryhmän pitää määrittää tarkasti, mitä lisätutkimuksia tarvitaan, sopia niistä ja aikataulusta. – Jos työpaikalla haisee maakellarilta, homelähteitä on etsittävä. Jos palomies oireilee, hänen kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. – Rakennuksen alipaineisuutta voidaan mitata paine-eromittauk silla eli tutkitaan rakennuksen ilmatiiviyttä ja onko ilmanvaihto kunnossa, Lappalainen kertoo. – Kysely on halpa mittari ja sillä saadaan selvitettyä ongelman laajuutta, toteaa Lappalainen. Ilmastointikanavia voidaan myös videoida puhtauden tarkistamiseksi. Laboratoriopäällikkö painottaa, että jos yksikin työntekijä oireilee ja työterveyshuolto puoltaa lisätutkimuksia, niitä tulisi tehdä
– Se on huono asia, koska silloin ongelmat paisuvat ja maksavat sitä enemmän, mitä myöhemmin ne korjataan. Julkaisun mukaan korjaustoimenpiteiden tavoitteiden pitää olla realistisia ja mitattavia. Erityisesti täytyy panostaa suunnittelun, korjaustyön ja valvonnan laatuun: se mikä korjataan, korjataan oikein ja oikeassa järjestyksessä. Peruskorjausten yhteydessä Homevauriot on järkevää ja taloudellista korjata peruskorjausten yhteydessä, jolloin niiden korjaamisesta ei synny merkittäviä lisäkustannuksia. Puolessa vuodessa Työterveyslaitokselta on ilmestynyt tänä vuonna Kuntaliiton kanssa julkaisu Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Sisäilman toimintaan perustuva ratkaisumalli/Työterveyslaitos/Sisäilman hyväksiopaskirja. Pikainen kosteusja homevaurioiden korjaustarve on Suomessa noin 250000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa, 1300 koulussa sekä 1200 hoitoalan rakennuksessa. Nämä rakennukset muodostavat suuren osan Suomen rakennuskannasta ja ovat joka tapauksessa peruskorjausiässä. Haaste on iso. Laboratoriopäällikkö huomauttaa, että rakennuksien omistajille on pelkästään etua siitä, että ongelmista ilmoitetaan ajoissa. Asiat on tehtävä suunnitelmallisesti, aikataulutettuna ja kaikki selvityksen vaiheet on kirjattava ylös. Ryhmäkoon ei tulisi ylittää 10–15 henkeä. Työsuojelupäällikkö on sellainen, jos epäillään terveysongelmia. – Ryhmälle tarvitaan hyvä koordinaattori. Kosteusja homeongelmia on kaikessa rakennuskannassa. Myös kosteusja homevauriokorjaukset epäonnistuvat usein, ja sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairastelu jatkuvat korjausten jälkeen. Ympäristöministeriö koordinoi hanketta. Rakennusten kosteusvauriot aiheutuvat rakennusosien vanhenemisesta, suunnitteluvirheestä tai suunnitelman puutteesta, rakennustyössä tehdystä virheistä, puutteista rakentamisen laadun hallinnassa sekä puutteellisesta huollosta tai käyttövirheestä. Ryhmä voi pyytää ulkopuolisen asiantuntijan, esimerkiksi Työterveyslaitokselta, mukaan ryhmään. Erityisesti 1960–1980-luvun rakennuksissa on riskialttiita rakenteita sekä järjestelmiä ja sitä kautta homeongelmia. Tavoitteita tulisi asettaa kolmesta näkökulmasta: korjausprosessista, sisäympäristöön liittyen ja tilojen käyttäjien hyvinvointiin liittyen. 4/2010 19 hen kilö Sisäilmaongelman havainnut henkilö SISÄILMARYHMÄ – työsuojelupäällikkö – työsuojeluvaltuutettu – edustaja(t) työterveyshuollosta – edustaja(t) kiinteistöhallinnasta ja huollosta – esimies kohdetyöpaikasta – työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta – ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa Suunnittelu ja esiselvitykset Alustava arvio ja suunnitelma lisäselvityksistä Viestintä Tarvittavat lisäselvitykset Hallintatoimenpiteiden suunnittelu Viestintä Viestintä Viestintä Toimenpiteet Seuranta Työterveyshuolto Esimies, ts-valtuutettu, ts-päällikkö, muu nimetty henkilö Esimies, huoltomies, muu nimetty henkilö Kiinteistöhuoltoja hallinta Ongelman määrittely, riskin arviointi ja tavoitteiden tarkennus pa lau te te kn in en on ge lma haittailmoitus palaute oire ileva Arvioiden mukaan 600000– 800000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Huonon sisäilman aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Lappalaisen mukaan – joka on kiertänyt vuosia eri työpaikoilla tekemässä sisäilmatutkimuksia – joillakin työpaikoilla uskotaan hyssyttelyyn. Hallitus päätti vuonna 2009 käynnistää Kosteusja hometalkoot. Nykyisin koko toimintaketjussa on puutteita: kuntotutkimusten tekemisen, korjaussuunnittelun, korjaustyön sekä valvonnan osaamista on kehitettävä ja lisättävä. Alan toimijoille täytyy laatia pätevyysja osaamisvaatimukset. Jos kyseessä on ainoastaan esimerkiksi rakennukseen liittyvä rakenneongelma, koordinaattoriksi kannattaa valita esimerkiksi kiinteistöpäällikkö. Rakennuksen arvo säilyy sitä paremmin, mitä nopeammin viat huomataan ja korjataan. Ihmisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita ovat, että tilojen käyttäjien keskuuteen levinnyt epätietoisuus tilanteesta vähenee, sisäilmaan liittyvän oireilun esiintyvyys laskee verrattuna alkutilanteeseen ja hengitystiesairauksien osuus työterveyshuollon käynneistä on selvästi laskeva. Lähde: www.valtioneuvosto.fi Valtiovallan hometalkoot paikan esimiehestä ja työntekijöiden edustajasta. – Jos ihmisillä on ollut työpaikallaan huonon sisäilman aiheuttamia terveysongelmia, jotka ovat johtuneet mikrobivaurioista, ongelmat vähenevät onnistuneiden korjaustoimenpiteiden jälkeen merkittävästi puolessa vuodessa, Sanna Lappalainen sanoo
Välillisiä kuluja on myös tullut pelastuslaitokselle muun muassa päivittäisistä siirtymisistä ja hankalista työolosuhteista sekä sairauspoissaoloista, mutta niitä ei ole erikseen laskettu yhteen.. Viimeisimpiä ovat olleet Ylivieskan ja Nivalan entiset paloasemat sekä Siikajoen kunnassa sijaitseva Paavolan paloasema, vs. Nämä kuuluvat niihin. – Simpeleen paloasemalla sisäilman laatu on huono ja henkilöstöllä on ollut oireita. Ongelmalla on ollut yhden henkilön kohdalla työkykyyn liittyviä vaikutuksia. Kustannuksista ei ole tietoa, mutta ainakin Porissa ne ovat merkittäviä. Tilanne ei ole kuitenkaan paha. Satakunnan pelastuslaitoksen paloasemilla on kosteusongelmia. – Kustannukset varsinaisista kosteusongelmista kohdistuvat pääosin vuokraisäntänä olevalle kunnalle. – Tällä on vaikutusta työntekoon, koska tiloja on jouduttu vaihtamaan toiseen paikkaan. 20 4/2010 Paloasemien kosteusja homeongelmat ovat valitettavaa arkipäivää monilla pelastuslaitoksilla. Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hallintotoimiston tiloissa on ollut kosteus ja homeongelma. – Ylivieskaan ja Nivalaan on rakennettu uudet paloasemat. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto K ysyimme pelastuslaitoksilta onko heidän alueellaan sijaitsevissa paloasemissa havaittu kosteusja homeongelmaa ja mitä mahdollisen ongelman korjaamiseksi on tehty. Ongelmiin on myös tartuttu, sillä rakennuksia on korjattu ja joillakin paikoin ongelma on vauhdittanut myös uusien asemien rakentamista. Homeongelmaa on pelastuspäällikkö Ilkka Vastamaan mukaan tutkittu vähemmän, mutta todennäköisesti sitäkin on. Jokilaaksot – Aina silloin tällöin nousee esille Jokilaakson pelastuslaitoksen alueella paloasemien kosteusja homeongelmia. Nivalassa oli toimistoja sosiaalitilat noin kahden vuoden ajan vanhan paloaseman tontilla vuokraparakeissa ennen uuden valmistumista. Mittaus tehtiin, koska talvella oli tullut muutamista kohdista vettä sisätiloihin, pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle kertoo. Korjaustoimenpiteitä on pelastuspäällikkö Harri Setälän mukaan tehty ja nyt tilannetta seurataan. – Lisäksi muutamalla paloasemalla on ollut epäily kosteusja homeongelmasta. – Kustannuksia ei vielä ole tullut, mutta jatkossa kylläkin tulee. 20 4/2010 – Asiasta on ilmoitettu kiinteistön omistajalle ja kunnostus on luvattu tehdä. Siikajoen kuntaan on suunnitteilla myös uuden paloaseman rakentaminen. Toistaiseksi työperäistä altistumista homeelle ei ole todettu, Vastamaa sanoo. Asema on nyt suljettu ja uuden aseman suunnittelu on aloitettu. Joillakin on oireita. Toki uusien paloasemien vuokrakulut ovat pelastuslaitokselle aina olleet suuremmat kuin vanhan paloaseman. – Lappeenrannan paloaseman osalta on tehty kyselytutkimus siitä, onko henkilöstöllä ollut ongelmia sisäilman johdosta. Yleensä paloasemaverkosto on kohtuullisessa kunnossa. – Kosteudesta on pelätty aiheutuvan lisäksi terveyshaittoja homeen takia. Myös syntyneitä kustannuksia ja vaikutusta työntekijöiden työkykyyn tiedusteltiin Etelä-Karjala – Imatran uudella paloasemalla on tehty hometutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, ettei ongelmaa ole. Kyselyn perusteella aloitetaan tarkemmat tutkimukset. Ongelma saattaa olla piilevänä ja esille tullessaan muuttaa tilanteen kokonaan, Ulf Westerstråhle toteaa. Paavolan paloaseman päätoimisen henkilöstön työskentelypaikka on siirretty Ruukin taajamaan Ruukin paloaseman lähistöllä oleviin tilapäisiin tiloihin. – Muilla paloasemilla, jossa on työpaikkoja, ei ongelmia ole ollut, mutta tilanne voi muuttua nopeasti, koska asemat ovat vanhoja. – Paloasemat vuokrattu kunnilta ”ehjinä” ja on sovittu, että välittömät remontit suoritetaan heti