VARHA KOULUTTAA pelastajat lähihoitajiksi PATIENT ZERO altistunut pelastaja ENSIHOIDON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ uusiksi Pohjois-Karjalassa on kiitelty koulutuskonsepti On-Scene 3/2026 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Palokuntaharrastuksella on myös merkittävä kasvatuksellinen rooli. Palokuntaleirit ovat harrastuksen kirsikka kakun päällä. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 3/2026 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Toiminnassa opitaan turvallisuustaitojen lisäksi muita hyödyllisiä taitoja, opitaan yhdessä tekemistä, ryhmäytymistä ja ryhmähenkeä sekä taitoa tarttua asioihin itse – nämä ovat asioita, joihin myös tulevat työnantajat kiinnittävät huomiota. Palokuntanuorisotoiminnan mahdollistajina va paaehtoiset aikuiset ovat tärkeitä ja avainasemassa. Tämä ei onnistu ilman osaavia kouluttajia, joten heihinkin on satsattava. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8369 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Mikko Nikkinen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON JOURNALISTINEN MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Tuhansia palokuntanuoria kokoontuu heinäkuussa Maskuun Häly-leirille. He saavat liian harvoin kiitosta omasta tärkeästä työstään, ja heistä jokainen on kiitoksensa ansainnut.. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Aluksi palokuntiin kelpasivat vain pojat. Tämä näkyy tänä kesänä myös Pelastustiedon somekanavien kautta, kun Kellokosken vpk-nuoret Viivi ja Emilia päivittävät leiriltä kuulumisia. Se antaa taas yhdelle sukupolvelle unohtumattomia muistoja ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta omassa harrastuksessa. Palokuntanuorisotoiminnalla on pitkät perinteet. Sopimuspalokuntiin toivotaankin lisää harrastajia, ja samalla jo toiminnassa mukana olevien kiinnostuksen säilymisestä on pidettävä huolta. Leiritoiminnalla onkin jo pitkät perinteet, sillä ensimmäisen valtakunnallisen palokuntanuorisoleirin järjestämisestä on 70 vuotta. Palokuntaharrastuksen etuna on maksuttomuus. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. He ovat sitä siinä arkisessa aherruksessa, kun palokunnissa järjestetään viikkoharjoituksia, mutta myös vetäessään oman palokuntansa nuorten osallistumista leireille. Ensimmäisen palokuntapoikaosaston perusti jo yli sata vuotta sitten Lahden VPK. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Se on etenkin tällaisina aikoina merkittävä asia, kun monessa perheessä joudutaan elämään tiukan talouden aikaa. PÄÄKIRJOITUS Palokuntanuorissa on tulevaisuus 4041 1029 Leirit ovat kirsikka kakun päällä
4 Pelastustieto 3/2026 60 Riskistä tuli totta: Patient Zero K U V A : T IM O Å H S
Lyyjynen 70 Lintusperspektiivistä 72 Näistä tykkään: Markus Viitaniemi 73 Arkistojen aarteita 74 Pelastustieto.fi & Roger-sarjis 20 Kenttäjohtaja korkeariskisten tehtävien kourissa 64 Päivä Paloasemalla on hyvä näyteikkuna pelastusalalle 38 Kaksi sähköautopaloa lyhyen ajan sisällä herätti 14 Kenttäjohtaja nyt – Rooli ja hyöty tehtävillä vaihtelee K U V A : M A R K O P A R T A N E N 54 Mervi Harju tyhmääntyy työnohjaajaksi. 3/2026 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastajien työ lisää syöpäriskiä 16 Huomisen kenttäjohtaja kaipaa ohjausta 18 Varhassa pelastajista lähihoitajia 26 Työnohjaus käynnisti ison muutoksen 28 Tieliikennepelastamista On-Scene 32 Puheenjohtajalta 33 Palokuntanuorten leirejä jo 70 vuotta 34 Eläkkeelle: Ilkka Kaarakainen 36 Mirafoni 42 Tilanneja johtokeskukset kaipaavat ohjausta 45 Vuoden ensihoitajat 46 Hyvinvointialuemuutos lisäsi johtajien taakkaa 47 Tero Mäki: Mitä tein väärin. 49 Väsynyt lanssari 50 Tulitöiden kurssinjohtajapäivillä hieno kattaus 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 66 Ulkomailta 68–69 Muistoissa: Markus Grönholm, Jorma U
Teams PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Opintomatka Renaultin tehtaalle 13.–17.9. Pariisi • Ulkoinen pelastussuunnitelma (UPS) 29.9. Tietojen vaihto ja kommunikointi oli tehokkaampaa, kun asiat sovittiin kasvotusten. Nuoria ja kouluttajia tulee ympäri Suomea ja maailmaa kahdeksasta eri maasta – ulkomailtakin kuutisensataa. Olin projektipäällikkönä vastaavalla leirillä Porissa 2014. Espoo • Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 7.–8.10. Leiriläisistä huolehtii noin tuhatpäinen joukko turvallisia ja luotettavia aikuisia. Lapua ja Porvoo • Tilanneja johtokeskusseminaari 1.10. Ensiavun alaisuudessa on luottoaikuisia, joiden puoleen voi kääntyä. Masku • Sopimuspalokuntaviikko 31.8.–6.9 • Sopimuspalokuntien rekrytointi ja tunnettuus 2.9. Täällä opitaan muitakin tapoja toimia ja opettaa asioita. Tavoitteena on myös, että yksikään leiriläinen ei lähde pois koti-ikävän tai kiusaamisen takia.” Lisää netissä ja somessa: haly2026.fi, IG ja FB: @palokuntaleirit ja TikTok: @halykissa. Tiedossa on ikimuistoisia elämyksiä yli kolmelle tuhannelle 7–17-vuotiaalle nuorelle. heinäkuuta 2026. Ei voi ajatella, että näin meidän alueella on aina toimittu. • Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 23.–24.9. ”Tämä on Iso ponnistus. Kaikessa on mietitty hiilijalanjälkeä kierrätyksineen ja jätteiden lajitteluineen. Tälläkin hetkellä vajaat 200 henkeä valmistelee leiriä, kertoo leirinjohtaja Mikko Rauhanen. 6 Pelastustieto 3/2026 TAPAHTUMA Kansainvälinen suurleiri Maskussa tuo tuhannet nuoret elämysten pariin AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Turvallisuuspäällikön peruskurssi verkossa 22.9.–3.11. Käytämme mahdollisimman paljon kotimaista ja lähellä tuotettua. Olemme tehneet ohjeita, miten toimia vastuullisesti leirillä. Ruokailukin on iso kokonaisuus, kun tuhannet syövät neljä kertaa päivässä. Käytännössä on vain yksi palkattu projektipäälliköksi, muut ovat vapaaehtoisia. ”Leirillä on esimerkiksi henkilöstöhyvinvoinnista vastaava. HML PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 11.9.–30.10. Helsinki • UAS-toiminnan jatkokoulutus Pelastustoimessa 10.–11.11. ”Näin isossa kokonaisuudessa pitää myös muuttaa ajattelutapoja. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Nuohoojien ja pelastusviranomaisten Kumppanuuspäivät 1.10. Jyväskylä 60 prosenttia tammi–toukokuun 2026 maastopaloista oli puistopaloja ja muita kuin metsäpaloja. Koulutusten jälkeen tiedossa on pelejä, kisoja, askartelua, vesisotaa, kiipeilyä ja hengailua. • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2030 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntanaisten tietoja taitokilpailu SM-Iines 13.7. Viime vuosina puistopaloja on ollut vähemmän (48 %) kuin metsäpaloja (52 %). (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) Palokuntanuorten kansainvälinen suurleiri HÄLY 2026 järjestetään Maskussa Turun kupeessa 11.–17. Kaikki eivät myöskään osaa käyttää hyvin Teamsia.” Leirin vastuullisuussektorin johtaja Juuso Virta kertoo, että tavoitteena on saada leiristä parempi kaikille kävijöilleen – niin nuorille kuin toimihenkilöille, samoin ympäristölle
Kimmo Kaisto Rantakulman VPK toimii tiivistyvällä kaupunkialueella, johon on seuraavana vuosikymmenenä tulossa lisää asuntoja 10000 henkilölle ja uusi tieyhteys saaristoon. FB ” 27.5. Sisäministeriö 1.6. Riikka Salmi, PeO 29.5. FB ” Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstö harjoitteli GFFF-maastopalomuodostelman toimintaa kaksipäiväisessä harjoituksessa Siilinjärvellä PS-pelastuslaitos 19.5. Operatiivisen henkilöstön sitoutuminen mahdollistaa nopeat lähtöajat ja hyvän valmiuden ylläpidon. IG ” Palosuojelurahaston rahoittaman COMPO-hankkeen työstötestejä. ”Palokunta toimii sammutusyksikön ja miehistöauton lisäksi omalla erikoisvalmisteisella piennostolavalla. inkoon_meripelastajat 31.5. Vierailemme aktiivisesti lähialueen varhaiskasvatuksen pisteissä ja osallistumme vanhempainyhdistysten tapahtumiin. LI ” Rymättylän VPK on saanut maaja metsätalous ministeriöltä Suomi liikkeelle -hankerahoituksen! rymattylan_vpk 31.5. Pystymme toimimaan ahtaissa kohteissa sekä painorajoitetuilla pihakansilla aina 20 metrin korkeuteen henkilönostimena. Lähimmät palokunnat sijaitsivat Turussa. Palokunnan vahvuuksia ovat monipuolinen osaaminen ja yhteisöllisyys.. Palokunnassa on myös aktiivista nuorisotoimintaa ja turvallisuusviestintää sekä veteraaniosasto”, kertoo palokunnan päällikkö Juhani Hallio. Keskeinen sijainti maakunnassa tuo mukanaan myös valmiussiirtoja. Palokunta on panostanut omaan kuntosaliin ja sen laitteisiin mahdollistaen jäsenten aktiivisen toimintakyvystään huolehtimisen.” Tänä vuonna 80-vuotiasta palokuntaa juhlittiin turvallisuustapahtumassa kaupunkilaisille ja myöhemmin pääjuhlassa. Pauliina Eskola 20.5. LI ” Sisäministeriön pelastusviranomainen on täydentänyt ohjeita drooniuhasta varoittamisesta ja vaaratiedottamisesta. Maastopalotehtäviin on lähdetty ulkosaaristoon asti. 3/2026 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Yhteisöllisyyden voimaa ” Suomeen rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä uusi, nykyisiä järjestelmiä täydentävä FI Alert -vaara tiedotejärjestelmä. Olemme onnistuneet saamaan toimintaan kaiken ikäisiä jäseniä pitäen ikärakenteen nuorekkaana.” Palokunnantalo on valmistunut 1957 ja uudempi operatiiviseen toimintaan keskittynyt asemarakennus 2020 puhdas paloasema -periaatteella. Pelastustoimen ohjeet löytyvät pelastustoimi.fi-sivustolta. Sammutuspuomina toimittaessa korin tilalle asennettavalla vesitykillä mahdollistetaan tehokas sammutustyö.” ”Hälytystehtävät vaihtelevat vuosittain 30–50:n välillä sisältäen pääasiassa rakennussekä maastopaloja. Mieleen ovat jääneet saariston maastopalot, joihin on pitkä etäisyys maalla ja merellä – kauimpana kesäöinen maastopalotehtävä Jungfruskärin saaressa ulkosaaristossa.” ”Järjestämme vuosittain turvallisuusviestintään liittyviä tapahtumia avoimista varautumisen 72h-illoista ja alkusammutusharjoituksista yleisiin pihatapahtumiin, joista suurimpana Päivä paloasemalla -tapahtuma. IG K U V A : R A N T A K U LM A N V P K Sotien jälkeen Kaarinan Rantakulman alueen uudisrakentajissa heräsi huoli paloturvallisuudesta. Julkaisemme aktiivisesti yleiseen turvallisuuteen liittyviä päivityksiä sosiaalisessa mediassa.” ”Palokuntanuorisotyö on tärkeä osa toimintaa. Siksi paikalliset asukkaat perustivat oman vapaaehtoisen palokunnan maaliskuussa 1946. Tilat ovat palokunnan omistuksessa ja itse talkoilla rakennettuja. Suurin osa on tullut mukaan toimintaan nuorena ja jatkanut harrastusta eri rooleissa. Työstimme hiilija aramidikuitua sisältäviä komposiitteja ja samalla altistettiin kymmenen sammutusasua. vietettiin aseman avajaisia peräti 50 hengen voimin. ”Rantakulman VPK:ssa on 61 jäsentä, joista 28 on hälytyskelpoisia
1 Se ei ole yksi pitkä tunneli, vaan siellä on lastauslaitureita kiinteistöihin. Saatatte myös saada videon missä kerrotaan erilaisia termejä palokuntaan liittyen mutta se on vielä salaisuus?. Turun Sanomat 4.6. Viestintäasiantuntija Antti Salminen Helsingin pelastuslaitos Yle 3.6. Savon Sanomat 6.6. Pieni sneak peak!?. Se voisi olla palokuntanuorten kestävän kehityksen tai turvallisuusajattelun edistäminen, nuorison tulevaisuususkon vahvistaminen. Mitä komissio tekee. Olemme pienten metsäteiden päässä, joten veden toimittaminen on haasteellista. ”Se järjestää palokuntanuorten maailmanmestaruuskilpailuja joka toinen vuosi. POIMINNAT @pelastustieto UUDET KESÄSOMETTAJAT!!☀️ Moi! Me ollaan Viivi (15) ja Emilia (14) Kellokosken vapaapalokunnasta. Molemmat olemme vielä nuoriso-osastossa mutta kohta hälyssä! Olemme molemmat tosi aktiivisia, käydään leireillä ja kisoissa, mutta myös oman palokunnan järjestämissä tapahtumissa. #vapaapalokunta #pelastustieto K U V A : T IM O Å H S K U V A : A M A N D A A H O Ensimmäinen puheenjohtajuus Valtteri Tervala aloittaa CTIF:n pelastusalan nuorisojohtajien komission puheenjohtajana syyskuun alussa. Haluan kaikki komission jäsenmaat mukaan tällaiseen.” Markolta Kellokosken VPK:n sometytöt. 3 Alue on laaja, ja vettä menee paljon. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Savuhan voi tulla sieltä mistä tahansa. Joka toinen vuosi järjestetään kansainvälinen symposiu mi, jossa palokuntanuoret eri puolilta maailmaa tapaavat eri teemojen äärellä. Me tullaan tekemään teille sisältöä Pelastustiedon Instagramiin ja Tiktokkiin, videot ovat palokunta-aiheisia, mutta ne ovat nuorten näkökulmasta, joten saatte tekin siitä ehkä lisää tietoa.?. Pelastuslaitoksilla on hyvä osaaminen neuvontaan, jos siihen vain saadaan kohdennettua resurssejakin. ”Neljä vuotta kestävällä kaudellani pyrin luomaan jotain sellaista, mitä kaikki 20 komission jäsenmaata voisivat yhdessä toteuttaa vuosittain. Joka neljäs vuosi ne järjestetään yhtä aikaa aikuisten kanssa. 2 Tiedon tarpeen kasvaminen on luonnollinen reaktio uusiin uhkiin. Viivi on harrastanut kohta 5 vuotta ja Emilia jo 6 vuotta!?. Tullaan julkaisemaan haastatteluja sekä sisältöä tapahtumista ja leiriltä. 8 Pelastustieto 3/2026 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Työpajoissa tuodaan esille myös eri maiden käytänteitä ja hy viä projekteja palokuntanuorisotoiminnassa.” Mitä uutta haluat luoda. Päivystävä palomestari Toni Pyökäri
Myös ensi vuonna huhtikuussa kokoonnutaan samassa paikassa. Puheenjohtajan näkemyksen mukaan ei pidä vatuloida eli sitku, vaan toimia heti. Ainoastaan kerran, vuonna 2014, on ollut enemmän maastopaloja alkuvuoden aikana. Molempien tapahtumien avaussanoissa Suomen Palopäällystöliiton hallituksen uusi puheenjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialueen konsernijohtaja Mika Kontio totesi, että mieluummin pitäisi tehdä ja toimia nyt eikä sitku. ”Yhteen kokoontuminen runsaslukuisesti ajankohtaisten asioiden äärelle. Osallistujia oli kymmenkunta eri pelastuslaitoksilta. Ei sitku. Kuluvan vuoden tammi–toukokuussa on ollut noin 1800 maastopaloa. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, jotka pitää tehdä nyt eikä sitku, Mika Kontio. Ennemmin nopeammin kuin hitaammin toimien.” Mikä erityisesti ilahdutti sinua puheenjohtaja-aikasi ensimmäisissä Varautumisen foorumissa ja Palopäällystöpäivillä. AJASSA TILASTO Maastopalojen määrä on laskenut vuodesta 2018 lähtien. Suomessa vastatulitekniikoita ei ole aiemmin koulutettu systemaattisesti maastopalojen hallintaan. Suomen Palopäällystöliitto järjesti toistamiseen Varautumisen foorumin ja Palopäällystöpäivät Tampere-talolla. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Puistopalojen osuus pienenee Vastatulitekniikkaa koulutettiin Kymenlaakson pelastuslaitos järjesti yhdessä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa Suomen ensimmäisen nykymuotoisen vastatulitekniikoiden käyttökoulutuksen Lieksassa toukokuun lopulla. Tähän hetkeen sopii varmasti huomio väestön varoittamiseen erilaisissa tilanteissa. Ei tule varmastikaan kenellekään yllätyksenä, että vaaratiedottaminen, syntyneestä tarpeesta julkaisukanaviin saakka, on varsin hidasta ja vaaratiedotteen purkaminen myös hidasta. Silti asiaan ei ole tartuttu tarmokkaasti eikä ajallaan ongelmaratkaisukeskeisesti. ”En halua yleistää, mutta kiinnitän itse tällaiseen helposti huomiota. Nyt.” Onko meillä tapana vaipua sitku-toimintatapaan. Kymenlaakson pelastuslaitos koordinoi hanketta, jonka tavoitteena on kehittää turvallinen ja valtakunnallinen koulutuskokonaisuus. Hallittuja polttoja hyödynnetään maastopalojen pysäyttämisessä tai niiden etenemisen ohjaamisessa. Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Teemu Veneskari kertoo, että koulutushankkeen taustalla on kasvava huoli maastopalojen muuttumisesta aiempaa haastavammiksi ilmastonmuutoksen seurauksena. 3/2026 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on nyt, eikä sitku. ”Sanoin tämän tosiaan ensimmäiseksi Varautumisen foorumin avauksessa ja tarkoitin silloin geopoliittinen tilanne huomioiden varautumisen suunnitteluun liittyviä tarpeita, jolla vahvistetaan väestön turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Aktiivinen osallistujajoukko ja näytteilleasettajien uutuudet.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Puistopalojen osuus pienenee Metsäpalo Puistotai muu maastopalo. Tiedossa asia kyllä on ollut
kesäkuuta 2026. 51°29’2 P 0° 02’ 8 L Palomiehet sammuttavat nostolavalta kierrätyskeskuksen tulipaloa Lontoossa 8. Kuva: Alamy/Lehtikuva
PELASTUSALAN MAAILMA
Rekisteritietojen perusteella Työterveyslaitos voi seurata työpaikkojen altistumistietoja ja syöpäsairastavuutta, ja työsuojeluhallinto voi kohdistaa valvonta-, neuvontaja ohjaustoimiaan Esimerkkejä IARC:in luokituksista. Tämä on herättänyt huolta niin pelastajien kuin työterveyden asiantuntijoidenkin keskuudessa. altistuminen aiheuttaa syöpää ihmiselle), eivätkä kerro mahdollisen syöpäriskin suuruudesta. Syöpävaarallinen ihmisille (Ryhmä 1) Todennäköisesti syöpävaarallinen ihmisille (Ryhmä 2A) Mahdollisesti syöpävaarallinen ihmisille (Ryhmä 2B) Ei luokiteltavissa ihmisille syöpävaarallisuuden osalta (Ryhmä 3) Pelastustyö Noki (nuohoojilla) Hitsaushuurut Kumiteollisuus Alkoholijuomat Prosessoitu liha Ulkoilman saasteet Yötyö Punainen liha Erittäin kuumat juomat yli 65 °C Bitumit (asfaltin valssaustyössä) Puusepäntyö ja kalustetyö Akryylikuidut Hiilipöly. Suomessa ammattitaudeiksi todetuista syövistä valtaosa liittyy asbesti altistumiseen. Mahdollisen ammattisyövän arvioinnissa tarkastellaan ensiksi, onko altistumisen ja syövän välillä lääketieteellisesti tunnettu ja riittävän vahva yhteys. Näiden lisäksi arvioidaan, vastaako altistumisen ja sairastumisen välinen viive lääketieteellistä tietoa kyseisen syövän synnystä. Tietojen perusteella voidaan tehostaa altistumiselta suojautumista. ALTISTUMINEN PELASTUSTYÖSSÄ Erityisesti pitkän työuran tehneillä altistuminen on saattanut olla hyvinkin runsasta. Ammattitautiepäilyjä tutkitaan Suomessa työterveyshuollossa, erikoissairaanhoidossa ja työlääketieteen poliklinikoilla. Lisäksi osa sammutusvaahdoista sisältää PFAS-yhdisteitä, joista nykyisin jo kielletty PFOA on arvioitu ihmisille syöpävaaralliseksi kokeellisen tutkimustiedon perusteella ja PFOS mahdollisesti ihmisille syöpävaaralliseksi. Teksti: Selma Mahiout, Oskari Lindfors, Aki Vuokko, Tiina Sanonen, Heikki Frilander ja Riitta Sauni · Kuva: Mikko Kukkanen AJASSA J ulkisessa keskustelussa nousevat esiin myös ammattitautidiagnostiikan käytännöt ja niiden oikeudenmukaisuus. Euroopan unionissa sosiaalivakuutuslainsäädäntö kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan, minkä vuoksi ammattitaudin määritelmät ja niihin liittyvät korvauskäytännöt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Ne ovat puhtaasti vaaraperusteisia (voiko ko. Syöpävaarallisille tekijöille altistumista tulisi vähentää tehokkaasti. Lisäksi arvioidaan, onko yksilön työssä altistuminen ollut riittävää aiheuttamaan vähintään kaksinkertaisen syöpään sairastumisen riskin muuhun väestöön verrattuna. Harvinaisemmat tapaukset keskitetään Työterveyslaitoksen työlääketieteen klinikalle Helsinkiin. 12 Pelastustieto 3/2026 Pelastajien työ lisää syöpäriskiä Pelastajat altistuvat työssään monenlaisille syöpävaarallisille aineille. Altistumista seurataan muun muassa altistumispäiväkirjojen sekä tarvittaessa mittausja monitorointitietojen avulla. Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa syöpävaarallisille altisteille ja työmenetelmille työssään altistuvat vuosittain ASA-rekisteriin. Suomessa ammattitaudin toteaminen edellyttää työtapaturmaja ammattitautilain mukaan, että tietyn altisteen tiedetään voivan aiheuttaa kyseessä oleva sairaus sekä yksilöllistä arviota työntekijän altistumisesta ja sen pääasiallisesta syy-yhteydestä sairauteen. Tämä koskee pelastustehtävien ennaltaehkäiseviä toimia, altistumista minimoivia teknisiä ja taktisia toimia pelastustehtävillä, altistumisen huomiointia pelastustehtävien jakautumisessa sekä oikeaoppista henkilösuojainten käyttöä ja niiden huoltoa tehtävien jälkeen. Useat tutkimukset viittaavat pelastustyön lisäävän tiettyjen syöpien riskiä. Sairastuneen ei tarvitse itse todistaa työhön liittyvää syy-seuraussuhdetta tai altistumisen riittävyyttä. Pelastusalan työssä syöpävaarallisia altisteita ovat palokaasuissa ja -savuissa esiintyvät myrkylliset aineet, joista parhaiten tunnetaan PAH-yhdisteet, bentseeni ja formaldehydi sekä vanhoista rakennuksista palamisen ja purkamisen yhteydessä vapautuva asbestipöly
3/2026 Pelastustieto 13 AJASSA erityisesti työpaikoille, joissa altistutaan syöpävaarallisille aineille. Myös muut tekijät lisäävät virtsarakon syövän riskiä. Virtsarakon syöpä on miesten neljänneksi yleisin syöpä Suomessa, naisilla se on harvinaisempi. Tämä ei ole riittävän korkea ammattitautidiagnoosin kannalta. Jatkossakin on siis tärkeää entisestään parantaa pelastustyön työsuojelua ja kehittää altistumiselta suojautumista.. Pelastajien rakkosyövän riski liittyy todennäköisesti PAH-yhdisteille, noelle ja dieselpakokaasuille altistumiseen. TYÖSUOJELUA PARANNETTAVA Terveydelle haitallisen altistumisen hallinta pelastustyössä on vuosien saatossa parantunut huomattavasti. SYÖPÄRISKI PELASTUSTYÖSSÄ Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n vuonna 2023 julkaisemassa asiantuntija-arviossa todettiin pelastajien työperäisen altistumisen olevan syöpävaarallista ihmisille. Siksi syöpävaarallisille aineille altistuminen työssä on pyrittävä aina saamaan niin vähäiseksi kuin mahdollista. Kaikki syöpätyypit eivät kuitenkaan ole nykytiedon valossa yhteydessä pelastajien työperäiseen altistumiseen. Pelastajien me sotelioomariskin arvioidaan olevan 1,58-kertainen työssään altistumattomaan väestöön verrattuna. Tärkein on tupakointi, joka lisää sairastumisriskiä noin 4–10-kertaiseksi. Esimerkiksi eturauhassyövän osalta pelastajilla havaittu lisäriski voi selittyä pelastajien muuta väestöä yleisemmällä eturauhassyöpäseulonnalla laboratoriokokein. Kun heitä on nykyään Suomessa noin 4600, pelastajilla voisi olla noin 0,1 lisätapausta verrattuna yleiseen väestöön elämänsä aikana. IARC arvioi myös muihin syöpiin sairastumisen ja pelastustyössä altistumisen välistä syy-seuraussuhdetta, mutta ei löytänyt siitä tieteellistä näyttöä. IARC:n mukaan riskin lisääntyminen pelastajilla on melko vähäinen – 1,16-kertainen työssään altistumattomaan väestöön verrattuna. Vaikka altistumisen aiheuttamat lisäriskit syövän kehittymiselle ovat tutkimustiedon valossa vähäisiä verrattuna esimerkiksi elintapoihin liittyviin tekijöihin, kaikki elämän aikana tapahtunut syöpävaarallisille tekijöille altistuminen lisää yksilön sairastumisriskiä. IARC:n arviossa todettiin myös epävarma yhteys pelastustyön sekä eturauhas-, paksusuolija kivessyövän, melanooman ja non-Hodgkinin lymfooman välillä, mutta työn ulkopuolisten tekijöiden vaikutusta yhteyteen ei pystytty sulkemaan pois. Koska asbesti ja toinen luonnossa esiintyvä kuitumineraali, erioniitti, ovat ainoat tunnetut mesoteliooman aiheuttajat, ammattitaudin hyväksymisen perusteiksi riittävät työperäisen asbestille altistumisen osoittaminen sekä riittävä altistumisen ja sairastumisen välinen viive. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että Euroopassa yleistyneet miesten PSA-seulonnat ovat lisänneet huomattavasti sellaisten vaarattomien eturauhaskasvainten diagnosointia, jotka eivät aiheuttaisi oireita tai lyhentäisi eliniänodotetta. Kun suomalaisista miehistä arviolta 15,2 jokaista 100000:ta miestä kohden sairastuu elämänsä aikana rakkosyöpään, pelastajatyön aiheuttama 1,16-kertainen riskin lisäys tarkoittaa, että pelastustyöstä johtuvia ylimääräisiä sairastumisia olisi 2,4 jokaista 100000:ta pelastajaa kohden. Mesoteliooma eli keuhkopussin syöpä on harvinainen sairaus. Pelastustyössä altistutaan kuitenkin edelleen syöpävaarallisille aineille. Näyttö on vahvaa ainoastaan mesoteliooman ja virtsarakon syövän osalta
Kyselyyn vastasi sekä kenttäjohtajia että ensihoidon hallinnollisia esihenkilöitä. Yli 65 prosentilla esihenkilöistä oli ensihoitaja AMK -tutkinto. Toistaan poikkeavat järjestelmät ja erilaiset työnkuvat loivat pirstaloituneen kokonaisuuden. Huomattava enemmistö oli suorittanut myös korkeamman asteen opintoja, joko YAMK-tutkinnon tai muun maisterikoulutuksen. Valtaosassa vastauksista (61 prosenttia) kenttäjohtaja lähtee kohteeseen automaattisesti tiettyjen korkeiden prioriteettien tehtäväkoodien perusteella, kun taas toisilla alueilla (31 prosenttia) hän voi itse päättää osallistumisestaan. KETKÄ KENTTÄÄ JOHTAVAT. Noin puolet (51 prosenttia) vastaajista ilmaisi, että työskentelee vain kenttäjohtoyksikössä. Lähes 70 prosenttia kenttäjohtajista. Toisaalta noin 5 prosenttia ilmoitti, että kenttäjohtaja ei saa kyseistä toimenpidettä tehdä lainkaan. TOISELLE SALLITTUA, TOISELLE EI Kohteeseen tullessa ensihoidon kenttäjohtaja toimii vastaajien arvioiden mukaan pääosin yhtenä ensihoitotiimin jäsenenä (36 prosenttia) tai ajoittain hoitotilanteen johtajana (28 prosenttia). Huomattava osa on myös jatkanut opintojaan; melkein puolella oli joko ensihoidon ylempi AMK -tutkinto (46 prosenttia) tai muun alan ylempi AMK-tutkinto (15 prosenttia) suoritettuna. Kirjoittajat: Eeva Saario, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja ja Dimitri Lisitsyn · Piirros: Marjut Makkonen tajia AMK (45 prosenttia) ja melkein 70 prosentilla oli ensihoidon operatiivisen johtamisen 30 op -opinnot suoritettuna. Kyselyyn vastasi myös 24 ensihoidon hallinnollisena esihenkilönä työskentelevää henkilöä. Yleisimmin vastaajilla (38 prosenttia) oli 11–15 vuotta työkokemusta kenttäjohtajan tehtävästä, ja noin 36 prosentilla oli 0–5 vuotta työkokemusta kenttäjohtajana työskentelystä. Tämä saattaa kieliä siitä, että osalla kenttäjohtajista voi olla verraten huomattavasti isommat potilaskontaktimäärät vuodessa. Pienempi osa tekee kenttäjohtovuorojen lisäksi työvuoroja erityistillannetai vaativien tehtävien yksikössä (19 prosenttia) tai tavallisessa ensihoitoyksikössä (12 prosenttia) sekä osittain myös tikessä tai lääkäriyksikössä. Vastaajia oli kattavasti eri yhteistoiminta-alueilta, ainoastaan Sisä-Suomen alueelta ei ollut yhtään osallistujaa. Pääosa oli kokeneita ensihoidon ammattilaisia; keskimääräinen työkokemus ensihoidosta oli noin 21 vuotta. POTILASKONTAKTEISSA VAIHTELUA Melkein puolet kyselyyn vastanneista kenttäjohtajista (45 prosenttia) hoitaa keskimäärin 1–2 ensihoitotehtävää päivässä, mutta vuosittaiset potilaskontaktit vaihtelevat huomattavasti, keskiarvon asetuttua noin 172 potilaskontaktin kohdalle. Mediaani oli tosin huomattavasti matalampi; noin 99 potilaskontaktia vuodessa. Lantiovyön laittamisen osalta lukemat olivat lähes samat. Kyselyyn vastanneita kenttäjohtajia oli yhteensä 101 ja heitä oli kaikilta yhteistyöalueilta (yta). Vastaajista 17 prosenttia kertoi, että kenttäjohtaja tuo vain erityisresursseja kohteeseen, kuten painelulaitteen, kätilön tai lääkärin. Kysely paljasti merkittäviä eroja siinä, miten aktiivisesti kenttäjohtajat osallistuvat hälytystehtäviin. Tästä johtuen kentältä nousi toive selvitykselle, jossa kenttäjohtojärjestelmän nykytilaa sekä tulevaisuuden odotuksia kenttäjohtotoiminnalle kartoitettaisiin valtakunnallisesti. Kenttäjohtototyö on edelleen vahvasti miesvaltainen ala; miehiä vastaajista oli noin 85 prosenttia. 14 Pelastustieto 3/2026 ENSIHOITO E nsihoidon kenttäjohtojärjestelmä jalkautui Suomeen vuonna 2011, kun sosiaalija terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta määritteli ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävät. Ehdoton valtaosa vastaajista (96 prosenttia) vastasi tosin, että alueen kenttäjohtaja voi itse päättää osallistumisesta tehtävälle. Kenttäjohtajien työkokemus ensihoidosta oli vaihtelevaa; keskiarvo oli noin 22 vuotta (vaihteluväli 7–43 vuotta). Noin 15 vuotta myöhemmin kenttäjohtotoiminta on edelleen jonkinasteisessa murrosvaiheessa, joka näyttäytyy kenttäjohtajien hyvin vaihtelevissa toimintatavoissa ja työnkuvissa eri puolilla Suomea. Myös esihenkilöistä enemmistö oli miehiä (79 prosenttia). Yli 90 prosenttia kenttäjohtajista sai aloittaa NIV-hoidon joko itsenäisesti tai konsultaation perusteella. Esihenkilötehtävissä toimivilla vastaajilla työkokemus ensihoidosta oli keskimäärin noin 20 vuotta, mutta vastaajien kesken vaihtelua oli aina 10:stä 38 vuoteen. Koulutustaustaltaan suurin osa kenttäjohtajista oli ensihoiKenttäjohtaja nyt Ensihoidon kenttäjohtajat ja hallinnolliset esihenkilöt vastasivat kenttäjohtajakyselyyn
Esihenkilökoulutusta kertoi saavansa vain noin 16 prosenttia kenttäjohtajista. Koulutuksia järjestetään kenttäjohtajille tyypillisimmin 1–2 kertaa vuodessa (43 prosenttia) tai 3–4 kertaa vuodessa (26 prosenttia). Kaikki ilmoittivat keskeisimmäksi tehtäväkseen ylläpitää alueen operatiivista toimintavalmiutta. Tutustu koko kenttäjohtajakyselyn dataan:. Arteriakanyloinnin sai suorittaa itsenäisesti tai konsultaation perusteella 30 prosenttia vastaajista, kun taas vajaat 70 prosenttia ilmoitti, että eivät saa missään tilanteissa laittaa potilaalle arteriakanyylia. Tyypillisimmillään kenttäjohtajalla oli johdettavanaan 21–25 ambulanssia (24 prosenttia) tai 11–15 ambulanssia (22 prosenttia). Juttu perustuu keväällä 2026 tehtyyn kyselyyn. MITEN KENTTÄÄ JOHDETAAN. Kyselyvastausten mukaan tämä koostuu pääosin vähintään kerran vuorossa tehtävien siirrosta (95 prosenttia), yksiköiden kuormituksen seurannasta (91 prosenttia), yksiköiden määrittelemisestä D-tehtäville (82 prosenttia) sekä valmiussiirtojen tekemisestä (45 prosenttia). Operatiivisen työn lisäksi kenttäjohtajilla on usein merkittävä rooli henkilöstön tukemisessa; defusingin tai henkisen purun käynnistäjänä (85 prosenttia), henkilöstön kouluttajana (75 prosenttia) tai teknisten purkukeskustelujen vetäjänä (55 prosenttia). Tämän lisäksi kenttäjohtajien rooli ja hyöty tehtävillä vaihtelee myös. Työvuoron aikana kenttäjohtajan työnkuva on hyvin monipuolinen. 3/2026 Pelastustieto 15 ENSIHOITO ilmoitti saavansa intuboida tajuttoman tai muun potilaan joko konsultaation perusteella tai itsenäisesti. HARVAT SAAVAT ESIHENKILÖKOULUTUSTA Kenttäjohtajien koulutusta järjestetään säännöllisesti joko koko ensihoidon henkilöstölle koskevina koulutuksina (65 prosenttia) tai yksinomaan kenttäjohtajille suunnatusti (51 prosenttia). Ainoastaan 3 prosenttia vastaajista kertoi, että johdettavia ambulansseja oli 45–50. Valtaosa näistä on toimenpidekoulutuksia tai teoriatestauksia. Tämän lisäksi kenttäjohtajilla on keskeinen rooli moniviranomaistoiminnassa toimien terveydenhuollon yhteyshenkilönä häiriötilanteissa (75 prosenttia) sekä virka-apupyynnön välittäjänä muille viranomaisille (61 prosenttia). Kuudesta kymmeneen johdettavaa ambulanssia alueella oli 16 prosenttia vastaajista. Seuraavassa osassa tarkastelemme kenttäjohtotoiminnan tulevaisuutta. Kenttäjohtajien vastauksista päätellen kenttäjohtaja tuo tukiresursseja kentälle (85 prosenttia), toimii tilannejohtajana päivittäistehtävillä (75 prosenttia) tai osallistuu usein tukiyksikkönä vaativiin ensihoitotehtäviin (70 prosenttia). Kyselyn perusteella voidaan todeta, että ensihoidon kenttäjohtotoiminta Suomessa on tosiaankin jakautunut: osassa maata painotetaan vahvasti operatiivista kenttätyötä, kun taas toisaalla rooli on siirtynyt enemmän toimistosta tai tilannekeskuksesta käsin tapahtuvaan tilannejohtamiseen
Kirjoittajat: Anu Venesoja, Christoffer Ericsson, Eeva Saario ja Dimitri Lisitsyn · Piirros: Marjut Makkonen tajan tehtävänkuvassa ja sen kehittämisessä näyttäisi olevan hyvinkin eriäviä näkemyksiä. Enemmistö (75 prosenttia) katsoi, että kenttäjohtajalla tulisi olla työpari – joskin yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että työparin ei tulisi olla lääkäri. Osa vastaajista jopa ehdotti kenttäjohtajan auton poistamista käytöstä ja painotuksen siirtämistä vahvemmin etäjohtamiseen ja sitä kautta kentän tukemiseen. Eräs vastaaja esittikin toiveen, että: ”Kenttäjohto nähtäisiin vihdoin organisaation toimintaa tukevana osa-alueena, jota kehitetään sen omista tarpeista, eikä ”liberona”, joka paikkaa lääkärityhjiötä, hoitaa ensihoitajan tavoin potilaita ja jos näiltä jää aikaa – voi kehittää johtamista ja varautumista.” LISÄÄ VUOROJA ENSIHOITOYKSIKÖSSÄ Yksi merkittävimmistä keskustelunaiheista kenttäjohtajien keskuudessa on ammattitaidon ja kenttätuntuman säilyttäminen. Ehdotusta perusteltiin työhön kyllästymisen ehkäisyllä ja halulla varmistaa, että kenttäjohtajat pysyvät kliinisiltä taidoiltaan yhtä pätevinä kuin ne, joita he johtavat. Vastaajien mukaan tässä mallissa kenttäjohtaja ei olisi enää ”lääkäritulpan paikkaaja” vaan puhtaasti operatiivinen johtaja, jonka työpiste on tilannekeskuksessa. Erään vastaajan mukaan: ”Työtä tehdään vuorossa valtavia määriä, josta selvästi suurin osa ei näy ensihoitajille.” Kun vastaajilta kysyttiin, minkälaisia tehtäviä kenttäjohtajan tulisi tehdä, hieman yli 70 prosenttia vastaajista ajatteli, että kenttäjohtajan ei ainakaan tulisi tehdä hallinnollisia esihenkilön tehtäviä virka-aikana. Myös määräaikaisia kenttäjohtajapestejä (esimerkiksi 5 vuotta) ehdotettiin, minkä jälkeen palattaisiin vähintään vuodeksi hoitoyksikköön. AUTOT POIS JA TOIMISTOON Toinen radikaalimpi näkemys vastaajilta ehdottaa kenttäjohtajan roolin irrottamista fyysisestä kenttätyöstä lähes kokonaan. KenttäjohHuomisen kenttäjohtaja kaipaa ohjausta Maanlaajuisesti hajanainen ensihoidon kenttäjohtojärjestelmä saattaa kaivata kansallista ohjausta. 16 Pelastustieto 3/2026 ENSIHOITO V altakunnallisen kenttäjohtajakyselyn perusteella näyttää siltä, että nykyinen kenttäjohtojärjestelmä on muodostunut hyvin vapaasti alueellisten tarpeiden mukaan, mikä on johtanut merkittävään hajanaisuuteen. Hieman yli puolet vastaajista kannatti kenttäjohtajalle säännöllistä kiertoa ensihoitoyksikössä, hieman vajaat 20 prosenttia ei halunnut ottaa tähän kantaa. OHJAUKSELLE TARVETTA Vastaajilta kysyttiin, miten he muuttaisivat kenttäjohtojärjestelmää, jos he saisivat päättää. Toisaalta lähes 90 prosenttia vastaajista ilmaisi, että suuronnettomuustilanteiden johtamisen tulisi kuulua kenttäjohtajalle. Hieman yli 20 prosenttia ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Kyselyn tulosten perusteella näyttäisi siltä, että nykyinen alueellinen. Yli 75 prosenttia kaikista vastaajista ilmaisi, että kenttäjohtajan tulisi osallistua fyysisesti ensihoitotehtäville. Kenttäjohtajien oman arvion mukaan toiminta seisoo tienhaarassa: kenttätoimintaa vai kasarmointia. KENTTÄJOHTAJAN MONET ROOLIT Kenttäjohtajien kuvattiin olevan ”moniosaajia ja yleismiehiä” ensihoidossa. Näyttääkin siltä, että ensihoidon kenttäjohtotoiminta seisoo tällä hetkellä tienhaarassa. Ratkaisuksi ehdotettiin mallia, jossa kenttäjohtajat kiertäisivät säännöllisesti ajamassa ”peruskeikkaa” tavallisissa ensihoitoyksiköissä. Tämän näkökulman mukaan kenttäjohtajan tulisi keskittyä 24/7 tilannekuvan ylläpitoon ja resurssien hallintaan toimistosta käsin. Kyselyyn vastanneet nostivat esiin huolen siitä, että pelkkä johtamisrooli saattaa vieraannuttaa kenttäjohtajan kentän realiteeteista ja ruostuttaa kliiniset perustaidot. Esihenkilöiden ja kenttäjohtajien näkemykset tehtäville osallistumisesta ja ensihoitoyksiköissä kiertämisestä poikkesivat merkittävästi toisistaan. Perusteluna käytettiin, että kohteeseen meneminen ja potilaan hoitaminen heikentävät kenttäjohtajan kykyä seurata koko alueen kokonaiskuvaa. Tulevaisuuden suunta nähdään kahdella tavalla: osassa vastaajien visioita siirrytään kohti entistä puhtaampaa operatiivista tilannejohtamista, kun taas toisaalta kenttäjohtaja nähdään edelleen vahvana hoidollisena lisäresurssina. Esihenkilöistä vain 45 prosenttia kannatti kenttäjohtajien osallistumista ensihoitotehtäville, kun kenttäjohtajien keskuudessa vastaava luku oli 85 prosenttia. Alle puolet vastaajista katsoi, että virka-ajan ulkopuolella kenttäjohtajat voisivat tehdä myös hallinnollisen esihenkilön tehtäviä (esihenkilöistä vajaat 50 prosenttia ja kenttäjohtajista reilut 25 prosenttia)
Suomi on laaja maa, eivätkä samanlaiset ratkaisut sovi kaikkialle jo pelkästään etäisyyksiin ja asukastiheyksiin liittyvien erityispiirteidensä vuoksi. Erityisesti viranomaisyhteistyön ja valmiussuunnittelun tulisi tulosten mukaan olla samanlaista kaikkialla Suomessa: ”Yhdenmukaistamista kautta linjan. 3/2026 Pelastustieto 17 ENSIHOITO kokeilukulttuuri on tullut tiensä päähän ja tarvetta olisi vahvemmalle valtakunnalliselle ohjaukselle. Erään vastaajan mukaan: ”Ensihoidon valtakunnallisessa strategiassa tulisi huomioida kenttäjohtajien rooli ja asetukseen tarkentaa lakisääteisiä tehtäviä. Juttu perustuu keväällä 2026 tehtyyn kyselyyn. STRATEGIALLA KESKEINEN ROOLI Vastauksissa pohdittiin myös sitä, että valtakunnallinen ensihoidon strategia voisi tuoda tähän valtakunnallisesti pirstaleiseen kenttäjohtotoimintaan jonkin tason yhtenäisyyttä tai linjauksia. Lisäksi kenttäjohtoalueiden tulisi olla yksikkömäärän puolesta riittävän laajoja, jotta ympärivuorokautisesti päivystävästä kenttäjohtajasta saadaan aidosti jotain lisäarvoa irti.” Muutosten osalta vastaajat korostivat avoimen ja rehellisen vuoropuhelun merkitystä. Kenttäjohtolisenssin suorittaminen verraten poliisiin.” HALUTAAN AITOA LISÄARVOA Kuten jutun alussa todettiin, nykyinen kenttäjohtojärjestelmä on muodostunut hyvin vapaasti alueellisten tarpeiden mukaan. Kenttäjohtajan hoidollista roolia tulisi tarkastella kriittisesti hoitoyksiköihin nojaavassa palvelutuotannossa. Toisaalta on hyvä muistaa, että liiallinen ohjaus voi johtaa siihen, että lopputuloksena on kompromissiratkaisu ja kenttäjohtojärjestelmä, joka ei sovi oikein mihinkään. Yhteisiä toimintamalleja huomioiden valmius ja varautuminen. Vastaajat kuvasivat, että esihenkilöiden, kenttäjohtajien ja ministeriön tulisi keskustella yhdessä siitä, mitä kenttäjohtotoiminnalla halutaan saavuttaa. Vastauksissa korostui toive valtakunnallisesti yhtenäisemmästä, jopa yhteistyöaluetasoisesta mallista. Kenttäjohtojärjestelmän ei tulisi olla vain hallinnollinen lisä, vaan pitäisi tuottaa aitoa lisäarvoa potilasturvallisuudelle ja ensihoidon operatiiviselle tehokkuudelle. Tutustu koko kenttäjohtajakyselyn dataan: 3/2026 Pelastustieto 17. Kuten eräs vastaaja kuvasi: ”Ytaalueille hyvin resursoitu johtokeskus, kentälle jonkinlainen tilannejohtajaverkosto.” Keskeisiä toiveita valtakunnalliselle asetustasoiselle ohjaukselle nähtiin koulutusvaatimusten määrittelyn, juridisen aseman selkeyttämisen ja tehtävänkuvien sekä lakisääteisten vastuiden tarkemman määrittelyn osalta. Valtakunnallinen ohjaus voisi sopivassa laajuudessa tukea kenttäjohtotoiminnan yhtenäistämistä erityisesti koulutusvaatimusten määrittelyn ja kenttäjohtajan viranomaisaseman selkiyttämisen osalta. Eräs vastaaja totesi: ”Ensihoidon kentän johtaminen pitäisi olla samanlaista valtakunnallisesti. Ihan tasa-arvon nimissä; eri puolilla Suomea kansalaiset saavat erilaista palvelua kuin toisella puolen.” Jopa 90 prosenttia vastaajista toivoi, että kenttäjohtajalla olisi virkahenkilön status
Koulussa oli tavallisesti kolme lähipäivää kuukaudessa, jolloin opiskeltiin intensiivisesti kaikkea tutkintoon liittyvää. Alkuun en päässyt oman ohjaajani kanssa samaan ambulanssiin, mutta se oli työvuorojärjestyksellinen ongelma. ”Pelastajatutkinnon opintojen an siosta ei tarvinnut aloittaa tyhjästä. Opittavien aineiden kanssa ei ollut suuria haasteita. Pelastajatutkinnon omaavien työntekijöiden kohdalla lisäkouluttautuminen on edellytyksenä työssä pysymiselle. Tutkinnon tavoiteaika on noin puolitoista vuotta. Opetuksen 25 viikkotuntia pitää sisällään myös ensihoidon harjoittelun.” PALJON LISÄÄ ITSEVARMUUTTA Akseli Aantaa, 41, valmistui reilut viisi vuotta sitten pelastajaksi. ”Näin opitaan yhdenmukaisesti, ja osaamista on helppo syventää harjoittelun jälkeen myös työelämässä. Heille ei aiheudu tulonmenetyksiä, ja he pysyvät työresurssina opintojen ajan, kertoo opetusja koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhasta. Terveydenhuolto on aina ollut lähellä sydäntä. Tämän jälkeen hän palaa virkatehtävien mukaisiin tehtäviinsä 12 tunniksi. Seitsemän viikon harjoittelun tein Paimiossa kotihoidossa. Itse ensihoitoa harjoittelimme pelastuslaitoksen ambulansseissa. Mallissa pelastaja suorittaa 24 tunKuvassa vasemmalta ensihoidon opettaja Mikko Virtanen Turun ammattiinstituutista, palvelujohtaja Olli Högmander Varhasta, tiimivastaava Jarkko Hiltunen Turun ammatti-instituutista sekä opetusja koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi ja opetuskoordinaattori Hanna Laine Varhasta. nin työvuoronsa aikana ensin 12 tunnin mittaisen työssäoppimisjakson kotiin vietävässä palvelussa tai vuodeosastolla. Tämän vuoksi pelastajilla tulee jatkossa olla perustason ensihoitajapätevyys. Ennen lähipäiviä oli usein kotija ennakkotehtäviä. Ensihoidon opettaja Mikko Virtanen Turun ammatti-instituutista (TAI) kertoo, että opetuksessa käytetään samanlaista ensihoidon välineistöä kuin Varhan alueen ensihoidon yksiköissä. Se ratkaistiin ja pääsin. Hän sai pilottikurssilta paljon lisää itsevarmuutta toimia ambulanssissa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ”V arsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) organisoituessa ensihoito siirrettiin kokonaisuudessaan pelastustoimelle. Pelastusja ensihoitopalvelujen uramallissa pelastajatutkinnon suorittaneet opiskelevat oppisopimuksella lähihoitajiksi (ensihoidon osaamisala). Akseli Aantaa (vas.) valmistui pelastajaksi reilut viisi vuotta sitten. Opetuksessa käytetään samanlaista ensihoidon tuttua välineistöä kuin Varhan alueen ensihoidon yksiköissä. Nyt hän valmistui hiljattain pilottikurssilta perustason ensihoitajaksi oppisopimuksella. Hänellä oli pohjalla myös kokemusta ensivastetoiminnasta ja ambulanssista. Vuonna 2025 alkaneelta pilottikurssilta valmistui kymmenen ja uusi kurssi aloitti huhtikuussa. Koulutus on ollut antoisaa ja antanut minulle paljon itsevarmuutta toimia ambulanssissa. 18 Pelastustieto 3/2026 HARJOITUS JA KOULUTUS Pelastajista lähihoitajia oppisopimuksella Varsinais-Suomessa räätälöitiin pelastajille oppisopimuskoulutus lähihoitajiksi yhteistyössä Turun ammatti-instituutin kanssa
Lisäkoulutukselle tuli tarve, kun ensihoito siirtyi yhdelle tuottajalle eli ensihoitoja pelastuspalvelulle. 3/2026 Pelastustieto 19 HARJOITUS JA KOULUTUS Työn ohessa opiskelua Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa tukee työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa. Tavoitteena on myös joskus päivittää oma ensihoidon osaaminen hoitotasolle.” Hän kehuu entisiä kurssikavereitaan fiksuiksi ja motivoituneiksi. Lisätietoa: www.jotpa.fi Kaikille pakolliset tutkinnon osat (55 osp): Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen (20 osp). ”Pelastajatutkinnossa on ensihoidon opetusta, mutta heistä ei tule terveydenhuollon ammattilaisia. Valinnainen tutkinnon osa (15 osp) Yhteiset tutkinnon osat eli YTO-opinnot (35 osp): Viestintäja vuorovaikutusosaaminen. Suurin osa koulutukseen hakeneista on suorittanut toisen asteen tutkinnon viiden vuoden sisällä ja työelämästä on jo kokemusta.” Högmander pohti koulutustarvetta ja ratkaisua siihen Terhi Kivijärven kanssa syksyllä 2024. Yhteiskuntaja työelämäosaaminen. ”Tämä on meillekin ensimmäinen ryhmämuotoinen räätälöity oppisopimuskoulutus aiempien yksittäisten sijaan”, Jarkko Hiltunen kuvailee. Varhan hankkeessa jatkokehitetään yhdessä pelastustoimen kanssa uramallia pelastajasta lähihoitajaksi. Varhan malli ei ole kuitenkaan suora kopio. Päällimmäisenä on ajatus, että voimme tarjota parempaa apua ihmisille. Poistoon menevä ambulanssi saatiin koulutuskäyttöön pelastuslaitokselta. Ensihoidossa toimiminen ( 40 osp). Osasta kustannuksista vastaa Jotpa-rahoitus”, Högmander kertoo. Lääkehoito lähihoitajan vastuualueella (10 osp). Varmasti oppisopimuskoulutuksen käyneitä hyödynnetään nyt muutenkin enemmän. Osalla oli jo kokemusta ambulanssista ja huumoria riitti. ”Saamme hyvää osaamisen kehittämistä eikä se maksanut Varhalle kuin työaikaa. Olen osana ensihoitavaa pelastajarinkiä, joka puoliksi ambulanssia pyörittää. Palvelujohtaja Olli Högmander Varhasta kertoo, että vastaavantapaista koulutusta on järjestetty muuallakin. Pilottikurssi vuoden 2025 alussa polkaistiin siis käyntiin todella tiukalla aikataululla. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen (25 osp). Tavoitteena on tehdä koulutuksesta pysyvä väylä, joka kasvattaa moniosaajia ja vahvistaa pelastajien ensihoitovalmiuksia. Kävimme läpi kaikki, mitä pitikin.” ”Olen töissä Salon paloasemalla. Kaikilla oli pelastajatausta ja ikää arviolta karvan alle 30 vuotta. Uuden 12-henkisen kurssin eka päi vä on alkanut Turun ammatti-instituutissa Ruiskadulla.. YKSI URAPOLKU LISÄÄ Hyvinvointialue on oppisopimusmal lissa kerännyt organisaatiot yhteen. Perustason ensihoidon oppisopimusmallia kehitetään niin, että työnkiertoon perustuvan oppisopimuskoulutus sujuvoitetaan yhdessä työelämän kanssa. Pientä säätöä on toki tehty matkan varrella. Mikko Virtasen mukaan tutkintoon kuuluu seitsemän viikon harjoittelu, ja opintojen aikana annetaan yhteensä viisi eri näyttöä. Uudelle kampukselle on kaavailtu ambulanssihallia. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (145 OSP) (Koko tutkinto 180 osaamispistettä) loppuvuodesta 2025 ja alkuvuodesta 2026 nivomaan opinnot yhteen oman ohjaajani kanssa. Osaamisalan opinnot (75 osp): Akuuttihoitotyössä toimiminen (35 osp). Näin voisi harjoitella myös esimerkiksi viikkohuoltoja. Pelastuslaitoksen ratkaisujen mukaan joka vuorossa yksi ambulanssi täytetään aina pelastajalla ja ensihoitajalla. Matemaattis-luonnon tieteellinen osaaminen. Koulutuksella avataan myös uusia urapolkuja. Oppisopimuskoulutuksen arvostus on noussut, kun aikuiskoulutustuki loppui. Tiimivastaava Jarkko Hiltunen TAIsta kehitti konseptia kuukauden päivät Varhan opetuskoordinaattori Hanna Laineen kanssa
Toimenkuva on sama, eli olen pelastajana pelastuksen ja ensihoidon puolella.” ”Opinnoissa on käyty läpi aika perusasioita, mutta ne ovat olleet silti mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Lukemista tulee varmasti paljon, mutta odotan innolla vanhan kertausta ja uuden oppimista.” Takana on nyt puolitoista kuukautta opintoja ja hän on innoissaan. En tiedä varmaksi, jatkuvatko opinnot seuraavaksi ensihoitoon liittyvällä opiskelulla. Sitä tulee olemaan Varhassa enemmän, ja olen mukana myös ambulanssiringissä. ”Käytännön harjoitteet ovat olleet hy viä – esimerkiksi, kun harjoittelimme siirtotekniikoita koulussa. Olen erittäin innoissani, koska asema on kiireellinen keikkojen puolesta – sitä kautta osaaminen sekä kokemus kasvavat. Motivaatio oli selkeä. Se on on hieno asia.” ”Työ on muuttunut siten, että ensihoitoa on nykyään todella paljon koulun vuoksi, noin puolet työajasta. Hyvä asia on se, että ensihoidon oppeja ja kokemusta saa kentältä paljon. Ne on voinut tehdä vapaa-ajalla rauhassa. Lääkelaskujakin tullaan varmasti kertaamaan. Ensimmäisenä koulupäivänä 14. ”Opinnoissa on tähän asti on käyty läpi lähihoitajien roolia vanhustyössä, siirtoja ja yleisimpiä "kansantauteja". ”Halusin parantaa ensihoitotaitojani. A arni Virtanen, 25, valmistui pelastajaksi joulukuussa 2025. ”Halusin laajentaa ensihoidollista osaamistani ja parantaa työllistymismahdollisuuksiani. ”Opintojen alku on vastannut hyvin odotuksia. Tavoite olisi saada opinnot loppuun ja tutkinto valmiiksi alle 1,5 vuodessa.” Keinäsen työpaikan toimipiste on muuttunut Turun keskuspaloasemaksi. Opin myös monia asioita tarvittavista sosiaalisista taidoista, kun pääsimme ryhmän kanssa järjestämään ohjelmaa hoivakotiin.” Virtanen ei osaa sanoa vielä, onko koulutuksessa kehitettävää tai parannettavaa. Halusin laajentaa osaamistani. Olemme käyneet läpi ”kansantauteja”, lähihoitajan taitoja ja roolia vanhusten kanssa työskentelyssä.” Alku on vastannut odotuksia A aro Keinänen, 25, valmistui pelastajaksi kesäkuussa 2025. Odotan innolla jatkoa, jolloin luultavasti pääsisimme pikku hiljaa ensihoidon pariin.” ”Työn ja koulun yhteensovittaminen on ollut tähän asti vielä suhteellisen helppoa, kun ei ole ollut hirveästi tehtäviä. Odotan myös sitä, että pääsen tekemään ensihoitoa oman ohjaajani kanssa. 20 Pelastustieto 3/2026 HARJOITUS JA KOULUTUS Aarni Virtanen valmistui pelastajaksi joulukuussa 2025. ”Siirtojen käytännön harjoitteet olivat hyviä. Pelastuspuolen asiat jäävät viikossa todella vähäiseksi, mikä ei palvele kehitystä siinä ollenkaan.” Aarni Virtasella on tavoite valmistua lähihoitajaksi vuoden 2027 lopussa. Töiden ja koulun yhteensovittaminen on ollut helppoa, kun koulupäiviä on niin vähän. Jotain tehtäviä pitää tehdä vapaa-ajalla.” ”Ensihoitoa on töissä paljon nyt koulutuksen myötä, mikä ei tullut yllätyksenä.” Keinäsen tavoiteaika valmistua on nyt kesä/syksy 2027. Työpaikkakin on antanut mahdollisuuden tehdä koulutehtäviä työaikana, jos on ollut tarvetta. Harjoittelu ehkä vähän jännittää, mutta mikään ei pelota. Monet ryhmässä minun lisäkseni ovat kuitenkin huomanneet, että esimerkiksi monet pelastuspuolen harjoitukset päivällä työvuoroissa jäävät meiltä usein välistä. huhtikuuta hän kertoi motiiveistaan hakeutua oppisopimuskoulutukseen lähihoitajaksi. ”Työpaikan toimipiste on vaihtunut Turun keskuspaloasemaksi. Aaro Keinänen valmistui pelastajaksi kesäkuussa 2025. Parannettavaa olisi ehkä koulutuksen rakenteessa ja loogisessa etenemisessä.” ”Kesäja heinäkuu ovat taukoa koulusta. Hän oli opintojen alkaessa töissä Uudenkaupungin paloasemalla. Toimenkuva on edelleen sama, eli hän työskentelee sekä pelastuksen että ensihoidon puolella