Pelastustieto 3/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sukeltajan PERUSMALLIT haltuun venekurssilla ENSIHOIDOSSA soi kesäduuniblues TARVITAANKO LAINSÄÄDÄNTÖÄ tukemaan sopimuspalokuntien toimintaa. 3/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN vedenalaiset vaarat
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
4041 1029 Vapaaehtoisella palokuntatoiminnalla on kunniakas historia. Jos toiminta loppuu, on hintalappu iso ja avun saanti lakkaa monin paikoin. Suomalaisen pelastustoimen syntyjuuret ovat vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa. Tulevaisuuden haasteista keskeisin on se, miten erityisesti vähenevän ja ikääntyvän väen alueilla pystytään pitämään kiinni turvallisuuden lähipalvelusta. Sopimuspalokuntatoiminta on arvokasta ja tärkeää, mutta sen pitäisi saada riittävästi tukea yhteiskunnalta. Sopimuspalokunnat ovat osa kokonaisuutta. Aika olisi katsoa alaa ja sen kehittämistarpeita kokonaisuutena, jossa tärkeää työtä kansalaisten turvallisuuden eteen tekevät kaikki pelastustoimessa, niin päätoimisesti kuin vapaaehtoisesti.. Kolmen vuoden kuluttua tulee kuluneeksi jo 190 vuotta maamme ensimmäisen palokuntayhdistyksen eli Turun VPK:n perustamisesta. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Toiminta on pysynyt vireänä halki vuosisatojen. Sanotaan, että vain liittyminen on vapaaehtoista, mutta toki vapaaehtoista on myös hyvästä harrastuksesta luopuminen. Onnettoman viestinnän alle hautautui hyvinvointialuejohtajan perusteltu ajatus siitä, kyetäänkö syrjäseuduilla huolehtimaan yhteiskunnalle tärkeästä toiminnasta, kun vapaaehtoistenkin voimavarat koko ajan vähenevät. PÄÄKIRJOITUS Tärkeää työtä tehdään yhdessä Myös rahasta pitää puhua. 3/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Onneksi kiinnostusta on riittänyt, sillä palokuntien lukumäärän vähenemisestä huolimatta toiminta on monin paikoin yhä vireää. Tämän vuoden aikana julkaistava toimintaohjelma antaa toteutuessaan keinoja vaikuttaa toimintaan, mutta tarpeellista olisi tarkastella koko pelastustoimen palvelujärjestelmän tulevaisuutta. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Dimitri Lisitsyn Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja totesi, että sopimuspalokunnat voitaisiin lakkauttaa. Silloin puhutaan myös rahasta. Meillä ei ole varaa ajaa sitä alas, vaan on kaikin keinoin kyettävä pitämään huolta olemassa olevasta – ja saatava entistä useampi kiinnostumaan tärkeästä työstä, jossa monen motiivina on kanssakulkijoiden auttaminen
4 Pelastustieto 3/2025 28 Karilla! Mutta apu on onneksi lähellä kouluttajakurssilla Bågaskärissä K U V A : K IM M O K A IS T O
3/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Lentosammutustoiminnan tulevaisuus 19 Valaisintesti innosti käyttäjiksi 32 Potilaana sukeltaja –anna happea 35 Mirafoni 36 Palontorjuntatekniikan huollossa ei saa oikoa 38 Turvallisuus-messut lokakuussa 39 Ääni kentältä 40 Gradu imaisi mukaan palokuntaan 42 Säästöjen etsintää Keski-Pohjanmaalla 44 Väsynyt lanssari 46 Puheenjohtajalta 47 Veikon Malja Nousiaisten VPK:lle 48 Yhdessä työturvallisuus paremmaksi 50 Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 52 Aarne & Dave 58 Pela 2.0 uudistaa Pohjanmaalla 60 Opinnäytteitä 61 Kalustonurkka: Laykka-sammutusrobotti 62 Alan tuoteuutuuksia 64 Ulkomailta 66 Onnettomuuksien ehkäisyä Levillä 68 AsemaHIIT – liikettä alaraajoille 70 Lintusperspektiivistä 71 Muistoissa: Uolevi Sandell 72 Näistä tykkään: Pia Niemi 20 Ensihoidon kesäduuniblues – paikat tiukassa 34 Oppia sukellusonnettomuuksien varalta 24 Pelastajajien käytännön taidot rapautuvat 14 Lainsäädännöllisiä tarpeita sopimuspalokunnille K U V A : M A R K O P A R T A N E N 54 Christoffer Ericsson tutki, mikä pitää ensihoitajat alalla
• Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • CTIF SM-kilp. • Muodostelman johtamisen työpaja 3.–4.12. tustiedon 4/2025 mukana kaikille tilaajille veloituksetta. Tarkempi ohjelma ja lisätietoja osoitteessa www.spek.fi/palotutkimuksenpaivat tai QR-koodin kautta. Viime vuonna kirjauksia oli 68 koko vuoden aikana. Tämän vuoden aiheina ovat muun muassa: keynote-puheenvuorot pelastustoimen varautuminen hybridiuhkiin sekä ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset paloturvallisuuteen, maastopalojen mallinnus ja simulointi, nykyaikaisen puurakentamisen paloturvallisuus, ydinvoimaloiden paloturvallisuuden tutkimus, poistumisturvallisuus, yhteiskunnan sähköistyminen ja sen vaikutukset paloturvallisuuteen sekä palontutkinnan tietotarpeet ja pelastusalan lainsäädäntöuudistukset. Naantali PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 17.9. Kaksipäiväinen tilaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Kuva on tapahtumasta Kalastajatorpalta syyskuussa 2023. elokuuta mennessä. Ilmoittautua voi vielä 3. Tampere PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Rak. 6.9. Päivät on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Helsinki • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 20.–21.11. Päivillä esitellään kattavasti palotutkimuksen kotimaisia ja kansainvälisiä saavutuksia. Palotutkimuksen päivät rahoittaa Palosuojelurahasto. Hyvinkää • Pelastusalan posttraumatyöpaja 23.–25.9. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Turvallisuuspäällikön peruskurssi verkossa 23.9–4.11. Päivien erikoisjulkaisu jaetaan PelasPalotutkimuksen päivät tarjoaa myös loistavan tilaisuuden verkostoitua palotutkimuksen polttavimpien aiheiden lisäksi. paloturvallisuus 26.–28.8. Laukaa ENSIHOITOALA • ERC Resuscitation 2025 Rotterdam, Alankomaat 23.–25.10., resuscitation.eu Palotutkimuksen päivät järjestetään 3.–4. syyskuuta 2025 Helsingissä Kalastajatorpalla. Laukaa • Viranomaispäivät 30.9. • Tilannekuva-analyysi ja viranomaisyhteistyö -seminaari 23.9. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK2 Tulisijat ja lämmitysjärjestelmät 13.–16.10. Sivustolla on linkit myös aiempiin Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisuihin vuodesta 2007 lähtien. Tapahtuma kokoaa yhteen pelastusja rakennusalasta kiinnostuneet henkilöt, kuten tutkijat, asiantuntijat, opiskelijat, tiedontuottajat ja tutkimustietoa hyödyntävät organisaatiot. Kimmo Kaisto. 6 Pelastustieto 3/2025 TAPAHTUMA Palotutkimuksen päivät ajan hermolla AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 17 pelastustoimen tehtävää, jossa on kirjattu toimenpide ”etsintä vedestä” huhtikuun 2025 loppuun mennessä. hybriditapahtuma Helsinki • Riskiasumisen turvallisuusseminaari 1.–2.10
Myös vahingontorjunta, ensivaste, muut tarkastustehtävät ja maastopalot nousivat esiin kaksinumeroisina lukuina. ”Noormarkun VPK ry:n toiminta tulevaisuuden osalta on vakaalla pohjalla. 3/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva tien päällä ” Uuden OYS sairaalan katolla oleva helikopterikenttä otettiin käytyöön helmikuun alussa. Aktiivisessa Noormarkun VPK:ssa Satakunnassa on noin sata jäsentä. @emergency_medicine_ camp 7.6. Otamme uusiksi jäseniksi pääosin valmiiksi peruskoulutettuja henkilöitä ja nekin koejäsenyyden kautta. Koko tiimi oppii, yksilö oppii. Autossa palokuntaveteraanit Jaakko Liukkonen kuljettajana ja matkustajana Markku Vuorenmaa. IG ” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on saanut EU:n sisäisen turvallisuuden rahastolta (ISF) osarahoituksen CBRNE-hankkeeseen, jossa parannetaan varautumista ke miallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin sekä ydinaseja räjähdeperäisiin onnettomuuksiin. Sieltä nousee hälytysosastoon vuosittain yhdestä kahteen henkilöä”, Joensuu kertoo. Hälytysosastoon kuuluu noin 30 henkilöä, joista aktiivisia on 23. Toimintoihin liittyy olennaisesti monipuolinen harjoitustorni erilaisiin pelastustoimen tilanteisiin. Se oli ensimmäinen Noormarkun kuntaan tullut paloauto. LI ” Nurmeksen satamassa treenattiin tänään muun muassa vedestä alukseen nousua eri tekniikoilla. Seuraavina tulivat rakennuspalot ja häkeen liitetyn paloilmoittimen tarkastustehtävät. Ensivasteen osaamistaso on hyvä, koska toiminnassamme on useita ensihoidon kanssa päivittäin työskenteleviä. Heidän osaamistaan on saatu jaettua muille ensiauttajille”, ker too Noormarkun VPK:n päällikkö Jarno Joensuu. @sarpielinen 8.6. Sosiaalinen media ei ole pelkkä tiedotuskanava – se on keino lisätä arjen turvallisuutta, kouluttaa kansalaisia ja vahvistaa vuorovaikutusta. Sopimusvahvuus on seitsemän henkilöä, ja tämä täyttyykin pelastustoimen hälytyksissä. Palokunnassa on hälytys-, tuki, varhaisnuorisoja nuorisosekä veteraaniosasto ja vuokrattava koulutuskeskus Leirikoski. Esimerkiksi vuonna 2024 Noormarkun VPK:lla oli 156 tehtävää. IG K U V A : T O M I V A S T A M Ä K I Palokunnan 100-vuotisjuhlaparaatissa oli mukana myös Noormarkun VPK ry:n entisöimä ja omistama Chev rolet vuosimallia 1927. Paraatissa oli myös pelastustoimen ajoneuvoja 1920-luvulta 2020-luvulle asti. IG ” Vuoden 2025 aikana somekanavamme ovat tavoittaneet jo yli 2 miljoonaa käyttäjää. Kentän sijainti on lyhentänyt merkittävästi ilmateitse saapuvien potilaiden hoitoonpääsysikaa. Vuonna 2023 valmistunut Noormarkun paloasema toimii puhdas paloasema -periaatteen mukaisesti erinomaisesti. Nuoriso-osaston toiminta on erittäin tärkeää. @finnhems 1.6. Listan kärjessä oli 34 liikenneonnettomuutta. Auto-, veneja mönkijäkaluston li säksi on myös ilmakaariteltat ja monipuo linen hälytysmuonituskalusto. Siitä ei tuomita, vaan opitaan. ”Hälytysosastolla on 52 pelastustoiminnan ja 12 ensivasteen harjoitusta vuosittain. Lisäksi Satakunnan osalla sopimuspalokunnilla ei yleisesti ole kykyä kemikaalisukellukseen, meillä se on myös kaasutiiviiden pukujen osalta. Kimmo Kaisto. LUP 31.5. Kymenpelastus 2.6. Suurimpia haasteita ovat edelleen päivälähtöjen vahvuuden täyttyminen sekä uusien pelastussukelluskelpoisten henkilöiden saaminen toimintaan. LI ” Kasvun asenne antaa luvan epäonnistua. Palokunta vietti satavuotisjuhliaan toukokuussa. Palokunnan vahvuuksiin voi katsoa tieliikennepelastamisen monipuolisen osaamisen
On niin tarkka kamera, että näyttää linnunpesästäkin munat. Mitä teet. Varautumisen maailma ei ihan tullut valmiiksi. #roperescuemedic #pvat #ensihoito K U V A : H IG H A D V E N T U R E O Y K U V A : JU H A H A S S IL A. Maanpuolustuskorkeakoulussa olen jättänyt aiheen väitöstutkimukseni esitarkastukseen. Miksi tähän työhön. 1 Yhdeksää karkuteille sännännyttä lehmää etsittiin Rautalammilla myös dronen avulla. Hybridivaikuttamisen häiriöt eivät kuitenkaan noudata toimivaltarajoja, joten johtamisen tulee toimia laajassa yhteistyössä. Esimerkiksi hyvinvointialueella on mahdollisuus uuteen toimijuuteen häiriöjohtamisessa. Monissa tehtävissä päädyin tukemaan varautumista ja väestönsuojelua. 8 Pelastustieto 3/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Olen väestönsuojelun ja varautumisen asiantuntija sekä meidän tiimin vetäjä. Yhteistoimintaa täytyy luoda, että kunnat, yritykset ja järjestöt pysyvät mukana, kuuluisien salassapitosäännösten estämättä. Minulle oli ensimmäinen kerta, kun pääsin käyttämään dronea etsinnöissä. Varautuu työkseen Markus Latva-aho aloitti hiljattain SPEKissä varautumispäällikkönä. SSPL:n järjestöpäällikkö Aleksi Peurala Yle 28.5. Mukana ollut kokenut ensihoitaja ja ensihoitotaustainen lääkäri toimivat kiinteänä osana köysipelastusryhmiä vaativien potilassimulaatioiden aikana. Kyllä on hyvä laite. Vanhempi pelastaja Jukka Korhonen Savon Sanomat 9.6. POIMINNAT @harrtfinland RRTD-2025 Rope Rescue Training Daystapahtuman yhteydessä toteutettiin ensihoitajille suunnattu Medic Training Days, jonka tarkoituksena oli harjoitella ja kokeilla vaativan ensihoidon viemistä putoamisvaaralliselle alueelle. 2 Yritykset ovat markkinoineet ympäri Suomea taloyhtiöille ja isännöitsijöille palveluita, ja ovat esittäneet vaatimuksena asioita, jotka eivät ole Suomessa vaatimuksia. 3 Eihän me sairaitakaan lopeteta, vaan yritämme parantaa niitä. SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto HS 31.5. Mitkä ovat tavoitteet. Tehtävä houkutteli, koska luvattiin yh teiskunnallisia kokonaisuuksia. Olin kaupungilla sekä pelastuslaitoksella valmiuspäällikkönä. Ei ole sellaista vaatimusta, että jonkun ulkopuolisen, kuten yrityksen, pitäisi käydä tarkistamassa palovaroittimia tai käydä vaihtamassa niihin paristoja. Kyllähän meidän silloin pitäisi kehittää olemassa olevaa järjestelmää, jos siinä on heikkouksia, eikä siirtyä suoraan lopettamiseen
Näin on otsikoitu tuorein pelastusalan onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma. Kuuman hellan käytön yhteydessä syttyy tulipaloja. Ikääntyville ihmisille on usein kodeissa keittiö vaaranpaikka. Lukumäärä vaihtelee vuosittain. Varoja ei myöskään käytetä pitkän aikavälin näkökulmasta, vaikka se olisi olennaista konkreettisten tulosten saavuttamiseksi. ”Esimerkiksi hallitusohjelmassa on todettu tavoite tulipalojen määrän puolittamisesta. Se ohjaa pelastusalan ennakoivan turvallisuustyön suunnittelua ja järjestämistä. Konkretialla tavoitellaan vaikuttavampaa yhteiskunnallista toimintaa. Yli 30 hehtaarin laajuisten metsäpalojen määrä kolminkertaistui EU:ssa vuosien 2006– 2010 ja 2021–2024 välillä. Esimerkiksi kesäisin maastopalot lisäävät tulipalojen määrää. AJASSA TILASTO Tänä vuonna pelastuslaitoksilla on ollut tammi–huhtikuussa 454 maastopalotehtävää. Viime vuonna samaan aikaan maastopaloja oli vain 60. Kotihoidon ja omaishoitajien tietoisuuden lisäämisellä voidaan vaikuttaa näidenkin vaaranpaikkojen ennalta ehkäisemiseen. Ihmisten tietoisuuden ja omatoimisuuden vahvistamisella voidaan vaikuttaa tähänkin asiaan. Ennakoivalla turvallisuustyöllä etsitään vaaranpaikkoja, joihin voidaan vaikuttaa. 3/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mitä on vaikuttava turvallisuustyö. Tällainen lähestymistapa on kuitenkin elintärkeä, sillä metsäpalot ovat viime vuosina yleistyneet ja voimistuneet EU:ssa. Ohjelma laadittiin yhteistyössä alan edustajien kanssa sisäministeriön vetämässä työryhmässä. Mikä on toimintaohjelman tärkeintä antia, pelastusylitarkastaja Jari Lepistö. Myös riittävästä resurssoinnista on huolehdittava, jotta pystytään tekemään ennakoivaa turvallisuustyötä.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Esa Kokki. ”Lukumääräisistä tavoitteista eroon pääseminen. Esimerkiksi käsite ennakoivan turvallisuustyön vaikutus halutaan laajentaa niihin asioihin, joilla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta.” Mitä tarkoitetaan konkretialla. Ilmiöiden tarkasteluun perustuvassa toimintaohjelmassa on kahdeksan vaikuttavuustavoitetta, joiden avulla pyritään vastaamaan ajankohtaisiin turvallisuushaasteisiin ja tukemaan koko yhteiskunnan turvallisuuden kehitystä. Tämä yksiselitteinen havainto esitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa erityiskertomuksessa. 200 400 600 800 1000 1200 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Maastopalojen määrä tammi-huhtikuussa vaihtelee paljon vuosittain Maastopalo ensisijainen onnettomuustyyppi Muu ensisijainen onnettomuustyyppi Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa elämä 2030. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Maastopalojen määrä tammi–huhtikuussa vaihtelee paljon Metsäpalojen EU-rahan käyttö ontuu EU:n rahoitusta käytetään yhä enemmän metsäpalojen ehkäisytoimenpiteiden rahoittamiseen, mutta varoja ei aina paikan päällä käytetä tuloksekkaalla tavalla. Kertomuksessa todetaan, että metsäpalojen torjuntaan tarkoitettuja EU:n varoja ei käytetä järjestelmällisesti siellä, missä tarpeet ja riskit ovat suurimmat. Vuonna 2014 oli yli tuhat maastopaloa huhtikuun loppuun mennessä
Suomen joukkueen vaiheista kerrotaan lisää Pelastustiedon somessa. PELASTUSALAN MAAILMA 59°19’28 P 18°03’12 I Tukholmassa EMS2025-kongressin EMS Championship -ensihoitokisan finaalitehtävä sijoittui merelle. Kuva: Dimitri Lisitsyn.. Itävalta voitti, muut finalistit olivat Hollanti ja Tanska
PELASTUSALAN MAAILMA
Tapahtui johtaminen sitten maasta tai ilmasta käsin. ”Ensi vuonna voidaan yhdistää laajemmin teoriaa ja käytäntöä, jossa käytetään myös ilmakalustoa. Luhtaniemi sanoo, että hälytystoimintaa voitaisiin nykyisestäkin yksinkertaistaa.. Yhteiset toimintamallit ovat välttämättömiä kansainvälisen avun vastaanottamisessa. Ne hälyttävät kaluston tehtävälle ja hälytysjärjestelmänä on Ericajärjestelmä. M aastopalojen leviämisennusteissa yhteistyökumppanina on Ilmatieteenlaitos ja sammutuskaluston osalta yhteistyöviranomaisia ovat Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat. Hälytysjärjestelmään uutena ovat mukaan tulleet viidellä alueella toimivat tilanneja johtokeskukset. Siinä haluttiin nimenomaan parantaa pelastustoiminnan maasta tapahtuvaa johtamista.” Harjoitukseen osallistui lentosammutuspäälliköiden lisäksi henkilöstöä Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimista sekä lentäjiä Ruotsista. ”Järjestimme äskettäin Pelastusopistolla koulutuksen, jossa harjoiteltiin johtamista teorian ja simulaattorin avulla. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA Vedenottopaikat on nyt merkitty. Uusia teknologioita pyritään hyödyntämään ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kehitetään. Luhtaniemen mukaan jatkossakin tullaan järjestämään koulutuksia, joissa harjoitellaan myös kaluston kanssa. Myös paikallisten lentokerhojen kaluston hälyttämisessä koordinaattorina toimivan Suomen Lentopelastusseuran kanssa neuvotellaan parhaillaan uudesta sopimuksesta. VEDENOTTOPAIKKOJA 380 Maastopalotehtäviä varten on määritelty nyt myös vedenottopaikat ja niitä on merkittynä kaikkiaan 380. Jos tarvitaan lentosammutuskykyä, ensisijaisesti hälytetään viranomaisten ilmakalustoa. Perinteisesti harjoitus on järjestetty Jämijärven kentällä, jossa mukana on ollut myös lentokalustoa. Omasta suorituskyvystä on kuitenkin pidettävä huolta, sillä pelkästään ei voida tuudittautua kansainvälisen avun varaan. Edelleen myös paikallisten lentokerhojen lentokalustoa hyödynnetään. Paikalliset lentokerhot saavat hälytyksen Erican kautta. Kaiken kaikkiaan johtamisen kokonaisuus pitää saada paremmin toimimaan ja siksi pitää harjoitella.” Myös EU-tasolla pitää päivittää toimintamalleja, jotta toimintatapa on samanlainen myös meillä. Pelastusylitarkastaja Tommi Luhta niemi sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että esimerkiksi lentosammutuspäälliköiden osaamista kehitetään jatkuvasti. Nykyinen sopimus umpeutuu vuoden lopussa. Lentopelastuskeskuksen kanssa se jo uusittiin, ja siihen tuli uutena mukaan tukitoiminnot lentokenttäpalveluissa kansainvälisen avun vastaanottamisessa. Sisäministeriö uusii yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjä sopimuksia. ”Niissä pitää vesipinta-alan olla riittävän laaja ja syvä, jotta ne soveltuvat myös kiinteäsiipisille koneille.” Luhtaniemi sanoo, että maastopalon sammutustehtävään hälytetään tarkoituksenmukainen ja oikea kalusto. Tärkeää on harjoitella erilaisia johtamismalleja. 12 Pelastustieto 3/2025 Maastopalojen sammutus uuden edessä Valmiutta maastopalojen tähystysja sammutustoimintaan kehitetään suurin harppauksin
Päällystön amk-tutkinnon opinnäytetyönkin hän teki ilma-alusten hyödyntämisestä pelastustoimen tehtävillä. Pa lolentoreitit kulkevat eri alueilla ja lentosammutuspäälliköitä voidaan joutua hälyttämään toiselta alueelta. Ratkaisuksi hän kertoo toiminnassa mukana olevien esittäneen, että lentosammutuspäälliköt siirtyisivät sisäministeriön erityisasiantuntijaksi. Kemppainen kertoo, että ohjeistuksen laatimisessa ja ohjeistamisessa oli paljon työtä. ”Harjoiteltukin on, mutta käytäntö lopulta osoittaa, miten ne toimivat”, hän sanoo. Järkevämpää olisi ollut tehdä yhdenmukaiset ohjeet. Todennäköisesti kaikki eivät ole yhtä aikaa lomalla. Vaikka kansainvälisen avun vastaanottamista on viime aikoina harjoiteltu, hän katsoo, että sitä voitaisiin kehittää entisestään niin, että siitä vastaisi pieni ryhmä. Heidän osaamistaan kehitettäisiin eikä siihen tarvita aivan kaikkia. Erilaiset hälytyskäytännöt voivat aiheuttaa hankaluuksia.” Tommi Luhtaniemi on samaa mieltä, että niiden tulisi olla yhdenmukaiset, mutta toimintamallit sovittiin pelastustoiminnan johtamisen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki yhteistyöalueet. Sitä varten tarvitaan myös hyvää koulutusta.” Myös miehittämättömät ilma-alukset ovat yleistymässä. Niitä ei kuitenkaan käytetä tilannepaikoilla yhtä aikaa miehitettyjen kanssa. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Kalajoen maastopalossa tällä oli vaikutusta”, Marko Kemppainen sanoo. Nyt ne ovat tiedustelukäytössä, mutta Luhtaniemi toivoo, että joskus tulevaisuudessa niillä voidaan myös sammuttaa. KÄYTÄNTÖ OSOITTAA Apulaispalopäällikkö Marko Kemppai nen toimii Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella myös lentosammutuspäällikkönä. Marko Kemppainen sanookin, että vuosilomalta ei pääse lähtemään heti hälytystehtävään. Lentosammutuspäälliköitä on hänen mukaansa tällä hetkellä 40, ja se on riittävästi. Ilmailua harrastavana hän kiinnostui tehtävästä ja on ollut siinä jo kymmenkunta vuotta. Tommi Luhtaniemen mukaan sisäministeriö ei voi toimia työnantajana tällaisessa tehtävässä, vaan lentosammutuspäälliköt toimivat tehtävässä omien työnantajiensa sopimusten ja ohjeistusten mukaisesti. Tarve on kuitenkin harvinaista eikä toimintaan ehdi tulla rutiinia. ”Lentosammutuspäälliköiden lisäksi myös muiden pelastustoiminnan johtamiseen osallistuvilla tulee olla riittävä osaaminen ilma-alusten käytöstä pelastustoiminnassa.” Kuva on lentosammutuspäällikkökoulutuksesta Jämijärveltä toukokuussa 2022.. Tavoitteena on myös vahvistaa maastopalojen pelastustoiminnan johtamisen osaamista. ”Lentosammutuspäällikköä voidaan joutua hakemaan kauempaa ja pitkäkestoisissa tilanteissa ongelma voi olla suurempi. ”Jokaisen keskuksen piti tehdä oma hä lytysjärjestelmä. Uusien tilanneja johtokeskusten myötä hälytyskäytännöt muuttuivat. Kesän vuosiloma-aika on myös riskialtteinta maastopalojen kannalta. 3/2025 Pelastustieto 13 AJASSA ”Esimerkiksi kaksi alueellista tilanneja johtokeskusta hoitaisivat maastopalojen ilmailuun liittyvät tehtävät.” ”Kaikilla tasoilla on varmistettava, että toiminta on hyvin johdettu, turvallista ja tehokasta
Yksi sellaisista on siis tarve selvittää toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Sep po Lokka pitääkin tätä keskeisenä asiana tulevaisuuden kannalta. Sillä pyritään antamaan tavoitteita myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. 14 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT Arvokas toiminta kaipaa laista turvaa Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus turvataan. Kun tämän lausuman sivuuttaa, on haastattelussa muutoin tärkeä nosto. Kauklahden VPK:ssa Espoossa toimitaan aktiivisesti oman yhteisön turvallisuuden hyväksi.. Siinä nostetaan esimerkiksi tarve selvittää toimintaan liittyviä lainsäädännöllisiä tarpeita. Siksikin huoli on aiheellinen, miten pystytään turvaamaan palvelu myös pienillä paikkakunnilla.” Sopimuspalokuntatoiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa julkaistaan myös oma toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa tuodaan esille sopimuspalokuntaja vapaaehtoistoiminnan merkitys turvallisuuden edistäjänä ja kiireellisen avun tuottajana. Hallitusohjelmasta huolimatta ohjelma ulottuu pidemmälle ajalle. ”Jos pelastustoimen palveluverkosta halutaan pitää huolta, tarvitaan myös sopimuspalokuntia. Kehittämistyöryhmä on valmistellut sisäministeriön johdolla sopimuspalokuntaja vapaaehtoistoiminnan toimintaohjelmaa, joka on tarkoitus julkaista tänä vuonna. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen joh taja Petri Virolainen nosti toiminnan esil le haastattelussa, jossa epäonnistui toteamalla, että sopimuspalokuntatoiminta voitaisiin lakkauttaa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto A siakirjan halutaan ohjaavan toimintaa valtakunnallisesti, mutta yksityiskohdista, esimerkiksi palokuntasopimuksissa, päätetään hyvinvointialueilla. Miten näin tärkeää toiminnasta voidaan tulevaisuudessa pitää huolta erityisesti syrjäseuduilla, joissa väki ikääntyy ja vähenee. Palokuntatoiminta pitää nähdä yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana, jota pitää kehittää, eikä niinkään turvata
Sen sijaan on relevantti kysymys, saako näin tärkeässä yhteiskunnallisessa toiminnassa olla mukana myös harkinnanvaraista rahoituksellista elementtiä. ”En ole nähnyt mitään muutosta hyvinvointialueiden näkemyksessä siihen, että palvelurakenne halutaan turvata osaltaan myös sopimuspalokuntatoiminnan avulla”, ylijohtaja huomauttaa. Myös pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka näkee, että hyvinvointialueen johtajan tarkoitus ei ollut väheksyä sopimuspalokuntatoimintaa. Siinä tarkasteltaisiin pelastustoimen palvelujärjestelmää, jossa kiinteästi ovat mukana myös vapaaehtoiset palokunnat.” ”Yritämme edistää, että tällainen saataisiin kirjattua seuraavan hallituksen ohjelmaan.” Sisäisen turvallisuuden selonteko ei Lokan mielestä nosta riittävän syvällisesti esille pelastustoimen kehittämistarpeita. Vaikka taloudellinen tilanne on huolestuttava ja säästöjä joudutaan etsimään, toivoo Lokka, ettei kokonaisuuden kannalta jouduta tekemään huonoja ratkaisuja. VIITOITETAAN SILEÄMPÄÄ TIETÄ Kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, si säminisIkä ei ole este osallistua. Kaikesta huolimatta sopimuspalokuntatoimintaan suhtaudutaan pelastustoimessa pääasiassa myönteisesti”, Lokka huomauttaa. ”Kyse on ihmisten turvallisuuden eteen tehtävästä työstä. 3/2025 Pelastustieto 15. 3/2025 Pelastustieto 15 SOPIMUSPALOKUNNAT Lokka selvittäisi laajasti tarpeen kansalliselle pelastustoimen palvelujärjestelmälle. ”Kokonaisuus olisi käytävä läpi eikä jumiutua esimerkiksi yksittäisiin toimintavalmiusvaatimuksiin. Myöskään korjausmääräyksillä tai uhkasakoilla asiat eivät etene, vaan aiheuttavat pikemminkin närää.” Hänen mielestään tarvittaisiin par la mentaarinen pelastustoimen strategia tai selonteko, jossa olisi mukana myös varautuminen ja väestönsuojelu
STRATEGISEMPI ASIAKIRJA Kehittämistyöryhmässä mukana ollut palokuntajohtaja Petri Jaatinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä pohtii, pitäisikö asiakirjan olla strategisempi. Sopimuspalokuntatoiminnasta on vuosien aikana tehty lukuisia erilaisia selvityksiä. Sen pitää pe rustua aitoon yhteistoimintaan. Laki voi myös kangistaa, mutta Lepistö painottaa tarkoitusta selkiyttää toimintaa eikä tehdä sitä hankalammaksi. Siksi koulutustarpeista olisi huolehdittava ennakkoluulottomasti. ”Pyrimme siihen, että asiakirja olisi strateginen, mutta samalla siinä olisi riittävää konkretiaa. Jari Lepistö painottaakin, että vpk-toiminta on muutakin kuin hälytystoimintaa. Vaarana on uuden jäsenen turhautuminen. Vaarana voi olla, että toimintaohjelma jää ”hyvän tahdon paperiksi”. ”Pelastusopiston rooli koulutuksen suunnittelijana ja yhteensovittajana on hyvä, mutta käytännön toteuttamisessa voisi harkita yhteistoimintamallia, jossa SPEK olisi merkittävä koulutuksen järjestäjä”, Jari Lepistö sanoo. ”Ikä ei ole este osallistua, vaan osaaminen. KÄYTÄNNÖN TOIMINNAKSI Työryhmän jäsen, Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen näkee välttämättömäksi, että toimintaohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi. Koulutusjärjestelmää on Lepistön mielestä tehostettava ja selvitettävä uusia vaihtoehtoja. 16 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT teriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Jari Lepistö on itsekin vpk-miehiä ja sanoo, että toimintaohjelmassa haluttaan viitoittaa toiminnalle sileämpää tietä tulevaisuudessa. Koulutusputki ei ole jouheva, vaan uusi jäsen voi joutua odottamaan pitkiä aikoja päästäkseen pelastustoiminnan peruskurssille. ”Suurempi painoarvo on annettava sille, että ihmiset haluavat auttaa ja tuottaa merkityksellisyyttä yhteiskunnalle. Toimintaohjelman otsikossa on myös sana vapaaehtoistoiminta. ”Tarvittaisiin tavoitteet ja mitattavat vaatimukset. ”Tämä on kansallinen työkalu hyvinvointialueille kehittää yhteistyötä sopimuspalokuntien kanssa.” Lepistön mielestä vapaaehtoisja so pimuspalokuntatoiminnan kehittämisen pitää olla kansallisesti systemaattista. ”Pitää olla yhteisesti hyvä tilannekuva toiminnasta ja yhteinen selkeä näkemys, miten toimintaa halutaan kehittää. Auttaminen ei olekaan pelkästään pelastustoimintaa, vaan vapaaehtoistoiminnan tukitehtävätkin ovat sitä. Esimerkiksi Ruotsissa palokuntakoulutus avautuu vapaalle kilpailulle.” ”Nyt on kouluttajien määrä vähentynyt eikä kurssejakaan järjestetä entiseen tapaan.” Jaatinen toivoo, että myös Palosuojelurahasto tukiksi palokuntatoiminnan tavoitteita ja rahoittaisi koulutustoimintaa. ”Niin ei nyt ole kaikkialla. Strategisilla tavoitteilla voidaan perustella myös lainsäädännöllisiä tarpeita”, hän sanoo. ”Tarkoitus on esimerkiksi selvittää, miten lainsäädäntö vaikuttaa nyt ja miten sitä pitäisi kehittää. MUUTAKIN KUIN HÄLYTYSTOIMINTAA Jari Lepistön mukaan toiminnan kehittymistä hyvinvointialueilla halutaan myös seurata, kun selvitetään hyvinvointialueille tehtävillä tietopyynnöillä palvelujen toteuttamista. Esimerkiksi nuorisotoiminnassa palokunnat ovat merkittäviä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Esteitä toiminta ei kaipaa, vaan keinoja, joilla palokuntiin saadaan uutta väkeä.” Sisäministeriö on visioinut jopa 20000 sopimuspalokuntalaista vuonna 2035. Esimerkiksi, miten työturvallisuus on otettu huomioon.” Esille on aika ajoin nostettu sopimuspalokuntatoimintaa ohjaava oma laki, mutta Lepistö pitää realistisempana tarkastella toimintaan vaikuttavaa erilaista säädöspohjaa. Maskonen pitää tavoitetta epärealistisena, ellei vetoja pitovoima Yhteistyössä paikoitellen kitkaa.. Hänen mielestään palokuntatoimintaa ei pitäisi tarkastella myöskään liian kapea-alaisesti. Se antaisi selkeämmät suuntaviivat toiminnan tulevaisuudelle. Toimintaohjelmalla halutaankin antaa raamit kehittää hyvää yhteistoimintaa. Toivottavasti vuorovaikutusta voidaan entisestään parantaa, sillä valitettavasti palokuntayhdistysten ja hyvinvointialueiden välillä on paikoitellen kitkaa.” Hän myös korostaa, että toiminta on yhteiskunnalle kustannustehokasta. Meidän pitääkin toimialana avautua kertomaan, miten laaja sisäisen turvallisuuden toimija olemme.” Koulutus on tällä hetkellä yksi suurimmista pullonkauloista sopimuspalokuntatoiminnassa. Esimerkiksi työryhmän jäsenet ovat tuoneet esille oman taustayhteisönsä näkemyksiä ja tietoja. Hän sanoo, että niitä on myös tässä yhteydessä hyödynnetty
Se olisi peruste koulutuksen järjestämiselle. Ohjeistus ja päätöksenteko on loitontunut etäämmäs ja sen myötä on kadonnut palokuntalaisuutta, yhteisöllisyyttä ja toiminnan oma-aloitteista kehittämistä. Hän painottaa myös kaikkien sitoutumista toiminnan kehittämiseen. ”Lain avulla selvitettäisiin, mitä valtio haluaa sopimuspalokuntatoiminnalta.” Helsingissä aloitettu sopimuspalokuntien koulutus sodan aikaisiin poikkeusoloihin pitäisi hänen mielestään laajentaa myös muualle. Ilkka Horelli katsoo, että vapaaehtoisen pelastustoiminnan merkitystä voitaisiin nostaa esille myös ottamalla mallia vapaaehtoista maanpuolustusta säätelevästä laista muun muassa koulutuksen järjestämisen ja maanpuolustustahdon edistämisen osalta. Lainsäädännön pitää hänen mielestään olla sellainen, joka vahvistaa sopimuspalokuntien asemaa. Hänen mielestään vapaaehtoisten todellinen koulutustarve pitäisi selvittää myös alueellisesti huomioiden paikalliset osaamistarpeet. Samalla tavalla valtion rahoittamana tapahtuvalla valtakunnallisella toiminnalla ja neuvottelukuntarakenteella tunnustettaisiin vapaaehtoisen pelastustoiminnan merkitystä nykyistä laajemmin ja voitaisiin jopa ratkaista sopimuspalokuntakoulutuksen järjestämistä koskevia ongelmia. Hän kantaa kuitenkin huolta palokuntien toiminnan perusteista, sillä ne ovat alkaneet nähdä itseään enemmänkin vain palveluntuottajina, ja muu palokuntien yhteiskunnallinen toiminta on rapautumassa. Hän katsoo, että työryhmän kokoama tilannekuva näkyy ohjelmassa oikeansuuntaisena. >. Siihen tarvitaan myös riittävää koulutusta ja toimintaa. Aiheesta lisää seuraavalla sivulla. Sopimuspalokuntatoiminta on järkevä ja erittäin kustannustehokas tapa järjestää pelastustoimen palveluja. KAIKKIEN SITOUDUTTAVA Lounais-Suomen aluehallintoviraston yli johtaja Ilkka Horelli edusti työryhmäs sä Suo men Palopäällystöliittoa, jonka vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja hän on. 3/2025 Pelastustieto 17 SOPIMUSPALOKUNNAT ole kohdillaan. Myös kaluston pitää olla kunnossa
Hän oli aikaisemman työnsä aluehallintoviraston edustajana mukana myös ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä. ”Koulutuspolku on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi ja pelastuslaitoksen tehtävä on rahoittaa kaluston ja varusteiden hankintaa. Hän pitää valitettavana sitä, että si säministeriö Pelastusopiston kanssa on onnistunut kiristämään sopimuspalokuntalaisten vaatimuksia. ”Edelleen tehdään erilaisia sopimuksia, vaikka niitä varten laadittiin malli sisäministeriön vuonna 2018 julkaisemassa ohjeessa toiminnan edistämiseksi.” Mira Leinonen katsoo, että toiminta on liian hajanaista. Pelastusjohtajana hän haluaa alkaa valmistella Päijät-Hämeessä pidemmän tähtäimen suunnitelmaa myös huomioiden sopimuspalokuntatoiminta. Siinä otettaisiin huomioon alueen kehitys laajemmin ja esimerkiksi väestökehitys. Henkilöstön ja sopimuspalokuntien ohella mukana olisivat myös alueen kunnat. ”Sen pitää olla pidempi kuin nelivuotinen palvelutasokausi, mielellään kymmenen vuotta.” Hänen mielestään palokunnat tarvitsevat tukea muun muassa keventämään hallinnollista kuormaa ja tukea viikkoharjoittelun suunnitteluun. HYVÄ YHTEISTYÖ Lahden VPK:n puheenjohtaja Janne Kor honen kehuu Päijät-Hämeessä tehtävää yhteistyötä hyväksi, eikä hän usko, että hyvinvointialueen johtajan onneton esiin tulo sitä rikkoo. 18 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT M ira Leinonen aloittaa pian pelastusjohtajana Päijät-Hämeessä. Hän ehdottaakin, että pelastustoiminnan valtakunnalliselle pelastustoimi.fi -verkkosivustolle olisi saatava sopimuspalokuntaosio. Sinne koottaisiin kaikki tarpeellinen tieto sopimuspalokuntatoiminnasta. Toivon, että uusi johtaja arvostaa sitä ja pitää ovensa auki ja ollaan matalalla kynnyksellä yhteydessä.” Janne Korhosen mielestä kansallinen toimintaohjelma ei saa jäädä pelkästään kauniiksi unelmakuviksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto Lahden VPK:ssa on Suomen vanhin nuorisoeli perustettaessa poikaosasto. Se tehtäisiin ottaen huomioon koko pelastustoimen palvelujärjestelmä. Sellaisia ovat esimerkiksi nuorisoja tukitoiminta, poikkeusoloihin varautuminen ja turvallisuusviestintä.” ”Meitä on yli 600 sopimuspalokuntalaista, jotka lyhimmillään saadaan apuun viidessä minuutissa. ”Toiminnan arvo on muutakin kuin hälytystoiminta. ”Meillä on ollut avoin toimintapa laitoksen kanssa sopimusneuvotteluissa. Toisenlaista vastaavaa järjestelmää ei ole olemassa. Tässä harjoitellaan Vesijärven rannalla vuonna 2018.. Tässä on otettava huomioon myös altistuminen.” Laajempi ja pidempi suunnitelma Leinonen muistuttaa pelastustoimintaan liittyvistä työnantajavelvoitteista, joista on sovittava pelastuslaitoksen kanssa tehtävässä sopimuksessa. Se tappaa entisestään harrastushaluja. Siksi tarvitaan myös lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Hän toivoo, että uusi pelastusjohtaja ymmärtää sopimuspalokuntakentän moninaisuutta. Tieto siis kulkee hyvin.” Hän sanoo, että silloin vapaaehtoistoiminta näivettyy, jos sille ei anneta mahdollisuuksia eikä tueta toimintaa. Olen mukana myös pelastuslaitoksen johtoryhmässä
Yksi vastaaja kertoi, että olisi tarvinnut stroboa testin aikana ilmenneessä uhkatilanteessa, mutta toimintoa ei valaisimessa ollut. OMINAISUUDET RATKAISEVAT Ensihoitajia pyydettiin valitsemaan 13 vaihtoehdosta kolme tärkeimpänä pitämäänsä valaisimen ominaisuutta. VAPAATA PALAUTETTA ”Valaisin lisäsi turvallisuutta toimittaessa pimeässä ja hämärässä; pihoissa, portaissa ja huoneissa.” ”Valaisin on hyvä ja tuo lisävaloa kanylointiin sekä haavan ja nielun tutkimiseen.” ”Kerran kun olisi kiireessä tarvinnut valoa, lamppu ei toiminut.” ”Pupillojen tarkistukseen sopivalle toiminnolle on eniten tarvetta.” ”Valoa tulee talvisaikaan käytettyä melko usein, jos se on aina saatavilla ja käyttö on helppoa.” ”On osa työturvallisuutta valaisussa mutta välillä myös häikäisyssä.” ”Potilaan lääkepurkissa oli lääkemääräys teipattu lääkkeen nimen yli. Heistä reilu viidennes päätti vaihtaa aiemmin käyttöön ottamansa valaisimen testissä olleeseen valaisimeen. Kolmanneksi useimmin (25 prosenttia) listalle pääsi valokeilan säätö. 70 prosenttia vastaajista valitsi listalleen akkukäyttöisyyden. Vaihtoehtojen ulkopuolelta kaivattiin USB-C-liitintä lataustoimintoon. 45 prosenttia vastaajista ilmoitti kipurajakseen 50 euroa. Enintään 150 euron hintaisen valaisimen voisi hankkia käyttöönsä 40 prosenttia ensihoitajista. KOLME TOIMINTOA KÄYTÖSSÄ Kaikki ensihoitajat ilmoittivat käyttäneensä testin aikana enintään kolmea toimintoa, joista eniten käytössä oli kirkas valoteho. Yksittäisiä toiveita olivat valotehon säädeltävyys, vyöpidike ja helppo ladattavuus. MITÄ SAA MAKSAA. Valaisimen koko, erillinen kantoteline tai -tasku sekä himmeätoiminto, jolla voi tarkistaa pupillat, valittiin listalle seuraavaksi useimmin (40 prosenttia). Pelastustieto kertoi käyttötestistä vuoden kahdessa aiemmassa numerossaan. Puolella heistä ei ollut aiempaa kokemusta henkilökohtaisen valaisimen käytöstä. Lääkkeen nimi paljastui, kun valon laittoi purkin kanteen kiinni.” SOPIMUSPALOKUNNAT 3/2025 Pelastustieto 19. Vastauksia osui myös 100:n, 75:n ja 25 euron kipurajoille. Testin yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan ensihoitajista noin puolet oli jo aiemmin varustautunut henkilökohtaisella valaisimella. Kaikki ne ensihoitajat, joilla ei ennen testiä ollut henkilökohtaista valaisinta päättivät ottaa testissä käyttämänsä valaisimen henkilökohtaiseen työvarustukseensa. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI E nsihoitajat testasivat valaisimia kenttätyössään. 20 prosenttia tai vähemmän valintoja keräsivät hinta, paristokäyttöisyys, akkuja paristokäyttöisyys, toimintojen ohjelmointi, loogisuus, otsalamppumahdollisuus sekä strobotai vilkkuvalotoiminto. Testin jälkeen kaikki päätyivät henkilökohtaisen valaisimen käyttäjäksi. Ensihoitajilta tiedusteltiin myös, mitä valaisin saisi maksaa, jotta he omalla rahallaan hankkisivat sellaisen käyttöönsä. 3/2025 Pelastustieto 19 Valaisimen tarve huomattiin Ensihoitajat testasivat valaisimia kenttätyössä. Tärkeimmiksi mainittiin kirkas ja himmeä valoteho, joista viimeisen tulee olla niin himmeä, että sillä voi tarkistaa pupillat
Säästöjä kaivetaan jokaisesta nurkasta ja hallituksen raippa viuhuu. Myös ensihoidon sijaisuuksien haussa ja rekrytoinnissa puhaltavat uudet tuulet, kun kesäksi tarvitaan sijaistyövoimaa. Kuntotestaus ja simulaatio ilmoitettiin tehdyksi kahdessa (11 %) organisaatiossa. 20 Pelastustieto 3/2025 ENSIHOITO Ensihoidon kesäduuniblues Ensihoitokentältä on karsittu väkeä ja valmiutta. Yksittäisiksi rekryprosessin osiksi jäivät skills-testaus, tarkentavat keskustelut, forms-pohjainen tieYmpäri Suomen tullut suuri hakijamäärä yllätti.. VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Pelastustieto selvitti, miten ensihoidon kesärekrytointia järjestettiin Suomessa. Myös kesätyöpaikat ovat vähentyneet. Valtakunnallinen ensihoidon kesärekryprosessi -kysely lähetettiin 40 organisaation rekrytoinnista vastaavalle henkilölle. Vastauksia kertyi 20 kappaletta ja niitä tuli jokaiselta yhteistyöalueelta (YTA). Ahvenanmaa sisällytettiin Länsi-Suomen YTA:an. Kouluja painostetaan lisäämään opiskelijapaikkojaan ja ensihoitajia valmistuu tasaiseen tahtiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat organisaatioissaan järjestetyn rekrytoinnin. Teksti: Dimitri Lisitsyn · Piirros: Helmi Partanen E nsihoidossa ovat nyt karut ajat. Ambulanssit saattavat olla ”ei hälytettävissä”, sillä sijaisia ei palkata puutteisiin. Ensihoitajia joutuu jopa työttömäksi, osa joutuu tekemään edullisempaa työkuvaa. Tilanne haastaa niin rekrytointiprosessit kuin kesätöitä hakevat ensihoitajatkin. Ryhmähaastatteluita tehtiin kolmessa (17 %) organisaatiossa. Pelastustieto selvitti asian. YT-neuvottelut, irtisanomiset, lomautukset ja valmiuden vähentämiset seuraavat toisiaan. Vastaajaa pyydettiin kertomaan anonyymisti, minkälaisia kesäsijaisten rekrytointiprosesseja oli tehty. Eniten vastauksia saapui Etelä-Suomen YTA:sta (55 %), johon kuuluvat Etelä-Karjala, Helsinki/HUS, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa, Päijät-Häme sekä Vantaa ja Kerava. Lomakausi alkaa toukokuussa, mutta sijaisten rekrytointi on hilautunut yhä aiemmaksi. Kamppailu jäljelle jääneistä sijaispaikoista on kovaa ja surullistakin. NÄIN REKRYT TEHTIIN Liki kolme neljäsosaa (72 %) vastaajista kertoi organisaationsa tehneen hakijoille yksilöhaastatteluja, ja yli puolet vastaajista (61 %) kertoi hyödyntäneensä kuntrarekry-hakemuksen arviota. Eräällä alueella tämän kesän sijaisrekrytointi aloitettiin jo marraskuussa. Vastaajista 65 prosenttia työskenteli julkisessa sotessa, 30 prosenttia julkisella pelastuslaitoksella ja 5 prosenttia yksityisellä sektorilla
Samoin muutaman vastaajan mukaan tämän kesän rekrytoinnissa oli poikkeavan paljon erittäin kovan koulutuksen ja kokemuksen omaavia hakijoita.. Peruminen ei myöskään anna hakijasta hyvää kuvaa.” Muutamissa vastauksissa harmiteltiin, että nyt kun olisi laadukasta sijaistarjontaa, niin raha tuntuu olevan rajoittava tekijä. Selkeää ja johdonmukaista hakemusta arvostettiin, mutta huumorikin oli sallittua. ”Kilpailu on kovaa ja haetaan moneen paikkaan. 3/2025 Pelastustieto 21 ENSIHOITO totesti, case-tehtävä ryhmässä ja Talent Adore -hakemus. Eräässä vastauksessa hakijaa evästettiinkin seuraavasti: ”Ole oma itsesi ja hyvä asenne ratkaisee paljon”. Iso osa hakijoista oli hakenut kaikille hyvinvointialueille töihin. Hakijoita oli huomattavasti enemmän kuin heille tarjolla olleita työpaikkoja. Vain kahdessa organisaatiossa (10 %) oli tarjolla enemmän paikkoja, toisessa 61–70 kesäsijaista ja toisessa 71–80 sijaistyöpaikkaa. Haastatteluissa kehotettiin olemaan rehellisiä itselleen ja organisaatiolle. PALJON HAKEMUKSIA, VÄHÄN PAIKKOJA Puolet vastaajista kertoi organisaationsa saaneen 101–150 hakemusta, ja reiluun viidesosaan organisaatioista (22 %) tuli 151–200 hakemusta. Harmaita hiuksia aiheutti, kun osa kesätöihin valituista perui tulonsa. Kun osaamisesta ja mahdollisista puutteista tiedetään, on helpompi järjestää kohdennettua koulutusta. ”Ympäri Suomen tullut suuri hakijamäärä yllätti. Muutamat vastaajat arvioivatkin, että hakijoiden haastattelussa esiin tuoma asenne oli kantanut hedelmää. Kolme vastaajaa (17 %) kertoi hakemuksia tulleen 51–100 kappaletta. Aiheuttaa työnantajalle paljon ylimääräistä työtä, kun varapaikoilta nostetaan uusia. Peruutuksia valinnan jälkeen tuli runsaasti, mutta varallakin oli useita hakijoita”, eräs vastaaja pohti. Toinen vastaaja suositteli, että kun sijainen ottaa paikan vastaan, hänen tulisi myös sitoutua siihen. OSA PERUI TULONSA Organisaatioissa oltiin positiivisesti yllättyneitä hakemusten määrästä. Monet organisaatiot kehottivat hakijoita panostamaan hakemuksiin, jotta ne erottuisivat joukosta. Yksi organisaatio vastaanotti hurjat 251–300 hakemusta, ja niin ikään yhteen organisaatioon tuli 0–25 hakemusta. Suurimmalla osalla (80 %) organisaatioista oli tarjolla maksimissaan 40 työpaikkaa kesän ajaksi
MITÄ HAKIJOISSA ARVOSTETTIIN. Pisteytyksen jälkeen 30 hakijalle tarjottiin kesätöitä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (EKHVA) kesäsijaisten rekrytointiprosessi uusittiin kesälle 2025. Uudistustyössä oli mukana henkilöstöstä koottu tiimi. Kuntarekryn perusteella karsittiin ensimmäiset hakijat ja rekrypäiville eteni 60 hakijaa. 22 Pelastustieto 3/2025 Enemmistö hakijoista oli opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Useimmiten (85 %) tärkeänä asiana mainittiin aikaisempi kokemus ensihoidosta. Useat vastaajat mainitsivat aktiivisuuden harjoitteluissa. Neljännes (25 %) vastaajista ilmoitti suositusten olevan tärkeä asia. N on vastaajien lukumäärä. Vastaajat valitsivat listalta viisi tärkeintä asiaa, mitkä paransivat hakijan mahdollisuuksia tulla valituksi kesäsijaiseksi. Monet vastaajat arvelivat, että rekrytointiprosessit ovat muuttumassa. Prosessissa ilmeni paljon kehitettävää, mutta se nähtiin oikeansuuntaisena askeleena tulevaisuuden rekrytoinneissa. Hakijat saivat pisteitä testiosioista, työkokemuksesta, hoitoluvista sekä opintotasosta. VINKKEJÄ HAKIJOILLE Vastaajat antoivat avoimessa kyselyssä vinkkejä työkokemuksen hankkimiseen. ”Tulevaisuudessa rekrytointiprosessit varmasti monipuolistuvat ja erinäköiset testaukset tulee lisääntymään.” Taulukossa näkyy vastaajien ilmoittamat hakijamäärät ja avoimet paikat YTAalueittain. Toiseksi eniten (75 %) mainintoja keräsi C1-ajokortti ja kolmanneksi eniten (55 %) mainittiin voimassa oleva hoitotason lupa työskentelyalueelle. Uudistuksella haluttiin kitkeä suunnittelemattomuutta, ”naamalla pääsee” -huutelua ja luoda läpinäkyvyyttä rekrytointiin. Rekrypäivillä hakijat osallistuivat ryhmähaastatteluihin, 15-kytkentäisen ekg-rekisteröinnin ja paineluelvytyksen skills-testaukseen sekä simulaatioharjoitteeseen. Hajonta oli suurta, mutta muutamat yksittäiset asiat erottuivat joukosta. Rekrytointia Etelä-Karjalassa ENSIHOITO ”Ole harjoitteluissa aktiivinen, jotta työnantajalle jää sinusta hyvä mielikuva.” ”Jos harjoittelu menee hyvin, pyydä rohkeasti harjoittelun ohjaajaa suosittelijaksi.” REKRYTOINNIT VOIVAT MUUTTUA Erään vastaajan mukaan myös KE JOkenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto on tuonut ongelmia, sillä järjestelmä ei mahdollista opiskelijasijaisten käyttöä, jos aiempaa tutkintoa ja SOTE-korttia ei ole. Arviointikriteereinä olivat tekniset ja ei tekniset taidot. ”Jos opintojen alussa ei vielä pääse ensihoitoon, kannattaa kokemusta kartuttaa sairaalan sisällä ja kotihoidossa”, rohkaisee toinen vastaaja. Neljänneksi tärkein (40 %) asia oli työnantajalle entuudestaan tuttu hakija ja viidentenä (30 %) mainittiin rekrytointitilaisuudessa suoriutuminen. ”Keikkaile ensihoidossa ja sairaalassa”, kertoo yksi vastaaja. Alue Hakijamäärät Hakijapaikat Koko Suomi (N=20) 0–25 hakijaa – 5.5 % 51–100 hakijaa – 17 % 101–150 hakijaa – 50 % 151–200 hakijaa – 22 % 251–300 hakijaa – 5.5 % 0–10 paikkaa – 17 % 11–20 paikkaa – 33 % 21–30 paikkaa – 5.5 % 31–40 paikkaa – 33 % 61–70 paikkaa – 5.5 % 71–80 paikkaa – 5.5 % Pohjois-Suomen yhteistyöalue (N=2) (Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) 51–100 hakijaa – 50 % 251–300 hakijaa – 50 % 11–20 paikkaa – 50 % 71–80 paikkaa – 50 % Itä-Suomen yhteistyöalue (N=3) (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) 151–200 hakijaa – 100 % 11–20 paikkaa – 33 % 31–40 paikkaa – 67 % Sisä-Suomen yhteistyöalue (N=1) (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa) 101–150 hakijaa – 100 % 31–40 paikkaa – 100 % Länsi-Suomen yhteistyöalue (N=3) (Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa) 51–100 hakijaa – 33 % 101–150 hakijaa – 33 % 151–200 hakijaa – 33 % 11–20 paikkaa – 33 % 21–30 paikkaa – 33 % 31–40 paikkaa – 33 % Etelä-Suomen yhteistyöalue (N=11) (Etelä-Karjala, Helsinki/HUS, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Kymeenlaakso, Länsi-Uusimaa, Päijät-Häme, Vantaa/Kerava) 0–25 hakijaa – 9 % 51–100 hakijaa – 18 % 101–150 hakijaa – 64 % 151–200 hakijaa – 9 % 0–10 paikkaa – 27 % 11–20 paikkaa – 37 % 31–40 paikkaa – 27 % 61–70 paikkaa – 9 % Taulukossa näkyy vastaajien ilmoittamat hakijamäärät ja avoimet paikat YTA – alueittain.
Hakijamäärät lisääntyvät jatkossa ja kesäajasta tullaan selviämään helposti, mutta talven ja kevään lomiin voi olla hankala saada tekijöitä, kun opiskelijat palaavat koulunpenkille. Toivottavasti ensihoidon tila ei pakota koulutettuja ihmisiä vaihtamaan alaa, kun unelma-ammattiinsa ei pääsekään. REKRYTOINTIPAINIA Monet organisaatiot painivat alueiden välisen kilpailun ja jatkuvasti aikaistuvien rekrytointien kanssa. SO P IM US PAL OKUNT AV IIK K O 1.–7.9.2025 Ilmoita palokuntasi mukaan: palokuntaan.fi/sopimuspalokuntaviikko Skannaa QR-koodi ja tutustu tarkemmin Pelastustiedon Valtakunnallinen ensihoidon kesärekryprosessi 2025 -kyselyn tuloksiin. UHKAA JA MAHDOLLISUUTTA Muutama vastaaja mainitsee hakijamäärän lisääntymisen olevan hyväksi, tällöin työnantajan on helpompi valita hyviä hakijoita. Sosiaalisen median ja muiden verkostoitumisien arveltiin saavan enemmän roolia rekrytoinnissa. Rekrytointiprosessit keräävät hakijoista kerman päältä ja osa jää väkisinkin vaille töitä. Kun ensihoitajat eivät työllistykään ammattiinsa, he voivat lähteä alalta. Erään vastaajan huolena on, että nykyisessä hyvässä hakijatilanteessa työnantajat saattavat unohtaa vetovoimansa ylläpitämisen. Muutama vastaaja mainitsee, että kenttäjohtajien kesälomat voivat helposti unohtua työnantajaystävällisiin ensihoitajien hakijamääriin. Odotettavissa saattaa olla nälkäpelin tyyppinen lopputulos, jossa vain viekkaimmat ja parhaimmat hakemukset sekä tutuimmat naamat saavat paikan ambulanssista. ”Kenttäjohtoyksiköiden osalta tarvittaisiin riittävä ”pooli” sijaisia, jotta pätevää työntekijää on saatavilla myös lomakaudella.” MIKÄ ON SUPISTUSTEN HINTA. ”Hakemuksia tulee paljon ja valinnat tehdään aikaisin.” ”On vaikea kartoittaa tammikuussa, kuinka paljon kesällä tarvitaan työvoimaa”. ENSIHOITO Simulaatiot, toiminnalliset haastattelut ja lihaskuntotestit nostettiin esille avoimissa vastauksissa. Miltä näyttää ensihoito 2030 luvulla?. Testaus voi kuitenkin käydä kalliiksi ja raskaaksi, mutta se mahdollistaa laadukkaiden hakijoiden seulonnan. Muutaman vastaajan mielestä asiassa näyttäytyy myös mörkö, ensihoitajia saatetaan kouluttaa liikaa
Koulutuksen resursseista pitäisi kantaa huolta. Poikkeuksellista on hänen mukaansa se, että osaamisvajeen takia on jouduttu päättämään joitakin työsuhteita. Pohjanmaalta kotoisin oleva Stadin brankkari tunnetaan suorapuheisena miehenä. Harjoitteleminen on välttämätön osa oppimista. Sitä päästään nimenomaan harjoittelemaan hienolla harjoitusalueella. Ammatillisen koulutuksen heikentyvä taso on laajemminkin noussut viime aikoina julkisuuteen. Eläkepäivät koittavat lokakuun ensimmäisenä päivänä. Pelastajatutkinnosta valmistuu entistä heikommin työhönsä kykeneviä pelastajia ja ollaan palaamassa kohti 1980-lukua, jolloin laitoksilla oli velvollisuus hoitaa koulutus loppuun. 24 Pelastustieto 3/2025 HARJOITUS JA KOULUTUS Käytännön taidot rapautuvat Jari Korkiamäki on huolestunut pelastajien ammattitaidosta. Käytännön taitoja ei opita luokissa eikä etänä. Oppilaitoksen tärkein tehtävä on nimenomaan mahdollistaa laadukas harjoittelu, pelastajille kaluston kanssa ja alija päällystölle käytännön johtamisharjoitteluun. Erityisesti käytännön taidoissa on toivomisen varaa. Alipäällystökoulutuksessa tärkeintä on päästä johtamaan yksiköitä. Lisäksi kurssikoko taitojen opettamiselle on liian iso.” Korkin mielestä käytännön taitojen opetteleminen on ammatin harjoittamisen kannalta tärkeää. Hän on huolissaan alan koulutuksen kehityksestä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Antti Salminen, Helsingin pelastuslaitos ”E n anna itselleni anteeksi, ellen tuo tätä mieltäni vaivaa asiaa esille”, sanoo yksikön päällikkö Jari ”Korkki” Korkia mäki, jonka työura Helsingin pelastuslaitoksella lähenee päätöstään. Tekniikka on kehittynyt ja tilannekuvaa saadaan eri tavalla kuin ennen. Sodan tai ilmastonmuutoksen takia pelastajat pelastavat ihmisiä ja omaisuutta samalla tavalla kuin nyt. Joitakin työsuhteita on jouduttu purkamaan.. Siinä tärkeää on nimenomaan käytännön taitojen opettaminen. MALLIA PUOLUSTUSVOIMISTA Pelastajatutkinnossa tärkeintä on hänen mielestään pelastustoiminnan ja kaluston opettelu. ”Meillä on maailmanluokan harjoitusalue Kuopion Korvaharjussa, mutta talouskurimuksessa sitä ei pystytä hyödyntämään niin kuin pitäisi. Työnkuvakaan ei muutu tulevaisuuden haasteiden takia olennaisesti nykyisestä. Päällystötutkinnossa olennaista on johtamisen harjoitteleminen. Päällystön työssä suurin muutos on tullut tarpeesta käsitellä valtavaa tietomassaa. Korkki ei moiti uusia työntekijöitä eikä oppilaitoksiakaan, mutta kylläkin järjestelmää ja sen suomia resursseja
Eri kurssien toteuttaminen pitäisi nivoa niin, että tällainen onnistuu. LISÄÄ AIKAA KOULUTUKSEEN Pelastajatutkinnon hän pidentäisi kaksivuotiseksi. Muutenkin on välttämätöntä, että kouluttajat ja koulutettavat ovat läheisessä kanssakäymisessä, jossa voidaan haastaa ja väitellä. Pitkän linjan brankkari jää syksyllä eläkkeelle.. Helsingin kaupungin ylläpitämässä pelastuskoulussa koulutusaika oli pidempi ja mielestäni silloin ehdittiin antaa nykyistä paremmin tarvittavat taidot pelastajan ammattiin. Sillä tavalla oppii parhaiten.” Korkki kertoo kuulleensa perusteluna, miksi eri tasojen opiskelijat eivät voisi harjoitella keskenään, että alipäällystöopiskelijaa ei saa laittaa epäonnistumaan pelastajaopiskelijoiden edessä. On parempi tehdä virheitä harjoituksissa kuin tosielämässä. ”Sitä varten opiskellaan ja harjoitellaan, että voidaan myös tehdä virheitä. Koulutettava saa kokeneelta kouluttajalta oppimiseen tarvittavaa tietoa. Se olisi myös resurssien järkevää käyttämistä. Jos halutaan kouluttaa osaavia pelastajia, tarvitaan nykyistä pidempi koulutusaika. Ja tähän kahteen vuoteen ei sisälly ensihoitokoulutus, josta siitäkin on pidettävä huolta. Määrä ei ole sama kuin laatu. Ne eivät saa olla toisensa poissulkevia.” ”Vertailun vuoksi voi todeta, että parturi-kampaajillakin on pidempi koulutusaika. 3/2025 Pelastustieto 25 HARJOITUS JA KOULUTUS ”Olemme siirtyneen toiseen aikaan entisestä radio ja mies -systeemistä, ja muutostarve on suuri myös koulutuksessa.” Korkki ottaisi koulutuksessa mallia Puolustusvoimista, jossa päällystö ja miehistö harjoittelevat keskenään. Tähän pitää opiskelijat valmistaa huolellisesti ja antaa sen jälkeen asiallinen palaute.” Hän pitää nimenomaan Pelastusopiston etuna sitä, että siellä voitaisiin järjestää eri kurssien yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia. Jari ”Korkki” Korkiamäki kantaa huolta pelastajien ammattitaidosta. ”Yksi lukukausi puuttuu nykyisessä valtion rahoittamassa koulutuksessa. ”Opettajat opettavat päällystön ja alipäällystön, joka sitten kouluttaa miehistön. Yhtään väheksymättä heitä.” Pitkän linjan pelastaja painottaa, että avun saajan pitää voida luottaa, että saa pelastusalalta ammattitaitoista apua. Sen sijaan koulutusuudistuksessa esillä ollutta amk-tutkintoa ei hänen mielestään pelastajille tarvita. ”Jos paljastuu, että emme osaa työtämme, voimme menettää kaiken saavutetun hyvän maineen.” Koulutuksen osalta tilanne on hankala myös siksi, että parhaillaan koulutetaan ennätysmäärä pelastajia. Korkki kantaakin erityisesti huolta siitä, miten luvattu opiskelijamäärän lisäys kyetään kouluttamaan, jos kalustoa ja koulutusympäristöä ei voida kunnolla hyödyntää
Kaiken kaikkiaan hän harmittelee sitä, että ala tuo liian vähän esille omia tarpeitaan. Opettajat ovat sitä ennen käyneet läpi harjoituksen perusperiaatteet alipäällystöopiskelijoille. Kasvava ongelma on edelleen se, että pelastajakoulutukseen tulevien valmius osata kädentaitoja on vähentynyt yleensä, niin kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. Vuosikymmen sitten määrä oli 12000. Myös sellaisia perusasioita opetetaan kuin peräkärryn kiinnittämistä auton koukkuun tai kuormaliinan käyttöä”, Huttu kertoo. ”Emme tuo riittävästi esille sitäkään, Yliopettaja Ismo Hutulla on pitkä kokemus tarkastella Pelastusopiston pelastustoiminnan koulutusta. Pelastustoiminnan tiiminvetäjänä toimiva Huttu sanoo, että reilun kymmenen vuoden takaisten säästövaateiden takia harjoitusalueella tapahtuvaa koulutusta jouduttiin vähentämään enemmän kuin nyt. ”Ryhmäja joukkuetasolla toteutettavien harjoitusten määrän vähentäminen ei ole hyvä asia.” Pelastusopistossa koulutukseen liittyviä harjoituksia toteutetaan edelleen siten, että alipäällystötutkintoa suorittavat kouluttavat pelastajia opettajien ohjaamina osan pelastajan perustaitoopintojaksoa. Ismo Huttu sanookin, että kädentaitojen lisäopettamiseksi pitäisi ottaa jotain muuta pois eikä se voi olla ammatillisen koulutuksen tarkoitus. Esimerkiksi paineilmahengityssäiliöitä joudutaan vuosittain täyttämään 20000 kertaa. Esimerkiksi juuri nyt sammutusja pelastustekniikan opintojaksolta käytännön kokeissa hylättiin 40 opiskelijaa 120:sta. Tämän olemme jo huomanneet omassa laitoksessamme”, Jari Korkiamäki sanoo. Tämä näkyy myös ammattikouluissa. Toivoisin, että kykenisimme asialliseen keskusteluun eikä toisenlaisia mielipiteitä heti tuomittaisi. Sellaisesta olisi hyöytä ja niitä olisi hyvä pystyä jälleen toteuttamaan”, Ismo Huttu sanoo. Erityisesti Huttu on huolestunut siitä, että soveltavat harjoitukset ovat vähentyneet. ”Tällä hetkellä alipäällystötutkinnon suorittajia ei riitä kaikille pelastajakursseille, koska pelastajia koulutetaan nyt enemmän”, Huttu kertoo. ”Osaamista mitataan myös käytännönkokeilla, esimerkiksi moottorisahan ja kuormaliinan käytössä”, Parviainen kertoo. Opettaja Jukka Parviainen sanoo, että tästä huolimatta myös työnantajille jää lisäkoulutustarvetta perustaitojenkin opettamiseen. Yhden totuuden ratkaisuja on harvoin olemassa” Työnantajien kannattaisi hänen mielestään olla kiinnostuneita koulutuksesta, koska sillä on vaikutusta, millaista työvoimaa he saavat. ”Vähennys koski pelastajien koulutuksessa soveltavia harjoituksia ja jonkin verran niitä on toki jouduttu nytkin vähentämään.” Silti hän ei ymmärrä sitä, mihin perustuvat väitteet siitä, että vähennys olisi nyt dramaattista. ”Nykyisille opiskelijoille on opettava esimerkiksi moottorisahan tai käsityökalujen käyttöä. Koe tulee suorittaa hyväksytysti ennen kuin voi jatkaa opintoja kurssilla.” Harjoittavan opetuksen volyymi on noussut valtavasti pelastajalisäyksen myötä. Kuva: Kimmo Kaisto.. 26 Pelastustieto 3/2025 HERÄTYS TYÖNANTAJAT Korkiamäki ihmettelee myös sitä, että pelastuslaitokset työnantajina eivät ole riittävästi kiinnittäneet asiaan huomiota. ”Kun ammattitutkinnon suorittaneiden taidoissa on puutteita, se tietää entistä enemmän tarvetta työnantajan täydennyskoulutukselle. Käsityökalut ovat muuttuneet enemmän tai vähemmän sähkökäyttöisiksi, joten nekin tuovat lisähaasteita. HARJOITUS JA KOULUTUS Ismo Huttu vetää koulutuksia harjoitusalueella. Pelastusalan koulutuksen keskittämisessä Kuopioon oli tarkoitus myös toteuttaa eri koulutustasojen keskinäistä harjoittelemista. ”Haluamme antaa riittävät valmiudet pelastusalan ammattikoulutuksen saavalle, mutta olen toki huolissani, miten onnistumme siinä.” OSAAMISESTA HUOLEHDITTAVA ”Koulutusvolyymin lisäyksestä huolimatta pyrimme huolehtimaan osaamisen tasosta. Säiliöiden täyttömäärä kuvaa suoraa savuja kemikaalisukellusten määrään kasvua. Esimerkiksi terän vaihto puukkosahaan tai rasiaporaan ei onnistu, jos ei ole Kädentaitoja opetettava koskaan sellaista tehnyt. ”Tällaisia harjoituksia ei enää järjestetä eikä esimerkiksi muutamaan vuoteen ole resurssipulan takia järjestetty yhteisiä loppuharjoituksia. että tarvitsemme voimavaroja toteuttaa laadukasta koulutusta
w w W w w w w TURVALLISUUS 2025 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma, joka kokoaa kahden päivän ajaksi alan avainpäättäjät, viranomaiset sekä asiantuntijat rakentamaan turvallisempaa ja varautuneempaa Suomea. Osallistu syksyn maksuttomaan huipputapahtumaan rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuustapahtuma.fi YHTEISTYÖSSÄ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma Kiinteistömessut – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA 8.–9.10.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS HARJOITUS JA KOULUTUS. Tapahtuma tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa
Idea on jakaa osallistujat eri venekuntiin, ettei olla omien työkavereiden kanssa. Lahden pohjukka on hyvä. Palosuojelurahaston rahoittama pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke PETOVEKO on tuottanut vakioidun koulutusmallin alle 10-metristen alusten miehistölle. Jos on öljyvuotoa, on myös helpompi puomittaa”, Mäki-Patola opasti. Kaikki kurssit ovat täynnä”, Valkonen iloitsee. Hanketta koordinoi Suomen Palopäällystöliitto. Oli sitten vieras tai tuttu pari ohjailemassa, kaikille tulee samat toimintamalllit. Sahalla syntyi sopivia lankunpätkiä pakettia tukemaan. Osalla käynnistyivät myös laitoksen omat venetoiminnan peruskurssit, joten väkeä haluttiin saada sieltä jo kevään kursseille. Turvallisuutta täsmennettiinkin kaikilla toimintarasteilla. Bågaskärissä oli käytössä neljä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Fasteria koko kurssin ajan. ”Molemmilla kursseilla saimme aurinkoa, tuulta ja sadetta. Fasterissa nimeltä Babben kouluttaja Alan O’Leary kertasi ennen seuraavaa rastia, että veneessä on ykkönen, kakkonen, ruorimies ja navigoija. Viikossa ei tehdä merimiestä tai kouluttajaa, joten perusosaamisen piti olla vahvaa. Intensiivinen ja käytännönläheinen kurssi on kouluttajankin näkökulmasta kuormittava kokonaisuus, ja päivät venyivät todella pitkiksi kouluttajien iltapalaverit mukaan lukien. Bågaskäriin motivoituneet 16 koulutettavaa tulivat Länsi-Uudenmaan, Helsingin, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan pelastuslaitoksilta. Sellaistakin harjoiteltiin ensimmäisellä pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssilla Inkoon Bågaskärissä. Kouluttaja toimii tällä kertaa aluksen päällikkönä. Vasara paukkui ja puutapit upposivat vuotokohtaan. Asiaa melkein tauotta. Hankeasiantuntija Ville Tuovinen kä vi toiselle ryhmälle läpi muun muassa aluksen tulipalon sammuttamista, ilmoitusta meripelastuskeskukseen, polttoaineen hätäsulkua, hätäraketteja ja vesitiiviitä laipioita aluksella.. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto HARJOITUS JA KOULUTUS K oulutettaville on annettu toukokuussa viiden päivän aikana Bågaskärissä ja myöhemmin Rantasalmella valmiudet viedä venetoiminnan peruskurssi omalle alueelleen ja aloittaa kurssimallin mukainen venetoiminnan peruskoulutus. ”Rantasalmella porukkaa oli useammalta laitokselta. Etäisyys pelastettavaan näytettiin rastilla koko ajan puheen lisäksi myös käsimerkeillä. 28 Pelastustieto 3/2025 Nyt ajettiin karille! Harvoin tulee ajettua veneellä tarkoituksella karille. ”Kommunikointi keulamiehen ja ruorimiehen kanssa on tärkeää, ettei pelastettava joudu katamaraanirunkoisen veneen alle”, O’Leary painotti. Vauriontorjuntarastilla F-luokan aluksella hyödynnettiin kouluttaja Jere MäkiPatolan kehittämää vuotosimulaattoria. Pelastuspuku ja muut toimivat varusteet ovat kaiken perusta turvallisessa toiminnassa vesillä. Köydet irti! Irti! Edessä oli MOB-rasti, eli mies yli laidan ja vedestänostot. ”Jos olette vuodon sattuessa keskellä väylää, etsikää matalampi kohta tai pehmeä ranta. Viiteen päivään mahtui teoriaa, kiinnityksiä ja irrotuksia, vedestänostoa, hinaamista, aluksen vauriontorjuntaa, etsintää, hyisestä merestä pelastautumista, saumatonta ohjaamotyöskentelyä ja paljon muuta. Mutta tykkäämme työstämme, ja oli taas ilo olla vesillä”, kertoo hankepäällikkö Iivari Val konen Suomen Palopäällystöliitosta
ERINOMAINEN PAKETTI Kimmo Mattila työskentelee esimiehenä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella Kalajoen paloasemalla. Sen. Ohjaamossa on paljon hälyääniä ja viestiminen vaikeutuu. Kouluttajakurssiksi tämä oli erinomainen paketti. Rutiinit sekä toistot pienentävät työkuormaa, ja tehtävien jakaminen vielä enemmän. Sijainnin määrittelyyn käytetään vähintään kahta tietolähdettä. 3/2025 Pelastustieto 29 HARJOITUS JA KOULUTUS Kouluttaja Sebastian Henriksson kertoi, että pe lastusaluksen heikoin lenkki on navigoinnissa, jos järjestelmät ovat yhden sulakkeen takana. Kouluttaja Ilari Hatakka esitti hyvän psykologisen kommentin lentäjästä ja lentoperämiehestä. Keskusteluissa olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että kaikki lähtee tästä peruskurssista. Kalajoella alusja venetoiminta on iso osa arkea. Tämä sai vahvistusta kurssilaisten käytännön kokemuksista. Automaatio ja elektroniikka on myös haaste. Päällikön tehtävä on johtaa sekä pelastusryhmää että aluksen hallintaa ja tukea tarvittaessa navigoijaa sekä ruorimiestä. Olen kotimaanliikenteen laivuri ja kotimaanliikenteen koneenhoitaja. ”Toimin yhtenä kolmesta pelastuslaitoksen alusja venetoiminnan pääkouluttajista. Meidän laitoksessa järjestetään tulevaisuudessa venetoiminnan peruskursseja ja tämä koulutus antoi valmiuksia järjestää niitä. Tästä variaationa on kahden hengen ohjailuryhmä, jolloin päällikkö toimii ensisijaisesti navigoijana, harvemmin ruorimiehenä. On käytössä enemmän ajatusvoimaa, kun kokeneempi on perämiehenä ja voi monitoroida kaikkea. Olen ollut aktiivi myös meripelastusyhdistyksessä. ”Jos tehtäviä on paljon peräkkäin ja rinnakkain, sitä alttiimpi on virheille. Sijaintija suuntatietoa varmistetaan ristiin. ”Tutustutaan nyt veneen sähköjärjestelmiin!” Tuovinen muistutti kurssipäivän päätteeksi, että vaikeissa oloissa ajaminen aiheuttaa korkeaa työkuormaa. Harjoitustuntimalleilla pystyy järjestämään perusharjoituksia yksittäisistä asioista. Hän myös uskaltaa sanoa, jos tehdään jotain väärin. Itsellä heräsi ajatus tehdä harjoitustunneista opetusvideot.” ”Tällä hetkellä Suomessa pelastusalalla on hyvä kehitystyö päällä veneja aluskoulutuksessa. Virheet ovat inhimillisiä, mutta niitä pyritään välttämään ja mietitään miten toimia, jos on esimerkiksi navigoitu väärin.” Ohjaamotyöskentelyn perustoimintamallissa toiminnan edellytyksenä on jaettu yhteinen tilannetietoisuus, kuten missä ollaan, mihin menossa ja missä on seuraava reittipiste. Pelastusaluksen ohjailuryhmän muodostavat navigoija, ruorimies ja aluksen päällikkö. Saimme erilaisia malleja, miten koulutus voidaan järjestää pienemmilläkin resursseilla. Kaikkien pitää ymmärtää tämä roolijako ja henkilöstö on koulutettava tähän toimintamalliin
Materiaali oli myös erittäin hyvää ja käyttökelpoista. ”Paikan päällä oli alan ammattilaisia, joilla kaikilla on vahva tuntemus vesillä toimimisesta. Siellä olisi sitten omanlaisensa koulutuspolku. Olen ollut alalla vuodesta 1986 ja ensimmäiset meritoimintaan liittyvät tehtävät alkoivat 1990. ”Työhön kuuluvat kaikki öljyntorjuntaan ja meritoimintaan liittyvät tehtävät, vastuualueena erityisesti osaamisen hallinta ja kaluston ylläpito. Itselleni kurssi antoi lisää kokemusta ja tiedon siitä, että aiemmin opitut asiat ovat hanskassa. Kotimaanliikenteen laivurikurssin kävin 2014. Rauman ja Meri-Porin 24/7-asemilla on öljyntorjuntaan liittyviä isompia aluksia, joiden käyttöä harjoittelemme työnantajan ohjeistusten mukaisesti. Enpä kyllä keksi mitään parannettavaa”, Sirén kiteyttää annin. Pätevyytenä minulla on laivuri-koneenhoitajakirjat.” ”Tämä oli hyvä runko peruskoulutukseen, joka viedään omilla herkuilla maustettuna laitoksemme koulutukseen. ”Kurssi vahvisti omaa osaamista ja antoi uusia näkökulmia sekä toimintamalleja pelastustoimintaan merellä Reittisuunnittelu on turvallisen merenkäynnin kulmakivi. Sen jälkeen olen ollut vahvasti tekemisissä laitoksemme alusten kanssa. Meripelastusseuran toimintaja koulutuskeskus Bågaskärissä tarjosi loistavat puitteet.. Näin saisimme kerralla isomman porukan koulutettua ja samalla tutustua toisen laitoksen aluksiin. Toivon tätä varten omaa kurssia laitoksella. Haasteita tulee olemaan, koska miehistövaje on todellinen. Esimerkiksi kylkihinausta oli hyvä harjoitella. Vastuuhenkilöt päättävät sitten, miten pelastustoimen venekoulutusta jaetaan eteenpäin. Valmistuin pelastajaksi 2002 ja alipäällystökurssilta 2010. ”Asioita voi hieroa sitten omissa laitoksissa enemmän läpi tarpeen mukaan. Kun kouluttajakurssin tietoa aletaan jakamaan eteenpäin, on haasteita luvas sa koulutukseen käytettävien tuntien kanssa. Viiden päivän kurssi oli kaikin puolin erinomainen kokonaisuus. Nyt ollaan oikealla tiellä, koska vaihtelu pelastustoimen venekoulutuksessa on ollut kieltämättä melko suurta”, Sirén sanoo. Pelastusalalla on mietinnän paikka, miten osaaminen ja resurssit pidetään sillä tasolla, että tehtävän tullessa saadaan tarpeeksi osaava ja kokenut ryhmä vesistöön toimivalla kalustolla. Kuvassa Aleksi Karilahti (vas.), Tommi Hyötylä, Joose Veteläinen ja Juha Westermark. Ei tule mieleen mitään parannettavaa. Meillä on kaikilla tavoite viedä saatu oppi kaikille meritoimintaan liittyville.” ”Viiden päivän kouluttajakoulutus riittää peruskoulutukseen, mutta muutaman vuoden kokemuksen jälkeen olisi jatkokurssi paikallaan. Näillä asemilla on joka vuorossa kotimaanliikenteen laivurin pätevyyskirjan omaavia pelastajia, vanhempia pelastajia ja pelastusryhmän johtajia”, Markku Arola kertoo. ”Jokaiselle meriasemalle ja jokaiseen vuoroon tulee koulutusvastaava. Esimiestehtävissä olen ollut vuodesta 2000 lähtien meriasemilla. Eli polkupyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.” ”Käymme saatua koulutusmateriaalia aluksi läpi omalle työvuorolle. Kolmantena kurssipäivänä ryhmät tekivät omat reittisuunnitelmansa Tammisaareen pidemmälle ajoharjoittelurastille. Ansioluettelosta löytyy kansimies 2005, veneenkuljettaja 2008, laivuri 2011, koneenhoitaja 2012 ja RLU308:n vastuukippari 2016 alkaen. LAITOSTEN YHTEISTYÖ OLISI HIENOA ”Toimin pelastusryhmän johtajana Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman paloasemalla. Hyvä pohjatyö kantoi koko viikon läpi. Meillä kun on alalla jo aika paljon asioita, joita meidän tulee hallita”, Mattila kuvailee. Kurssiin oli tiivistetty napakka paketti pelastustoimen venetoiminnan kouluttajille. Isommassa pelastustehtävässä auttaisi, kun tiedettäisiin toisen laitoksen mahdollisuudet hoitaa tehtäviä”, Arola kuvailee. On hyvä, että tarjolla on yhtenäinen koulutusmalli.” VAHVISTI OSAAMISTA Aleksi Karilahdella on takana 20 vuotta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomies/sairaankuljettajana Espoonlahden paloasemalla. OMIN MAUSTEIN OSAKSI KOULUTUSTA Tapio Sirén työskentelee Helsingin pelastuslaitoksella öljyntorjuntamestarina. Kouluttaja Sebbe Henrikssonin kanssa keskusteltiin, että olisi hienoa, jos tätä koulutusmallia voitaisiin järjestää yhdessä muutaman pelastuslaitoksen kanssa. Kurssin jälkeen jokainen sai kouluttajille painetun oppaan, jossa kerrotaan asiakohtaisesti koulutettavat asiat läpi. 30 Pelastustieto 3/2025 HARJOITUS JA KOULUTUS jälkeen tulisi jatkokurssi, jonka jälkeen suunta olisi isompiin aluksiin
Tämä mahdollistaa henkilöstölle nopeamman pääsyn pelastuslaitoksen omien, yli 10-metristen alusten kansija konepäällikön tehtäviin.” ”Työnantajan näkökulmasta haasteelliseksi näkisin juuri alle 10-metriset alukset, joiden miehitykselle ei ole välttämättä mitään pätevyysvaatimuksia – paitsi käytännön kyky ja taito toimia päällikkönä.” Ville Estlanderin mukaan PETOVEKO -hankkeen mukaista koulutusta hieman kehittämällä on mahdollista muodostaa pelastustoimelle oma, käytännönläheinen koulutusjärjestelmä. Kurssi oli nousujohteista ja loppukurssista käytiin case-harjoituksissa opittuja asioita läpi.” ”Myös kouluttajien kyky soveltaa olosuhteiden muuttuessa. Kurssilaisten palautteissa ei säästelty kiitoksia: ”Veneet erittäin sopivia tällaiseen käyttöön, kouluttajien asiantuntemus erinomainen ja koulutustaidot erittäin hyvät.” ”Käytiin venetoiminta ihan perusasioista lähtien läpi, että jokaisella on samat lähtökohdat lähteä opettamaan muita. Sisällössä pimeätoiminta ja tutkan käyttö olisi ollut hyvä lisä”, Karilahti sanoo. Viiden päivän kouluttajakoulutus oli sopiva opetettaviin asioihin nähden. Lisätietoa: sppl.fi/petoveko Merivesi oli vain kuusiasteista. Muutenkin kurssin opetus on verrattavissa ammattiopettajien tasoon.” HYVÄ POHJA JA VASTAA TARPEESEEN Pelastusylitarkastaja Ville Estlander sisäministeriön pelastusosastolta tutustui koulutukseen toisena kurssipäivänä. Tässä harjoiteltiin vedestä pelastamista pelastuspuvuissa. Edes karilla olo ei pelottanut. Ihailla täytyy, miten suhteellisen vaativatkin rastit pysyivät aikataulussa. Hankeasiantuntija Ville Tuovisen vastuulla ovat olleet koulutusmateriaalit ja oppaat kouluttamisen lisäksi.. ”Tarvitaan myös työvuoron ulkopuolisia, esimerkiksi 1–3 päivän koulutusjaksoja veneilykauden alkuun ja loppuun, jotta osaamistaso saataisiin pidettyä hyvällä tasolla”, Karilahti kuvailee. Kurssilaiset eivät turhia hötkyilleet ja oppimisen sekä yhdessä tekemisen henki oli vahva. 3/2025 Pelastustieto 31 HARJOITUS JA KOULUTUS ja yleisesti veneilyyn. Kolmannen päivän päätteeksi harjoiteltiin kylmäaltistusta uimalla laiturilta pelastuslautalle pelkissä uimahousuissa. ”Pelastuslaitoksilla on pelastustoimen oma, Traficomin hyväksymä koulutusjärjestelmä, jossa käytännön kokemusvaatimus alusten päällikkötehtäviin korvataan ohjatulla ja kirjattavalla harjoittelulla. On myös helppo poimia sopivia moduuleita viikkoharjoituksiin. Yhtenäiset toimintamallit pelastustoimen venetoimintaan on hyvä suunta. Muun muassa vauriontorjuntaharjoituksessa oli käytössä taustalla näkyvä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen F-luokan RLU318. Yhteisharjoituksia naapurilaitosten välillä on helpompi järjestää, kun toimintamallit ovat suurin piirtein samoja.” Työvuoroissa annettava koulutus ja harjoitukset eivät yksin riitä kehittämään taitoja, vaan ylläpitämään osaamista. Kouluttajien heittäytyminen oli myös ihailtavaa, tästä esimerkkinä kylmäaltistukseen osallistuminen. Kouluttajan oppaan saavat vain kurssin käyneet. Koulutus oli rauhallisen jämäkkää, komentokieli yhteinen ja asiat perusteltiin hyvin. TEHTY OIKEITA ASIOITA ”Palautteet kurssilaisilta perjantaina kurssin päätteeksi Bågaskärissä antavat entisestään uskoa, että on tehty työryhmässä oikeita asioita”, Iivari Valkonen kertoo tyytyväisenä. Rahoitus olisi myös järjestettävä siten, että pelastuslaitoksilla on realistiset mahdollisuudet käyttää järjestelmää.” Pari päivää Bågaskärin vesillä yhden venekunnan kuudentena pyöränä vaihtelevassa säässä va kuutti. Siinä on myös pelastuslaitoksen johdolle sekä kalustoja investointiasioiden kanssa työskenteleville hyödylliset venetoiminnan ohjaamiseen ja säädösperustaan liittyvät osiot. ”Aion viedä kurssilla opittua koulutuksiin ja osaksi työtapoja sekä toimintamalleja. Kokonaisuutena kurssi oli tosi hyvin rakennettu ja Båga skär paikkana todella toimiva. Sen pohjalta voi rakentaa erilaisia toteutuksia sopimuspalokunnillekin esimerkiksi viikonlopuksi. Toki käytännön koulutusten tuottaja voi olla muukin taho. Syksyllä julkaistava Pelastuslaitoksen venetoiminta -käsikirja sisältää pelastustoimen venetoiminnan perusteet. ”Tavoitteeni on yhdessä projektin hen kilöiden kanssa edistää hankkeen ke hittämän koulutusjärjestelmän käyttöä pelastuslaitoksilla yleisesti – sekä edelleen kehittämisen myötä hyväksyttää pelastustoimelle oma kansipäällystön päivitetty koulutusjärjestelmä viralliseksi vaihtoehdoksi pelastustoimen nykyiselle sekä yleisille koulutusohjelmille.” ”Pelastusopisto tai Helsingin Pelastuskoulu olisivat luontevimmat järjestäjät, kun kyse olisi pelastustoimen virallisesta koulutuksesta
Sukellettaessa alaspäin paine kasvaa yhdellä barilla aina 10:tä metriä kohti, jolloin 20 metrin syvyydessä vallitsee kolmen barin suuruinen paine. Sukeltajan kehon tulee mukautua vedessä vallitsevaan paineeseen. PAINE AIHEUTTAA VAMMAN Sukeltajaa ympäröi veden hydrostaattinen paine. Ilmakehässä eli maan päällä vaikuttaa yhden barin suuruinen paine. Heistä kolmisenkymmentä hoidetaan sukeltajantautitapauksena Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) painekammiossa, minne on keskitettynä koko maan ylipainehappihoito. 32 Pelastustieto 3/2025 ENSIHOITO S atakunta sukeltajaa ottaa vuosittain kontaktin terveydenhuoltoon jonkinlaisen harrastuksessa syntyneen problematiikan takia. Painevamma eli barotrauma voi syntyä alastai ylöspäin sukellettaessa, kun ympäröivän Potilaana sukeltaja – anna happea Riippumatta sukellusonnettomuuden laadusta, tärkeintä on annostella potilaalle aina happea. Kun ensihoitajat kohtaavat sukellusonnettomuuspotilaan, tulee tälle annostella mahdollisimman korkeaprosenttista happea. ”Tavallisimmin kyseessä on korvien tai poskionteloiden paineenvaihtelusta aiheutunut vamma, jolloin lievimmissäkin tapauksissa sukellukseen tulee tauko”, ensihoitolääkäri Laura Tuomi nen sanoo. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Dimitri Lisitsyn Sukeltajaa ympäröivä veden hydrostaattinen paine voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, jos sen kanssa ei osata toimia oikein.. Jokaista sukellusonnettomuuspotilasta pidetään myös mahdollisena sukeltajantautitapauksena, jolloin hoitona on happi
Tavallisimpina sukeltajantaudin oireina ovat väsymys, lihasja nivelkivut sekä erilaiset ihon oireet, kuten kutina, kirppuilu (tunne, että iholla on kirppuja), punoitus, kuumoitus ja tuntohäiriöt. Vaarallista on myös, jos ilma pääsee verenkiertoon ja aiheuttaa ilmaembolian, joka sukellusonnettomuuksien yhteydessä johtaa lähes aina kuolemaan, sillä elvytys tai painekammiohoito eivät ehdi pelastamaan näitä potilaita. Niistä lipsuminen aiheuttaa riskin sukeltajantaudille. Keuhkojen barotrauma on lajissaan vakavin ja se voi syntyä jo uima-allassyvyyksissä, jos nousu tapahtuu hengitystä pidättäen. ”Kylmä vesi lisää sukeltajantaudin riskiä etenkin, kun sukeltaja kylmettyy sukelluksen loppuvaiheessa. Tilanne on vakavampi, jos sisäkorvan kalvorakenteet puhkeavat, jolloin voi aiheutua pysyviä kuulovaurioita. Alaspäin mentäessä sukeltajan tulee itse tasata paine korvien onteloissa erilaisilla teknikoilla, muuten veden aiheuttama lisääntyvä paine voi aiheuttaa erilaisia vaurioita. Hyvin lievien oireiden tunnistaminen sukeltajantaudiksi voi olla vaikeaa”, Tuominen muistuttaa. HOIDA NÄIN Sukeltajantaudin tärkein ensihoito on annostella mahdollisimman korkeaprosenttista happea varaajamaskilla. ”Jo se, että kylmä vesi ympäröi kehoa ja siihen liittyy fyysinen aktiviteetti, saattaa saada aikaan keuhkopöhön”, Tuominen sanoo. Jos nousuvauhti on liian nopea, saattaa onteloista ulos pyrkivä ylipaine aiheuttaa kudosvaurioita esimerkiksi korvissa ja keuhkoissa. Keuhkoista ulos pyrkivä ilma voi vaurioittaa keuhkokudosta, jos ilman normaali kulkureitti on suljettuna. Hoidon tarkoituksena on pienentää verenkierrossa olevat typpikuplat sellaisiksi, että ne pääsevät poistumaan hengityksen kautta pois elimistöstä. TYKSin tehopäivystäjä päättää ylipainehappihoidon aloittamisesta tapauskohtaisesti. TYPPI KUPLII SUKELTAJANTAUDIKSI Sukeltajantaudille altistavia tekijöitä ovat nesteen vähyys eli kuivuma, lentäminen sukeltamisen jälkeen, kylmä vesi, hallitsematon nousu ja vähällä aikaa tehdyt useat sukellukset, esimerkiksi viikon aikana monta sukellusta päivässä. Keuhkopöhön tullen hengittäminen käy hankalaksi, jolloin siitä kärsivä uimari tai sukeltaja alkaa jo pyrkiä pois vedestä. Mikäli tarvitaan suonensisäistä nesteytystä, Ringer tai Plasmalyte ovat parhaat vaihtoehdot ja näitä annostellaan runsaasti, 1000 millilitraa nopealla tahdilla. On mahdollista, että oireisto pahenee vaikkapa kotona makuulle mentäessä ja siihen on hankittava apua”, Tuominen kertoo. Parhaat nesteet tähän tarkoitukseen ovat balansoidut elektrolyyttiliuokset, mutta vesikin kelpaa. Keuhkovammasta voi seurata ilmarinta ja edelleen jänniteilmarinta. ”Kun ihminen poistuu vedestä, taudin eteneminen pysähtyy, mutta oireisto voi vielä hankaloitua. Kylmä vesi lisää myös keuhkopöhön riskiä sekä molempien tautien oireiden vaikutusta”, Tuominen kertoo. ARKTISISSA VESISSÄ Suomen kylmissä vesissä sukeltaminen on huomattavasti haastavampaa kuin etelän lämmössä. Tutkimukseen osallistuu paljon suomalaisia tekniikkasukeltajia. IMMERSIOÖDEEMA JO PINTAVEDESSÄ Sukeltajan keuhkopöhö eli immersioödeema voi syntyä, kun vesi ympäröi ihmisen. Typpikuplia syntyy jokaisella sukelluksella, mutta ne harvemmin aloittavat sellaista tapahtumavyöryä elimistössä, josta tauti syntyy. Hallitsemattoman nousun takana on monesti kokemattomuus tai varustevika. Muodostuneet kuplat voivat aiheuttaa sukeltajantaudin, jonka syntyä ei tunneta kovin hyvin. Immersioödeema hoidetaan normaalin keuhkopöhön tavoin 100-prosenttisella hapella ja CPAP-laitteella. Ylöspäin tultaessa nousuvauhti on pidettävä maltillisena, jotta paine kehon onteloissa ehtii tasaantua pintaa kohden vähenevän vedenpaineen mukaiseksi. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa arktisten olosuhteiden vaikutuksesta sukeltajaan ja sukeltajantaudin syntyyn. Pintavedessäkin oleva paine riittää, sillä oireita on ilmennyt myös avovesiuimareilla. Sukeltajantauti syntyy, kun sukelluksen aikana kudoksiin liuennut typpi poistuu liian nopeasti ja alkaa muodostaa kuplia verenkiertoon eikä pääse poistumaan sieltä hengityksen mukana. Lisäksi potilas tulisi asettaa makuulle lepoon sekä antaa runsaasti nestettä, mikäli mahdollista suun kautta. Samalla konsultoidaan ensihoitolääkäriä tai TYKSin tehopäivystäjää painekammiohoidon tarpeesta. ”Sukeltajantautitapausten oirekuva on valtavan laaja. ”Meillä on aktiivinen tutkimusryhmä ja teemme yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien kanssa.” Seuraavalla sivulla kerrotaan ensihoitoketjulle suunnatusta Sukellusonnettomuuksien ensihoito -kurssista, joka järjestettiin tammikuussa Indonesian suositussa sukelluskohteessa Nusa Penidassa.. 3/2025 Pelastustieto 33 ENSIHOITO veden aiheuttama hydrostaattinen paine muuttuu eikä kehon sisällä oleva paine ehdi muuttua sen mukaiseksi. Esimerkiksi tärykalvon puhkeaminen voi aiheuttaa kipua, lukkoisuutta, kalorista huimausta, nystagmusta, pahoinvointia ja desorientaatiota. Tämä johtuu siitä, että kylmä supistaa ääreisosissa verisuonia ja heikentää verenkiertoa, jolloin typen poistuminen kudoksista heikkenee. Ilmaemboliaa ei kuitenkaan voi todeta kliinisesti, joten hoitoelvytystä tulee aina yrittää. Sukeltajalla on riski hukkua, vaikka vaiva ajan kanssa saattaa parantua itsestään. Sukellukset tuleekin aina suunnitella ja nousujen yhteydessä tulee tehdä sukellussyvyyteen ja alttiinaoloaikaan perustuvat turvapysähdykset
”Tämä on elämysmatkailua, jossa yhdistyvät harrastus ja hyöty. Ulkomailla ollaan pitempään, sillä siellä kurssin olennainen osa on myös sukellusharrastus. Paikka on myös sellainen, jossa sukellusta harrastava kurssin käynyt voisi sukelluksellaan joutua hoitamaan potilasta”, kurssin kouluttaja Laura Tuominen sanoo. ”Reissussa kurssiin tehdään pientä modifikaatiota, mutta sisältö on lähes sama kuin kotimaassakin”, Tuominen sanoo. ”Ulkomaan kursseilla aikataulu on tiukka ja reissut koetaan rankoiksi mutta tykätyiksi. Kurssilla on luentoja, simulaatioita ja pienryhmäopetusta. ”Tärkeimpänä oppina oli ymmärryksen syventäminen siitä, mitä kaikkia muita ongelmia ja sairauksia vedessä voi tulla kuin sukeltajantauti.” AAMUT VEDESSÄ, ILLAT KURSSILLA SSLY on järjestänyt Sukellusonnettomuuksien ensihoito -kurssin vuorovuosina kotimaassa ja ulkomailla jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Toki kymmeneen päivään mahtui pari vapaapäivääkin. Kurssi on suunnattu terveydenhuollon ihmisille, jotka voivat kohdata sukellukselta tulleita potilaita. Suomessa kurssi on tiivis kaksipäiväinen kokonaisuus. Ulkomaan kursseilla ilmenee jonkin verran haastetta logistiikassa ja siinä, että koulutus viedään sukelluksia järjestävän yrityksen tiloihin. Hän on kurssia järjestävän Suomen sukellusja ylipainelääketieteellisen yhdistyksen (SSLY) varapuheenjohtaja ja ensihoitolääkäri. Teksti: Marko Partanen Kuva: Dimitri Lisitsyn Sukeltajantaudin lisäksi sukeltajaa voivat kohdata monet erilaiset terveysongelmat.. Sisältöä ovat muun muassa elvytys, sukeltajantauti, paineenvaihtelusta aiheutuvat vaivat (barotrauma), sukeltajan keuhkopöhö (immersio ödeema) sekä onnettomuuksia ehkäisevä, korvien ja sinusten (kehon Oppia sukellusonnettomuuksien varalta ontelo) paineentasaukseen liittyvä osuus. ”Koen, että valmiuteni hoitaa vesija sukellusonnettomuuspotilaita parani”, Hanski sanoo. TÄSMÄKOULUTUSTA Nusa Penidassa aiheita opiskeli 17 kurssilaista, joista suurin osa oli eri alojen lääkäreitä – mutta sujuvasti sekaan mahtuivat myös lääketieteen opiskelija ja ensihoitaja. Meillä on paljon simulaatioja hands on -tyyppistä koulutusta”, Tuominen sanoo. Nusa Penidan kymmenen päivän reissulla sukellettiin aamut sekä lounaan jälkeen päivät ja illat käytiin kurssia. 34 Pelastustieto 3/2025 ENSIHOITO S ukeltajantauti, sukeltajan keuhkopöhö, paineenvaihtelun aiheuttamat vaivat, näiden ehkäisy sekä tietenkin itse sukeltaminen olivat vahvasti tapetilla, kun maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen suomalaiskurssi pidettiin Indonesiassa. Ensihoitaja Marjaana Hanski luonnehtii kurssia todella onnistuneeksi. Ensihoitoketjulle suunnattu Sukellusonnettomuuksien ensihoito -kurssi järjestettiin tammikuussa Indonesian suositussa sukelluskohteessa Nusa Penidassa. Ennen kurssia tutustutaan laajaan ennakkomateriaaliin, tehdään lähtötentti ja ollaan tiukasti kiinni aiheessa. Kurssi on myös niille, jotka eivät ole terveydenhuollon henkilöitä, mutta voivat muuten olla näiden potilaiden kanssa tekemisissä, kuten pelastajat ja sukellusseurojen kokeneimmat jäsenet
Ensisijainen tavoitteeni on luoda ympäristö, jossa henkilöstön osaaminen pääsee loistamaan. Uskoni johtamisessa perustuu avoimuuteen ja vuoropuheluun. Edeltäjäni saappaat ovat suuret. Aiemmin laillisuusvalvojana työskennelleenä minulla on nyt mahdollisuus konkretisoida kaikki ne kehittämistarpeet, joista olen kirjoittanut Pelastustietoon lähes 15 vuoden ajan. Tämä matkani pelastusjohtajana on vasta alkamassa, mutta olen jo nyt innoissani siitä, mitä tuleman pitää. mirafoni112@ gmail.com Uusi suuntani: pelastusjohtajaksi Päijät-Hämeeseen Elokuun alussa alkava matkani pelastusjohtajana Päijät-Hämeessä on minulle sekä suuri kunnia että houkutteleva haaste. 3/2025 Pelastustieto 35 ENSIHOITO MIRAFONI Tärkeintä on yhteistyö. Hyvinvoiva henkilöstö on avain menestyvään pelastuslaitokseen, ja haluan panostaa heidän osaamiseensa. Uudessa roolissani keskityn erityisesti kolmelle osa-alueelle: henkilöstön hyvinvointi, tiedon jakaminen ja yhteistyö. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on myös ensiarvoisen tärkeää. Tiedon jakamisen kautta voimme kehittää palvelujemme laatua ja avata ovia uusiin innovaatioihin. Ne ovat elintärkeitä toimijoita, jotka varmistavat kansalaisten turvallisuuden, mutta joskus kehittämistarpeet saattavat jäädä varjoon kiireisen arjen ja taloudellisen tilanteen alle. Pelastuslaitokset ovat osa laajempaa turvallisuusverkostoa, ja yhdessä voimme luoda turvallisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan. Viisaus ei asu vain johtajassa, vaan koko organisaatiossa. Toivon, että jatkatte matkassa mukana, sillä olen luvannut päätoimittajalle jatkaa näiden kolumnien kirjoittamista. Silloin 15 vuotta sitten lupasin kirjoittaa yhdestä kahteen kolumnia ajatuksistani pelastustoimeen liittyen, ja sillä tiellä ollaan oltu edelleen. Olen havainnut, että pelastuslaitoksilla olisi valtava potentiaali uudistua. Kuluneiden vuosien aikana olen käsitellyt kolumneissani pelastusalaa monesta eri näkökulmasta, ja nyt on mahdollisuus laittaa niitä asioita käytäntöön. Päijät-Häme on alue, jossa asiat tehdään pieteetillä, mutta itsestä ei tehdä numeroa. Tästä alasta onkin ollut vähän enemmän sanottavaa eikä se varmasti lopu tähän.. Haluan viedä eteenpäin sellaista johtamista, joka yhdistää oikeudenmukaisuuden, ammatillisuuden ja inhimillisyyden. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Haluan olla johtaja, joka kuuntelee ja oppii
Myös huoltoilmoitusten välittyminen saattaa estyä tai hidastua. Pelkät yhteyskokeet eivät riitä – ja niissäkin on oikaistu. Laitteistojen omistajien ja haltijoiden tulee yhdessä huoltoliikkeiden kanssa varmistaa, että yhteydet toimivat. Kasvu ei kuitenkaan selitä sitä, miksi tällä hetkellä vanhat tarkastuksilla tehdyt havainnot yhä useammin toistuvat. 36 Pelastustieto 3/2025 H uolestuttavana havaintona valvonnassa on noussut esille, että säännöllisiä testejä jätetään tekemättä. Laitteistojen käyttöön ja ylläpitoon kuuluu muitakin kiinteistöhälytyksiä kuin vain hätäkeskusyhteys. Tähän osin voi vaikuttaa edellisen vuoden aikana tapahtunut operaattoreiden 3G-verkon alasajo. Sen seurauksena paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen yhteys hätäkeskukseen on voinut heikentyä tai jopa katketa. Samalla kun liittymiä on päivitetty, on syytä tarkistaa jokaisen laitteen osalta, minne tietoa laitteiston toiminnasta tulee välittää kunnossapito-ohjelman mukaisesti sekä päivittää yhteystiedot ja suunnitelmat. Laitteiston käyntija huoltotiedot tulisi välittyä valvottuun paikkaan ja laitteiston hoitajalle. Teksti: Lauri Lehto ja Kimmo Kaisto · Kuva: SPEK PALONTORJUNTATEKNIIKKA tehtävien tekemisessä ja yhteyksien varmistamisessa”, kertoo Pekka Nissinen tarkastuslaitos Kiwalta. Samoin laitteistoissa havaittuja puutteita ei korjata ja jopa huollot jäävät välistä. Varautuminen ja toiminnan jatkuvuus ovat kunnossapidosta vastaavien harteilla. ”Tämä on kaikille osapuolille positiivinen asia – ainakin yhteyskokeiden tekemiseen tulee nyt kunnollinen seuranta ja mahdollisuus. Yksi selvä merkki tästä puutteesta on jo se, että hätäkeskukselle ei ole päivitetty yhteyshenkilöiden eli laitteiston hoitajan tietoja”, Lauri Lehto sanoo. Tämä auttaa selvittämään valvonnassa sitä, mitä testejä on todellisuudessa tehty. ”Ulkopuolisella valvonnalla ja tehdyillä tarkastuksilla voidaan havaita puutteita, mutta turvallisuuskulttuuri ja paloturvallisuuden toteutuminen on kunkin toimijan omilla harteilla”, muistuttaa Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Tästä syystä ylläpito-organisaation ja käytöstä vastaavien tahojen tulisikin paremmin valvoa hyvän ylläpidon toteutumista. Onneksi harvoin laitteiston huoltoa jätetään kokonaan tekemättä, mutta ongelmia on esimerkiksi kaikkien ohjelman mukaisten Huolloissa ei saa oikoa Palontorjuntatekniikan laitteistot ovat kohteen omaa turvallisuutta ja arkea varten. TARKASTUKSIIN UUSIA TYÖKALUJA Laitteistoja koskevien lakija asetuspäivitysten myötä tarkastuslaitokset voivat pyytää hätäkeskukselta kuukausikokeiluja koskevia tietoja. YHTEYDET KUNTOON Yhteyksien kanssa on selvästi ollut erilaisia ongelmia. Sama koskee tietysti yhteystietojen paikkansapitävyyden seuraamista”, toteaa Petri Puttonen tarkastuslaitos Alarm Controlista. Se auttaa tilanteissa, jossa asennustyöt ovat selvästi kesken tarkastusta aloitettaessa. Hän muistuttaa, että uusien laitteistoasennusten varmennustarkastuksilla on nykyisin mahdollista keskeyttää tarkastus. ”Häke-yhteyksien haasteet olivat toki edellisenä vuotena esillä, mutta osin tilanne on jo parantunut. Pöytäkirjojen ja puutteiden valvonnassa kolmannen osapuolen tarkastuslaitos kaipaa edelleen yhteistyötä pelastuslaitosten tekemässä valvonnassa, jotta havaitut puutteet tulisivat paremHäkelle ei ole aina päivitetty laitteiston hoitajan tietoja.. Asia paljastuu viimeistään tarkastuksilla. Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen varmennustarkastukset jatkavat tutuilla keskiarvomäärillä ja kasvua näkyy säännöllisesti määräaikaistarkastusten määrissä. Lähtökohtana hyvälle huollolle on, että kunnossapito-ohjelma on olemassa ja sitä noudatetaan. Muiden hälytysten siirtojen ongelma on valitettavan perinteinen havainto tarkastuksilla. ”Kyllä joitain tehtäviä ylläpidossa jätetään nähtävästi tekemättä ja puutteita on korjaamatta. Laitteistojen tarkoitus on turvata jokapäiväistä toimintaa kohteella ja varmistaa toiminnan jatkuvuutta
Kun laitteiston hoitaja vaihtuu, koestuksia ja huoltoja hoitotoimenpiteitä voi olla enemmänkin tekemättä ja tämä nähdään tarkastuksilla. ”Perehdytys pitää muistaa myös ulkopuolisen huollon kanssa. Havaittujen puutteiden korjaamatta jättäminen havaitaan viimeistään tarkastuksilla. Tarkastajan näkökulmasta onkin positiivista, että näin on useammin vaadittu palotarkastajan valvonnassa. Asia kulminoituu suunnitelmalliseen ylläpitoon ja sen toteutumisen valvontaan. Puutteet voivat aiheuttaa toiminnan keskeytyksiä ja muita häiriöitä. Ryhmään kuuluu palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia.. Uusien laitteistoja tulee käyttöön tasaisesti ja määräaikaistarkastuksien määrä kasvaa. Palontorjuntatekniikan laitteistoilla pitää olla huolto-ohjelma, ja sitä täytyy myös noudattaa. SUUNNITELMIEN VALVONNASSA VIELÄ PARANNETTAVAA Kunnossapito-ohjelmien lisäksi kohteen omilla perehdytyssuunnitelmilla on merkittävä rooli hyvässä ylläpidossa. Ylläpidosta vastaavan organisaation osaamisessa ei tulisi tinkiä”, Lehto painottaa ja jatkaa. 3/2025 Pelastustieto 37 PALONTORJUNTATEKNIIKKA min korjatuiksi. Vastuu laitteiston kunnosta ja ylläpidosta ei siirry omistajaja haltijataholta toiselle osapuolelle, kun huoltoa ulkoistetaan.” Laitteistomäärät jatkavat tasaista kasvuaan. ”Valitettavasti pahimmillaan päiväkirjaa ylläpidetään, mutta toimenpiteitä ei oikeasti olekaan tehty. Tämä selviää viimeistään hätäkeskukselta, kun verrataan laitteiston lokitietoja. Tukesin ja palontorjuntatekniikan kehitysryhmän kokoamat tarkastustilastot ja vuosittaiset tarkastelut ovat kehitysryhmän verkkosivuilla: palontorjuntatekniikka.fi >> toimintamallit Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Välillä tarkastuskäynnillä joudutaan tilanteeseen puuttumaan ja toisinaan opastamaan ihan kuukausikokeidenkin teossa”, Puttonen kuvailee. Kaikkien, jotka käyttävät laitteistoa ja osallistuvat huoltoon, tulee saada perehdytys. Lähde: Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. ”Näissä tilanteissa hoitajalle ei ole annettu riittävää perehdytystä ja huoltotarpeita ei tunnisteta, kun käyttökään ei ole tuttua tai suunnitelmien sijaintikaan ei ole tiedossa
Lisäksi käsitellään ST-ohjeistoja ja harjoitussammuttimien täyttöä sekä huoltoa, jotka ovat oleellisia koulutuksen ja käytännön työn kannalta. 38 Pelastustieto 3/2025 Yhteisiä tekoja Turvallisuus-messuilla Turvallisuus on yhteisiä tekoja -teema tuo ohjelmalavoille ajankohtaisimmat aiheet paloja pelastustyön, kehittämisen, työurien ja yhteistyön näkökulmista. Teksti: Esa Aalto, kuva: Kimmo Kaisto Turvallisuus-messut järjestettiin edellisen kerran kaksi vuotta sitten Helsingin Messukeskuksessa.. Tavoitteena on lisätä tietoa muun muassa IT-turvallisuudesta ja uusista tulipaloriskeistä”, lisää Hannukainen. Esimerkiksi työturvallisuus pelastusalalla, litiumakkujen paloturvallisuus sekä uusien ST-ohjeistojen päivitykset tarjoavat käytännönläheistä ja ajankohtaista tietoa suoraan kentän tarpeisiin”, tapahtuman tuottaja Lilli Hannukainen Helsingin Messukeskuksesta kertoo. ”Ohjelmasta löytyy laajasti asiaa ja aiheita kattamaan tämä erittäin tärkeän ja laajan toimialan kuumimmat aiheet. Turvallisuus-messut järjestetään 8.–9.10.2025 Helsingin Messukeskuksessa samaan aikaan turvallisuuden hallinnan FinnSec 2025 -messujen kanssa. Oppaan sisältöä esittelee Terhi Virtanen Hyvil Oy:stä. TURVALLISUUS AKKUJEN AIKAKAUDELLA Turvallisuus-messuilla nähdään erityinen akkunäyttely, jossa paloesimies Iiro Wennberg Pirkanmaan pelastuslaitokselta esittelee näyttelyssä ajoneuvojen korkeajänniteakkujen ja ajoneuvojen anatomiaa pelastuslaitosten näkökulmasta. Turvallisuus 2025 käynnistyy sisäministeri Mari Rantasen avaussanoilla. Koulutuksellinen näkökulma näkyy ohjelmassa vahvasti. Lisäksi Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusteri -hankkeen esimerkki osoittaa, miten laaja-alainen yhteistyö vahvistaa alueellista ja kansallista resilienssiä. AJANKOHTAISIA HAASTEITA Ohjelmassa pureudutaan ajankohtaisiin turvallisuuskysymyksiin, kuten PFAS-yhdisteiden kieltämisen vaikutuksiin käsisammuttimissa, litiumakkujen aiheuttamiin paloturvallisuusnäkökulmiin kiinteistöissä sekä rivitalojen yläpohjien palo-osastointiin, jossa on havaittu laajasti parannettavaa. Samalla kysytään myös, ovatko akkupalot niin yleisiä kuin puhutaan ja TURVALLISUUS 2025 missä ihmiset niihin todellisuudessa törmäävät. ”Myös kansainvälinen näkökulma on mukana CFPA-Europe -verkoston englanninkielisissä puheenvuoroissa. Hyvinvointialueiden varautumista ja valmiussuunnittelua käsitellään uunituoreen oppaan kautta. Esimerkiksi pelastajan ammattikuvaa ja koulutuspolkuja avataan Helsingin Pelastuskoulun Jari Lempisen johdolla. Sähköautojen paloturvallisuutta käsittelevässä puheenvuorossa puretaan yleisiä harhaluuloja ja tarkastellaan riskejä tosiasioiden pohjalta. Lisäksi kuullaan sisäministeriön työturvallisuushankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää pelastusalan työturvallisuutta pitkäjänteisesti. Teknologian roolia turvallisuustyössä tarkastellaan muun muassa Sonar-järjestelmän avulla, jonka ansiosta veden alle joutuneet henkilöt voidaan tavoittaa entistä nopeammin. Ministeri julkistaa myös tuoreimman Vuoden Palomies -arvonimen saajan
Kyse on ihmisistä, jotka ovat lähempänä valmiina auttamaan kuin yksikään paloasema koskaan voisi olla; samassa työpaikassa, samaan aikaan kaupassa tai toisella puolella illallispöytää. Siitä koko palokuntatoiminta Suomessa on saanut alkunsa. Sopimuspalokuntalaisten tulee ylläpitää osaamistaan, harjoitella viikoittain sekä suoriutua vaativista fyysisen kunnon testeistä toimiakseen esimerkiksi savusukeltajina. TURVALLISUUS 2025 Monissa Suomen kunnissa ensimmäisinä punaisilla autoilla apuun kiiruhtavat eivät ole kokopäiväisiä pelastajia, vaan arjen sankareita, jotka saattavat keskeyttää työpäivänsä, kauppareissunsa tai perheillallisensa vastatakseen hälytykseen ja auttaakseen hätään joutunutta. Sopimuspalokuntalaisilla on keskeinen rooli pelastustoimen järjestelmässä. Kun päätöksiä tehdään, tulee muistaa, että kyse ei ole vain euroista. Olisi myös valtava rikkaus, jos jokaisessa työyhteisössä ja harrastusseurassa olisi muutama valveutunut sopimuspalokuntalainen. Ilman heitä, monessa paikassa ei olisi riittävän nopeasti ketään auttamassa tulipalon tai liikenneonnettomuuden sattuessa. He ovat sopimuspalokuntalaisia. Se, että on valmis käyttämään vapaa-aikansa oppiakseen auttamaan toisia ihmisiä hädän hetkellä, kertoo jo itsessään paljon ihmisen arvoista. Sopimuspalokunnissa tehdään myös äärimmäisen tärkeää työtä nuorten eteen. Sopimuspalokuntalaiset harvoin saavat riittävästi kiitosta osakseen, ja siksi haluan sanoa heille tämän: kiitos, että olette olemassa. Sopimuspalokuntalaiset eivät ole järjestelmän sivuseikka, vaan sen kivijalka. Teidän panoksenne ei ole itsestäänselvyys.. Kyse on monille tärkeästä yhteisöllisyydestä ja toisten auttamisen aatteesta. He tekevät tämän kaiken oman työnsä ja perheelämänsä ohella, ilman sen suurempaa korvausta. Tuo rooli ei synny itsestään – se vaatii valtavasti sitoutumista, kouluttautumista ja aikaa. Palokuntien nuoriso-osastoissa opetettavat turvallisuustaidot ja siellä sisäsyntyinen tiimityön ja vastuunkannon asenne kantavat elämässä pitkälle. Kiitos teille, arjen sankarit Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja opiskelee pelastusalan päällystötutkinnossa. Palokuntaharrastuksessa voi myös syttyä kipinä uraan pelastusalalla, niin kuin itsellenikin kävi. Palokuntaharrastuksen luoma yhteisöllisyyden tunne ja halu auttaa pyyteettä ovat nuorille korvaamatonta pääomaa. 3/2025 Pelastustieto 39 ÄÄNI KENTÄLTÄ Tätä sankaruutta harvoin arvostetaan. Tätä sankaruutta harvoin pysähdymme arvostamaan. Kiitos että jaksatte. Heidän tuore tietonsa pelastustoiminnasta ja taitonsa tarttua toimeen tekevät koko naapurustosta turvallisemman paikan. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä
Esimerkiksi palokunnissa toimivat voivat tuoda omaa harrastusosaamistaan työelämään. Aivan vieras asia vapaaehtoiset palokunnat eivät hänelle olleet. Länsimäki kiinnostui julkisuudessa esillä olleeseen hyvinvointialueuudistukseen ja pelastustoimeen, jossa on myös vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Haastateltavat olivat eri puolilta maata. He löytyivät järjestöjen ja palokuntien avun ansiosta. ”Verkostomaisuus on tärkeää toiminnassa. Heidän siviiliosaamisestaan on hyötyä myös pelastustoimelle, ja tätä nähtiin mahdollisena hyödyntää enemmänkin”, Länsimäki sanoo. Siitä tuli tutkimukseni Gradu imaisi palokuntaan Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on kansalaisten tuottamaa julkista palvelua. Silti esimerkiksi sopimuspalokunta on käsitteenä ollut vieras. Yhdistävä tekijä on vastata sopimuksen mukaisesti hälytystehtäviin. Hän sanoo, että henkilösuhteilla on keskeinen merkitys toiminnassa. Kritiikin tai kehitysehdotusten esittäminen voi vaikuttaa henkilökohtaisiin suhteisiin, mikä tekee alasta osin Jäsenistönsä näköistä toimintaa.. Haastateltavilta löytyi kosolti asiantuntijuutta ja kokemusta. Hän opiskeli sosiaalija terveyshallintotieteitä ja monet opiskelutoverit etsivät aiheen uusien hyvinvointialueiden sosiaalija terveystoimesta. 40 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT ”K ysymys on periaatteessa viranomaistoiminnasta, joka on osittain naamioitu yhdistystoiminnaksi” Näin otsikoi Joel Länsimäki pro gradu -tutkielmansa valmistuessaan hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta viime vuoden lopulla. HYÖTYÄ PUOLIN JA TOISIN Tutkimukseensa hän etsi kymmenkunta haastateltavaa. ”Palokunnissa toimivilla on taitoa ja kyvykkyyttä toimia erilaisissa häiriötilanteissa ja siitä on laajalti hyötyä.” Palokuntayhdistykset ovat jäsenistönsä näköisiä. Teksti ja kuva: Esa Aalto viitekehys. Turusta kotoisin oleva Länsimäki ei entisessä kotikaupungissaan ole ollut mukana palokunnassa. Joel Länsimäki liittyi Vaasan VPK:n ja on nyt innolla mukana palokuntatoiminnassa. Tutkimuksessa nousi esiin, että kentän pienuus tekee siitä herkästi reagoivan. Heidän asemansa ja harrastusaikansa vaihtelivat. Miten 26-vuotias nuori mies keksi gradunsa aiheen juuri sopimuspalokuntatoiminnasta. ”Pienellä toimialalla henkilösuhteet voivat vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti. Nuori tutkija halusi myös kokemusasiantuntijaksi, silti säilyttäen objektiivisen tutkijan roolin. Yliopiston päättötyön tekijästä tuli samalla myös palokunnan jäsen Vaasan VPK:ssa. Länsimäen haastatteluihin perustuva tutkimus selvitti sopimuspalokuntien vuorovaikutusta monitoimijaisessa turvallisuusympäristössä. Löytämissäni tutkimuksissa käsiteltiin yhteistuotannon käsitettä kansalaisten osallistumisessa julkisten palvelujen tuottamisessa, esimerkiksi osallistumista pelastustoiminnan järjestämiseen. Taustalla ajatus siitä, miten yhteiskunta on muuttunut siten, että kansalaiset osallistuvat julkisten palvelujen tuottamiseen.” Hän keksi itse aiheensa gradulle, ja siinä kiinnosti myös ajankohtaiset muutokset turvallisuusympäristössämme. Tuttu on esimerkiksi perinteinen palokunnantalo Turussa. ”Opinnoissa käsiteltiin myös kolmannen sektorin roolia osana kansalaisyhteiskuntaa
Turvallisuusviestinnällä lisätään yhteisöjen sietokykyä eli resilienssiä ja kykyä toimia häiriötilanteissa.” EI TUNNETA RIITTÄVÄSTI Tutkimuksessaan Länsimäki ei vertail lut sitä, eroaako toiminta, kun sitä tehdään kaupungeissa tai harvaan asutuilla alueilla. Joel Länsimäki pitää uusien taitojen oppimista hienona. ”Koin itseni kömpelöksi heikkojen kädentaitojeni takia. Tutkimuksessa nousi esille myös tarve sopimuspalokuntatoimintaa ohjaavalle lainsäädännölle. Myös sillä on vaikutusta, miten mahdolliset uudet jäsenet kokevat olevansa tervetulleita mukaan toimintaan. Joel Länsimäki tutki sopimuspalokuntatoimintaa ja liittyi samalla mukaan Vaasan VPK:hon. Hän toteaa havainneensa, että lopulta sopimuspalokuntalaiset tekevät varsin samanlaisia asioita kuin ammatikseen työtä tekevät. On hienoa oppia uusia taitoja.. 3/2025 Pelastustieto 41 sensitiivisen toimia”, Länsimäki sanoo. Suunnitelmissa on päästä peruskurssille. Nyt hän on harjoitellut moottorisahan lisäksi useiden eri työkalujen käyttöä. ”Pari ystävääni on ollut mukana jo pitkään palokunnassa ja olen tajunnut, että he ovat saaneet siitä henkilökohtaisesti jotain sellaista, joka on pitänyt heidät mukana nuoresta iästä lähtien. ”Sopimuspalokuntalaisten työ rinnastuu ammattilaisten työhön. Tässä näkemyksessä oli kuitenkin eroavaisuuksia, ja toiminta koettiin enemmänkin harrastukseksi. Tämän lisäksi virkamiehillä ja päättäjillä koettiin olevan vääriä käsityksiä toiminnasta. Sen hän on saanut kokea itsekin. ”Tutkimuksessa korostui toiminnan kustannustehokkuus. ”Tutkimuksessa ilmeni, että toiminnan laajuus oli yllättänyt ihmiset, kun siitä oli kerrottu sosiaalisessa mediassa. Palokuntiinkin tarvitaan uusia jäseniä ja Länsimäki sanoo, että siihen vaikuttaa se, miten palokunnat vaikuttavat ulospäin. Jos syntyy konfliktitilanteita, niihin pitää puuttua välittömästi. Sitten pääsee mukaan hälytyksiinkin. Kansalaisten turvallisuustaitojen lisääminen nähtiin keskeisenä sopimuspalokuntien tehtävänä. Onnistumisen kokemukset ovat lisänneet itsevarmuutta.” ”Palokuntatoiminnassa motivoivat esimerkiksi mahdollisuus lisätä yhteisön turvallisuustaitoja, kaveriporukka tai uusien taitojen oppiminen.” Hän pohtii pitkään kysymystä, olisiko hän ilman graduaan tullut lähteneeksi mukaan palokuntaharrastukseen. ”Esimerkiksi se, kenen vastuulla on toteuttaa työterveyshuolto.” Tutkimuksessa tuli esille, että toimintaa ei tunneta riittävästi. He ovat pitäneet mieluisimpana juuri harrastuksen toiminnallisuutta.” Joel Länsimäki haluaa jäädä pysyvästi mukaan hyvän harrastuksen pariin. Toiminnan ammattimaisuus, esimerkiksi siistin ja toimivan kaluston osalta vaikuttaa niin ikään myönteisesti.” HIENOA OPPIA UUTTA Tärkeää hänen mielestään on myös hyvä henki palokunnissa
Jatkuva säästäminen ei pelastustoimen tulevaisuuden kannalta ole kuitenkaan hyvä asia. Hyvinvointialue ei ole tuonut pelkästään kielteistä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselle, vaan parin viime vuoden aikana on saatu hankittua myös uutta kalustoa, muun muassa neljä pelastusajoneuvoa. Korjausvelka kasvaa koko ajan. Vapautuvaa tilaa on saatu luopumalla kalustosta. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Heli Anttiroiko/Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite P elastusjohtaja Topi Puron haara sanoo, että säästöjä on tähän mennessä saatu toimitiloja tiivistämällä. Se ei vielä edes riitä, vaan lisääkin pitää säästöjä etsiä. Kolme raskasta ajoneuvoa on vähennetty. Paloasemilta on osoitettu tilaa muun muassa ensihoidolle ja kotihoidolle. Tänä vuonna tarvitsisimme kolme säiliöTopi Puronhaara on tällä hetkellä nuorin virassa olevista pelastusjohtajista.. 42 Pelastustieto 3/2025 PELASTUSLAITOKSET Säästöjen etsintää Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen uusi pelastusjohtaja joutuu joukkoineen selvittämään, mistä etsitään lisää säästöjä. ”Investointitarve on silti suurempi. Pelastustoimi ei hoida ensihoitotehtäviä Keski-Pohjanmaalla. Näin on saatu vapautuvaa tilaa ja on toisaalta kokonaisuuden kannalta järkevääkin, että esimerkiksi ensihoidon kanssa olemme samassa tilassa”, Puronhaara toteaa. Hyvinvointialueen yli 12 miljoonan euron säästöistä on satatuhatta euroa kohdistettu pelastustoimeen. Hyvinvointialueen aikana pelastuslaitoksen tiloja on vähennetty 820 neliötä. Keski-Pohjanmaalla hälytyksiin lähdetään jo nyt valtakunnallisesti keskimääräistä iäkkäämmällä kalustolla. ”Kalustoa ja varastointia on järjestetty uudelleen
”Paloasemamme ovat siinä mielessä hyvillä paikoilla, että ongelmaruutuja ei ole muodostunut. Yhteistyöstä voisi olla apua esimerkiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Voimme joutua laittamaan vanhaa kalustoa pois saamatta uutta tilalle”, hän huomauttaa. Topi Puronhaara pitää yhteistyötä tervetulleena. Seuraavaksi se tapahtuu, kun uudesta palvelutasopäätöksestä päätetään syksyllä. Palvelutasopäätös perustuu asetuksiin, mutta se pitää purkaa myös arkikielelle. Työn virallinen nimi oli johtajuus pelastustoimen kompleksisessa toimintaympäristössä. Toholammin väliaikaisen paloaseman tilalle aletaan pian rakentaa uutta. RAHOITUSPERUSTEITA MUUTETTAVA Pelastusjohtajan on pystyttävä perustelemaan myös uusille päättäjille pelastustoimen tarpeita. ”Suunnitteluresursseissa on vajausta. Valmistuttuaan päällystön amk-kurssilta hän pääsi Keski-Pohjanmaalle, jossa hän työskenteli palomestarina vuodesta 2017 alkaen. Säästökurjuudesta huolimatta uuttakin aletaan rakentaa. Niissä on syytä olla myös yksinkertaiset tiivistelmät. Siksi hyvinvointialueen alussa pelastustoimea on jouduttu rahoittamaan enemmän. Pelastustoimeen suhtaudutaan hyvin hyvinvointialueella, jonka johtoryhmässä pelastusjohtaja edustaa omaa toimialaansa. Ammattiin hänet johti hyvä harrastus, kun hän kavereiden mukana meni poikasena paikalliseen palokuntaan. Toistaiseksi olemme pystyneet tekemään lakisääteiset tehtävät.” ONGELMARUUDUILTA VÄLTYTTY Keski-Pohjanmaa on yksi harvoista pelastuslaitoksista, jolle valvova viranomainen ei ole antanut huomautuksia toimintavalmiuspuutteista. Päällystön ammattikorkeakouluopintojensa opinnäytetyön hän teki pelastustoimen riskianalyysin kehittämisestä, ja päätösten perustelut ovatkin häntä aina kiinnostaneet. ”Niiden pitää olla kattavat ja perustua selkeästi faktoihin. Kun tieto kulkee oikealla tavalla, se lisää myös työhyvinvointia.” Työvoiman osalta miehistövirkoihin on ollut toistaiseksi riittävästi hakijoita. Hän sanookin, että Uudenmaan laitosten Hiklu-yhteistyöstä voisi olla opittavaa Pohjanmaallakin. Myös turvallisuuden resursseista pitää huolehtia ja varautuminen maksaa.” Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtajan valinnasta tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta, jotka aluehallitus hylkäsi. Sillä tavalla voidaan parantaa myös ensihoidon toimintavalmiutta. ”Olen hakenut virkaa ja tullut valituksi. Hän on nyt pelastusjohtaja laitoksessa, jossa on monta hänen aikaisempaa työkaveriaan. ”Kavereiden kesken olen Topi, ja teem me omaa arkista työtämme jokainen omassa roolissamme. Suurimmat haasteet on Puronhaaran mukaan saada hakijoita päällystöja asiantuntijatehtäviin. Näin tapahtui myös Kokkolan keskusasemalla, johon rakennettiin tilat ensihoidolle”, Puronhaara kertoo. Samalla ta val la kohtaan ihmisiä kuin aina ennenkin.” Johtajalla on valta ja vastuu. Vielä on liian aikaista arvioida, onko uudistus ollut hyvä vai huono. ”Sitä valmistellaan riskianalyysin perusteella. Kaluston vanheneminen on seurausta siitä, että investointeja ei ole tehty riittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Kun hankintapäätöstä ei voida tehdä, uuden kaluston saanti siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Sinnekin tulee saman katon alle myös ensihoito. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuessaan hän teki gradunsa pelastustoimen johtajuudesta. Johtaminen kiinnostaa ja siksi hän halusi hakeutua pelastusjohtajaksikin. 3/2025 Pelastustieto 43 PELASTUSLAITOKSET autoa, mutta niitä ei voida hankkia. Henkilöstö on minut ottanut hyvin vastaan”, Topi Puronhaara sanoo. ”Hyvinvointialueet ovat vasta alussa ja niille pitää antaa aikaa. ”Henkilöstöjohtaminen ja osaamisen johtaminen ovat tärkeitä ja siinä keskeinen merkitys on viestinnällä. Lähitulevaisuudessa tarve kasvaa entisestään, kun Kokkolaan suunnitellaan uutta teollisuusaluetta. Nyt valinnasta on tehty yksi valitus hallinto-oikeuteen. Palvelutason pitää vastata riskeihin. Vastavalitun pelastusjohtajan mielenrauhaan sillä ei ole vaikutusta. Omaa toimintaa pitää tarkastella avoimesti. Tätä pitää ymmärrettävästi pystyä päättäjille perustelemaan.” Palvelutasopäätösten sisältö on hänen mielestään kehittynyt paremmaksi kymmenen viime vuoden aikana. Tarvitaan selkeä yhteenveto ja perustelut.” Topi Puronhaaran mielestä pelastustoimen lainsäädännölliset rahoitusperusteet eivät ole riittävät. ”Siinäkin nousi esille pelastustoimen alueellisen yhteistyön hyödyt.” KAVEREIDEN KESKEN TOPI Johtajana Puronhaara haluaa oppia uutta ja uudistua. ”Se avarsi näkökulmaa pelastustoimessa.” Nuorin pelastusjohtaja. Topi Puronhaaran, 31, palokuntaura alkoi Etelä-Pohjanmaalla Soinissa, jossa hän toimi sivutoimisena palomiehenä. ”Rahoitusperusteet pitäisi muuttaa vastaamaan lakisääteisten tehtäviemme tarvetta. Toisaalta esimerkiksi pelastustoimessa olevaa korjausvelkaakin voidaan mahdollisesti korjata paremmin isommassa kokonaisuudessa.” HIKLUSTA OPPIA Pohjanmaan alueella pelastuslaitosten johtajat ovat virittelemässä tapaamista ja laitosten välistä yhteistyötä. Viimeksi hän hän työskenteli pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa reilun puolitoista vuotta
Aina valmiina. Väsynyt lanssari on toiminut ensihoidossa vuosikymmeniä. Olemme voineet taistella melko uljaalla ratsulla valtakunnassa ilmenneitä sairauksia ja kuolemaa vastaan. Me sopeudumme. 44 Pelastustieto 3/2025 VÄSYNYT LANSSARI Mihin syyttävät sormet osoittavat. Eikä niissä olla jääty puheiden tasolle, vaan ensihoitovankkureita on vähennetty. Sosiaalija terveydenhuoltoalaan on kohdistunut valtavia säästötoimia, eikä ensihoitoritareiden kiiltävät kilvet enää onnistuneet sokaisemaan päättäjiä ja kirstunvartijoita. Jonkinlaisesta lempilapsistatuksesta huolimatta ambulansseja ei ole ollut liikaa, vaan jokainen vähennys kolahtaa. Se kaikki on nyt muuttunut. Moisen ajatusmaailman estää empatiakyky, ammattiylpeys ja kansalaisten arvostus. En voi olla miettimättä tilannetta, jossa ensihoitopalvelu ei suoriudukaan kiitettävästi suur onnettomuudesta. Edellinen lause tuskin istuu kovin monen ensihoitajan, tai ensihoitopalvelua johtavan henkilön suuhun. Liian helppo säästökohde Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Lisää väkeä tulee tunnetusti ovista ja ikkunoista. Joissakin vähemmän dramaattisissa asioissa tällaisia lin jauksia on varmaan tehtykin, mutta miltä kuulostaisi, jos kiireellisestä ensihoidosta todettaisiin: ”Sitä yksikköä ei ole enää olemassa, minkäs sille voi?”. Me pyrimme kovemmalla työnteolla paikkaamaan säästötoimien aiheuttamat puutteet. Mitä tekee ensihoito. Partioliikkeen perustaja Lordi BadenPowell olisi varmasti meistä ylpeä. Ikävä tosiasia lienee kuitenkin se, että mikäli Suomen maatai merialueilta ei löydy isoja määriä öljyä, maakaasua tai kultaa, niin me tuskin tulevaisuudessakaan uimme rahassa. Luomme toimintamalleja, tiivistämme alueyhteistyötä, varaudumme ja ennen kaikkea me teemme aina parhaamme. Onko meillä vaihtoehtoja. Tiedän, että alueiden suunnitelmana on, että talouden parannuttua menetetyt resurssit palautetaan. Emme välttämättä ole saaneet kaikkea, mitä haluamme, mutta tuskaamme on ymmärretty. Samalla, kun osoitamme pärjäävämme vähemmilläkin resursseilla, en voi olla ajattelematta, kuinka pahasti me ammumme itseämme jalkaan. Ja koska myös me tai läheisemme saatamme tarvita ensihoitoa, on periksiantamattomuus hyvä homma. Haluan vielä muistuttaa ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteesta niin normaalikuin poikkeusoloissakin. Ja vaikka ensihoitajatkin uupuvat, niin pelkäänpä, ettei sillä ole kovin paljon poliittista painoarvoa. Mihin silloin syyttävät sormet osoittavat, säästöistä päättäneisiin vai niiden keskellä taisteleviin?. Ja vaikka meiltä ei löydy vuorta, jonka uumenissa lohikäärme vartioi suunnattomia rikkauksia muiden julkisten toimijoiden pitkiltä kynsiltä, on ensihoito kieltämättä ollut hieman lempilapsen asemassa. Aluekohtaisia eroja varmasti löytyy, mutta monella alueella yt-neuvottelut ovat tulleet tutuiksi. Kuten todeta kylmänviileästi ”tällaista nyt vaan saa tällä rahalla”. Koska sellaisia me olemme. Ja kun olemme kerran osoittaneet, että me pärjäämme, niin poliittista tahtoa lisärahoitukselle tuskin jatkossa löytyy. Ei minunkaan
(09) 777 1500 Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401. 3/2025 Pelastustieto 45 Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Sinunkin ilmoituksesi voisi olla tässä. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Varautuminen VÄSYNYT LANSSARI. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.pelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 www.elektro-arola.
Sopimuspalokunnat ovat monella paikkakunnalla avun ensimmäinen lenkki pelastusja ensivastetehtävissä. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että pelastustoimen järjestelmä rakentuu päätoimisen pelastushenkilöstön ja sopimuspalokuntatoiminnan yhdistelmään, jotka yhdessä muodostavat pelastustoimen toimintavalmiuden ja suorituskyvyn kokonaisuuden. Siihen tarvitaan vähän rahaa, mutta sitäkin enemmän tahtoa, auttamisen halua, uudenlaista ajattelua, yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä – juuri sitä kantavaa voimaa, jolla sopimuspalokuntien toiminta ylläpidetään elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.. Luotettavuus on yksi pelastustoimen perusarvoja ja ”tavaramerkkejä”. Silti lähimpien pelastusasemien resursseja edelleen tarvitaan, mukaan lukien sopimuspalokuntalaiset. SOPIMUSPALOKUNNAT Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu sopimuspalokuntatoiminnan merkityksestä hyvinvointialueiden pelastustoimessa. Näistä asemista noin puolessa pelastustoimen palvelut tuotetaan pääosin sopimuspalokuntalaisten, eli meillä pelastuslaitokseen työsuhteessa olevien sivutoimisten sopimuspelastajien toimesta. Pohjois-Karjalassa tulevien vuosien painopisteenä on kehittää sopimuspalokuntatoimintaa. Varallaolosta luopumisen myötä lähtövarmuuden turvaaminen on meillä noussut yhdeksi huolenaiheeksi. Ne tarjoavat alueelleen pelastustoimen lähipalvelua, turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Samalla voimakas ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen asettavat sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden todellisten haasteiden eteen. Toiminta on vaikuttavuudeltaan paljon merkittävämpää kuin sen kustannukset, eikä hyvinvointialueiden pelastuslaitosten taloutta pelasteta sopimuspalokuntatoiminnan alasajolla. Mutta maailma muuttuu, ja myös sopimuspalokuntatoiminnan on kyettävä uudistumaan. Toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet meidät pohtimaan, miten toimintaa voidaan yhteistyössä kehittää ja uudistaa. Yksin päätoimisten varaan harva-alueen toimintavalmiutta ei ole mahdollista, eikä järkevää rakentaa – ja sopimuspalokuntatoiminnalle on jatkossakin oma tärkeä paikkansa pelastustoimen järjestelmässä. Pohjois-Karjalassa on viime vuosina perustettu päivystäviä pelastusasemia, joilta varmistetaan seudullisesti välitön 24/7-toimintavalmius sekä ryhmänjohtamisja pelastussukelluskyky. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on 31 pelastusasemaa, joista 29:llä on sopimuspalokuntatoimintaa. Harva-alueiden väestö vähenee ja keskittyy isompiin kasvukeskuksiin. 46 Pelastustieto 3/2025 Yhteistyötä – ei alasajoa PUHEENJOHTAJALTA Luotettavuus perusarvo ja tavaramerkki. Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimen palvelutuotannossa – päivittäisessä pelastustoiminnassa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastussukelluskelpoisuudesta kiinni pitäminen ei voi olla enää itseisarvo, vaan voimavaroja on sen sijaan suunnattava pelastustoimintaja ensivastekyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen erikoisosaamista hyödyntäen
Päivän aikana ratkottiin kalustonkäsittelyn ja tietokilpailun Suomen mestaruudet. Tietokilpailu taas kannustaa nuoria erilaisten turvallisuusmateriaalien ja -kulttuurin opiskeluun sekä syventämiseen. Palokuntanuoret ovat yhteiskunnalle merkittävä voimavara, sillä heillä on tärkeitä kansalaistaitoja, kuten alkusammutusja ensiaputaitoja – joilla he vaikuttavat oman kodin ja arjen turvallisuuteen.. Toiseksi sijoittui Selänpään VPK ja kolmanneksi Tirilän VPK. Palokuntien nuoriso-osastot kilpailivat kalustonkäsittelyn ja tietokilpailun Suomen mestaruuksista toukokuussa Paviljongin messuaukiolla Jyväskylässä. Kärkikolmikkoon mahtui kaksi saman palokunnan joukkuetta, kun voiton vei Helsingin VPK:n ykkösjoukkue, toiseksi sijoittui Selänpään VPK ja kolmanneksi Helsingin VPK:n kakkosjoukkue. Kilpailut tähtäävät myös nuorten itseluottamuksen ja yhteisöllisyyden lujittamiseen. Voittajajoukkueet saivat mestaruuspystien lisäksi kotiinviemisiksi Esteri Groupin lahjoittamat Holmatro T1 -monitoimityökalut sekä Milwaukeen tuotepalkinnot. Nuorten SM-kilpailujen yhteydessä palkittiin myös vuoden 2024 palokuntanuorisotyöntekijänä Tiina Konsti Rutolan VPK:sta. Parhaana joukkueenjohtajana palkittiin Niilo Willandt Nousiaisten VPK:sta. Monipuolinen kilpailurata oli osallistujien mieleen, ja radoilla nähtiin hienoja onnistumisia. HIENOJA ONNISTUMISIA Aurinkoinen kilpailupäivä suosi kalustonkäsittelykilpailuun osallistuneita joukkueita. Kalustonkäsittelykilpailu testaa ja kehittää nuorten kalustonkäsittelytaitojen lisäksi myös yhteistyötaitoja ja johtajatyöskentelyä. 3/2025 Pelastustieto 47 SOPIMUSPALOKUNNAT P alokuntanuorten SM-kilpailut keräsivät Keski-Suomeen lähes 300 palokuntanuorta. Nousiaisten VPK ja Helsingin VPK mestareiksi Teksti: Riikka Vihavainen, SPEK · Kuva: Kirsi Hämäläinen Myös tietokilpailu oli kovatasoinen, ja erot kärkijoukkueiden välillä jäivät pieniksi. Kilpailuradalla nuoret pääsivät ratkomaan liikenneonnettomuutta, jossa mitattiin osaamista liikenteenohjauksessa, työjohtoselvityksessä, ensiavussa ja vaarallisten aineiden tietämyksessä. Kalustonkäsittelykilpailussa mestaruuspystin eli Veikon Maljan nappasi Nousiaisten VPK. Kilpailujen järjestelyistä vastasi KeskiSuomen Pelastusalan Liitto yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Mestaruuspystit matkasivat tänä vuonna Nousiaisiin ja Helsinkiin. PALOKUNTANUORISOTOIMINTA Suomessa on yli 9000 palokuntanuorta ja noin 650 nuoriso-osastoa vapaaehtoisissa palokunnissa
Toivomme, että yhteistyö on mahdollisimman sujuvaa”, Tapaturmavakuutuskeskuksen johtaja Mika Tynkkynen kertoo. TVK:n onnettomuustutkinnan kannalta olisikin Tynkkysen mukaan ensiarvoisen tärkeää, että tietoon tulleista onnettomuuksista ilmoitettaisiin TVK:lle viipymättä akuutin pelastustoimen jälkeen, jotta tutkinta voidaan käynnistää mahdollisimman nopeasti. Siksi TVK ja pelastustoimi edistävät konkreettisesti yhteistyössä visiotamme turvallisemmasta Suomesta.” ”Olemmekin esittäneet toiveen, että pelastustoimen yksiköt ilmoittaisivat kuolemaan johtaneista työtapaturmista TVK:hon kirjeessä yksilöidyillä tavoilla mahdollisimman pian akuutin vaiheen jälkeen joko puhelimitse tai salattuna sähköpostina.” Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävänä on tutkia kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Tutkinnan alkuvaiheen tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kattava ja luotettava kokonaiskuva tapahtumista ja olosuhteista, jotta sen perusteella voidaan ottaa kantaa tapauksen tutkintaan ottamisesta. SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ TVK vastaa nyt työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta. ”Kyse on siis ensisijaisesti tapauksista, joissa pelastustoimi on ollut paikalla työnsä puolesta, mutta toki myös pelastustoimen henkilöstölle sattuneista tapauksista voi ilmoittaa samoilla kanavilla”, hän sanoo. Teksti: Esa Aalto ”S iksi on tärkeää, että työpaikkaonnettomuuksien tutkinta ja siihen liittyvät tiedonsaantitarpeet ja -oikeudet tiedetään laajasti pelastustoimessa. Tällaisten tapausten tutkinta käynnistetään viipymättä TVK:n asiantuntijoiden toimesta, ja tutkinnan aloittamisen kannalta välttämättömiä tietoja ovat ainakin tiedot sattumispaikasta ja ajankohdasta. Pelastustoimen ammattilaiset ovat yleensä ensimmäisinä onnettomuuspaikalla. TVK onkin lähestynyt pelastusalaa yhteistyöpyynnöllä. Tutkinta aloitetaan kaikista palkansaajille, yrittäjille, maatalousyrittäjille ja apurahansaajille sattuneista onnettomuuksista, jotka ovat ensitietojen perusteella tulkittavissa työtapaturmiksi. 48 Pelastustieto 3/2025 TYÖTURVALLISUUS Yhdessä parantamaan työturvallisuutta Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) tarvitsee lakiin kirjatulle tehtävälleen myös pelastustoimen tukea. Laissa ja sitä täydentävissä TVK:n hallituksen vahvistamissa linjauksissa on määritelty toimintaan välittömästi liittyvien tahojen roolit ja tehtävät. ToiLaki ei yksin auta.. TVK:n tutkintatoiminnan tavoitteena on saada mahdollisimman ajantasaisesti tiedot sattuneista kuolemaan johtaneista työtapaturmista. Toiminnan ensisijainen tavoite on kehittää työturvallisuutta raportoimalla tutkintojen tuloksista ja niiden perustella laadituista suosituksista. Tämän vuoden alussa voimaan tulleen lakiuudistuksen mukaan TVK kehittää työturvallisuutta selvittämällä sattuneisiin onnettomuuksiin ja niiden seurausten suuruuteen johtaneet tapahtumat ja syytekijät . ”Tavoitteemme on torjua onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia seurauksia
”Lakiuudistuksen myötä TVK:lla on laajat tiedonsaantija käsittelyoikeudet kaikkiin työpaikkaonnettomuustutkintojen kannalta välttämättömiin tietoihin, mikä mahdollistaa kattavan ja tarkan tutkinnan. Julkinen tutkintaseloste ei sisällä yksittäisen henkilön henkilötietoja tai muutakaan yksittäiseen henkilöön tai työpaikkaan liitettäviä tietoja. Yhteistyö eri tahojen kesken auttaa myös varmistamaan, että tutkinnan tulokset ja suositukset voidaan hyödyntää laajasti työturvallisuuden edistämiseksi”, Tynkkynen painottaa. Kaikki tuotokset ovat julkisesti ja vapaasti kaikkien ladattavissa ja hyödynnettävissä osoitteessa tyotapaturmatieto.fi Mikä Tapaturmavakuutuskeskus?. Sujuva yhteistyö puolestaan on mahdollista vain, mikäli kaikki osapuolet ovat tietoisia toiminnan perusteista, tavoitteista ja käytännön järjestelyistä. Tapaturmavakuutuskeskus eli TVK koordinoi ja kehittää työtapaturmaja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoa Suomessa. On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää, että pelkät lakiin kirjatut oikeudet eivät konkretisoidu laadukkaiksi tutkinnoiksi ja edelleen työturvallisuutta kehittäviksi viestintätuotteiksi ilman sujuvaa yhteistyötä eri osapuolten välillä. TYÖTURVALLISUUS mintaa johtaa ja valvoo Tapaturmavakuutuskeskuksen hallituksen asettama työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan johtokunta. Näitä tehtäviä on toteutettu julkaisemalla tilastotietoja ja niihin perustuvia analyyseja työtapaturmista ja ammattitaudeista sekä tutkimalla kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Vuosien saatossa on tutkittu 955 onnettomuutta, joissa on kuollut 1060 ihmistä ja loukkaantunut lisäksi kymmeniä muita. Onnettomuuksien tutkinnoista TVK:ssa on pitkät perinteet; toiminta aloitettiin jo vuonna 1971. TVK:n asemasta ja tehtävistä säädetään työtapaturmaja ammattitautilaissa. Työturvallisuuden seuranta ja kehittäminen ovat olleet keskeisiä TVK:n tehtäviä jo vuosikymmenten ajan. Seikkaperäisten tutkintaraporttien lisäksi TVK on tuottanut hyvin monipuolisesti tutkinnoista ammennettuun tietämykseen perustuvia viestintätuotteita. Johtokunnan nimittämät ja TVK:n asiantuntijoiden johtamat tutkintaryhmät vastaavat onnettomuuksien konkreettisista tutkinnoista ja laativat niistä salassa pidettävät tutkintaraportit, joihin perustuvien julkisten tutkintaselosteiden sisällöstä ja julkaisemisesta päättää lopulta johtokunta
Pidänkin sitä erittäin tärkeänä koulutuksena, jossa syvennytään asioihin, joita tulityöluvan myöntäjän pitää ymmärtää ja osata. Kohteessa tehtiin maalinpoistoa räystäskoteloiden alla. Syttynyt palo oli suuressa vaarassa levitä kuivassa kevätsäässä. Rakennuksiin oli tehty paljon muutoksia ajan saatossa, ja ullakoilla oli asuintiloja. Hyvän koulutusmateriaalin ja esimerkkitapausten avulla voidaankin laatia ”tulenpitävä” tulityölupa.” ”Kurssinjohtajapäivillä olen ollut useita kertoja. WinNovan Kari Hakalan esitys 15 osaamispisteen valinnaisesta tulityöturvallisuusosaajan koulutuksesta kiinnosti. ”Tarkoitus on ymmärtää oman työn merkitys osana suurempaa kokonaisuutta. ”Tulityöluvan myöntäjä -koulutus on Stora Ensolla tätä päivää, meillä koulutuksesta käytetään nimeä tulityönvalvontakoulutus. Lähiopetusta on kolme viikkoa ja työssäoppimisjaksoa neljä viikkoa. Pelastustiedossa 6/2024 julkaistiin aiheesta perusteellinen 12 sivun Hälytysilmoitus-juttu. Huhtikuussa 2024 maalia poistettiin yhden 1924 rakennetun museoviraston suojeleman talon julkisivulta. Koulutuksen käynyt voi toimia kaikissa tulityörooleissa.” Koulutus kuulosti Jukka Hyvärisestä hyvältä. Hän työskentelee Stora Enson Imatran tehtaiden turvallisuuspalveluissa asemamestarina. Se ei onnistu verkkokoulutuksena. 50 Pelastustieto 3/2025 TULITYÖT Jokavuotiset tulitöiden kurssinjohtaja päivät kokosi toukokuussa satakunta osallistujaa ajankohtaisten turvallisuus asioiden pariin. Tulityöluvan myöntäjän, tulityötekijän sekä tulityövartijan lisäksi on tulityönvalvoja, joka on luvanmyöntäjän niin sanottu oikea käsi. Tarkoitus on käynnistää koulutus elokuussa 2025. Työn aikana käytettiin infrapunaa suorille pinnoille ja kuumailmapuhallinta nurkkiin, kulmiin ja ponttivakoihin – juuri riskipaikkoihin. Sammutusja pelastustoiminnasta kertoi palomestari Marko Virolainen, palontutkinnasta ja vahingoista oppimisesta palontutkija Jyrki Eskola If Vakuutuksesta. Olisin myös kaivannut tutustumista johonkin paikalliseen yritykseen tai vaikka Raatihuoneen historiaan.” Ensimmäisenä iltapäivänä kuultiinkin ”Case puutalo 100 v: mitä kuumalla ilmalla saatiin aikaiseksi?” Portsa on yksi Turun yhtenäisistä puutaloalueista. Historiallinen Hämeen linnan Raatihuone antoi päiville komeat puitteet monipuoliselle ohjelmalle. ”Teoriaosuudessa muun muassa tutustutaan vierailulla eri ympäristöihin, paloturvallisuuteen liittyviin riskeihin, paloteknisiin järjestelmiin, tulityövartijan ja tulityöluvan myöntäjän vastuihin ja velvollisuuksiin, työvälineisiin ja -menetelmiin, tulityöturvallisuuden perusasioihin sekä säädöksiin ja sopimuksiin”, hän kuvaili. Parasta antia omasta mielestäni ovat olleet aiemmin ja nytkin case-tapaukset, joissa käydään läpi tulityösyttymä, sitä seuranneet tapahtumat sekä palontutkinta viranomaisten ja vakuutusyhtiön silmin. Jyrki Eskola kysyikin, voiko tulla yllätykUusi koulutus kiinnosti
Tunteiden kautta on helpompi vaikuttaa turvallisuusasenteisiin. Myös kurssikokeiden uudistaminen sähköiseksi ja uusi kurssimateriaali kiinnostivat aiheena jo ennakkoon, hienoa että nekin tulevat nyt kuntoon. ”Käytän tosi paljon aikaa riskien arviointiin ja vaarojen tunnistamiseen”, hän kertoo. Todennäköinen käytetty lämpötila oli polttotestien mukaan ollut noin 400–500 astetta. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) 225 Sään suosiessa kurssinjohtajat ja muut osallistujat kokoontuivat ryhmäkuvaan Hämeenlinnan Raatihuoneen edustalle. Tulityöluvan myöntäjällä ei ollut voimassa olevaa Tulityökorttia, tulityöntekijöillä oli. Kuumailmapuhaltimen käyttöohjeissakin mainitaan näkymätön palovaara. Hän kouluttaa Tulityökorttia Puolustusvoimien toimintaympäristössä pääasiassa pienelle joukolle kerrallaan. VEDOTKAA TUNTEISIIN! HAMK:n viestinnän opettaja Sini Valkeapää kertoi ajatuksia herättävissä esityksissään, miten voi vaikuttaa turvallisuusasenteisiin ja ottaa huomioon koulutuksessa erilaiset kulttuurit ja kieliryhmät. Kimmo Kaisto. ”Turvallisuudessa paljon on kyse asenteista. Kommenttina tulikin, että vanha maali ei edes lähde pois kuumailmapuhaltimella. Noin puolet informaatiosta välitetään sanattomasti. ”Jos olisi tehty vaaranarvio, viimeinen metri ennen räystästä olisi pitänyt tehdä muulla menetelmällä”, Eskola sanoo. Kannattaa myös tarkistaa, onko käytettävissä kulttuuritulkkia. Osa koulutettavista ei lähtökohtaisesti tee itse tulitöitä. Joskus myös vaatetus voi vaikuttaa työturvallisuuteen. Jos työkaluja on tuunattu, alkuperäiset käyttöohjeet eivät päde. Wiklund kokee ansaintalogiikalla toimivan siviilipuolen toiminnan paikoin melko ”villiksi”. Yleensä työyksiköitä erityiskohteista.” Erityissuojattavissa kohteissa koulutuksen tarpeet poikkeavat normaalista. Kuumailmapuhaltimessa oli ollut säätövarana 50–600 astetta. Havainnollista esimerkein ja perustele väitteesi. Jukka Hyökki työskentelee opettajana Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudassa. 3/2025 Pelastustieto 51 TULITYÖT ALAN TOIMIJA Aikaa riskien arviointiin Satakunnan lennoston sotilaspalopäällikkö, kapteeni JoriPekka Wiklund on toiminut tulitöiden kurssinjohtajana vuosikymmenen. Syttymiskohta löytyi lopulta työntekijöiden tekemästä alkusammutusaukosta. Rasismia, piilorasismia ja ennakkoasenteita on meilläkin. Osalla on kevyt suhtautuminen tähän.” Parhaita keinoja kurssilaisten motivoimiseksi on Wiklundin mukaan viedä asia jokaisen henkilökohtaisiin arvoihin ja tärkeisiin paikkoihin. Eskola muistutti, että kaikki rakennukset ovat erilaisia. Kehonkieli, äänenkäyttö ja katsekontakti ovat keskeisiä. senä, että satavuotiaassa rakennuksessa on käytetty eristeenä herkästi syttyviä materiaaleja. ”He ovat ennen kaikkea kohdevastuussa ja myöntävät tulityölupia turvaluokitetuille urakoitsijoille”. Pysyvä muutos vaatii aikaa.” ”Aloita kiinnostavasti, etene loogisesti ja lopeta mieleenpainuvasti. Joissain kulttuureissa luetaan ilmeitä ja eleitä paljon tulkitsevammin kuin meillä”, Valkeapää korosti. Selkokielinen materiaali ja mahdollisuus omankieliseen materiaaliin ja kokeeseen on myös tärkeää.” Hyökin mukaan tulityöluvan myöntäjän pitäisi paremmin ymmärtää vastuunsa. Saatan katsoa tätä liian kriittisesti ja viranomaissilmin, mutta ehkä tuntuu siltä, että jollekin se minimi on maksimi. Monissa tiloissa pitää huomioida muun muassa ATEX-luokitukset ja isot polttoainevarastot. Kenties tulityökurssin lisäksi jokin lyhyempi ”asennekasvatuskoulutus” olisi paikallaan. Hänen mukaansa on tärkeää miettiä jokaista ihmistä yksilönä kulttuurista riippumatta. Tilaisuuden järjesti Suomen Palopäällystöliitto. Monisata-asteinen ilma ja vanha rakennus on huono yhdistelmä. Vaihtoehtoisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi mekaaninen maalinpoisto, testra-, sooda-, kuivajäätai lasimurskapuhallus. AJANKOHTAINEN LUKU ulkomailla suomalaisen konseptin mukaan järjestettyä tulityökurssia ajalla 1.1.–31.12.2024. Palo oli levinnyt ylhäältä alaspäin kytemällä ja sytyttänyt alapuolella olleen sohvan palamaan. Vaaranarviointia ei tehty millään tasolla. Syttyminen on tapahtunut kymmenissä sekunneissa. Hän on ollut mukana kurssinjohtajapäivillä viitisen kertaa. ”Tällä kertaa hämmästytti luennoilla ilmitullut huolettomuus tulityölupien kirjoittamisessa – kirjoitetaan lupia ”etänä” ja esitetään vaikkapa, että puutalossa ei ole syttyviä rakenteita. Maalinpoistoa oli tehty urakan aikana kolmessa eri rakennuksessa monta viikkoa yleisellä tulityöluvalla. ”Perustaso on vähän sellainen, että on pakko suorittaa. ”Välillä voi olla isompikin ryhmä, jos puhutaan meidän lentoteknisestä tai viestiteknisestä henkilöstöstä
Voisi luulla, että hän on Dave, mutta ei ole. ”Koittas nyt päättää, antaako keikan vai ei?” Aarnessa näkyvät jo lopullisen kyllästymisen merkit, mutta ääniala säilyy maltillisena. Habitus kertoo, että tuuraaja tulee täyttämään tuurattavansa saappaat paremmin kuin mallikkaasti. Miten toi shaiba menee päivästä toiseen häkestä läpi?” ”Anna se kapula tähän ja lähde himaan”, esimies sanoo. On työnantaja kalvanu jo selkänahan vereslihalle, nyt on persnahan vuoro.” Hätäkeskus peruuttaa tehtävän ja Nega-Pena innostuu. ”Voi perse, mikä aamu. Toivotaan rauhallista vuoroa.” Nega-Pena pyöräyttää silmiään ja tuhahtaa. Mistään ei nykyään saa kunnon 80-luvun palautetta, sellasta missä on kirosanoja ja tunnetta eikä kenellekään jää epäselväksi, että on tyhmä, työhön soveltumaton ja että asiat on tehty päin helvettiä.” ”Sä oot Pena 2020-luvulla.” ”No just. ”No just. Jos on ihan pakko ajaa, niin ajetaan sit vaan tota rauhallista settiä, mä en siis ihan oikeesti kestä sitä kiirehössötystä.” Nega-Pena hörppää kahvia miehistötilassa, nielaisee kertaalleen ja laskee kupin pöydälle. Stressipolkka tästä vielä puuttuikin. Nää aamuvuorot on haitarista eikä yövuorojakaan kukaan jaksa”, tuuraaja aloittaa. 52 Pelastustieto 3/2025 ALANSA AMMATTILAISET Onpas teillä pienet kupit. ”Ihme molottaja toi esimies. ”Onpas teillä pienet kupit.” ”Sä voit santsata.” ”No eihän tätä kuraa kukaan kahta kuppia juo. 774 Deivid. ”Kaikki on nykyään pelkkää työhyvinvointia ja työssäjaksamista, ei tämmönen vanhan liiton kaveri kaipaa esimiehen tsemppausta, vaan kunnon paskaa. ”No halusitko ajaa tämän vai et?” ”Älä nyt säkin aloita tota poraamista. Hän on Nega-Pena, Daven tuuraaja. Nega-Pena ei vastaa mitään, vaan astelee autolle, vetää oven kiinni ja pistää leuat negatiiviseen liikkeesensä. Näistä puhelimien soittoäänistä pitäs saada pehmeempiä, ettei keikan tullen heti ala sapettaa.” Nega-Pena vilkaisee hälytysviestiä ja murahtaa: ”No niin tietysti. ”Mutta nyt sulla onkin kaksnelonen”, Aarne sanoo. Nega-Pena Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Aamulla vuoronvaihtoa miehittää veltto tapaus. ”Onpas paskat penkit, nitisee ja muljuu, ku vanha heteka, kohta on varmaan persnahka jousien välissä. Virve keskeyttää Aarnen vertailun ja käynnistää Nega-Penan verbaalisen tarjonnan. Auton nokka tuikkaa ulos tallista. ”Joo, niitä mä vasta vihaankin.” ”No miks sä sit oot näissä hommissa?” ”Tosiaan, sanopa se.” Aarne kaipailee jo hieman Davea, joka päihittää Nega-Penan siinä, ettei valita yhtä aggressiivisesti. ”Ok, hyvin vedetty jätkät. ”Eiks teidän pitäny lähtee keikalle?” ”Se peruttiin”, Aarne sanoo. Tota rutinaa ei kuuntele kukaan.” Aarne pyöräyttää silmiään ja Nega-Pena avainta virtalukossa. Sehän tässä kaikkein paskinta on.”. Kumpi on paska, keitin vai keittäjä?” Esimies kävelee paikalle ja ihmettelee ensihoitajien mokkailua
tel: +358 407261799 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 044 728 0401. Pyydä hyvä tarjous puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. ALANSA AMMATTILAISET Sillanrakennusta Oikeusvarmuus Ky Turvallisuuden kolmas osapuoli . Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi . Palovaroittimet ja väestönsuojat www.oikeusvarmuus.fi. Ratkaisut viranomaisen ja asiakkaan ristiriidoissa . 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Ilmoita näkyvästi myös pelastustieto.fi:ssä ja uutiskirjeessä. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Tuki riskianalyyseihin ja pelastussuunnitteluun . Kemikaalija ATEX-asiat . 3/2025 Pelastustieto 53 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh
54 Pelastustieto 3/2025. Pienin askelin pääsee eteenpäin. 54 Pelastustieto 3/2025 Christoffer Ericsson kannustaa ihmisiä tutkimustyöhön
”Opetustyössä parasta on alan ja opetuksen kehittäminen kollegojen kanssa ja verkostoissa sekä uran alkuvaiheessa olevien ensihoitajien osaamiseen, odotuksiin ja mielikuviin vaikuttaminen.” Ericsson sanoo, että asioiden kehittäminen on tempaissut hänet mukaansa ja pitänyt kiinni ensihoidossa. Christoffer Ericsson valoi tälle tarpeelle perustaa väitellessään ensihoitajien pitkäaikaisesta resilienssistä. ”Erot olivat isoja ja ne näyttivät, mitä alalla tulee kestää. Kuormittavat asiat eivät useinkaan olleet niitä keikkoja, ja joskus mietin, että miten ihmiset jaksavat tätä.” Ericssonin mukaan ensihoitajan reppuun lisättiin pikkuhiljaa osaamisvaatimuksia. 3/2025 Pelastustieto 55 TAPASIMME Tohtori Voimavara Koulutetut ensihoitajat on pystyttävä pitämään alalla. Niitä ei käsitelty koskaan, ehkä käsittelyn tarvetta ei edes tunnistettu. Yrityksissä hän pääsi kokeilemaan siipiään hallinnollisena ja operatiivisena esihenkilönä, myös saariston haastava kliininen päätöksenteko tuli tutuksi. Teksti ja kuvat: Marko Partanen U ransa alkuaikoina Ericsson työskenteli useissa ensihoitoyrityksissä, Meilahden sairaalan päivystyksessä sekä pisimmän, melkein viiden vuoden mittaisen työjaksonsa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Noina vuosina Ericsson koki eri työnantajien kulttuurien erot. Jos en aikanaan Aamu tulee aina.. Reppu keräsi painoa myös iäkkäiden yksinäisyydestä ja sosiaalisesta hädästä. Ericsson pääsi tekemään ensihoidon potilasturvallisuutta ja järjestelmällistä opiskelijaohjausta. ”Sen suhteen olen ollut onnekas. ”Siinä tuli turhautumisen kierre, johon ei etsitty apua.” VASTUU PITI ENSIHOIDOSSA Ericsson piti ensihoitoyritysten vahvuutena yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen henkeä, mutta pelastuslaitoksella toiminta oli organisoidumpaa. Pelastuslaitoksella huomattiin kehittäjäsielut. Kehittämistyö jatkui Ammattikorkeakoulu Arcadassa, kun hän aloitti opetustyön 2016. Ne olivat kuin pieniä kiviä, jotka toivat lisää taakkaa. Lehtorin työ on vaihtunut ensihoidon koulutusvastaavan tehtävään
VAATIMUKSET JOTAIN MUUTA Ensihoidossa on puhuttu pitkään siitä, että alan koulutus ja kenttätyö eivät vastaa toisiaan. Koulutus tähtää keskeisesti kiireelliseen ensihoitoon, kun potilasmassa on pääosin kiireetöntä. Juuri se toi omaan aiheeseeni jotain uutta.” Jos Ericsson alkaisi nyt tutkia ensihoidon opettajien resilienssiä, hän selvittäisi ensimmäisenä, mistä opettajat löytävät voimavarat ja mielekkyyden tehdä työtään nykypäivän paineiden ja leikkausten alla. Kun aamu tulee, päästään kotiin. ”Aluksi mietin, että puhunko edes samasta asiasta. Tutkimussuunnitelmaa tehdessään Ericsson yritti aluksi ymmärtää ensihoitajan psykologisia resilienssitekijöitä – mitä resilienssi ensihoitajissa on. ”Kun opiskelijat palaavat työharjoitteluista tai kesätöistä, huomaamme kuitenkin, että he saattavat puhua jälleen ajaneensa niitä mummokeikkoja. Ericsson osoittikin väitöksessään, että ensihoitajien työuupumuksen riski on kohonnut, kun he kohtaavat paljon myötätuntouupumusta aiheuttavaa sosiaalista hätää eivätkä pysty auttamaan siinä. Hänen tuore väitöstutkimuksensa käsittelee sitä, mikä pitää ensihoitajat alalla. Joskus on ollut hyödyksi ajaa se juna hieman takaisin raiteilleen.” Christoffer Ericssonin mukaan resilienssi ei kehity itsestään.. Väitöskirjan nimi, Aamu tulee aina, on alalla tunnettu fraasi, joka kuvaa tehtyä työvuoroa. Ericssonin mukaan Arcadassa ensihoitajaopiskelijoiden kanssa keskustellaan ja pyritään lievittämään dissonanssia. Ensihoitajilla ilmeni myös tarve purkaa näitä tilanteita. Sopiiko se enää alkuperäisen tutkimussuunnitelman muotoiluun.” Ericssonin ohjaaja sanoi, että liikkumavaraa löytyy hieman, kunhan edelleen käsitellään samaa aihealueetta ja menetelmät ovat pääosin samat. ”Sana resilienssi koki tutkimusaikanani pientä inflaatiota, sitä tuli joka tuutista. VÄÄRÄT TYÖKALUT Ericsson ei kenttätyöaikanaan kohdannut erityisen kovia tai kummittelevia keikkoja. Tutkimusten mukaan kuvitteellisen ja todellisen työnkuvan ero (ammatillinen roolidissonanssi) vaikuttaa ensihoitajien alalta poistumiseen. 56 Pelastustieto 3/2025 TAPASIMME olisi saanut vastuuta, tuskin enää olisin ensihoidossa.” AAMU TULEE AINA Ericsson on kiittänyt saamastaan vastuusta ja tuonut ensihoidon käyttöön tutkittua tietoa. Sosiaalinen hätä lisääntyy ensihoidossa vuosi toisensa jälkeen, mikä on pakottanut ensihoitopalvelut reagoimaan ilmiöön. Haaste on tunnistettu myös ensihoidon opetuksessa, jossa siihen on jo mahdollisuuksien mukaan vastattukin. Yleensä se ymmärretään voimavarana, jonka avulla päästään akuuttien kuormittavien tilanteiden yli. Sen sijaan pintaan nousivat arkisemmat surulliset tarinat. Mietin jopa, että mitä voin enää tähän tuoda”. ”Kun 80-vuotias mummo jää leskeksi 60 aviovuoden jälkeen, ja ensihoitaja siinä tilanteessa avaa pakkinsa ja toteaa, ettei työkaluista yksikään sovi tilanteeseen”. Ericsson ymmärsi tutkiessaan, että ensihoitajilta ei voida pelkästään odottaa resilienssiä. Aihe alkoi ajan myötä elää. ”Se ei pelkästään kehity itsessään, vaan sitä pitää myös tukea. Ericsson ei lopulta tutkinutkaan yksittäisen ensihoitajan resilienssiä kovissa tilanteissa, vaan pitkäaikaisena tekijänä – miten ihmiset pysyvät alalla
Ensihoitaja saattaa onnistuessaan ajatella, että syy onnistumiseen on ulkoinen tekijä, tuuri tai jotain muuta kuin se, että itse osaisi. Kokemus omasta osaamisesta ja pätevyydestä ei tällöin vastaa todellista osaamista, yleensä niin päin, että henkilö onkin pätevämpi kuin mitä itse luulee. Epäkunnioitus. Christoffer Ericsson, 41-vuotias porvoolainen. Tämän ydintehtävän on siten myös oltava opetuksen keskiössä ja siihen myös ensihoitajat on koulutettava. ”Huijarisyndrooma on tylsä ilmiö. PERHE. Tämä toisi rooliselkeyttä, helpottaisi osaamisen ylläpidon vaatimuksien kehittämistä ja vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 3/2025 Pelastustieto 57 Nopeat KUKA. Kun samanhenkisten kanssa kehität jotain ja pääset vaikuttamaan. Ericssonin väitöksessä ensihoitajat kokivat työnkuvan muuttuneen epäselvemmäksi. Ensihoitojärjestelmä puolestaan saa Ericssonilta tehtäväksi tarkentaa oman tehtävänsä valtakunnallisesti. MIKÄ SAMMUTTAA. Myös mielikuvitusta pohtia uusia näkökulmia tarvitaan. ”Valmentamisen kulttuurin huomaa siitä, että kaikki työyhteisön henkilöt kokevat vastuuta toistensa kehittymisestä yhdessä. SELKEÄ TEHTÄVÄ Ericsson tietää, että asiat eivät kehity nopeasti. Se voi hyvinkin auttaa pitämään koulutetut ihmiset alalla. ”Jos voimme vahvistaa näitä arvoja jo koulutuksessa, voimme vahvistaa heidän työssäpärjäämistään ja resilienssin kasvua. Valmistumisen jälkeen tuen jatkuminen riippuu sitten työparista ja työyhteisöstä.” Ericsson arvelee, että ero siinä, että tuetaanko työparia vai ei, riippuu pitkälti siitä, miten ihminen näkee oman työnsä ja roolinsa arvon. He epäilevät, että pärjäävätkö. Tämä saattaa näkyä yksittäisissä ensihoitajissa sekä tehtäväkuvan että osaamisen epävarmuutena. MIKÄ SYTYTTÄÄ. MIKÄ ON TÄRKEIN OMINAISUUS TUTKIJAN TYÖSSÄ. Työnantajia hän kehottaa vahvistamaan työn mielekkyyttä, tukiverkostoja ja tukitoimintoja. Vaimo ja kaksi tytärtä. TYLSÄ HUIJARISYNDROOMA Vastavalmistuneiden ensihoitajien keskuudessa on nostanut ajoittain päätään myös huijarisyndrooma. Tarvitaan lisää alan rohkeita tutkijoita ja useampi kanava tuoda tutkimustietoa myös käytäntöön mielekkäällä tavoin.” Jos Ericsson saisi valita yhden väitökseen liittyvän asian, joka muuttuu kymmenen vuoden sijasta heti huomenna, hän valitsisi ensihoidolle selkeästi määritellyn tehtävän, strategian ja toimintaraamit. Haaveilu pyöräilyn ja juoksun uudelleen käynnistämisestä. ”Jos tähän saisin huomenna herätä, niin se olisi kiva juttu.”. ”Koulutuksen aikana ensihoidon opiskelijoita tuetaan tässä paljon. Vastaavasti jos sinulla on itselläsi ollut vahva roolimalli, on hyvin mahdollista, että toimit tulevaisuudessa kuten hän.” Väitöksessä ilmenikin, että jos työssä on positiivinen mentori ja tuki, joka ohjaa mukautumaan ja käyttäytymään mallien mukaisesti, on todennäköistä, että se jää opituksi malliksi. Työnantajat ovatkin avainasemassa, kun ensihoitajien resilienssiä halutaan kehittää. Luottamus omasta osaamisesta ei ole vahva.” Ericssonin tutkimuksen mukaan moni kokee osaavansa, mutta samalla he epäilevät, että pärjäävätkö he. He arvioivat yhteiskunnan vaativan ensihoidosta jotain, mitä he itse eivät aina hallitse. ARVOT AIKAISIN VAHVOIKSI Ericsson määritteli ensihoitoalalle koherenssin tunteen mallin mukaisesti kolme merkittävää arvoa: työn merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden. Joka tapauksessa asetus sanoo, että tehtävien massasta on hallittava nimenomaan ne harvinaiset hätätilanteet. ”Jos olet itse ihan loppu, on luonnollisesti vaikea tukea kaveria. Kliinistä osaamista koulutettaessa kannattaakin rinnalla vahvistaa positiivisia arvoja, kuten myötätuntoa, vastuullisuutta, arvostusta ja rehellisyyttä.” Ericsson pitää löydöstä tärkeänä. Halu oppia ja kehittyä. Isona haasteena asian yleisessä parantamisessa ovat kuitenkin opetussuunnitelmien valtakunnallisen erot, resurssipuutteet sekä ulkoiset rajoittavat tekijät, joten opetuksen priorisointia on pakko tehdä. ”Jos 5–10 vuoden aikana löydettäisiin liitos kehityksen ja tutkimuksen välillä, niin se olisi mahtava juttu. Hän huomasi, että jo vastavalmistuneetkin ensihoitajat osasivat sanoittaa ammatillisia arvoja kohtalaisen hyvin. HARRASTUKSET. Uskon, että ensihoidossa tällaista ei ehkä juurikaan vielä ole”
Suurimmat investoinnit ovat edessä, kun Vaasan keskuspelastusasema pitää rakentaa uudelleen. Johtaminen on tuotu hyvinvointialueaikaan ja uusien näkökulmien kera. ”Tekemätöntä työtä on ollut paljon ja myös operatiiviseen toimintaa on satsattu. 58 Pelastustieto 3/2025 PELASTUSLAITOKSET Pela 2.0 uudistaa Pohjanmaan pelastustointa Pohjanmaan pelastuslaitoksen organisaatiota on uudistettu toimintasuunnitelman avulla, joka pantiin liikkeelle jo ennen kuin nykyinen pelastusjohtaja Torbjörn ”Tobbe” Lindström aloitti virassaan vuosi sitten. ”Se liittyy kokonaisuuteen vahvasti. Siellä ovat olleet kiperimmät kehittämiskohteet. Asioista pitää osata viestiä oikein. Se on tarkoittanut muutakin kuin henkilöstölisäyksiä. Kyse ei ole niinkään yksittäisistä asioista, sillä saman laitoksen sisälläkin asioihin voidaan suhtautua kovinkin eri tavalla. Myös palkankorotuksilla on ollut oma kustannusvaikutuksensa. Johtamista ja työprosesseja on kehitetty. Investointejakin pitäisi tehdä ja satsata kalustoon sekä huoltoon. Pieni laskennallinen kasvu rahoitukseen on tullut kunta-ajalta, mutta siihen vertaaminen on vaikeaa, koska sen jälkeen on tullut sellaisia kuluja, joita ei silloin osattu ennakoida. Töitä tehdään hyvässä hengessä ja viedään porukalla asioita eteenpäin. UUSI ASEMA VAASAAN Toki tulevaisuus on usein arvoitus ja uudet päättäjätkin ovat vasta aloittelemassa omaa kauttaan. SUUREMMAN HYÖTYJÄ Nyt pelastusjohtajan alaisuudessa työskentelee kolme pelastuspäällikköä, kun aikaisemmin heitä oli kaksi. Teemme tiivistä yhteistyötä soten kanssa. Meillä on myös riittävät voimavarat toteuttaa uudistusta. Erilaiset toimintakulttuurit nivotaan yhteen ja kyse on mitä suurimmassa määrin viestinnästä. ”Siitä saadaan suuremman konsernin hyötyä.” Ensimmäisen vuoden kokemus Pohjanmaan hyvinvointialueesta on ollut hyvä uudelle pelastusjohtajalle. Vanhalla asemalla pidetään Tulevaisuudessa pulaa on myös päällystöstä ja asiantuntijoista.. Tätä tehdään yhdessä, sillä muutoin työtä olisikin hankalaa tehdä.” Varsinais-Suomessa pelastustoimen työuransa tehnyt Tobbe on tyytyväinen omaan ratkaisuunsa hakeutua muualle ja tulla töihin Pohjanmaalle. Lindström korostaa myös työhyvinvoinnin merkitystä ja siitä huolehtimista. ”Pelastustoimi on otettu hyvin vastaan. Hyvinvointialueelta hyödynnetään tukipalveluja, kuten hallintoa ja viestintää. Helposti unohdetaan kertoa tai ei osata kertoa, mistä muutoksessa on lopulta kyse”, Lindström sanoo. ”Nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan. Tavallaan kyse on pelastustoimen johtamisen nivomisesta hyvinvointialuekokonaisuuteen. Hyvinvointialueella johdon ja poliittisten päättäjien tuki on ollut hyvää. Myös Pohjanmaan pelastustoimeen liitetyt kolme kuntaa, eli Pietarsaari, Kruunupyy ja Luoto ovat tuoneet uusia näkökulmia tekemiseen ja tarvetta yhteensovittaa johtamista”, hän sanoo. Rahoituskin on riittänyt siten, että olemme voineet kehittää toimintaamme tämän ohjelman mukaisesti. Sellaisia ovat esimerkiksi vuokrat, tukipalvelut ja ict-kustannukset. ”Hyvinvointialueuudistuksen ohella pe lastuslaitoksen omaa organisaatiota on uudistettu, joten onhan noita palloja ollut ilmassa”, hän kuvailee. Teksti ja kuva: Esa Aalto L iikkuvaan junaan hyppääminen ei Lindströmin mielestä ole mitenkään tavatonta, mutta haasteita uudella johtajalla on riittänyt, kun uudistusta on alettu toteuttaa käytännössä. ”Mitään yllättävää ei ole eteen tullut.” Pohjanmaan Pela 2.0 tarkoittaa satsaamista päällystöön ja palotarkastustoimintaan sekä työturvallisuuden kehittämiseen. Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn lisäksi uutena on aloittanut varautumisesta ja kehittämisestä vastaava pelastuspäällikkö
Valvova viranomainen on huomauttanut myös Pohjanmaan pelastuslaitosta ongelmaruuduista ja sen perusteella uudelle keskusasemallakin etsittiin paikkaa. ”Vanha asema puretaan pois ja uusi nousee lähelle sitä. HOUKUTELLAAN OSAAJIA RUOTSISTA. Pohjanmaalla on kolme päätoimista, ympäri vuorokauden toimivaa paloasemaa. Pelastusjohtaja kantaa huolta tiukoista kielivaatimuksista. Ne sijaitsevat Vaasassa, Pietarsaaressa ja Mustasaaren Koivulahdessa. Ruotsissa koulutetaan osaavia pelastusalan ammattilaisia, ja heitä voisi houkutella myös tänne itäpuolelle. Uuden aseman pitäisi palvella ainakin seuraavat 50 vuotta. Parakkielämä voisi tämänhetkisen suunnitelman mukaan päättyä 2–3 vuoden päästä.” Aseman sijoituspaikkaan vaikuttaa toimintavalmius. Sieltä kiiruhdetaan hälytystehtäviin hakemaan aseman tallista auto ja parakissa istuu omassa työhuoneessaan myös pelastusjohtaja. En silti usko, että Ruotsissa koulutetut pelastusalan työntekijät eivät kelpaisi meille.” ”Toivottavasti Helsingissä alkava kaksikielinen koulutus auttaa myös meitä.” Pelastusjohtaja Tobbe Lindströmin työhuone on nyt parakissa. Kaupungin alueelle on etsitty paikkaa myös toiselle asemalle, mutta sen suhteen on otettu nyt aikalisä. ”Opintojen hyväksyttävyys on meillä kovin kankeaa, vaikka toki pitää huolehtia pätevyydestä. ”Ongelmakohtia on erityisesti Vaasa n itäja pohjoispuolella. Työvoimaa on kaksikieliselle alueelle löytynyt toistaiseksi riittävästi, mutta vaikeinta se on päiväasemille. Päiväasemia on kaikkiaan 13. Henkilöstö on aseman pihalle rakennetuissa parakeissa. POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖ: • Hyvinvointialue 8000 • Pelastuslaitos 165 • Sopimushenkilöstö 1000. ”Pelastajapula onkin vain osa kokonaisuutta, sillä tulevaisuudessa pulaa on myös päällystöstä ja asiantuntijoista.” Tobbe Lindström kääntäisikin katseensa Pohjanlahden länsipuolelle. 3/2025 Pelastustieto 59 nyt ainoastaan ajoneuvokalustoa. Erityisesti päällystötehtäviin alkaa olla hankalaa saada uutta työvoimaa. Suunnittelu on käynnissä ja rakennustöiden on määrä alkaa ensi vuoden lopussa. Nähtäväksi jää, miten onnistumme uusien ratkaisujen kanssa parantamaan toimintavalmiutta.” Uusia asemiakin valmistuu, sillä äskettäin Kruunupyyssä avattiin uusi paloasema. Pohjanmaalla toimii kaikkiaan 38 sopimuspalokuntaa. Lindströmin mukaan asemaverkon nykytilanne ja tulevaisuuden tarpeet selvitetään, ja se otetaan huomioon seuraavassa palvelutasopäätöksessä
Fidget-lelujen tarkoituksena voi olla esimerkiksi keskittymisen parantaminen, henkisen kuormittumisen purkaminen tai kuormittuneen aistin ”harhauttaminen” kiinnittämällä huomio johonkin toiseen aistiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille aihe, jota on tutkittu hyvin vähän ja samalla löytää uusia näkökulmia, joista aihetta voisi tutkia lisää. Niiden sisällöt tarjosivat erilaisia näkökulmia aistiyliherkkien potilaiden hoitamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia pelastuslaitoksen tilannekeskuspäivystäjien tehtävän aikaista kognitiivista kuormittumista ja siihen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Työtilojen laitteistojen ja järjestelmien asetteluun, muokattavuuteen ja tilaratkaisuihin tulisi kiinnittää huomiota, kuten myös meluhaittojen eliminointiin. Esihenkilön tuki ja ohjaus koettiin myös tärkeäksi kuormitusta alentavaksi tekijäksi. Kolmannessa ja suuren resurssin luokassa ambulanssin rakenteita muokataan aistiyliherkille potilaille sopivammaksi. Toimeksiantajana oli Tampereen ammattikorkeakoulu. Tiedonhaussa käytettiin kartoittavaa kirjallisuuskatsausta, koska kuvailevaa kirjallisuuskatsausta käyttäen alustavat haut tuotVasemmassa reunassa fidget-hyrrä ja oikeassa yläreunassa kissan muotoinen puristeltava pallo (Koivula, 2025). Aineistot olivat Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta tilannekeskuspäivystäjää viideltä eri pelastuslaitokselta. KOIVULA, LOTTA-LINNEA: Aistiyliherkkä potilas ensihoidossa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503114031 Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen hoitoympäristö ambulanssi on aistiyliherkälle potilaalle ja kuinka sitä voitaisiin muokata aistiystävällisemmäksi. Teemahaastattelujen lisäksi kognitiivisen kuormittumisen tunnetta arvioi 22 KriSu2024 -harjoitukseen osallistunutta päällystöopiskelijaa, jotka toimivat harjoituksessa tilannekeskuspäivystäjinä. Aihetta tulisi kuitenkin tutkia enemmän, varsinkin Suomessa. Esihenkilön tuki ja ohjaus koettiin myös tärkeäksi kuormitusta alentavaksi tekijäksi.. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tutkimus aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla kevättalvella 2024. Opinnäytetyön pohdintaan koottiin kolmiluokkainen kehittämisideapohja. Näitä osa-alueita parantamalla ja niihin panostamalla tilaratkaisua voidaan kehittää tulevaisuudessa. Aistiyliherkkä potilas ensihoidossa Tilannekeskuspäivystäjän kognitiivinen kuormittuminen POHJALAINEN, KIMMO: Tilannekeskuspäivystäjän kognitiivinen kuormittuminen urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432740 Sisäministeriön käynnistämä hanke pelastustoiminnan valtakunnallisen johtamisjärjestelmän yhdenmukaistamisesta ja kehittämisestä sekä toteutettu valtakunnallinen tilanneja johtokeskusuudistus vaikuttavat tilannekeskuspäivystäjien työnkuvaan ja osaamistarpeisiin. Tarkoituksena oli kartoittaa, millaista tietoa aiheesta löytyy ja kerätä tieto mahdollisimman kattavasti ja selkeästi yhteen. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Toimivat johtamisjärjestelmät, laadukas harjoittelu sekä säännöllisen koulutuksen järjestäminen ovat tekijöitä, joilla työnantaja voi suoraan vaikuttaa päivystäjien kognitiivisen kuormituksen määrään. Toisessa ja keskisuuren resurssin luokassa ambulanssiin lisättäisiin apuvälineitä sisältävä pussi. Haastattelut tehtiin henkilöhaastatteluina ja niistä saatuun aineistoon käytettiin sisällönanalyysia. Ensimmäisessä ja pienen resurssin luokassa henkilöstö saa koulutusta aiheesta. Aineistoiksi valikoitui useiden lehtiartikkelien ja alan ammattilaisten kirjoittamien artikkeleiden lisäksi yksi tieteellinen tutkimus. Opinnäytetyö oli tutkimusmenetelmältään laadullinen tutkimus, jota täydensi määrällinen kyselytutkimus. Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, miten merkittävä rooli pelastustoiminnan johtajalla ja hänen toiminnallaan on tilannekeskuspäivystäjien kokemaan kognitiivisen kuormittumisen tunteeseen. 60 Pelastustieto 3/2025 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. tivat vain vähäistä tulosta
Myös sairaalaan omatoimisen varautumisen haasteet tunnistettiin sekä yhteistyön kehittäminen pelastuslaitoksen ja hyvinvointialueen riskienhallinta-, turvallisuusja varautumisyksikön välillä. KUJALA, TERO: Pelastustoiminnan johtaminen sairaalassa tapahtuvassa onnettomuudessa. Maatilaympäristön riskejä auttajille on etenkin kotimaassa tutkittu huomattavan vähän. Liitteenä olevaa pelastustoiminnan johtamissuunnitelmaa voidaan hyödyntää pelastustoiminnan johtamisessa sairaalassa tapahtuvassa onnettomuudessa sekä ennakkosuunnittelussa ja harjoituksissa.. Verenvuodot olivat useimmiten syynä, kun ensihoito kutsuttiin paikalle. Muut aiheuttajat koostuivat pääosin kaatumisja putoamisonnettomuuksista, joihin maatilaympäristössä liittyvät usein myös monenlaiset rakennukset ja suljetut tilat. 3/2025 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Maatilaympäristön riskit ensihoitajien toiminnalle Ensihoidon hälyttämiseen johtaneet tilanteet suostumuksellisessa seksissä ja kokemukset ensihoidon toiminnasta HYTTINEN, EMMA & IJÄS, JENNI: Ensihoidon hälyttämiseen johtaneet tilanteet suostumuk sel lisessa seksissä ja kokemukset ensihoidon toiminnasta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124092 Ensihoitajat kohtaavat työssään myös suostumuksellista seksiä harrastaneiden havereita ja loukkaantumisia. Opinnäytetyössä selvisi, että sairaalaympäristö tunnistetaan erittäin haastavaksi kohteeksi pelastustoiminnan johtajan näkökulmasta. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727587 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pelastustoiminnan johtamisen haasteita sairaalassa tapahtuvassa onnettomuudessa sekä tehdä selvitykseen perustuen pelastustoiminnan johtamissuunnitelma Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin molempiin tutkimuskysymyksiin 28 kappaletta. Lisäksi työn aikana selkeytyi pelastustoiminnan johtamissuunnitelman tarpeellisuus sairaalassa tapahtuvaan onnettomuuteen. Traktorit muodostivat suurimman yksittäisen tapaturmien aiheuttajaryhmän. Opinnäytetyössä saavutettiin asetetut tavoitteet ja lisäksi onnettomuustilastoja selvittämällä havaittiin kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana kohonnut onnettomuusriski psykiatrian osastoilla. Sen erityispiirteiden tuntemus parantaa ensihoitajien työturvallisuutta, jolloin tehtävälle voidaan valmistautua paremmin ja ehkäistä lisäonnettomuuksien syntyä. Pelastustoiminnan johtaminen sairaalassa tapahtuvassa onnettomuudessa VESAMÄKI, REETTA: Maatilaympäristön riskit ensihoitajien toiminnalle urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727555 Maatilaympäristössä on monia riskitekijöitä ja vaaroja, jotka voivat aiheuttaa tapaturmia. Maatilaympäristö on toimintaympäristönä riskialtis. Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa, joka antoi tutkimusta varten kymmenen viime vuoden aikana maataloudessa sattuneiden kuolemaan johtaneiden tapaturmien tapauskertomukset. 62 tapauksesta tutkimukseen otettiin mukaan 49. Vastauksista ilmeni, että ensihoitajat käyttäytyvät hyvin vaihtelevasti seksiin liittyvillä tehtävillä. Henkilöhaastatteluissa henkilöriskit sekä rakennusten kompleksisuus ja laajuus onnettomuustilanteessa nousivat keskeisimmiksi. Aiheesta ei löytynyt tieteellistä tutkimusaineistoa, joten tietoa kerättiin vapaamuotoisemmin keskustelupalstoilta sosiaalisessa mediassa. Pääasiassa potilaiden kokemukset olivat olleet positiivisia, mutta huonojakin kokemuksia löytyi, kuten tilanteessa naureskelua. Tämän vuoksi aineiston luotettavuutta täytyi tarkastella kriittisesti. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaiset tilanteet suostumuksellisessa seksissä ovat johtaneet ensihoidon kutsumiseen paikalle ja millaiseksi ensihoitajien toiminta on koettu. Tavoitteena oli koota tietoa uudesta näkökulmasta, jota voidaan hyödyntää ensihoitajien toiminnassa ja asenteissa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ensihoitajien tietämystä maatilaympäristön vaaroista ja edesauttaa ensihoitajien turvallista työskentelyä. Näihin myös ensihoitajien on tärkeä osata varautua, kun tehtävä suuntautuu maatilaympäristöön. Näistä muodostui viisi onnettomuuksien aiheuttajien pääluokkaa: koneet ja laitteet, eläimet, kaasut, metsä sekä muut aiheuttajat. Muita maatilaympäristöön liittyviä riskejä ovat muut maaja metsätalouden työkoneet ja laitteet, eläimet sekä erilaiset mahdollisesti kaasuvaaralliset tilat ja lietealtaat. Tällöin ensihoitajien on kyettävä suorittamaan hoitotilanne samalla ammattitaidolla kuin kaikki muutkin tehtävät. Tilastojen avulla saatiin tietoa Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennuspalovaarojen ja rakennuspalojen määrästä sekä tapahtumataajuudesta
Hankintahintaan vaikuttaa se, mitä kuorien sisälle halutaan sijoittaa. Laitteen ohjaaminen voi perustua tekoälyyn, ja Laykassa voi olla esimerkiksi vesitykki tai lämpökamera. SIVIILIJA SOTILASKÄYTTÖÖN Idean isä, kapteeni Christian An dersson kuvailee keksintöään kaksoiskäyttötuotteeksi. ”Investointina robotti on järkevä, koska sillä säästetään työvoimakuluissa, eikä vaaranneta pelastajan henkeä vaarallisissa tilanteissa. Andersson kuvailee tuotetta myös uhrautuvaksi palonsammutusjärjestelmäksi. Christian Andersson sai idean keksinnölleen kadettikoulua käydessään. Ilmateitsekin se voidaan viedä kohteeseen. ”Yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys kumpuaa sotilaallisesta käytöstä.” Laykkaakin voidaan kutsua pelastustoimessa yleistyviksi täydentäviksi sammutusmenetelmiksi. Hankintahinta riippuu siitä, millä tavalla robotti varustetaan, mutta arviolta se on noin 60000 euroa eli varsin kohtuullinen.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Idean isä Christian Andersson (vas.) esitteli Laykkaa Iivari Kalliomäen kanssa vuoden alussa järjestetyssä SecD-tapahtumassa. TARVIKKEITA MAASTOPALOISSA Noin sata kiloa painavaa robottia on myös helppo kuljettaa. Nimensä laite on saanut laika-koirarodun mukaan. Robotti auttaa esimerkiksi maastopaloissa kuljettamaan tarvikkeita pidemmällekin. Miinojen raivaamiseenkin Laykka soveltuu. Tuote valmistetaan osista, jotka on vahingoittuessaan helppoa korvata ja korjata. Sotilaallinen ajatus on siis ollut taustalla, Robotti pahoihin paikkoihin mutta lisää tietoa hän haki keksinnölleen tehdessään diplomityön insinööriopinnoissaan Tampereen yliopistossa. Näitä koiria on käytetty myös miinakoirina. ”Tuotantolinjaa on valmisteltu, ja elokuun alussa on tarkoitus valmistua ensimmäisen tuotantokäyttöön tarkoitetun Laykan. Esteri Group kiinnostui Anderssonin keksinnöstä nimenomaan sen pelastustoimeen sopivan hyödynnettävyyden takia. Pelastustoimen käytön kannalta Anderssonin ideasta innostui Esteri Group, joka alkaa valmistaa tuotetta Kaarinassa. Laykkaa tullaan esittelemään syksyn aikana erinäisissä tapahtumissa ja messuilla”, toimitusjohtaja Antti Kallio mäki sanoo. Se voidaan laittaa pahoihinkin paikkoihin. Kevytrakenteinen ja helppo kuljettaa.. Laykka on kevytrakenteisena helppo käyttää ja kuljettaa. 62 Pelastustieto 3/2025 KALUSTONURKKA ALAN TUOTTEITA S ammutusrobotti Laykan avulla voidaan tulevaisuudessa sammuttaa tulipaloja sellaisissa kohteissa, joissa ihmisen tekemänä työturvallisuus vaarantuisi. Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkijaesiupseerina työskentelevä Andersson sanoo, että laite voidaan varustaa sekä siviiliettä sotilaskäyttöön
Biohajoavuus on vahvistettu tunnettujen ja riippumattomien ympäristöinstituuttien ympäristöraporteissa. Maahantuonti: Teknosafe Oy Biohajoava nestemäinen palonestoaine metsäja maastopalojen torjuntaan. Se soveltuu sekä aktiiviseen palontorjuntaan että ennaltaehkäisevään suojaukseen esimerkiksi vastapoltossa, paloalueen rajoittamisessa ja metsässä tapahtuvissa huoltotöissä – erityisesti tulitöissä. Se soveltuu erinomaisesti myös levitykseen ilmasta käsin, esimerkiksi helikoptereiden sammutussäiliöistä ja sammutuslentokoneista vaikeakulkuisilla alueilla. Tuote on testattu ja sertifioitu muun muassa IFTH:n (tekstiiliteollisuus), VirHealthin ja ympäristölaboratorioiden toimesta. AR120 HAP täyttää korkeimmat vaatimukset työterveyden, varusteiden huollon ja operatiivisen tehokkuuden saralla. Nestemäinen esivärjätty palonestoaine on suunniteltu erityisesti palokuntien käyttöön metsäja maastopalojen torjunnassa. BosQRet voidaan levittää tavallisella sammutuskalustolla, mukaan lukien sumusuihkuputket. NOVVEN by JVD -ratkaisu on jo käytössä useissa Euroopan pelastuslaitoksissa – SDIS 85 palkittiin ratkaisustaan innovaatiopalkinnolla Ranskassa. Palonestoaine levittyy tasaisesti myös vettä hylkiville kasvin osille. BosQRet sisältää korkeakontrastista väriainetta, joka tekee käsitellystä alueesta helposti tunnistettavan niin maasta kuin ilmasta. Patentoitu ilmanvaihtojärjestelmä ja UV-lamppu takaavat luotettavan desinfiointitehon. 3/2025 Pelastustieto 63 Palomiesten altistuminen terveydelle haitallisille aineille – kuten PAH-yhdisteille, homeille, bakteereille ja viruksille – on todettu merkittäväksi työterveysriskiksi. Märkänä vetenä käytettäessä sekoitussuhde on 0,3–3 % ja palon leviämisen esteenä käytettäessä 5–20 %. Uusi AR120 HAP -kuivausja desinfiointikaappi on tehokas ja ekologinen ratkaisu varusteiden käsittelyyn työvuoron jälkeen. Otsoniin, lämpöön ja ilman kiertoon perustuva teknologia poistaa tehokkaasti epäpuhtaudet, desinfioi ja kuivaa varusteet nopeasti. AR120 HAP on suunniteltu neljälle täydelle varustekokonaisuudelle: takki, housut, kengät ja käsineet. Aine ei sisällä pysyviä yhdisteitä eikä polyakrylaatteja ja sen pH on kasvillisuudelle turvallinen. Kaappi sisältää myös telineet SCBA-maskien ja kypärien käsittelyyn. Laite on modulaarinen, valmistettu Ranskassa ja sen takuu on kolme vuotta. BosQRet sekoitetaan veteen ja levitetään tasaisesti ja runsaasti käsiteltävään kasvillisuuteen. Käyttö on helppoa: valitse ECOtai BOOST-tila ja sulje ovi – automaattinen kuivausja desinfiointijakso käynnistyy ja pysähtyy tarvittaessa ovien avautuessa. Tuloksena on hajuton ja turvallinen varustus seuraavaan lähtöön. Maahantuonti: Turvata Oy Ab KALUSTONURKKA ALAN TUOTTEITA Ratkaisu palomiesten suojavarusteiden kuivaamiseen ja dekontaminointiin BosQRet on täysin biohajoava palon estoja palontorjunta-aine, joka hidastaa ja jopa pysäyttää palorintaman etenemisen – myös kuivaesteenä
Viranomaiset suosittelevat, että niitä harjoiteltaisiin ennen testin suorittamista. > Kesto: 7 minuuttia. > Menetelmä: Soutulaitteen vastus voidaan valita. Hän löysi paikallisen vapaapalokunnan numeron ja soitti siihen. He kehottivat rouvaa soittamaan numeroon 112. Äiti ja nelivuotias lapsi saivat vain lieviä vammoja.. Toiminnalliset osat testaavat sellaista kuntoa ja lihasvoimaa, joita savuja kemikaalisukelluksessa tarvitaan. 64 Pelastustieto 3/2025 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Savuja kemikaalisukeltajien kuntotesti NORJA Mikä on palokunnan numero. • 10 metrin kulku kahvakuulien kanssa. Tveite Kuntotesti tehdään joko soutulaitteella tai juoksumatolla. > Kesto: 8 minuuttia. KESTÄVYYS JA KUNTO Joko soutulaitetai juoksumattotesti 1. > Varusteet: 20 kg:n painoliivi tai puhdistettu paineilmahengityslaite, joka painaa 20 kg. Testattavat tekevät vähintään kymmenen minuutin ajan lämmittelyharjoituksia. Testien suoritusaikojen varmistamiseksi testejä kokeili lokakuussa 244 palomiestä. Soutulaitetesti > Tarkoitus: Kunnon ja ylävartalon toiminnan testaaminen, jota savuja kemikaalisukellus edellyttää. Jos verenpaine on yhä korkea, pyydetään lääkärinlausunto. Testi sisältää toiminnallisia osia ja perustuu urheilulääketieteen periaatteisiin sekä suorituskykytutkimuksiin. Lähtökohtana on 1650 m, kun henkilö painaa 75 kg. > Matka: Taulukon mukainen, ruumiinpainosta riippuva matka. Jakson harjoitukset • Kymmenen lattiapunnerrusta kahden 24 kg:n kahvakuulan kanssa. Tulipalo sammutettiin nopeasti. Onneksi palokuntalaisia sattui olemaan harjoituksessa ja soittoon vastattiin. Testiin osallistujien verenpaine mitataan ennen testiä joko samana päivänä tai enintään kahta viikkoa aikaisemmin. • Kymmenen nousua steppilaatikolle. Hälytystä odottaessaan palokunta valmistautui lähtöön. Testi tehdään verryttelypuvussa. • 10 kg:n kuntopallo nostetaan lanteilta pään yläpuolelle kymmenen kertaa. Testi on suunniteltu siten, että palomies pystyy suorittamaan sen koko työuran sa ajan edellyttäen, että hän harjoittelee säännöllisesti ja että hänen terveydentilansa on riittävä, ohjeen laatineen työryhmän puheenjohtaja Una Kleppe kertoo. VOIMAJA TOIMINTAHARJOITUKSET Voimaja toimintaharjoitusten jakso suoritetaan kolme kertaa. Vuosittain suoritettava testi koostuu kestävyys-, voimaja toimintaharjoituksista. Jos testi joudutaan keskeyttämään esimerkiksi hälytyksen takia, se on aloitettava alusta. Jos paine ylittää 160/100 mmHg, testi siirretään myöhempään ajankohtaan. • 10 metrin kulku takaisin kahvakuulien kanssa. Testin osat suoritetaan järjestyksessä. Kuvakaappaus: Brann & Redning 6/2024 6/2024 Görlitz (Saksa). Asunnon lastenhuoneessa syttyi tulipalo. Testattavalla on oltava 20 kg:n painoliivi. 2. > Varusteet. Testi tehdään ilman painoliiviä. Teksti: Una Kleppe ja Lisbeth M. Jokainen jakso on suoritettava enintään seitsemässä minuutissa. Perheenäiti ei tiennyt palokunnan numeroa ja alkoi etsiä sitä netistä. > Menetelmä: Laite säädetään siten, että maton nopeus on 5,6 km/h ja nousukulma vaihtelee. Useimmat olivat niihin erittäin tyytyväisiä. • Vatsalleen meno 20 kg:n painoliivin kanssa. 8/2024 Norjassa otetaan vuoden 2025 alussa käyttöön uusi savuja kemikaalisukeltajien kuntotesti. Juoksumattotesti > Tarkoitus: Kunnon testaaminen kuormitettuna. Tauko Enintään viiden minuutin palautumistauko, jonka aikana puetaan painoliivi. Joidenkin mielestä tietyt harjoitukset olivat muita vaativampia. Niissä ei kuitenkaan käytetä henkilönsuojaimia eikä muita työssä tarvittavia välineitä
Kaikuluotain havaitsee jopa 30 metrin etäisyydellä olevat kohteet. Pikakiinnityksen ansiosta niitä voidaan nopeasti vaihtaa. Raskaampi drone pystyy kulkemaan myös vastavirtaan, jonka nopeus on 1,5–2 m/s. Laitetta voidaan liikutella jalustan neljän pyörän avulla ja se voidaan säilyttää osiinsa purettuna. Kaikki vaarassa olleet asukkaat pystyttiin pelastamaan, tosin viisi heistä sai lievän palokaasumyrkytyksen. Usein myös kaupunginosan palomies tulee paikan päälle. Ovi voidaan kiinnittää joko sisääntai ulospäin aukeavaksi. Nijmegenin pelastuslaitoksella on koekäytössä kaksi sukeltavaa dronea, jotka painavat 23 ja 10 kiloa. Mittaustulokset luovutettiin Max-Planck-Institut für Physik -tutkimuslaitokselle, joka suunnitteli laitteen. MINDELHEIM, SAKSA Sähköpotkulauta sytytti asunnon 5/2024 Pelastuslaitoksella on yhdeksän päätoimista ”kaupunginosan palomiestä”. ”Eläkeläiset keskustelevat pienissä ryhmissä pelastuslaitoksen edustajien kanssa. 10/2024 ROTTERDAM, HOLLANTI ”Kaupunginosan palomies”. ”Palomiehet voivat harjoitella oven avausta millä tahansa työkalulla”, hän kertoo. Savuvahinkojen takia asukkaat eivät voineet palata koteihinsa. Ovi voidaan avata tai murtaa todellisuutta vastaavilla tavoilla. Teksti: Brabants Dagblad 11/2024 Sähköpotkulaudan akku sytytti asuntopalon kuudennessa kerroksessa puolenyön jälkeen. ”Hukkuneet löydetään nopeammin ja sukeltajat saavat heidät nopeammin pelastettua”, palomies Joep van Remortel kertoo. Liekit löivät ulos ja savua muodostui paljon. Naapuripalokunnan ansiosta voitiin useita savusukellusryhmiä lähettää rakennukseen. Ovi voidaan varustaa turvaketjulla tai riippulukolla lukitulla salvalla ja harjoitella niiden avausta. Olemme myös järjestäneet palokuntabingoja, joissa palkintoina on palovaroittimia.” Vuonna 2023 kaupunginosien palomiehet järjestivät 490 tilaisuutta eri ryhmille, joihin osallistui yhteensä 13500 asukasta. Palokunta varoitti asukkaita menemästä porraskäytävään ja kehotti heitä odottamaan pelastajia. Dronet on varustettu potkureilla, valonheittimellä, kaikuluotaimella ja videokameralla. Kaupunginjohtaja avaa tilaisuuden, näytämme videon ja sitten kerron, mitä seuraavaksi tehdään”, paloturvallisuusosaston päällikkö Pe ter Schuurmans kertoo. Tähän voidaan käyttää halligan-työkalua, ovijunttaa tai kirvestä, hydraulista levitintä, laikkaleikkuria tai pelastussahaa. Teräsjalustaan kiinnitetty profiiliteräksestä valmistettu kehys takaa laitteen lujuuden. Porraskäytävä kuudennesta yhdeksänteen kerrokseen oli savun täyttämä. ”Neljä kertaa vuodessa simuloimme tyhjässä asunnossa paistinpannun rasvapalon ääntä ja hajua. Kehykseen voidaan kiinnittää erilaisia karmeja ja puutai metalliovia yksintai kaksinkertaisilla huulloksilla. Hänen perustamansa start up -yritys mittasi purettavien rakennusten ovien murtamiseen tarvittavia voimia kahden vuoden ajan. Pelastuslaitoksella on 0800-alkuinen puhelinnumero, jossa asukkaiden kysymyksiin vastataan. Ne voivat tarttua käsivarrellaan esineisiin tai ihmisiin ja hinata niitä. Asukkaat tulevat mieluummin asuntoon kuin paloasemalle. Pelastussukeltajia odotteleva yksikkö laskee dronen veteen ja aloittaa etsinnän. ”Kutsumme eläkeläisiä lounaalle paloasemalle. Heille järjestettiin tilapäismajoitus. Avuksi tuli naapuripalokunnan tikasauto. Jos se löytää kohteen, pelastussukeltajat ohjataan sen luokse. Kerromme, millaisia vahinkoja se aiheuttaa ja miten asunnosta poistutaan. Kun he osaavat sammuttaa rasvapalon, palokuntaa ei tarvita ja vain katto tai seinä nokeentuu.” Teksti: Ellen Weber. 3/2025 Pelastustieto 65 ULKOMAILTA 9/2024 MÜNCHEN, SAKSA Oven avaamisen harjoittelulaite NIJMEGEN, HOLLANTI Sukeltava drone Palomies Marc Ufertinger hyödynsi 15 vuoden kokemustaan kehittäessään oven avaamisen harjoittelulaitteen. Jos hälytys johtuu veteen uponneesta autosta tai henkilöstä, drone otetaan mukaan. Ylimpien kerrosten asukkaita pelastettiin tikasautolla. Todellisen oven taivutusjäykkyyttä ja karmin puristusta simuloidaan säädettävien jousien avulla
Ajatus on hyvin yksinkertainen, mutta nerokas. Harjoituksen järjestämiseksi tarvitaan vain hiljainen tila, suuri pöytä, A0-kokoinen skaalattu pohjapiirustus, harjoituksen johtaja ja legoja. Kaukaisimmat osanottajat tulivat Iranista, Kanadasta ja Yhdysvalloista. ”Lumivyöryyn joutuneen paras apu on nopea ja onnistunut kaveripelastaminen, minkä osia piipparietsintä ja sondaaminen ovat ”, Kauppinen toteaa. Siihen tarvitaan pelastustoimen avuksi laaja joukko paikallisia toimijoita, muun muassa elinkeinoelämän edustajat. Pouw on itse soveltanut tekniikkaa lähinnä sairaalaympäristössä, mutta sitä voi soveltaa mihin tahansa rakennuksiin, kuten esimerkiksi kouluihin, hotelleihin, toimistotiloihin ja kauppakeskuksiin. Yksi yleisössä eniten mielenkiintoa herättäneistä esityksistä oli hollantilaisen Saskia Pouw’n kuvaus siitä, kuinka Utrechtin alueella toteutetaan paloturvallisuuden pöytäharjoituksia legojen avulla. Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäi nen korosti sitä, kuinka tärkeää on koko paikallisen yhteisön toimiminen yhteistyössä. Näin tehdään Hollannissa. Teksti: Annika Rinne · Kuva: Juha Hassila päällystöliitosta korosti, että kaikkien lumivyörymaastossa ilman opasta liikkuvien tulisi ymmärtää lumiturvallisuuden perusteet, pyrkiä välttämään lumivyöryyn joutuminen ja hallita vyörystä pelastaminen. Ensimmäinen vastaava seminaari järjestettiin vuonna 2011 Suomessa. Ulkodemonstraatioita järjestänyt erityisasiantuntija Joel Kauppinen PaloPaloturvallisuutta legojen avulla Legojen avullakin voidaan viestiä paloturvallisuudesta. Pelastusalalle näillä muutoksilla on suuriakin vaikutuksia. 66 Pelastustieto 3/2025 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY T urvallisuusviestinnän kansainvälisistä virtauksista kokoontui keskustelemaan yhteensä 94 henkilöä 18 eri maasta. LUMIVYÖRYHARJOITUKSIA ”Matkailun kasvu ja jakamistalous lisäävät painetta alan turvallisuuden kehittämiselle. Samaan aikaan turvallisuusriskit lisääntyvät, kun alueella on yhä enemmän pohjoisen luontoon tottumattomia kulkijoita. Pöytäharjoituksessa ei kilpailla kelloa vastaan, eikä legoilla liikkumiseen kuluvan ajan ole tarkoitus vastata todellisessa tilanteessa kuluvaa aikaa. Legojen avulla hahmotetaan myös eri toimijoiden roolit tilanteessa sekä mahdolliset haasteet ihmisten evakuoinnissa. Esille nousivat erityisesti arktisten alueiden muutokset yhtäältä turismin lisääntymisen ja toisaalta ilmaston lämpenemisen näkökulmasta. Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestivät yhteistyössä kansainvälisen turvallisuusviestinnän seminaarin Palosuojelurahaston tuella. Sen jälkeen se on järjestetty kahden vuoden välein Euroopan eri maissa. Pohjoisen luonto on jatkossa koetuksella, kun ihmisten määrä alueella lisääntyy. Siitäkin kuultiin kansainvälisessä turvallisuusviestinnän seminaarissa Levillä. Kestävän ja vastuullisen matkailun edistämisen ohella Lapissa pyritään laajapohjaisella turvallisuusyhteistyöllä varmistamaan matkailuelinkeinon häiriötön toiminta. Kriisiviestinnän hallinta on keskeistä Lapin matkailualueiden tulevaisuuden varautumisessa;” Kärkkäinen toteaa. Lisäksi se on helposti kenen tahansa toteutettavissa. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös harjoituksia. Tavoitteena on ennen kaikkea tunnistaa ja painaa mieleen rakennuksen paloturvallisuuden kannalta tärkeät välineet ja poistumistiet sekä näiden sijainti rakennuksessa. Tässä kokeillaan sondausta eli haetaan lumena alla olevaan henkilöön kontakti sondilla eli pitkällä etsintäsauvalla.. ERILAISIA HARJOITUKSIA Pöytäharjoituksessa voidaan harjoitella monia erilaisia skenaarioita alkaen tulipalosta ja sähkökatkosta aina kaasuvuotoon, vaarallisten aineiden onnettomuuteen, epäilyttävään postilähetykseen tai virusepidemiaan
Jopa 90 prosenttia sanoo oppineensa jotain uutta tai saaneensa muistutuksen paloturvallisuudesta Bjørnikseltä. Paloturvallisuuskampanjoiden vaikuttavuuden selvittäminen on usein vaikeaa. Suunnitelmissa on tehdä hahmosta elokuva muutaman vuoden kuluttua. Bjørnis on mukana myös paikallisissa Päivä paloasemalla -tapahtumissa. Päiväkodeissa on Bjørnis-aiheinen materiaalipaketti paloturvallisuusasioiden opettamiseksi. Tule tapaamaan kollegoitasi ja kasvata ammatillista osaamistasi! Avauspuheenvuoro • Mikko Hautala, johtaja, geopolitiikka ja yhteiskuntasuhteet, Nokia Poliisi kokonaisturvallisuuden tuottajana • Ilkka Koskimäki, poliisiyijohtaja, Poliisihallitus Digitaalinen suojautuminen: defensiivinen yksityisyys • Saara Jantunen-Paju, sotatieteiden tohtori, viestinnän asiantuntija, valtioneuvoston kanslia Kurkistus suojamuurien taakse: Insider-riskit ja niiden suuri tuhovoima • Anna Scherf, Chief Specialist, ASCiRI Onnettomuuksista oppiminen: Turvallisuustutkinnan kehitys ja case-esimerkit • Veera Jämsén, Head of HSSEQ, Fortum • Essi Koivukangas, Safety & Security Specialist, Fortum VIERAILUKOHTEET TUKHOLMASSA (1/hlö) • PostNord-pääkonttori: Navigating the Hybrid Warfare Landscape • MSB Swedish Civil Contingencies Agency: Kuinka Ruotsin varautumista ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa kehitetään. Karhu viestii turvallisuudesta Norjassa. Sarjaa on esitetty myös Tanskassa ja Islannissa, tänä vuonna se esitetään myös Ruotsissa. Mitä useammassa kanavassa perheet ovat kuulleet Bjørniksestä, sitä enemmän he ovat tehneet kotona paloturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Siitä on luotu myös TV-sarja, joka on Norjassa hyvin suosittu. Bjørniksen ansiosta paloturvallisuus on johtanut selkeään parannukseen kotien paloturvallisuudessa. ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Yritysturvallisuusfoorumi Viking Cinderella Helsinki–Tukholma–Helsinki Yritysturvallisuusfoorumi (YTF) tuo vuosittain toimijat yhteen yritysturvallisuuden eri sektoreilta: yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä. Bjørnis on mukana YouTubessa, Spotifyssa, sosiaalisen median kanavissa ja lastenkirjoissa. LAPSIPERHEET TUNTEVAT BJØRNIKSEN Norjassa toteutetun tutkimuksen mukaan 99 prosenttia norjalaisista lapsiperheistä tuntee Bjørniksen. Norjassa paloturvallisuuden opettajana toimiva Bjørnis-karhu helpottaa vaikuttavuuden selvittämistä, sillä kampanjan opit henkilöityvät vahvasti tähän valloittavaan karhumaskottiin. • Brandskyddsföreningen Sverige: Lessons Learned from the Oceana Fire Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! >> yritysturvallisuusfoorumi.fi 5.–7.11.2025 Norjassa jokaisessa paloautossa on mukana nallekarhu, joka voidaan antaa onnettomuuden tai tulipalon uhriksi joutuneelle lapselle. Kuusikymmentä prosenttia sanoo tehneensä Bjørniksen kehotuksesta erityisiä toimenpiteitä paloturvallisuuden lisäämiseksi. Norjalaisten maskotti oli ehdolla myös European Fire Safety Award -palkinnon saajaksi, mutta voitto meni Hollantiin
Tutustu alaraajojen harjoitteisiin juttusarjan toisessa osassa YouTube-videolla: 2 V erkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Kolme tapaa tehdä ehdotus arvonimen saajasta! Verkkosivuilla: www.vuodenpalomies.fi Sähköpostitse: esitykset@vuodenpalomies.fi Postitse: Vuoden palomies -toimikunta c/o SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Lisää tietoa löydät osoitteesta www.vuodenpalomies.fi Tee ehdotus! Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 31.7.2025 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastus alalla. Alaraajat mahdollistavat tasapainon säilymisen nopeiden korjausrefleksien ansiosta, ketteryyttä vaativan liikkumisen haastavissa ympäristöissä. Ne edellyttävät toimiakseen paljon happea, ja siksi vaaditaan hyvää hapenottokykyä. Tärkeintä on kuormittaa alaraajoja riittävän laajoilla liikeradoilla ja nivelkulmilla erityisesti lonkkien ja polvien osalta. Voimakestävyyttä puolestaan harjoitetaan maltillisilla lisäpainoilla vastaavilla toistomäärillä. Emmi-Juulia Hirviniemi Olen fysioterapeutti (AMK), liikuntaneuvoja (AT), valmentaja sekä hieroja. Tiesitkö, että itse asiassa laajalla liikelaajuudella tehdyt kyykyt ja maastavedot ovat yksi parhaimmista tavoista harjoittaa lonkan alueen liikkuvuutta. Olen kehittänyt pelastusalan henkilöstön lajinomaista liikuntaharjoittelua varten AsemaHIIT-konseptin. Lihaksilta vaaditaan kykyä sietää pitkäkestoista toistotyötä, ja siksi lihaskestävyyden eri osa-alueiden harjoittaminen on tärkeää. Liikkuvuus on oleellinen osa edellä kuvattuja motorisia taitoja. Porrasharjoitukset, ylämäkiharjoitukset sekä kiertoharjoittelut kuntopiirin muodossa toimivat hyvin tällaisina aerobistaja lihaskuntoa kehittävinä lajia mukailevina harjoituksina. Liikkuvuusharjoittelu on hyvä sisällyttää jokaiseen harjoitukseen joko aktiivisena alkuverryttelynä tai palauttavana loppuverryttelynä. Lajimme edellyttää myös räjähtävää maksimaalista voimaa yksittäisissä ponnistuksissa. 68 Pelastustieto 3/2025 TYÖHYVINVOINTI Askel askeleelta vahvempi pelastaja A laraajojen suuret lihasryhmät mahdollistavat valtaosan pelastustehtävillä vaadittavista liikkeistä tai ovat kineettisten ketjujen kautta yhteydessä yläraajojen voimantuottoon. Erityishuomio tulee kiinnittää lonkkaja nilkkanivelten liikkuvuuteen. Kaikkia osa-alueita ei tarvitse erikseen harjoittaa, vaan ne voi yhdistää kehityksen kannalta riittävien toistomäärien saavuttamiseksi. Työtehtävillä toistuvat maantasosta ylös suuntautuvat ponnistavat liikkeet joko tasajalkaa tai käyntiasennon kautta. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden palomies 2025 -arvonimen saajaksi. Lantion liikehallinnan haasteet ja lihasheikkoudet ovat yleinen syy liikekontrollin häiriöille, jotka aiheuttavat kiputiloja ja rasitusvammoja kertautuessaan muualla alaraajassa, kuten tasapainoa ja ketteryyttä koordinoivassa nilkassa. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden palomies -toimikunnan jäsenet. Ensimmäisessä osassa paneuduttiin keskivartalon harjoittamiseen, nyt ovat vuorossa alaraajat. Toimin Kuusiston VPK:ssa hälytysosastossa savusukeltajana. Siksi voimaharjoittelussa on hyvä huomioida kyykkysuunnan liikkeet, ylöspäin ponnistavat liikkeet, esimerkiksi askelmalle nousut sekä käyntiasentoa suosivat liikkeet – lähes aina lisäkuorman kanssa. Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden palomies -tunnustus vuonna 2025. Neliosaisessa juttusarjassa perehdytään yksityiskohtaisesti pelastajan lajiharjoitteluun, jolla ylläpidetään työja toimintakykyä. Kestovoimaa harjoitetaan oman kehon painoilla pitkillä 30–120 sekuntia pitkillä tai yli 20 toiston sarjoilla. Nyt valitaan Vuoden palomies 2025 -arvonimen saaja Kuka ansaitsee arvon?. KYYKYSTÄ SE PELASTAJAKIN PONNISTAA Työtehtävät sisältävät paljon kantamista, nostamista ja kävelyä erilaisissa maastoissa, alustoilla ja tasoeroilla. Tasapainon kannalta erityisesti nilkan liikkuvuutta ja liikehallintaa on tärkeää harjoittaa. Raskaammilla kuormilla Alaraajat liikkeenja voimantuotossa tehtävää perusvoimaharjoittelua on hy vä harjoittaa kuntosalilla perusvoiman muodossa. Tällöin kuormat vaihtelevat 6–12 toiston välillä ja palautusaika on 1–3 minuuttia
V erkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden palomies -toimikunnan jäsenet. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Kolme tapaa tehdä ehdotus arvonimen saajasta! Verkkosivuilla: www.vuodenpalomies.fi Sähköpostitse: esitykset@vuodenpalomies.fi Postitse: Vuoden palomies -toimikunta c/o SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Lisää tietoa löydät osoitteesta www.vuodenpalomies.fi Tee ehdotus! Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 31.7.2025 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastus alalla. Nyt valitaan Vuoden palomies 2025 -arvonimen saaja Kuka ansaitsee arvon?. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden palomies 2025 -arvonimen saajaksi. Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden palomies -tunnustus vuonna 2025
Ei ole kiva pelata, jos ei enää pärjätä. Jos keikkamäärä ei sitä yksin takaa, niin esimerkkejä on runsaasti palokuntien erikoistumisesta tiettyihin erityisiin tukitehtäviin. Niistä on moni palokunta saanut uutta kipinää moottoriinsa.. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Lähipalvelun menetystä ei voi korvata käytännössä millään, koska kekäleet hiipuvat nopeasti. Pelastuslaitoksen tehtävä on luoda toiminnalle merkityksellisyyttä. Sama ilmiö uhkaa myös sopimuspalokuntia. 70 Pelastustieto 3/2025 Ikääntyvät kylät – uhanalaiset palokunnat Alamäkeä ei pelasta edes raha. Päätoimisten palokuntien perustaminen niiden korvaajaksi ei ole monestakaan syystä mahdollista. Lopulta joukkueen jäsenet keksivät uutta mielekkäämpää tekemistä. Kun kriittinen henkilömäärä alitetaan, on toiminnan elvyttäminen työn ja tuskan takana. Jos palokunnan ja siten palvelun alasajo hyväksytään yhdessä kuntataajamassa, paine kasvaa hyväksyä sama muuallakin. Sopimuspalokuntatoimintaa voi verrata joukkueurheiluun. Pelastuslaitokset ovat sopimusosapuolina paljon vartijoina. Ja se olisi pelastustoimelle tyrmäysisku, josta ei ole kehään paluuta. Palvelun tarve ja kyky sen järjestämiseen kulkevat tyystin eri suuntiin. Tilanne on vaikea myös valvovalle viranomaiselle. Jos sopimuspalokunta jätetään touhuamaan keskenään ilman pelastuslaitoksen aktiivisuutta, alamäkeä ei pelasta edes raha, uudet haalarit tai sammutusauto. Jos hälytysosaston määrä valahtaa alle kymmenen ja höökiä ei saada täyteen edes virka-ajan ulkopuolella, on luisu jo alkanut. Ongelma piilee siellä, missä väestö ikääntyy. Ikääntyvän väestön suhteellinen kasvu on suurinta alueilla, jolla työikäisten ihmisten määrä vähenee. Jos kentällinen pelaajia joudutaan pelistä toiseen raapimaan kasaan, into lopahtaa. Puuhaihmiset väsyvät. Moniammatillisilla yksiköillä voidaan korvata jotain, mutta kahdella henkilöllä ei hädän tullen pitkään pötkitä. Pahiten ovat saamassa siipeensä pienet kunnat Itä-, Pohjoissekä Sisä-Suomessa. Niiltä edellytetään viisautta sekä sopimuspalokuntien auttamisessa että vaatimusten asettamisessa. Näiden kuntien pelastustoimen palvelut ovat pääsääntöisesti sopimuspalokuntien varassa. Työikäisten määrä ei näytä myöskään notkahtavan merkittävästi. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. MUISTOISSA Viime vuonna julkaistun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku ei ole lähdössä laskuun tulevina vuosikymmeninä. Suorana johtopäätöksenä voisi kuvitella, että pelastustoimen päätoimisissa ja sopimuspalokunnissa riittää kypäränkantajia myös tulevina vuosikymmeninä. Pelastustoimella ei ole varaa menettää näitä pienten paikkakuntien sopimuspalokuntia. Jos tämä Pandoran lipas avataan, niin hyvinvointialueiden säästösaksien välissä on nipullinen palokuntasopimuksia ennen kuin vesi on jakoliittimellä
Silloiselle rehtori Erkki Jaakkolalle Sandell lupasi kouluttaa kolmen yksikön pelastuskoulutuksen yhtä aikaa, jonka onnistumista rehtori epäili. Palsta oli erittäin luettu ja toteutti mitä parhaimmalla tavalla ideaa siitä, että ammattilehti on myös koulutuksellinen julkaisu. Puutarhanhoito ja matkustelu puolison kanssa sekä moottoripyöräily olivat lähellä hänen sydäntään. Hauras käsi nousi sinne vielä kuolinvuoteellakin. Uolevi Sandell kävi Valtion Väestönsuojelukoulussa väestönsuojan tarkastajakurssin vuonna 1989 ja paloesimieskurssin seuraavana vuonna. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen MUISTOISSA. Samaan aikaan opistossa työskenteli myös Veli Hyttinen ja kahden kovan persoonan yhteiselo oli aika ajoin myös räiskyvää. Sandell oli kuitenkin sanansa mittainen mies ja rehtori sai todeta, että lupaus onnistui. Juha-Pekka Sandell ja Matti Peipinen Uolevi Sandell 24.8.1939–21.3.2024 Uolevi Sandell, palotarkastaja parhaasta päästä Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Myöhemmin koulutusura jatkui ensin koulutusohjaajana Suomen Palontorjuntaliitossa vuonna 1974 ja kolme vuotta myöhemmin harjoitusmestarina Valtion Palo-opistossa. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Sitä julkaistiin usean vuoden ajan ja aineistosta koottiin myöhemmin SPEKin julkaisu. Kuten kuvassa, Uolevi Sandell nosti usein käden lippaan – kuten YK-joukoissakin palvelleelle sotilaalle sopii. 3/2025 Pelastustieto 71 Lohjalainen palotarkastaja, vss-ohjaaja ja palomestari Uolevi Sandell oli paitsi tiukka ja asiansa osaava kouluttaja, myös palotarkastaja parhaasta päästä. Sandell oli työlleen omistautunut palotarkastaja, joka veti aamulla siniset haalarit ylle ja lähti tekemään tarkastuksia kohteisiin, tutkimaan esimerkiksi lohjalaisten asuinrakennusten yläpohjia. Vakavaan sairauteen menehtynyt Sandell toivoikin, että hänen poismenostaan tulisi muutama rivi ammattilehteen. Joskus palotarkastettavissa kohteissa haluttiin tarjota tarkastajalle kahvin ja pullan lisäksi konjakkipulloakin, mutta rehti virkamies totesi, että ensin tehdään tarkastus. Vuoden 1987 ensimmäisessä numerossa alettiin julkaista hänen kokoamaansa Vinkkejä viikkoharjoituksiin -palstaa. Palotarkastaja varmisti omalla työllään, että lohjalaiset saivat asua turvallisissa kodeissa. Sen jälkeen tarjottavat jäivät. Uolevi Sandellille perhe oli tärkeä. Hänen mielilausahduksensa olikin, että elämä on veijarikomedia. Uolevi Sandellilla oli tiivis yhteistyösuhde myös Pelastustiedon edeltäjään Palontorjunta-lehteen. Palo-opistossa Sandell tunnettiin tiukkana opettajana, joka piti yllä hyvää kuria. Sen jälkeen hän aloitti palotarkastajana Lohjan palolaitoksella. Hän oli perustamassa Lohjalle Nostalgiamotoristeja. Mo lemmat pojat seurasivat isänsä jalanjälkiä, ja heistä tuli palomiehiä. Hän veti Palontorjuntaliitossa koulutuksia useissa palokunnissa eteläisessä Suomessa. Hänen johdollaan koulutusta alettiin uudistaa. Tässä toteutamme tämän toiveen. Uolevi Sandellin kotipalokunta oli Ventelän VPK, jossa hän aloitti myös nuoriso-osaston vetäjänä vuonna 1968. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa
Lähimpänä näistä on ehkä vanhan liiton raskaampi rock, joka toimii voimamusiikkina tiukoissakin paikoissa: Motörhead ja AC/ DC. Elämänfilosofianani on Lemmy Kilmisterin viisaus: ”If you think you are too old to rock`n`roll, then you are.” LEMPIRUOKASI. Viimeisin kasvatti on kuvassa oleva Fridana, jolla on ensimmäinen ikäluokkakilpailu elokuussa Ypäjällä. Joinakin päivinä saattaa nappata tekno, Amy Winehouse tai vaikkapa Antti Tuisku. ARKISTOJEN AARTEITA. Lempiruokaa ei ole, kaikki ihmisruuaksi kelpaava käy. Hevosissa, musiikissa ja ruoassa Soiten ensihoidon kenttäjohtaja Pia Niemi tykkää melkein kaikesta. MITÄ KUUNTELET. Musiikkimaku on aika ennakkoluulotonta pois lukien humppa. 72 Pelastustieto 3/2025 LEMPIHARRASTUKSESI. Koonnut: Marko Partanen · Kuvat: Martina Store/Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite ja Jaana Oikarainen sekä Pixabay Kaikkiruokainen ja -heppainen – ei humppaa NÄISTÄ TYKKÄÄN Omena-sipuli salaatti (Silvopleen omena-sipulis alaatista modifioitu malli, joka on testattu myös lihansyöjillä – toimii.) • 3 sipulia renkaina tai kuutioina • 3 makeaa omenaa raastettuna tai pieninä paloina • Majoneesia • Pari ruokalusikka a siirappia Valmistus: Sekoita aineet keskenään ja anna vetäytyä puolisen tuntia. Hevosia olen kasvattanut vuodesta 1997 periaatteella: käytä parasta oria parhaalle tammalle ja toivo parasta. Työssään hän keskittyy tarjoamaan erilaisille johdettaville hyvän johtamiskokemuksen. Käy minkä kanssa vaan. Kaikilla heillä on oikeus siihen. Elämäntapanani on jo yli 40 vuotta ollut hevosurheilu eri muodoissaan, erityisesti kouluratsastus
Etäisyys Pulkkilan paloasemalta on 15 km. Kiitos! Useita viikkoja kestäneen kuivuuden jälkeen syttynyt turvetuotantopalo levisi metsäpaloksi vaikeissa tuuliolosuhteissa Pulkkilan Kivinevalla elokuussa 1995. Muonituksessa ja huollossa oli 30 henkilöä. Palo levisi räjähdysmäisesti muutamassa minuutissa. Suuretkaan sammutusvoimat eivät olisi voineet hallita palon etenemistä. Kevyitä helikoptereita oli kaksi 500 litran säiliöllä sekä yksi puolustusvoimien MI-8 -kopteri 2000 litran säiliöllä. Lue palopäällikkö Harri Mäkitalon kuvaus tapahtumista ja monta muuta arkistojuttua: pelastustieto.fi/arkistojuttu ARKISTOJEN AARTEITA. 3/2025 Pelastustieto 73 NÄISTÄ TYKKÄÄN Suurpalo turvetuotantoalueella levisi räjähdysmäisesti Palokuntanaisten leirikeittiö Yyterin kansainvälisellä poikaleirillä 1966. Palo olisi ollut palo kunnan hallittavissa, jos hälytys olisi saatu 15–20 minuuttia aikaisemmin. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Sammutusvettä käytettiin 10000 kuutiota, kevytvaahtonesteitä kului 1200 litraa. Palokohde oli Kivinevan turvetuotantoalue ja tuottaja Kemira Chemicals Oy. Tuotannossa oleva pinta-ala on 280 hehtaaria. Siviilihenkilöitä palopiireistä oli 150 henkilöä. Sammutustöissä oli mukana 28 palokunnan yksikköä. Sammutuskustannukset olivat arviolta 1,5 miljoonaa markkaa. Palomiehiä eri vuoroissa oli 420, Puolustusvoimista oli 420 varusmiestä. Silminnäkijähavaintojen perusteella tuotantoalueelta oli noussut savuja ainakin 40 minuuttia ennen hälytystä. Alueen kokonaispinta-ala on 350 hehtaaria
9.9. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! Kuvaajan nimi vaihtunut Pelastustiedon 2/2025 hälytysilmoitus-jutussa ja kannessa kuvaajan etunimi oli vaihtunut. • Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje!. 5/2025 14.10. 24.9. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2025 H E LM I P A R T A N E N Näin tilaat Se käy helposti. 5.11. 74 Pelastustieto 3/2025 Netissä nämä ja paljon muuta PELASTUSTIETO.FI • Ketjukolari moottoritiellä – palava sähköauto käyttäytyi erikoisesti • Ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden kuntotestaus • Auto jokeen – sukeltajat pelastivat ihmisen sokkona Nro Varauspv Ilmoitusaineisto Ilmestyy 4/2025 2.9. 6/2025 1.12. 21.10. 23.12. 8.12. Oikea nimi on Mikko Kärkkäinen
PELASTUSTIETO.FI Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Twister Suljettava maastopaloja pesusuutin • 37/150 L/min, 70/200 L/min. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi TFT automaattisuihkuputket pelastavat ihmishenkiä ja suojelevat omaisuutta. • Saatavana nivel ja liipaisin malli Impulse TFT Ultimatic FO7 Suosituin huoneistopaloputki Euroopassa! Kulmala Pelastustieto TFT 215x275 2024 .indd 1 23.4.2024 16.10. • Palloventtiili TFT Bubble Cup Kiinteä vaahtoadapteri • Tuotto 350–1150 L/min • D-Kahva TFT Handline Liukuventtiili Valintarenkaassa 3-toiminta-aluetta: pulssi, normaali ja matalapainealue. • Liukuventtiili • Tuotto 100–720 L/min. • päälle/pois • 37/150 L/min, 75/360 L/min. • Lisävarusteena yhdistelmävaahtoputki TFT G-Force Multiforce • Tuotto 380–2000 L/min • Suihkukulma 10–86 astetta • Oskilointi, turvaventtiili TFT Blitzfire HE OSC • Imevä automaattiputki liukuventtiilillä • Tuotto 60–400 L/min TFT G-Force Oranssi • Liukuventtiili • Tuotto 50–500 L/min
• Kestävä ja luotettava: Novven-laatua edustava AR120 HAP on rakennettu kestämään kovaa käyttöä vaativissa olosuhteissa. • Hygieeninen puhdistus: Lämpimän ilman kierrätys ja edistyksellinen otsonointitekniikka poistavat kosteuden ja PAH-yhdisteet, pidentäen varusteiden käyttöikää. Doc. Tämä innovatiivinen kaappi on suunniteltu vastaamaan vaativimpiakin tarpeita: • Nopea ja tehokas kuivaus: Säästää aikaa ja varmistaa, että varusteesi ovat aina valmiina seuraavaan tehtävään. Se pesee tunnissa jopa 14 paineilmalaitetta (ml. Helppokäyttöisen ohjauspaneelin avulla voit valita 3 minuutin pesuohjelman käsineille ja saappaille tai 8 minuutin pesuohjelman paineilmalaitteille, kasvomaskeille ja kypärille. ESITTELYSSÄ HUOLTOTIIMI, JONKA ANSIOSTA MUUT PÄÄSEVÄT LOISTAMAAN TOSITOIMISSA! Solo-Rescue -pesukone Arete – letkun rullauslaite Pese varusteet alle 10 minuutissa! Solo Rescue tarjoaa helpon, nopean ja turvallisen tavan pestä saastuneet henkilösuojaimet. Nopeuta ja helpota letkuhuoltoa! Olipa kyseessä varastointi, kuljetus tai huolto, tämä laite tekee työstäsi tehokkaampaa, turvallisempaa ja ergonomisempaa. No. It is made for fast and efficient process and can wind hoses up to 150 mm in diameter. kasvomaskit), 42 erillistä ilmasäiliötä, 56 kasvo-osaa, 21 kypärää, 60 paria saappaita tai 120 paria käsineitä. www.arete-tech.com Technical data sheet Hose Winding Machine Hose Winding Machine is a compact and mobile device for fire hose rolling. Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Novven AR120 HAP – otsonoiva kuivauskaappi Pelastajien tehopakkaus varusteiden kuivaukseen ja desinfiointiin. Letkukoot: 25-150 mm. FSE.5.v5