Sukeltajan PERUSMALLIT haltuun venekurssilla ENSIHOIDOSSA soi kesäduuniblues TARVITAANKO LAINSÄÄDÄNTÖÄ tukemaan sopimuspalokuntien toimintaa. 3/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN vedenalaiset vaarat
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
4041 1029 Vapaaehtoisella palokuntatoiminnalla on kunniakas historia. Jos toiminta loppuu, on hintalappu iso ja avun saanti lakkaa monin paikoin. Suomalaisen pelastustoimen syntyjuuret ovat vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa. Tulevaisuuden haasteista keskeisin on se, miten erityisesti vähenevän ja ikääntyvän väen alueilla pystytään pitämään kiinni turvallisuuden lähipalvelusta. Sopimuspalokuntatoiminta on arvokasta ja tärkeää, mutta sen pitäisi saada riittävästi tukea yhteiskunnalta. Sopimuspalokunnat ovat osa kokonaisuutta. Aika olisi katsoa alaa ja sen kehittämistarpeita kokonaisuutena, jossa tärkeää työtä kansalaisten turvallisuuden eteen tekevät kaikki pelastustoimessa, niin päätoimisesti kuin vapaaehtoisesti.. Kolmen vuoden kuluttua tulee kuluneeksi jo 190 vuotta maamme ensimmäisen palokuntayhdistyksen eli Turun VPK:n perustamisesta. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Toiminta on pysynyt vireänä halki vuosisatojen. Sanotaan, että vain liittyminen on vapaaehtoista, mutta toki vapaaehtoista on myös hyvästä harrastuksesta luopuminen. Onnettoman viestinnän alle hautautui hyvinvointialuejohtajan perusteltu ajatus siitä, kyetäänkö syrjäseuduilla huolehtimaan yhteiskunnalle tärkeästä toiminnasta, kun vapaaehtoistenkin voimavarat koko ajan vähenevät. PÄÄKIRJOITUS Tärkeää työtä tehdään yhdessä Myös rahasta pitää puhua. 3/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Onneksi kiinnostusta on riittänyt, sillä palokuntien lukumäärän vähenemisestä huolimatta toiminta on monin paikoin yhä vireää. Tämän vuoden aikana julkaistava toimintaohjelma antaa toteutuessaan keinoja vaikuttaa toimintaan, mutta tarpeellista olisi tarkastella koko pelastustoimen palvelujärjestelmän tulevaisuutta. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Dimitri Lisitsyn Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja totesi, että sopimuspalokunnat voitaisiin lakkauttaa. Silloin puhutaan myös rahasta. Meillä ei ole varaa ajaa sitä alas, vaan on kaikin keinoin kyettävä pitämään huolta olemassa olevasta – ja saatava entistä useampi kiinnostumaan tärkeästä työstä, jossa monen motiivina on kanssakulkijoiden auttaminen
4 Pelastustieto 3/2025 28 Karilla! Mutta apu on onneksi lähellä kouluttajakurssilla Bågaskärissä K U V A : K IM M O K A IS T O
3/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Lentosammutustoiminnan tulevaisuus 19 Valaisintesti innosti käyttäjiksi 32 Potilaana sukeltaja –anna happea 35 Mirafoni 36 Palontorjuntatekniikan huollossa ei saa oikoa 38 Turvallisuus-messut lokakuussa 39 Ääni kentältä 40 Gradu imaisi mukaan palokuntaan 42 Säästöjen etsintää Keski-Pohjanmaalla 44 Väsynyt lanssari 46 Puheenjohtajalta 47 Veikon Malja Nousiaisten VPK:lle 48 Yhdessä työturvallisuus paremmaksi 50 Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 52 Aarne & Dave 58 Pela 2.0 uudistaa Pohjanmaalla 60 Opinnäytteitä 61 Kalustonurkka: Laykka-sammutusrobotti 62 Alan tuoteuutuuksia 64 Ulkomailta 66 Onnettomuuksien ehkäisyä Levillä 68 AsemaHIIT – liikettä alaraajoille 70 Lintusperspektiivistä 71 Muistoissa: Uolevi Sandell 72 Näistä tykkään: Pia Niemi 20 Ensihoidon kesäduuniblues – paikat tiukassa 34 Oppia sukellusonnettomuuksien varalta 24 Pelastajajien käytännön taidot rapautuvat 14 Lainsäädännöllisiä tarpeita sopimuspalokunnille K U V A : M A R K O P A R T A N E N 54 Christoffer Ericsson tutki, mikä pitää ensihoitajat alalla
• Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • CTIF SM-kilp. • Muodostelman johtamisen työpaja 3.–4.12. tustiedon 4/2025 mukana kaikille tilaajille veloituksetta. Tarkempi ohjelma ja lisätietoja osoitteessa www.spek.fi/palotutkimuksenpaivat tai QR-koodin kautta. Viime vuonna kirjauksia oli 68 koko vuoden aikana. Tämän vuoden aiheina ovat muun muassa: keynote-puheenvuorot pelastustoimen varautuminen hybridiuhkiin sekä ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset paloturvallisuuteen, maastopalojen mallinnus ja simulointi, nykyaikaisen puurakentamisen paloturvallisuus, ydinvoimaloiden paloturvallisuuden tutkimus, poistumisturvallisuus, yhteiskunnan sähköistyminen ja sen vaikutukset paloturvallisuuteen sekä palontutkinnan tietotarpeet ja pelastusalan lainsäädäntöuudistukset. Naantali PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 17.9. Kaksipäiväinen tilaisuus järjestetään joka toinen vuosi. Kuva on tapahtumasta Kalastajatorpalta syyskuussa 2023. elokuuta mennessä. Ilmoittautua voi vielä 3. Tampere PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Rak. 6.9. Päivät on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Helsinki • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 20.–21.11. Päivillä esitellään kattavasti palotutkimuksen kotimaisia ja kansainvälisiä saavutuksia. Palotutkimuksen päivät rahoittaa Palosuojelurahasto. Hyvinkää • Pelastusalan posttraumatyöpaja 23.–25.9. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Turvallisuuspäällikön peruskurssi verkossa 23.9–4.11. Päivien erikoisjulkaisu jaetaan PelasPalotutkimuksen päivät tarjoaa myös loistavan tilaisuuden verkostoitua palotutkimuksen polttavimpien aiheiden lisäksi. paloturvallisuus 26.–28.8. Laukaa ENSIHOITOALA • ERC Resuscitation 2025 Rotterdam, Alankomaat 23.–25.10., resuscitation.eu Palotutkimuksen päivät järjestetään 3.–4. syyskuuta 2025 Helsingissä Kalastajatorpalla. Laukaa • Viranomaispäivät 30.9. • Tilannekuva-analyysi ja viranomaisyhteistyö -seminaari 23.9. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK2 Tulisijat ja lämmitysjärjestelmät 13.–16.10. Sivustolla on linkit myös aiempiin Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisuihin vuodesta 2007 lähtien. Tapahtuma kokoaa yhteen pelastusja rakennusalasta kiinnostuneet henkilöt, kuten tutkijat, asiantuntijat, opiskelijat, tiedontuottajat ja tutkimustietoa hyödyntävät organisaatiot. Kimmo Kaisto. 6 Pelastustieto 3/2025 TAPAHTUMA Palotutkimuksen päivät ajan hermolla AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 17 pelastustoimen tehtävää, jossa on kirjattu toimenpide ”etsintä vedestä” huhtikuun 2025 loppuun mennessä. hybriditapahtuma Helsinki • Riskiasumisen turvallisuusseminaari 1.–2.10
Myös vahingontorjunta, ensivaste, muut tarkastustehtävät ja maastopalot nousivat esiin kaksinumeroisina lukuina. ”Noormarkun VPK ry:n toiminta tulevaisuuden osalta on vakaalla pohjalla. 3/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva tien päällä ” Uuden OYS sairaalan katolla oleva helikopterikenttä otettiin käytyöön helmikuun alussa. Aktiivisessa Noormarkun VPK:ssa Satakunnassa on noin sata jäsentä. @emergency_medicine_ camp 7.6. Otamme uusiksi jäseniksi pääosin valmiiksi peruskoulutettuja henkilöitä ja nekin koejäsenyyden kautta. Koko tiimi oppii, yksilö oppii. Autossa palokuntaveteraanit Jaakko Liukkonen kuljettajana ja matkustajana Markku Vuorenmaa. IG ” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on saanut EU:n sisäisen turvallisuuden rahastolta (ISF) osarahoituksen CBRNE-hankkeeseen, jossa parannetaan varautumista ke miallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin sekä ydinaseja räjähdeperäisiin onnettomuuksiin. Sieltä nousee hälytysosastoon vuosittain yhdestä kahteen henkilöä”, Joensuu kertoo. Hälytysosastoon kuuluu noin 30 henkilöä, joista aktiivisia on 23. Toimintoihin liittyy olennaisesti monipuolinen harjoitustorni erilaisiin pelastustoimen tilanteisiin. Se oli ensimmäinen Noormarkun kuntaan tullut paloauto. LI ” Nurmeksen satamassa treenattiin tänään muun muassa vedestä alukseen nousua eri tekniikoilla. Seuraavina tulivat rakennuspalot ja häkeen liitetyn paloilmoittimen tarkastustehtävät. Ensivasteen osaamistaso on hyvä, koska toiminnassamme on useita ensihoidon kanssa päivittäin työskenteleviä. Heidän osaamistaan on saatu jaettua muille ensiauttajille”, ker too Noormarkun VPK:n päällikkö Jarno Joensuu. @sarpielinen 8.6. Sosiaalinen media ei ole pelkkä tiedotuskanava – se on keino lisätä arjen turvallisuutta, kouluttaa kansalaisia ja vahvistaa vuorovaikutusta. Sopimusvahvuus on seitsemän henkilöä, ja tämä täyttyykin pelastustoimen hälytyksissä. Palokunnassa on hälytys-, tuki, varhaisnuorisoja nuorisosekä veteraaniosasto ja vuokrattava koulutuskeskus Leirikoski. Esimerkiksi vuonna 2024 Noormarkun VPK:lla oli 156 tehtävää. IG K U V A : T O M I V A S T A M Ä K I Palokunnan 100-vuotisjuhlaparaatissa oli mukana myös Noormarkun VPK ry:n entisöimä ja omistama Chev rolet vuosimallia 1927. Paraatissa oli myös pelastustoimen ajoneuvoja 1920-luvulta 2020-luvulle asti. IG ” Vuoden 2025 aikana somekanavamme ovat tavoittaneet jo yli 2 miljoonaa käyttäjää. Kentän sijainti on lyhentänyt merkittävästi ilmateitse saapuvien potilaiden hoitoonpääsysikaa. Vuonna 2023 valmistunut Noormarkun paloasema toimii puhdas paloasema -periaatteen mukaisesti erinomaisesti. Nuoriso-osaston toiminta on erittäin tärkeää. @finnhems 1.6. Listan kärjessä oli 34 liikenneonnettomuutta. Auto-, veneja mönkijäkaluston li säksi on myös ilmakaariteltat ja monipuo linen hälytysmuonituskalusto. Siitä ei tuomita, vaan opitaan. ”Hälytysosastolla on 52 pelastustoiminnan ja 12 ensivasteen harjoitusta vuosittain. Lisäksi Satakunnan osalla sopimuspalokunnilla ei yleisesti ole kykyä kemikaalisukellukseen, meillä se on myös kaasutiiviiden pukujen osalta. Kimmo Kaisto. LUP 31.5. Kymenpelastus 2.6. Suurimpia haasteita ovat edelleen päivälähtöjen vahvuuden täyttyminen sekä uusien pelastussukelluskelpoisten henkilöiden saaminen toimintaan. LI ” Kasvun asenne antaa luvan epäonnistua. Palokunta vietti satavuotisjuhliaan toukokuussa. Palokunnan vahvuuksiin voi katsoa tieliikennepelastamisen monipuolisen osaamisen
On niin tarkka kamera, että näyttää linnunpesästäkin munat. Mitä teet. Varautumisen maailma ei ihan tullut valmiiksi. #roperescuemedic #pvat #ensihoito K U V A : H IG H A D V E N T U R E O Y K U V A : JU H A H A S S IL A. Maanpuolustuskorkeakoulussa olen jättänyt aiheen väitöstutkimukseni esitarkastukseen. Miksi tähän työhön. 1 Yhdeksää karkuteille sännännyttä lehmää etsittiin Rautalammilla myös dronen avulla. Hybridivaikuttamisen häiriöt eivät kuitenkaan noudata toimivaltarajoja, joten johtamisen tulee toimia laajassa yhteistyössä. Esimerkiksi hyvinvointialueella on mahdollisuus uuteen toimijuuteen häiriöjohtamisessa. Monissa tehtävissä päädyin tukemaan varautumista ja väestönsuojelua. 8 Pelastustieto 3/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Olen väestönsuojelun ja varautumisen asiantuntija sekä meidän tiimin vetäjä. Yhteistoimintaa täytyy luoda, että kunnat, yritykset ja järjestöt pysyvät mukana, kuuluisien salassapitosäännösten estämättä. Minulle oli ensimmäinen kerta, kun pääsin käyttämään dronea etsinnöissä. Varautuu työkseen Markus Latva-aho aloitti hiljattain SPEKissä varautumispäällikkönä. SSPL:n järjestöpäällikkö Aleksi Peurala Yle 28.5. Mukana ollut kokenut ensihoitaja ja ensihoitotaustainen lääkäri toimivat kiinteänä osana köysipelastusryhmiä vaativien potilassimulaatioiden aikana. Kyllä on hyvä laite. Vanhempi pelastaja Jukka Korhonen Savon Sanomat 9.6. POIMINNAT @harrtfinland RRTD-2025 Rope Rescue Training Daystapahtuman yhteydessä toteutettiin ensihoitajille suunnattu Medic Training Days, jonka tarkoituksena oli harjoitella ja kokeilla vaativan ensihoidon viemistä putoamisvaaralliselle alueelle. 2 Yritykset ovat markkinoineet ympäri Suomea taloyhtiöille ja isännöitsijöille palveluita, ja ovat esittäneet vaatimuksena asioita, jotka eivät ole Suomessa vaatimuksia. 3 Eihän me sairaitakaan lopeteta, vaan yritämme parantaa niitä. SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto HS 31.5. Mitkä ovat tavoitteet. Tehtävä houkutteli, koska luvattiin yh teiskunnallisia kokonaisuuksia. Olin kaupungilla sekä pelastuslaitoksella valmiuspäällikkönä. Ei ole sellaista vaatimusta, että jonkun ulkopuolisen, kuten yrityksen, pitäisi käydä tarkistamassa palovaroittimia tai käydä vaihtamassa niihin paristoja. Kyllähän meidän silloin pitäisi kehittää olemassa olevaa järjestelmää, jos siinä on heikkouksia, eikä siirtyä suoraan lopettamiseen
Näin on otsikoitu tuorein pelastusalan onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma. Kuuman hellan käytön yhteydessä syttyy tulipaloja. Ikääntyville ihmisille on usein kodeissa keittiö vaaranpaikka. Lukumäärä vaihtelee vuosittain. Varoja ei myöskään käytetä pitkän aikavälin näkökulmasta, vaikka se olisi olennaista konkreettisten tulosten saavuttamiseksi. ”Esimerkiksi hallitusohjelmassa on todettu tavoite tulipalojen määrän puolittamisesta. Se ohjaa pelastusalan ennakoivan turvallisuustyön suunnittelua ja järjestämistä. Konkretialla tavoitellaan vaikuttavampaa yhteiskunnallista toimintaa. Yli 30 hehtaarin laajuisten metsäpalojen määrä kolminkertaistui EU:ssa vuosien 2006– 2010 ja 2021–2024 välillä. Esimerkiksi kesäisin maastopalot lisäävät tulipalojen määrää. AJASSA TILASTO Tänä vuonna pelastuslaitoksilla on ollut tammi–huhtikuussa 454 maastopalotehtävää. Viime vuonna samaan aikaan maastopaloja oli vain 60. Kotihoidon ja omaishoitajien tietoisuuden lisäämisellä voidaan vaikuttaa näidenkin vaaranpaikkojen ennalta ehkäisemiseen. Ihmisten tietoisuuden ja omatoimisuuden vahvistamisella voidaan vaikuttaa tähänkin asiaan. Ennakoivalla turvallisuustyöllä etsitään vaaranpaikkoja, joihin voidaan vaikuttaa. 3/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mitä on vaikuttava turvallisuustyö. Tällainen lähestymistapa on kuitenkin elintärkeä, sillä metsäpalot ovat viime vuosina yleistyneet ja voimistuneet EU:ssa. Ohjelma laadittiin yhteistyössä alan edustajien kanssa sisäministeriön vetämässä työryhmässä. Mikä on toimintaohjelman tärkeintä antia, pelastusylitarkastaja Jari Lepistö. Myös riittävästä resurssoinnista on huolehdittava, jotta pystytään tekemään ennakoivaa turvallisuustyötä.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Esa Kokki. ”Lukumääräisistä tavoitteista eroon pääseminen. Esimerkiksi käsite ennakoivan turvallisuustyön vaikutus halutaan laajentaa niihin asioihin, joilla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta.” Mitä tarkoitetaan konkretialla. Ilmiöiden tarkasteluun perustuvassa toimintaohjelmassa on kahdeksan vaikuttavuustavoitetta, joiden avulla pyritään vastaamaan ajankohtaisiin turvallisuushaasteisiin ja tukemaan koko yhteiskunnan turvallisuuden kehitystä. Tämä yksiselitteinen havainto esitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa erityiskertomuksessa. 200 400 600 800 1000 1200 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Maastopalojen määrä tammi-huhtikuussa vaihtelee paljon vuosittain Maastopalo ensisijainen onnettomuustyyppi Muu ensisijainen onnettomuustyyppi Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa elämä 2030. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Maastopalojen määrä tammi–huhtikuussa vaihtelee paljon Metsäpalojen EU-rahan käyttö ontuu EU:n rahoitusta käytetään yhä enemmän metsäpalojen ehkäisytoimenpiteiden rahoittamiseen, mutta varoja ei aina paikan päällä käytetä tuloksekkaalla tavalla. Kertomuksessa todetaan, että metsäpalojen torjuntaan tarkoitettuja EU:n varoja ei käytetä järjestelmällisesti siellä, missä tarpeet ja riskit ovat suurimmat. Vuonna 2014 oli yli tuhat maastopaloa huhtikuun loppuun mennessä
Suomen joukkueen vaiheista kerrotaan lisää Pelastustiedon somessa. PELASTUSALAN MAAILMA 59°19’28 P 18°03’12 I Tukholmassa EMS2025-kongressin EMS Championship -ensihoitokisan finaalitehtävä sijoittui merelle. Kuva: Dimitri Lisitsyn.. Itävalta voitti, muut finalistit olivat Hollanti ja Tanska
PELASTUSALAN MAAILMA
Tapahtui johtaminen sitten maasta tai ilmasta käsin. ”Ensi vuonna voidaan yhdistää laajemmin teoriaa ja käytäntöä, jossa käytetään myös ilmakalustoa. Luhtaniemi sanoo, että hälytystoimintaa voitaisiin nykyisestäkin yksinkertaistaa.. Yhteiset toimintamallit ovat välttämättömiä kansainvälisen avun vastaanottamisessa. Ne hälyttävät kaluston tehtävälle ja hälytysjärjestelmänä on Ericajärjestelmä. M aastopalojen leviämisennusteissa yhteistyökumppanina on Ilmatieteenlaitos ja sammutuskaluston osalta yhteistyöviranomaisia ovat Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat. Hälytysjärjestelmään uutena ovat mukaan tulleet viidellä alueella toimivat tilanneja johtokeskukset. Siinä haluttiin nimenomaan parantaa pelastustoiminnan maasta tapahtuvaa johtamista.” Harjoitukseen osallistui lentosammutuspäälliköiden lisäksi henkilöstöä Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimista sekä lentäjiä Ruotsista. ”Järjestimme äskettäin Pelastusopistolla koulutuksen, jossa harjoiteltiin johtamista teorian ja simulaattorin avulla. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA Vedenottopaikat on nyt merkitty. Uusia teknologioita pyritään hyödyntämään ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kehitetään. Luhtaniemen mukaan jatkossakin tullaan järjestämään koulutuksia, joissa harjoitellaan myös kaluston kanssa. Myös paikallisten lentokerhojen kaluston hälyttämisessä koordinaattorina toimivan Suomen Lentopelastusseuran kanssa neuvotellaan parhaillaan uudesta sopimuksesta. VEDENOTTOPAIKKOJA 380 Maastopalotehtäviä varten on määritelty nyt myös vedenottopaikat ja niitä on merkittynä kaikkiaan 380. Jos tarvitaan lentosammutuskykyä, ensisijaisesti hälytetään viranomaisten ilmakalustoa. Perinteisesti harjoitus on järjestetty Jämijärven kentällä, jossa mukana on ollut myös lentokalustoa. Omasta suorituskyvystä on kuitenkin pidettävä huolta, sillä pelkästään ei voida tuudittautua kansainvälisen avun varaan. Edelleen myös paikallisten lentokerhojen lentokalustoa hyödynnetään. Paikalliset lentokerhot saavat hälytyksen Erican kautta. Kaiken kaikkiaan johtamisen kokonaisuus pitää saada paremmin toimimaan ja siksi pitää harjoitella.” Myös EU-tasolla pitää päivittää toimintamalleja, jotta toimintatapa on samanlainen myös meillä. Pelastusylitarkastaja Tommi Luhta niemi sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että esimerkiksi lentosammutuspäälliköiden osaamista kehitetään jatkuvasti. Nykyinen sopimus umpeutuu vuoden lopussa. Lentopelastuskeskuksen kanssa se jo uusittiin, ja siihen tuli uutena mukaan tukitoiminnot lentokenttäpalveluissa kansainvälisen avun vastaanottamisessa. Sisäministeriö uusii yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjä sopimuksia. ”Niissä pitää vesipinta-alan olla riittävän laaja ja syvä, jotta ne soveltuvat myös kiinteäsiipisille koneille.” Luhtaniemi sanoo, että maastopalon sammutustehtävään hälytetään tarkoituksenmukainen ja oikea kalusto. Tärkeää on harjoitella erilaisia johtamismalleja. 12 Pelastustieto 3/2025 Maastopalojen sammutus uuden edessä Valmiutta maastopalojen tähystysja sammutustoimintaan kehitetään suurin harppauksin
Päällystön amk-tutkinnon opinnäytetyönkin hän teki ilma-alusten hyödyntämisestä pelastustoimen tehtävillä. Pa lolentoreitit kulkevat eri alueilla ja lentosammutuspäälliköitä voidaan joutua hälyttämään toiselta alueelta. Ratkaisuksi hän kertoo toiminnassa mukana olevien esittäneen, että lentosammutuspäälliköt siirtyisivät sisäministeriön erityisasiantuntijaksi. Kemppainen kertoo, että ohjeistuksen laatimisessa ja ohjeistamisessa oli paljon työtä. ”Harjoiteltukin on, mutta käytäntö lopulta osoittaa, miten ne toimivat”, hän sanoo. Järkevämpää olisi ollut tehdä yhdenmukaiset ohjeet. Todennäköisesti kaikki eivät ole yhtä aikaa lomalla. Vaikka kansainvälisen avun vastaanottamista on viime aikoina harjoiteltu, hän katsoo, että sitä voitaisiin kehittää entisestään niin, että siitä vastaisi pieni ryhmä. Heidän osaamistaan kehitettäisiin eikä siihen tarvita aivan kaikkia. Erilaiset hälytyskäytännöt voivat aiheuttaa hankaluuksia.” Tommi Luhtaniemi on samaa mieltä, että niiden tulisi olla yhdenmukaiset, mutta toimintamallit sovittiin pelastustoiminnan johtamisen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki yhteistyöalueet. Sitä varten tarvitaan myös hyvää koulutusta.” Myös miehittämättömät ilma-alukset ovat yleistymässä. Niitä ei kuitenkaan käytetä tilannepaikoilla yhtä aikaa miehitettyjen kanssa. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisessa Kalajoen maastopalossa tällä oli vaikutusta”, Marko Kemppainen sanoo. Nyt ne ovat tiedustelukäytössä, mutta Luhtaniemi toivoo, että joskus tulevaisuudessa niillä voidaan myös sammuttaa. KÄYTÄNTÖ OSOITTAA Apulaispalopäällikkö Marko Kemppai nen toimii Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella myös lentosammutuspäällikkönä. Marko Kemppainen sanookin, että vuosilomalta ei pääse lähtemään heti hälytystehtävään. Lentosammutuspäälliköitä on hänen mukaansa tällä hetkellä 40, ja se on riittävästi. Ilmailua harrastavana hän kiinnostui tehtävästä ja on ollut siinä jo kymmenkunta vuotta. Tommi Luhtaniemen mukaan sisäministeriö ei voi toimia työnantajana tällaisessa tehtävässä, vaan lentosammutuspäälliköt toimivat tehtävässä omien työnantajiensa sopimusten ja ohjeistusten mukaisesti. Tarve on kuitenkin harvinaista eikä toimintaan ehdi tulla rutiinia. ”Lentosammutuspäälliköiden lisäksi myös muiden pelastustoiminnan johtamiseen osallistuvilla tulee olla riittävä osaaminen ilma-alusten käytöstä pelastustoiminnassa.” Kuva on lentosammutuspäällikkökoulutuksesta Jämijärveltä toukokuussa 2022.. Tavoitteena on myös vahvistaa maastopalojen pelastustoiminnan johtamisen osaamista. ”Lentosammutuspäällikköä voidaan joutua hakemaan kauempaa ja pitkäkestoisissa tilanteissa ongelma voi olla suurempi. ”Jokaisen keskuksen piti tehdä oma hä lytysjärjestelmä. Uusien tilanneja johtokeskusten myötä hälytyskäytännöt muuttuivat. Kesän vuosiloma-aika on myös riskialtteinta maastopalojen kannalta. 3/2025 Pelastustieto 13 AJASSA ”Esimerkiksi kaksi alueellista tilanneja johtokeskusta hoitaisivat maastopalojen ilmailuun liittyvät tehtävät.” ”Kaikilla tasoilla on varmistettava, että toiminta on hyvin johdettu, turvallista ja tehokasta
Yksi sellaisista on siis tarve selvittää toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Sep po Lokka pitääkin tätä keskeisenä asiana tulevaisuuden kannalta. Sillä pyritään antamaan tavoitteita myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. 14 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT Arvokas toiminta kaipaa laista turvaa Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus turvataan. Kun tämän lausuman sivuuttaa, on haastattelussa muutoin tärkeä nosto. Kauklahden VPK:ssa Espoossa toimitaan aktiivisesti oman yhteisön turvallisuuden hyväksi.. Siinä nostetaan esimerkiksi tarve selvittää toimintaan liittyviä lainsäädännöllisiä tarpeita. Siksikin huoli on aiheellinen, miten pystytään turvaamaan palvelu myös pienillä paikkakunnilla.” Sopimuspalokuntatoiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa julkaistaan myös oma toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa tuodaan esille sopimuspalokuntaja vapaaehtoistoiminnan merkitys turvallisuuden edistäjänä ja kiireellisen avun tuottajana. Hallitusohjelmasta huolimatta ohjelma ulottuu pidemmälle ajalle. ”Jos pelastustoimen palveluverkosta halutaan pitää huolta, tarvitaan myös sopimuspalokuntia. Kehittämistyöryhmä on valmistellut sisäministeriön johdolla sopimuspalokuntaja vapaaehtoistoiminnan toimintaohjelmaa, joka on tarkoitus julkaista tänä vuonna. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen joh taja Petri Virolainen nosti toiminnan esil le haastattelussa, jossa epäonnistui toteamalla, että sopimuspalokuntatoiminta voitaisiin lakkauttaa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto A siakirjan halutaan ohjaavan toimintaa valtakunnallisesti, mutta yksityiskohdista, esimerkiksi palokuntasopimuksissa, päätetään hyvinvointialueilla. Miten näin tärkeää toiminnasta voidaan tulevaisuudessa pitää huolta erityisesti syrjäseuduilla, joissa väki ikääntyy ja vähenee. Palokuntatoiminta pitää nähdä yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana, jota pitää kehittää, eikä niinkään turvata
Sen sijaan on relevantti kysymys, saako näin tärkeässä yhteiskunnallisessa toiminnassa olla mukana myös harkinnanvaraista rahoituksellista elementtiä. ”En ole nähnyt mitään muutosta hyvinvointialueiden näkemyksessä siihen, että palvelurakenne halutaan turvata osaltaan myös sopimuspalokuntatoiminnan avulla”, ylijohtaja huomauttaa. Myös pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka näkee, että hyvinvointialueen johtajan tarkoitus ei ollut väheksyä sopimuspalokuntatoimintaa. Siinä tarkasteltaisiin pelastustoimen palvelujärjestelmää, jossa kiinteästi ovat mukana myös vapaaehtoiset palokunnat.” ”Yritämme edistää, että tällainen saataisiin kirjattua seuraavan hallituksen ohjelmaan.” Sisäisen turvallisuuden selonteko ei Lokan mielestä nosta riittävän syvällisesti esille pelastustoimen kehittämistarpeita. Vaikka taloudellinen tilanne on huolestuttava ja säästöjä joudutaan etsimään, toivoo Lokka, ettei kokonaisuuden kannalta jouduta tekemään huonoja ratkaisuja. VIITOITETAAN SILEÄMPÄÄ TIETÄ Kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, si säminisIkä ei ole este osallistua. Kaikesta huolimatta sopimuspalokuntatoimintaan suhtaudutaan pelastustoimessa pääasiassa myönteisesti”, Lokka huomauttaa. ”Kyse on ihmisten turvallisuuden eteen tehtävästä työstä. 3/2025 Pelastustieto 15. 3/2025 Pelastustieto 15 SOPIMUSPALOKUNNAT Lokka selvittäisi laajasti tarpeen kansalliselle pelastustoimen palvelujärjestelmälle. ”Kokonaisuus olisi käytävä läpi eikä jumiutua esimerkiksi yksittäisiin toimintavalmiusvaatimuksiin. Myöskään korjausmääräyksillä tai uhkasakoilla asiat eivät etene, vaan aiheuttavat pikemminkin närää.” Hänen mielestään tarvittaisiin par la mentaarinen pelastustoimen strategia tai selonteko, jossa olisi mukana myös varautuminen ja väestönsuojelu
STRATEGISEMPI ASIAKIRJA Kehittämistyöryhmässä mukana ollut palokuntajohtaja Petri Jaatinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä pohtii, pitäisikö asiakirjan olla strategisempi. Sopimuspalokuntatoiminnasta on vuosien aikana tehty lukuisia erilaisia selvityksiä. Sen pitää pe rustua aitoon yhteistoimintaan. Laki voi myös kangistaa, mutta Lepistö painottaa tarkoitusta selkiyttää toimintaa eikä tehdä sitä hankalammaksi. Siksi koulutustarpeista olisi huolehdittava ennakkoluulottomasti. ”Pyrimme siihen, että asiakirja olisi strateginen, mutta samalla siinä olisi riittävää konkretiaa. Jari Lepistö painottaakin, että vpk-toiminta on muutakin kuin hälytystoimintaa. Vaarana on uuden jäsenen turhautuminen. Vaarana voi olla, että toimintaohjelma jää ”hyvän tahdon paperiksi”. ”Pelastusopiston rooli koulutuksen suunnittelijana ja yhteensovittajana on hyvä, mutta käytännön toteuttamisessa voisi harkita yhteistoimintamallia, jossa SPEK olisi merkittävä koulutuksen järjestäjä”, Jari Lepistö sanoo. ”Ikä ei ole este osallistua, vaan osaaminen. KÄYTÄNNÖN TOIMINNAKSI Työryhmän jäsen, Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen näkee välttämättömäksi, että toimintaohjelma muuttuu käytännön toiminnaksi. Koulutusjärjestelmää on Lepistön mielestä tehostettava ja selvitettävä uusia vaihtoehtoja. 16 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT teriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Jari Lepistö on itsekin vpk-miehiä ja sanoo, että toimintaohjelmassa haluttaan viitoittaa toiminnalle sileämpää tietä tulevaisuudessa. Koulutusputki ei ole jouheva, vaan uusi jäsen voi joutua odottamaan pitkiä aikoja päästäkseen pelastustoiminnan peruskurssille. ”Suurempi painoarvo on annettava sille, että ihmiset haluavat auttaa ja tuottaa merkityksellisyyttä yhteiskunnalle. Toimintaohjelman otsikossa on myös sana vapaaehtoistoiminta. ”Tarvittaisiin tavoitteet ja mitattavat vaatimukset. ”Tämä on kansallinen työkalu hyvinvointialueille kehittää yhteistyötä sopimuspalokuntien kanssa.” Lepistön mielestä vapaaehtoisja so pimuspalokuntatoiminnan kehittämisen pitää olla kansallisesti systemaattista. ”Pitää olla yhteisesti hyvä tilannekuva toiminnasta ja yhteinen selkeä näkemys, miten toimintaa halutaan kehittää. Auttaminen ei olekaan pelkästään pelastustoimintaa, vaan vapaaehtoistoiminnan tukitehtävätkin ovat sitä. Esimerkiksi Ruotsissa palokuntakoulutus avautuu vapaalle kilpailulle.” ”Nyt on kouluttajien määrä vähentynyt eikä kurssejakaan järjestetä entiseen tapaan.” Jaatinen toivoo, että myös Palosuojelurahasto tukiksi palokuntatoiminnan tavoitteita ja rahoittaisi koulutustoimintaa. ”Niin ei nyt ole kaikkialla. Strategisilla tavoitteilla voidaan perustella myös lainsäädännöllisiä tarpeita”, hän sanoo. ”Tarkoitus on esimerkiksi selvittää, miten lainsäädäntö vaikuttaa nyt ja miten sitä pitäisi kehittää. MUUTAKIN KUIN HÄLYTYSTOIMINTAA Jari Lepistön mukaan toiminnan kehittymistä hyvinvointialueilla halutaan myös seurata, kun selvitetään hyvinvointialueille tehtävillä tietopyynnöillä palvelujen toteuttamista. Esimerkiksi nuorisotoiminnassa palokunnat ovat merkittäviä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Esteitä toiminta ei kaipaa, vaan keinoja, joilla palokuntiin saadaan uutta väkeä.” Sisäministeriö on visioinut jopa 20000 sopimuspalokuntalaista vuonna 2035. Esimerkiksi, miten työturvallisuus on otettu huomioon.” Esille on aika ajoin nostettu sopimuspalokuntatoimintaa ohjaava oma laki, mutta Lepistö pitää realistisempana tarkastella toimintaan vaikuttavaa erilaista säädöspohjaa. Maskonen pitää tavoitetta epärealistisena, ellei vetoja pitovoima Yhteistyössä paikoitellen kitkaa.. Hänen mielestään palokuntatoimintaa ei pitäisi tarkastella myöskään liian kapea-alaisesti. Se antaisi selkeämmät suuntaviivat toiminnan tulevaisuudelle. Toimintaohjelmalla halutaankin antaa raamit kehittää hyvää yhteistoimintaa. Toivottavasti vuorovaikutusta voidaan entisestään parantaa, sillä valitettavasti palokuntayhdistysten ja hyvinvointialueiden välillä on paikoitellen kitkaa.” Hän myös korostaa, että toiminta on yhteiskunnalle kustannustehokasta. Meidän pitääkin toimialana avautua kertomaan, miten laaja sisäisen turvallisuuden toimija olemme.” Koulutus on tällä hetkellä yksi suurimmista pullonkauloista sopimuspalokuntatoiminnassa. Esimerkiksi työryhmän jäsenet ovat tuoneet esille oman taustayhteisönsä näkemyksiä ja tietoja. Hän sanoo, että niitä on myös tässä yhteydessä hyödynnetty
Se olisi peruste koulutuksen järjestämiselle. Ohjeistus ja päätöksenteko on loitontunut etäämmäs ja sen myötä on kadonnut palokuntalaisuutta, yhteisöllisyyttä ja toiminnan oma-aloitteista kehittämistä. Hän painottaa myös kaikkien sitoutumista toiminnan kehittämiseen. ”Lain avulla selvitettäisiin, mitä valtio haluaa sopimuspalokuntatoiminnalta.” Helsingissä aloitettu sopimuspalokuntien koulutus sodan aikaisiin poikkeusoloihin pitäisi hänen mielestään laajentaa myös muualle. Ilkka Horelli katsoo, että vapaaehtoisen pelastustoiminnan merkitystä voitaisiin nostaa esille myös ottamalla mallia vapaaehtoista maanpuolustusta säätelevästä laista muun muassa koulutuksen järjestämisen ja maanpuolustustahdon edistämisen osalta. Lainsäädännön pitää hänen mielestään olla sellainen, joka vahvistaa sopimuspalokuntien asemaa. Hänen mielestään vapaaehtoisten todellinen koulutustarve pitäisi selvittää myös alueellisesti huomioiden paikalliset osaamistarpeet. Samalla tavalla valtion rahoittamana tapahtuvalla valtakunnallisella toiminnalla ja neuvottelukuntarakenteella tunnustettaisiin vapaaehtoisen pelastustoiminnan merkitystä nykyistä laajemmin ja voitaisiin jopa ratkaista sopimuspalokuntakoulutuksen järjestämistä koskevia ongelmia. Hän kantaa kuitenkin huolta palokuntien toiminnan perusteista, sillä ne ovat alkaneet nähdä itseään enemmänkin vain palveluntuottajina, ja muu palokuntien yhteiskunnallinen toiminta on rapautumassa. Hän katsoo, että työryhmän kokoama tilannekuva näkyy ohjelmassa oikeansuuntaisena. >. Siihen tarvitaan myös riittävää koulutusta ja toimintaa. Aiheesta lisää seuraavalla sivulla. Sopimuspalokuntatoiminta on järkevä ja erittäin kustannustehokas tapa järjestää pelastustoimen palveluja. KAIKKIEN SITOUDUTTAVA Lounais-Suomen aluehallintoviraston yli johtaja Ilkka Horelli edusti työryhmäs sä Suo men Palopäällystöliittoa, jonka vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja hän on. 3/2025 Pelastustieto 17 SOPIMUSPALOKUNNAT ole kohdillaan. Myös kaluston pitää olla kunnossa
Hän oli aikaisemman työnsä aluehallintoviraston edustajana mukana myös ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä. ”Koulutuspolku on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi ja pelastuslaitoksen tehtävä on rahoittaa kaluston ja varusteiden hankintaa. Hän pitää valitettavana sitä, että si säministeriö Pelastusopiston kanssa on onnistunut kiristämään sopimuspalokuntalaisten vaatimuksia. ”Edelleen tehdään erilaisia sopimuksia, vaikka niitä varten laadittiin malli sisäministeriön vuonna 2018 julkaisemassa ohjeessa toiminnan edistämiseksi.” Mira Leinonen katsoo, että toiminta on liian hajanaista. Pelastusjohtajana hän haluaa alkaa valmistella Päijät-Hämeessä pidemmän tähtäimen suunnitelmaa myös huomioiden sopimuspalokuntatoiminta. Siinä otettaisiin huomioon alueen kehitys laajemmin ja esimerkiksi väestökehitys. Henkilöstön ja sopimuspalokuntien ohella mukana olisivat myös alueen kunnat. ”Sen pitää olla pidempi kuin nelivuotinen palvelutasokausi, mielellään kymmenen vuotta.” Hänen mielestään palokunnat tarvitsevat tukea muun muassa keventämään hallinnollista kuormaa ja tukea viikkoharjoittelun suunnitteluun. HYVÄ YHTEISTYÖ Lahden VPK:n puheenjohtaja Janne Kor honen kehuu Päijät-Hämeessä tehtävää yhteistyötä hyväksi, eikä hän usko, että hyvinvointialueen johtajan onneton esiin tulo sitä rikkoo. 18 Pelastustieto 3/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT M ira Leinonen aloittaa pian pelastusjohtajana Päijät-Hämeessä. Hän ehdottaakin, että pelastustoiminnan valtakunnalliselle pelastustoimi.fi -verkkosivustolle olisi saatava sopimuspalokuntaosio. Sinne koottaisiin kaikki tarpeellinen tieto sopimuspalokuntatoiminnasta. Toivon, että uusi johtaja arvostaa sitä ja pitää ovensa auki ja ollaan matalalla kynnyksellä yhteydessä.” Janne Korhosen mielestä kansallinen toimintaohjelma ei saa jäädä pelkästään kauniiksi unelmakuviksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto Lahden VPK:ssa on Suomen vanhin nuorisoeli perustettaessa poikaosasto. Se tehtäisiin ottaen huomioon koko pelastustoimen palvelujärjestelmä. Sellaisia ovat esimerkiksi nuorisoja tukitoiminta, poikkeusoloihin varautuminen ja turvallisuusviestintä.” ”Meitä on yli 600 sopimuspalokuntalaista, jotka lyhimmillään saadaan apuun viidessä minuutissa. ”Toiminnan arvo on muutakin kuin hälytystoiminta. ”Meillä on ollut avoin toimintapa laitoksen kanssa sopimusneuvotteluissa. Toisenlaista vastaavaa järjestelmää ei ole olemassa. Tässä harjoitellaan Vesijärven rannalla vuonna 2018.. Tässä on otettava huomioon myös altistuminen.” Laajempi ja pidempi suunnitelma Leinonen muistuttaa pelastustoimintaan liittyvistä työnantajavelvoitteista, joista on sovittava pelastuslaitoksen kanssa tehtävässä sopimuksessa. Se tappaa entisestään harrastushaluja. Siksi tarvitaan myös lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Hän toivoo, että uusi pelastusjohtaja ymmärtää sopimuspalokuntakentän moninaisuutta. Tieto siis kulkee hyvin.” Hän sanoo, että silloin vapaaehtoistoiminta näivettyy, jos sille ei anneta mahdollisuuksia eikä tueta toimintaa. Olen mukana myös pelastuslaitoksen johtoryhmässä
Yksi vastaaja kertoi, että olisi tarvinnut stroboa testin aikana ilmenneessä uhkatilanteessa, mutta toimintoa ei valaisimessa ollut. OMINAISUUDET RATKAISEVAT Ensihoitajia pyydettiin valitsemaan 13 vaihtoehdosta kolme tärkeimpänä pitämäänsä valaisimen ominaisuutta. VAPAATA PALAUTETTA ”Valaisin lisäsi turvallisuutta toimittaessa pimeässä ja hämärässä; pihoissa, portaissa ja huoneissa.” ”Valaisin on hyvä ja tuo lisävaloa kanylointiin sekä haavan ja nielun tutkimiseen.” ”Kerran kun olisi kiireessä tarvinnut valoa, lamppu ei toiminut.” ”Pupillojen tarkistukseen sopivalle toiminnolle on eniten tarvetta.” ”Valoa tulee talvisaikaan käytettyä melko usein, jos se on aina saatavilla ja käyttö on helppoa.” ”On osa työturvallisuutta valaisussa mutta välillä myös häikäisyssä.” ”Potilaan lääkepurkissa oli lääkemääräys teipattu lääkkeen nimen yli. Heistä reilu viidennes päätti vaihtaa aiemmin käyttöön ottamansa valaisimen testissä olleeseen valaisimeen. Kolmanneksi useimmin (25 prosenttia) listalle pääsi valokeilan säätö. 70 prosenttia vastaajista valitsi listalleen akkukäyttöisyyden. Vaihtoehtojen ulkopuolelta kaivattiin USB-C-liitintä lataustoimintoon. 45 prosenttia vastaajista ilmoitti kipurajakseen 50 euroa. Enintään 150 euron hintaisen valaisimen voisi hankkia käyttöönsä 40 prosenttia ensihoitajista. KOLME TOIMINTOA KÄYTÖSSÄ Kaikki ensihoitajat ilmoittivat käyttäneensä testin aikana enintään kolmea toimintoa, joista eniten käytössä oli kirkas valoteho. Yksittäisiä toiveita olivat valotehon säädeltävyys, vyöpidike ja helppo ladattavuus. MITÄ SAA MAKSAA. Valaisimen koko, erillinen kantoteline tai -tasku sekä himmeätoiminto, jolla voi tarkistaa pupillat, valittiin listalle seuraavaksi useimmin (40 prosenttia). Pelastustieto kertoi käyttötestistä vuoden kahdessa aiemmassa numerossaan. Puolella heistä ei ollut aiempaa kokemusta henkilökohtaisen valaisimen käytöstä. Lääkkeen nimi paljastui, kun valon laittoi purkin kanteen kiinni.” SOPIMUSPALOKUNNAT 3/2025 Pelastustieto 19. Vastauksia osui myös 100:n, 75:n ja 25 euron kipurajoille. Testin yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan ensihoitajista noin puolet oli jo aiemmin varustautunut henkilökohtaisella valaisimella. Kaikki ne ensihoitajat, joilla ei ennen testiä ollut henkilökohtaista valaisinta päättivät ottaa testissä käyttämänsä valaisimen henkilökohtaiseen työvarustukseensa. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIEDON VALAISINTESTI E nsihoitajat testasivat valaisimia kenttätyössään. 20 prosenttia tai vähemmän valintoja keräsivät hinta, paristokäyttöisyys, akkuja paristokäyttöisyys, toimintojen ohjelmointi, loogisuus, otsalamppumahdollisuus sekä strobotai vilkkuvalotoiminto. Testin jälkeen kaikki päätyivät henkilökohtaisen valaisimen käyttäjäksi. Ensihoitajilta tiedusteltiin myös, mitä valaisin saisi maksaa, jotta he omalla rahallaan hankkisivat sellaisen käyttöönsä. 3/2025 Pelastustieto 19 Valaisimen tarve huomattiin Ensihoitajat testasivat valaisimia kenttätyössä. Tärkeimmiksi mainittiin kirkas ja himmeä valoteho, joista viimeisen tulee olla niin himmeä, että sillä voi tarkistaa pupillat
Säästöjä kaivetaan jokaisesta nurkasta ja hallituksen raippa viuhuu. Myös ensihoidon sijaisuuksien haussa ja rekrytoinnissa puhaltavat uudet tuulet, kun kesäksi tarvitaan sijaistyövoimaa. Kuntotestaus ja simulaatio ilmoitettiin tehdyksi kahdessa (11 %) organisaatiossa. 20 Pelastustieto 3/2025 ENSIHOITO Ensihoidon kesäduuniblues Ensihoitokentältä on karsittu väkeä ja valmiutta. Yksittäisiksi rekryprosessin osiksi jäivät skills-testaus, tarkentavat keskustelut, forms-pohjainen tieYmpäri Suomen tullut suuri hakijamäärä yllätti.. VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Pelastustieto selvitti, miten ensihoidon kesärekrytointia järjestettiin Suomessa. Myös kesätyöpaikat ovat vähentyneet. Valtakunnallinen ensihoidon kesärekryprosessi -kysely lähetettiin 40 organisaation rekrytoinnista vastaavalle henkilölle. Vastauksia kertyi 20 kappaletta ja niitä tuli jokaiselta yhteistyöalueelta (YTA). Ahvenanmaa sisällytettiin Länsi-Suomen YTA:an. Kouluja painostetaan lisäämään opiskelijapaikkojaan ja ensihoitajia valmistuu tasaiseen tahtiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat organisaatioissaan järjestetyn rekrytoinnin. Teksti: Dimitri Lisitsyn · Piirros: Helmi Partanen E nsihoidossa ovat nyt karut ajat. Ambulanssit saattavat olla ”ei hälytettävissä”, sillä sijaisia ei palkata puutteisiin. Ensihoitajia joutuu jopa työttömäksi, osa joutuu tekemään edullisempaa työkuvaa. Tilanne haastaa niin rekrytointiprosessit kuin kesätöitä hakevat ensihoitajatkin. Ryhmähaastatteluita tehtiin kolmessa (17 %) organisaatiossa. Pelastustieto selvitti asian. YT-neuvottelut, irtisanomiset, lomautukset ja valmiuden vähentämiset seuraavat toisiaan. Vastaajaa pyydettiin kertomaan anonyymisti, minkälaisia kesäsijaisten rekrytointiprosesseja oli tehty. Eniten vastauksia saapui Etelä-Suomen YTA:sta (55 %), johon kuuluvat Etelä-Karjala, Helsinki/HUS, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa, Päijät-Häme sekä Vantaa ja Kerava. Lomakausi alkaa toukokuussa, mutta sijaisten rekrytointi on hilautunut yhä aiemmaksi. Kamppailu jäljelle jääneistä sijaispaikoista on kovaa ja surullistakin. NÄIN REKRYT TEHTIIN Liki kolme neljäsosaa (72 %) vastaajista kertoi organisaationsa tehneen hakijoille yksilöhaastatteluja, ja yli puolet vastaajista (61 %) kertoi hyödyntäneensä kuntrarekry-hakemuksen arviota. Eräällä alueella tämän kesän sijaisrekrytointi aloitettiin jo marraskuussa. Vastaajista 65 prosenttia työskenteli julkisessa sotessa, 30 prosenttia julkisella pelastuslaitoksella ja 5 prosenttia yksityisellä sektorilla