3/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA RAHAHANA PYSYI edelleen tiukasti kiinni KIIREETÖN HOITO tarvitsee lisää osaajia RAPAUTUNUT VÄESTÖNSUOJELU pitää päivittää – olemme eläneet lintukodossa haastava sammutustyö Helsingissä Kattojen yllä
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Vain muutama kuukausi sitten aluevaalien keskusteluissa pelastustoimen tarpeet saivat laajaa ymmärtämystä. Seuraavaksi pitää saada rahaa toteuttamiseen tarvittavia voimavaroja varten.. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Sitä se on myös meillä täällä kotimaassa, ja näistäkin voimavaroista pitää huolehtia myös tulevaisuudessa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Nyt pitää vaikuttaa siihen, että ensi vuonna aloittava uusi hallitus toteuttaa sen, mikä nykyiseltä jäi toteuttamatta, vaikka hallitusohjelmassakin sitä luvattiin. Siihen se sitten jäikin. Pelastustoimen peruskoulutukseen haettiin 24:ää miljoonaa euroa, mutta luu jäi käteen. Turvallisuuden kannalta pelastustoimella on erityinen sija. Väestön turvaamiseksi ja suojaamiseksi heidän työpanoksensa on ensiarvoisen tärkeää. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Ossi Pietiläinen, Helsingin pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. 3/2022 Pelastustieto 3 Rahaa ei tullut Päätoimittaja Esa Aalto, p. Nyt on pidettävä jokaisella suulla ääntä siitä, että pelastustoimen rahoitustarpeet muuttuvat myös euroiksi. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Olisimmeko ilman tätä saaneet lisärahoitusta koulutukseen. Pelastustoimi on yksimielinen tarpeidensa kanssa. Siksi päättäjiin vaikuttaminen on helppoa. Toki olosuhteet muuttuivat, kun sotilaallista puolustuskykyämme pitää vahvistaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Halusimme kysyä sisäministeriltä, miksi pelastustoimi jäi taas nuolemaan näppejään, mutta valitettavasti jo sovittu haastattelu jouduttiin perumaan, koska väliimme tuli toinen viime aikojen riesa eli koronatauti. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Nykyinen hallitus teki viimeiset merkittävimmät rahoituspäätökset kehysriihessä, jossa päätettiin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023– 2026. Pelastusalan tulevaisuutta on arvioitu muun muassa suorituskykyhankkeessa, joka valmistui vuoden lopussa. Näemme myös uutiskuvissa, miten ukrainalaiset pelastusalan työntekijät joutuvat tekemään työtään epäinhimillisissä olosuhteissa. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tähän kuitenkin palataan vielä. Päättäjät eivät tässä tilanteessa nähneet tarvetta lisätä alan peruskoulutusta. Luu jäi käteen. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon
K U V A : K R IS T IA N E LO LU O T O 38 Teema: Pilotissa ensihoidon opetusta tositilanteissa
3/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Rahahana pysyi kiinni 20 Hälytysilmoitus 32 Mirafoni 34 Teema: Kiireetön hoito vaatii osaajia 36 Koronan vaikutus ensihoitotehtäviin 42 Mokkatakkimaisteri 46 Puheenjohtajalta 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 59 Eläkkeelle 60 Ulkomailta 62 Ambulanssivene Pohjanmaalta 64 Näistä tykkään: Jari Korkiamäki 65 Arkistojen aarteita 66 Muistoissa 66 Seuraavassa numerossa 48 Tulityöt: Pikku homma kävi kalliiksi 44 Saunapaloissa eri syyt arjessa tai mökillä 40 Heikki Lampinen Porista on Vuoden ensihoitaja 14 Väestönsuojelu jäänyt orpolapsen asemaan 54 Ottopoikakausi täydensi Tähtisen osaamista K U V A : M A R IA H E LG A R S
Tampere • Palokuntanuorten kaluston käsittelyn SMkilpailu ja SMtietokilpailu, 14.5. Varautumisen seminaa rissa keskiviikkona aiheena oli iskunkestä vän Suomen varautuminen, josta tuli aivan poikkeuksellisen ajankohtainen aihekoko naisuus.” Sisäministeri Krista Mikkonen totesi avauksessaan myös vallitsevalla tilanteel la olevan vaikutusta väestönsuojeluun ja va rautumiseen liittyviin asioihin. Espoo • Muutosjohtamisen työkalu pakki, 10.5. Teams • Päivä Paloasemalla tapah tumanjärjestäjän webinaari 30.5. Turku • Pelastusalan posttraumatyö paja sopimuspalokuntalaisille 17.5. ”Meillä oli ajankohtaisempia aiheita oh jelmassa kuin osasimme suunnitelles sa edes ajatella. Laukaa • Turvallisesti palokunnassa koulutus, 21.5. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Metsäpaloseminaarit 6.5. Turku • Valtakunnallinen palokunta nais ja nuorisotyö 70 vuotta 14.5. ”Parasta on ollut tavata tuttuja pitkästä aikaa, vaihtaa ajatuksia ja tutustua uusiinkin ihmisiin. Häntä kiinnosti erityisesti ak kupalosammutin, jonka käyttökohteita ovat esimerkiksi kännykän, läppärin, akkupora koneen tai sähköpyörän akut. ”Ohjelmasta kiinnosti erityisesti iskun kestävä Suomi ja mihin kaikkeen pitää va rautua. Tunnelmat olivat iloiset, kun tava tiin jälleen kasvotusten kollegoja ja tuttuja. 6 Pelastustieto 3/2022 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivien ohjelma osui ajankohtaiseen ytimeen AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 75 ensivasteautoa, 39 ensihoitoautoa ja 483 ambulanssia on pelastuslaitosten ajo neuvojen rekisterissä ensihoidon avustamis tehtäviin hälyttämiseksi. Kuopio Kolmen vuoden tauon jälkeen järjeste tyt Palopäällystöpäivät keräsivät 350 osal listujaa Helsingin Pasilassa sijaitsevaan Triplaan. ”Väsynyt, mutta onnellinen”, SPPL:n toi minnanjohtaja Ari Keijonen kuvailee tunnel mia kolmipäiväisen tapahtuman jälkeen. Oulu • Palokuntien SM 2022 21.5. Kuopio • Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.6. Kuopio • Raskaan kaluston tieliikenne pelastus kurssi 11.5. Täällä saa myös keskustella päät täjien kanssa ja kertoa kentän kuulumisia.” Esa Aalto ja Kimmo Kaisto K U V A : K IM M O K A IS T O. Kouvola • Turvallisuusviestinnän opinto päivät 2022, 18.5. Raasepori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • 02 TASTmuodostelman EU MODEX kenttäharjoitus 15.5. Teams PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurku (defusing) ja ver taispurku ohjaajakoulutus 9.5. Asian tuntijoiden keskustelu varautumisesta antaa tukea myös omaan työhön.” Turvallisuuspäällikkö Jussi Lång KIP Service Oy:stä tutustui uutuuksiin Turvata Oy Ab:n osastolla. Ruotsi • Lento P3 Perusteet ja johtami nen (Finavia) 16.5. Palotarkastaja Anna Karppinen Helsin gin kaupungin pelastuslaitokselta oli Palo päällystöpäivillä ensimmäistä kertaa. Väestönsuojat ja kohdekäynnit kuu luvat myös palotarkastajan työhön. Tätä varten selvitetään myös tarpeita väestönsuojelun kehittämiseksi
On perusteltua nostaa esille myös oman väestönsuo jelujärjestelmämme kehittämis tarpeet ja riittävä panostus. Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvin vointialueille vuonna 2023, mutta toiminnan valtakunnalli nen kehittäminen on sisäminis teriön vastuulla. ” Pelastajapulan paik kaaminen ja pelastus toimen valtakunnallinen koordi naatio vaativat tulevaisuudessa lisärahoitusta. Ei paljon paranna toimintaedellytyksiä. Veden varaan joutuneen havaitsee varsinkin aallokossa il masta käsin paljon helpommin kuin pienes tä veneestä.” Palokunta tuottaa ItäSavon sairaanhoi topiirin kuntayhtymälle Sosterille turvapu helinpalvelua, ja käy tarkistamassa turva rannekkeista tulleet hälytykset iltaisin ja öi sin. VPK tuo kaivattua turvallisuudentunnet ta tuhannen asukkaan taajamaan. Savonrannan VPK on varautunut erityi sesti vesipelastamiseen. Kaisu Puranen Matteo Värdin (vas.), Tarja Mononen ja Otto Staufenbiel harjoittelivat pintapelastamista viikkoharjoituksessa huhtikuussa.. Yhteis kunta voi luottaa jatkossakin, että #pelastustoimi ja sen hen kilöstö tekee kaikkensa turvalli semman huomisen puolesta. Palokun nan aktiivisuus palvelee sekä heitä itseään että kuntalaisia. ” Tulevaisuus näyttää valitettavasti siltä, että pelastustoimen ja siviilivalmiu den valmiuksia tarvitaan yhä enemmän ja kipeämmin. EteläSavon pelas tuslaitoksen sopimuspalokunnalla on neljä erikokoista alusta. Siksi VPK varautuu muun muassa öljyonnet tomuuksiin. Siinä pysyy itsekin virkeänä, ja kansalaisiahan varten sitä toimitaan”, Jääs keläinen sanoo. Peter Johansson 13.4. Tehtäviä oli viime vuonna 130, joista turvapuhelintehtäviä oli noin 50 ja loput 80 ensivaste sekä palo ja pelastus tehtäviä. Savonrannan ohitse kulkee Saimaan syväväylä, jolla liikkuu isojakin rahtialuksia. Palokunnan hälytysryhmään kuuluu 12 aktiivista. ” Kun ollaan täällä kaukana kaikesta, ve sistöjen saartamana, sen osaalueen täytyy olla kunnossa”, sanoo palokunnan päällikkö Jyrki Jääskeläinen. Palokunnan venekalustoon kuu luu öljyntorjuntalautta öljypuomineen, yksi sisäjärville suunnattu vene ja seitsenmetri nen, katamaraanipohjainen alus Saimaalle, sekä 14metrinen, öljynkeräimillä varustettu merikelpoinen alus. Lämpökameralla varustetul la dronella voidaan tehdä myös henkilö etsintää. Sisäministeriö 20.4. Savonranta otti ensimmäisten palokun tien joukossa käyttöönsä dronen. 3/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Vesistöjen saartamana K U V A : JY R K I JÄ Ä S K E LÄ IN E N ” Venäjän häikäilemä tön hyökkäys Ukrai naan horjuttaa turvallisuuden tunnetta. ”Drone on verraton kapistus, jonka käy tössä mielikuvitus on rajana. ”Haluamme mennä eteenpäin ja kehitellä uusia asioita. Nyt niitä on kolme, ja niillä muun muassa etsitään metsäpaloja. ” Valitettavasti esi tys rahoituslaiksi olisi vähentämässä ItäUudenmaan pelastustoimen rahoitusta 27 prosenttia. Sitä voi käyttää myös pintapelastustehtävillä. Krista Mikkonen 13.4. Kimmo Kohvakka 13.4
Millä miettein uuteen. Pääesikunnan valmius päällikkö Janne Huusko, Ruotuväki 4/22 POIMINNAT T A R JA JÄ Ä S K E LÄ IN E N. 8 Pelastustieto 3/2022 INSTAGRAM @rukafirefighters Meillä Rukalla evykeikat kuuluu perustoimin taan. K U V A : M A R IA F O N S E LL , K U U S A M O N V P K Paluu juurille Jani Jämsä aloitti huhti kuussa riskienhallintapääl likkönä EteläSavon pelas tuslaitoksella. Riskienhallinta päällikön rooli on luonteva jatkumo aiemmalle työl leni. Kuusi viime vuotta olen kehittänyt ja koordi noinut Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetusta. Opistosta jäi upeita muis toja, huiput työkaverit joista on tullut ystäviä ja todella paljon tuttuja, enti siä opiskelijoita ympäri Suomea. Kiitos hyvin vedetystä harjoituksesta keikkalaisille! #harjoitustekeemestarin #vapaapalokunta #ensivaste #elvytys #rukafirefighters #kuusamonvpk AJASSA MITÄ KUULUU. Olemme vaimon kanssa EteläSavosta kotoisin ja nyt haaveemme paluusta toteutui. Kriiseissä viestinnän ja johtamisen keskinäis riippuvuus korostuu entisestään! Petri Launiainen kriisiviestin nästä, Turvallisuus & riskien hallinta 1/22 1 Ensihoito on niin terveydenhuol lossa kuin yhteiskun nassakin näköalapai kalla havaitsemassa erilaisia ilmiöitä, joita yksittäiset toimijat eivät välttämättä näe tai saa niistä kokonaiskuvaa. Kierrän aluksi alueella henkilöstön kanssa kes kustellen, jotta näen miten asiat toimivat ja mitkä ovat tärkeimpiä kehittämistar peita. Reilut 16 vuotta sujui vanhempana opettajana ja tiiminvetä jänä Pelastusopistolla. Miksi lähdit Kuopiosta. Vapaaajalla tyk käämme vaimon kanssa tehdä metsätöitä, retkeillä ja patikoida. HUS Akuutti ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma, Husari 1/22 2 Viranomaisyhteis työn osalta har joituksissa painottuvat yhteistoiminnan, tiedon vaihdon ja johtami sen harjoittelu eri viran omaisten välillä, jotta yhteistyö sujuu saumat tomasti kaikissa tilan teissa. Näin koulutus hommaa monelta kantilta, opeuran huipulle, opis kelijoiden tunnustuksiin saakka. 3 Viestintä ja joh taminen ovat niin tärkeitä toimintoja, ettei niitä kannata juuri kos kaan käsitellä erikseen
Osa on varautunut todella hyvin, osalla se on vähäi sempää. On ollut palvelunestohyökkäyk siä tai haittaohjelmia, jotka ovat pyyhkineet tietokoneiden levyjä ja tietoja pois. Vuonna 2020 oli 13900 ensi vastetehtävää ja 5000 ensihoidon avustamistehtävää. On hyvä olla suunnitelmat, miten haitanteosta palaudutaan.” Millä tasolla pelastuslaitosten varautuminen on. Talikka tietää, että vaikeus kertoimiakin on edessä. AJASSA TILASTO Petri Talikka on Kanta-Hämeen uusi pelastusjohtaja Pelastuslaitosten ensihoidon avus tamistehtävät vähenivät merkittä västi kahden viime vuoden aikana. Toki aina on hyvä myös miettiä, mitä sosiaalisessa mediassa julkaisee.” Kaisu Puranen. ”En näe, että se olisi ongelma. Haluan sen saattaa todeksi.” Esa Aalto 5000 10000 15000 20000 25000 30000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pelastuslaitosten ensihoidon avustaminen vuosina 2012-2021 Ensivastetehtävä Avunantotehtävä, ensihoidon avuntarve Pelastuslaitosten ensihoidon avustaminen vuosina 2012–2021 Huhtikuun alussa valtioneuvoston ja ministeriöiden sivuille tehtiin muutamia tun teja kestänyt palvelunestohyökkäys. Runsaat pari kymmentä vuotta sitten hän palasi kotikonnuilleen Hämeen linnaan, jossa työskenteli vii meksi pelastuspäällikkönä ja hoiti viransijaisena pelastusjoh tajan tehtävää viime syksystä. Vuonna 2021 niitä oli yhteensä 21800, mikä on 21 prosenttia hälytystehtävistä. Ne ovat kuitenkin hyviä viestintäkanavia kansalaisil le. On pyritty tuomaan laitoksien käyt töön yhteisiä parhaita käytän teitä. Ylei sesti ottaen pelastuslaitokset ovat hyvin hereillä.” Millaisia kyberuhat ovat. Riskejä on olemassa, mutta moniosaisen tunnistuksen käytöllä ne pystytään taklaa maan. Määrien lisäksi osuudet ovat laskeneet. Vuosina 2012–2019 osuus oli 26 prosent tia. ”Myös KantaHämeessä hy vinvointialueen rahoituksessa ja pelastajien saatavuudessa tulee lähivuosina olemaan tiukkaa. Se koskee niin päätoimisia kuin so pimuspalokuntalaisiakin.” Haasteista huolimatta Talik ka luottaa siihen, ettei toimintoja tarvitse alkaa karsia. Lisäksi on erilaista tie tojen kalastelua, väärän tiedon levittämistä, tiedon vääristelyä, mis ja disinformaatiota.” Saavatko pelastuslaitokset edelleen olla Twitterissä ja Instagramissa. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Korona pudotti ensivastetehtävien määrät Petri Talikan palomiehen ura alkoi jo parikymppisenä Varsi naisSuomessa. ”Pelastuslaitokset ja pelas tusosasto ovat tehneet tietotur vatyötä pelastuslaitoksilla. Pelastuslaitosten yhteisessä ICThankkeessa yksi kokonainen asiantunti jaresurssi koordinoi työtä pelastuslaitoksil la ja tuotti muun muassa koulutusmateriaa lia toimialalle. Kyber kiusanteko ei jääne ainoaksi laatuaan. Se on myös resurssikysymys. ”Skenaariot ovat saman tyyppisiä kuin Ukrainassa. ”Meillä valmistui hiljattain uusi henkilöstöstrategia, jossa erityisesti halutaan henkilöstö mukaan kehittämään toimintaa. Ukrainan tilanteen myötä pyritään vie mään pelastuslaitoksille viestiä varautumi sesta niin, että ydintehtävät turvataan. 3/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten pelastustoimi varautuu kyberuhkiin. ”Jokainen laitos vastaa loppupeleissä it se siitä, miten toteuttaa ohjeistuksia. Tällä hetkellä moni pelastuslaitos siirtää käyttöympäristöään turvallisuusverkkoon. Miten pelastustoimi on varautunut kyberuhkiin, sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Sami Hakonen
huhtikuuta 2022. PELASTUSALAN MAAILMA 49°58’8 P 36°20’8 I Palomiehet yrittävät sammuttaa tulipaloa rakennuksessa, johon osui ohjus Harkovan lähellä Ukrainassa 12. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Jäädään ”mopen osille”. Perusrahoituksen 2,4 miljoonan lisäksi Pelastusopisto esitti ensi vuodelle 4,5 miljoonaa ja 6,6 miljoonan vuotuista lisäystä vuosille 2024, 2025 ja 2026. Tiedämme, että rahat ovat vähissä ja useat ministeriöt joutuivat kipeiden leikkauslistojen kohteeksi. Jopa koulutuksen nykytason turvaaminen oli vaarassa. Pelastajien koulutuksen rahoituksen kokonaistarve koko kehyskaudelle olisi ollut 24 miljoonaa euroa. Uskomme silti, että perustellut esityksemme otetaan vielä huomioon ja jatkamme niiden tekemistä”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. Uskon, että päättäjät ja kansalaiset ovat sitä mieltä, että yhteiskunta tarvitsee tehokkaan. 12 Pelastustieto 3/2022 Rahahana pysyi kiinni Pelastustoimen rahatarpeet erityisesti koulutukseen jäivät toteutumatta hallituksen kehysriihessä, jossa neuvoteltiin vuosien 2023–26 julkisen talouden suunnitelmasta. AJASSA ”T arpeemme ovat olleet päättäjien tiedossa, mutta etenkin nyt vallitsevassa tilanteessa hallituksella oli isoja valintoja tehtävänään. ”En kritisoi millään tavalla sitä, mihin rahat nyt osoitettiin, mutta toivottavasti saan olla pettynyt, että emme saavuttaneet haluamaamme tulosta
Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitää saada tämä asia, jotta tarvittava koulutettu työvoima on tulevaisuudessa turvattu”, Harri Setälä sanoo. ”Olemme jo pidempään jääneet ”mopen osille” eikä tarpeitamme ole nähty. Olemme selvittäneet tätä asiaa monta kertaa, mutta aina on pyydetty lisäselvityksiä.” Hän harmittelee myös sitä, että pelastustoimessa tehdyt säästöt eivät ole kunnolla näkyneet, vaan aina on venytty. Pelastustoimelle esitetyt lisäykset eivät toteutuneet. ”Voi olla niin, että saamme seuraavat poliittiset päätökset vasta uuden hallituksen asettamisen jälkeen. Toki rahanjaossa oli meille myös huono hetki, kun Ukrainan sota toi mukanaan kokonaan uusia rahoitustarpeita. ”Mutta alalle tarve on tärkeä.” Koulutusmäärien lisäämisen siirtyminen hamaan tulevaisuuteen alkaa vaikuttaa yhä voimakkaammin. Edellyttäen, että seuraava hallitus ensimmäisissä kehyspäätöksissään syksyllä 2023 antaa rahat koulutusmäärien lisäämiseksi. Siihen palataan vielä syksyllä, mutta ensimmäiseksi on varmistettava Pelastusopiston pysyvä perusrahoitus ensi vuoden jälkeen, ja sitten toisena koulutuksen lisäämiseen liittyvä lisäresursointi.” Kohvakka sanoo, että rahoituksen puute merkitsee pelastajaopiskelijoiden määrän lisäämisen viivästymistä. ”Emme saaneet pyytämäämme kymmentä henkilötyövuotta hyvinvointialueen ohjaukseen, vain viisi. ”Pelastustoimen tarpeista puhutaan vain juhlapuheissa, mutta konkreettisesti se ei näy sisäisessä turvallisuudessa. 3/2022 Pelastustieto 13 Pian alkaa olla vaikeuksia vastata lakisääteisiin tehtäviin. ”Pian alkaa olla vaikeuksia vastata lakisääteisiin tehtäviin.” Sisäministeriö esitti kehyksiin lisäpanostuksia muun muassa pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. Silloin ollaan syksyssä 2023. Erityismenojen rahoituksen, eli kansainvälisen pelastustoiminnan ja metsäpalovalvonnan sekä ilma-alusten käyttöön etsintäja pelastustehtävissä saatiin miljoona euroa lisärahoitusta.” YHTEINEN ASIA Pelastusjohtajien puheenjohtaja Harri Setälä on pettynyt, että hallituksen päättämässä julkisen talouden suunnitelmassa eivät pelastustoimen rahatarpeet menestyneet. ”Koko ala on yhtenäisenä tuonut tätä asiaa voimakkaasti esille ja siitä huolimatta päättäjät eivät meille lämmenneet.” Hän myös huomauttaa, että pelastustoimen rahan tarve ei kokonaisuutena ollut niin suuri, että se olisi maata kaatanut. Sanotaan, että on poliittista tahtoa, mutta sillä ei ole paljon merkitystä, jos se ei muutu rahaksi.” Pelastusopiston rahoitus ei salli tällä hetkellä opiskelijamäärien lisäämistä ja nykytasonkin säilyttäminen turvattiin perutuilla säästöillä.. ”Meillä on suunnitelmat valmiina, jotenka ei tarvita kuin rahoitus.” Vaarana oli, että opisto joutuu tinkimään jopa nykyisestä koulutuksesta, sillä edes nykytason turvaavaa 2,4 miljoonaa euroa ei olisi ollut käytettävissä, ellei sisäministeriön ja Pelastusopiston perutuista säästöistä olisi osoitettu tätä rahoitusta. PYSYVÄMPÄÄ RAHOITUSTA TARVITAAN Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo, että ensimmäinen mahdollinen ajankohta lisäkoulutuksen aloittamiselle olisi syksyllä 2024. Uskon, että aikamme tulee vielä. Työntekijäpula näkyy jo nyt ja koulutusmäärien kasvattamisella alkaa Setälän mukaan olla jo kiire. ”Silloin olisimme joutuneet tinkimään nykyisistä opiskelijamääristä ja se olisi tiennyt myös henkilöstösäästöjä lomautusten muodossa.” ”Nyt on ensi vuosi turvattu, mutta olemme silloin jälleen saman tilanteen edessä, ellei tähän saada pysyvämpää ratkaisua.” Parviainen uskoo, että Ukrainan sodan takia tulleet rahoitustarpeet vaikuttivat osaltaan siihen, että pelastustoimi jäi ilman rahaa, mutta pelkästään sillä ei tätä voida selittää. Liikaa saarnataan samanmielisille. Tästä pitää puhua voimakkaammin julkisuudessa. Pelastusopistolle osoitetaan 2,3 miljoonaa euroa vuodelle 2023 kohdentamalla rahoitusta sisäministeriön sisällä uudelleen. Väestönsuojelun osalta rahoitukseen palataan kevään toisessa lisätalousarviossa. AJASSA pelastustoimen ja jatkamme esityksiemme tekemistä. Sisäministeriön esitykset pelastustoimen osalta eivät menestyneet hallituksen kehysriihessä. Ensimmäiset lisäkurssit voisivat alkaa vasta 2024.” Työvoimasta aletaan käydä kilpailua pelastustoimessakin, ja samalla joudutaan vastaamaan aluehallintoviranomaisen toimintavalmiuspuutteisiin. ”Meidän pitää lisätä vaikuttamista, jotta tarpeemme otetaan oikeasti todesta
14 Pelastustieto 3/2022
Meillä on valtavasti kehittämistarpeita, mutta kuppimme on silti puoliksi täynnä”, Kohvakka muistuttaa. Hänen mukaansa Euroopassa kenelläkään, kenties Sveitsiä lukuunottamatta, ei ole niin hyvää väestönsuojelujärjestelmää kuin Suomessa. Pelastuslaitokset tarvitsevat yhtenäiset, selkeät ja loppuun saakka mietityt toimintamallit. 3/2022 Pelastustieto 15 VARAUTUMINEN Lintukoto katosi Pitkä rauhanaika näkyy väestönsuojelussa. Silti Suomen 80-vuotinen rauhanaika näkyy. Näin sanoo esimerkiksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallinnan suunnittelija Mika Lehestö. Väestönsuojelu on ollut yhteiskunnassa välttämätön paha, ja sitä kehitystä ovat tukeneet esimerkiksi normiohjauksen kovat lievennykset monen hallituskauden ajalla. ”Tarvitsemme järjestelmälle päivityksen. Näin kuvailee pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pelastustoimen valmiutta väestönsuojeluun. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Petri Vanhanen R apautunut vuosien saatossa. ”On eletty lintukodossa. Väestönsuojelu on jäänyt orpolapsen asemaan pelastusalalla”, hän kiteyttää.. Pelastustoimen väestönsuojelujärjestelmä täytyy päivittää
”Pitäisi miettiä, miten saataisiin nopeasti ja tehokkaasti koulutettua kansalaisista ainakin perustason osaajia, tai pelastajista vaativamman teknisen raskaspelastuksen osaajia.” Tuominen mainitsee kehittämisen paikkana myös ajantasaisen tilannetiedon väestönsuojista. ”Osa pelastuslaitoksista huolehtii pelkästään omista asioistaan, tai koordinointi on ollut evakuointisuunnittelua. VAIHTELU ON ”ÄLYTTÖMÄN SUURTA” Tuominen selvitti raportissaan, miten pelastuslaitokset ovat huolehtineet väestönsuojelusta ja tulkinneet alueillaan pelastuslain pykälää 65, eli yhteistoimintaa väestönsuojeluun varautumisessa. Pelastuslaitokset kokevat vaikeaksi ottaa roolia asiassa, joka ei kuulu omaan toimivaltaan. Raportissaan hän eritteli Geneven sopimuksen pohjalta pelastustoimen tärkeimmiksi tehtäviksi väestönsuojelussa väestön varoittamisen, evakuoinnin, väestönsuojista huolehtimisen, vaarallisten alueiden tiedustelun ja merkitsemisen sekä osittain puhdistustoiminnan ja sammutussekä pelastustoiminnan. Tilanne muuttui 24. Hänen mukaansa kaikilla pelastuslaitoksilla pitäisi olla jonkinlainen teknisen raskaspelastamisen eli rauniopelastamisen valmius. Jos laitoksella on aiheesta kiinnostuneita henkilöitä, siihen satsataan. Ne myös toivoivat lainsäädäntöön selvää kirjausta pelastuslaitoksen roolista alueiden varautumisen yhteensovittamisessa. ”Isossa kuvassa olemme varautuneet. Vaihtelua on siinäkin, millaisen roolin pelastuslaitokset ovat ottaneet viranomaisyhteistyön koordinoinnissa. Muilla pelastuslaitoksilla väestönsuojeluun käytetään pääosin nollasta yhteen henkilötyövuotta. ”Ongelma on tällä hetkellä se, että virallisesti väestönsuojelun kokonaiskoordinaatio ja yhteensovittaminen ei kuulu minkään organisaation vastuulle.” RAUNIOPELASTAMINEN HALTUUN Tuominen löysi kehityskohteita pelastuslaitosten väestönsuojeluun varautumisessa. ”Ukrainasta nähdään, että sodan jälki on samanlaista kuin vaikkapa maanjäristyksen jälkeen. Tuominen havaitsi, että väestönsuojeluun panostaminen riippuu paljon pelastuslaitoksen työntekijöistä. Varsinais-Suomi ja Helsinki ovat ainoita pelastuslaitoksia, joissa toimii erillinen väestönsuojelun yksikkö työntekijöineen. Tietoa väestönsuojelun tarpeista saadaan lisäksi jo valmistuneista Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeesta sekä pelastustoimen suorituskykyhankkeen Väestönsuojelun suorituskyvyt -selvityksestä. Mika Lehestön johtamassa Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeessa suositeltiin, että pelastustoimen väestönsuojelun tehtävät määritellään ja ohjeistetaan selkeästi kansallisella tasolla. Lisäksi pelastuslaitoksilla pitää olla säteilynmittausvalmius ja CBRN-osaamista. Tehtävistä ja ohjeistuksesta pitäisi tehdä ministeriötason päätöksiä”, hän sanoo. Sitä ei irronnut vielä, mutta asiaan palataan kevään toisessa lisätalousarviossa. Samoin pelastusjohtajan kiinnostus aihepiiriä kohtaan lisää siihen käytettyä aikaa. Osalla on jonkinlaista tilannekuvaa siitä, miten muut viranomaiset ovat varautuneet väestönsuojeluun. ”Selkeä ohjeistus vaatisi keskushallinnon ohjaamista. ”Kyllähän meitä väestönsuojeluun erikoistuneita ihmisiä on myös pelastustoimessa pidetty vähän foliohattuina. Rauniopelastamisen ei pitäisi olla ainoastaan kansainvälistä toimintaa, vaan pelastuslaitoksilla pitäisi olla perusosaaminen siihen, ja jokaisella pelastajalla peruskoulutus käytynä.” Myös kansalaisrajapintaa olisi hyödynnettävä tehokkaammin. ”Vaihtelu on älyttömän suurta”, Tuominen sanoo. KOORDINOINTI EI KUULU KENELLEKÄÄN Väestönsuojelu on moniviranomaistilanne. Ukrainan sota ei varsinaisesti ole muuttanut pelastustoimen varautumisen tarvetta, mutta se on antanut lisää tietoa pelastustoimesta sodassa, esimerkiksi siitä, millaista materiaalia sotilaallisen konfliktin aikana tarvitaan. helmikuuta ihan täysin.” TIETOA ON JO OLEMASSA Sisäministeriö selvittää tämän vuoden aikana väestönsuojien tarpeen ja niiden kunnon. Pelastusylijohtaja Kohvakka huomauttaa, että esimerkiksi sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikkö, se, jonka tehtävä väestönsuojelun kansallinen ohjaaminen on, kärsii huutavasta henkilöstöpulasta. Tutkimuksessa pelastuslaitoksilta kysyttiin, miten monta henkilötyövuotta ne ovat käyttäneet väestönsuojeluun. UKRAINA ANTAA OSVIITTAA Lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen kehittämistä varten sisäministeriö esitti kevään kehysriihessä rahoitusta varautumiseen ja väestönsuojeluun. Lisäksi hän määritti väestönsuojelun suorituskykyvaatimuksia. Osa taas kouluttaa väestönsuojelua, ja siten rooli on aktiivisempi”, sanoo Milla Tuominen. 16 Pelastustieto 3/2022 VARAUTUMINEN Väestönsuojelu on ollut välttämätön paha. Jälkimmäisessä sisäministeriön erityisasiantuntijana toiminut Milla Tuominen kartoitti pelastuslaitosten roolia alueellisen varautumisen yhteistyössä. Tuomisen mukaan pelastuslaitokset pitivät hyvin tärkeänä sitä, että väestönsuojelun kokonaiskuva olisi pelastuslaitoksen tiedossa
Jokainen pelastaja ja sopimuspalokuntalainen on painonsa arvoinen kultaa, kun väestönsuojelua tarvitaan. Siksi heitä pitää olla riittävä määrä.” LISÄÄ KOULUTUSTA Mika Lehestön mukaan paras keino vaikuttaa väestönsuojelun osaamiseen olisi koulutus. ”Näkisin, että varautumiskoulutus on kohtuullisen riittävää. 3/2022 Pelastustieto 17 VARAUTUMINEN P O H JA K U V A : P IX A B A Y. Jos opiskelija on aktiivinen ja seuraa opetusta, kokonaisuus rakentuu pala kerrallaan. ”Pelastajalle koulutetaan väestönsuojien valvontaa ja niiden käyttökuntoon laittamista. K U V A N K Ä S IT T E LY : P E T R I V A N H A N E N sotaan aina. Sitä varten meillä on väestönsuojatkin. Yksi keskeinen suorituskyky väestönsuojelussa on pelastustoiminta poikkeusoloissa. Varautumisen näkökulma tulee opintojen lopussa ja yhdistää kokonaisuuden”, sanoo Kärkkäinen. Se tuntuu silti olevan yllättävää monelle”, Kohvakka sanoo. Kurssit ja opintojaksot ovat laajuudeltaan kahdesta kuuteen opintopistettä. Pelastuslaitokset kokevat vaikeaksi ottaa roolia asiassa, joka ei kuulu omaan toimivaltaan.. ”Koulutusta pitäisi lisätä ja painottaa. Päällystökurssilla puolestaan opiskellaan väestönsuojiin liittyvää sääntelyä osana rakenteellisen paloturvallisuuden sekä valvonnan opintojaksoja. ”Jos katsotaan Ukrainan sotakuvia, aika monessa on pelastaja letkun kanssa. Hän painottaa, että varautumisen ja väestönsuojelun koulutusta pitää tehostaa, ja Pelastusopiston voimavaroja vahvistaa tälläkin alueella. Jos uusi päällystöopiskelija ei valmistuessaan ole erityisen fiksoitunut varautumiseen, aika vähäisillä tiedoilla hän tulee varautumisen tehtäviin.” Pelastusopistolla varautumiskoulutusta on kaikissa ammattitutkinnoissa, eli pelastaja-, alipäällystöja päällystötutkinnoissa. Hän penää väestönsuojeluun jatkuvuudenhallintaa ja pitkäkestoisten tilanteiden toiminnan suunnittelua yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi väestönsuojeluun erikoistuneiden täydennyskoulutukseen pitäisi olla olemassa järjestelmä. Ajatus on, että pelastajakin pystyisi opastamaan ja neuvomaan kiinteistönhaltijoita suojakäyttöön saatossa”, kertoo Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn tiimin vanhempi opettaja Ismo Kärkkäinen. Alipäällystökurssilla käydään syvemmin läpi sitä, millä perusteilla väestönsuojia rakennetaan kiinteistöjen yhteyteen ja perehdytään laajemmin niiden valvontaan sekä käyttöönottoon. KOKONAISUUTTA EI HALLITSE KUKAAN Mika Lehestö arvioi, että pelastustoimella kyllä on varautumisen suunnitelmia, mutta ne eivät välttämättä ole riittävän tarkkoja tai pitkälle ulottuvia. Lisäksi päällystökurssilaisille on vielä erikseen pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun opintojakso. ”Kun meillä on iso maastopalo, saamme kalusteet äkkiä maastoon, mutta kuinka kauan meillä menee kerätä Väestönsuojelun kokonaiskoordinaatio ja yhteensovittaminen ei kuulu virallisesti minkään organisaation vastuulle
Siinä vaiheessa kuitenkin puolustusvoimien päätehtävä, eli maanpuolustaminen, nousee ykköseksi”, kertoo Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroos. Siksi pelastustoimen suunnitelmiin ja ohjeistuksiin pitäisi olla kansallinen, yhtenäinen, hierarkinen ja selkeä malli toiminnan selkeyttämiseksi sekä ohjeistamiseksi. Puolustusvoimat voivat tukea pelastustoimea esimerkiksi materiaalein ja suorituskyvyin, suojelutoiminnalla, evakuointeja tukemalla ja yhteistä tilannekuvaa tuottamalla. Se on kokonaisuus, jota ei hallitse kukaan.” ”On aina huono homma, että suunnitelma tehdään siksi, että sellainen pitää olla. Myös omatoiminen varautuminen on tärkeää. Sota on suurin mahdollinen onnettomuus, mihin yhteiskunta voi joutua. Sisäministeriö määrää esimerkiksi väestön siirroista, ja paikallinen pelastuslaitos johtaa siirtoja. ”Se on tietojenvaihtoa ja tilannekuvan ylläpitämistä.” Puolustusvoimilla on 25 sotilaspalokuntaa, jotka ovat sopimuspalokuntien kaltaisia organisaatioita. ”Sota olisi Suomessa samannäköinen kuin Ukrainassa. Kaartin jääkärirykmentti järjesti rauniopelastusharjoituksen yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Itä-Uudenmaan poliisin kanssa Porvoossa maaliskuussa 2022 osana paikallispuolustusharjoitusta. Ollaanko varauduttu siihen, että toimintaa pystytään jatkamaan kolme päivää. Lehestön lähtökohta on, että mikäli jokin ohje tai käytäntö toimii poikkeusoloissa, se toimii myös normaalioloissa. ”Murheena on, että ei ole sitä maagista puhelinluettelon kakkossivua. Sopimuksiin on kirjattu yhteiset harjoitukset, joista näkyvimpiä ovat Maavoimien paikallispuolustusharjoitukset. Kuva: Kimmo Kaisto.. Tai mietitty, miten huolto kannattaisi toteuttaa?” Lehestön mielestä huollon ympärille pitäisi rakentaa oma organisaationsa, jossa olisi selkeät johtosuhteet ja resurssit. Koulutusyhteistyönä pelastuslaitokset ja Puolustusvoimat voivat esimerkiksi käyttää toistensa alueita. Rauhan aikana Puolustusvoimien ja pelastustoimen yhteistoimintaa määrittelevät yhteistoimintasopimukset, jotka laaditaan pelastuslaitosten johdolla. Se pitäisi tehdä siksi, että oma toiminta olisi fiksumpaa ja tehokkaampaa.” SOTA ON SUURIN ONNETTOMUUS Lehestö sanoo, että väestön suojaaminen on kokonaisuus, jota pelastustoimi ei tee yksin. Väestö ei välttämättä tiedä, mitä pitäisi tehdä.” Kimmo Kohvakka pohtii, että väestönsuojaamisesta viestiminen on vaikea asia, sillä kansalaisia ei pitäisi pelotella. Niillä on vuosittain noin 500 pelastustoimen hälytystehtävää, joista noin puolet on osallistumista pelastustoimintaan pelastuslaitoksen johdolla. Kuntien sosiaalitoimi taas vastaa väestön sijoittamisesta ja huollosta, kolmas sektori tukee sitä tarvittaessa. Toisaalta heille ei pitäisi antaa liian ruusuistakaan kuvaa mahdollisesta sotilaallisesta konfliktista. ”Nyt laitoksella saattaa olla 80 eri suunnitelmaa ja ohjetta liittyen kaikkeen toimintaan. Samalla tavalla yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi poliisin ja kuntien kanssa. 18 Pelastustieto 3/2022 VARAUTUMINEN ne maastopalon jälkeen pois. ”Tässä on monta toimijaa, ja se on aikamoinen soppa keskushallintotasolta paikallistasolle.” Pelastustoimi huolehtii myös väestön hälyttämisestä. ”Niissä iso teema on viranomaisyhteistoiminta. ”Kun siirrytään kohti poikkeusoloja, normaaliolojen lainsäädäntö on edelleen voimassa. Pelastuslaitos ja sotilaspalokunnat tai pelastusjoukot harjoittelevat esimerkiksi rauniopelastamista”, Lindroos kertoo. Silloin tärkeimmät asiat ovat puhdas vesi, ruoka, lääkitys ja lämpö hengenpitimiksi.” Kohvakka painottaa, että yhteiskunnan on oltava vahva muutenkin kuin maanpuolustuksellisesti. Esimerkiksi Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä on osallistua pelastustoimintaan. ”Nyky-yhteiskunta palveluineen on opettanut luottamaan viranomaisten apuun kaikissa tilanteissa. Poikkeusoloissa viranomaisapua ei riitä joka paikkaan eikä kaikille, joten jokaisen velvollisuus on huolehtia myös omasta ja lähimmäistensä varautumisesta kriisiaikoihin ja normaaliolojen suuronnettomuuksiin." TIETOJENVAIHTOA JA TILANNEKUVAA Viranomaisyhteistyölläkin on merkitystä väestönsuojelussa. Olosuhteet ovat oikeasti ihan hirveät. Yhteistoimintaan kuuluu, että pelastuslaitokset ovat tietoisia Puolustusvoimien kalustoresursseista ja suorituskyvyistä
Parviainen arvioi, että Helsingin pelastuslaitos on va rautunut hyvin väestönsuojeluun. ”Se on ikään kuin äärimmäinen jatke operatiiviselle toi minnallemme. Se ei ole oma orgaaninsa, joka toimisi itse näisesti välittämättä siitä, mitä muuten pelastuslaitos tai muut viranomaiset tekevät”, Parviainen määrittelee. Helsingin pelastuslaitoksen vastuulla on pitää ajan tasaisena keskeisin väestönsuojeluun liittyvä suunnitelma, eli väestönsuojelusuunnitelma. ”Se tarkoittaa, että johtamisrakenteita ei rikota. ”Väestönsuojelussa ei ole pikavoittoja” Väestönsuojelu on osa operatiivisen toiminnan jatku moa, sanoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varau tumisen ja väestönsuojeluyksikön päällikkö Petri Parviainen. Toinen keskeinen osa väes tönsuojelua on evakuointisuunnitelma, kolmas on uhka arvio, jonka perusteet kaupungin pelastuslaitos saa Kaar tin jääkäri rykmentiltä. VARAUTUMINEN » Lue lisää www.flaktgroup.com/fi/paloturvallisuuskasikirja FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. Väestön va roittamisesta tieto puolestaan tulee Hätäkeskuslaitokselta. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuuskäsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Sitä, miten johdetaan normaalioloissa, vahvennetaan poikkeus oloissa ja siirrytään tehostetun valmiuden kautta täysval miuteen.” Mikäli esimerkiksi väestönsuojat pitäisi valmistautua ottamaan käyttöön, pelastuslaitos saisi tiedon valtioneu voston tilannekeskukselta ja sisäministeriöltä. ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS – KÄSIKIRJA AMMATTILAISILLE FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Tyypillinen rajoite voi olla vaikkapa tiestön, raken nusten tai alueiden käyttö.” Toiminnan johtamisessa pelastuslaitos noudattaa Puo lustusvoimien periaatetta siitä, että poikkeusolot ovat yhtä kuin normaaliolot. Yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa pelastuslaitos noudattaa sisäministeriön ja pääesikunnan muistiota, jos sa on määritelty, mitkä tiedot puolustusvoimat antaa pe lastustoimelle. ”Siitä tehdään analyysi, mitkä ovat sotilaallisen uhkan vaikutukset pelastustoimintaan ja myös, mitkä ovat mah dolliset Puolustusvoimien asettamat rajoitteet pelastustoi minnalle. ”Jos mietitään väestönsuojelujärjestelmää, henkilöstöä, koulutusta, materiaalista valmiutta ja suunnitelmia, koko naisuus on varsin hyvällä tasolla.” Parviainen korostaa, että väestönsuojelu on pitkäkes toista työtä, jossa pikavoittoja ei ole. Parviaisen oma tausta on puolustusvoimissa, jossa hän työskenteli 30 vuotta. ”Ukrainan tilanne on karmea kaiken kaikkiaan, mutta jos mietimme Suomeen kohdistuvaa uhkaa, en pidä sitä tavat tomana.”