ENSIHOITAJAT TARVITSEVAT lisää ajokoulutusta s. 34 3 2018 2. Nopeampi apu kärkiyksiköllä s.8. 24 MAAKUNTAVALMISTELU: Pirkanmaa pitkällä, Uusimaa alussa s. 5
nopein alkuimulaite . Suurin osa Suomessa käytössä olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. suurin nosto/ imukorkeus 9 m . lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . 2000 l / 7bar . Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS . 525 l / 6 bar : 52 kg . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . paras teho/ painosuhde . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989. suurin nosto/ imukorkeus 9 m. paino toimintakunnossa 127 kg . luokkansa kevein ja pienin . paras teho/ painosuhde
Mikä neuvoksi sujuvampaan apuun. Ei pidä sentään vetää johtopäätöstä, että valtion viranomainen vähättelee onnettomuuksien ehkäisyn merkitystä. Uudenlaista ajattelutapaa avun saannin turvaamiseksi on mietittävä entistä ponnekkaammin. Hyvä, että nyt kuitenkin tutkitaan. Pian alkavat todelliset talousväännöt. Tätä tutkin -palstalla kerrotaan tarkemmin tutkimuksesta, jonka tuloksia vielä analysoidaan. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Kun Pelastusopiston tutkija Marko Hassinen kertoi puhelimessa parista keikkakokemuksestaan, en ollut uskoa korviani. Hän epäili vahvasti, että keikoilla oli altistuttu asbestille. Sellaisia ovat uudenlaiset tavat toimia, joista yhtenä esimerkkinä sammutusyksikköä kevyemmin toimiva kahden henkilön kärkiyksikkö. Perustettu vuonna 1950. Varusteet olivat valkoisen pölyn peitossa. Puhdas paloasema -malli on toki lyönyt hyvin läpi pelastustoimessa, mutta olennaista on selvittää, jääkö asbestikuituja varusteisiin. Kukaan ei osannut oikein kertoa, mitä varusteille pitäisi tehdä. Yhdessä Työterveyslaitoksen ja Pelastusopiston sammutusasut pesevän yrityksen kanssa asiaan on paneuduttu viime syksystä lähtien. Kevyet kärkiyksiköt voisivat olla partioita, jotka tekisivät myös onnettomuuksien ehkäisytyötä ja lähtisivät hälytystehtävälle muualta kuin kasarmoidulta paloasemalta. Kun valtion viranomainen moittii pelastuslaitoksia toiminnan puutteista, on käyttökelpoinen perustelu, että puutteiden korjaamiseksi tarvitaan voimavaroja ja sitä varten tarvitaan rahaa.. Ilmeni, ettei ole juurikaan tutkittu sitä, miten asbesti tarttuu sammutusvarusteisiin ja puhdistuuko sammutusasu vesipesussa. Palaamme asiaan heti, kun tulokset selviävät. Pelastuslaitosten johtoa arvostellaan aika ajoin siitä, että ne eivät pidä pelastustoimen puolia rahahanojen äärellä. Valtion aluehallintoviranomainen moittii pelastuslaitoksia toimintavalmiusaikojen puutteista ja sanoo, että pelastusjohtajien perustelu onnettomuuksien ehkäisytyön merkityksestä ei ole ratkaisu toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseen. Lue juttu sivuilta 54–55 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Asbesti – salakavala vihollinen Jo on aikoihin eletty, voisi todeta. 3 ·2018 3 Pääkirjoitus Toukokuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. On ymmärrettävää, että paloasemien rakentaminen maksaa ja osaltaan vanhentunut ja raskas, kasarmointiin perustuva paloasemarakenne on myös venyttänyt toimintavalmiusaikaa. Maakunnallisen pelastuslaitoksen tulevaa taloutta on harjoiteltu ensimmäisen kerran. Asbestin aiheuttamat vakavat oireet voivat ilmaantua vasta 10–20 vuoden kuluessa. Tai että pelastuslaitosten johto vähättelee nopean avun merkitystä
4 3 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Sen edustalla seisovat palomiehet Rauno Mikkola ja Juha Ojala. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Pelastusopistolla testattiin muun muassa Cobraa, jolla sammuttamista kuvassa odotetaan ja seurataan tilannetta lämpökameralla. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. s. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vastaus on kärkiyksikkö. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Kansi Neljä viidestä pelastuslaitoksesta ei yllä toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteisiin, selvisi aluehallintoviraston selvityksestä. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Perusselvitysmallien rinnalle ollaan ottamassa käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on yhdistetty vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Kuva: Teemu Heikkilä. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Pelastuslaitokset vastaavat ongelmiin tavoillaan. s.18 Selvitysmallit nykyaikaan Ehkä menen hukkaan, jos en pääse hyödyntämään sitä, että pää toimii tiukassa tilanteessa.” –Palokuntalainen Sini Santasalo pyrkii lääketieteelliseen. 38 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619
s.24 Yleinen palokuntalaiskokous järjestetään Vaasassa kesäkuussa. Vastavalmistuneet ensihoitajat voivat jäädä oman onnensa nojaan. Pelastusopiston ensihoitotiimin opettaja Ari Kivari on huolissaan. 54 Veikko Nummela Oy 50 vuotta 56 Foliohatusta 57 Pumppusuunnittelija eläkkeelle 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Liian tummaa paahtoa 63 Opinnäytteet 64 Numerossa 3/2018 Monitoimiyksikkö Keski-Suomen pelastuslaitoksen moniammatillisessa yksikössä on valmiudet henkeä pelastavaan ensi-iskuun erilaisissa pelastustehtävissä. s.32 Ensihoitajien ajokoulutus Ensihoitaja Kimmo Voutilainen kouluttaa ensihoitajia ajamaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 3 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Toimintavalmiusaika puhuttaa 8 Palopäällystöpäivät Lahdessa 14 Koulutus keskitetään Kuopioon 16 Suojauksen ammattilainen 28 Maakuntauudistus etenee 34 Päivystävän päällystön osaaminen testiin 42 Tamrex fuusioi Finsatecin 44 Kumppanuusverkosto: Yhdessä enemmän 46 Maakuntiin omat johtokeskukset 48 Tätä tutkin: Pitkä kärsä 50 Kurssi 100 kovassa iskussa 52 Puhdistaako vesipesu asbestista. 22 Y L E I N E N PA L O K U N TA L A I S K O K O U S 9.6.2018 VAASA C M Y CM MY CY CMY K SPEK_juliste_50x70_5mm_bleed.ai 1 13/12/17 18:22. s. Kaikilla laitoksilla tilanne ei ole näin hyvä
”Ruotsissa on alettu puhua, että 72 tunnin omavaraa ja omatoimista varautumista pitäisi laajentaa seitsemään vuorokauteen”, Roos kertoo. Nyt kriisivalmiusviikon yhteydessä kaikki kunnat järjestävät varautumisviikon – Länsi-Ruotsissa tosin vasta otollisempaan syysmyrskyjen aikaan. Menen aina etulinjaan porukkamme puolesta. Samalla jokaiseen Ruotsin 4,8 miljoonaan talouteen jaetaan esite, jossa kerrotaan miten varautua sekä toimia poikkeusja häiriötilanteissa. ”Jos ylipäänsä luottaa omaan henkilöstöönsä, voi luottaa siihen, että he käyttäytyvät somessa asiallisesti. Millainen on hyvä johtaja. ”Minun tehtäväni on toimia äänenä yhteiskuntaan siitä, mitä teemme ja puolustaa tätä työtä. Sen kuulet Apellista! Nykyaikainen johtaminen on ihmisten sparraamista parhaimpaan suoritukseensa, sanoo Pelastustiedon Apelli-podcastin ensimmäinen vieras. Keskeinen termi on riskkommunikation, eli että ihmiset tunnistaisivat riskit ja uhat, niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ja mitä yksityishenkilö voi tehdä varautuakseen niihin.” MSB tuottaa kampanjamateriaalit. Syy on julkishallinnon läpinäkyväksi tekeminen. Ole siis kuulolla! Kaisu Puranen (vas.) ja Mira Leinonen.. Teksti: Kimmo Kaisto Lisätietoa ja materiaalia: www.msb.se/krisberedskapsveckan www.72timmar.se, 72tuntia.fi UPPDATERAD FEBRUARI 2017 KRISBEREDSKAPSVECKAN 2018, 28 maj 3 juni Kampanjmanual . Suomessa 72 tuntia -koulutuksia järjestävät SPEKin 72 tuntia -varautumiskouluttajakoulutuksen käyneet vapaaehtoiset kouluttajat eri järjestöissä. Hänen mielestään organisaation kannalta on huono ratkaisu nimittää asiantuntija johtajaksi, sillä johtaminen on aivan oma osaamisalueensa. FSB:n järjestöpäällikkö Roger Roos ei korostaisi sotaa, vaikka se esiintyykin esitteen nimessä Om krisen eller kriget kommer – Jos tulee kriisi tai sota. Pääseväthän he ulos ovesta asiakkaiden luoksekin! Luottamuspula on valitettava viesti. Suomesta hankkeeseen kävivät Ruotsissa tutustumassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön lisäksi Marthabörbundet ja Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund. Ruotsissa kunnat kutsuvat ihmisiä 72 tuntia -koulutuksiin. ”Kun teemme näin, saamme huonon johtajan ja menetämme hyvän asiantuntijan.” Avijohtaja käyttää työssään eniten Facebookia. Suomessa sisäministeriö saisi toimia samoin. Esite sisältää yleistietoa siitä, miten varautua poikkeusoloihin. Työhöni ylijohtajana kuuluu se, että minun ääneni on viraston ääni.” Karhusen mukaan johtajan pitäisi luottaa alaistensa some-taitoihin. Apellin avausjakso käsittelee nykyaikaista johtamista. ”Vastaava esite on lähetetty kaikille ruotsalaisille viimeksi 30 vuotta sitten. Lääninhallitukset yhdessä kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa järjestävät erilaisia tapahtumia ja tiedotusta viikon aikana. ”Nykyaikainen johtaja raivaa esteitä ihmisten edestä niin, että he pystyisivät suoriutumaan tehtävästään mahdollisimman hyvin”, Karhunen sanoo. ”Minusta on ihanaa, jos ihmiset saavat sitä kautta käsityksen, mitä valtionhallinnossa tehdään.” Karhunen näkee, että hänen velvollisuutensa on itsensä likoon laittaminen. Sitten on kyse isommastakin ongelmasta.” Podcastissa Karhunen kertoo myös, millainen on hyvä pelastusjohtaja, ja antaa pelastustoimelle tärpit maakuntauudistukseen. Mira Leinosen ja Kaisu Purasen vieraana on Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen. Suomessa tullaan jälkijunassa.” Roosin mukaan Suomessa painetut puhelinluettelot sisälsivät aiemmin tietoa, miten toimia poikkeusoloissa. Nyt kun painettuja puhelinluetteloja ei enää käytetä, ohjeet ovat hajallaan internetissä. Kriisivalmiusviikkoa varten 28.5.– 3.6. Hallituksen toimeksiannosta vastaa Ruotsin pelastusvirasto MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). Tavoitte on saada ihmiset varautumaan myös tilanteisiin, joissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eivät ole täysin toimintakunnossa. 6 3 ·2018 AJASSA Ruotsissa kriisivalmiusviikko täynnä tapahtumia ja esite joka talouteen R uotsissa järjestetään touko–kesäkuussa järjestyksessään toinen kriisivalmiusviikko. on julkaistu oma kampanjaopas. Myös varautumisen ja väestönsuojelun erityisasiantuntija Mia Kunnaskari SPEKistä osallistui seminaariin Ruotsissa. ”Seminaarissa painotettiin, että sodan uhka on uhkista pienin. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen, Avijohtaja-nimellä esiintyvä Karhunen kertoo päivittäin omissa kanavissaan rohkeasti työstään ja näkemyksistään. Hän kysyy aiheellisesti, mistä tietoa saa sitten, jos sähköt ovat pitkään poikki ja internet kaatuu
Tilausohjeet löytyvät osoitteesta www.oulunvpk.fi. ”Sellaista soulahtavaa etelän tyyliä.” Vaikka hän voittaisikin, hän aikoo jatkaa palomiehenä. Rahoitusta saatiin kolme miljoonaa vuodelle 2018 ja kehyspäätöksessä 9,9 miljoonaa, eli yhteensä 12,9 miljoonaa euroa. Maakuntalaissa säädetään tehtävät erikseen sekä järjestäjälle että tuottajalle. Yli 300-sivuinen kirja sisältää paljon kuvia ja mielenkiintoisia tarinoita. 3 ·2018 7 X Factorin voittajasuosikki on palomies Maakuntalaissa määritellään tarve erottaa järjestäminen ja tuottaminen kaikissa tulevien maakuntien tehtäviin liittyvässä lainsäädännössä, myös siis pelastustoimen. Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa löytyi myös kaksi gradun aihetta etsinyttä opiskelijaa. ”Kaikkiaan esityksistämme puuttuu siis 10,5 miljoonaa, jota tullaan esittämään uudelleen jatkossa”, sanoo sisäministeriön ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio. Kansikuvan yläosa esittää Oulun suurpaloa vuonna 1882 (Pohjois-Pohjanmaan museo). ”Työkaverit ovat tsempanneet. Historian kirjoittajaksi kutsuttiin tietokirjailija Martti Kähkönen. Oulu oli tuolloin runsaan 7000 asukkaan kehittyvä tervakaupan keskus. Vuoden 1882 suurpalo todisti kaupunkilaisille palontorjunnan kehittämisen tärkeyden, erityisesti vedensaannin osalta. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaalija terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Pelastustoimen tuottamat ensihoitopalvelut kuuluvat osana sosiaalija terveystoimeen ja niitä koskevat samat vaatimukset, myös järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, kuin muitakin sosiaalija terveystoimen palveluita”, sanoo hallitusneuvos Ilpo Helismaa. Vakinainen palokunta aloitti toimintansa vuonna 1920. Palokunnassa haluttiin kerätä historia näihin päiviin asti yksien kansien väliin, kun vielä on henkilöitä, jotka muistavat vanhempiakin asioita. Maakunnan omasta sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos. Jos siihen ei ole rahaa, tiettyjä asioita jää toteuttamatta.” Vainion mukaan tässä vaiheessa on hankala eritellä, mitä hankkeessa jäisi toteuttamatta. ”Ajattelin, että voisi olla hyvä aika koettaa kepillä jäätä, mihin rahkeet riittävät.” Pietiläinen valmistui Pelastusopistosta vuonna 2015, jonka jälkeen hän on työskennellyt Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Pietiläinen on laulanut, soittanut ja keikkaillutkin jo pitkään. Ei siinä olla rokkitähtiä välittömästi.” ICT-määrärahoista puuttuu kymmenen miljoonaa Pelastustoimen uudistushankkeen ICT-määrärahoista puuttuu kymmenen miljoonaa. ”Se on suuri ja hankala kokonaisuus. Alemman kuvan on ottanut Jaakko Ylitalo Päivä palomiehenä tapahtumassa 2015. Enemmän se vaikuttaisi hallinnollisiin resursseihin.” Taito Vainio.. 3 ·2018 7 AJASSA K uv a: M TV K uv a: Te em u H ei kk ilä Oulun VPK:lta komea historiateos Oulun VPK perustettiin vuonna 1874 yhdentenätoista vapaaehtoisena palokuntana Suomessa. ”Näillä rahoilla pystytään tekemään suunnittelua, mutta lisäksi pitäisi olla selkeä käsitys siitä, että pystymme myös toimeenpanemaan suunnitelmat. ”Työsopimus on voimassa. Vainion mukaan määrärahan puute vaikeuttaa hankkeen edistämistä. Perinteisen kannustavan hengen mukaan he ovat olleet iloisia puolestani.” Pietiläisen suosikkigenre on blues-rock. Sisäministeriö esitti määrärahaa 20,4 miljoonaa euroa vuosien 2019–2022 kehyskaudelle. ”Järjestämisen ja tuottamisen erottamisen tavoitteena on varmistaa myös tuotannon erillinen johtaminen, parantaa johtamisen laatua sekä hillitä kustannuksia ja kehittää palvelujen laatua.” ”Järjestäminen ja tuottaminen on erotettu jo nyt pelastustoimessa, mutta sitä ole erikseen kirjattu lakiin”, hän huomauttaa. Maakuntalaki määrää järjestämisen ja tuottamisen Palomies Henri-Aleksi Pietiläinen kilpailee MTV:n X Factor Suomi -laulukilpailun toisella tuotantokaudella, joka parhaillaan pyörii televisiossa. Yritämme tehdä niin, että ne järjestelmät, jotka vaikuttavat toimialan operatiiviseen toimintaan, ovat priorisoitu ykköseksi. Näitä lopputöitä on hyödynnetty teoksessa. ”Määrittävänä tekijänä tässä on myös se, että pelastuslaitokset tuottavat ensihoidosta vastaavan viranomaisen kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla ensihoitopalveluja
Asukas-, liikenneja onnettomuusmäärät ovat nousseet.” Apu viipyy Tekstit: Kaisu Puranen Kuva: Jussi Helttunen Toimintavalmiusajat venyvät. Paloasemia ei ole tarpeeksi tai ne sijaitsevat väärässä paikassa. Markku Kirvesniemi huomauttaa, että vuonna 2017 tilanne meni vain huonompaan suuntaan. Virastot kysyivät myös korjaustoimenpiteiden arvioituja kustannuksia. ”Avuntarvitsijaa ei niinkään kiinnosta henkilöstön määrä, suunnitelmat tai koulutus, mutta kyllä häntä kiinnostaa, miten nopeasti apu tulee.” Neljä viidestä pelastuslaitoksesta ei yllä toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteisiin. 8 3 ·2018 OPERATIIVINEN TOIMINTA P uutteita toimintavalmiusajoissa ei voi paikata onnettomuuksien ehkäisytyöllä, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi. Aluehallintovirastot selvittivät loppuvuodesta 2017 pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumista vuosina 2013–2016. Paloaseman toiminta-alueella asukasja liikennemäärät ovat voineet lisääntyä. Kirvesniemi kertoo, että pelastuslaitosten vastauksissa suurimmaksi ongelmaksi nousi se, ettei paloasemaverkosto ole kasvanut muun infrastruktuurin mukana. Niin sanottujen 1-riskiruutujen määrä kasvoi hyvin monen pelastuslaitoksen alueella, jolloin myös ongelmaruutujen määrä kasvoi. Esimerkiksi viidessä vuodessa pääkaupunkiseudulla on rakennettu koko ajan tiiviisti. Aluehallintoviraston mukaan onnettomuuksien ehkäisy ei ole ratkaisu, pelastusjohtajien mukaan on. Pääkaupunkiseudulla ongelmaalueet olivat pahimmillaan yli 20 neliökilometrin kokoisia. Pelastuslaitokset ratkovat ongelmia omilla tavoillaan. Syitä on monia, esimerkiksi vanhentunut paloasemaverkosto. ”Paloasemat eivät ole enää optimaalisessa paikassa riskeihin nähden. Yleensä tämä liittyi vilkkaaseen rakentamiseen ja kaupunkikeskittymien kasvuun. Selvityksen mukaan suurissa kaupungeissa oli laajoja yhtenäisiä alueita, joita ei tavoitettu vaaditussa kuudessa minuutissa. 8 3 ·2018. Hän painottaa, että kaikkien toimintavalmiuden osa-alueiden pitää olla kunnossa, eikä mitään osa-aluetta voi lähteä korvaamaan toisella. ”Tämä korostuu tietenkin pääkaupunkiseudulla.” Alkuvuodesta aluehallintovirastot pyysivät pelastuslaitoksilta selvityksiä, miksi ohjeenmukaisiin toimintavalmiusaikoihin ei ylletä sekä selvitystä, kuinka tilanne korjattaisiin
Esimerkiksi Helsingissä lukuisat rakennustyömaat hidastavat liikennettä. ”Tämä tutkimus on luotettavaa ja perustuu erittäin laajaan aineistoon. Siellä on rakennusja käyttökustannuksia, henkilöstö ja kalusto. Monet pelastuslaitokset ovat ottaneet aluehallintovirastojen selvitykset va kavasti. Lähtökohta on aina asuinrakennuspalon kehittymisessä. Pelastuslaitos painotti palvelutason vastaavan paikallisia tarpeita ja esitti, ettei sisäministeriö voi asettaa pelastustoiminnan toimintavalmiudelle sellaisia raja-arvoja tai tavoitteita, joilla rajoitetaan pelastustoimen alueen lakiin perustuvaa toimivaltaa päättää alueen palvelutasosta. ”Siinä pitäisi esittää rehellisesti puutteet ja toimenpiteet, miten ne saataisiin korjattua. Kirvesniemi sanoo, että se on aivan totta. 3 ·2018 9. ”Ministeriön ohjeessa on tietynlainen määritelmä toimintavalmiusajoiksi, ja sen ohjeen mukaisesti aluehallintovirasto on asiaa tarkastellut. Sprinklauksen huomioiminen laskennallisessa mallissa pudotti vakavan henkilövahingon todennäköisyyden merkittävästi alemmaksi. Tutkimuksen laskennallisen mallin mukaan minuutin muutos operaatioajassa muuttaa arviota vakavien henkilövahinkojen määrästä noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi on muitakin kiireellisiä tehtäviä, joissa avun pitää tulla kiireellisesti perille.” Sitoutuminen arveluttaa Moni pelastuslaitos huomauttaa, että uusien paloasemien rakentaminen on hidasta ja kallista. ”Olen aina korostanut, että koko paketin tulee olla kunnossa. Jonkunlainen pitkän tai lyhyemmänkin ajan suunnitelma pitää olla, ja sitoutuminen siihen. ”Puhutaan valtakunnan tasollakin kymmenistä miljoonista, jos lähdetään kaikkia ongelmia ratkaisemaan. Yhdysvalloissa on peräti tiukempi aika. Kirvesniemi korostaa, että paloaseman rakentaminen ei ole ainoa ratkaisu toimintavalmiusaikaongelmiin. 3 ·2018 9 Myös liikenteen esteet venyttävät toimintavalmiusaikoja. Monella pelastuslaitoksella se on jäänyt niin kevyeksi, etten usko, että kaikki ovat sitoutuneet siihen.” Helsingin pelastuslaitos kritisoi vastauksessaan aluehallintovirastojen selvitystä ja selvityspyyntöä laajasti. Silti juuri toimintavalmiusaika on ratkaiseva tekijä. Se ohje ei ole pätevä. Myös Prontoselosteissa tehtävän kiireellisyysluokka on saattanut jäädä korjaamatta, eikä lähtöaika kirjaudu aina oikein. Se osoittaa, että asialla, jolla avi meitä lähestyy, ei ole minkäänlaista suhdetta sen kanssa, paljonko tämä kustantaa, ja mitä sillä voidaan mahdollisesti joskus myöhemmin saavuttaa.” Kirvesniemi näkee asian toisin. Muun muassa Kotkaan, Lappeenrantaan ja Jyväskylään on rakennettu paloasemia, jotka paransivat tilannetta jo vuonna 2017. Kumilangan venyttämistä Weckstén korostaa, että Helsingin pelastuslaitos perustaa päätökset niin hyvin tut kittuun tietoon ja riskianalyysiin kuin mahdollista. Jos palvelu tulee liian myöhään, ei tee autuaaksi, että henkilöstö, kalusto, osaaminen ja suunnitelmat ovat kunnossa.” Usean pelastuslaitoksen mukaan toimintavalmiusaika on liian tiukka. Nykyiset aikatavoitteet nähdään osaksi perusteettomina, ja niiden merkittävyyttä vähätellään. Ei valvojan lähtökohta ole se, että kaikki ratkaistaan yhdessä tai kahdessa vuodessa. Jotkut pelastuslaitokset olivat ottaneet käyttöön valo-ohjatun järjestelmän, toiset varustaneet asemia niin sanotuilla kevytyksiköillä. Aika vain yksi tekijä Monia muitakin syitä toimintavalmiusaikojen puutteille löytyi. Myös spatiotemporaalisuus tuotiin esiin. Moni pelastuslaitos tosin näki paloasemien rakentamisen ainoana työkaluna. Sillä ohjeella ei ole tutkimuksellista taustaa tai perustaa. Vastauksissa kritisoidaan nykyistä toimintavalmiuden suunnitteluohjetta ja siinä esitettyjä aikatavoitteita. Muuten se jää sanahelinäksi.” Kirvesniemi arvioi, että monen pelastuslaitoksen selvityksessä toiminnan kehittämisosio on jäänyt kovin ohueksi. ”Meidän kuuden minuutin aikamme ei sinänsä ole liian tiukka tai eroa muista maista. Hän viittaa pelastuslaitoksen tutkimukseen Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa vuodelta 2014. Kehottaisin perehtymään erittäin hyvin tutkimukseemme toimintavalmiusajan merkityksestä”, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén. ”Onnettomuudet tapahtuvat tiiviimmin tiettyinä vuorokaudenaikoina, joten niinä aikoina voitaisiin siirtää yksiköt parempiin asemapaikkoihin tai pitää liikenteessä.” Moni pelastuslaitos huomautti, että toimintavalmiusaika on vain yksi osatekijä pelastustoimen toimintavalmiudessa. Pelastuslaitokset mainitsivat syiksi muun muassa hälyttämiseen ja lähtöaikaan liittyvät ongelmat kuten käytössä olevan tekniikan ja asemakuulutukset, jotka aiheuttavat viiveitä lähdössä
Jos avunsaanti viivästyy tietylle alueelle, oli se harvaan asuttu tai liikenteellisesti hankalassa paikassa, kuvaan astuu esimerkiksi omatoiminen varautuminen, tehostetut palotarkastukset sekä yritysten ja yhteisöjen tiedottaminen. Kyse on yksinkertaisesti rahasta.” Myös Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén ihmettelee aluehallintoviraston kantaa. Meillä on tutkimusta, joka osoittaa ohjeen pätemättömäksi.” Pelastusjohtajat ihmettelevät aluehallintoviraston kantaa Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella on Aluehallintoviraston selvityksen mukaan kaksi ongelmaruutua. ”Se ei nytkään jää paljosta kiinni. ”En lähde tekemään enempää paloasemia kymmensivuisen ohjeen vuoksi. Ne sijaitsevat Kouvolan ja Kotkan kaupungin alueilla. Kympen ratkaisu tielinjaus ja liikennevalot OPERATIIVINEN TOIMINTA. Olemme lähettäneet palvelutasopäätöksen puutteellisena korjattavaksi pelastustoiminnan osalta. Ihamäki toivoisi, että valvovan viranomaisen ja pelastuslaitosten yhteistyössä siirryttäisiin virallisista selvityksistä auditointiin ja itsearviointiin. Millä tavalla ja missä aikataulussa, siitä voidaan käydään keskustelua.” Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, valvovan viranomaisen viimeinen keino on uhkasakko. Tämänhetkisellä reitityksellä liikennevalot hidastavat yksiköiden kulkua. 10 3 ·2018 ”Ilman muuta ministeriöllä on oikeus ja velvollisuus lainsäätäjänä säätää laki. Ei kaupunginosassa voida lähteä venyttämään kumilankaa siten, että katsotaan koska se katkeaa. Ihamäen mukaan riskin hyväksyminenkin on yksi riskienhallintakeino. ”Paloasemavarkostoa ollaan muuttamassa. ”Sehän on aika selkeä selvitys. ”Vaikka yksi yksikkö olisi ykkösriskialueella myöhässä 20 sekuntia siitä, mitä toimintavalmiusohje sanoo, paikalle saadaan kymmenessä minuutissa enemmän yksiköitä kuin missään Suomessa.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt arvioi, että aluehallintovirastojen selvitys oli pätevä siinä mielessä, että tilastot ja ruudut pitävät paikkansa. ”Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueella on yhtenäisiä alueita, jotka kattavat koko kaupunginosan. Lakiin on kirjoitettu, että sisäministeriö valvoo ja ohjaa pelastustoimea. Paloasemat sijaitsevat Kouvolassa ja Kuusankoskella. ”Paikalliset olosuhteet eivät näy paperista. Hän sanoo, että pääkaupunkiseutu on avunsaannin suhteen ylivoimainen koko Suomessa, koska alueella on käytössä neljän pelastuslaitoksen resurssit. ”On olemassa muitakin onnettomuustyyppejä kuten tieliikenneonnettomuudet, joissa on hyvin suuri merkitys sillä, kuinka nopeasti ollaan paikalla.” Kirvesniemi tähdentää, että onnettomuuksien ehkäisykeinoja voisi kokeilla, jos alueella olisi vain yksi ongelmaruutu siellä täällä. Pelastuslaitoksen kanssa olisi voitu käydä enemmän keskustelua.” Landstedt kertoo, että Keski-Uudellamaalla ennaltaehkäisytoimenpiteitä aiotaan suunnata ongelma-alueille. Paloinsinööri Juhani Carlson sanoo, että selvitys on pelastuslaitokselle ikään kuin selkänoja, jonka perusteella asioita hoidetaan. Siihen meidän toimintamme perustuu, että palokunta on ajoissa paikalla.” Kouvolan ongelmaruutu sijaitsee Eskolanmäessä. Tilastonäkökulmasta katsottuna paikalliset yksityiskohdat jäävät kuitenkin huomiotta. ”Korjausliikkeissa painotetaan onnettomuuksien ehkäisyä, palotarkastuksien lisäämistä ja valvonnan tehostamista. Onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan palvelutason pitää olla tasapainossa.” ”Meidän tehtävämme on saattaa epäkohdat pelastustoimen tietoon ja huolehtia että ne tulevat korjatuksi. ”Suuntaamme turvallisuuskoulutusta alueiden kouluihin ja päiväkoteihin ja suunnittelemme valvontatoimenpiteitä niille alueille.” ”Paloasemia me koetamme rakentaa, mutta niiden rakentaminen on hidasta, 10-20 vuotta siitä kun hanke alkaa. On suorastaan outo tulkinta Helsingiltä, ettei ministeriö saisi antaa ohjeita tai kriteereitä”, hän sanoo. ”Ei niin, että tehdään selvitys, siitä pyydetään viralliset vastaukset ja kommunikoidaan selvitysten ja kirjelmien kautta sekä lehtien palstoilla.” Ihamäki haluaisi suhteellisuutta keskusteluun toimintavalmiusajoista. Suunnitelmissa kuitenkin on uusi tielinjaus, Marjoniementien jatke, sekä liikennevalo-ohjaus, jolla toimintavalmiusajat pyritään saavuttamaan. Hän muistuttaa, että pelastustoimen vuositilaston mukaan Helsingissä on toiseksi eniten hälytyksiä, Pirkanmaalla eniten. Se ei ole lainmukainen.” Kirvesniemi huomauttaa, että rakennuspalot kattavat vain noin viisi prosenttia tehtävistä. Kotkan saarelle valmistui viime vuonna uusi paloasema, jolla saari tavoitetaan kuudessa minuutissa”, pelastuspäällikkö Juha Tiitinen sanoo. Molemmista on jo päätetty kaupungin kanssa. ”Toimintavalmiudessa on riskienhallinnasta kyse, ja yksi riskienhallinnan keino on riskin poistaminen. ”Onnettomuudenehkäisykeinoilla onnettomuudet saadaan käytännössä lähelle nollatasolle. Välillä ehdimme ajoissa ja välillä emme.” Toinen riskiruutu sijaitsee Kotkan kaupungin saarella, jonne Takojantien paloasemalta ei ehditä kuudessa minuutissa. Jos onnettomuuksia saadaan vähennettyä, pelastusyksiköitä ei tarvita niin usein”, sanoo LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Kirvesniemen mukaan Helsingin pelastuslaitos ei halua korjata puutteita toimintavalmiusajoissaan koska se kieltää toimintavalmiusajan merkityksen. Se näkyy tilastoista ja tutkimuksista.” Weckstén arvioi, että uusien paloasemien rakentamisessa puhutaan kymmenien miljoonien kustannuksista. Vanhalla paloasemalla on sisäilmaongelmia, ja senkin takia uusi asema tulee tarpeeseen. Pelastusjohtajat ovat eri mieltä EteläSuomen aluehallintoviraston kannasta, jonka mukaan onnettomuuksien ehkäisyllä ei voida ratkaista toimintavalmiusajan puutteita. Avunsaantiajan mediaani oli paras Helsingissä, riskialueiden saavutettavuuksissa olevista puutteista huolimatta. Niin ikään Karhulaan ykkösriskiruutualueel le ollaan suunnittelemassa uutta asemaa
Täytyy harkita ja laskea mitä se tuottaa.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskit sijoittuvat kehittyville alueille, joissa rakennetaan paljon, kuten Matinkylään, Olariin ja Otaniemeen. Kärkiyksikkö voisi olla harkittava ratkaisu myös Länsi-Uudellamaalla, mikäli esimerkiksi sopimuspalokunnat eivät pystyisikään hoitamaan päivälähtöjä tietyillä alueilla. Se on se toimintaperiaate, jolla toimimme Helsingissä.” Niin sanotulle kärkiyksikölle Weckstén näyttää vihreää valoa. Näitä riskiruutuja kutsutaan ongelmaruuduiksi, ja niitä on valtakunnallisesti noin 200. Ihamäki sanoo, että paloasemien rakentaminen on kuitenkin vain yksi, kallein työkalu toimintavalmiusaikojen parantamisessa. Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan pelastuslaitoksella on kaksi tapaa toimia: ennaltaehkäisy tai reaktiivinen toiminta. Pääkaupunkiseudulla yksi ongelma-alue on esimerkiksi Lauttasaaresta Pasilan kautta koilliseen aina Tikkurilaan ulottuva alue. Eri riskiluokille on annettu aikatavoite, jossa ensimmäisen yksikön tulee olla onnettomuuspaikalla hälytyksen vastaanottamisesta. Lisää aiheesta seuraavalla aukeamalla Kärkiyksikkö sopisi muuallekin. Siinä yhteydessä näen tällaisen ratkaisun ihan hyvänä. ”Esimerkiksi Espoon kaupunki rakentaa systemaattisesti viiden kaupunginosakeskuksen mukaisesti, noin 50000 ihmistä keskusta kohti”, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. ”Tässä kohtaa olemme päätyneet onnettomuudenehkäisytoimenpiteisiin, ja se on tuottanut erittäin hyvää tulosta. 3 ·2018 11 RISKIJA ONGELMARUUDUT Aluehallintovirastot selvittivät pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista vuosina 2013–2016. Ongelmaruudut kuuluvat lähes poikkeuksetta riskiluokkiin I ja II. Riskiluokassa I aika on kuusi minuuttia, riskiluokassa III 20 minuuttia. Toteutumista tarkastellaan riskiruuduilla, neliökilometrin kokoisilla alueilla, joihin koko Suomi on jaettu. ”Me emme katso pelkästään toimintavalmiusaikoja vaan kokonaispalvelua. Neljällä viidestä pelastustoimen alueesta on riskiruutuja, joissa ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan tai pelastustoiminnan toimintavalmiusajan vähimmäistavoite ei tarkastelujaksolla ole toteutunut minään vuonna. Riskiruudut jaetaan riskiluokkiin I-IV. Käytännössä jokaisessa viidessä keskuksessa pitäisi olla paloasema. Se voisi sopia varmaan Helsingillekin. Hän sanoo, että pelastustoimen toimintavalmius elää alueiden mukaisesti, samaa tahtia kuin riskialueet lisääntyvät tai vähentyvät
Tulee uusia asuinalueita, jotka ovat sellaisia sokkeloita, että vaikka olet 50 metrin päässä kohteesta, et välttämättä tiedä, millä puolella taloa kohde on.” ”Voimme vähän vaikuttaa tavoitettavuuteen asemasijoittelulla, muttei se ratkaise kaikkea”, Rajala sanoo. Kokemuksia pelastuslaitos sai vastaavan yksikön käytöstä Klaukkalasta, jossa on ollut vastaava yksikkö jo pidempään. ”Kärkiyksiköllä pystymme kyllä pienentämään saavutettavuusaikaa. ”Hakunilan alue, Länsimäki, Vaarala ovat olleet ongelmakohtia. Rajala painottaa, että toimintaympäristö sanelee pitkälle sen, kuinka nopeasti kohteessa ollaan. 12 3 ·2018 K eski-Uudenmaan pelastuslaitos kuroo toimintavalmiusaikoja kiinni kärkiyksiköllä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt kertoo, että Itä-Vantaan lisäksi myös Tikkurilan alue sekä Vapaala, Pähkinärinne ja Myyrmäki ovat haasteellisia tavoittaa. Toimintavalmiusaikojen kimppuun kärkiyksiköllä OPERATIIVINEN TOIMINTA Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Palomiehet Juha Ojala ja Rauno Mikkola ovat tutustuneet kärkiyksikön toimintaan muutaman viikon ajan. Hän huomauttaa, että kahdella miehellä ei varsinaisesti savusukelleta, mutta hoidetaan esimerkiksi tiedustelu, toimitaan johtamisen apuna ja annetaan alkutiedot. Ympäristö on myös mielenkiintoinen.” Kalustossa on otettu huomioon tieliikenneja raideliikennepelastamisen vaativat erityispiirteet.. Kärkiyksikössä työskentelee vuorokauden ympäri kaksi palomiestä. Kysymyksessä on Mittatien paloasemalla Itä-Vantaalla sijaitseva ajoneuvo, joka on varustettu ensitoimenpiteisiin tarvittavalla paloja pelastuskalustolla. Hyöty ei ole pelkästään se, vaan myös se, että kahdella miehellä pystyy jo aika hyvin aloittelemaan toimintaa”, Rajala luonnehtii. Ojala kertoo viihtyneensä. Kärkiyksikkö yrittää osaltaan vastata ongelmiin”, palopäällikkö Juha Rajala kertoo. ”Täällä pääsee mukaan kehittämään ja tuomaan oppia Klaukkalasta, jonka kärkiyksikössä toimin ennen. ”Vaikka pelastuskeskus on melkein Tikkurilan keskustan vieressä, liikenneyhteydet ovat sellaiset, että asetettuun kuuteen minuuttiin sinne ei päästä keskukselta eikä Havukoskelta. ”On helppo laskea, että jossain pitäisi olla kuudessa minuutissa, mutta täällä on kohtuullisen ruuhkaista ja paljon muuttuvia tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat siihen, milloin ollaan kohteessa. Toisaalta Tikkurilaan päästään kahdeksaan minuuttiin kahdella yksiköllä.” Mittatien kärkiyksikkö on tarkoitettu ensitoimenpiteisiin onnettomuuspaikalla. Heidän varsinainen asemapaikkansa on Havukoskella, mutta vuorokierto tuo heidät välillä myös kärkiyksikköön
3 ·2018 13
Samaa mieltä oli koulutuspäällikkö Minna Hirvonen Pelastusopistolta. Viimeisenä päivänä kuultiin ajankohtaista asiaa sopimuspalokuntien nykytilasta ja koulutusjärjestelmän uudistuksesta Pelastusopiston edustajilta. Samaa sanoi myös palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Madventure-seikkailijat Tuomas Milonoff ja Riku Rantala tsemppasivat kohtaamaan rohkeasti alati kasvavaa monimuotoisuutta, johon myös pelastustoimen on sopeuduttava. Virallisessa ohjelmassa parasta oli alan herättely esimerkiksi viestinnän suhteen. ”Elämä on jatkuvaa muutosta” Palopäällystöpäiviltä jäi erityisesti mieleen muutos. Täällä keskustellut asiat kantautuvat laitoksillekin. Kiireistä huolimatta hän halusi jäädä seuraamaan ohjelmaa. Varautumisen preseminaari oli jättimenestys ja ulkoministeri Timo Soini jo persoonana valovoimainen tyyppi. Moni tunsi selvästi pistoksen, eli miten voisi itse osallistua turvallisuuskeskusteluun sosiaalisessa mediassa ja olla näin pönkittämässä alan imagoa, Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kuvailee. Esitys pohjusti hyvin päivitettyjen pelastustoimen arvojen julkistamista. ”Ohjelmasta jäivät eniten mieleen tulevaisuus, se, mitä muutos tuo meille mukanaan: Erica, Kejo, hybridiuhat.” Salo oli erittäin iloinen me-hengestä, joka tilaisuudessa vallitsi. 14 3 ·2018 TAPAHTUMAT ”O hjelma oli nyt poikkeuksellisen hyvä ja ajankohtainen. Luonnollisesti myös työvuoroja Huippuhetkiä Lahdessa Toiminnanjohtaja Ari Keijonen iloitsee, että Palopäällystöpäivät Lahdessa sai erinomaisen palautteen niin sisällöstä kuin järjestelyistä. ”Elämä on jatkuvaa muutosta”, kiteytti ajatukset koulutuspäällikkö Tero Kuittinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. ”Täällä tapahtuu paljon virallisen ohjelman ulkopuolella. työaikakeskustelu kävi vilkkaana. ”Vaikka on 22 laitosta ja porukkaa ympäriinsä, ministeriöstä aluehallintoviraston kautta Pelastusopistoon, silti se me-henki, sitä täällä on saatu.” Tero Kuittinen korosti, että Palopäällystöpäivillä verkostoitumisella oli suurempi merkitys kuin uuden oppimisella. Siksi on tärkeää kokoontua yhteisten asioiden ääreen.” Ensi vuonna Hämeenlinnassa ”Palautteet ovat aina olleet hyviä nykymuotoisilla Palopäällystöpäivillä, mutta kokonaisanTeksti: Kaisu Puranen ja Kimmo Kaisto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto Palopäällystöpäivillä pelastusala sai uudistetut arvot. Näin sanoivat monet osallistujat. Arvojen uudistamisen työryhmä kokoontui lavalle allekirjoittamistilaisuuteen.. Viestintä aiheena puhutti erityisesti. Erityisesti viestintä ja työaika puhuttivat, samoin varautuminen pre-seminaarissa. Myös yritysturvallisuuden teemaohjelma koettiin erityisen antoisaksi
Noin sadasta vastaajasta 96 prosenttia ilmoitti tulevansa todennäköisesti tai varmasti myös ensi vuoden päiville”, Ari Keijonen kertoo. . Juontaja Nicke Lignell sai sammuttimen Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijoselta (vas.) ja puheenjohtaja Jari Sainiolta. ”Se me-henki, sitä täällä on saatu.” . Koordinaattori Jari Lepistö pitelee lentävää mikrofonia. Kättelyvuorossa Vexi Salminen Lahden VPK:sta.. Ari Keijonen vastaanotti ulkoministeri Timo Soinin. . ”Palopäällystöpäivistä on muodostunut suosittu verkostoitumisja vuorovaikutustapahtuma, jossa on tasokas ja antoisa ohjelma, ”Keijonen kiteyttää. . Suunnittelija Johanna Franzén toi päiville viestinnän ilosanomaa. . . Viimeisenä päivänä keskityttiin sopimuspalokuntien ajankohtaisiin asioihin, kuten osaamisen kehittämiseen ja uudistuvaan koulutusjärjestelmään. . Suunnittelu on jo aloitettu. Esikuntapäällikkö Ville Mensala Helsingin pelastuslaitokselta esitteli johtamisjärjestelmää ja tilannekeskuksen toimintaa. 3 ·2018 15 niltaan nyt pidetyt ovat ehkäpä parhaat tähän asti. Madventures-kaksikko Riku Rantala (vas.) ja Tuomas Milonoff puhuivat vapaaehtoisuuden voimasta. Osallistujia oli yhteensä 375. . huhtikuuta. Myös näytteilleasettajat tuotteineen ja tietoiskuineen koettiin tarpeelliseksi. Ensi vuonna Palopäällystöpäivät pidetään Hämeenlinnassa 3.–6. Näytteilleasettajat esittelivät tuotteitaan
Ne olivat ratkaisevimmat perusteet, kun sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) päätti siirtää Kriisinhallintakeskuksen Kuopiosta Helsinkiin ja Helsingin Pelastuskoulun koulutuksen Kuopioon. Kriisinhallintakeskuksen irrottamisesta Pelastusopistosta on todettu muun muassa viime vuonna tehdyssä selvityksessä ja katsoin, että nyt on samalla tehtävä myös ratkaisu sijaintipaikasta.” ”Pelastusja maakuntalait annettiin maaliskuussa eduskunnalle ja siinä todetaan koulutuksen järjestämisvastuun siirtämisestä kokonaisuudessaan Pelastusopistolle. Kun koulutus keskitetään Kuopioon, parinkymmenen koulutettavan kustannukset ovat joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa”, Mykkänen toteaa. Pelastajien koulutuksen arvioidaan nousevan nelinkertaiseksi keskitettyyn malliin nähden. ”Jos voidaan yli miljoonaa euroa vuodessa satsata opetukseen ja kaikkeen siihen, millä opiskelijoilla on mahdollisuus saada laadullisesti paremmat puitteet opiskelulle, se on isänmaankin kannalta parempi, kuin että pidettäisiin yllä pientä erillisyksikköä.” Helsingissä on annettu hyvää opetusta pelastajille, mutta ministeri huomauttaa, että suurten kaupunkien pelastajat on koulutettu tähänkin asti Kuopiossa eikä siinä ole nähty mitään ongelmaa. Nyt molemmat yksiköt ovat niille sopivimmassa paikassa”, ministeri sanoo. ”Tarkkoja lupauksia ei voi antaa, mutta tällä ratkaisulla taloudelliset edellytykset siihen ovat paremmat.” Kriisinhallintakeskuksen ja pelastusalan koulutuksen ratkaisut syntyivät ministerin mukaan sattumalta yhtä aikaa. ”Sisäministeriön pelastusosastolla tehdyn arvion mukaan kustannukset pelastajien koulutuksen järjestämisessä erillisyksikössä Helsingissä olisivat noin kaksi miljoonaa euroa. 16 3 ·2018 KOULUTUS Kustannustehokkuus ja toiminnallisuus. Pohjois-Savossa on vaadittu CMC:n siirtämisestä valtioneuvoston päätöstä, mutta Mykkänen sanoo 17 hengen yksikön sijainnista ministeriön päätöksen riittävän. ”Helsingissä annamme myös virkatutkintokoulutuksen ulkopuolista koulutusta ja toiHelsinginkin koulutus jatkossa Kuopiossa. Järkevintä on siirtää kymmenen prosentin koulutus 90 prosentin yhteyteen, kuin pitää yllä erillistä yksikköä.” ”En olisi voinut antaa itselleni anteeksi, jos olisin tehnyt muunlaisen ratkaisun. Hänen mielestään olisi saatava aikaiseksi koulutussuunnitelma, miten Kuopiossa annettavaa koulutusta on tarkoitus kehittää. ”Kustannusvertailu eri vaihtoehdoista on tekemättä”, hän sanoo. Pelastuskomentaja Simo Weckstén toivoo, että päätöksen perusteena olevat laskelmat kerrottaisiin julkisesti. Mielestäni oli kohtuullista antaa vuosi ennen lain voimaantuloa tieto siitä, miten opiston pitää koulutus järjestää. ”N yt oli molemmissa aika tehdä päätökset. Myös pedagogiikan panostamiseen on tarvetta. Siviilikriisinhallinnassa on hänen mielestään paljon synergiaa sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa, joten siksi olisi perusteltua etsiä sijoituspaikkaa esimerkiksi Fincentistä eli Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta. Kustannukset tarkentuvat vielä Mykkänen toteaa, että kustannukset toki tarkentuvat vielä, mutta ilmiselvää on, että perusratkaisulla on kustannusvaikutuksia. Ministeri huomauttaa, että Pelastusopistolla on kipeä tarve uusia kalustoaan. ”CMC:n toiminta tukeutuu paljolti pääkaupunkiin, joten ajankäytön ja voimavarojenkin kannalta on hyvä, että toiminta sijoitetaan lähemmäs yhteistyökumppaneita, kuten ministeriöitä.” ”CMC ei ole myöskään käyttänyt opiston harjoitusaluetta siten kuin aikaisemmin ajateltiin, vaan harjoituspaikat ovat löytyneet muun muassa Santahaminasta Helsingistä.” Mykkänen ymmärtää, että ratkaisu on aluepoliittisesti arka asia, ja siksikin hän halusi julkistaa asiat yhtä aikaa. Kustannusvertailu on tekemättä Helsingin kaupungin 46 vuotta ylläpitämän pelastajakoulutuksen toteuttaminen maakuntauudistuksen jälkeen Kuopiossa yllätti helsinkiläiset. Hän kysyy myös, missä on yhteenveto työryhmän työstä, jossa käsiteltiin sisäministeriön pelastusosaston johdolla yhdessä Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun kanssa koulutuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Ratkaisun myötä edellytykset Pelastusopiston voimavarojen lisäämiseksi paranevat
Vuosi sitten juhlittiin 45-vuotiasta Helsingin Pelastuskoulua, jossa silloinen sisäministeri Paula Risikko lupasi Helsingin pelastajakoulutuksen jatkuvan maakuntalaitoksessakin. Harmillinen ratkaisu Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki pitää ratkaisua harmillisena tulevan Uudenmaan maakunnan pelastuslaitoksen kannalta. Juhlimassa olivat koulun perustaja, entinen pelastuskomentaja Rainer Alho (vas.), SPALin johtaja Kim Nikula, Helsingin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, pelastuskomentaja Simo Weckstén, ministeri Risikko, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sekä kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.).. ”Pelastusopistosta toimitettu aineisto mukaan lukien olemme koonneet ministerin pyynnöstä taustamateriaalin, jonka perusteella ministeri on ratkaisunsa tehnyt.” Virkamiesvalmistelu jatkuu edelleen, sillä nyt pitää saada tarkentavat kustannuslaskelmat siitä, kuinka paljon Pelastusopisto tarvitsee talousarvioon esitettävää rahaa. ”Pelastuskoulun oppilaat ovat toimineet Helsingissä myös kesäsijaisina. Tarvittaisiin ministeriön päätös ja ohjeistus siitä, että Helsingin tekemä tai sen kaltainen arvioiva valvontamenettely tulee kaikkien laitosten tehtäväksi.” Valmistelu jatkuu Sisäministeriön pelastusosastolla kokoonnuttiin viime vuonna pelastusylijohtajan johdolla Pelastusopiston ja Pelastuskoulun edustajien kanssa. On vaikea houkutella ruuhka-Suomen alueelta koulutukseen menijöitä ja oma haasteensa on myös ruotsinkielinen koulutus.” Teksti ja kuva: Esa Aalto . Sovittiin, että oppilaitosten edustajat selvittävät koulutuksen tulevaisuutta muun muassa eri kustannusvaihtoehtoja tarkastelemalla. Vastuu pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta kuuluu lainsäädännön mukaan vuodesta 2020 yksin valtion vastuulle. "Oppilaitoksille annettiin toimeksi selvittää taustoja”, kokoontumisessa mukana ollut lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sanoo. Valtion on tässä tilanteessa pitänyt tehdä ratkaisu, miten se tulevaisuudessa järjestää pelastusalan koulutuksen ja opistossa tehtyjen eri kustannusvaihtoehtojen ja myös toiminnallisten seikkojen perustella sisäministeri päätyi keskittämään koulutuksen Kuopioon. ”Paras ratkaisu olisi ollut, että koulutus olisi voitu järjestää maakunnan tuottamana.” Ihamäki kantaa huolta siitä, miten Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa huolehditaan jatkossa sijaisten rekrytointi, koska tarve on jopa parille sadalle sijaiselle. Kaupungilla ei ole vuodesta 2020 roolia pelastustoimen järjestäjänä eikä tuottajana. Kättö muistuttaa, että mitään ei olla siirtämässä minnekään, sillä Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu lakkaa toimimasta, kun maakunnasta tulee pelastustoimen järjestäjä. Kun Suomi keskittyy väestöltään Uudellemaalle, mutta alan koulutus muualle, voi edessä olla rekrytointiongelmia.” Ihamäki kehuu Pelastusopiston antamaa koulutusta hyväksi. ”Harmillista on maantieteellinen etäisyys. 3 ·2018 17 vomme, että se otetaan huomioon koulutuksen tulevaisuuden kehittämisessä.” ”Esimerkiksi Helsingin arvioivaan valvontatyöhön antamaa palotarkastajakoulutusta, jota sisältyy myös virkatutkintokoulutuksiin pitäisi toteuttaa valtakunnallisesti
Pienen palon voi sammuttaa myös käsisammuttimella”, kertoo yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta.. 18 3 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS Harvoin näkee näin innokasta porukkaa kuin Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla. Ohutta nihkeää letkua suoTeksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Käsisammuttimet ja sammutinheitteet ovat tehokkaita alkusammutustiedustelussa oikein käytettynä. ”Entiset perusselvitysmallit ovat yhä käytössä. Miten hyvin pystytään hyödyntämään esimerkiksi nousujohtoja korkeissa rakennuksissa ja erityiskohteissa. P elastusopiston yliopettaja Ismo Huttu heittää kysymyksen, että kannattaako aina aluksi keskittyä perusselvityksen tekoon vai olisiko mahdollista käyttää tilanteessa nopeampia ja tehokkaampia selvitysmalleja. ”Letkukelalaitteen selvitys vaatii oman selvitysmallinsa. Käsisammuttimet ja sammutinheitteet saavat kyytiä. ”Perusselvitysmallien rinnalle ollaan ottamassa käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on yhdistetty vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Rakennuspaloa voidaan myös yrittää sammuttaa ja rajoittaa ulkopuolelta muun muassa pistosuihkuputkella tai pistojauheputkella, jos voimavarat perusselvityksen tekemiseen tilanteen alussa eivät riitä.” Letkukelalaitteet – korkeapainesammuttimet ja CAFS – ovat lisääntyneet, joko kevytTäydentävien sammutusmenetelmien kurssilla paljon uutta Selvitysmallit nykyaikaan tai hybridiyksiköihin omana laitteena asennettuna tai sammutusautoihin asennettuina. Tarvittaessa käytetään perusselvitystä, jossa on mukana myös alkusammutustiedustelu. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla tuli monelle uutena asiana. Pelastusryhmän tehtäväjakoa on muutettu siten, että pyritään jo selvitysvaiheessa toimimaan etupainotteisesti käyttäen käsisammuttimia ja savunpoistoa. . Tilanteessa voidaan myös jouhevasti siirtyä tekemään perusselvitystä koko miehistöllä ja unohtaa käsisammuttimet, jos tilanne sitä vaatii
Korkeapainesammuttimet ovat yleistyneet. Kaikentyyppisissä rakennuspaloissa pelastuslaitokset käyttivät alkusammutinta 222 rakennuspalossa. Näistä 60 prosenttia sammui alkusammutuksella. Osassa vettä käytettiin vain jälkisammutukseen, osassa alkusammutus alkoi lisäaikaa. . . Niistä on iso apu korkeissa ja erityiskohteissa. Selvitysmalleja on testattu ja päivitetty HIKLU-alueella eli Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa sekä Pelastusopiston koulutuksessa projektiin liittyen. Sammutusteho perustuu tukahdutukseen ja jäähdytykseen sekä pyrolyysin katkaisuun vaahdotteen avulla palavilta pinnoilta. Nousujohdot on tärkeää pitää kunnossa ja niiden käyttöä kannattaa harjoitella. Opas tehdään myös sähköisenä versiona videoiden kera. Hankkeen tuotoksena ilmestyy Pelastusopiston julkaisu selvitysmalleista. ”Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut projektissa tiiviisti mukana ja antanut työpanoksensa kehittämällä ja testaamalla selvitysmalleja omassa toimintaympäristössään. Noista 103 kerrasta käytettiin myös vettä 23 tapauksessa. . Tilastoja vuodelta 2017 Pelastuslaitokset ovat asuinrakennuspaloissa käyttäneet 103 kertaa käsisammutinta ja suihkuputkea 751 kertaa. Selvitysmalleista uusi julkaisu Selvitysmalleista on ollut käynnissä Palosuojelurahaston rahoittama projekti Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä. Rakennusten tekniset ratkaisut kannattaa huomioida selvitysmalleissa: esimerkiksi nousujohtojen käyttö, savunpoistoluukut sekä palokunnan hyökkäystiet. – Yliopettaja Ismo Huttu, Pelastusopisto. Se päättyy toukokuussa 2018. Yhteistyöllä homma sujuu. Letkukelalaitteella ohutta, nihkeää letkua on hankala selvittää suoraan kelalta kerrokseen. 3 ·2018 19 raan kelalta kerrokseen on hankala selvittää, jos kerroksia on paljon tai jos selvitysreitti on mutkikas. Niitä voi ja kannattaa myös pelastuslaitosten käyttää, mutta niiden varaan ei kuitenkaan omaa sammutustoimintaa voida perustaa”, Huttu kertoo. . Kodinkonepalo sammui tehokkaasti hirsitalon seinän läpi viedyn pistosuihkuputken avulla. Homma toimii siis kuten uudessa selvitysmallissa perusselvitys alkusammutustiedustelussa > ryhmänjohtaja rientää kohteeseen alkusammuttimilla, muu porukka alkaa tehdä perusselvitystä. Suuremmissa ja julkisissa rakennuksissa pikapaloposti-käsisammutin -yhdistelmäkaapeilla on tehty kiinteä alkusammutuskalustoverkosto käytäville. 20 prosenttia aloitettin alkusammutuksella ja jatkettiin suihkuputkella. Kevyt järjestelmä on helppo asentaa eri ajoneuvoihin
”Omalla asemalla asiaa kehitetään jatkossakin ja hankitaan tehokkaita käsisammuttimia. Seuraava kurssi järjestetään lokakuussa. Aiemmin olin testannut Cobraa ja heittosammutinta. Ainoastaan alun teoriapäivää toivottiin tiivistettävän. Toukokuussa järjestetään myös kurssi Täydentävät sammutusmenetelmät tutuksi päällystölle – sammutustekniikan osaamisen päivitys, jotta päällystö osaa hyödyntää päivitettyjä selvitysmalleja. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Pelastusopiston harjoitusalueella testattiin myös sammutusleikkuri Cobraa. Tarkoituksena on viedä opittua asiaa eteenpäin omassa pelastuslaitoksessa. Tiiviin huonepalon fognail sammutti hyvin.” tusmenetelmät -täydennyskoulutuskurssia. Pilottikurssista keskiuusmaalaisille paloja paloesimiehille kerrottiin laajasti jo Pelastustiedossa 1/2017. Pelastusopistolla järjestetään vuosittain kaksi Täydentävät sammuVille Ala-Kokko toimii asemamestarina Keski-Suomen pelastuslaitoksen Viitasaaren paloasemalla. 20 3 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS . Olen jonkun verran ollut täydentävien sammutusmenetel mien koulutuksissa, mutta asia kiinnostaa edelleen. Huttu sanookin, että teoriaa voidaan pilkkoa ja lähteä nopeammin harjoittelemaan. ”Siellä on kokemusta siitä, miten nousujohdot toimivat tai eivät toimi. Siellä muun muassa Antti Korhonen on työvuoronsa kanssa ollut aktiivinen toimija asiassa. Meillä on käytössä heittosammuttimia.” ”Jauhesammuttimen teho ja palokaasujen sammutusvaikutus yllätti minut täysin. ”Toimin lisäksi SPEKillä savusukelluskurssin pääkouluttajana ja samoin Keski-Suomen pelastuslaitoksella toisena savusukellusja sammutustekniikat -pääkouluttajana. Pelastusopisto videoi nuo selvitysmallit ja editoi koulutusmateriaaliksi. Hänen mukaansa Helsingissä korkeiden rakennusten selvitysmallien kanssa on tehty työtä jo vuosia. Pohjois-Savon pelastuslaitos on myös aktivoitunut uusien selvitysmallien suhteen ja tuonut arvokasta työpanosta projektiin. Jo 1980-luvulta lähtien olen pitänyt käsisammuttimet mukana operatiivisessa toiminnassa”, Arto Latvala kertoo. Myös Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurmanin esitys käsisammuttimista ja litiumakkupalojen sammuttamisesta koettiin hyödylliseksi. Savolaiset ovat myös kehittäneet oman ”patongintekokoneen”, Huttu kertoo. Kokemusta alalta jo lähes 20 vuotta. Kurssipalautteet olivat todella myönteisiä. Palomestari Arto Latvalan kokoama ryhmä teki selvityksiä korkeisiin rakennuksiin, erityskohteisiin sekä selvityksiä letkukelalaitteilla. Viime vuonna pidin kaksi talonpolttoharjoitusta, joissa testattiin fognailin sammutusvaikutusta ulkoapäin seinän läpi poratun reiän kautta. Jauhesammuttimen teho yllätti Ville Ala-Kokko.. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla on hyvä juttu ja sitä aion viedä eteenpäin.” Pääkouluttajana Ala-Kokko jakaa oppia myös muille kouluttajille. ” ”Lähdin tuomaan koko ideaa täydentävistä sammutusmenetelmistä julkisuuteen jo Palopäällystöpäivillä 2011. Helsingissä on käytössä operatiivinen toimintamalli korkeisiin rakennuksiin, jota Markku Ahola on juuri päivittämässä uuteen uskoon: Ohjeita ja menetelmiä toimimiseen korkean rakennuksen tulipalossa (KORAK-OHJE). Päivitetyt selvitysmallit otettiin käyttöön Pelastusopiston tutkinto-opetuksessa vuoden 2018 alusta. Sammutusja pelastustekniikan opettaja Juha Ronkainen korosti huolellisuutta ja työturvallisuutta Cobran käytössä. Ismo Huttu innostui asiasta siinä määrin, että kävin seuraavana syksynä luennoimassa myös Pelastusopistolla