PALOTARKASTAJA näkee nurjankin puolen POHJOIS-KARJALASSA TYÖKALUJA ensihoitajien stressinhallintaan alipäällystökoulutus työelämän tarpeisiin Uudistettu 2/2026 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN. TURUN VANHAN paloaseman kohtalo
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Lopputuloksen pitääkin olla sellainen, jossa pelastuslaitoksen koko henkilöstö tietää ja ymmärtää työturvallisuuteen vaikuttavat sekä sitä parantavat toimenpiteet. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8369 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Sami Nummela Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON JOURNALISTINEN MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Yhtä lailla esimerkiksi altistumisesta tarvittaisiin samanlaista raportointijärjestelmää. Reilun vuoden käynnissä olleen hankkeen aikana on järjestetty joka toinen kuukausi työpajoja, joissa asiasta kiinnostuneet ovat voineet keskustella työturvallisuuden kannalta tärkeistä asioista. 2/2026 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Silloin olisi yhtenäinen käsitys siitä, miten työturvallisuutta voidaan entisestään parantaa. Se ei ole mikään uusi asia, vaan noussut esille erityisesti uhkaja väkivaltatilanteiden yhteydessä. Hyvä työturvallisuus ja työhyvinvointi vaikuttavat myös henkilöstön pitoja vetovoimaan. Sisäministeriö polkaisi hankkeen liikkeelle, kun nykyisen hallituksen ohjelmassa luvattiin turvata riittävä henkilöstö. Samaan aikaan hankkeen työryhmä valmistelee työpajatuotosten perusteella toimenpidesuosituksia. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Työturvallisuushanke on osa sosiaalija terveysministeriön koordinoimaa Hyvän työn ohjelmaa. PÄÄKIRJOITUS Turvallisempaa työtä kaikille 4041 1029 Turvallinen työ on yhteinen asia. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Se kun on keskeistä paljon puhutussa tiedolla johtamisessa.. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Jo hankkeen aikana kahdella pilottialueella testataan työturvallisuutta parantavia asioita. Työturvallisuuden parantamista tavoitellaan kansallisessa hankkeessa, joka kestää tämän vuoden loppuun asti. Ministeriöiden yhteistyöllä olisi varmasti mahdollisuus saada myös pelastustoimen kipeästi kaipaama kansallinen raportointijärjestelmä. Äskettäin tuli voimaan myös tiukempi laki, jolla ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuvaa väkivaltaa sanktioidaan ankarammin. Turvallinen työ on selkärangassa olevaa arkista työtä. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Työpajoissa on tullut voimakkaasti esille kansallisen raportoinnin välttämättömyys
4 Pelastustieto 2/2026 14 Oivaltavaa öljyntorjuntaa hyisissä olosuhteissa K U V A : L A P IN P E L A S T U S L A IT O S
2/2026 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastustoimen ääni kuuluviin 26 Puheenjohtajalta 27 Väestönsuojille oma standardisarja 32 Mirafoni 33 Päijät-Häme luopui yhden hengen yksiköistä 36 Kahvia, kesämies Tötterström! 37 Vuoden ensihoitajat 38 Ensihoidon Kela-korvaukset loppuvat 42 Säädetään stressiä 48 Palotarkastaja näkee myös nurjan puolen 50 Tulityöt 52 Aarne & Dave 58 Laadukasta ensihoitoa 60 Opinnäytteitä 62 Turun keskuspaloaseman kohtalo 68 Ulkomailta 70 Lintusperspektiivistä 71 Ehdota Vuoden Palomiestä 72 Dessa gillar jag: Torbjörn Lindström 73 Arkistojen aarteita 74 Pelastustieto.fi & Roger-sarjis 44 Parempaa työturvallisuutta pelastusalalle 40 Psykososiaalinen turvallisuus Uudellamaalla 28 Alipäällystölle uudenlainen koulutus 7 Satavuotias Vihdin VPK uskoo tulevaan K U V A : T A S A V A LL A N P R E S ID E N T IN K A N S LI A 54 Maailmankuulun väestönsuojan esittelijät
Interschutz on johtava kansainvälinen pelastusalan, pa lotoimen ja väestönsuojelun ammattilaistapahtuma. 6 Pelastustieto 2/2026 TAPAHTUMA Alan suurtapahtuma kesäkuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Päivä Paloasemalla 9.5. > Live-demot ja konkreettiset esimerkit pelastusjärjestelmistä. Sään ääri-ilmiöt ja kriisit korostavat toimivan tilannekuvan, yhteensopivien järjestelmien ja luotettavan viestinnän merkitystä. • Tilannekeskuskoulutus IV 31.8.26–4.6.27 PeO/Teams NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Nuohoojan työn perusteet 31.8.–3.9. Masku PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Hymyilevän Motoristin Kevätpäivät 9.5. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.). Peurunka, Laukaa ENSIHOITOALA emergencymedicinecamp.org • Hanko Emergency Medicine Camp 19.–22.5 Interschutz-messut järjestetään Saksan Hannoverissa 1.–6. Messujen yhteydessä järjestettävä FEU Leadership -konferenssi 3.– 4.6. Pelastusala kohtaa kasvavia haasteita: väestön ikääntyminen, henkilöstöpula ja monimutkaistuvat kriisitilanteet lisäävät palvelujen kuormitusta. Interschutz vastaa näihin haasteisiin esittelemällä alan uusimmat ratkaisut – pelastusja ensihoitokalustosta lääkintäteknologiaan sekä digitaalisiin järjestelmiin. Mukana ovat muun muassa Bronto Skylift, Esteri Group, ICEYE, Juha Snell, Marine Alutech, Sagamed, Saurus, SAVOX Communications ja Vema Lift. • Hallityyppisten laajojen kohteiden palot -kurssi 10.–11.6. KymiRing, Iitti • Palokuntien SM 23.5. Se kokoaa yhteen päätöksentekijät, viranomaiset, valmistajat ja asiantuntijat. • Kansallinen sortumapelastusseminaari 26.–27.5. Nämä parantavat operatiivista tehokkuutta ja varmistavat toimintavarmuuden vaativissakin tilanteissa. Masku • Palokuntanaisten tietoja taitokilpailu SM-Iines 13.7. Teemana on “Safeguarding Tomorrow” – tulevaisuuden turvallisuuden varmistaminen. Pori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Alueellisen varautumisen yhteistyöseminaari 20.–21.5. Lisätietoja: www.interschutz.de/en 76 prosentissa prosentissa tammi–maaliskuun kerrostalopaloista oli toimiva palovaroitin. > Verkostoituminen: kansainväliset asiantuntijat, viranomaiset ja päättäjät samassa tapahtumassa. > Ajankohtaisia näkemyksiä pelastusalan kehityksestä ja tulevaisuuden tarpeista. kokoaa yhteen yli 350 eurooppalaista pelastusalan johtajaa sekä EUja Nato-toimijoita keskustelemaan tulevaisuuden turvallisuusratkaisuista ja strategisista kehityssuunnista. paloasemat ympäri Suomea • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2030 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • HÄLY 2026 kv. Miksi kannattaa osallistua. Viime vuonna vastaavaan aikaan osuus oli 61 prosenttia ja edellisenä vuonna 52 prosenttia. kesäkuuta. Turku • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 29.–30.9. palokuntanuorten leiri 11.–17.7
Kymmenen vuotta sitten niitäkin oli melkein satakunta. Turvallisuusviestinnässä on helppo saada väkeä kalustoesittelyihin tai kansalaisten kohtaamiseen. Hyvinvointialue on rakentamassa tulevaisuudessa meille uusia tiloja. LI ” Koirakot harjoittelevat kurssilla toimintaa poikkeusoloja varten sekä viranomaisten tukemiseen etsintätehtävissä. Suurin haaste ovat päivälähdöt ja työnantajien suhtautuminen. Ville Leinonen 2.4. LI K U V A : M E R JA H E LA N D E R Kun Vihdin VPK saapuu tehtävälle, autossa voi olla rakennusalan ammattilaisia, kiinteistönhoitajia, kunnossapidon ammattilaisia tai vaikka raskaan kaluston kuljettajia. ”Pelastuspuolen tehtäviä meillä on noin 90–120, ensivasteita nykyään alle kymmenen vuoteen. ”Tämä on meiltä lähtöisin olevan Juulia Salmisen kouluprojekti, kun hän opiskeli ensihoitajaksi.” Aktiivisen nuoriso-osaston harjoituksille ja leireille palokunta on antanut täyden taustatuen jo vuosia. @ensihoitoalan_liitto 2.4. Keskustelun ohessa voi muistuttaa palovaroittimista tai omakotiasujia talon näkyvästä numeroinnista. Tärkeää on myös yhteistyö naapuripalokuntien kanssa ja alueellinen nuorisotyö leirien ja kilpailujen muodossa. ”Nuorten pahoinvointi on kasvanut. Turvallisuusviestintä näin tarkkaavaisille ja innokkaille kuulijoille on erityisen palkitsevaa! Antti Pekko Puhakka 9.4. LI ” Akkupalo on usein nopeampi ja rajumpi kuin tavallinen palo. Toivotaan, että puhdas paloasema -konsepti toteutuisi, samoin hyvät tilat hälytysja nuoriso-osastoille.” ”Tulevaisuus näyttää positiiviselta. Tehtäviä on laidasta laitaan. SPEK 7.4. Länsi-Uuudenmaan pelastuslaitos 7.4. Osaamista kannattaisi hyödyntää tehtävillä”, sanoo palokunnan päällikkö Janne Mäenpää. Muutaman vuoden takaa mieleen on jäänyt maastopalo, jossa lähin sammutusreitti salaman sytyttämälle alueelle lähti oman kotipaikan pihalta.” Palokunta pyrkii aika ajoin saamaan jäseniä täydentäville kursseille, jotta viikkoharjoituksiin löytyisi uusia toimintatapoja. ”Nykyiset tilamme on rakennettu 1938. Sitä on myös erittäin vaikea sammuttaa. 2/2026 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva osaaminen käyttöön ” Resilienssiammattilaiset voisivat puntaroida, onko jatkuva drooniasian käsittely eduksi vai haitaksi. Satavuotiasta palokuntaa juhlittiin maalis–huhtikuussa nuoriso-osaston 24h-harjoituksella, kylätapahtumalla ja kutsuvierasjuhlalla. FB ” Otaniemen varsinaisen uuden paloaseman rakennustyöt alkavat tänä vuonna. ”Sopimuspalokuntalaisten siviiliammateista löytyy paljon tietotaitoa. Näin voisi myös ehkäistä nuorten sytyttämiä pikkupaloja, kun tietoisuus riskeistä kasvaa”, Mäenpää uskoo. IG ” Paloautolla leikkipuistoon. MPK 2.4. Alaja yläkouluikäisten turvallisuuskasvatusta pitäisi lisätä, jotta arjen turvallisuustaidot kasvaisivat. Tulevassa FireFit-testauksessa tason 2 saavuttaminen ei ole mahdotonta normaalilla peruskunnolla – se voi olla positiivinen motivaattori tehdä pieniä arjen muutoksia.” Kimmo Kaisto Auttamisen halu on Vihdin VPK:ssa korkea, ja osaamista kehitetään koko ajan. Nuorisosta on nousemassa paljon uusia vanhempien rinnalle. FB ” Ensihoidon ja pelastustoimen työn haittaaminen ei ole hyväksyttävää — se on rikos. Siinä syntyy erittäin myrkyllistä savua ja kaasuja. Koko palokunnassa on satakunta jäsentä, hälytysosastossa noin 30.. Palokunnat tarjoavat matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Ensimmäisenä Suomessa uusi asema rakenne taan osaksi asuinkerrostaloa. Keväisin ja syksyisin harjoitellaan lisäksi Metropolian valmistuvien amk-ensihoita jien kanssa monipotilastilanteita
Tutustumme paremmin toisiimme, jotta pystymme samanlaiseen toimintaan riippumatta siitä, kenen kanssa teemme töitä. Päivystys siirtyi paikalliselta lääkäriyksiköltä FinnHEMSille. 3 Harjoitukset ovat meillä yleisiä, mutta on suuri merkitys päästä nostureihin, koska niitä ei ole itsellämme käytössä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Juhani Carlson Yle 7.4. Ruiskumestari Viljami Lehtonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta Turun Sanomat 7.4. Valmisteltavaa on vielä paljon, mutta olemme turvallisessa lähtöpisteessä. 1 Pelastuslaitos ei myöskään ole jakanut drooneihin liittyvää ohjeistusta alueen asukkaiden koteihin. Jännitin, että olisi ollut asioita, joita emme osanneet huomioida. Kerro H-hetkestä Oli sovittu, että kello 13 tapahtuu vaihto. #jäppilänvpk #jäppilä #sopimuspalokunta #maastopalo K U V A : M A T T I M A R K K A N E N K U V A : M A R K O S O R S A FinnHEMS 70 aloitti Uusi FinnHEMS-lääkäriyksikkö aloitti Kouvolan Utissa 7.1.2026. Mitä seuraavaksi. Pelastuslaitos oli täystyöllistetty lauantain aikana maastopalojen sammuttamisten takia. 2 Maa on nyt kuiva ja tuli voi levitä nopeasti. Oli hyväksyttävä, että kaikki ei valmistu aloitukseen. Asioita pitää kerrata, jotta osamme ne unissammekin.. Toiminta on turvallista ja potilaat saavat avun. 8 Pelastustieto 2/2026 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Päivystävä palomestari Mikko Kivelä PohjoisPohjanmaan pelastus lai tokselta Yle 5.4. Työkuormaa oli paljon. Hiomme toimintaamme paremmaksi. Pystyimme vastaamaan tarpeeseen, minkä takia olemme täällä. Vaihtohetkeen oli satsattu, paikalla oli paljon väkeä. Simo Tukia valittiin vastuuensihoitajaksi. POIMINNAT @jappilanvpk Vuodenaika se osaa yllättää ja kävimmekin jo näin maaliskuussa hoitamassa vuoden ensimmäisen maastopalotehtävän. Paikoitellen maasto on jo hyvin kuivaa ja tulenarkaa, joten huomioithan ympäristön mikäli olet tekemässä avotulta. Sellaisia ei tullut. Miten valmistelu sujui
Asiaa on syytä tarkastella uudelleen, sillä päätös säädösvalmistelusta on kuitenkin aina poliittinen.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Ilkka Luoma 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Öljyvahinkotehtävät lisääntyvät vähitellen Pohjavesialueella Ei pohjavesialueella. fi/handle/10024/194388. Tutkimusraportti: www.doria. Kyse oli teknisestä päivityksestä, johon tarve oli syntynyt kolmesta viime vuosien aikana annetusta ohjeesta. Oma kantani on se, että kyseessä on niin merkittävä asia, että siitä on tarpeen antaa asetus. Miksi päivitettyä ohjetta ei annettukaan, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Öljyvahinkotehtävät lisääntyvät vähitellen Selvitys: hyvää CBRN-osaamista, laitteisto vaihtelee Pelastusopiston toteuttamassa CBRN-yhteensopivuusselvityksessä kartoitettiin pelastuslaitosten ja eräiden turvallisuusviranomaisten laiteja materiaalikantaa sekä miten ne toimivat yhteen Suomessa hallinnoitavan rescEU CBRN -valmiusvaraston laitteiden ja ma teriaalien kanssa. Ohjeen päivitys jakoi kentän mielipiteitä, mutta myös poliittisen paineen jälkeen uudistettua ohjetta ei annettu. Valmistellaanko toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä nyt asetusta. ”Kyllä. Öljyvahinkotehtävistä 9 prosentissa tapahtumapaikka on vesistö. Sisäministeriössä valmisteltua ohjetta pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä ei lausuntojen jälkeen julkaistu. ”Ei enää tämän hallituksen aikana, sillä siihen aikatauluun valmistelu ei sovi, mutta mahdollisesti seuraavalla.” Miksi tarvitaan asetus. ”Nykyisessä laissa on mahdollisuus antaa asetus. Selvityksen mukaan kaikilla suomalaisilla viranomaisilla on korkean tason CBRN-osaamista, mutta se vaihtelee tehtävittäin ja alueittain. Ohje koskettaa sekä päätoimista että vapaaehtoista pelastustoimen henkilöstöä. Näistä vähän yli puolet tapahtuu meri alueilla. CBRN-valmiusvaraston materiaaleilla ja kalustolla varaudutaan biologisten (B), kemiallisten (C), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin ja onnettomuuksiin. ”Lausuntojen perusteella oli ilmeistä, että kyseessä on teknistä tarkistusta laajempi kokonaisuus”. AJASSA TILASTO Öljyvahinkotehtävät lisääntyvät keskimäärin 55 tehtävällä vuodessa. Viime vuonna tehtäviä oli noin 3300, kun 20 vuotta sitten niitä oli noin 2600. Tehtävistä noin 12 prosenttia tapahtuu pohjavesialueilla vuosittain. 2/2026 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Valmistellaanko henkilöstön toimintakyvystä asetusta. Voidaan ehkä spekuloida, että kymmenen vuoden takaisen ohjeen antamisen sijaan asia olisi pitänyt hoitaa asetusteitse. Tehtävien ja kunnon eli toimintakyvyn määrittämisessä puututaan muun muassa yksilön kelpoisuuteen työtehtävissä ja siten mahdollisuuksiin työmarkkinoilla.” Olisiko asetus pitänyt antaa jo aiemmin. Putoamisvaarallisella alueella työskentelystä pelastustoimessa annettiin ohje vuonna 2021, pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohje annettiin vuonna 2023 ja ohje tiea lueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä annettiin vuonna 2024. Kalustoa on hankittu pitkän ajan kuluessa, joten viranomaisilla on käytössään huomattavan monia eri mallisia laitteita samaan tarkoitukseen. Myös Työterveyslaitoksella ja Pelastusopistossa valmistunut uusi tutkimustieto antoi sysäyksen ohjeen päivittämiselle
huhtikuuta 2026. PELASTUSALAN MAAILMA 33°53’9 P 35° 28’ 6 I Palomiehet yrittävät sammuttaa palavaa kerrostaloa, johon osui Israelin ilmaisku Beirutissa, Libanonissa 8. Kuva: AP/ Lehtikuva.
Ihmisten turvallisuuteen liittyvien asioiden ei pitäisi ollakaan poliittisesti värittyneitä. Hyvä, ilmainen ja yhteiskunnalle merkityksellinen harrastus on taloudellisesti haastavassa ajassa monelle perheelle varteenotettava vaihtoehto. ”Olen kysyttäessä saanut sisäministeriltä useasti vastauksen, ettei mitään sellaista tehdä, mikä vaarantaa toimintaa. ”25-vuotiaalla liitollamme on koko olemassaolonsa ajan ollut vahva rooli tuoda esille kentän ääntä. Pelastusalalla ja myös viranomaisten välillä tarvitaan voimakkaampaa vuoropuhelua.” Werning sanoo, että valitettavasti pelastustoimen ääni kuuluu heikosti myös päätöksenteossa. Olin hämmästynyt, miten näin tärkeä sisäisen turvallisuuden toimija todetaan vain muutamassa lauseessa.” Werning on hallintovaliokunnan jäsenenä ollut käsittelemässä selontekoa. Liiton juhlaseminaarissa hän toivoi keskustelua siitä, olisiko jotain pelastustoimen tehtäviä mahdollista huomioida osana puolustuksen kokonaisuutta. Esimerkiksi Ukrainassa pelastustoimi tekee rauniopelastamista ja osallistuu raivaustehtäviin sekä siviilien evakuointeihin.” ”Meillä voitaisiin rahoittaa räätälöityä koulutusta ja harjoittelua, jotta varmistetaan riittävä osaaminen poikkeusoloissa. 12 Pelastustieto 2/2026 Ääni kuuluviin Suomen Sopimuspalokuntien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Werning (sd.) toivoisi pelastusalalta voimakkaampaa ääntä ja hän kuulisi sitä mielellään myös pelastusylijohtajalta. Pelastustoimea ei nähdä yhtä vahvana turvallisuustoimijana kuin muita sisäisen turvallisuuden viranomaisia.” Paula Werning peräänkuuluttaa voimakkaampaa johtajuutta ja rohkeutta tuoda esille kentän ääntä. Hyvän harrastuksen avulla nuoret pidetään myös poissa pahanteosta.” VAIN MUUTAMA LAUSE SELONTEOSSA Nykyisessä hallitusohjelmassa luvataan turvata sopimuspalokuntien toiminta. Voidaanko tätä hyödyntää pelastustoimen tuottamissa, puolustusta tukevissa toiminnoissa. Ryhmässä on edustus jokaisesta eduskuntaryhmästä ja siellä käsitellään säännöllisesti pelastustoimen ajankohtaisista asioita. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Elise Laukkanen ja Esa Aalto AJASSA Enemmän päättäjiä, jotka tuntevat pelastustoimea. Sopimuspalokuntien Liitto on perustanut parlamentaarisen yt-ryhmän eduskuntaan. ”Näen välttämättömäksi, että pelastustoimen kokonaisuutta sisäisen turvallisuuden selonteossa vahvistetaan valiokuntakäsittelyssä, kuten asiantuntijakuulemisissa on noussut esille.” Vaikka hallitusohjelmassa sopimuspalokuntatoiminta nostetaan esille arvostaen, on käytäntö hänen mielestään jotain muuta. Tämä on Paula Werningin mielestä kovin ympäripyöreää eikä se näy hallituksenkaan toiminnassa. ”Se on hyödyllinen foorumi. ”Kun tarkoitus on nostaa puolustuksen määräraha viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, siitä puolitoista prosenttia jää muuhun kuin kovaan puolustukseen. ”V alitettavasti pelastustoimi jää esimerkiksi rahoituskeskusteluissa taka-alalle. ”Pelastustoimessa tarvitaan koulutusta varautumisen suhteen ja poikkeusoloja silmällä pitäen. Palokuntatoiminnalla on merkitys sisäisen turvallisuuden kokonaisuudessa, mutta myös yhteiskunnallisesti esimerkiksi nuorisotoiminnan vuoksi. ”Juhlapuheissa pelastustoimea arvostetaan, mutta se ei näy käytännön toimenpiteissä.” Werning pitää hyvänä järjestöjen välistä yhteistyötä ja esimerkiksi yhteisten vaalitavoitteiden tekemistä. Siitä hyvänä esimerkkinä oli valmisteltu uusi ohje pelastustoimen henkilöstön toimintakyvystä. Sen avulla varmistetaan, että jokainen tietää paikkansa ja mitä heiltä vaaditaan. Nyt on oikea aika varautumiselle”. Ne ovat asioita, jotka koskettavat kaikkia, ja ne pitää laittaa kuntoon.” Hän sanoo, että suhtautuminen sopimuspalokuntiin on yleensä myönteistä. ”Pelastustoimen osuus jäi olemattomaksi myös viimeisimmässä sisäisen turvallisuuden selonteossa
Nyt on edunvalvonta taas käynnistynyt, sillä hän kertoo kuulleensa vihiä siitä, että asiasta valmisteltaisiin asetusta. Ensin tutkitaan, ettei hutkita. 2/2026 Pelastustieto 13 AJASSA kentällä. ”Se auttaa myös päätöksenteossa hyvinvointialueilla. Tärkeä asia on työrauhan säilyminen kentällä.” Eniten Paula Werning toivoo, että eri tasoilla tulisi enemmän päättäjiä, jotka tuntevat pelastustoimea. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta. ”Arvostukseni sopimuspalokunnissa toimivia kohtaan on entistä vahvempaa. Silloin pitää pystyä perustelemaan, miksi palokunnan sijainti lähipalveluna voi olla kriittisempi kuin vaikkapa se, jos hammaslääkärille pitää mennä hieman kauemmas.” Hän painottaa, että kaikkia tekijöitä tarvitaan pelastustoimessa. ”Ammattilaisten ohella kolmas sektori on tärkeä toimivalle kokonaisuudelle.” Werningillä on menossa toinen kaksivuotiskausi Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajana. Valmistelutyössä unohdettiin maalaisjärki”, hän painottaa. Soten ja pelastuksen tarpeet voivat joutua arvioitaviksi vastakkain. Ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Koivunen ja sihteeri Jaakko Pukkinen kertovat, miksi liitto perustettiin. Katso video herrojen haastattelusta Pelastustiedon sosiaalisen median kanavilta. Pelastustoimen järjestelmän muutos on niin iso asia, että sitä ei pidä tehdä hutiloiden. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka muisti 25-vuotiasta liittoa 50-vuotiaan pelastusosaston standaarilla. Lopputulos esimerkiksi ohjeen osalta oli vaarassa olla aivan toisenlainen. Päätöstä vaille valmis ohje, joka ei perustunut tarpeisiin, olisi lisännyt kustannuksia pelastuslaitoksissa ja vaarantanut sopimuspalokuntien verkoston toimivuuden merkittävänä osana koko pelastustoimen kokonaisuutta.” Hän myöntää, että poliittista painetta pantiin likoon, jotta ohjeen valmistelu lopetettiin. ”Sopimuspalokuntien Liitto ei ota tässä vaiheessa tähän kantaa, mutta tilanteen kehittymistä seurataan, ja asiaa käsitellään ajallaan myös liiton hallituksessa. Herääkin kysymys, kuka johtaa pelastustoimea ministeriössä. Paula Werning korostaa, että sopimuspalokuntien toiminta turvataan hyvällä koulutuksella. Siksi Pelastusopistolla pitää olla mahdollisuus järjestää riittävästi eritasoista koulutusta. He ovat tärkeä voimavara erityisesti haja-asutusalueilla ja pohjoisosissa maata”, Paula Werning huomauttaa. Sen ottivat vastaan toiminnanjohtaja Ari Maskonen ja puheenjohtaja Paula Werning.. EI KANTAA VALTIOLLISTAMISEEN Pelastustoimen järjestelmään hän ei halua ottaa kantaa, mutta toteaa alan edustajien kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, ettei nopeita muutoksia tehtäisi. Olen saanut tutustua moniin toiminnassa mukana oleviin henkilöihin, ja he tekevät arvokasta työtä. ”Toivon kovasti, että nyt viimeistään kuultaisiin aidosti kenttää eikä tehtäisi arjesta vieraantuneita päätöksiä.” ”Jokaisella toiminnassa mukana olevalla pitää olla asianmukainen kuntotaso, mutta erilaisten tehtävien mukaisesti. Hän muistuttaa myös rahoituksen riittävyydestä ja toivoo, että Palosuojelurahasto alan tärkeänä rahoittajana ymmärtää jatkossakin sopimuspalokuntatoiminnan merkityksen – eikä jakoperusteita muuteta ainakaan siten, että sopimuspalokunnat siitä kärsisivät
14 Pelastustieto 2/2026 HÄLYTYSILMOITUS 14 Pelastustieto 2/2026 Helmi kuinen keli oli raaka, elohopeapatsas pysytteli sinnikkäästi 20 pakkasasteen alapuolella.
2/2026 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS 12.2.2026 kello 3.26 Öljyvahinko vesistössä, suuri Ajoksen satama, Kemi Öljyntorjuntaa raa’assa kelissä Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari sekä Kemin ja Tornion pelastusyksiköt hälytettiin keskellä yötä Kemissä olevaan Ajoksen satamaan. Ennakkotietojen mukaan 20000 litraa kevyttä polttoöljyä oli valunut satama-altaaseen. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Lapin pelastuslaitos 2/2026 Pelastustieto 15
Polttoöljy oli tulvinut kannella olevasta ylitäyttöputkesta satama-altaaseen. Apuun hälytettiin asiantuntija toiselta puolelta Suomea. ERIKOINEN ASETELMA Satamassa paukkui 25 asteen pakkanen. Aluksessa kiinteästi olevasta varastosäiliöstä oli pumpattu kevyttä polttoöljyä aluksen päiväsäiliöön. Lähtiessään hän keskusteli Rovaniemellä päivystäneen palomestarin kanssa, joka pyysi kartoittamaan, mitä vahinkopaikalla voitaisiin pelastuslaitoksen kalustolla tehdä. 16 Pelastustieto 2/2026 HÄLYTYSILMOITUS Uudenlainen tilanne – oli pakko soveltaa Öljyn kerääminen satama-altaasta ei ollut palomiehille tavanomainen tehtävä. E nnakkotiedot kertoivat, että 20 kuutiota kevyttä polttoöljyä oli valunut varastosäiliöstä Ajoksen satama-altaaseen. ”Ajattelin, että mistä ihmeestä se on mennyt sinne. Tiesimme, että kilometrin päässä oli pelastuslaitoksen öljyntorjunta-asema, jossa on öljyntorjuntakalustoa saatavilla”, Marko Silvola sanoo. Paikalle hälytettiin myös Kemissä kotivarallaolossa päivystänyt palomestari Matti Eskonniemi. Tilanteeseen sopivat ratkaisut syntyivät paikan päällä. Kevyttä polttoöljyä oli vuotanut runsaasti satama-altaan sulaan veteen, jonka pinta oli 4–5 metriä laituritasoa alempana. Sula-aluetta reunusti paksu murrettu jääkerros, jonka päällä ei voinut työskennellä. ”Ajattelimme maakrapuina, että varastosäiliön täytyy olla maalla.” PUNAISENAAN POLTTOÖLJYSTÄ ”Satamalaiturilta näimme heti, että meressä on reilusti polttoöljyä. Satama-alueella selvisi, että kyseessä oli laiturissa olevassa aluksessa tapahtunut ylitäyttö. ”Pähkäilimme palomestarin (Matti Eskonniemi) ja Tornion pelastusyksikön johtajan ( Juha-Pekka Ollilan) kanssa, mitä voisimme tehdä. Vuotoa ei enää ollut, tilanne oli rauSatamanosturin kuljettaja oli öljyntorjunnassa isossa roolissa operoidessaan monin eri tavoin viisi kuutiota vetävällä kauhalla.. Siinä on öljysatamakin, mutta tehtävä paikantui kuivasataman puolelle”, Kemin paloasemalta hälytetyn pelastusyksikön esimiehenä työskennellyt ylipalomies Marko Silvola kertoo. Satama-altaan murretun jään ympäröimä jäistä vapaa alue oli arviolta noin 30 × 100 metriä, ja se oli ihan punaisenaan polttoöljystä”, Marko Silvola sanoo
DRONE ILMAAN Tilannekuvaa muodostettiin dronen avul la. Tästä kiinnostuu media, kansa ja ympäristöihmiset. LAIVALIIKENNE SEIS Paikalle tulivat myös Rajavartiolaitoksen ja poliisin partiot, jotka haastattelivat onnettomuusaluksen päälliköt. ”Tapahtuma oli erikoinen ja olosuhteet haastavat. Meressä on tällainen öljymäärä. Isoimmat torjuntavälineet ja -toimet voitiin aloittaa vasta aamulla, kun ihmiset tulivat töihin”, Matti Eskonniemi sanoo. Piti istahtaa alas ja miettiä, että mihin pitäisi oikeastaan edes ruveta. ”Tsuumattiin tilannekuvaa ja saatiin selville, että punainen polttoöljy rajoittui jäästä vapaalle alueelle”, Marko Silvola sanoo. Jotakin oli ruvettava tekemään ensiavuksi.. Pimeästä ajanjaksosta huolimatta se onnistui hyvin, sillä satamassa oli hyvä valaistus. Varmoja ei kuitenkaan voitu olla, pääseekö öljy leviämään ahtojään alla. Tilanteen vakavuus iski silmiin. Tämä on hoidettava laadukkaasti kotiin. Matti Eskonniemi sopi Rovaniemellä päivystävän palomestarin kanssa työnjaosta, Eskonniemi hoitaisi tiedottamisen paikallisella tasolla ja Rovaniemen palomestari kansallisesti. Paksu murrettu jääkerros muodosti valuma-alueelle luonnon oman puomin ja vaikutti rajoittavan polttoöljyn leviämistä. Otimme yhteyttä asiantuntijaan”, Matti Eskonniemi sanoo. ”Jotakin oli ruvettava tekemään ensiavuksi. 2/2026 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS hallinen, ja seuraavat siirrot tuli miettiä huolella ja kiireettä. Kova pakkanenkaan ei dronea haitannut
”Illalla lopetettiin, koska laitteet jääYlipalomies Marko Silvola (vas.) työskenteli Ajoksen satamassa kaikkina päivinä, jolloin pelastuslaitos teki öljyntorjuntaa. ”Olennainen asia näissä tilanteissa on motivoida porukka. Imuautolla saatiin ensivaiheessa imettyä 11000 litraa vesiöljyseosta, jossa puhdasta kevyttä polttoöljyä oli noin 4–5 kuutiota. ASIANTUNTIJA PAIKALLE Porvoossa asuva öljyntorjunnan konkari Juha Muhonen oli jo aamun tunteina ehtinyt arvioida tilannetta Matti Eskonniemelle. ”Otimme yhteyttä asiantuntijaan (Juha Muhonen) heti aamuntunteina. 18 Pelastustieto 2/2026 HÄLYTYSILMOITUS Ensimmäisenä toimenpiteenä paikalle tilattiin imuauto, joka alkaisi imeä veden pinnalla ja jään päällä ollutta öljyä talteen. Sen jälkeen pelastuslaitoksen miehitys satamassa oli jo ehtinyt vaihtua. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja satamahinaajan henkilöstö oli laskenut, että veteen päässyttä kevyttä polttoöljyä ei ehkä ollutkaan 20 kuutiota, vaan todennäköisesti määrä asettuisi 6–10 kuution väliin. ”Näihin tilanteisiin pitää päästä heti alkuun, sain ennakkotiedot määristä. Selitin hänelle faktat ja ongelman. Harjakeräimiä oli jo ryhdytty selvittämään. Hänen mukaansa on olennaista, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. ”PITI TEHDÄ PITKÄÄ PÄIVÄÄ” Asiantuntija Juha Muhonen oli saapunut paikalle. Oli pitkä ajomatka ja hyvää aikaa miettiä”, Juha Muhonen sanoo. Marko Silvola jäi ylitöihin ja vei asemalta satamaan varusteita, kuten kertakäyttöisiä suojahaalareita, jotta öljy ei tahri keräämään tulleiden palomiesten haalareita. Paikalla ryhdyttiin valmistelemaan öljyn keräämistä noutamalla torjuntakalustoa sataman varastosta sekä hankkimaan torjuntahenkilöstöä paikalle. Kuva: Janne Kuusela.. Hän kertoi erilaisista torjuntatoimista, mitkä voisivat tulla kysymykseen, mutta ei voinut tilannetta näkemättä opastaa tarkasti”, Matti Eskonniemi sanoo. Satama rajasi laivaliikenteen pois vahinkoalueelta, ja onnettomuusalus määrättiin jäämään laituriin. Palomestari Matti Eskonniemi johti toimintaa tilanteen alkuvaiheessa ensimmäisten tuntien ajan. HAALAREITA KANSALLE Aamukahdeksan työvuoronvaihto ehti tulla ennen imuautoa. ”Vaarana on, että kun tehdään ilman selkeää suunnitelmaa, ongelma saattaa laajentua alkuperäisestä tilanteesta.” Juha Muhosen mukaan öljyntorjuntaa tehdessä on selvitettävä myös kustannuksia – sekä sitä, kuinka paljon sellaista jätettä kerätään, mitä lopulta käsitellään kalliisti, ongelmajätteenä. Tässä tapauksessa kaikki ymmärsivät, että nyt pitää tehdä pitkää päivää ja saada tilanne hallintaan.” Öljyntorjuntaa tehtiin pääosin valoisaan aika. ”Tarvitsimme pelastuslaitoksen harjakerääjien lisäksi höyrytyskalustoa, jolla voitiin pitää harjakeräimet kovassa pakkasessa sulina sekä satamanosturin ja siihen kuljettajan.” Juha Muhonen kiitteli, että Lapin pelastuslaitoksen henkilöresurssit riittivät ja niitä voitiin käyttää koko tehtävän ajan
Ihon suojaus www.teknosafe.fi Katkaise altistumisen ketju. Operointi oli helpompaa, koska se voitiin tehdä pari metriä lähempänä veden pintaa. 2/2026 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS tyivät helpommin, ja pimeä olisi heikentänyt työtuvallisuutta. Pelastajan altistuminen on ketju. Pimeällä toimien emme olisi saaneet tarkoituksenmukaista hyötyä”, Marko Silvola sanoo. Jotta harjakeräimillä voitiin toimia, oli vesi pidettävä avoimena. PAKKANEN VAATI TOIMIA Pakkanen jäädytti nopeasti öljyn alla olevaa vettä. ”Kaikki työ tehtiin 4–5 metriä korkealta laiturilta. ”Emme olleet harjakeräimiä ennen käyttäneet tositilanteessa, mutta Muhosen neuvojen mukaan pojat saivat harjat säädettyä ja saivat ne toimimaan. Palomiehet laskivat harjakeräimet veteen pelastusyksikön nosturilla ja alkoivat kerätä öljyä laiturilla olevaan 1000 litran säiliöön. Marko Silvola tuli kolmantena aamuna sijaistamaan toisen vuoron palomiestä ja sai komennuksen satamaan palomiesten esimieheksi, koska hänellä oli jo kokemusta tilanteesta. Palomiehet työskentelivät kahdessa kuuden tunnin jaksossa. Ihon puhdistus Varusteiden hallinta Tehokas dekontaminaatio Lue lisää. ”Kaikki työt oli tehtävä 4–5 metriä korkealta laiturilta, eikä alas jäälle toinen toistaan suurempien jäänlohkareiden sekaan ollut mitään asiaa”, Juha Muhonen sanoo. Katkeaako se teillä. Lopulta Silvola työskenteli satamassa kaikkina päivinä, kun öljyntorjuntaa tehtiin. Ensimmäisenä päivänä palomiehet olivat päässeet keräämään satamahinaajan kannelta. ”Välillä nostimme harjakeräimiä laiturille ja sulattelimme niitä höyryllä”, Marko Silvola kertoo. Pakkanen koetteli myös harjakeräimiä ja niiden pitkiä imuputkia, jotka pidettiin sulina höyrytyslaitteilla. Öljyn alle muodostunutta jäätä rikottiin satamanosturin kauhalla. ”Silmin näki, kun punainen väri alkoi hävitä veden pinnalta”, Marko Silvola kuvailee. Hallitse kokonaisuus. Ei se mitään ydinfysiikkaa ole, mutta tietty opastus siihen tarvittiin”, Marko Silvola kertoo. HARJAKERÄIMET VETEEN Satamanosturin kuljettaja, höyrytyslaitteita operoivan yrityksen henkilöt sekä palomiehet alkoivat kerätä öljyä asiantuntija Juha Muhosen oheistamana
Se oli hyvä suoritus kaikilta”, Juha Muhonen kiittelee. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos tarjosi apua heti alkuvaiheessa, mutta onnettomuuspaikalla todettiin, että työ saadaan hoidettua Lapin kalustolla ja henkilöstöllä. Pelastusnukke Pro Elite Haavamallit ja Tourniquet trainer Vesija palopelastusnuket 020 331221 03 2606530 Realistiset haavamallit mahdollistavat tehokkaan harjoittelun, liitettävissä keinoverilähteeseen. IMEYTYSPUOMIA ”Viimeisinä päivinä polttoöljyä alkoi olla jo niin vähän, ettei sitä erottanut silmillä”, Marko Silvola kertoo. ”Tästä ei myöskään synny rantojen puhdistustoimenpiteitä, mikä on hankalaa ja kallista. Täydet öljysäiliöt vietiin sataman halliin lämpimään, jossa niistä vielä erottui vettä pohjalle. Aamulla se täytyi osittain murtaa satamanosturin kauhalla, jotta harjakeräimet saatiin toimintaan”, Juha Muhonen sanoo. Satamanosturin kuljettaja laski viiden kuution kauhalla ehjän jään päälle vettä, joka työnsi polttoöljyä avantoon, Juha Muhonen kertoo. Yön aikana jäätä kertyi 3–5 senttiä. Mikäli imeytyspuomi olisi repeytynyt jäädyttyään kiinni jäähän, se olisi lisännyt vahinkoa. Harjakeräimillä ja imuautolla merestä kerättiin noin 7000–7500 litraa polttoöljyä. Öljyntorjuntaa jatkettiin asettamalla imeytyspuomia. Vettä kevyempi öljy nousi säiliössä veden pinnalle ja oli helposti erotettavissa punaisen värinsä takia. ”Kun pakkanen alkoi lauhtua ja tuuli puhalsi avomereltä, sää tuntui vieläkin kylmemmältä”, Marko Silvola kuvailee. ”Tuhannen litran säiliö täyttyi öljystä hitaasti, noin säiliö per päivä”, Marko Silvola arvioi. Pyydä esittely SRP:n koulutusvälineistä Öljyn leviämistä jään alle tuli epäillä koko ajan.. HYVÄ SUORITUS Ajoksen sataman öljyntorjuntatoimet kestivät kuusi päivää, mikä on Juha Muhosen mukaan torjuntatöihin osallistuneelta työryhmältä hyvä suoritus. Satamanosturin kauhalla murrettiin noin 20 × 20 metrin laajuinen avanto, johon harjakeräimet asetettiin. Sekin vesi laskettiin säiliöstä pois. TYÖ OPETTI ”Päivät toistivat itseään. Menetelmä toimi hyvin, mutta sitä ei voitu käyttää pitkään, koska imeytyspuomi jäätyi kiinni jäähän nopeasti”, Marko Silvola kertoo. Jään alla mahdollisesti joutunutta öljyä selvitettiin satamahinaajan potkurivirran avulla. Hengitystiet voidaan varmistaa millä tahansa välineellä nenätai suunielun kautta, nenänieluputken, Igel-/larynx-maskin tai intubaation avulla. Vesi laskettiin säiliön hanasta takaisin satama-altaaseen harjakeräimen eteen. Kulutusta kestävät, laadukkaat nuket vaativaan kenttäkäyttöön. ”Hoksasimme, että harjakerääjille kan nattaa tehdä pienempi avanto, jossa ne voivat toimia pienemmällä alalla”, Marko Silvola sanoo. ”Imeytyspuomin toinen pää kiinnitetiin köydellä laituriin, ja toinen pää vietiin satamanosturilla sulan veden sekä jään reunaan. ”Kun toimitaan jään lähellä, tulee jään alle leviämistä kuitenkin jatkuvasti epäillä”, Juha Muhonen sanoo. Hinaajan potkureilla työnnettiin vettä jäämassan toiselta puolelta kohti vahinkoalueetta. Määrän arvioitiin vastaavan melko tarkasti vuotanutta määrää. Pakkasenkestävää polttoöljyä pakotettiin veden avulla ehjältä jäältä murrettuun avantoon, jossa harjakeräimet tekivät työtään. Avannossa toimivat harjakeräimet pumppasivat vedensekaista polttoöljyä laiturilla olevaan kuution vetävään säiliöön. POTKURIVOIMALLA JÄÄN ALTA Polttoöljyä kerättäessä ei pystytty todentamaan, onko öljyä päässyt leviämään jääpeitteen alle. 20 Pelastustieto 2/2026 HÄLYTYSILMOITUS Kova pakkanen pakotti palomiesten päälle niin paljon vaatteita – kertakäyttöiset suojahaalarit mukaan lukien – että jo liikkuminenkin oli hankalaa. Potkurivirtaa käytettiin kolmesta eri paikasta, mutta jään alta ei paljastunut polttoöljyä. Tämän takia sitä ei voitu käyttää alkuvaiheen kovilla pakkasilla, Juha Muhonen kertoo. Työtä tehdessä huomattiin, että öljyn alle muodostuvasta jäästä on myös hyötyä