56 2 2018 14 .3 . 12 SAMMUTUSVAAHTO pilaa maan ja veden s. PPP2018: terrorismia, työaikaa ja arvoja s. Somesta enemmän irti s.8
Käytössä koeteltu ja huippuunsa hiottu vuodesta 1968. G-1000® Eco www.fjallraven.fi Greenland Half Century Jacket M. Kestävä Mukautuva Ajaton Fjällrävenin oma materiaali. Aivan kuten ensimmäinen Greenland Jacket joskus aikoinaan. Greenland Updated Pitkään luonnossa kulkeneiden klassikkotuotteiden uusi tuleminen vuonna 1966 tehdystä Grönlantiin suuntautuneesta tutkimusretkestä inspiroituneena Fjällrävenin perustaja Åke Nordin päätti kehittää vuorikiipeilyyn sopivan takin. Haimme inspiraatiota Grönlannissa asuvalta uudelta sukupolvelta. Eipä hän tuolloin arvannut, että tästä vaatteesta syntyisi jotain paljon suurempaa: symboli uudelle ruotsalaiselle sukupolvelle, joka nauttii luonnossa liikkumisesta. Seurasimme heistä kahden, Gaben ja Karinan, mukana tutkimusretkelle läpi lumen ja jään, yli vuorten ja jäätiköiden. Tällä sesongilla palasimme Grönlantiin päivittääksemme mallistoa, joka aikoinaan syntyi tästä takista. Toivomme, että uudistettu mallisto kannustaa yhä useampaa lähtemään ulos ja nauttimaan luonnosta sen omilla ehdoilla. Valmistettu kierrätetystä polyesteristä ja luomupuuvillasta
Uuden lainsäädännön vuoksi on pelastustoimelle välttämätöntä olla osa kokonaisuutta, jossa tuotetaan ensihoito. On ymmärrettävää, että mielipiteet tästä vaihtelevat myös sen mukaan, kuka niitä esittää ja mikä on esittäjän intressi. Pelastustoimi keikkuu samassa soteveneessä Kiire tulee. Sen jälkeen aletaan odotella jo vuoden päässä häämöttäviä eduskuntavaaleja. Tässä lehdessä käsitellään pelastustoimen viestintää monesta näkökulmasta. Viestinnän suunnittelija on jatkuvasti tavoitettavissa, mikäli kysyttävää herää. Se antaa pelastustoimelle kasvot ja luo luottamusta. Viimeistään kuumimman kesälomakauden kynnyksellä, 1. Juttujen sanoma on sama: pelastuslaitosten on aika uudistaa viestintäkäytäntöjään. Maakuntalaitoksista suurin uudistus tehdään väkirikkaimmalla Uudellamaalla. Pelastustointa koskeva lainsäädännöllinen uudistus tyssäisi siihen paikkaan. Olisiko tehty turhaa työtä. Hyvinkin todennäköisesti soteja maakuntalait tulevat hyväksytyiksi. 8 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Osaava johtaja, parempi viestintä. heinäkuuta, pitää sosiaalija terveyspalveluiden ja maakuntauudistuksen lait hyväksyä eduskunnassa. Kyllä siinä mielessä, että lakiin kirjattava uudistus palaisi lähtöruutuun. Ei näytä hyvälle, jos valmistelu pelastustoimen kannalta takkuaa. Lokakuussa pitää valita maakuntiin päättäjät ja siksi pitää tietää, mistä ja mitä he päättävät. Toisaalta uudistustyö ei mene koskaan hukkaan. Mutta esimerkiksi selvitysmies Lauri Tarastin esittämä 12 alueen malli kuopattiin kovin nopeasti. Uusi hallitus voi sitten rukata esimerkiksi maakuntia mielensä mukaisiksi. Maakuntauudistus herättää erityisesti risti riitoja. Pelastustoimi keikkuu tässä samassa veneessä. Paljon on siis kiinni johdosta. Poliittiset päätöksentekijät tekevät nyt työnsä. 18 maakunnan joukossa moni muu pelastuslaitos pääsee isännän vaihdon suhteen paljon helpommalla. Samalla hyväksyttäväksi tulevat myös pelastustoimen järjestämislaki ja juuri nyt eduskunnalle annettava pelastuslaki. Etelä-Karjalan pelastuslaitos antaa vastuuta ja vapautta työntekijöilleen. Kaikki tämä koskettaa myös maakuntien tehtäväksi menevää pelastustoimea. Jokainen viestintäkoulutuksessa käynyt henkilö saa itsenäisesti päivittää laitoksen sosiaalista mediaa. Saavutettaisiinko maakuntien vähäisemmällä määrällä parempaa kustannustehokkuutta. Pientä vipinää julkisuuteen tuli, kun yksi kokoomuksen kansanedustajista kertoi julkisesti aikovansa äänestää uudistusta vastaan. Hyvä johtaja jättää menneisyyteen kapulakieliset, juhlalliset tiedotteet, ja antaa työntekijöidensä kohdata kansalaiset sosiaalisessa mediassa. Tällainen notkea toiminta ei onnistu pelastuslaitoksissa, joita johdetaan pelolla, joissa työntekijöihin ei luoteta ja joissa alaisten viestintäyritykset jumittuvat laitoksen kankeisiin rattaisiin. Viestintä vaatii kasvot s. 2 ·2018 3 Pääkirjoitus Maaliskuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Onko 18 maakuntaa sotenkaan kannalta järkevä. Mitä jos maakuntauudistus kaatuisi. Pelastustoimen kannaltahan uudistus ei tunnetusti ole suuri. Perustettu vuonna 1950
(03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 4 2 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Kovia pakkasia ei juuri ollut eikä routaa päässyt syntymään. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Pelastuslaitos otti johtovastuun ja alkoi hoitaa tilannetta vaativana pelastustehtävänä – ilman varsinaista pelastustehtävää. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. s. Kansi Pelastuslaitokset pitävät viestintää tärkeänä osana toimintaansa, mutta siihen ei aina löydy resursseja. 44 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 K uv a: E ne rg ia yh ti ö Lo is te. s.22 Hälytysilmoitus: Kainuun tykkylumet Poliisi voi antaa some-tunnukset konstaapeleille ja Maanpuolustuskorkeakoulu kadeteille, mutta pelastuslaitos ei voi antaa niitä palomiehille. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Moderni ote viestintään ja sosiaalisen median pelisäännöt vaatisivat asiantuntijan kouluttamaan ja opastamaan henkilökuntaa. Kuva: Teemu Heikkilä. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Millaisen viestin se antaa heille?” – Suunnittelija Johanna Franzén viestinnästä. Tykkylunta kertyi puiden oksille ja sähkölinjoille, puut taipuivat ja kaatuivat lumikuormissaan sähkölinjoille. Marraskuussa Kainuussa alkoi sataa runsaasti lunta
Palomies Karri Nieppo viihtyy työssään s.40 Palopäällystöpäivien erikoissivut 12–21.. 2 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Viestintä vaatii kasvot 8 Kainuulaiset sietivät sähkökatkot 34 Kai Mykkänen aloitti sisäministerinä 48 Palovaroitin kannattaa uusia 50 VPK:t ja ensihoitajaopiskelijat harjoittelivat 52 Otsonointi ja pesu puhdistaa 54 Sammutusvaahdot pilaavat maan ja veden 56 IKAT on paloturvallisen kodin asialla 62 Esimiesoppaasta tukea työhyvinvointiin 64 Talousreestä tuunattu maastopelastusreki 66 Pentti Ruuhonen oli käynnistäjä 68 Tätä tutkin: Sprinklerien luotettavuus 70 Keskustelua: AVIt ja lain velvoite 72 Foliohatusta 73 Opinnäytteet 75 Mirafoni 75 Ulkomailta 76 Liian tummaa paahtoa 79 Muistoissa 80 Numerossa 2/2018 KriSu Kahdestoista suuronnettomuusharjoitus Krisu2018K Pelastusopistolla haastoi päällystöja alipäällystöopiskelijat. Hän välittää tietoja sekä tarvittaessa kuvia tilannekeskukseen. s.36 Operaattori on palomestarin oikea käsi KeskiUudellamaalla. Operaattorilla on johtoyksikössä oma työpiste tietokoneineen. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski kävi läpi EUpelastuspalvelumekanismin mukaista avun pyytämistä ja lähettämistä sekä isäntämaatuen järjestämistä
Emme siten ole mukana valmisteluorganisaatiossa. Korkeatasoisesta koulutuksestamme huolimatta vaaditaan myös uudistamista, jolla turvataan tulevaisuuden osaamistarpeet.” Erityisesti Parviainen haluaisi huolehtia koulutuksen sisällöstä ja laadusta. ”Mutta oikeilla jäljillä siinä ollaan. Koulutuksen pituudellakin on toki merkitystä, mutta tärkeintä on se mitä koulutetaan. Pelastajatutkinnon suorittanut henkilö voi tällä hetkellä toimia perustasoisessa ensihoidossa, mutta ei ole laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Tämä perustuu pian eduskunnan käsiteltäväksi tulevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Tässä mielessä pormestari on oikeassa. Pelastustiedon (1/18) koskeneen jutun yhteydessä julkaistu kuva oli täten virheellinen. 6 2 ·2018 AJASSA Palomieskoulutukseen lisää opetusta ja kestoa Korjaus Etelä-Savon sosiaalija terveyspalveluiden tuottama ensihoito ei ole mukana moniammatillisen yksikön toimintamallin tutkimushankkeessa. P elastusalan koulutuksen kehittämislinjauksia selvittänyt työryhmä ehdottaa, että pelastusalan tutkinnoissa olisi jatkossa niin kutsuttu ydinosa, joka varmistaa perusosaamisen. Kansainvälisen pelastustoiminnan osaamisen kehittäminen ja sen hyödyntäminen kotimaan valmiuden tukena otettaisiin huomioon. Nyt on otollinen hetki uudistaa koulutusta. Ydinosan lisäksi opiskelija kokoaisi tutkintokokonaisuutensa erilaisista osaamismoduuleista, jolloin hän pystyisi hankkimaan erityisosaamista tietyltä alueelta jo tutkintoa suorittaessaan. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen muistuttaa, että työryhmä teki esityksen, joka lähtee lausunnolle. Hommat seisovat eikä uudistus etene pelastustoimen haluamalla tavalla.” Weckstén ei lähde kommentoimaan maakuntaratkaisun tarpeellisuutta esimerkiksi Helsingin kannalta, mutta myöntää, että pormestari Jan Vapaavuoren SPAL:n Pelastusalan ammattilaisessa esittämä näkemys ensihoidon kytkennästä maakuntauudistukseen on poistunut. Koulutusta pohtii työryhmä, jossa oli sisäministeriön, Pelastusopiston, Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulun sekä pelastuslaitosten edustus. Kansainvälisen pelastustoiminnan osaaminen tulisi integroida täydennyskoulutuksen lisäksi myös osaksi peruskoulutusta. Uudenmaan maakunnan pelastuslaitoksen valmistelutyö takkuaa. ”Edelleen on valitsematta pelastustoimen hankejohtaja. Koulutukseen ei voida lisätä uutta, ellei jotakin oteta pois. Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksténin mielestä valmistelu ei tällä hetkellä vastaa pelastustoimen odotuksia. Työryhmä esittää myös, että sosiaalija terveystoimen perustutkinto liitetään pelastusalan miehistötason tutkintoon. Perustason koulutusajan lisäämistä pohditaan jopa kolmivuotiseksi. Täydennyskoulutuksessa käytettäisiin joustavasti työn ohessa suoritettavia moduuleita. Joten siinä mielessä koulutuksen pituudella on merkitystä”, Mervi Parviainen sanoo. Uudenmaan valmistelu takkuaa K uv a: K im m o K ai st o. Työryhmän puheenjohtaja toimi lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sisäministeriöstä. Ensihoidon kannalta pelastuslaitokset eivät välttämättä maakuntaa tarvitse.” Jos pelastuslaitokset olisivat jatkossa kunnallista toimintaa, mutta ensihoidon järjestävä sosiaalija terveystoimi maakunnallista, pelastuslaitokset voisivat olla ensihoidon tuottajia viranomaistoimintana. Jotta pelastusalan osaaminen varmistetaan, työryhmä ehdottaa pelastusalan ammattilaisille lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta. ”Ensihoito voidaan järjestää EU-kilpailulainsäädännönkin perusteella niin, ettei sen tarvitse olla saman toimijan järjestämää toimintaa. Koulutusta voitaisiin uudistaa joko säilyttämällä miehistötutkinto ammatillisena tutkintona tai muuttamalla jo perustason tutkinto ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi. ”Uudistamisen yhteydessä on toki myös muistettava kunnolliset ja riittävät resurssit.” ”Olen aika ajoin hämmästellyt sitä, että ammattikoulutuksen 1,5 vuoden kestoa pidetään kilpailukykyisenä, mutta samalla siihen halutaan silti jotakin lisää. Vuonna 2011 voimaan tulleen ensihoitopalveluasetuksen jälkeen pelastajatutkinnon suorittanut on voinut toimia perustason ensihoidon yksikössä vain siten, että pelastajan työparina on terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittanut henkilö
Muu porukka ryhtyy samalla tekemään perusselvitystä”, yliopettaja Ismo Huttu kertoo. On huolehdittava, että meillä säilyvät pelastustoimen palvelut riskien vaatimalla tavalla.” Erityisesti hän kantaa huolta rahoituksen riittävyydestä. Joensuu Turvallinen Suomi -seminaari 25.4. Silti pelastusjohtaja näkee myös realiteetin siinä, että edustaa uudistuksessa alueen pientä reuna-aluetta. Tiedot maakunnan rahoituksen kestävyydestä ovat huolestuttavia myös uuden pelastuslaitoksen kannalta.” Uusi pelastusjohtaja on edustamansa laitoksen suhteen kuitenkin luottavainen, ainakin toiminnan sisällön suhteen. Turku, Skype Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa 12.4. Siksikin asemaverkostomme nähdään tarpeelliseksi.” NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO Kevätop.päivät ja -kokous 16.–17.3. Skype Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa 10.4. Vantaa 72 tuntia -kouluttajakoulutus 21.4. Pori Nuohoojan 4. Suurin avoin asia Johanssonin mukaan on se, miten pelastusliikelaitos asemoidaan maakuntaan. Määrä on laskenut vajaassa kymmenessä vuodessa 3000 tulipalolla. Vuoden 2017 teollisuusrakennuspalovahinkojen kasvu selittyy Huntsmanin pigmenttitehtaan palolla. Kittilä Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SPEK Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakoulutus 16.3. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla, vaikka palojen lukumäärä on pienentynyt. k.jakso 19.–23.3. Pelastuslaitokset ovat käyttäneet rakennuspaloissa viime vuonna 103 kertaa alkusammutinta ja suihkuputkea 751. ”Kaikki energia menee nyt uudistuksen valmisteluun, mutta tällä hetkellä se ei etene hyvässä vauhdissa. K uv a: Te em u H ei kk ilä T ulipalojen määrä laskee edelleen. Huittinen Pelastussuunnitelman laatiminen ja ylläpito 25.4. Rakennuspalojen kolme yleisintä syttymissyytä ovat valvomaton ruuanvalmistus, sähkölaitteen vika ja tupakka. Pelastuslaitokset onnistuvat arvioimaan palon syyn yhä useammin, joten tilaston tarkkuus on parantunut. Laukaa Lisää tapahtumia: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL KVTESja TS-info 19.3. Laukaa Tulisijaja hormintarkastuskoulutus 9.–13.4. ”Tehdään suunnitelmia päivittäisen yhteistyön edelleen syventämiseksi.” Yhteistyötä Uudenmaan laitokset ovat jo pitkään tehneet käytännön töissä. hoitajakurssi 10.4. Tulipalot laskusuunnassa K uv a: Te em u H ei kk ilä K uv a: Te em u H ei kk ilä 2 ·2018 7. Lahti KVTESja TS-info 20.3. HKI Lisää tapahtumia: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Palopäällystöpäivät 2018 21.3. ”Tässä pitää olla myös edunvalvoja. 2 ·2018 7 Alalla tapahtuu AJASSA Itä-Uudenmaan uudeksi pelastusjohtajaksi valittu Peter Johansson harmittelee uuden, suuren Uudenmaan maakunnan pelastuslaitoksen nihkeää valmistelua. Viime vuoden tilastot kertovat myös, että pelastusyksiköt ovat ottaneet alkusammuttimet käyttöön ja käyttö tulee lisääntymään uuden toimintamallin myötä. Homma toimi niin kuin uudessa selvitysmallissa. Sähkölaitteiden aiheuttamat palot ovat kasvussa, käytännössä kaikkien muiden syttymissyiden palot on vähentynyt. Vain yli 65-vuotiaiden aiheuttamat palot ja sähkölaitepalot ovat kasvussa. Vuonna 2017 oli ennakkotietojen mukaan 63 palokuollutta. Hänen mielestään Uudenmaan suuri laitos antaa myös paljon mahdollisuuksia esimerkiksi Itä-Uudellemaalle. Lahti Tunti turvaa -yritysturvallisuustietoisku 9.4. ”Jos sopeuttamista joudutaan tekemään, kyyti voi olla kylmää.” ”Jo nyt on mainittu, että Uudenmaan maakunta olisi vuonna 2020 alibudjetoitu peräti 300 miljoonaa euroa. Viime vuonna syttyi kaikkiaan 12000 tulipaloa. Perusselvitys tehdään alkusammutustiedustelulla, jossa ryhmänjohtaja ja kakkonen rientävät kohteeseen alkusammuttimien kanssa. Erityisesti asuintalojen palojen määrä on vähentynyt. Henkilöstö saa enemmän mahdollisuuksia kehittää työtään. Tampere Paloilm. Siellä syntyy hyviä asioita, joita voidaan hyödyntää Uudenmaan laitosten yhteistyönä, kävi maakuntalaitokselle miten tahansa. Tämä käy ilmi Pelastusopiston TKI-palvelun kokoamasta viime vuoden tilastosta. Vierumäki Asetus rakennusten paloturvallisuudesta 10.4. Mikkeli, Kuopio KVTESja TS-info 21.3. Tilaston mukaan sammutusleikkuria eli cobraa käytettiin sammutustehtävissä vain 14 kertaa. Tiedot perustuvat PRONTOon. ”Näistä 103 kerrasta käytettiin myös vettä 23 kertaa eli 80 paloa sammutettiin alkusammutuksella. ”Alueellamme on kaksi merkittävää riskikeskittymää eli Loviisan ydinvoimala ja Porvoon öljynjalostamo. Oulu Lisää tapahtumia: www.spek.fi Uusi pelastusjohtaja huolissaan Riittävätkö suurlaitoksen rahat. Tulee vielä kova kiire, kun valmista pitäisi olla jo vajaan parin vuoden kuluttua ja suurin muutos tehdään Uudellamaalla.” Hän kehuu pelastuslaitosten yhteisten työryhmien toimintaa
8 2 ·2018 VIESTINTÄ 8 2 ·2018 Paloaseman työntekijät pääsevät lähelle kansalaista esimerkiksi Instagramissa. Tämä lisää luottamusta ja läpinäkyvyyttä sekä madaltaa kynnystä yhteydenpitoon.
Tähän työntekijät tarvitsevat koulutusta, keskustelua ja viestinnän ammattilaisen jatkuvan tuen. Yleinen käytäntö on, että viestinnästä vastaavat työntekijät huolehtivat esimerkiksi sosiaalisesta me diasta otona, eli oman toimensa ohella. Itse viestintäkäytännöt kuitenkin näyttäytyvät pelastuslaitoksilla hyvin kirjavina. ”Viestintä koetaan hyvin merkittävänä, eikä viestintäkielteisyyttä ole. Ensi kesään kestävässä hankkeessa luodaan katsaus pelastuslaitosten ulkoisen viestinnän nykytilaan ja laaditaan suosituksia viestinnän kehittämiseksi. Viestintäosasto etääntyy arjesta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suunnittelija Johanna Franzén katsoo, että pelastustoimessa tuudittaudutaan kahteen lakisääteiseen Viestintä vaatii kasvot Pelastusalan viestinnän pitäisi muuttua organisaation viestinnästä henkilöiden tekemään viestintään. ”Kasvoilla viestiminen on tämän päivän sana. Hankkeessa nousi vahvasti esiin pelastustoimen näkyvyys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Harinen sanoo, että ideaali malli riippuu organisaation koosta. Harisen mielestä pelastuslaitosten päivittäisessä viestinnässä saisi näkyä paikallisuus, kuten esimerkiksi läheisen pelastuslaitoksen työntekijät, mutta tueksi tarvittaisiin kansallisen tason viestintää. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä. Tällä hetkellä näkyvyyttä ei juuri ole, ja sen saamiseksi kaivattaisiin tukea. Jokainen on viestijä, mutta myös vastuussa viestinnästään. Moni kuitenkin on tietämätön erilaisten ohjeiden olemassaolosta. Ainakin jokainen haastateltu näkee, että viestintä on paitsi osa johtamista, myös osa jokaisen päivittäistä työtä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Aino Harinen. ”Myös viestinnän merkityksellistämisessä on eroja: miten laajasti ulkoinen viestintä käsitetään, tai mitä kriisiviestintä tarkoittaa”, Harinen kertoo. Teemat kaipaavat yhteistä pohdintaa.” Pelastuslaitokset pitävät sosiaalista me diaa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Viranomaiskenttään ei voi soveltaa kaikkia yritysmaailman ulkoisen viestinnän oppeja sellaisenaan. Harinen näkee, että organisaation tehtävä on määritellä ohjeet esimerkiksi viestintään sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisesta mediasta ei saada kaikkea irti, mutta se kiinnostaa sekä positiivisen näkyvyyden onnettomuuksien ennaltaehkäisyn että kaksisuuntaisen onnettomuusviestinnän mahdollisuuden vuoksi”, Harinen tiivistää. Pelastusopistolla onkin jo tehty työkalupakki sosiaaliseen mediaan. Muuten viestintää tehdään erilaisin mallein. Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyinen viestintämaailma ja muuttuva turvallisuusympäristö vaatisi päätoimisia viestinnän ammattilaisia myös pelastuslaitoksille. Hankkeen selvitykseen haastateltiin jokaisen pelastuslaitoksen edustajia. ”Se koetaan kiinnostavana, mutta silti huolestuttavana asiana. 2 ·2018 9 V iestintää pidetään tärkeänä osana pelastuslaitosten toimintaa, mutta varsinkaan pienissä pelastuslaitoksissa sille ei tahdo löytyä resursseja, selviää Pelastusopiston hallinnoimasta Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hankkeesta. Päätoimisia viestinnän ammattilaisia on seitsemällä pelastuslaitoksella
”Siellä on myös viestintään ja johtamiseen liittyviä ihmisiä, jotka jakavat vinkkejä ja ajatuksia. Mallia voi ottaa esimerkiksi Pelastusopiston tutkimus-, kehittämisja innovointipalveluista, joka näkyy Twitterissä tehokkaasti. Juonesta pääsee kiinni aika pian, kun hetken aikaa seurailee mitä tapahtuu. Pelastuslaitosten työntekijät tarvitsevat myös kannustusta ja keskustelua viestinnästä. Ei nähdä, mitä viestintä oikeasti on.” Pelastuslaitoksissa on siis keskitytty enemmän jäykkään organisaatiolähtöiseen viestintään kuin siihen, että tuotaisiin esimerkiksi paloaseman työntekijät lähelle kansalaisia sosiaalisessa mediassa. Kaikki koulutuksen käyneet voivat muun muassa päivittää sosiaalista mediaa, sopimuspalokunnista vakinaisiin. Myös alan eri organisaatiot tuovat aihetta esiin. Minä koulutan varmaan 80 prosenttia henkilökunnasta. Suuremmassa mittakaavassa se, että pelastusalalla toimivat henkilöt osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ovat tavoitettavissa sekä seurattavissa sosiaalisessa mediassa, tuo organisaatiota tutuksi yhteiskunnassa ja valaa siihen luottamusta. Ei voida tehdä niin, että heitetään ihmiset someen ja sitten jätetään heidät sinne.” Asiantuntijoiden palkkaamiseen ei välttämättä tarvita lisää rahaa, sillä heitä löytyy pelastuslaitoksilta jo nyt. ”Kun me olemme mukana keskusteluissa, otamme kantaa tai uudelleentwiittaamme asioita, tuomme samalla pelastustoimea esille.” Haapanen kannustaa pelastusalan asiantuntijoita tuomaan näkemyksiään vielä rohkeammin esille. Se täytyy vielä todeta, että Donald Trumpia en ole ottanut seurantaan”, Haapanen naurahtaa. ”Lisäksi minulta voi aina kysyä. Franzénilla on huoli siitä, että kun pelastuslaitokset palkkaavat tiedottajia, kukaan muu laitoksella ei osallistu viestintään. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella kaikille tarjotaan viestintäkoulutus. ”Luottamus on kriittinen asia, jos tässä maailmassa tapahtuu jotain hurjempaa. Jos koulutus ostetaan talon ulkopuolelta, se on kallista. Heidän osaamisensa pitäisi vain valjastaa uudelleen. ”Ensimmäistä kertaa käydään keskustelua siitä, mitä viestintä on ja mitä sille pitäisi tehdä”, Franzén iloitsee. Kannattaa ottaa seurantaan kollegoja, alan viestinnän ammattilaisia sekä keskeisiä kansallisia toimijoita.” Haapanen mainitsee Twitterin ansioksi nopeuden. Lisäkoulutuksen jälkeen he voisivat itse kouluttaa ja tukea muita viestinnässä. Kun niitä tehdään, kaikki on hyvin. Pelastusjohtajakin meni Twitteriin. ”Lähden siitä, että viranomaisten pitää tehdä viestintää aidosti omilla kasvoillaan ja rehellisellä läsnä olevalla keskustelulla. Jos pelastuslaitoksen johto ei ymmärrä esimerkiksi sosiaalisen median merkitystä vaan kieltää sen, ei ole ihme, että alaiset ovat arkoja viestimään. Franzén toivoo myös, että maakuntauudistus toisi viestintään resursseja. Tällöin kansalaisia kiinnostavaa materiaali saattaa jäädä jonnekin jähmeän julkaisuketjun rattaisiin. Tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät kouluttamaan ja opettamaan organisaatiota viestimään itse ja tukemaan jokaisen omaa viestintää.” Henkilölähtöisyydestä luottamusta Franzén korostaa, että pelastuslaitosten henkilökunnalle pitäisi antaa vastuuta viestinnästä, mutta lisäksi heidän tukenaan pitäisi olla viestinnän ammattilainen, jolta kysyä, jos esimerkiksi jonkin kuvan julkaisu epäilyttää. Se on mielestäni todella tärkeää. maaliskuuta. Jos ei muuta, sieltä saa vahvistusta omille ajatuksilleen. Se on ainoa tapa, jolla selvitään muuttuvassa maailmassa ja luodaan luottamusta.” Viranomaisten luottamus toisiinsa ja kansalaisten luottamus viranomaisiin taas on tärkeää esimerkiksi poikkeustilanteissa. Franzén näkee kuitenkin valoa tunnelin päässä, sillä viestintä on noussut alalla puheenaiheeksi, ja keskustelua on päässyt syntymään esimerkiksi Twitterissä. Luottamuksen luominen on paljon helpompaa, jos luotetaan ihmisiin eikä kasvottomaan organisaatioon.” Herra paratkoon, meillä on tekemistä! – Kohti avoimempaa ja monimuotoisempaa viestintää -luento Palopäällystöpäivillä Lahdessa torstaina 22. 10 2 ·2018 Pelastuslaitosten johto ja henkilökunta voisivat hyötyä sosiaalisesta mediasta monin tavoin. ”Mielestäni ammattilainen kannattaa palkata ensinnäkin kouluttamiseen. Kun tiedottajat hoitavat virallisen viestinnän fyysisesti kaukana operatiivisen työn tekijöistä, osapuolet etääntyvät toisistaan. Muun muassa Eteläja Pohjois-Karjala porhaltavat isojen ohi.” Franzénin mielestä laitoksilla pitäisi käydä keskustelua myös siitä, mitä viestinnän ammattilainen tekee. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen loi itselleen profiilin Twitteriin jokin aika sitten. ”Tässä mielessä pienet pelastuslaitokset, joissa kaikki tekevät kaikkea, voittavat suuret notkeudellaan. VIESTINTÄ viestintämuotoon, turvallisuusviestintään ja onnettomuusviestintään. Miksi viranomaisen sitten pitäisi viestiä omilla kasvoillaan, ja miksi viestinnän pitäisi olla kaksisuuntaista. ”Pelastustoimessa ajatellaan, että nämä kaksi asiaa ovat viestintää. Pelastustoimea koskevat asiat voi saada tietoonsa nopeammin kuin valtamedioista. ”Sinne pitää vain uskaltaa rohkeasti mennä. Viestintä pelastuslaitoksilla tarvitsisi resurssien uudelleen kohdentamista
Tähän tarvitaan kuitenkin tahtoa ja tukea. 2 ·2018 11 Kehittämiselle on nyt hyvä momentum Maakuntauudistus on hyvä tilaisuus kehittää pelastustoimen viestintää. ”Uudistus on aina paikka kehittää omaa toimintaa, ja siksi meillä onkin aiheeseen perehtynyt viestintätyöryhmä”, sisäministeriön viestintäpäällikkö Milla Meretniemi sanoo. Meretniemi on mukana pelastustoimen uudistuksen viestintätyöryhmässä, joka tekee yhteistyötä Pelastusopiston viestintähankkeen kanssa. ”Viranomaisen pitäisi uskaltaa keskustella julkisuudessa toimialaan liittyvistä, arkisistakin asioista. Me sisäministeriöstä olemme mielellämme tukemassa laitosta, jos voimme tarjota esimerkiksi koulutusta ja konsultaatiota.” Arkisistakin asioista pitää uskaltaa keskustella Sosiaalisen median aikakautena instituutioiden merkitys vähenee suhteessa henkilöbrändien ja henkilöiden merkitykseen. Hän painottaa organisaatioiden läpinäkyvyyttä, joka vaikuttaa olennaisesti niiden kykyyn toimia modernissa maailmassa. Tuntuu, että nyt on hyvä momentum kehittämiselle.” Meretniemi painottaa, että viestinnän kehittäminen on viime kädessä pelastuslaitosten johdon vastuulla. Meretniemi näkeekin tärkeänä, että pelastuslaitoksilla säilyy oma viestintänsä. Poliisin suunnalla on selvästi tiettyjä henkilöitä, jotka ovat lähteneet kasvattamaan sitä roolia menestyksellä.” Mukka näkee, että myös pelastustoimessa on henkilöitä, joilla olisi edellytyksiä kasvattaa rooliaan esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa. Jos näin tapahtuu, yhteys kentän arkeen väkisinkin etääntyy.” Viestintä on viime aikoina noussut puheenaiheeksi pelastustoimessa, mikä on sisäministeriön näkökulmasta hyvä asia. ”Viestinnän perussääntöjä on se, että tyhjiö tuppaa täyttymään tavalla tai toisella. ”Ihmiset ovat innostuneita kehittämään viestintää, ja pelastusjohtajatkin ovat varovaisen innostuneita. Jos viranomainen ei hoida sitä itse, hevosmiesten tietotoimisto ja nykyisin some täyttää sen.”. ”Viestinnän ei pitäisi erota pelastuslaitoksen johtamisesta ja substanssista, eikä sitä pidä keskittää minkään maakuntakonsernin viestintään. ”Organisaation itsessään pitäisi tukea moderneja viestintätaitoja ja niiden kehittämistä.” Mukka muistuttaa, että pelastustoimi voi torjua omalla aktiivisuudellaan ikäviä lieveilmiöitä kuten sitä, että ihmiset kuvaavat onnettomuustilanteita. Läpinäkyvyyteen liittyy viranomaisten laskeutuminen ammattisalaisuuksien ja oman roolinsa verhosta lähemmäs tavallista ihmistä. ”Siksi pelastustoimikin kaipaisi näkyviä hahmoja, jotka ottaisivat paikkansa keskustelijana myös sosiaalisessa mediassa”, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka. Viime kädessä vastuu viestinnän kehittämisestä ja resursoimisesta on aina pelastusjohtajalla. Pelastuslaitokset kaipaavat viestintäänsä lisää yhtenäisyyttä, mutta paikallisuus ei saisi kärsiä. ”Viestintää ei voi erottaa johtamisesta
”Nykyinen konsepti on erinomainen. Päivän teemaohjelmat jakautuvat pelastustoimen ja yritysturvallisuuden neljään osuuteen. Jari Sainio näkee, että pelastustoimen kannalta tärkein ja ajankohtaisin asia on edelleen juuri maakuntauudistus sekä pelastuslaitosten asema tulevissa maakunnissa. Lisäksi keskustellaan pelastustoimen arvoista ja niiden uudistamisesta. Seminaarissa puhutaan kansainvälisestä yhteistyöstä hybridija terrorismiuhkien torjunnassa, sekä käsitellään Turun joukkopuukotusta viranomaisten näkökulmasta. Tapetilla ovat myös eurooppalainen hybridikeskus sekä keinot terrorismin torjumiseen. Ohjelmassa käsitellään muun muassa sään ääri-ilmiöiden, ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien sekä infrastruktuurin muutoksien vaikutusta yhteiskunnan toimintakykyyn. Estradilla nähdään Madventuresseikkailijat Tuomas Milonoff ja Riku Rantala. Lauantai on perinteisesti sopimuspalokunnille omistettu päivä, niin myös nyt. Perjantaina puhutaan vapaaehtoisista pelastustoiminnassa. Alan kärkitapahtuma järjestetään Lahdessa 21.–24. Nyt aihe syntyi yleisen turvallisuustilanteen ja Suomen ensimmäisen terroristiseksi teoksi luokitellun tapahtuman innoittamana”, perustelee pre-seminaaria Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainio. Sisältöä ja ohjelmaa voidaan aina kehittää.” Jari Sainio.. Keskiviikkona 21. 2 ·2018 13 2 ·2018 13 P alopäällystöpäivät 2018 pureutuu jälleen vahvasti pelastustoimen ajankohtaisiin kysymyksiin. Lisäksi Pre-seminaari terrorismista avaa Palopäällystöpäivät suurennuslasin alla ovat sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä ja Vetovoimainen palokunta -hankkeen tulokset. ”Tärkeintä maakuntauudistuksessa on mahdollisuus entistä laajempaan yhteistyöhön eri viranomaisten kesken ja siten paremman ja tarkemman yhteisen tilannetietoisuuden luominen”, hän sanoo. Iltapäivällä perehdytään siihen, millainen työvuorojärjestelmä sopii pelastushenkilöstölle. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton Isto Kujala kertoo, mitä vuoden 2017 sopimuspalokuntabarometristä selviää. maaliskuuta. Sainion mielestä Palopäällystöpäivien tärkein tehtävä on tuoda esille ajankohtaisia ja kiinnostavia pelastustoimen asioita. Torstaina ohjelmassa perehdytään pelastustoimen viestintään ja sen kipukohtiin. Hän uskoo, että siinä on onnistuttu hyvin. maaliskuuta järjestetään pre-seminaari varautumisesta ja terrorismista. ”Pyrimme saamaan jonkun erillisteeman ja ajankohtaisen aiheen, johon voimme paneutua tarkemmin. Palopäällystöpäivillä puhutaan varmasti myös tulevasta maakuntauudistuksesta
. ”Euroopassa tapahtuneet iskut toimivat herättäjinä ja me olemme ohjelman näille päiville laatineet puhujia myöden jo viime kesäkuussa. ”Elokuussa järjestämme yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa tilaisuuden, jossa käsitellään väkivaltaja uhkatilanteita.” Tilanteet ovat myös moniviranomaistehtäviä, joita poliisi johtaa, ja yhteistyökuvioiden pitää olla etukäteen tarkoin sovitut ja toimivat. ”Turku tosin osoitti sen, että esimerkiksi pääkaupunki ei ole ainut mahdollinen kohde, vaan varautumista tarvitaan vaikkapa KeskiSuomen pelastuslaitoksella tai Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella.” Jatkokoulutusta suunnitteilla Palopäällystöliitto suunnittelee jatkokoulutuksen järjestämistä väkivaltaja uhkatilanteisiin sekä koulutuksen syventämistä erityistilanteiden osalta. 14 2 ·2018 14 2 ·2018 Palopäällystöpäivät Lahdessa alkavat varautumiseen keskittyvällä etukäteiseminaarilla. ”Hän painotti sitä, että isoissa tilanteissa johtaminen on hetkistä ja siinä pitää osaaminen olla niin sanotusti kalvan kärjessä, eli tilannetta johtavilla lähiesimiehillä, kuten palomestarilla ja paloesimiehellä”, Sami Kerman sanoo. Toki saattoi ajatella, että on vain ajan kysymys, koska myös Suomessa joudutaan kokemaan jotakin vastaavaa. Hän katsoo, että meillä pelastustoimi on hyvin vaihtelevasti varautunut näihin uhkiin. Palopäällystöliiton edustajana eurooppalaisessa koulutuksessa oli mukana palomies Tero Ihatsu, joka on mukana päivän päätteeksi järjestettävässä keskustelutilaisuudessa, jossa käsitellään terrorismin ja hybridivaikuttamisen varautumisen haasteita. Ja näin sitten valitettavasti elokuussa Turussa tapahtuikin.” Turun joukkopuukotusta käsitellään tilaisuuden alussa omassa osiossaan, jossa aiheesta kertovat Turun alueen pelastustoimen edustajan lisäksi poliisin, keskussairaalan ja kaupungin edustajat. Palopäällystöliiton viime elokuussa, vain päivää ennen Turun tapahtumia järjestämässä tilaisuudessa Suur-Tukholman pelastusjohtaja Svante Borg kertoi Tukholmassa viime keväänä, juuri edellisten palopäällystöpäivien aikaan sattuneen terrorihyökkäyksen pelastustoimien opeista. ”Kyllä meilläkin pitää olla kiinnostunut näistä asioista, koska niitä voi eteen tulla ja ne ovat silloin myös pelastustoimen tehtäviä.” ”Erilaisiin asioihin pitää osata varautua”, hän sanoo ja kertoo esimerkin terrorismin uhan usein kokeneesta Belgiasta. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kirsi Kanerva Pre-seminaari varautumisesta keskiviikkona 21.3. S uomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman sanoo, että varautumista on palopäällystöpäivillä käsitelty ennenkin omassa teemassaan, mutta jo muutama vuosi sitten alkoi näkyä, että terrorismija hybridiuhat ovat sellaisia, joita on syytä käsitellä. Kerman sanoo, että Palopäällystöliitto on järjestänyt aikaisemmin myös väkivaltaja uhkatilanteiden koulutusta ja sen myötä pelastustoimessakin on nähty tarpeellisesti varautua tämänkaltaisiin tilanteisin. Samalla pyritään eliminoimaan vaara, että sairaalaan ajettavaa ambulanssia käytettäisiin terroristisessa tarkoituksessa. Turun joukkopuukotus oli moniviranomaistehtävä, jossa poliisi ja ensihoito tekivät saumatonta yhteistyötä. Siellä ambulansseille kerrotaan annetun tällaisissa pelastustehtävissä salasanoja, joiden turvin ne voivat ajaa turvallisesti sairaalaan. Näin halutaan turvata avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Terrorismi ja hybridivaikuttaminen Uudet uhat vaativat varautumista. Keskustelussa noudatetaan niin sanottua Chatham House -sääntöä eli esitettyä tietoa saa vapaasti käyttää, kunhan lähdesuojasta pidetään huolta siten, ettei asian esittäjää kerrota tai asiasisältöä yhdistetä esittäjäänsä
Hänen mielestään kateuskortin heiluttaminen vain torppaa tehokkaasti avoimen keskustelun. Työaikaa käsitellään perjantaina 23.3. Eriäviä näkökulmia ei vain tuoda kauhean voimakkaasti esiin.” Haake muistuttaa, että keskustelu työajasta jatkuu myös siksi, että vallitseva 24 tunnin järjestelmä halutaan kyseenalaistaa ja muuttaa. Työnantaja ei voi myöntää sen olevan ongelma, koska samalla hän myöntäisi toteuttaneensa väärin teknistä sopimusta”, Haake sanoo. Aihe kohottaa adrenaliinia sekä henkilöstössä että johdossa. E räs pelastustoimen ikuisuusaihe voidaan tiivistää kahteen sanaan: palomiehet ja työaika. Kuvassa miehistö apellissa.. Alalla pitäisi keskustella siitä, miksi näin on. Lisät vaikuttavat neuvotteluihin, eikä sitä voida sanoa ääneen. Ja kun puhutaan työajasta, pitäisi puhua myös palkasta. ”Viikolle jää paljon yhtäjaksoista vapaa-aikaa. Hän uskoo, että työaika on hyvän imagon ohella yksi syy, miksi pelastusalalle yleensä hakeudutaan. Mutta ne hyödyt pitäisi pystyä osoittamaan. Mistä siinä pohjimmiltaan on kyse. Keskustelu vääristyy, jos keskustelijat ajavat omaa agendaansa. ”Palomiehille ei koskaan ole maksettu sellaista peruspalkkaa, jonka työ vaatisi. Keskustelu sujuisi paremmin faktapohjalta. 2 ·2018 15 2 ·2018 15 Palomiesten työaikakeskustelussa osapuolet keskittyvät usein ajamaan omaa agendaansa. Faktat pöytään työajasta Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Etelä-Savon pelastuslaitoksen siirtyminen vuorokautisesta järjestelmästä kaksivuoroon jäädytti työilmapiirin syksyllä 2016. Se on toinen juttu, ovatko perustelut hyviä.” Haake ei osta ajatusta, että työaikamuutosten takana olisi johtajien kateus. Hän huomauttaa, että aina on olemassa työntekijöitä, joille sopii muukin kuin vuorokautinen työrytmi. Voi harrastaa, opiskella, tehdä muita töitä tai keskittyä perheeseen.” Haake on työskennellyt palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja perehtynyt työhyvinvointiin pelastuslaitoksen hankkeessa. Suomen Punaisen Ristin hankesuunnittelija Niki Haake etsii vastausta ensinnäkin vuorokautisen työvuorojärjestelmän hyvistä puolista. ”Ei kateudesta tietenkään ole kyse, vaan siitä, että työnantaja miettii, kuinka työtä tehtäisiin kustannustehokkaammin.” Työajasta pitäisi pystyä keskustelemaan faktapohjaisesti. He vain eivät uskalla avata suutaan. Työnantajalla on oikeus muuttaa työaikaa, jos muutoksesta on selkeitä hyötyjä ja tuloksia. Jos työaika painottuu arkeen ja päivään, lisät ja siten ansiot putoavat. ”Tuottaako jokin muu rytmi jotakin tehokkaampaa. ”On myytti, että olisi yksi yhtenäinen pelastushenkilöstö, joka on sitä mieltä, että 24 tunnin järjestelmä on paras
16 2 ·2018 16 2 ·2018 Vetovoimainen sopimuspalokunta -hanke tähtäsi palokuntien hyvinvointiin. ”Se oli meille lottovoitto. Hän pyrkii tekemään johtamisesta läpinäkyvää. Asioita viedään eteenpäin esimerkiksi kehityskeskusteluilla, jotka palokunta otti käyttöön tänä vuonna. ”Hanke tarjosi todella hyviä työkaluja. Sittemmin tulijoihin on osattu varautua. Huittisten VPK:n päällikkö Mari Latvala kertoo, että palokunta on hyödyntänyt monia hankkeen työhyvinvointiin liittyviä ideoita ja työkaluja. Huittisten VPK sai vetoa ja voimaa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Huittisten VPK . Aktiivisuus on myös palkittu. Huittisten VPK otti opit käyttöön ja yhteishengen työn alle. Fyysinen kunto on tärkeää, ja siksi palokunta rakentaa kuntosalia. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala kertoo, että suurilta osin palokuntien tilanne on säilynyt ennallaan. ”On pettymys, että asiat eivät muutu”, Kujala huokaa. Monissa palokunnissa tilanne on hyvä, mutta osassa jäsenhankinta on edelleen vaikeaa ja ilmapiiri huononpuoleinen. Läpinäkyvää johtamista Vuoden alusta palokunnan päällikkönä toiminut Latvala on panostanut myös viestintään. Viime syksynä tullut iso porukka on kokenut päässeensä hyvin mukaan toimintaan”, Latvala kehuu. Palokunta sai lähettää 29 hengen hälytysosastostaan kuusi henkilöä sammutustyökurssille. ”Halusin nähdä, miten oma näkemykseni ja jäsenten näkemykset kohtaavat siinä, kuinka toimintaa lähdetään kehittämään”, Latvala sanoo. Juuri avatusta sulkapallokentästä on jo tullut suuri hitti. Tämä selvisi paitsi kentän viesteistä, myös palokuntien tilannetta kartoittavasta sopimuspalokuntabarometristä, jossa palokuntalaisten mielipidettä kysyttiin muun muassa työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta, yhteistyöstä pelastuslaitosten kanssa sekä koulutuksesta. Asemasta tehdään yhdessä viihtyisä ja toiminnallinen ympäristö, josta löytyy kaikille sopivaa puuhaa. (Kuva: Mari Latvala). Yhteishengen kanssa tuli ongelmia. Pidän päällikön puheenvuoron jokaisen harjoituksen yhteydessä. Asemalta löytyy myös pieni kirjasto Pelastusopiston julkaisuineen sekä tietokone yleiseen käyttöön. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hanke kartoitti tapoja ylläpitää sopimuspalokuntien vetovoimaisuutta ja rekrytoida niihin lisää jäseniä. Olin itse aktiivisesti mukana hankkeen Facebookverkkoalustassa. V etovoimainen sopimuspalokunta-hanke päättyi viime syksynä, mutta monet sen opit jäivät elämään, ainakin aktiivisissa palokunnissa. Ensimmäinen barometri tehtiin vuonna 2014, toinen vuonna 2017. Meillä on myös omat, aktiiviset Facebook-sivut.” Palokunta on satsannut yhteishenkeen vahingosta viisastuneena. Oli hyvä nähdä, että monessa palokunnassa puidaan ihan samoja juttuja.” Barometri: kipukohdat yhä olemassa Vetovoimainen palokunta -hanke syntyi, koska osassa sopimuspalokunnista työhyvinvointi ja jäsenhankinta oli alamaissa. Hankkeesta palokunta sai myös nostetta parempaan perehdytykseen. Joukko Huittisten VPK:n reippaita savusukeltajia kertasi taitojaan pelastusja sammutustekniikan täydennyskurssilla monipuolisten tehtävien parissa Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella. Muutama vuosi sitten mukaan tuli nopeassa tahdissa paljon jäseniä, ja palokunta epäonnistui heidän kotouttamisessaan. Kaikilla osastoilla on oma perehdytyskansio. ”Haluan, että tieto on kaikkien saatavilla. Erityishuomion alla on yhteishengen luominen
Huittisten VPK:n päällikkö Mari Latvala eläinpelastusharjoituksessa. ”Alueet, jotka jo 2014 ottivat barometrin tulokset vakavasti, ovat parantaneet toimintaansa. Niillä alueilla, joita nämä kysymykset eivät kiinnosta, menee edelleen huonosti.” Kuppikuntaisuus, kiusaaminen ja ristiriidat ovat edelleen merkittäviä syitä lopettaa palokuntatoiminta. 2 ·2018 17. Määrä on kasvanut noin viidellä prosentilla vuodesta 2014. maaliskuuta. Kun nämä puutteet korjattaisiin, myös jäsenhankinta helpottuisi. (Kuva: Heidi Helin) . Toisaalta Kujala huomauttaa, että aktiivisten pelastuslaitosten tilanne on parantunut vuodesta 2014. Ei pitäisi olla niin, koska se on kaikkien jäsenten yhdistys. ”Monta kertaa palokunnat ovat autoritäärisiä. Huittisten VPK:laiset täydensivät osaamistaan tieliikennepelastamisen kurssilla Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella. . Barometriin vastanneista 35,2 prosenttia mainitsi syiksi nämä ongelmat. ”Törmään valitettavasti lähes viikoittain siihen, että joku palokuntalainen soittaa kysyäkseen neuvoa tällaisissa asioissa”, Kujala sanoo. Pitäisi pystyä tekemään yhdessä niin työhyvinvointia kuin jäsenhankintaa.” Sopimuspalokuntabarometrin kertomaa Palopäällystöpäivillä lauantaina 24. 2 ·2018 17 Sopimuspalokuntien jäsenhankintaa haittaa muun muassa se, että työturvallisuudessa, koulutuksessa ja varusteiden saannissa on ongelmia, mikä taas liittyy ongelmiin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Johtaja johtaa, alamaiset toimivat kuten käsketään. Asemasta tehdään yhdessä viihtyisä ja toiminnallinen ympäristö, josta löytyy kaikille sopivaa puuhaa
Hartikaisen mukaan Erica antaa pelastuslaitoksille myös uusia mahdollisuuksia oman toimintansa johtamiseen. Nykyisin haaste on, jos päivystäjä tulkitsee tehtävälajin todellisuutta pienemmäksi tai suuremmaksi oman ymmärryksensä mukaan.” Yhtenäisempää pohjadataa voidaan hyödyntää pelastustoimessa riskianalyysien kehittämisessä, riskianalyysityössä ja niin edelleen. Tarkemmat vasteet Erican myötä Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto Tulevaisuudessa tehtävälle lähtee parhaiten pelastuslaitoksen määrittelemään tarpeeseen sopiva vaste.. Tulevaisuudessa vaste samaan kohteeseen saattaa vaihdella sen mukaan, mitkä yksiköt juuri silloin ovat käytettävissä. Oikeat yksiköt oikeisiin tehtäviin Pelastuslaitos hyötyy Ericasta siten, että resurssien käyttöä pystytään tehostamaan. Tulevaisuudessa ilmoituksen käsittelyssä laatu on tasaista hätäkeskuspäivystäjästä riippumatta. Järjestelmään rakennetaan erikseen riskianalyysit, joita päivystäjä käy läpi hätäpuhelun aikana. 18 2 ·2018 18 2 ·2018 H ätäkeskusjärjestelmä Erican myötä pelastuslaitokset ylläpitävät ja toteuttavat itse vasteensa, kun aikaisemmin sen on tehnyt Hätäkeskuslaitos. Sen jälkeen järjestelmä etsii automaattisesti tarkoituksenmukaisimman tai parhaan vasteen kyseiseen tehtävään niistä yksiköistä, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia sijainniltaan ja tilaltaan”, selvittää viestipäällikkö Janne Hartikainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Riskianalyysiin määritetään tietyt vaatimukset, joihin vastataan pelastuslaitoksen määrittämällä tavalla. Nyt mukaan tulee reaaliaikaisen yksikkötilanteen huomiointi. Paljon riippuu siitä, millainen lähin palokunta sattuu olemaan. Toimiala hyötyy myös oikeammista tehtävälajeista. Oikeat yksiköt lähtevät oikeisiin tehtäviin huomattavasti entistä tarkemmin, ja tehtävät voidaan priorisoida tarkemmin. Käytössä on ollut kiinteä vaste, eli vasteeseen nousevat yksiköt hälytetään automaattisesti”, Hartikainen vertaa. ”Pelastuslaitokset saavat käyttöönsä saman reaaliaikaisen tilannetietoisuuden kuin hätäkeskuksessa on, sekä uusia ja yhteisiä työkaluja tehtävien hallinnointiin ja hälyttämiseen sekä kommunikointiin.” Erica on ehtinyt jo herättää pelkoja siitä, että järjestelmä lähettää tehtävälle oman logiikkansa mukaan yksikön paljon kauempaa, kuin missä esimerkiksi lähin sopimuspalokunta sijaitsisi. ”Tähän mennessä päivystäjä on pyrkinyt tavalla tai toisella löytämään oikean tehtävälajin. ”Siitä muodostuu vaste. ”Periaatteessa tällaiset toteutukset ovat osittain mahdollisia”, Hartikainen myöntää. Hän kuuluu Erican pelastustoimen pääkäyttäjäryhmään. Hartikainen sanoo, että Erica tuo yhtenäisempää pohjadataa sekä tasalaatuisempaa riskinarviointia ja sitä kautta oikeampia tehtävälajeja. Lisäksi järjestelmä yhtenäistää toimialan vastesuunnittelua sekä johtamista. ”Tehtävät sattuvat paremmin kohdilleen, eikä tule ylitai alilyöntejä vasteen näkökulmasta tehtävälajin määrityksen vuoksi. Se helpottaa hätäkeskuspäivystäjien, ilmoitusten käsittelijöiden ja muidenkin viranomaisten työtä. Vasteenmääritys on ollut tähänkin asti automatisoitua, mutta perustunut staattisiin vasteisiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyisessäkin järjestelmässä tällainen tilanne on mahdollinen vielä voimakkaammin kuin Ericassa, koska pelastuslaitos on voinut määritellä vasteensa kiinteinä
Ota Hygio a40 Medi osaksi puhdasta paloasemaa. Aaltosen mukaan järjestelmän rakentaminen on ollut odotettua työläämpää. Pesun ja Hygion yhdistelmällä poistetaan jopa 70 prosenttia varusteisiin jääviä haitallisia PAH -yhdisteitä*. Työturvallisuus | Hajun poisto | Desinfiointi | Varustehuolto Olemme mukana Palopäällystö päivillä 2018! 2 ·2018 19 ”Lähin tarkoituksenmukainen vaste perustuu kyvykkyyksiin yksikkötunnusten sijaan.” Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen kertoo, että Erican versio 1.2 on tarkoitus saada hyväksyttyä juhannukseen mennessä. Erican pitäisi olla käytössä koko Suomessa maaliskuussa 2019. . Käyttöönotot voitaisiin siten aloittaa syksyllä. 2 ·2018 19 Suunnitellaan asemallenne sopiva ratkaisu! Jenna Metsänperä 040 847 3298 jenna.metsanpera@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu turvaamme varustehuoltosi Suojaa henkilöstösi vaarallisilta PAH-yhdisteiltä Varusteiden käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä merkittävästi perinteisiä pesumenetelmiä enemmän. ”Alkuperäinen tavoite oli, että se olisi käytössä 2015, mutta se on ollut isompi ponnistus toimittajalle kuin on ajateltu.” Erica myös pelastustoimen tietojärjestelmänä esillä torstaina 22.3. * VTT:n testit Hygio a40 Medi -laitteella, kahden tunnin ohjelmalla. Viestipäällikkö Janne Hartikainen (vas.), erityisasiantuntija Teemu Luukko ja pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri esittelivät tulevaa Erica-hätäkeskustietojärjestelmää KriSu-harjoituksen yhteydessä Pelastusopistolla.
Alalla on yhteiset arvot. Omalla kouluttautumisella voi jatkaa työuraansa, vaikka ei voisikaan enää savusukeltaa.” ”Arvot ovat kaikessa, niitä on hankala eritellä toisistaan. Missä arvot näkyvät. On hyvä pohtia, miten käyttäytyä missäkin tilanteessa. Arvoista on toki hyvä keskustella ja ehkä päivittääkin niitä yhteiskunnan muuttuessa niin poliittisesti kuin uskonnollisestikin. ”On tärkeää, että on määritelty arvot, mutta ne ovat tällä alalla jo kaikilla selkärangassa. 20 2 ·2018 20 2 ·2018 Mitä pelastustoimen arvot inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti merkitsevät ja näkyvätkö ne arjen työssä. P alomies Karri Nieppo on ollut alalla vuodesta 1984 lähtien. ”Joka puolella nämä arvot ovat itsestäänselvyyksiä.” Arvot selkärangassa Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. En näe kuitenkaan tarvetta erikseen uudistaa arvoja, ne kehittyvät yhteiskunnan mukana.” Nieppo on ollut paljon mukana myös kansainvälisesssä toiminnassa Finnrescue Teamissa ja Tast-tiimissä. ”Ammatillisuus kuuluu meille kaikille. Kaikki tehdään luotettavasti saman sapluunan mukaan ja kohdellaan kaikkia tasapuolisesti, oma työ tehdään aina parhaalla mahdollisella tavalla. Kysyimme kolmelta alan ammattilaiselta Pelastuskeskuksessa Vantaalla