30 VARAUTUMISEN JOUKOT saman katon alle s. 8 HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20. HENGÄSTYTTÄVÄN HYVÄ KriSu-harjoitus s. 60 HYVÄ ESIMIES toimii kuin Tuntemattoman Koskela s. 2 2017 29 .3
Ovella on myös lausunto VTT:ltä* ja se otetaan käyttöön myös Länsimetrossa. Mesvac-palo-ovituotteet Paloluokat Palorullaovet, kangas E120, EI60, EI120 Palorullaovet, lamelli EI30, EI60, EI120 Paloliukuovet EI30, EI60, EI120 Palonosto-ovet EI60 Savuverhot Lisätietoja osoitteesta: www.mesvac.fi Mesvac AK-120 on rullautuva kangaspalo-ovi, joka rakenteensa ansiosta ei pullistu paineen alla. AK-120 kestää jopa 1,3 kPa paineen ja sulkeutuu vielä 0,7 kPa paineessa. Ovi on läpäissyt EN 1634-1 -standardin mukaisen palotestin ja saanut EI120-luokan hyväksynnän. Ovi avautuu ja sulkeutuu turvallisesti kovissakin olosuhteissa. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi *(Lausunto nro VTT-S-07423-12) ”Lausunto AK-60 ja AK-120-rullaverho-oven palonkestävyydestä” 1,3 / 0,7 kPa Kangaspalo-ovi, joka viihtyy kovissa paine-eroissa!
Se järjestettiin helmikuussa jo 11. Onneksi sain esittää Pelastustiedon toimittajaa. Olin vaikuttunut illan aikana näkemästäni. 18 maakuntaa sisältävä järjestämislaki lähti parlamentaariseen käsittelyyn. Aalto-yliopistoon perustettiin kolmisen vuotta sitten professuuri Palosuojelurahaston ja rakennusteollisuuden rahoituksen turvin. 2 ·2017 3 Pääkirjoitus maaliskuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Ruutia tutkimustoimintaan ”Pelastustoimen tutkimusideat voisivat olla kunnianhimoisempia. Henkilökunnalla oli selvästi rutiinia järjestää mittava ja monipuolinen suuronnettomuuksien johtamisharjoitus, johon osallistui 24 päällystöopiskelijaa ja 20 alipäällystöopiskelijaa. Pelastusopistolla tehdään niukkojen voimavarojen raameissa ansiokasta tutkimustoimintaa. Pelastusalan tutkimusja kehittämistoimintaa selvitettiin muutama vuosi sitten, mutta selvitysmies Jorma Rantasen aikaansaannos ei taloudellisten realiteettien takia ole johtanut sen enempään. Hän kysyi, olisiko minulla KriSu-harjoituksesta kuvia tai videoita, joita hän voisi jakaa päivystysvuorollaan Pelastustoimen Facebook-sivuilla. Puolitaival kertoi, että viimevuotisesta KriSu-harjoituksesta oli oikeasti hyötyä, kun hänelle tuli eteen vastaava tilanne tosielämässä Huntsmanin palon yhteydessä. paloesimies Mikko Puolitaipaleelta Satakunnan pelastuslaitokselta. Lähtökohdat laadukkaaseen tutkimukseen ovat olemassa.” Lainaus on tässä lehdessä julkaistavasta paloprofessori Simo Hostikan haastattelusta. Hyvä alamme ansaitsee kunnolliset voimavarat myös tutkimustoimintaan. Kyllä kannattaa harjoitella! Lue juttu sivulta 30 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi. kerran. Perustettu vuonna 1950. Laaja kenttä voisi toimia koordinoidummin ja yhteistyöhakuisemmin. Menin Kuopioon ”vain” tekemään juttua harjoituksesta, mutta jouduinkin yllättäen osaksi sitä. Toisen harjoituspäivän jälkeen sain viestin vs. Opiskelijoiden pitämiin tiedotustilaisuuksiin tarvittiin henkilökuntaa esittämään median edustajia sekä tekemään kysymyksiä myös ruotsiksi ja englanniksi. Samalla valtiovalta ottaa voimakkaampaa ohjaavaa roolia pelastustoimeen. Ulkopuolisesta kaaokseltakin näyttävistä tilanteista opiskelijat suoriutuivat mallikelpoisesti, ilmassa oli yhdessä tekemisen meininki ja motivaatio korkealla – pitkistä tehtävistä ja väsymyksestä huolimatta. Viimeksi mainitulla on toki omat odotuksensa tutkimustoiminnasta ja siitä on saatu myös hyviä käytännön kokemuksia. Uskotaan, että pelastustoimi tulevaisuudessa saa voimavaroja tutkimukseen ja kehittämiseen. Paloprofessoria lainaten: ”Ongelmia ja hyviä ideoita riittää, ja rahaakin olisi varmasti järjestettävissä.” Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi KriSun opit avuksi myös tosielämässä Olen käynyt Pelastusopistolla Kuopiossa aiemminkin, mutta en koskaan KriSu-harjoituksessa. Pelastuslaitoksia ollaan nyt istuttamassa uuteen organisaatioon
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Oli melkein keskiyö ja palomiehet joutuivat murtamaan ovia auki. Simo Hostikka pelastusalasta, s. Kuva: Teemu Heikkilä. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 4 2 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Edessä oli raskas evakuointi. Kansi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Simo Koponen johtoyksikössä. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Kerrostalon katolla oleva irtaimistovarasto oli täyden palon vaiheessa, kun päivystävä palopäällikkö Mika Kivipato saapui paikalle. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. s.14 Hälytysilmoitus: Raju ullakkopalo PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote 36 ” Kehittämishankkeista puuttuu kunnianhimoa. 44. Hänen mukaansa henkilöstöjohtaminen on laitoksella hyvällä mallilla. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh
Kyllä! Työturvallisuutta voi ja kannattaa harjoitella. 2 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Esimiehille työkaluja johtaa henkilöstöä 8 Ajassa 28 Hengästyttävän hyvä harjoitus 30 Alue tutuksi: Pohjois-Savo 34 Työturvallisuutta voi ja kannattaa harjoitella 48 Siun sote startannut hyvin 52 Kotimaisuus-teema: Millog 56 Varautuminen kuntoon uusissa maakunnissa 60 Sopimuspalokuntien koulutus 62 Kroppa ja nuppi kuntoon 64 Meriturva on elämänsä kunnossa 66 Työn äärellä: terveisiä ohjaamosta 68 Palontorjunta 1800-luvulla 70 Alan tuotteet 74 Mirafoni 75 Ulkomailta 76 Päiväkirja 79 Eläkkeelle 90 Arkisto, nimitykset, Facebook 82 Numerossa 2/2017 SAANKO LUVAN. Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen valmistuu mittava ja monipuolinen Työturvallisuuden harjoitusalue. 48 HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20 85-vuotiaan Palopäällystöpäivillä paljon polttavaa, ajankohtaista asiaa.
Uusi puheenjohtaja: ”PSR:n tuki alalle merkittävää”. ”Tätä ei pidä nähdä pelkästään uhkana, vaan voimavarana. Helsingin kaupungin esittämässä mallissa ensihoidosta vastaisi maakunta ja pelastustoimesta edelleen kunta eli järjestäjänä olisi kaksi eri oikeushenkilöä”, sanoo lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sisäministeriön pelastusosastolta. ”Pelastustoimen siirto kunnilta maakuntiin ei liity pelkästään tarpeeseen turvata pelastuslaitosten mahdollisuudet hoitaa ensihoitotehtäviä. Pelastustoimi kuuluu luontevasti näiden joukkoon.” ”Ei ole toiminnallisesti eikä hallinnollisesti tarkoituksenmukaista, että osassa maata pelastustoimi olisi maakuntien vastuulla ja osassa maata kuntien vastuulla, kuten osa Uudenmaan alueen kunnista on esittänyt.” Uudenmaan pelastuslaitos tulee olemaan selvästi suurempi kuin muut pelastuslaitokset. ”KHO:n ratkaisu ensihoitopalveluiden järjestämisestä koskee nykytilannetta, jossa sekä pelastustoimi että ensihoito järjestetään kunnalliselta pohjalta. Palosuojelurahaston hallituksen uusi puheenjohtaja Minna Arve pitää uutta luottamustehtävää mielenkiintoisena. ”Ala on itselleni jokseenkin vieras, mutta hyvin kiinnostava. Ratkaisusta on vedetty johtopäätös, että ensihoitopalvelut voidaan järjestää kilpailuttamatta ilman maakuntakytkentääkin. Suurempi pelastuslaitos mahdollistaa erikoistumisen ja korkeatasoisen erityisosaamisen. ”Toki aina kehitettävää löytyy. Näin esimerkiksi Helsingin kaupungin perustelu omasta pelastuslaitoksesta olisi perusteltu. 6 2 ·2017 AJASSA KHO:n ensihoitoratkaisu koskee kuntajärjestelmää Terveydenhuollon ei tarvitse kilpailuttaa ensihoitopalveluja. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoo, että ensihoito ei kuulu hankintalain soveltamisalaan ja näin ensihoitopalvelujen järjestäjä voi hankkia ne suoraan pelastuslaitokselta. Sen sijaan maakuntien pelastuslaitokset voivat tuottaa ensihoitopalveluja maakunnan omana toimintana ja ilman kilpailutusta, sen mukaan kuin maakunnan sisällä sosiaalija terveystoimen ja pelastustoimen kesken sovitaan. Paloturvallisuus vaikuttaa vahvasti ihmisten ja yritysten arkeen. Ensihoitopalvelu on osa sosiaalija terveystointa, joten kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset eivät enää vuoden 2019 alusta voisi hoitaa maakunnille lain mukaan kuuluvaa ensihoitotehtävää. Maakuntaan keskittyy turvallisuuden ja varautumisen kannalta merkittävä määrä toimijoita. Ratkaisu perustuu hankolaisen sairaankuljetusyrityksen tekemään valitukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vuonna 2014 tekemästä ensihoitosopimuksesta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Turvallisuus on tärkeää, jotta arki olisi sujuvaa.” Minna Arve on Turun kauppakamarin toimitusjohtaja. Esimerkiksi on varmaankin syytä arvioida, on maakuntiin siirtyvällä pelastustoimella vaikutusta toimintaan.” Arve pitää rahaston vuosittain jakamaa noin 11 miljoonaa euroa merkittävänä tukena alalle. Uuden puheenjohtajan ensivaikutelma Palosuojelurahaston toiminnasta on hyvä. Maakuntauudistuksessa vastuu kaikista sosiaalija terveystoimen tehtävistä siirretään kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Hän toimii pitkään Turun kunnallispolitiikassa, muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana sekä pari vuotta kokoomuksen puoluesihteerinä. ”Hienoa, että on olemassa tällainen rahasto, jolla voidaan tukea paloturvallisuutta.” Puheenjohtaja Minna Arven lisäksi hallituksen jäseninä ovat lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sisäministeriöstä, kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo Suomen Kuntaliitosta, johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta, kansanedustaja Ari Torniainen (kesk.), kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.) sekä pelastusjohtajien yhdistyksen edustajana Veli-Pekka Ihamäki ja järjestöjen edustajana pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. Suurempaan laitokseen voidaan koota sellaisia erityistehtäviä, joita ei kannata hoitaa kaikissa pelastuslaitoksissa”, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo
SPEK Pohjanmaan toimipiste > Paloilmoittimen hoitajakurssi 26.4. Kauhajoella toimivan savupiipputuotteita myyvän Lindfors Oy:n myynnistä ja suunnittelusta vastaavan Kristian Lindforsin mielestä koulutuspäivä oli hyvä. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Tulisijaja hormitarkastuskoulutus 3.–7.4. Vaasa > Väkivallan uhka työelämässä 10.4. Tulevaisuuden verkostotoiminnan hahmottamiseksi on ensin arvioitava tähänastista verkoston toimintaa. Se oli vuoden kiireisin kuukausi. ”Myös muissa maakunnissa voidaan järjestää vastaavaa koulutusta”, Petteri Virranta sanoo. ”Asetus on ehkä hieman monimutkainen ymmärtää, mutta ehdottoman hyvä, koska sen ansiosta tiedetään, että yhteismarkkinoilla olevat tulisijat ja savuhormit ovat yhteisen asetuksen mukaisesti laadukkaita.” Tulisijoista aiheutuneet tulipalot kasvoivat 2000-luvun alussa tuotteiden CE-merkinnästä huolimatta. jakso 24.–28.4. Tampere > Turvallinen koti, turvallinen taloyhtiö 4.4. Rovaniemi > Paloilmoittimen hoitajakurssi 5.4. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto. Laukaa > Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja huolto, 1. Skype >> Varautumisen ajankohtaisseminaari 5.4. Tällaiselle koulutukselle hän näkee tarvetta jatkossakin. Laukaa Lisää tapahtumia: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Pelastustoimi tänään ja huomenna -verkkoluentosarja 31.3. Kysymyksessä on pro gradu -työnä tehtävä hybriditutkimus, jonka ensimmäinen osa toteutettiin helmikuussa. Pelastustoimen muutos pakottaa pohtimaan myös kumppanuusverkoston tulevaisuutta. Verkoston yli 350 nimetyn toimijan avulla edistetään pelastuslaitosten palvelun yhtenäistämistä ja tuetaan maakunnallista pelastustoimen kehittämistä. Vähiten kiireellisiä tehtäviä, 1571, oli saman vuoden huhtikuussa. Toinen osa toteutetaan haastattelemalla pelastuslaitosten työntekijöitä ja valikoituja kansallisia yrityksiä. Kansalliset ohjeistukset ovat myös tärkeät ja kun meilläkin on ulkomaisia yhteistyökumppaneita, toivomus olisi, että ne olisivat myös englanniksi.” ”Joillakin asentajille myös läpivientiin liittyvät asiat ovat huonosti tiedossa, joten siihen saatava tieto on aina tervetullutta”, Lindfors sanoo. Verkkokyselyyn vastattiin pelastuslaitoksista 66 prosentin aktiivisuudella. Tulisijaja savupiippuyhdistyksen sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön järjestämään yhden päivän tilaisuuteen osallistui yli 80 henkeä, muun muassa teollisuuden edustajia, suunnittelijoita, asentajia, nuohoojia, jälleenmyyjiä sekä pelastusviranomaisia. Päivän päätteeksi järjestettiin aineistosta tentti. Kumppanuusverkoston käytännön vaikuttavuutta tutkitaan Paloturvallisista tulisijojen ja savuhormien yhdistelmistä järjestettiin ensimmäinen koulutustilaisuus Espoossa. Ongelma on ollut myös se, että asennustyöhön ei ole vaadittu pätevyyttä ja näin myös niin sanotut tee se itse -miehet ovat Tulisijakoulutus käyntiin . Kuva: Juhani Jyrkiäinen voineet tehdä asennuksen. Tutkimus on valmis tulevan kesän lopulla. Helsinki > Palopäällystöpäivät 2017 6.–8.4. Oulu Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > 72 tuntia kouluttajakoulutus 1.4. ”Päivän aikana käytiin läpi erityisesti EU:n rakennustuoteasetusta, joka astui voimaan nelisen vuotta sitten”, kouluttajana toiminut Petteri Virranta kertoo. Helsinki–Tukholma–Helsinki > Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 5.5. ”Tutkimuksessa selvitetään nykyisen verkoston käytännön vaikuttavuutta sekä verkostotoiminnan jatkamisen tahtotilaa ja ydintoimintamallia uudessa pelastustoimessa,” toteaa tutkimuksen tekijä kumppanuusverkoston koordinaattori Jari Lepistö. Koulutukseen osallistui yli 80 henkeä. ”Jos asennusta ei tehdä ohjeiden mukaan ja tapahtuu vahinkoja, takuu tuotteelta raukeaa”, Virranta huomauttaa. Vantaa > Opetusalan turvallisuusfoorumi 25.4. Helsinki > Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus 19.4. Turku Lisää tapahtumia: koulutus.spek.fi 2246 oli kiireellisten hälytystehtävien määrä pelastustoimella vuoden 2015 joulukuussa. Vantaa > Pelastustyökurssin opintopäivät 9.–10.5. Helsinki > Pelastustoimen työturvallisuusseminaari 10.5. 2 ·2017 7 Alalla tapahtuu 2008 perustettu pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tunnustettu toimija pelastustoimialalla. ”Tilaisuus osoitti, että tähän liittyvät asetukset ja ohjeet on syytä kokonaisuudessaan otetaan paremmin haltuun
Nyt lähiesimiehet tekevät näitä tehtäviä, joihin heillä ei ole vaadittavaa peruskoulutusta, saati jatkuvaa ylläpitävää henkilöstöjohtamisen koulutusta”, Alanko sanoo. Työnantajan roolin ottaminen voi olla vaikeaa esimerkiksi silloin, jos esimies on noussut virkaansa miehistöstä. Alangon mukaan lähiesimiesten peruskoulutus on hyvällä mallilla, mutta jatkokoulutusta ei käytännössä ole. ”Esimerkiksi kehityskeskustelut, osaamisen kartoitus ja varhainen välittäminen ovat kaikki äärettömän tärkeitä työntekijöille. Hankkeen työpajoissa kävi ilmi, että esimiehet kokevat henkilöstöjohtamisen vaativaksi. Hän on ollut alalla 26 vuotta, muun muassa palomiehenä, esimiehenä, vuoromestarina ja palopäällikkönä. Kysymyksiä herätti esimerkiksi, miten erilaisia persoonia ohjataan ja motivoidaan. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelevä Alanko valmistelee Maanpuolustuskorkeakoulussa pro gradu -tutkielmaa paloesimiehen roolista pelastustoimen organisaatiossa. Kari Alanko painottaa, että paloesimiehen tehtävä on puuttua työvuoron ongelmiin. Alipäällystö tekee tehtäviä, joita aikaisemmin hoitivat päällystötehtävissä olevat henkilöt. Esimiehille työkaluja johtaa henkilöstöä Pelastusalalta puuttuu säännönmukainen jatkokoulutus lähiesimiehille. Alangon mukaan lähiesimiehet eivät välttämättä osaa uusia tehtäviään, koska eivät ole sisäistäneet työnantajan roolia, vaan he sulautuvat työntekijöiden joukkoon. 8 2 ·2017 JOHTAMINEN P elastuslaitosten lähiesimiesten pitäisi puuttua työyhteisönsä ongelmiin, mutta kaikilla heistä ei ole siihen keinoja. Esimerkiksi Palopäällystöliitto järjestää joitakin koulutuksia, mutta niihin hakeutuvat vain kiinnostuneet, eivät suinkaan kaikki. Lisäkoulutusta tarvittaisiin, koska pelastuslaitokset ovat madaltaneet organisaatioitaan. Lue Kroppa ja nuppi -tutkimuksesta sivulta 64.. Lähiesimiehet voivat pitää osaamistaan yllä kouluttautumalla vapaaehtoisesti, mutta koulutus ei ole säännönmukaista ja koordinoitua. Sitä tarvittaisiin, sillä hyvä henkilöstöjohtaminen vaikuttaa suoraan alaisten hyvinvointiin ja työkykyyn. Toimintatapoja arjen esimiestyöhön kaivattiin myös Työterveyslaitoksen Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeessa, joka käynnistyi viime syksynä Keski-Uudenmaan, OuluKoillismaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilla. Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä, Varsinais-Suomen pelastuslaitos PALOPÄ ÄLLYSTÖPÄIVÄT 6 .– 8.4.2017 HELSINKI Mediayhteistyökumppani HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄI VÄT 17 20 Since 1968 VEIKKO NUMMELA OY FIRE WATER PUMPS WWW.TRVESITYKIT.FI FIRE-FIGHTING MONITORS Since 1981 Pelolla johtaminen on perseestä! – aiheena Palopäällystöpäivillä torstaina 6.4. Tämä on aluepalopäällikkö Kari Alangon näkemys lähiesimiestyöstä pelastustoimessa.
Ei se johdu siitä, etteivätkö kaverit haluaisi tehdä sitä, vaan siitä, että osaamista ei ole.” Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio on pelastustoimen uudistuksen työhyvinvointiryhmän puheenjohtaja. ”Kun niitä tunnistetaan, pystytään tarjoamaan ihmisille koulutusta, jolla vajeet täyttyvät”, Mika Kontio sanoo. Kontio korostaa, että työnantajan tehtävä on huolehtia siitä, että pelastuslaitoksen kaikilla organisaatiotasoilla on riittävästi kompetenssia huolehtia organisaation henkilöstöstä. Samalla saisi parhaimman ja ajantasaisimman tiedon asioista, jotka kuuluvat lähiesimiehen tehtävään.” Harmaalla alueella henkilöstöasioissa Alanko korostaa, että operatiivisen työn tekemisessä ja johtamisessa ongelmia ei ole, koska peruskoulutus tähtää pääasiassa siihen, ja jatkokoulutustakin on tarjolla. Paloesimies Jari Kivekäs aamuapellissa Keski-Uudenmaan Pelastuskeskuksella. ”Perusproblematiikka on se, että kehityskeskustelut ovat jääneet ainoastaan keskustelun tasolle. Ne eivät johda mihinkään.” Vasta viime vuosina isommissa organisaatioissa on otettu käyttöön osaamisen kartoitusja seurantamallit, joiden avulla pystytään tunnistamaan osaamisvajeita. ”Esimerkiksi neljän vuoden välein pitäisi käydä jatkokoulutus, joka antaisi mahdollisuuden jatkaa tehtävässä. Alangon mukaan pelastusalan lähiesimiestyöhön voitaisiin lanseerata toimintamalli, jossa esimies kouluttautuisi tietyin väliajoin ylläpitääkseen osaamistaan ja parantaakseen edellytyksiään toimia tehtävässään. Vaikka paloesimies näkisi sen, hänen voi olla vaikea puuttua siihen, koska hänellä ei ole osaamista tai työnantajan roolia. Siihen pitäisi satsata nyt ja tulevaisuudessa paljon”, Alanko painottaa. ”Silloin voi tapahtua notkahduksia, eikä organisaatiota johdeta tasapuolisesti.” Pelastusala on vielä alkutekijöissään osaamisen kehittämisessä. ”Juuri lähiesimiehen kykyyn ja haluun hoitaa tehtäväänsä meidän pitäisi päästä kiinni, jotta päästäisiin kehityskeskusteluihin ja urapolkuajatteluun. Pahin tilanne syntyy, jos työnantaja ei huolehdi lähiesimiesten jatkuvasta osaamisen kehittämisestä. Jos ongelmat sivuutetaan, ne kumuloituvat. Hänen mukaansa lähiesimiestyö on kehittynyt tilannejohtamisesta ihmislähtöisempään suuntaan.. ”Henkilöstöasioissa ollaan harmaalla alueella. ”Jos lähiesimies esimerkiksi hyväksyy väärän toimintatavan, siitä tulee automaatio, ja uudet työntekijät oppivat sen saman tien.” Ääriesimerkistä käy yksittäisen palomiehen alkoholiongelma. Paloesimiehen tehtävä on puuttua ongelmiin, joita voi nousta esiin esimerkiksi työvuoron asenteessa, työturvallisuusasioissa, työmenetelmissä ja toimintatavoissa. . 2 ·2017 9 ”Siinä on omat hankaluutensa, mutta jos koulutuksessa annetaan avaimia siihen, uskon, että se helpottaa”, Alanko sanoo
Tässäkin on hyvä kuunnella uusia työntekijöitä, joilla on uusimmat opit. Molemmat arvioivat tehneensä tavallista enemmän töitä henkilöstöjohtamisen eteen. Puhumisesta on tullut tärkeää, ja sitä helpottavat sekä varhaisen puuttumisen malli että kehityskeskustelut. Teksti: Aluepalopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuinka olla hyvä esimies. Tämä pätee myös asemapalveluun. . ”Sitä, että asioista pystyy puhumaan, täytyy lanseerata työyhteisöön. Aikaisemmin alalle saatettiin ajautua, jolloin joukkoon päätyi myös ilmapiirin myrkyttäjiä. Työntekijälle asia voi kuitenkin olla ylitsepääsemättömän iso. 4. ”Henkilöstöjohtaminen on paljon kantapään kautta työelämässä oppimista.” Molemmat ovat mukana Työterveyslaitoksen Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeessa, jonka tarkoitus on tuottaa esimiehille työkaluja johtamiseen vertaistuen avulla. Että kaikki tietävät, ettei esimerkiksi varhainen puuttuminen ole mitään sairauslomien kyttäämistä. Koponen kertoo, että päällystökoulutuksessa on kyllä käyty erilaisia johtamisteorioita läpi, mutta silti teorian ja käytännön väliin jää iso ero. Päätöksiä tehdessä pyri aina olemaan tasapuolinen ja noudata samaa linjaa kaikille. ”Tämä on keikkojen ulkopuolella työpaikka muiden joukossa. Samalla asemalla työskentelee paloesimies Jari Kivekäs. Hyödynnä työyhteisösi osaamista. Ei johtaminen voi perustua nykyaikana puhtaaseen käskemiseen, vaan sen täytyy sujua pehmeämmillä arvoilla.” Nykyisin esimiesten työtä helpottavat motivoituneet alaiset. Moni asia on tiimityötä ja lopputuloksena pitäisi olla paras mahdollinen palvelu/ tuote asiakkaalle. On kaikkien edun mukaista, että töissä ollaan mahdollisimman terveenä ja työkykyisenä”, Koponen sanoo. 7. 3. ”Vanhaan aikaan ongelmat vain kasaantuivat, ja vain jos jollakulla oli uskallusta puuttua, puututtiin”, Kivekäs sanoo. Isossa kokonaisuudessa yhden työntekijän asia voi tuntua pikkuseikalta. Heidän mielestään lähiesimiestyö on edennyt vuosikymmenien aikana tilannejohtamisesta enemmän ihmislähtöiseen suuntaan. Ongelmat pitäisi saada ratkotuksi nopeasti siksikin, että työyhteisö on tiivis ja henkilöt siinä riippuvaisia toisistaan työturvallisuuden suhteen. Luottamusta asioiden esille ottamiseen rakennetaan siten, että annetaan aikaa ja kuunnellaan työntekijää vaikka olisi kuinka kiire. Työnantaja on vastuussa lisäkoulutuksesta, mutta yksilölläkin on yhtä suuri vastuu omasta kehittymisestään. Huomioi ja tue. Puutu epäkohtiin. 2. Pelastustoiminnan työt vaativat työturvallisuutta ja ennalta sovittuja ja opittuja toimintamalleja. Ylläpidä omaa osaamistasi. Koponen arvioi, että projekti olisi voinut lähteä paremminkin liikkeelle. 10 2 ·2017 Varhainen puuttuminen tekee hyvää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella keskustelujen ja varhaisen puuttumisen tärkeys on ymmärretty ja sovellettu käytäntöön. Ole avoin uusille asioille. Ota esiin ”talentit” ja hyödynnä niitä arjessa. ”Ne ovat uusia asioita, ja pelastuslaitos on perinteisesti ollut vähän nihkeä lähtemään käyntiin tällaisissa asioissa. Molempien esimiesten mielestä varhaisen puuttumisen malli edustaa uutta johtamiskulttuuria ja on tehnyt hyvää työyhteisölle. . Tunne omat työntekijäsi ja hyödynnä sitä osaamista, jota heillä on. 5. Koulutuksia on tarjolla, jos niitä vain haluaa käydä. Niin sanottu kylmä johtaminen on eri asia kuin johtaminen asemapalveluksessa. Nykyisin kaikki käyvät läpi tietyn koulutuksen. Simo Koposen mielestä johtamisteorian ja käytännön väliin jää iso ero. 6. Ota työyhteisösi työntekijät yksilöinä ja pyri tukemaan heitä sellaisena, eikä yhtenä massana. Työt voi joskus hoitaa huomattavasti helpommin uudella tavalla. Puutu välittömästi epäkohtiin kun huomaat ne. KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella järjestettiin hankkeen työpajoja viime syksyn aikana, ja tulevan kesälomakauden jälkeen hanketta herätellään jälleen henkiin. Älä jää vanhoihin perinteisiin, vaan kuuntele uusia tuulia ja hae niitä itsekin. Esimiehet myöntävät, että ensin esimerkiksi kehityskeskustelut nähtiin paperityötä tuovina peikkoina, mutta nyt miehistö huomauttaa itse, jos keskustelu on jäänyt pitämättä. Miehistön kanssa pyritään keskustelemaan muutenkin kuin kehityskeskusteluissa. Ole läsnä ja kuuntele. Samaan aikaan kun sanotaan, että henkilöstöjohtaminen on haastavaa ja pitäisi saada jostain tietoa, niihin tilaisuuksiin ei ihan riemusta kiljuen lähdetä.” Koposen mielestä pelastuslaitosten lähiesimiehillä olisi vielä oppimista henkilöjohtamisesta. ”Se ei ehkä näy arkipäivässä, mutta kun sitä peilaa taaksepäin, se on iso muutos.” 1. Kaikella tähdätään siihen, etteivät mahdolliset ongelmat työvuorossa kärjistyisi. Mika Kontion mielestä pelastusala on vielä alkutekijöissään osaamisen kehittämisessä. Ole tasapuolinen. Vaikka kokemusta olisi kuinka, niin uudet tuulet puhaltavat pelastustoimessakin. Hänen pääpaikkansa on Pelastuskeskus HelsinkiVantaan lentoaseman vieressä. Älä jää aloillesi peruskoulutuksen jälkeen. Palomestari Simo Koposen alaisuudessa Keski-Uudellamaalla on viisi asemaa. Mikäli joudut tekemään erilaisen ratkaisun, ole valmis perustelemaan se. JOHTAMINEN
Miten oma vuorosi toimii. Oma vuoro toimii hyvin joka suhteessa. Rento, mutta kuitenkin jämäkkä. Olen ollut heitoissa useammilla asemilla ja vuoroissa. Sinisellä puolella homma toimii. Kaikille menee oppi paremmin perille, kun esimiehellä on hyvä suhtautuminen. Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla. Esimies ei pelkästään käske, vaan näkee, kuka osaa mitäkin parhaiten. Keskittyy olennaiseen. On hirveän tärkeää, miten asennoidutaan ihmisiin. 2 ·2017 11 Millainen on hyvä esimies. Hyvä esimies on ”vähän kuin Koskela” Timo Annala. Jani Korhonen. Täällä uskaltaa avata suunsa, ehdottaa vaikka esimiehen käskyä vastaan, jos on joku ajatus. Tärkeää on tuntea alaisensa. Tietää alaisistaan, mitä he osaavat ja mitä heiltä voi vaatia. Meillä se on haastavampaa, koska meillä on eri järjestelmiä. Olen tyytyväinen tähän vuoroon: jokainen pystyy tuomaan oman ammattitaitonsa esiin. Jos se menisi hierarkkiseksi, hommasta ei varmaan tulisi mitään.” Jani Korhonen, palomies-sairaankuljettaja ”Reilu, tasapuolinen, oma itsensä. Esimieheni ovat olleet osaavia. Joakim Vilkman. Silloin hän tietää, kuka sopii mihinkin työhön. Ville Vainio. Se on ollut syväjohtamista, eli johdetaan ihmistä.” Joakim Vilkman, palomies ”Jämäkkä mutta sopivan rento. Pitää huolen että tehtävät tulevat hoidettua, muttei liikaa hössötä. Pystyy käymään läpi muutakin kuin työhön liittyvää asiaa. Meillä ei ole vain yhtä esimiestä, vaan eri organisaatioissa on eri johtajia, jotka vastaavat eri asioista. Heillä on ollut yhdenmukainen linja.” Ville Vainio, palomies ”Tiimin jäsen. ”Sellainen Koskela-tyyppinen. Lennu Pursiainen.. Itselläni on ollut hyviä johtajia. Ongelmatilanteessa voi olla vaikea tietää, keneen ottaa yhteyttä.” Lennu Pursiainen, ensihoitaja Haastatellut työskentelevät Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Täällä on porukkaa, joilla on hyvä itseluottamus ja joka tarttuu toimeen silloin kun pitää.” Timo Annala, ylipalomies ”Tuntee omat alaisensa, oman toimintaalueensa ja oman tehtävänsä. Ei omaa suosikkeja eikä kyykytä liikaa kesäpoikia. Tarpeeksi jämäkkä, mutta ihmisläheinen
Henkilöstöjohtamisella saadaan työilmapiiri pysymään hyvänä. Honkasen mielestä opinnot ovat painottuneet tarkoituksenmukaisesti. JOHTAMINEN. ”Tutkintojen jälkeen voi toimia esimerkiksi palopäällikkönä, asemamestarina, palomestarina, paloesimiehenä ja niin edelleen. ”Koulutus, jonka on saanut vuosia sitten unohtuu, jos taitoja ei ylläpidä.” Pelastuslaitosten päällystöä ja alipäällystöä kouluttaa Pelastusopisto. Salo, 23, työskentelee palomestarina KeskiSuomen pelastuslaitoksella Saarijärven paloasemalla. Jo opistolla tuli oltua aktiivinen, oppilasyhdistyksen puheenjohtaja.” Kuva: Lauri Saramäki Tutkinnosta valmius, työelämästä kokemus Mauri Salo on oppinut, että esimiestyö vaatii ennen kaikkea sosiaalista kyvykkyyttä. Sitä myötä se heijastuu työKäskemistyylistä työkaveruuteen tehoon ja oikeastaan kaikkeen. Virkanimikekirjo on hyvin laaja”, sanoo Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen. Tietojen päivittäminen nojaa tällä hetkellä laitosten omiin koulutuksiin ja muutamiin tapahtumiin, kuten Palopäällystöpäiviin. Vaikka ikä ei vielä ole tuonut auktoriteettia, vastuun ottaminen on aina ollut hänelle luontevaa. ”Tällä hetkellä meillä on käynnissä opetussuunnitelmatyö, jossa näitä asioita käydään läpi ja tarvittaessa tarkennetaan.” Honkanen painottaa, että esimiestaidot karttuvat myös työkokemuksen myötä. ”Asioiden hoitamisessa oli hyvin paljon käskemistyyliä. Nyt sitä on oppinut ymmärtämään, mikä ero on käskemisellä ja johtamisella.” Pelastusopistolla johtamisopinnot keskittyvät enimmäkseen tilannejohtamiseen, minkä Salo ymmärtää. Ei auta, että kaikki kiiltää ja toimii erittäin tehokkaasti, jos henkilökunta ei toimi erittäin tehokkaasti.” Salo korostaa, että lähiesimiehillä pitäisi olla mahdollisuus jatkokoulutuksiin ja tietojensa päivittämiseen. Alipäällystön koulutusohjelmassa pelastustoiminnan johtamista on 13 opintopistettä, henkilöstöjohtamista yhdeksän. ”Tutkinnot antavat valmiuden toimia tehtävissä, käytännön työelämä antaa työkokemuksen.” Sopimuspalokunnasta jo lapsena alalle ponnistanut Salo ei kavahda vastuuta, ja siksi palomestarin työkin on tuntunut hyvältä. Päällystötutkintoa opiskellaan neljä vuotta, alipäällystötutkintoa vuosi. Sitä ennen Salo oli tehnyt alueella palomiehen ja -mestarin sijaisuuksia. Hän pääsi Pelastusopistoon suoraan armeijasta, ja ehti tottua siihen, että armeijassa vallitsi sotilaallinen mentaliteetti, opistollakin puolisotilaallinen. ”Olen aina tykännyt olla se, joka ottaa vastuuta ja on ohjaavana persoonana mukana. ”Itsekin koulutuksen käyneenä voin sanoa, että koulutus antaa mielestäni hyvät valmiudet toimia eri tehtävissä.” Hän huomauttaa, että painopisteitä voidaan arvioida samalla, kun opetussuunnitelmaa tarkastellaan. 12 2 ·2017 P alomestari Mauri Salo kaipaisi pelastusalalle enemmän henkilöstöjohtamisen koulutusta ja lähiesimiehille mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen. ”Aina siihen voisi satsata enemmän. Päällystön koulutusohjelmassa pelastustoiminnan johtamiseen sekä hallintoon ja johtamiseen liittyviä opintoja on kumpiakin 25 opintopistettä. Hän valmistui Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmasta vuonna 2016, ja pääsi töihin heti valmistuttuaan. Hän kuitenkin toivoo, että henkilöstöjohtamista opiskeltaisiin enemmän. Työnsä myötä Salo on huomannut, että lähiesimiestyö vaatii ennen kaikkea sosiaalista kyvykkyyttä ja työkavereiden tuntemista
A L A T A M P E R E E L L A 2 1 8 EUROSAFETY | TURVALLISUUS | TYÖHYVINVOINTI | TYÖTERVEYSPÄIVÄT 11.–13.9.2018 | TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS www.turvallisuusmessut.fi/2018 | #TurvallisuusTampereella2018 Järjestäjänä Tampereen Messut Oy Yhteistyössä: Suomen Työsuojelu alan Yritysten Liitto STYL ry, Suomen Palo kalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry ja Työterveyslaitos
4.11.2016 kello 23.27 Kuva: Ilkka Heinonen 2 ·2017 15
Esitiedot olivat totta; kahdeksankerroksisen ja kaksiportaisen kerrostalon katolla oleva 460 neliön irtaimistovarasto oli täyden palon vaiheessa. Kun tehtävä laajeni komppaniahälytykseksi, myös Riihimäellä kotonaan päivystänyt palopäällikkö Mika Kivipato ja Forssan paloasemalla päivystänyt palomestari Mika Koukku hälytettiin johtamaan tehtävää, joka oli laajentunut 25 pelastusyksikön tehtäväksi. Päivystävä päällikkö Kivipato ehti päällystöviranomaisista kohteeseen ensimmäisenä, noin kuusi minuuttia ensimmäisenä kohteeseen tulleen Riihimäen höökin jälkeen. 16 2 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS P äivystävä palomestari Pertti Tengvall hälytettiin matkaan Hämeenlinnan paloasemalta. Ensimmäiset resurssit satsattiin evakuointiin. ”Tilanne oli siitä poikkeuksellinen, että normaalisti kerrostalossa olevasta palosta ilmoitetaan yhdestä porraskäytävästä, nyt hätäpuheluja soitettiin molemmista talossa olevista porraskäytävistä”, Kivipato sanoo. ”Sain matkalla tiedon, että ihmisiä on parvekkeilla ja että palo on näkyvä, joten muutin tehtävän suureksi rakennuspaloksi”, Tengvall kertoo. Samalta asemalta lähti matkaan myös puomitikasauto. ForssasTekstit: Marko Partanen Kuvat: Ilkka Heinonen, Lassi Rinne, Marko Partanen Raju ullakkopalo – työläs evakuointi Riihimäen keskustassa kahdeksankerroksisen ja kaksiportaisen kerrostalon katolla oleva irtaimistovarasto oli täyden palon vaiheessa, kun päivystävä palopäällikkö Mika Kivipato saapui paikalle. ”Helpotti johtamista merkittävästi, kun pääsin aloittamaan puhtaalta pöydältä. Molempien porraskäytävien huoneistoja alettiin tyhjentää.” Kohteeseen ensiksi saapuva palomestari Pertti Tengvall sai johdettavakseen evakuointia tekevän pelastusjoukkueen. Palon aiheuttama paine työnsi palokaasuja molempiin porraskäytäviin. Ajomatkaa Riihimäen keskustassa syttyneelle palopaikalle oli vartin verran. Kaksi pelastusjoukkuetta Päivystävä päällikkö Kivipato linjasi toimet, joilla ihmiset saadaan turvaan ja palo hallintaan. Oli melkein keskiyö ja palomiehet joutuivat murtamaan ovia auki. Riihimäen hööki oli parhaillaan toisella tehtävällä, mutta pystyi kuitenkin irrottautumaan siltä keskustassa syttyneeseen rakennuspaloon. . Edessä oli raskas evakuointi. Päivystävä palopäällikkö Mika Kivipato ehti kotivarallaolosta palopaikalle ensimmäisenä päällystöviranomaisena.
”Talon edusta oli jätetty hyvin vapaaksi, siihen pystyi petaamaan ongelmitta”, Hyvinkään puomitikkaan kuljettaja Jukka Rautaruoho sanoo. Aloitimme jäähdyttelemään paloa”, Kivipato sanoo. ta matkalla olevan palomestari Mika Koukun pelastusjoukkue alkoi sammuttaa paloa. 2 ·2017 17 HÄLYTYSILMOITUS https://www.facebook.com/media/set/?set=oa.588360244681497&type=3 Kimmo laittoi yksityisviestin kuvaaja Ilkka Heinoselle 22.2.2017. ”Luotin siihen, että irtaimistovarasto voi palaa katolla kaksi tuntia ennen kuin se leviää. Raskas evakuointi Hyvinkäältä lähtenyt hööki saapui palopaikalle noin 15 minuuttia Riihimäen höökin jälkeen. Savu tuli pelastajia vastaan kolmanneksi ylimmässä kerroksessa. "Tiesin, että tästä tulee iso juttu.". ”Kun pääsimme kohteeseen, oli taivas punaisena”, Hyvinkään höökin esimies Sami Heinänen kuvailee. Ensimmäiset yksiköt jätettiin riittävän etäälle talon edustasta, jotta puomitikasautoille jäi hyvät paikat molempien porraskäytävien edessä. Näkyvyys oli kuitenkin hyvä. Kun ensimmäistä paikalle ehtinyttä, Hyvinkäältä tullutta puomitikasautoa ryhdyttiin petaamaan, palo oli ehtinyt levitä koko ullakkovaraston mitalle. Hyvinkäältä tulleen höökin pelastajat saivat tehtäväkseen evakuoida ylimmät, savun valtaan joutuneet kerrokset toisesta porraskäytävästä. Kuvat julkaistu Facebookin Riihimäki-ryhmässä. Riihimäen höökin pelastajat alkoivat tyhjentää toista porraskäytävää ja Hyvinkään höökillä tulleet pelastajat toista porraskäytävää. Melko pian alettiin pystyttää myös Hämeenlinnan puomitikasta. Hyvinkäältä höökin kanssa samaan aikaan lähtenyt puomitikasauto saavutti palopaikan pari minuuttia höökin jälkeen. Heinänen alkoi savusukellusparin kanssa evakuoida huoneistoja. Savuhaitta ylimmissä kerroksissa edellytti paineilmalaitteen käyttöä. Toisessa porraskäytävässä samaa työtä tekivät riihimäkeläiset kollegat
”Kerroimme heille, että rappukäytävässä on sen verran savua, että naamari on laitettava. Jukka Rautaruoho ja Jari Alanko auttoivat puomitikkaalla pelokkaan asukkaan parvekkeelta alas. Ullakko oli täysin tuhoutunut ja hissin konehuoneet paloivat, kun he nousivat katon tasalle. ”Pääsimme petaamaan ihan talon eteen”, Alanko kertoo. Porraskäytävästä autettiin kantamalla alas toinenkin asukas. Siinä tuli myös todettua, että vaikka sammutusasut ovat kehittyneet, niin aivan parhaita ne eivät ole, kun alusvaatetus on kastunut hiestä ja silti täytyy liikkua paljon. Kukaan ei tullut avaamaan. Myös asukkaat pystyivät liikkumaan portaikossa ilman hengitystä suojaavaa pakomaskia. Siitä oli hyvä operoida porraskäytävän päällä olevan katon aluetta. Oli keskiyö. ”Alakerrasta ylös lähtiessä kannatti aina miettiä tovi, että kaikki tarvittavat välineet ovat mukana, ettei ylhäällä tarvinnut tyhjiä taskuja taputella”, Heinänen sanoo. Pyysinkin sitä heti mestarilta, mutta ihan heti sitä ei ollut antaa”, Heinänen sanoo. Kun savusukeltaja Tomi Husula sai toiseksi ylimmässä kerroksessa ensimmäisen oven auki, häntä vastassa oli pyörätuolia käyttävä asukas. Silloin tarvitaan väkeä”, Heinänen sanoo. Savuisessa porraskäytävässä kolmen ylimmän kerroksen asukkaille oli puettava pakomaskit. ”Mursimme varmaan toistakymmentä ovea”, Sami Heinänen muistelee. Murtautumissetti.. Hän oli maannut sängyllään vällyjen alla niin huomaamattomasti, ettei asuntoa tarkastaessa häntä huomattu. Puomitikas saatiin hyvin parvekkeen viereen, josta asukas saattoi helposti siirtyä kyytiin. Jos apua on saatavilla, niin sitä tarvitaan. 18 2 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS . Koputtavalle ei avattu Palomiehet alkoivat soitella ovikelloja ja paukutella ovia. Tarkastin sen, mutta ketään siellä ei ollut”, Heinänen sanoo. Sen sijaan eräästä tarkastetusta huoneistosta kömpi puolentoista tunnin evakuoinnin jälkeen pieni vanhus. Huoneistoihin jouduttiin murtautumaan murtoraudan ja moskan avulla. Siinä kohtaa homma vähän helpottui. Kerrokset olivat savuttomia, laitteet saatettiin laskea kannosta, sopimuspalokuntalaiset tulivat avuksi ja käytössä oli lukkoihin sopiva yleisavain. Puomitikkaat pystyyn Samaan aikaan evakuoinnin kanssa Hyvinkään höökin kuski Jari Alanko auttoi puomitikasautolla tullutta Jukka Rautaruohoa. ”Tiesin, että tästä tule iso juttu. Pakomaskien käyttö onnistui hyvin”, Heinänen sanoo. Kun jokainen asukas oli jollain tavalla saatettava alas asti, se tiesi kahdeksankerroksisessa rakennuksessa monta ylösmenoa ja alastuloa. Kolmanneksi ylimmän kerroksen parvekkeella oli asukas, jolla ei ollut varsinaista hätää, mutta hän oli hädissään, joten hänet autettiin puomitikkaan korilla alas. Oli haettava alhaalta kantotuoli ja autettava potilas sillä alas. Asukas yllätti ”Kesken evakuoinnin tuli mieleen hissi, että onkohan siellä joku. Vaikkei hänellä ei mitään hätää ollutkaan, niin hän silti päätti itse lähteä liikkeelle – katsomaan mikä on meneillään. ”Porraskäytävässä kahden tunnin urakka oli raskas”, Heinänen kuvailee. ”Työn määrä lisääntyy monin verroin, jos huoneistosta löytyy kannettavia asukkaita. Kun Heinänen, Husula ja Jani Lunnas saivat kolme ylintä kerrosta evakuoitua, tuli käsky evakuoida loputkin
Alanko ja Rautaruoho käyttivät puomitikasauton paineilmajärjestelmää. ”Avaan ensin kaksi pulloa. Jouduimme hillitsemään pesäkkeitä suoralla suihkulla.” Hämeenlinnan puomitikkaaseen tuli koko ajan vettä hyvällä paineella. Kiinteistössä oli muutaman vuoden aikana ollut muitakin selvittämättömiä paloja. Sitten menimme taas lähemmäksi sammuttamaan”, Alanko kertoo. Työjohdot ullakolle Kun asukkaiden evakuointi saatiin tehdyksi, savusukeltajat vetivät työjohtoselvitykset porraskäytävien kautta palaneelle ullakolle. Hänen mukaansa parvekkeilla ei ollut enää autettavia, joten tehtävä oli selvä: sammuttaminen. Riihimäen VPK oli tehnyt siihen lisävesiselvityksen 200 metrin päässä olleesta vesipostista. Koko ajan paineilmalaitetta ei tarvittu. Jätin korin työsuihkun vähän auki, jotta huomaisimme heti, kun vettä alkoi taas tulla. Hyvinkään höökin pelastajilta loppui ilma. ”Maskit olivat koko ajan päällä, välillä raitisilmasuodattimella”, Rautaruoho sanoo. Hissien konehuoneet paloivat yhä. ”Yritimme ensi jäähdytellä paloa, mutta se oli niin kuuma, ettei tykin sumusuihkusta ollut apua. Oviaukolta suihkutettiin vettä sen verran kuin pystyi, siitä ei ollut juurikaan apua sammutukseen eikä jäähdytyksenkään. Kun savusukeltaja otti sammuttaessaan tukea olkapäällään metallisesta ovenkarmista, hän sai sammutustakin läpi olkapäähänsä palovamman. Sammutukseen tuli kaksi tai kolme vesikatkoa, joista Alanko ja Rautaruoho eivät saaneet ennakkotietoa. Asukkaat eivät meinanneet avata oviaan Sami Heinäselle ja Tomi Husulalle.. Kahden viimeisen pullon avaaminen on kenelle tahansa helppo tehtävä. Katolla oli hiiltynyttä puuta, pikeä ja todella kuuma. Riihimäen VPK:n kanssa jälkivartiossa olivat Riihimäen paloaseman vapaavuorolaiset. Jäähdyttely ei riittänyt ”Meillä oli lämpökamera, jolla katsoimme katolta kuumat kohdat ja suihkutimme sinne”, Kivivainio kertoo. . Rautaruoho ja Alanko totesivat, että katon päälle rakennettu irtaimistovarasto oli jo kokonaan palanut. Poliisi halusi, ettei raivausta tehdä, jotta palontutkinta voidaan tehdä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Koska paikat jäivät vielä lämpimiksi, piti varmistaa, ettei palo syty uudelleen”, Kivipato sanoo. Kattoa jäähdyttelyä noin tunti, jonka jälkeen palo karkasi seinän ja koriste-elementtien väliin, jolloin sinnekin oli laskettava kunnolla vettä. ”Tämän vuoksi jälkivartiointi hoidettiin pelastuslaitoksen toimesta. Sumusuihku ei tehonnut Hämeenlinnasta lähtenyt puomitikasauto alistettiin Janakkalasta tulleelle höökille. Kivivainio käytti painelimalaitetta puomitikasauton järjestelmästä, jossa on neljä 6,8 litran paineilmapulloa. Ei raivausta Päivystävä päällikkö Mika Kivipato neuvotteli poliisin kenttäjohtajan kanssa palon raivaustöistä. ”Jälkivartiossa ei sattunut mitään ihmeellistä, vain muutama kytöpalo painettiin alas. Kiinteistön vartiointiin pyydettiin virkaapuna Puolustusvoimien sotilaspoliisit. ”Kun vesi loppui, otimme korilla etäisyyttä paloon. 2 ·2017 19 Korista vettä ”Ajoimme lavan ihan tappiin, ehkä 30 metriin, josta pääsimme suihkuttamaan vettä suoraan alaspäin”, Alanko sanoo. Sen voi pyytää koristakin”, Kivivainio sanoo. Paloa ryhdyttiin sammuttamaan nostolavan vesitykillä. ”Janakkalan höökistä sain työpariksi Kalle Tuomikosken, joka oli joskus työskennellyt Hämeenlinnassa, ja jolle oli koriorjan tehtävä tuttu”, puomitikkaan kuljettaja Tuomo Kivivainio kertoo. Kello 11.00 meidät tuli vapauttamaan Lopen VPK”, Sami Nikkilä sanoo. Puomitikkaan paineilmavarat ehtyivät kolmituntisen tehtävän aikana. Paikalle jäi Riihimäen VPK. Heinänen kertoo, että oviaukkoa pitemmälle ei sammutussaappaissa ollut asiaa. Kun ne vähenevät, tiedän, että puolet on vielä jäljellä. Olimme aamuun asti. Pulloja ei voitu täyttää eikä ottaa muista yksiköistä lisää, sillä Kanta-Hämeessä on Drägerin ja Keski-Uudellamaalla Spiromaticin paineilmalaitteet, eivätkä ne ole yhteensopivat. He vartioivat palopaikkaa maanantaiaamuun asti. Pääasiassa savut kulkeutuivat suoraan ylös, välillä ne pyörähtivät paikallaan ja olosuhteet hieman muuttuivat
Siinä ensihoitajien työskentely olisi voinut olla jopa luontevaa. Tällä keikalla alimmissa kerroksissa voitiin tehdä töitä, kuten normaalissa porraskäytävässä. Pohdintaa: Rakenteet olisivat todennäköisesti kestäneet pidemmän palon, että sammutusta olisi voitu vieläkin viivästyttää. Kukaan ei päässyt hakemaan tavaroitaan ilman saattajaa. ”Meillä oli lämpökamera, jolla katsoimme kuumat paikat.”. Hän antoi palopaikalta kolme median jatkotiedotetta, mutta jälkeen selvisi, että hätäkeskuksen mediatiedote ei ollut teknisen vian vuoksi lähtenyt ollenkaan. Facebook-tiedote levisi nopeasti 8000 henkilölle. Myös navigointi ja radioliikenne hoituisivat matkan aikana turvallisemmin. Asukkaiden tiedottaminen aloitettiin Facebookissa. Myös Riihimäen kaupungin tiedottaja tiedotti heti aamulla kaupungin väyliä pitkin. Tällä keikalla ongelmaa ei ilmennyt. 20 2 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS Rakenteet kärsivät jonkin verran palosta mutta asukkaat pääsivät hakemaan asunnoistaan välttämättömiä tavaroitaan lauantaina. Vakuutusyhtiöt eivät siunaa sitä, että annetaan palaa. Some toimi tiedottamisessa ”Media oli kärttyisä palon alkuvaiheen tiedottamisesta”, Kivipato kertoo. Rakennusvalvonta ohjeisti, miten tavarat voitiin noutaa turvallisesti. Voisivatko vapaana olevat ensihoitajat avustaa evakuoinnissa porraskäytävän savuttomassa osassa. Tällä tehtävällä sellainen olisi voinut olla vaikkapa kantotuoli. Yhdessä olisi helpompi ratkoa eteen tulevat ongelmat. Ehkä he voisivat auttaa ihmisiä pois asunnoista tai tuoda yllättävän tarpeen ilmaantuessa tarvikkeen alhaalta savurajalle asti. ”Tiedottaminen onnistui hyvin, tiedotustilaisuuteen saapui lähes kaikki”, Kivipato sanoo. Myös yksikön, jolle puomitikasauto alistetaan, on osattava tietyt asiat, kuten se, että vettä ei päästetä järjestelmään ennen kuin korista annetaan siihen lupa. Video www.iltasanomat.fi-sivustolla Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kun puomitikasautolla lähdetään tehtävälle pitkän matkan päähän, olisi hyvä, että siinä olisi kuljettajan lisäksi myös toinen laitteeseen perehtynyt kaveri. Riihimäki-ryhmään laitettiin tiedote, jossa kerrottiin asukkaiden tiedotustilaisuuden ajankohta sekä puhelinnumerot, joista saattoi kysellä neuvoja. Jälkivahinkojen kannalta se olisi ollut järkevämpää. ”Somen käyttö täytyy opetella paremmin ja hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet”, Kivipato sanoo