2 2016 30 .3 . 8 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT pureutuu uudistukseen s. HÄTÄKESKUKSEN kiireinen perusmaanantai s. 29 Pellingin VPK on kuin pieni perhe s. 48
OLEMME TEHNEET KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT TELTTAMME Keb Endurance 2. Hyvällä omallatunnolla. Fjällräven tuo tänä keväänä markkinoille 16 täysin uudistettua telttaa, jotka ovat kevyempiä ja vahvempia kuin koskaan aiemmin. Emme myöskään käytä kyllästeissämme pfc-yhdisteitä ja kaikki alumiini on anodisoitu ympäristöystävällisillä menetelmillä. Mutta kuten aina telttoja suunnitellessamme, työssämme on kyse muustakin kuin vain grammojen viilaamisesta. Lopputuloksena on kestäviä telttoja, joita voit käyttää pitkään, kaikissa maastoissa ja kaikkina vuodenaikoina. Kaikissa uusissa malleissa keveys ja erinomainen luotettavuus ovat täydellisessä tasapainossa – Fjällrävenin telttojen tulee toimia sekä luonnossa että vaa’alla. Lappi, Ruotsi www.fjallraven.fi/teltat Keb Endurance
Jos kuntoa ei ole, voisi tehdä tukitehtäviä ilman sukupuolisidonnaisuutta.” ”Tämä ei mene naisosastoon” Korkeamäki kertoo, että hänen on ollut aina suhteellisen helppo päästä palokunnassa operatiivisiin tehtäviin. ”Kyllähän naiselle yleensä ensimmäisenä esitellään, että meillä on täällä tällainen naisosasto. Mitä seuraavaksi tapahtuu. Haluttiin, että perustiedot ja -taidot ovat kunnossa ennen sitä. Ongelma onkin vallitseva oletus naisten roolista pelastustoiminnassa. Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Maahanmuutto on ravistellut ennenkokemattomalla tavalla koko Eurooppaa. Sopimuspalokuntatoimintaa on koko maassa. Ei pitäisi olettaa, että tukitoimet kiinnostavat kaikki naisia. Pääkirjoitus maaliskuu 2016 Toimittajan kommentti Sammutusja pelastustöihin haluavan naisen on edelleen vaikeaa lunastaa paikkansa paloasemilla. Vastaus oli neutraalihko jaa, no, tee sitten. Siitä pikkuhiljaa asetelma muuttui siihen, että kysyttiin, lähdetkö heti kyytiin, tule mukaan.” Korkeamäki muistuttaa, että monet naiset varmasti haluavat toimia nimenomaan tukitehtävissä. Korkeamäellä ei sinänsä ole mitään noita tehtäviä vastaan, leipomisesta hän pitää paljon. ”Se on aika automaattista. Palokuntanuorista eteenpäin siirryttäessä heidän oli ryhmän tuella yksittäistä naista helpompi päästä mukaan hälytystehtäviin. Naisten pitäisi kuitenkin olla helpompaa mennä mukaan myös miehistöön. Hän on pitkän linjan VPK:lainen Kangasalta, ensihoitaja, kätilö ja kolmen lapsen äiti. Se on asenteissa. Esa Aalto, päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Palokunnat maahanmuuttajien kotouttajiksi 2 ·2016 25 V PK-toiminnasta kiinnostunut nainen vierailee palokunnan avoimien ovien päivässä. Hän aloitti palokuntatoiminnan 19-vuotiaana kotikaupunkinsa Hämeenlinnan VPK:ssa. VPK:oissa naiselle tarjotaan vieläkin automaattisesti paikkaa huoltotoiminnassa, ja vaatii uskallusta sanoa haluavansa tulla koulutetuksi hälytysryhmään. Suomen kielen opiskelu on tärkeää, mutta ennen kuin vaikean kielemme oppii, pitäisi löytyä tapoja, joilla toisesta kulttuurista ja olosuhteista tulleet ihmiset kotoutetaan meidän omaksumillemme tavoille. Valitettavia ja tuomittavia ovat olleet esimerkiksi turvapaikanhakijamiesten seksuaaliset ahdistelut suomalaisia naisia kohtaan. Heistä suuri osa oli nuoria miehiä. Sitten kävin kouluttamassa nuoria ja miehistöharjoituksissa”, Korkeamäki kertoo. Vähemmän siinä tilanteessa kerrotaan, että tässä on meidän miehistö. Etualalla puolitoistavuotias Ella, pulkassa kolmevuotias Eetu.. ”Kyllä minullekin tupattiin alkuun tosi paljon sitä, että haluaisitko keittää kahvia, tai hoitaisitko ruokaa asemalle. Se selittyy sekä hänen pitkällä taustallaan että luonteellaan. Korkeamäki itse uskalsi sanoa. Kahvia voi keittää ja sitten vähän tehdä muonitusta”, vastaa Laura Korkeamäki. Heidät pitää yksiselitteisesti hyväksyä yhteiskuntamme jäseniksi. Viime vuonna Suomeen tuli 32476 turvapaikanhakijaa. Osaltaan ne ovat juttuja, joita tykkäsinkin tehdä, mutta huomasin, että niistä on pakko pyrkiä pois, mikäli haluaa jatkossa tehdä muutakin.” Monet naiset kokevat vaikeaksi hälytysosastoon mukaan pyrkimisen ja omasta roolistaan ulos murtautumisen: muonitushommista on vaikea kieltäytyä, ja vaatii uskallusta sanoa, että haluaisi tehdä muutakin. Omassa palokuntatoiminnassamme olisi yksi avain kotouttaa turvapaikanhakijat suomalaiseen yhteiskuntaan. On päivänselvää, että ammattiin pääsemisen ja vaativimpien palokuntatehtävien kannalta pitää olla kunnollinen ja riittävä suomen kielen taito. Todellisuutta on joka tapauksessa se, että turvapaikan Suomesta tulee saamaan aikaisempaa paljon suurempi määrä ihmisiä. Kielimuurin ei tarvitse olla este osallistumiselle. ”Hämeenlinnassa oli tapana pitää aloittelijaa muutama vuosikin miehistössä, ennen kuin nostettiin mukaan hälytyksiin. Palokuntatoiminta tarjoaa paitsi toimintaa myös kulttuurillista sivistystä, jonka avulla toisesta kulttuurista tulleet ihmiset opetetaan omaksumaan meille tärkeät tavat. Euroopan Unionin pitää ratkaista, mitä tehdään tällä hetkellä kurjissa oloissa Pohjois-Kreikassa eteenpäin pääsyä odottaville ihmisille. Laura Korkeamäki hoitaa lapsiaan kotona ja lisäksi tekee kätilökeikkaa Hämeenlinnassa sekä ensihoitovuoroja 9Lives-ensihoitopalveluyrityksessä Kangasalla. Liian moni nainen ei kuitenkaan uskalla. Eivät kaikki miehetkään ole fyysisesti parhaimmassa kunnossa, ja nykyään nuorisokin alkaa olla yhä heikkokuntoisempaa. Samaan aikaan mukaan tuli useita muitakin tyttöjä. Mikään ei muutu, ennen kuin yleiset asenteet muuttuvat. ”Jälkeenpäin ajatellen oli varsin luonnollista, että uutena sitä jää asemalle tai tulee myöhemmin kohteeseen. Turvapaikanhakijoiden määrä pelkästään meillä Suomessa kymmenkertaistui yhdessä vuodessa. Tasa-arvo paloasemilla vaatii koko yhteisöä. Vastaanottokeskuspaikkakuntien vapaaehtoisissa palokunnissa voitaisiin aktiivisesti tarjota mahdollisuutta tulla mukaan hyvään toimintaan. Korkeamäki ei myöskään koskaan ole osannut ajatella toimivansakaan muualla kuin miehistössä. Naisten asema pelastusalalla vaatii vielä paljon tehtävää. Uskallusta vaatii myös vaihtaa vaatteensa miesjoukossa tai tasapainotella sen suhteen, mennäkö mukaan saunailtaan vai ottaako riskin jäädä ulkopuoliseksi. Miehistö tekee sammutusta ja pelastusta, lähde mukaan.” Hyvä esimerkki naisten roolista palokunnassa on juuri kahvin keittäminen tai pullan leipominen eri tilaisuuksiin. Syrjintä on syvemmällä kuin sosiaalitilojen puutteissa. TAPASIMME Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 24 2 ·2016 Tällä hetkellä VPK-toiminta on väistynyt perhe-elämän tieltä. ”Minulla on aina varmaan ollut joku putkinäkö, etten ole edes nähnyt muuta vaihtoehtoa.” Palokuntatoiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä Jani Korkeamäen. Lue Laura Korkea mäen haastattelu sivulta 24. VPK:ssa mukana olevat miehet toivottavat hänet avosylin tervetulleeksi mukaan. Hän on nuorehko ja liikunnallinen, joten ainakin ensikatsomalta hän voisi ikänsä sekä kuntonsa puolesta sopia esimerkiksi hälytystoimintaan. Turvapaikanhakijoita voi tulla myös lisää. ”Voisivatko ne olla vaikkapa operatiivista tukitoimintaa, avoimia kaikille. Kädenojennus yhteiskuntamme uusille jäsenillä esimerkiksi palokuntatoiminnan avulla olisi myös alamme arvojen mukaista. Korkeamäen mielestä naisjaostot sellaisenaan voisikin lakkauttaa. Heitä tarvittaisiin lisää ja heidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. PariLaura Korkeamäki ei mennyt naisosastoon Kun Laura Korkeamäki aloitti VPK-harrastuksen 19-vuotiaana, hän uskalsi sanoa haluavansa hälytysosastoon. Varmasti löytyy toiminnasta kiinnostuneille maahanmuuttajille tehtävää myös palokunnista
050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. 29 Pellingin VPK on kuin pieni perhe s. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. Keskellä VPK:ta 20 vuotta johtanut päällikkö Kaj Eriksson. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Seuraamme muun muassa hätäkeskuspäivystäjä Meri Myllymäen (vas.) vuoroesimies Taina Pälän, ylipäivystäjä Heidi Forsblomin ja hätäkeskuspäivystäjä Lily Niemen työvuoroa. 2 2016 30 .3 . Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. Heitä työllistää muun muassa rekan ja henkilöauton kolarointi Kehätiellä. 48 Vakiot Pääkirjoitus 3 Ajassa 6 Muistomerkki 66 Työn äärellä 68 Alan tuotteet 72 Mirafoni: 75 Ulkomailta 76 Palomestarin päiväkirja 78 50 vuotta sitten 82 Hälytysilmoituksessa vietetään 12 tuntia Keravan hätäkeskuksessa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kuva: Teemu Heikkilä.. Sivut 8–21 Hälytysilmoitus: perusmaanantainakin on kiire Lehdessä myös Tuottavuuden parantaminen 58 Pekka Rajajärvi 62 Pelastustoimen mittarit 64 Sulkavan hybridiyksikkö 70 Olavinlinnan palo 74 Aseman äiti 80 Pellingin VPK:n Peter Eriksson (vas.) ja Matias Lindroos (oik.) pintapelastusharjoituksen jälkeen. Sisällys Esa Aalto, päätoimittaja, puh. 8 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT pureutuu uudistukseen s. Vastaanotettuja hätäpuheluita kello 9–19 on 1677 kappaletta. HÄTÄKESKUKSEN kiireinen perusmaanantai s. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh
Sivut 54–57 Ari ”Kille” Lehtonen, 63, on valmistanut paloposteja jo yli 30 vuotta. Alue tutuksi: Pellingin VPK on saaristopalokunta ItäUudellamaalla Lähes satavuotiaan Pellingin VPK:n päällikkö Kaj Erikssonin mukaan palokuntalaiset ovat pieni perhe. VPK:ssa on mukana noin kaksikymmentä täysi-ikäistä henkilöä ja kolme 15–18-vuotiasta. huhtikuuta. 2·2016 Petteri Orpo: Pelastustoimi ei voi olla alisteinen muille Sisäministeri Petteri Orpo kertoo Palopäällystöpäivät-sivuilla näkemyksiään aluehallintouudistuksesta. ”Killen luo on helppo tulla kysymään neuvoa, jos tulee haastavampi tilaus”, kiittelee tuotantoja kehityspäällikkö Janne Piela. Sivut 42–53. Hän on myös toimittanut niitä asiakkaille ympäri Suomen. Sivuilla esittelemme päivillä käsiteltäviä aiheita, kuten maahanmuuttajia pelastustoimessa, pelastustoimen tulevaisuutta ja osaamisen johtamista. Sivut 30–41 Suomalainen kalusto: vesihuollon turvaajat Paloja vesitekniikka PA-VE Oy on keuruulainen yritys, joka valmistaa päätuotteenaan paloja vesiposteja, pumppaamoja ja laitekaivoja. Hän vierailee Palopäällystöpäivillä Turun Logomossa 7. Tavoite on, että 12 hengen ryhmässä kaikki osaavat kaikkea
Hollannin onnettomuustutkintakeskuksen hallituksen jäsen, Dr. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan tammikuun 2017 alussa. Nyt sairaanhoitopiirin ensihoitajat ovat siirtyneet kahteen 12 tunnin työvuoroon. ”Hälytysluonteisessa työssä on vaikea selvittää se, mihin poikkeuslupaa haetaan. Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja on Kari Lehtokangas. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin poikkeuslupahakemus evättiin äskettäin. ”Nyt kun luvat myönnetään, keskitetysti pyritään saamaan parempi kokonaisnäkemys, jolla hakijat ovat tasapuolisessa asemassa”, sanoo lakimies Vesa Ullakonoja LounaisSuomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Kimmo Himberg. HäPalopäällystö(AMK) siirtymässä Poliisiammattikorkeakouluun nen mielestään yhteistyöhön lähdetään pohtimalla koulutuksen synergiaetuja. ”Rekonstruoimme koneen ja siten selvitimme, miten kone pudotettiin alas.” Suomalainen onnettomuuksien tutkinta on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Lähtökohtana on, että merkittävä osa opetuksesta annettaisiin edelleen Pelastusopistossa. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ei näe asiassa syytä huoleen. Hän päättää nyt poikkeusluvista. Sivuilla esitellään myös hankkeita, joita säätiö on avustanut. Rehtori Mervi Parviainen on huolissaan Pelastusopiston sanavallan säilymisestä tutkinnon sisältöön ja opiskelijavalintoihin, joista päättää Poliisiammattikorkeakoulun hallitus. Koulutuksen järjestää nykyisin Savonia yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Siinä katsottiin, että työaikalain mukaiset ehdot eivät täyttyneet, vaan oli liikaa aktiivityöaikaa 24 tunnin työajassa. Ullakonoja on 1970-luvun lopulta alkaen käsitellyt poikkeuslupahakemuksia. Poikkeusluvan käsittelyissä ei voida hakea yleistä linjausta, vaan se olisi lainsäätäjän tehtävä. Onnettomuustutkinta tehostunut 20 vuodessa AJASSA. Mervi Parviainen. Jo silloin ihmeteltiin, miten näin voidaan toimia ja samalla tavalla toimitaan edelleen. Lisätietoa löydät: www.pses.fi Sisäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen palopäällystön ammattikorkeakoulututkinnon siirtämiseksi Savonia-ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle. Mikä on tehollista työaikaa ja kuinka paljon se ylittyy työaikalainsäädännössä määritellystä.” ”Kummallinen systeemi” Uudet verkkosivut Palosuojelun edistämissäätiön tavoittaa nyt entistä paremmin myös verkossa. ”Poikkeuslupajärjestelmä on kummallinen. Kun 2012 valmistuneiden tutkintojen keskimääräinen valmistumisaika oli vielä 564 päivää, 2015 ne valmistuivat noin 200 päivässä. Miksi ei poikkeusluvan vaatimaa työaikaa voida sopia valtakunnallisissa työehtosopimuksissa.” Valtaosa työajan poikkeuslupahakemuksista tulee pelastustoimesta. Marjolein van Asselt kertoi Onnettomuustutkintakeskuksen 20-vuotisjuhlassa, miten suomalaisen kollegavirastonsa kanssa samoista lähtökohdista toimiva virasto joutui kovaan kansainvälisen politiikan ja median pyöritykseen tutkiessaan Ukrainassa vuonna 2014 alas ammuttua matkustajakonetta. Hän toivoo, että hylätyistä hakemuksista valitettaisiin työneuvostoon, jotta saataisiin myös sen näkemys käytäntöihin. ”Parantunut turvallisuus – onnettomuusvahinkojen vähentyminen – pienentää kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä ja parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta”, totesi Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Johtava tutkija Kai Valonen sai Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarimerkin. Säätiön uudet verkkosivut on avattu. Myös Pelastustiedon ajankohtaiset uutiset on luettavissa säätiön verkkosivuilta. 6 2 ·2016 V uoden alusta alkaen poikkeusluvat työehtosopimusten ulkopuolisille työajoille myöntävässä Lounais-Suomen aluehallintovirastossa jokainen tapaus ratkaistaan erikseen. Tutkintojen keskimääräiset kustannukset ovat pienentyneet noin 40 prosenttia. Toistaiseksi hallituksessa ei ole mukana Pelastusopiston edustajaa. Sen luovutti johtaja Veli-Pekka Nurmi
Park Hotel Käpylä, Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Pelastustoimen varautumisen ajankohtaisseminaari 6.4. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa SPAL > Hallituksen kokous (Varsinaiset jäsenet) 6.4. klo 9.00, Karttulan yhteispalvelupiste, Karttula > Tieliikennepelastamisen kurssin opintopäivät 12.4.–ke 13.4. m/s Silja Serenade, Hki-Tukholma-Hki > Turvallisuusharjoitusten järjestäminen 10.5. Vantaa > Palomiesliiton ay-koulutuspäivä 7.4. Pohjoismaat ovatkin erittäin näkyvästi mukana toiminnassa. Valinnan teki jo viidettä kertaa Suomen palohenkilöstön urheiluliitto. Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna > Turvallisuusilta taloyhtiöille 14.4. kilpailuvuosi, mutta tykkään myös jääkiekosta, pyöräilystä ja juoksemisesta. Tapahtumaan odotetaan noin 140 osallistujaa muun muassa Yhdysvalloista, Japanista ja monista Euroopan maista. Kuva: Antti Kärppä, Oulu– Koillismaan pelastuslaitos Mikko Ronkainen on vuoden palomiesurheilija SPEK > Meidän turvallinen kylä – kylien turvallisuuskoulutus 2.4. Vantaa NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Tulisijaja hormitarkastuskoulutus 4.–8.4. Suomesta on edustaja 11 komissiossa. ”Urheilu auttaa jaksamaan sekä fyysisesti että henkisesti. klo 18–20, Radisson Blue Hotel, Oulu > Turvallinen työpaikka I – pelastussuunnittelu 19.–20.4. Logomo, Turku > Pelastustoimen työturvallisuusseminaari 19.–20.4. Seinäjoki Alalla tapahtuu Kansainvälinen pelastusalan järjestö CTIF haluaa olla jäsenmaidensa tiedonvaihdon foorumi. Ruotsalainen Eriksson on ensimmäistä neljän vuoden kauttaan presidenttinä. Kattojärjestössä toimii yhteensä 13 komissiota ja työryhmää, joissa käsitellään muun muassa uuteen teknologiaan, vaarallisiin aineisiin ja koulutukseen liittyviä asioita. Se on ollut järjestön päämäärä alusta asti, kun järjestö on perustettu vuonna 1900.” Suomalaiset ovat aktiivisesti mukana CTIF:n komissioissa. ”Saimme hälytyksen tulipaloon, mutta onneksi tuli sopivasti vaihtomies paikalle ja pääsin kakkukahville. Voimannosto tuo vaihtelua arkirutiineihin ja on hyvä treenata jotain tavoitetta varten.” Ronkaisen mukaan liikunta antaa työhön lisäpotkua, mutta on vähän tuuristakin kiinni, pysyykö aina treenikunnossa. CTIF jakaa tietoa Järjestön presidentti Tore Eriksson kävi Helsingissä kertomassa järjestön tuoreimmat kuulumiset.. jakso 11.–15.4. klo 11–16, Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku > Palopäällystöpäivät 2016 7.–9.4. Järjestön presidentti Tore Eriksson korostaa, että yksi tärkeimmistä tehtävistä on työturvallisuuden edistäminen. Kyllähän se tuntuu hienolta saada tunnustusta voimannostolle, varsinkin kun palomiehissä on niin paljon eri lajien harrastajia. ”Haluamme edistää, jakaa ja vaihtaa erilaista ammattitietoutta. Oululainen palomies Mikko Ronkainen on vuoden 2015 palomiesurheilija. Laukaa > Asiakaspalvelu ja nuohousyrityksen johtaminen 1. Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna > Pintapelastuskurssin opintopäivät 13.4.–to 14.4. Scandic Vierumäki, Vierumäki > Opetusalan turvallisuusfoorumi 27.–29.4. Voimannostossa minulla on menossa 12. Niitä on tullut kohdalle usein”, Ronkainen kertoo. Talon johtoa kiinnostivat kovasti voimannostossa käytettävät varusteet ja doping-testit. Ronkainen oli Pelastustiedon soittaessa juuri palannut palkinnonjakotilaisuudesta Haukiputaan paloasemalle. Työnantaja Oulu–Koillismaan pelastuslaitos saa häneltä kiitokset hyvistä tiloista ja mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa. ”On kova haaste palomiehelle säilyä työkunnossa eläkeikään asti”, hän kiteyttää. Laukaa > Täydennyskoulutuspäivät 13.–14.5. 28-vuotias Ronkainen on moninkertainen voimanoston Suomen mestari ja MM-pronssimitalisti alle 83 kilon sarjassa. CTIF:n edustajakokous Delegates’ Assembly järjestetään syyskuussa Helsingissä
Hälytysilmoitus Hätäpuhelu kello 7.55: ”Tässä kävi äsken tosi paha onnettomuus just ennen Mestarintunnelia, rekka pamahti henkilöautoon, kuskinpuoleinen etuosa meni ihan lyttyyn, se henkilöauto lähti heittelehtimään ja ajautui siihen rekan eteen.” – Kehä I, Espoo. 22.2.2016 – 12 tuntia häkessä 8 2 ·2016
2 ·2016 9 HÄLYTYSILMOITUS
Leppävaaran maantietunnelista ulos tullessaan hän näkee, kun vastaantulevalla kaistalla henkilöauto alkaa heittelehtiä, ja rekka törmää sen kylkeen. Forsblomin työvuoro alkaa vilkkaasti. Keravan hätäkeskuksessa puheluun vastaa ylipäivystäjä Heidi Forsblom. Ensimmäisen tunnin aikana hän hälyttää ambulanssin kiireiselle rintakipukeikalle, kolme ambulanssia kiireettömälle D-tehtävälle ja poliisipartion kiireettömälle omaisuudensuojaustehtävälle. Ennen seitsemää tiet ovat lumisateen jäljiltä vielä auraamatta. Ne saattaisivat hyvinkin tehdä työpäivästä kiireisen. Nopeahkosti hän päätyy hälyttämään: liikenneonnettomuus, keskisuuri. Hän asettuu ottamaan vastaan ensisijaisesti ruotsinkielisiä hätäpuheluita tunniksi. Perusmaanantainakin on kiire Ylipäivystäjä Heidi Forsblom ajaa maanantaiaamuna (22.2.) kohti työpaikkaansa, Keravan hätäkeskusta. 10 2 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS F orsblomin työt hätäkeskussalissa alkavat seitsemältä. Sen jälkeen työt jatkuvat tammikuussa taloon tulleen hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemen perehdytyksellä. Taskupuheluunkin Forsblom huhuilee pariin otteeseen: ”Hätäkeskus – Nödcentralen.” Ensimmäiseen työtuntiin mahtuu vielä yhdeksäs hätäpuhelu. Nainen jatkaa matkaansa kohti itää, mutta soittaa 112. Hänelle Forsblom antaa ohjeet mennä omalla kyydillä päivystykseen. Samoin käy eräälle ambulanssia haluavalle soittajalle. Forsblom on esimies seitsemälle päivystäjälle, tekee itsekin päivystäjän töitä ja tuuraa vuoromestaria.. Sitten ilmoitetaan pyörätielle kaatuneesta puusta, mutta Forsblom ei hälytä yksikköä. Forsblom pohtii, että olosuhteet ovat hyvin otolliset liikenneonnettomuuksille. Kehätiellä kolisee Nainen ajaa maanantaiaamuna kehäykköstä itään. Se tulee Kehä I-tieltä. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Teemu Heikkilä Heidi Forsblom valittiin ylipäivystäjäksi 2014, sitä ennen hän ehti tehdä hätäkeskuspäivystäjän töitä seitsemän vuotta
Sen jälkeen Forsblom varmistaa vielä tapahtumapaikan ja lopettaa puhelun nopeahkosti, koska ilmoittaja ei pysähtynyt paikalle eikä hänellä ollut enempää tietoja. Hän tekee yhteistyötä toisen tese-päivystäjän kanssa, joka vastaa muusta Uudenmaan alueesta. Ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Taavila panee merkille kuulemansa tiedot: rekan ja henkilöauton jonkinlainen kolarointi, ilmoitus ohikulkijalta, itse onnettomuuspaikalta ei hätäpuhelua. Haittaa liikennettä, jonkin verran. Tiedotteet hätäkeskuksen kautta ”Tilanne näytti tyypilliseltä kahden samaan suuntaan, suunnilleen samaa vauhtia ajavan ajoneuvon kolarilta. Tosin osallisten, henkilöauton ja täysperävaunurekan, kokoero oli luonnollisesti aiheuttanut sen, että pienempi ajoneuvoista oli muuttanut aika reilustikin muotoaan. Ensihoidon yksiköistä ELU5251 oli ensimmäisenä kohteessa, jolloin sain välittömästi ilmoituksen kahdesta vihreästä (kävelevä) altistuneesta. ”Niitä ei ollut antaa, koska kaikki soittajat olivat ohiajajia. Tarkkaavaisen tesen lisähälytys lähtee samassa ajassa kun hätäpuhelun vastaanottaneen Forsblomin hälytyskin. Osallisena 2 henkilöä, joista toinen kuljetettu jatkotutkimuksiin.” Hälytyksen tehnyt Forsblom oli pannut potilaskuljetuksen merkille jo, kun ensihoitaja valitsi ambulanssin statukseksi kiireettömän D-kuljetuksen. Kun Leppävaaran hööki ehtii paikalle, paloesimies ilmoittaa, että irrotettavia ei ole ja että rekan lastina on soraa. He ovat valmiina vastaamaan kolmeen pelastuksen ja kolmeen ensihoidon info-puHÄLYTYSILMOITUS. Liikenneonnettomuutta Kehä I:llä on seurattu hätäpuhelun ajan myös tehtävänseurantapöydässä (tese), jossa hätäkeskuspäivystäjä Meri Myllymäki lisää vasteeseen ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Taavilan ja toisen ambulanssin. Lopuksi henkilöauto vinssataan höökin vinssillä tien reunaan. Forsblom keskeyttää puhelun hälyttääkseen paikalle apua, soittajan hän pyytää jäämään vielä linjalle odottamaan. Vaurioita oli henkilöauton hanttimiehenpuoleisessa kyljessä sekä rekan perävaunun etummaisissa renkaissa. Forsblom käsittelee puhelua 92 sekuntia. Onnettomuus näytti juuri siltä kuin hälytysilmoituksesta saattoi päätellä”, Varjonen kertoo. Täysperävaunurekan ja henkilöauton yhteentörmäys. Myllymäki kirjoittaa sanelun mukaan viestin ja lähettää sen medialle kello 8.53. Kaksi vihreää altistunutta Hälytetyt yksiköt jatkavat kohteeseen. Kahden kilometrin päässä onnettomuuspaikasta päivystävä Leppävaaran hööki ja ambulanssi ovat paikalla nopeammin. Myllymäki vastaa hätäkeskuksen radioliikenteestä ja lisähälytyksistä ensihoidon ja pelastuksen tehtävissä Helsingin ja Jorvin alueella. Ensihoidon kenttäjohtaja Taavila tiedusteli hätäkeskuksesta lisätietoja. Tämän ensiarvion perusteella annoin peruutuksen matkalla olevalle toiselle ambulanssille. Kun onnettomuus on hoidettu, Varjonen lähettää hätäkeskuksen kautta jatkotiedotteen. Hätäkeskuspäivystäjät kertovat soittajalta saamansa tiedot pyytämättäkin heti, kun he ehtivät ne puhelusta jäsentää. ”Koska ensimmäiset yksikkömme saavuttivat kohteen nopeasti, en ryhtynyt tivaamaan lisätietoja”, Varjonen sanoo. Palomestari Varjosen matka Niittykummun paloasemalta onnettomuuspaikalle kestää 14 minuuttia. Tese hälyttää lisää Forsblom on lopettanut puhelun Kehätielle, hän odottaa jo seuraavaa hätäpuhelua joltain toiselta avuntarvitsijalta. Täysperävaunurekan ja henkilöauton kylkikolari. Myllymäki kirjoittaa tiedotteen ja välittää sen medialle kello 8.15. ”Altistuneiden määrästä tai loukkaantuneista ei ollut tietoa. Peruin myös itseni tehtävältä”, Taavila kertoo. Yleensä lisätietoja ei tehtävän alkuvaiheessa ole muutenkaan antaa, sillä ensimmäinen hälytys tehdään mahdollisimman nopeasti, minkä jälkeen hätäpuhelu ja lisätietojen onkiminen jatkuu. Myös Varjonen kuulee ambulanssin ilmoituksen kahdesta altistuneesta. 12 2 ·2016 Kello 7.55 Forsblom ottaa vastaan hätäpuhelun Kehä I:ltä. Ilmoittaja kertoo onnettomuuspaikaksi länteen menevät kaistat ennen Mestarintunnelia, Espoossa. ”Altistuneiden määrästä ei ollut tietoa mutta oletettavasti heitä oli ainakin kaksi, koska osallisina oli kaksi ajoneuvoa”, Myllymäki perustelee. Yksiköt saavat hälytyksen vain 80 sekuntia puhelun alusta. 13 puheryhmää Hätäpuhelut ja tehtävät kirjautuvat hätäkeskussalin näytöille pitkiksi listoiksi. Onnettomuuspaikalta ei soitettu hätäkeskukseen ollenkaan. ”Nopean hälyttämisen kannalta oli hyvä, että ilmoittajalla oli hyvä havainto onnettomuudesta ja tarkka sijainti”, Forsblom sanoo. Kerroin vielä ensihoidon kenttäjohtajalle tehtävään hälytetyt ambulanssit”, Myllymäki sanoo. Palomiehet raivaavat ja siivoavat onnettomuuspaikan ja tekevät henkilöauton virrattomaksi, jotta lisävahinkoja ei synny. ”Kehä I, kaistat länteen, Vallikallion liittymän kohdalla. Forsblom hälyttää koodilla 203; liikenneonnettomuus, keskisuuri. Tilanteen kesto n. 2 kaistaa avoinna. Ilmoittajat eivät pysähtyneet Ensimmäisessä aallossa Forsblomin hälytyksen saavat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Tommi Varjonen, hööki, raivuri ja ambulanssi. Niiden lisäksi Meri Myllymäki seuraa kollegansa kanssa tese-pöydässä kymmentä Virven puheryhmää. Henkilöauto on alkanut heittelehtiä ja takaa tullut kuorma-auto on törmännyt siihen. Ilmoittaja jatkoi matkaansa pysähtymättä onnettomuuspaikalle kuten kaikki muutkin, jotka soittavat hätäpuhelun samasta onnettomuudesta. “Kehä I, kaistat länteen, Vallikallion liittymän kohdalla. puoli tuntia.” Viesti tavoitti kaikki mediat, jotka ovat ottaneet Hätäkeskuslaitoksen mediapalvelun käyttöönsä. Palomestari Varjonen sanelee hätäkeskukseen onnettomuuspaikalta hätäkeskuksen mediatiedotteen
Tese-pöydässä ote ei saa herpaantua, vaan tehtävien seuraaminen vaatii tarkkuutta. Kiireinen tese Maanantain (22.2.) tese-pöydästä Myllymäen mieleen jäi kiire: tehtäviä oli paljon ja varsinkin ambulanssiresurssit olivat tiiviissä käytössä. Syy on se, että kaksi henkilöä tese-pöydässä ei repeä moneen yhtäaikaiseen kutsuun, vaan niihin on vastattava tärkeysjärjestyksessä”, ylipäivystäjä Forsblom sanoo. Päätöksiä tehdään lähdönjohtajan kanssa. ”Erityisesti aamupäivällä oli moneen otteeseen tilanne, jossa piti miettiä, mikä ambulanssi tehtävän hoitaa.” Meri Myllymäki kuvassa vasemmalla. Keravan häke > Henkilöstöä 149, joista 135 operatiivista. Tämä on hankalampaa ensihoidossa, jos ensihoitajat ovat jo hoitamassa potilasta”, Myllymäki sanoo. Lisäksi heidän seurannassaan ovat pelastuksen yksi ja ensihoidon kolme anto-puheryhmää sekä kolme vähemmällä käytöllä olevaa puheryhmää. > Poliisi 62 %, terveystoimi 32 %, pelastustoimi 5 %, sosiaalitoimi 1 %. Parhaimmillaan sillä päästään muutaman metrin tarkkuuteen. Aina kun joku yksikkö huutaa niillä ”häke”, on siihen reagoitava nopeasti. On nopeasti pohdittava, ehtivätkö jotkut muut kuin hälytetyt yksiköt nopeammin paikalle. Vuosi 2015 > 791000 hätäpuhelua. ”Digian älypuhelimiin tekemä 112-sovellus on tarkka. ”Joskus yksiköissä olevat ihmiset eivät ymmärrä, kun he eivät saa hätäkeskukselta heti vastausta. Sen kautta soitetuista hätäpuheluista on Keravan hätäkeskuksessa hyviä kokemuksia”, Forsblom kertoo. ”Poliisin tese-pöydässä kiire on erilaista. ”Erityisesti aamupäivällä oli moneen otteeseen tilanne, jossa piti miettiä, mikä ambulanssi tehtävän hoitaa”, Myllymäki sanoo. > Erityiskohteita: Pääkaupunki valtiollisine insituutioineen, Helsinki–Vantaan lentokenttä, Loviisan ydinvoimala ja satamat. Vaikea paikannus Ja jos liikenneonnettomuuteen tehdyn hälytysilmoituksen jälkeen onnettomuuspaikka tarkentuukin eri sijaintiin, vaikkapa toisen kunnan alueelle, syntyy teseen hässäkkä. > 134000 paloimoitinlaitteisiin liittyvää testausja muuta puhelua. Sielläkin on usein pula partioista, mutta partion voi yleensä irrottaa kiireettömältä tehtävältä hoitamaan kiireellistä tehtävää. Siihen törmää varsinkin liikenneonnettomuuksissa, kun soittajat eivät itsekään tiedä minkä kunnan alueella ovat tai eivät edes osaa nimetä tietä, jolla ovat. 2 ·2016 13 heryhmään. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Forsblom ei muista, että niin olisi käynyt, mutta mahdollista se on. > Tuhansia paloilmoitinlaitteita. Hätäkeskuksista pystytään paikantamaan soittajan puhelin, mutta se ei aina ole autuaaksi tekevä keino, sillä tukiasemien paikannus voi heittää parikin kilometriä. 26 kuntaa, Uudenmaan alue. Täytyy miettiä, mitä yksiköitä hälytetään lisää ja mitkä perutaan. Isolla tiellä siitä on vähemmän haittaa, mutta Helsingin keskustassa se on auttamatta liian paljon. Pelastuksen ja ensihoidon tese-pöydän haasteet hänen mukaansa ovatkin resurssien riittävyys, kiire ja suuri alue. On esimerkiksi mahdollista, että yksiköstä huudettu status-viesti peittää alleen lisäavunpyynnön. Paikantaminen on hätäkeskuspäivystäjän työssä yksi vaikeimmista tehtävistä. > Alueen väkiluku 1600000
Karkeasti arvioituna hätäkeskuksen tehtävistä 50 prosenttia on poliisin, 45 prosenttia ensihoidon ja loput pelastuksen ja muiden tehtäviä. Hälytyksiä perehdytyksessä HÄLYTYSILMOITUS Hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemi aloittaa hätäkeskussalissa kello 8.00. Kun perehdytettävä on perehdyttäjän mukaan valmis itsenäiseen toimintaan, hänen viereensä salissa asetetaan aluksi kokenut päivystäjä, joka tekee omaa työtään, mutta pystyy sen ohessa vielä ohjaamaan aloittelijaa. Perehdytyksen kautta töihin tullaan niin koulunpenkiltä kuin pitkän poissaolonkin jälkeen. Uusilla päivystäjillä on aina vähän jännää, kunnes he löytävät itseluottamuksensa”, Forsblom sanoo. Jutuntekohetkellä Niemi on juuri siirtymässä tähän vaiheeseen. Hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemi on aloittanut työnsä valmistumisensa jälkeen tammikuun puolivälissä. Keravan hätäkeskuksessa perehdytys hoidetaan tarkan suunnitelman mukaan, mutta yksilöllisesti. Automurto käynnissä Hätäpuhelu tulee. Tekijä lopettaa aikeensa ja poistuu paikalta miehen nähtyään. Emme jätä yksin ennen kuin päivystäjä on varmasti valmis itsenäiseen työskentelyyn. Toinen saattaa tarvita siihen kolme viikkoa ja toinen kaksi kuukautta”, Forsblom sanoo. 14 2 ·2016 ”M eillä on tarkat ohjeet, mutta tarkkailemme silti perehdytettävän edistymistä. Ilmoittaja kertoo, että taloyhtiön parkkipaikalla joku yrittää murtautua ruuvimeisselillä hänen naapurinsa autoon. Puheluita sopivalla tahdilla Niemi ja Forsblom asettavat kuulokkeet korvilleen ja taivuttavat mikrofonit hyvään asentoon. Puheluita tulee tasaisesti ja rauhallisesti. Työt alkavat. ”Hätäpuhelu kesti muutaman minuutin, sillä sain heti puhelun alussa tärkeät tiedot eikä ilmoittajalla ollut antaa lisätietoja”, Niemi sanoo. Hän on uutena työntekijänä ylipäivystäjä Heidi Forsblomin perehdytyksessä. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Teemu Heikkilä Hätäkeskuspäivystäjä Lilly Niemi aloitti työt tammikuussa.. Kiireisenä päivänä puheluun vastataan 2–5 minuutin välein ja rauhallisena päivänä 5–10 minuutin välein. Niihin mahtuu vain yksi pelastustoimen tehtävä, automaatti Kirkkonummella. Hätäkeskuksen järjestelmä ohjaa puhelun kauimmin vapaana olleelle päivystäjälle, Niemelle. Sekä tekijä että perään lähtenyt mies eivät ole enää ilmoittajan näköpiirissä. Tänään Niemi vastaa hätäpuheluun 49 kertaa 11 tunnin aikana. Niemi ottaa ilmoittajalta tekijän tuntomerkit ja poistumissuunnan ja hälyttää poliisipartion. Ilmoittajan mies on menossa ulos puuttumaan tilanteeseen. Forsblom kuuntelee kaikki tehtävät ja on valmis tarvittaessa auttamaan Niemeä puheluiden käsittelyssä. ”Koulutodistus on vähän niin kuin ajokortti, jonka jälkeen voi alkaa opetella tekemistä. Kiireisenä päivänä yksi päivystäjä saattaa vastata yli 80 hätäpuheluun
”Kuuntelin tehtävällä käytävää radioliikennettä, josta ilmeni, että poliisi oli löytänyt tuntomerkkeihin sopivan henkilön”, Niemi kertoo. ”Yritin saada selville, että hengittääkö potilas. Verta on paljon eikä potilas ole hereillä. Rauhoitu ja kuuntele Hätääntyneitä ilmoittajia pyydetään kuuntelemaan ja rauhoittumaan, jotta tapauksessa voidaan paremmin auttaa. Oli vaikea päästä kiinni tilanteeseen”, Niemi kuvailee. ”Kun olen saanut tiedot ja tehnyt riskinarvion, se riittää. Niemen korvaan tilanne kuulosti kaoottiselta ja siitä oli vaikea muodostaa tilannekuvaa. Myöhemmin poliisipartio valitsi statuksekseen: kuljettaa. Varmasti onkin, mutta siitä on samalla myös haittaa. En tiedä meneekö hätääntyneiltä ihmisiltä sanat ohi, kun kerromme, että pitää odottaa sulkematta puhelinta, kun apua hälytetään matkaan. ”Joskus puheillamme ei ole mitään tehoa. Sitten hän sai kontaktin soittajaan ja muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen hänellä oli antaa ambulanssille selkeämpiä tietoja: aivot eivät olleet portaikossa eikä käsi irti. Siitä tuli hyvä mieli”, Niemi kertoo. Niemi lopettaa puhelun ja jää seuraamaan, miten hänen hälyttämänsä poliisipartion kuvake liikkuu näytöllä olevalla kartalla. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Ilmoittaja sai sanotuksi, että potilas hengittää, mutta kuvasi samalla tilannetta, että potilaan aivot ovat tulleet ulos. Odottavan aika taitaa olla niin pitkä”, Niemi pohtii. Hän on aiemmalta ammatiltaan sairaankuljettaja, mutta päätti hakeutua hätäkeskuspäivystäjäksi. Verta ja aivoja portaikossa Niemi ottaa vastaan ensihoidon tehtävän. Yritin neuvoa ilmoittajaa laittamaan kättä suun ja nenän eteen tunnustellakseen ilmavirtausta, mutta ilmoittaja oli niin paniikissa, ettei kyennyt noudattamaan ohjeita eikä antamaan järkeviä vastauksia. Samalla on kerrottava, että kysymykset eivät viivästytä avun tuloa. Heille kerrotaan, että sitä varten on saatava muutamaan kysymykseen vastaus. Se oli vaihtelun kaipuuta sellaiseen, joka edelleen liittyy alkuperäiseen ammattiin. Hätäkeskuspäivystäjäksi ryhtyessään Niemi ajatteli, että ensihoitajataustasta olisi uudessa työssä hyötyä. Omasta ensihoitotaustasta ei juurikaan ollut hyötyä. ”Poliisi sai tekijäksi epäillyn kiinni, koska teosta ilmoitettiin nopeasti ja hänestä annettiin hyvät tuntomerkit. 2 ·2016 15 Hän yritti vielä soittaa ilmoittajalta saamaansa miehen puhelinnumeroon, mutta tämä ei vastannut. Vähän ajan kuluttua ilmoittaja lisäsi, että potilaan käsi on irti. Tavasta on päästävä irti ja löydettävä tasapaino hätäkeskuspäivystäjätyön kanssa”, Niemi sanoo. Ilmeisesti puhelin ei ollut miehellä matkassa. Joskus tulee kuitenkin halu selvittää lisää kuin olisin ambulanssitehtävällä. Ilmoittaja kertoo, että on löytänyt kerrostalon rappukäytävästä miehen makaamasta pää verilammikossa. ”Ilmoittaja oli paniikissa eikä kyennyt noudattamaan ohjeita.” –Lilly Niemi –. Toisille täytyy sanoa napakasti, mutta ei tylysti: kuuntele, ole hiljaa tai apua on tulossa
Tapahtumaan ei liity houkuttelua eikä mitään kontaktin yritystä. Thessman hälyttää paikalle ambulanssin B-kiireellisenä ja neuvoo kääntämään potilaan kyljelleen ja soittamaan uudestaan 112, jos potilas lakkaa hengittämästä tai saa uuden kohtauksen. Hätäkeskuspäivystäjät vastaavat keskimäärin 8000 hätäpuheluun vuodessa. Äiti on matkalla tapahtumapaikalle ja kertoo olevansa pian siellä. Poika on soittanut äidilleen, että punainen pakettiauto on seurannut heitä epäilyttävän tuntuisesti. Monenlaisia soittoja Se kuuluu niihin asioihin, jotka ajoissa tajuamalla hätäkeskuspäivystäjä voi pelastaa jonkun hengen. ”Tämä on asia, minkä täällä osaa jokainen”, Thessman painottaa. Puheluista suurin osa hoituu silti suomeksi. Ruotsinkielisiltä alueilta tulleet puhelut on priorisoitu ohjautumaan salissa ruotsin kieltä taitaville päivystäjille. Rekisterinumeron kirjaimet ovat selvillä. ”Reilussa seitsemässä tunnissa on tullut 1069 hätäpuhelua – muun muassa 12 peltikolaria, 5 rattijuopumusilmoitusta, 3 kuollutta ja kolme perheväkivaltatapausta. Hän kertoo, että alakouluikäiset pojat ovat matkalla koulusta kotiin. Thessman kysyy soittajalta, että onko tämä ollut yhteydessä ambulanssiin, joka kuljetti hänet. Thessman kannustaa edelleen kokeilemaan tuntuuko hengitys, sillä normaalissa kouristuskohtauksen jälkeen se tuntuu, mutta kouristus voi liittyä myös elottomuuteen. Thessman antaa tapahtumatiedot ja auton tuntomerkit poliisille tiedoksi. Häneltä on jäänyt ambulanssiin omaisuutta ja hän on tapahtuneen takia pettynyt palveluun. Vakavaa vai vaaratonta Seuraava soittaja on huolestunut äiti. Soittaja kertoo potilaan kouristuskohtauksesta, joka on potilaalle tyypillisiin kohtauksiin verrattuna poikkeuksellisen iso. Täälläkin hetkellä on 70 keikkaa menossa, silti salissa vaikuttaa siltä, että on hiljaista”, Thessman huomauttaa. Thessman on yksi heistä. Thessman katsoo aamuseitsemältä aloittaneen työvuoron tunnuslukuja kello 14.17. Niissä tilanteissa päivystäjän omien hälytyskellojen on soitava. Päivystäjän kellot soivat Puhelu tulee taas ja kuunteluoppilas on korvat höröllään. Ensin soittaa nainen, joka on ollut ambulanssissa potilaana. Tämä ei onnistu, koska potilas on auttajille liian iso ja istuu nojatuolissa. Soittaja kertoo tuntevansa potilaan hengityksen, mutta potilas ei ole kohtauksen jälkeen vielä hereillä. Autossa olevaa tai olevia ei pystytä erottamaan. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Hänen kokemuksensa sanoo kuitenkin, että tilanne vaikuttaa vaarattomalta. Jos hengitys ei olisi tuntunut, tehtävä olisi muuttunut korkeariskisemmäksi A:ksi (eloton) ja jos taas potilas olisi herännyt kohtauksestaan, tehtävä olisi muuttunut kiireettömäksi C-tehtäväksi. Thessman pyytää siirtämään potilaan selälleen, jotta he voisivat tunnustella hengittääkö potilas. 16 2 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS P ainopistevuorossa työskentelevän vuoromestari Stefan Thessmanin tehtävänä on tänään työskennellä ilmoitusten vastaanottajana. ”Tämä on normisetti yhden päivän saldosta, se kertonee siitä, että ei tää maailma pysähdy koskaan.” – Stefan Thessman – Teksti ja kuva: Marko Partanen Grafiikka: Peter Bange. Kun vastaus on ei, Thessman neuvoo soittajaa selvittämään alueen terveystoimen puhelinnumeron 118:sta ja soittamaan oi keaan paikkaan
Täälläkin hetkellä on 70 keikkaa menossa, silti salissa vaikuttaa siltä, että on hiljaista.” –Stefan Thessman–. • Vastaanotetut puhelut 1677 kpl • Virheelliset/tahattomat soitot 240 kpl • Asiattomat/ilkivaltaiset soitot 24 kpl • Neuvontatehtävät 436 kpl Keravan hätäkeskuksessa 22.2.2016 kello 7.00–19.00 • 3 ö ljy va h in ko a • 3 el ot to m uu tt a (7 00 ) • 2 ta jut to mu ut ta (70 2) • 24 he ng ity sva ike utt a (70 3) • 19 rinta kipu a (704 ) • 50 äkillise sti pahent unutta yleistila a (705) • 14 aivohalvausta (706) • 47 kaatumista (745) • 8 myrkyt ystä (752) • 5 soke ritas apain on häiriö tä (771 ) • 8 kou rist elu a (77 2) • 65 m uu ta sa ira stu m ista (77 4) • 8 ok se nt elu a/r ip uli a (7 75 ) • 10 va ts ak ip ua (7 81 ) • 17 se lk ä/ va rt alo /r aa ja kip u a (7 83 ) • 30 h o ito la ito ss iir to a (7 93 ) • 2 p o tk im is ta /h ak ka am is ta (0 33 ) • 6 va in aja a • 30 näp isty stä • 85 liik enn ete htä vää • 11 kad onn utt a ihm ist ä • 17 rat tiju opu mus ta • 20 pel tik ola ria • 6 ko tiv äki val tat ap au sta • 50 häi riö käy ttä yty mis tä • 9 au to m aa tt is ta pa lo ilm oi tu st a • 1 ke sk is uu ri ra ke nn us pa lo • 1 ra ke n n u sp al o m aa n al la • 8 va h in g o n to rj u n ta te h tä vä ä Pe las tuk sen tehtä viä mm: Po li is in te h tä v iä m m : E n sih o id o n te h tä vi ä m m : ”Reilussa seitsemässä tunnissa on tullut 1069 hätä puhelua – muun muassa 12 peltikolaria, 5 rattijuopumus ilmoitusta, 3 kuollutta ja kolme perheväkivaltatapausta
Poissaoloja on paljon, ja niitä pitää viedä järjestelmään ja hoitaa paikkaajia tilalle. Ylipäivystäjillä on omat pysyvät kuuden päivystäjän ryhmänsä. Koko ajan on jotain pientä käynnissä, joka pitää sovitta salin toimintakykyyn”, Pälä kertoo. 18 2 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS ”T ämä maanantai on ollut aika normaali päivä. Salin vahvuus elää paljon. Lisäksi häntä työllistää flunssa-aalto. Normaalirutiineilla pyritään selviämään mahdollisimman pitkään. Riittävästi väkeä oikeilla paikoilla Pälä kertoo, että vuoromestarin operatiivinen johtaminen on liikkunut yksittäisten tilanteiden johtamisesta askeleen etäämmälle. Nyt työ on varmistaa, että salissa on riittävästi väkeä ja oikeat ihmiset oikeilla paikoilla. Vaativampia tai pitkäkestoisia tehtäviä hoidettaessa voidaan salissa tehdä logistisia muutoksia, jolloin tietty tehtävä voidaan osoittaa jollekin hoidettavaksi. Yöllä on vähemmän väkeä ja kiireisiksi osoittautuneina aikoina enemmän – painopistehenkilöstöä. Joissakin tehtävissä saatan ottaa vastuuta, mutta sen täytyy olla rutiinista poikkeavaa”, Pälä kuvaa. Aamu on ollut tehtävien kannalta kiireinen, iltapäivään tultaessa on vähän rauhoittunut”, kertoo vuoromestari Taina Pälä. Työvuorossa on vuoromestarin lisäksi kolme ylipäivystäjää ja 18 hätäkeskuspäivystäjää. Vuoromestari pyrkii hallitsemaan salin kokonaisuuden. ”Pienemmät toiminnot, kuten perehdytys, vaikuttavat kokonaisuuteen. Vuoromestari vastaa salista "Vuoromestari ei enää sano, että hälytä tuo yksikkö, vaan hoida tämä työ.” – Vuoromestari Taina Pälä (takana) –. ”Toimintojen on oltava turvattuja, ettemme sido mihinkään liikaa tai liian vähän resursseja”, Pälä sanoo. ”Ennen vuoromestari tiesi jokaisesta tehtävästä kaiken. Vuoromestari ei enää sano, että hälytä tuo yksikkö, vaan hoida tämä työ
Jotkut voivat olla epävarmoja ja pyytää selvittämään vastaanottamansa puhelun. Toisaalta hän miettii, mikä on asioihin puuttumisen kynnys, sillä uutiskynnyksen ylittäviä virheitä syntyy harvoin. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Rutiinisti kuuntelen molempien alueen lääkäriyksiköiden keikat. Joskus ylipäivystäjät myös pyytävät Alasta keskittymään johonkin tiettyyn asiaan. Alanen myös kouluttaa ja perehdyttää henkilöstöä. Ei hänen tekemisiään koeta kyttäämisenä, vaikka porukka kyllä terästäytyy aina, kun Ari tulee saliin. Silloin puhelun käsittely vie enemmän aikaa ja avun hälyttäminen viivästyy. Kaikkia puheluita ei mitenkään pysty kuuntelemaan, Jo yhden päivän ensihoidon Cja D-tehtävien kuuntelemiseen menisi viikko”, Alanen kertoo. ”Jos menen vanhalle jermulle sanomaan, että hyvin teit rintakivun, hän ei välttämättä ota sitä vilpittömässä mielessä, kun taas aloitteleva päivystäjä ottaa sen innolla vastaan”, Alanen sanoo. Ja onhan se aina jännää, kun Arilta tulee postia – mitähän siellä on?” Ylipäivystäjät myös suodattavat Alasen huomioita: ehkä asia on jo käyty läpi tai jonkin yksittäisen asian läpikäyminen ei ole merkityksellistä. ”Aina kun menen saliin, niin kuiske käy: Alanen tuli saliin”, asiantuntija Ari Alanen sanoo. Vanhan maineensa vanki Alanen antaa epäkohdat tiedoksi ylipäivystäjille, jotka käyvät ryhmiensä kanssa tarvittaessa asiat läpi. Alanen kuuntelee hätäkeskuspäivystäjien vastaanottamia puheluja sekä livenä että jälkikäteen. Yksittäisiin virheisiin emme puutu, niitä tekee jokainen, mutta jos jonkun kohdalla virhe toistuu useasti, puutumme asiaan”, Alanen sanoo. Kiinnitän huomiota muun muassa hälytysaikaan, painelun alkamisaikaan, aloitusprotokollan noudattamiseen ja toimivuuteen”, Alanen sanoo. Useimmiten virhe liittyy haastattelutekniikkaan. Joskus Alanen pohtii epäkohdan löytäessään, kuinkahan paljon tätä tapahtuu. Hyvääkin palautetta Hyvääkin palautetta annetaan. Ylipäivystäjä Heidi Forsblom ei ajattele, että Alasen rooli saisi aikaan negatiivista virettä. Kerron ihmisille sen mikä on henki, ei voi tehdä mitä tahansa”, Alanen sanoo. Haastattelussa mennään epäolennaisuuksiin tai kysymysjärjestyksestä tulee epälooginen tai protokollan tuntemisessa on puutteita. Hän ei ole salissa kovin näkyvä. Kestoteemana on elottomuus. ”On puututtava toimintaan, jota jatkamalla jonain päivänä käy huonosti. ”Kerron mikä on henki” Mitä salissa mietitään Alasesta, joka etsii epäkohtia. Sitä tulee yleensä normaalista poikkeavista asioista. Kutsun tätä tehokkaaksi katumiseksi. ”Viiden viime vuoden aikana olen antanut negatiivista palautetta vain kerran, mutta aina kun menen saliin, niin kuiske käy: Alanen tuli saliin”. 2 ·2016 19 A siantuntija Ari Alasen työajasta 60 prosenttia on hätäpuhelunkäsittelyn laadunvalvontaa. Muuten kuuntelen teemaluontoisesti vaikkapa rintakipuja tai kouristuksia. Tehokasta katumista Epäkohdat löytyvät Alasen selvittelyn, kantelun ja tehokkaan katumisen kautta. Siinä keskittyy live-tilanteeseen ja miten vaikkapa tesen kommunikaatio toimii. Hänen töihinsä kuuluu hätäpuheluiden laaduntarkkailu.. Viime vuoden lopulla hän kuului työryhmään, joka antoi koulutusta 130 päivystäjälle elottomuuteen liittyvässä hätäpuhelutoiminnassa. Kuuntelen ja taulukoin kaikki elottomuudet. ”Ari tekee töitä taustalla. Kun kuuntelen viiveellä, olen tapahtumista vähintään päiviä jäljessä. ”Livenä kuuntelussa on se hyvä puoli, että näkee miten koko systeemi toimii. Ensin katson näyttävätkö ne ulkoisesti huonolta eli liittyykö niihin viiveitä. Asia on silloin ok, kun huomaa itse epäkohdan ja haluaa omatoimisesti puuttua siihen. Kestoteemana elottomuus Laaduntarkkailussa Alanen keskittyy ensihoitotehtäviin. Positiivista palautetta antaessa on tunnettava ihmiset. ”Hyvän palautteen annan aina itse henkilökohtaisesti ja kerron sen myös ylipäivystäjälle”, Alanen sanoo. Hän kertoo olevansa vanhan maineensa vanki. Pelastustoimen tehtävään täytyy tulla heräte jostain muualta, vaikkapa mediasta tai yksiköltä, jotta käyn kuuntelemassa sen. ”Monet huomaavat itse virheen ja ilmoittavat siitä minulle
Seppä johtaa keskusta edelleen. Eri alueiden erikoisosaaminen, kuten toiminta ydinvoimala-, lentokenttätai metro-onnettomuudessa koulutettiin kaikille. Vuonna 2005 Sepän johtama hätäkeskus oli yksi maamme 15 keskuksesta. Hän haki alleen auton, josta tuli hänen konttorinsa. ”Muualta ei tulla Keravalle valmiiseen pöytään ja toisaalta tiloissa työskennelleetkin aloittaa uudessa hätäkeskuksessa – työ on uutta. Onnistui odotettua paremmin Rakenneuudistus näyttää Sepän silmään onnistuneen odotuksia paremmin. ”Olemassa olevat hätäkeskuspäivystäjäryhmät hajotettiin. ”Viranomaiset ovat olleet hyvässä yhteistyössä ja meidät on otettu hyvin vastaan,” hän sanoo. Minä päätin, kuka menee mihinkin ryhmään ja ketä siihen laitetaan vuoromestariksi”, Seppä kertoo. Käsky Porista kuului: ”Hae Biliasta auto, vuokraa tilat, palkkaa henkilöstö ja perusta Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskus”. Hätäkeskusalueellamme on myös paljon sellaista, mitä muualla ei ole. Nopeasti löytyi vanha kirjasto, johon toiminta aluksi rakennettiin. Teksti: Marko Partanen Kuva: Teemu Heikkilä. Kymmenen vuotta myöhemmin rakenneuudistusten jälkeen hätäkeskuksien määrä on vähentynyt kuuteen ja Keravan hätäkeskus toimii tätä toimintaa varten rakennetuissa tiloissa. ”Meillä hätäkeskustyössä on haasteena muun muassa tehdä asianmukainen riskinarvio ja valita asianmukainen resurssi, kun taas pienemmillä paikoilla tehtäviä varten on vain yksittäinen tietty resurssi. Se koostuu luonnollisesta poistumasta, koulutuksista, Hätäkeskuslaitoksen muista mahdollisuuksista ja äitiyslomista. Keravalla henkilöstön rotaatio on vuosittain noin 15–20 työntekijää. Kaikki puhtaalle pöydälle Seppä sanoo, että Kerava tuli muutokseen jälkijunassa. Se saattoi ottaa mallia Oulussa ja Kuopiossa tehdyistä fuusioista. Henkilöstöä on nyt 150. Uusjako ei mennyt aivan keskusteluitta, mutta jälkeenpäin se on koettu hyväksikin asiaksi. Hyvistä väleistä on luonnollisesti ollut apua, kun kolme isoa keskusta yhdistyi ja alueesta muodostui laaja. Uudistuksessa Keravan hätäkeskukseksi yhdistyivät Itäja Keski-Uudenmaan, Helsingin ja LänsiUudenmaan keskukset. Hätäkeskus piti pystyttää Keravalle. Jokaiselle Keravalla jo valmiiksi työskennelleelle henkilöstölle annettiin vastuu tiloihin uutena tulevien vastaanottamisesta”, Seppä sanoo. Volvo-merkkisellä konttorillaan hän ajoi Poriin koulutukseen, joka kesti muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun haasteet ovat joka päivä käsin Virka, Volvo ja Seppä HÄLYTYSILMOITUS Aluksi oli vain virka, Volvo ja Seppä. Keravalla tehtiin selväksi, että hätäkeskuksesta tulee kaikille uusi työpaikka. Jokaisen osaaminen punnittiin ja muodostettiin uudet osaamiseltaan tasavahvat ryhmät. 20 2 ·2016 V esa Seppä valittiin Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen johtajaksi marraskuussa 2003