HUHTIKUUTA TEEMASIVUILLA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. 8 Poistumisharjoittelusta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. 40 2 2014 12 .3 . PT 3/2014 ILMESTYY 9
Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Kaiken toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asiakas. Palonsammutusvälineiden osaavat ammattilaiset palveluksessasi. Tuotteidemme kehittely lähtee useimmiten liikkeelle asiakkaittemme esittämistä toiveista. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. laadun tunnistat tuotemerkistämme Esteri 3000K vesihuoltoyksikkö. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. | www.veikkonummela. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. p. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi. Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. Korkean laadun ja ympäristöystävällisyyden takaamme huolellisella suunnittelulla ja työntekijöidemme hyvällä ammattitaidolla, laadukkailla ja ympäristöystävällisillä materiaaleilla, valmistamiemme tuotteiden perusteellisella testauksella sekä koko henkilökuntamme sitoutumisella tämän laatupolitiikkamme noudattamiseen. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.
Palomies osaa työnsä ja se näkyy. Kuva: Kimmo Kaisto. Puhutaan alaistaidoista tai työyhteisötaidoista. Motivaatio on kohdillaan ja työvälineet kunnossa. Pelastuslaitosten rakenneuudistus –”saaga” jatkuu: Vaikuttavatko kuntien lausunnot hallituksen lopulliseen päätökseen. Taustatiedot kertovat, että ensisijainen työtehtävä on pelastustoiminnassa 55 prosentilla vastaajista. HUHTIKUUTA TEEMASIVUILLA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. Kyselyn tulokset kertovat paljon hyvää. Vastauksista osa saadaan pian, osa vasta vuosien kuluttua.. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 4 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, perustettu 1950 TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Esimies tarvitsee koulutusta ja tukea vaativaan työhönsä. Turussa kuvauksia odotettiin innokkaasti. Keikoilla johtaminen hoituu, mutta asemapalveluksessa, henkilöjohtamisessa, syntyy ongelmia. Hyvä työyhteisö on toimiva tiimi, jossa jokaisella on paikkansa ja asemansa. Siinä voi olla perinteiden painolastia, tietämättömyyttä tai asioihin tarttumattomuutta. Tällainen epäily ja luottamuspula on ikävää ja huolestuttavaakin. Toivottavasti kyselyn tulosten julkistamisessa ollaan mahdollisimman avoimia. PT 3/2014 ILMESTYY 9. Juttu löytyy sivuilta 40–43. Mistä se kumpuaa. Saavutetaanko säästöt, joita tavoitellaan. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Subilta tulevaa 112-sarjaa on kuvattu muun muassa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Siten on parhain tapa saada ne myös vietyä hyviksi käytännöiksi. Kyselyn tulokset antavat myönteisen kuvan siitä, miten työntekijät suhtautuvat työhönsä. Ei ihme, että palomies on suosittu erilaisissa ammattikyselyissä. 8 Poistumisharjoittelusta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. Paljonko uudistus maksaa. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14 Työpaikoilla on kyse myös työyhteisötaidoista Kaikissa pelastuslaitoksissa tehty samanlainen työhyvinvointikysely on hyvä asia. Tosin, varjon kyselyn ylle heittää se, että hyvästä vastausprosentista huolimatta (48 % kaikista vastaajista), kyselyn avasi 1528 potentiaalista vastaajaa. Kun, toivottavasti, vastaavanlainen kysely uusitaan, silloin tulokset kertovat, että ongelmakohdissa on päästy eteenpäin. Avoimella asioiden hoidolla on tervehdyttävä vaikutus. Jokainen myös tuntee ja tietää sen. Hyvä käytännön esimerkki on tässä lehdessä esiteltävä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yhteistyöprosessi, jolla käyttöön saatiin uusi työaikamalli. Se toteutettiin yhteistyössä koko henkilöstön voimin. Ratkaisut tehdään kevään kuluessa. P.S. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. He jättivät vastaamisen taustoittavien kysymysten jälkeen, koska moni epäili henkilöllisyytensä paljastumista. Työhyvinvointikyselyn tuloksia on tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, miten pelastuslaitoksissa työskentelevät eri ammattiryhmät ovat edustettuina vastaajien joukossa. Siihen löytyy varmasti hyvä keino, mutta mitään ranking-listaa ei tarvita. Mutta, samalla kun korostetaan esimiehen asemaa, on muistettava kaikkien työyhteisössä toimivien asema. Ei pitäisi myöskään arkailla julkistamasta tietoja pelastuslaitoskohtaisesti. Tärkeintä on kuitenkin purkaa patoutuneetkin väärinkäsitykset ja luottamuspulaa aiheuttavat asiat. 40 2 2014 12 .3 . Esimiestyö saa kritiikkiä. Se on toivottavasti lähtökohta uudenlaiselle ajattelutavalle pelastuslaitosten työyhteisöissä, jossa perinteestä kumpuava autoritäärisyys on yhä varsin leimallista
Uudessa mallissa tehdään pääsääntöisesti vuorokausi töitä, jonka jälkeen seuraa kolme vuorokautta vapaata s. teema Keski-Suomen pelastuslaitokselle on hankittu uusi nostolava-auto, joka on sijoitettu Jyväskylän keskuspaloasemalle. s. Pelastustehtävissä noudatetaan vastaajien enemmistön mielestä työsuojeluja työturvallisuusmääräyksiä. Kun opiskelijan voimavarat ovat lopussa, pitäisi jonkun ohjata hänet avun piiriin. Hälytysajoon tulipalon takia yhä harvemmin s.14 Pelastuslaitosten valtakunnalliseen työhyvinvointikyselyn vastaukset osoittavat, että työn turvallisuuteen ja fyysisiin tekijöihin vaikuttavat asiat ovat kunnossa. HUHTIKUUTA TEEMASIVUIL LA VIESTINTÄ Ammatissa kehittyminen työhyvinvoinnin huolenaihe s. 4 2/2014 työaika tässä numerossa PT 3/2014 ILMESTYY 9. Aslak Länsman lähti parikymppisenä Inarista opiskelemaan Kuopioon palopäällystön koulutusohjelmaan. 8 Poistumisharjoittelus ta iso hyöty Kouvolan koulupalossa s. 18 kuukauden kasvo Vahvakaan motivaatio ei aina auta, jos elämä lyö opiskelijaa. Ensisijaisesti oppilaitoksen henkilökunnan pitäisi olla kiinnostunut opiskelijoidensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista. 52 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä!. 40 2 2014 12 .3 . s. 8 2 /2 01 4 12.3.2014 12 Rakenneuudistus jakaa mielipiteitä 14 Vuonna 2013 vähemmän tulipaloja Johannes Ketola 16 Poistumisharjoituksen opit auttoivat Kouvolan koulupalossa Ulla Ylönen 24 Värillä on väliä Saku Rouvali 26 Myös vanha toimii! Saku Rouvali 28 Sähkökäyttöinen paloauto on nykyaikaa Saku Rouvali 30 Pohjolan suurin ambulanssivalmistaja Saku Rouvali 32 Älykännykällä häiriökuvaa kansalaisilta Launo Päivätie 34 Porissa palokunta-aiheinen keskustelutilaisuus Saku Rouvali 36 Turvallisuusmessut tulossa Juhani Costiander 37 Tapio Lehtimäki johtaa nuohoojia 38 Onkkaalan VPK 130 vuotta Saku Rouvali 39 Tuohikotin VPK 100 vuotta Saku Rouvali 40 112-kuvaukset Turussa 44 Tilannekuvaa ilmasta 46 Luonnononnettomuudet opintopäivien aihe Islannissa Timo Tähtinen 48 Pelastusjohtajana ihminen – Jarmo Haapanen Salla Tikkanen 49 Pelastusjohtajana ihminen – Tero Mäki Salla Tikkanen 50 Veteraanin ääni – Bertil Heinrichs Juhani Katajamäki 59 Savunpoiston alustava suunnittelu Pekka Kallioniemi VAKIOT 21 Vieraanamme: Ari Jalonen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 58 Käry ja oikeus: Marko Partanen 61 Keskustelua: Veikko Lindberg työhyvinvointi nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Onko mielestäsi poliisialuejako oikea pelastuslaitoksille?” Selvä enemmistö vastasi kieltävästi. s. 22 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien operatiivisen henkilöstön työaika muuttuu toukokuun alussa. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Scania kuorma-auton alustalle rakennettu nostolaitteisto vie pelastushenkilökunnan nopeasti nostokorissaan aina 46 metrin korkeuteen saakka. Vanha, vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut 2-vuorojärjestelmä, korvataan uudella työaikamallilla, joka perustuu yleisesti käytössä olevaan vuorokausirytmiin. 16 112-sarja kertoo kaiken ihmisen auttamisesta s. Työvälineet ovat kunnossa ja turvalliset
Ennakkotietojen mukaan tilastosta voi tulla hyvinkin öljykamiinamääräysten tarkistamista ehdottaneiden käsityksiä tukeva. 2/2014 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Kolmen vuoden kuluttua öljykamiinoiden luku ylittää maassamme 3oo.ooo:n kappaleen rajan Hiljainen kysymys paloalalle: Hallitaanko uusi tilanne. Eri asia on vaan, etteivät nämä yksin riitä takaamaan öljykamiinoiden lämmössä elävien turvallisuutta. Sisäasiainministeriö on antanut rakennusten palonkestävyydestä annetun päätöksen nojalla 21.9.1962 kaksi öljykamiinoita koskevaa yleisluontoista paloluokitustiedotusta, joissa tarkemmin määrätään öljykamiinan rakenne, hyväksyminen, sijoitus, savuhormin rakenne ja öljykamiinan käyttämät polttoaineet. PALOKUNNILLE SAATAVA PAREMPIA SUOJAVARUSTEITA Kehitys palokalustoalalla on jatkunut hyvin myönteisenä maassamme jo vuosikausia. Mutta vesi ei mennytkään tuleen, vaan suoraan palopäällikön naamaan. Toisaalta on varmistuttu virallisella koestuksella, että kaikki sisäasiainministeriön hyväksynnän saaneet myyntiin asetetut öljykamiinamerkit täyttävät rakenteelliset paloturvallisuusvaatimukset. Kipinöimättömät työkalut on valmistettu erittäin kovista pronssiseoksista, jotka eivät saa aikaan tulipaloja eivätkä räjähdyksiä aiheuttavia kipinöitä. Silloinkos minulle tuli kiire pakoon. ” ”Silloin on tulen vaara, jos näyttää irtotulella valoa, kun toinen vaihtaa kaasupönttöä. Yli 100.000 savuhormiin yhdistettävää öljykamiinaa arvioidaan jo myydyksi maassamme. Hupaisia pätkiä koululaisten palontorjunta-aineista ”Minä sytytän harvoin metsän tuleen, sillä minä pelkään, että tuli ei tule minulta kunnolla sammutetuksi.” ”Jos tulipalo syttyy ei pidä, eikä saa lähteä juoksemaan pitkin kyliä. Erään ryhmän näistä muodostavat henkilökohtaiset suojavarusteet kuten sammutustakit, kypärät, -jalkineet ja -käsineet. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua öljykamiinoiden määrä ylittää 300.000 kappaleen rajan, minkä jälkeen myynnin oletetaan hidastuvan, todetaan lehdellemme öljykamiinoiden valmistajien ja maahantuojien taholta. Eri tahoilla, aina eduskuntaa myöten, onkin jo esitetty mielipiteitä, joissa kehoitetaan ryhtymään määräysten tarkistusten ja lisäysten avulla toimenpiteisiin ennen kuin öljykamiinan katsotaan täyttävän sille jatkuvakäyttöisenä tulisijana asetettavat vaatimukset. ” ”Kuokkasin sangolla vettä ja nakkasin veden pois sangosta. Lue koko Palontorjunta 2/1964:n juttu www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut Kipinöimättömiä työkalusarjoja Maailman suuri kipinöimättömien työkalujen valmistaja Ampco Metal Inc., Milwaukee, USA on kehittänyt 2 erikoistyökalusarjaa, joita useiden maiden palokunnat käyttävät. Täydellä syyllä voidaan puhua öljykamiinasta varteenotettavana lämmitystavan muuttajana. Muutaman vuoden aikana saadut kokemukset ovat osoittamassa öljykamiinan sen näennäisestä yksinkertaisuudesta ja mainostetusta käytön ja hoidon helppoudesta huolimatta asennusvaiheen aikana asiantuntemusta tarvitsevaksi sekä myöhemmin varsin huolellista käyttöä ja hoitoa vaativaksi. Tulenarkojen kaasujen ja nesteiden käyttö etenkin teollisuudessa on vuosien mittaan tullut yhä yleisemmäksi. paikoissa. Paitsi näitä työkalusarjoja amerikkalainen tehdas on valmistanut jo useita vuosikymmeniä erityyppisiä kipinöimättömiä työkaluja, joita nykyään käytetään esimerkiksi öljyteollisuudessa, tankkialuksissa, väritehtaissa ym. Jos palokunta olisi kutsuttu heti, olisi talo voitu pelastaa.” ”Yksi voi heti soittaa palokunnalle. On kuitenkin eräitä varusesineitä, joiden olisi toivonut kehittyvän nopeammassa tahdissa kuin mitä ne ovat tehneet. Nykyään sattuu varsin usein, että palokunnat hälytetään paikoille, joissa on räjähdysvaara. Myönteinen kehitys jatkuu edelleenkin. Ilmoittamisen on tapahduttava nopeasti, eikä mitään turhia lepertelyjä.” "Jos talossa on vaikka spriitä, on se kannettava pois ennen kuin palomiehet tulevat." 2/2014 5. Ensimmäiset palo, tilastot, joissa öljykamiinan aiheuttamat vahingot eritellään, on saamamme tiedon mukaan valmistumassa. – Kuulin, että palokuntakin oli kutsuttu vasta sitten, kun tuli oli päässyt valloilleen
Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet henkilöstölle terveyshaittoja ja osa heistä on ollut sairauslomalla oireiden vuoksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Sitä ennen henkilöstö joutuu olemaan hajautetuissa väistötiloissa ja konttiratkaisuissa, Tiitta kertoo. 6 2/2014. – Kalustohalli on siinä kunnossa, että siellä voidaan tehdä välttämättömimmät keikan jälkeiset työt eli huoltaa paloauto ja täydentää kalustoa. Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Teksti ja kuva: Mika Rinne Palomestari Risto Taskinen (vas.) ja paloesimies Tero Keinänen siirtyvät si säilmaongelmien takia neljästä toimistokontista tehtävään väistötilaan paloaseman vierelle. Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Muutostyöt vaativat oman aikansa. Väistötilat antaisivat lisäaikaa uuden paloaseman suunnittelulle ja aikataululle. Toimistotilat eivät ole käytössä. – Meillä on tiedossa Nilsiän keskusta-alueen tuntumassa sijaitseva liikekiinteistö, joka olisi muunnettavissa pidempiaikaiseksi väistötilaksi. Pelastuslaitos on esittänyt Kuopion kaupungille, että uuden aseman suunnittelua ja rakentamista kiirehdittäisiin jo ensi vuoteen. Tiitan mukaan lopullinen tavoite on kokonaan uusi paloasema. Paloasema on kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannata korjata enempää. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista Vakavien sisäilmaongelmien takia Nilsiä paloaseman henkilöstö on joutunut siirtymään väistötiloihin. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseksi. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli tuhat kansalaista. Taloustilanteen vuoksi uuden paloaseman rakentamista voidaan joutua odottamaan. S uomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuusja vaaratilanteissa. LÄ H D E: TN S G AL LU P 20 14 Palokunta evakkoon Nilsiässä lat ovat käytössä vasta ensi syksynä. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan. Uuden paloaseman rakentamishanke on ollut pelastuslaitoksen rakennushankkeiden esityslistalla vuodelle 2017. Vaikka muutos onnistuisikin ja tarjoaisi nopeasti kohtuullisilla kustannuksilla käsillä olevia vaihtoehtoja parempia tiloja, isolla tontilla sijaitsevat tiLähde: TNS Gallup 2014 34 28 26 24 21 18 5 4 4 3 1 4 3 3 5 3 6 1 1 1 1 62 69 70 71 75 75 94 94 96 96 98 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Puolustusvoimat Liikuntapalvelut Kirjastot Ympäristönsuojelu Sosiaalitoimi Väestönsuojelu Koulutoimi Poliisi Lääkäripalvelut Palokunta Sairaankuljetus MITÄ PALVELUJA ON VALMIS KARSIMAAN (%) Karsisi Ei osaa sanoa Ei karsisi Enemmistö luottaa pelastuslaitokseen ja tehokasta. Edessä saattaakin olla rakennuksen purkaminen, kertoo palomestari Risto Taskinen Nilsiästä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta painottaa, että Nilsiän paloasema ja sen väistötilojen järjestelyt ovat tärkeysjärjestyksessä ykköstilalla laitoksen paloasemaverkoston asialistalla. Paineilma-laitehuolto ja sammutusletkujen pesut on siirretty alueen toiselle paloasemalle. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Nilsiän paloaseman kalustohalli on korjattu siten, että siellä voidaan oleskella tilapäisesti esimerkiksi keikalle lähtiessä ja sieltä palatessa. Ajoneuvokalusto ja varusteet säilytetään edelleen paloasemalla kalustohallissa, jonne on tehty rakenteiden korjauksia ja tilojen desinfiointi. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Pelastushenkilöstölle on tuotu ensihätään kontteja aseman viereen ja toimistoväki työskentelee kunnanvirastossa. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyt tietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Uuden rakentamisprojekti kokonaisuudessaan kestäisi arviolta noin kolme vuotta, joten väistötiloissa joudutaan työskentelemään joka tapauksessa useita vuosia, Tiitta toteaa. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Kalustohallin katosta on poistettu terveydelle haitallisia kattoeristeitä ja tilat on desinfioitu. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi. Kymmeniä vuosia vanhan paloaseman rakenteisiin on ajautunut ulkoapäin kosteutta, joka on vahingoittanut rakenteita. Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35. Asemalla on kolme vakinaista viranhaltijaa ja tiloja käyttää myös noin 30 sopimuspalokuntalaista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä. Sen toiminnallisuutta, kustannusarviota ja vaadittavia muutostarpeita selvitetään. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. Kahdet piirustukset on jo saatu, ja kaupunki on sitoutunut ratkomaan ongelmaa. Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. – Kuopion kaupungin tilakeskus ja sen hankesuunnittelijat selvittävät nyt väistötiloja liikekiinteistöön. Nilsiä kuuluu kuntaliitoksen myötä Kuopion kaupunkiin, jonka taloustilanne ei ole kehuttavalla mallilla
Opiskelija oppii opinäytettä tehdessään palopäällystökohtaisia ja yleisiä työelämävalmiuksia. Huoltotiloja tarvitaankin ahkerasti, sillä tähän Meriturva on kouluttanut jo yli 70000 henkeä. Alipäällystöopiskelija laatii opiskeluittensa aikana kehittämishankkeen, jonka laajuus on 4 opintopistettä. Luku on 10 enemmän kuin viime ja toissa vuonna samaan aikaan. Meriturva kouluttaa merenkulkijoita ja muita vesilläliikkujia. Palokuolemien määrä on ollut vähentymään päin tällä vuosikymmenellä. Ohjaaja auttaa opiskelijaa työn tekemisessä. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Pelastusopiston amk-opinnäytetyöt löytyvät netistä kalustoon tai tietoteknisiin ratkaisuihin kohdistuva tutkimus-, suunnittelutai kehittelytehtävä pelastuslaitoksen tiettyyn, konkreettiseen toimintaan kohdistuva tutkimus-, suunnittelutai kehittämistehtävä empiirinen kyselytai haastattelututkimus muu opinnäyteohjaajan hyväksymä aihepiiri. Opiskelija tekee itsenäisen työn, jossa hän yhdistelee, soveltaa ja hyödyntää opintojensa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. Meriturvalla on koulutusyksiköitä kaksi, Upinniemen Palokoulutusyksikkö, sekä Lohjalla Pelastautumiskoulutusyksikkö. Opinnäytetyö voikin olla aiheeltaan erilainen: pelastustoiminnassa tarvittaviin välineisiin, materiaaleihin, Upinniemeen uusi ja nykyaikainen palokoulutusyksikkö lotalon suunnittelu alkoi jo viisi vuotta sitten. Opistolla on käytössä aihepankki, jonne voi tarjota opinnäytetyöaiheita. Neljä vuotta sitten alkoi varsinainen suunnitelmien laatiminen. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on olla työelämälähtöinen. PaPelastusopistolla tehdään palopäällystön koulutusohjelmassa vuosittain 30-40 opinnäytetyötä. Yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Lupa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita, palovaroittimien määrän lisääntyminen kodeissa ja tehostunut paloturvallisuusviestintä ovat johtaneet tilanteen parantumiseen. Laajuudeltaan opinnäytetyö oli aiemmin 15 opintopistettä, amkN13:n opetussuunnitelmasta lähtien työn laajuus on 17 opintopistettä. Kehittämishankkeet tehdään pelastuslaitoksen esittämiin aiheisiin. Teksti: Raija Honkanen yliopettaja Alkuvuoden palokuolematilanne synkkä Suomessa on tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä SPEK:n mediaseurannan mukaan kuollut tulipaloissa 22 ihmistä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy analysoimaan oppimaansa ja arvioimaan omaa toimintaansa. Alkuvuosi 2014 on kuitenkin ollut synkkä. Suomen ammattikorkeakoulut julkaiset opinnäytetöitä sekä muita julkaisuja verkossa, Theseuksessa. Meriturva toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Lähistöllä sijaitseva koulutusalue on myös moderni, ja siellä pystytään kouluttamaan savusukellusta sekä laivapalojen sammutusta esimerkiksi konetilatai autokansipalon varalta. Palotalossa on nykyaikaiset huoltotilat paineilmalaitteille, sekä pullojen täyttöön. Sekä opinnäytetöitä että kehittämishankkeita ohjaa Pelastusopiston opettaja tai joku muu opiston henkilökunnasta. Muutosten taustalla voidaan nähdä myös valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on määritellyt erilaisia toimia tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Käyttäjäkunta on ollut kokoajan mukana suunnittelussa, jolloin palotalosta saatiin monipuolinen ja toimiva Palokoulutusyksikön johtaja Leif Johansson onkin ylpeä uudesta monitoimipalotalosta. Tämä tarkoittaa, että töiden aiheiden toivotaan tulevan pelastuslaitoksilta tai muilta pelastustoimea läheltä olevilta organisaatioilta. Alkuvuoden palokuolematilanteen perusteella näyttää siltä, että vastoin muutaman viime vuoden trendiä tänä vuonna ollaan menossa huonompaan suuntaan. Niin omassa kodissa kuin vaikkapa lähipiirin ikäihmisten kodeissa käytäessä on syytä yrittää ehkäistä paloriskit, testata palovaroittimet ja huolehtia siitä, että kaikki tuntevat ainakin kaksi tietä turvaan.. Opinnäytetyöopintojen tavoitteena on oppia tunnistamaan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiä ongelmakokonaisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksia ja soveltamaan oman alan tutkimustietoa ja työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin (Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa 2006). 2/2014 7 Upinniemessä toimii valtion oppilaitos Meriturva. Ohjaus on opastavaa ja kannustaa, opettajan tehtävänä ei ole ratkaista opiskelijan puolesta eteen tulevia ongelmia. Uudessa palokoulutusyksikössä sijaitsee myös Suomenlahden meripuolustusalueen Upinniemen sotilaspalokunnan paloasema eli talo palvelee molempia käyttäjiä kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyö on pakollinen osa opintoja. Palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyöt ovat osa Savoniaammattikorkeakoulun opintoja. – Koulutustiloissa pystytään kouluttamaan yhtäaikaisesti noin kolmekymmentä henkeä, joten tila on erit-täin tehokkaassa käytössä. Siksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaakin suomalaisia huolehtimaan paloturvallisuudesta. Palvelun tarjoaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Palokuolleiden lukumäärä on ollut laskussa tämän vuosikymmenen. Opinnäytetyöt löytyvät osoitteesta www.theseus.fi. Työelämän edustaja on linkki organisaatioon, hänen näkökulmanaan hankkeeseen on organisaation tarpeet
Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, ettei oman työn ja pelastuslaitoksen tulevaisuudesta ja kehityksestä saa riittävästi tietoa. Sen sijaan työtilat eivät ole turvalliset ja terveelliset. Työvälineet ovat kunnossa ja myös työntekijä, joka pitää itsensä kunnossa. Työn rasittavuus ei vastausten perusteella aiheuta ongelmia siviilissä ja huomionarvoista on sekin, että vastaajat eivät juurikaan ole kokeneet kiusaamista työyhteisössään. Työturvallisuus näyttää vastausten perusteella olevan hyvällä mallilla ainakin työntekijöiden mielestä, sillä esimerkiksi jopa runsaat 80 prosenttia vastaajista oli sieltä mieltä, että tietää riittävästi työnsä vaaratekijöistä. Vastausten perusteella työntekijän hyvinvoinnista huolehtimisessa työnantajalla on paljon parannettavaa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat viime vuosina vaivanneet paloasemien työntekijöitä ja tämä varmasti näkyy kyselyn vastauksissa. Vaikka suuri enemmistö tietääkin, on näinkin suuri tietämättömien osuus tällaisessa asiassa huolestuttava. Lisää koulutustakin väkivalta ja muiden tilanteiden varalta tarvitaan; näin vastaajista runsaan 40 prosentin mielestä, mutta runsas neljännes vastaajista ei osannut sanoa mitään tällaiseen koulutustarpeeseen. Tosin peräti 40 prosenttia vastaajista ilmoitti kohdanneensa henkistä väkivaltaa työtehtävissä. Sen sijaan oma työ ja sen sisältö tunnetaan erinomaisesti. Palkkauk sen perusteiden ei koeta olevan tasapuoliset. Työnohjauksessa puutteita Kolmannes vastasi, ettei tiedä, mistä saa turvallisuuteen liittyvää tietoa työpaikallaan. P elastuslaitoksissa työskentelevä kokee osaavansa työnsä ja ilmoittaa aktiivisesti työssään kohtaamista turvallisuuspuutteista. Alkoholi ei vastausten perusteella aiheuta ongelmia työpaikoilla. Jopa reilu puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei ole saanut työnantajaltaan tällaista ohjausta. Urasuunnitteluun pitäisi nykyistä paremmin satsata ja osaamista sekä perehdytystä vahvistaa. Työhyvinvointikyselyssä paljon hyvää ja runsaasti kehitettävää Johtamisessa kehitystarpeet – osaaminen kohdillaan Teksti: Esa Aalto Arkistokuva: Kimmo Kaisto 8 2/2014. Myöskään fyysisen kunnon suhteen ei ole ongelmia, sillä yli 80 prosenttia vastaajista totesi nykyisen fyysisen terveyden ja kunnon riittävän hyvin työn tekemisessä. Pelastuslaitosten valtakunnalliseen työhyvinvointikyselyn vastaukset osoittavat, että työn turvallisuuteen ja fyysisiin tekijöihin vaikuttavat asiat ovat kunnossa. Pelastustehtävissä noudatetaan vastaajien enemmistön mielestä työsuojeluja työturvallisuusmääräyksiä. Esimiestoiminnassa parannettavaa Työssä kohdatut ikävät tilanteet eivät vastaajien mukaan kuitenkaan ahdista. Se on lähes yhtä paljon kuin fyysisen väkivallan tai sen uhan kohtaaminen. Yli 40 prosenttia vastaajista oli eri mieltä tämän väittämän kanssa. Suurin hajonta vastauksissa nousi siinä, miten on koettu työssä fyysinen ja psyykkinen väkivalta tai sen uhka. Työtehtävien haastavuus ei tuota tekijöille suuria ongelmia. Tulevaisuus askarruttaa pelastuslaitoksissa eikä siitä ainakaan vastausten perusteella jaeta riittävästi tietoa. Palautteen antaminen työn tuloksista sekä tuen antaminen työhön liittyvissä kysymyksissä ja ammatillisessa kehittymisessä saavat myös kritiikkiä. Palkkaerot samasta työstä harmittavat eikä eläkkeelle uskota päästävän terveenä. Pelastuslaitosten johtamisen ei koeta olevan avointa ja oikeudenmukaista. Valtaosa vastaajista ei ole havainnut siitä aiheutuvia myöhästymisiä tai päihtyneenä esiintymistä työpaikoilla. Oman työn hallinnassa puutteita on vastaajien mielestä erityisesti työnohjauksessa ja työurasuunnittelussa. Esimiestoiminnassa ja johtamisessa on kyselyn mukaan parannettavaa. Työssä jaksamisesta kertovissa tuloksissa silmiinpistävintä oli vastauksissa noussut puute eri yksiköiden ja työvuorojen välillä tapahtuvassa yhteistyössä. Jopa 90 prosenttia totesi myös ilmoittavansa havaitsemistaan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä esimiehelleen. Ja ainakin vastausten perusteella ikävistäkin asioista puhutaan työpaikoilla ja siten tuetaan toinen toista. Sen sijaan erityisesti henkilöstöjohtamisessa on puutteita. Myöskään työntekijöiden perehdyttämisestä ei huolehdita riittävästi. Turvallisuus ja fyysinen tekijä -asiakokonaisuudessa ainut selkeä poikkeama oli erimielisyys väittämästä, että vastaaja uskoo jäävänsä nykyisestä työtehtävästään terveenä eläkkeelle. Se ei ole riittävän avointa eikä oikeudenmukaista
Kun asiat otetaan esille jo siellä ja voidaan tuoda esille myös yksilön vastuu omassa työyhteisössä, voimme varmasti lisätä myös alaistaitoja. Erityisesti tästä saadaan hyvää aineistoa työurakeskustelua varten. Vastausprosentti oli 48. Työpaikalla ei voi toimia miten tahansa ja esimiestaitojen ohella tarvitaan myös alaistaitoja. 2/2014 9 Työhyvinvointikysely suunniteltiin sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmän sekä MIF Koulutus Oy:n yhteistyönä. Henkilöstöjohtamista Tarvainen pitää haasteellisena pelastuslaitoksissa. – Tuloksissa ei ollut mitään yllättävää. – Hienoa, että opistossa on opetussuunnitelmaan otettu tätä mukaan. – Valitettavasti välillä tuntuu, että pelastuslaitosten henkilöstö ei ymmärrä ympäröivää maailmaa, vaan edelleen vaaditaan monia sellaisia asioita, jotka ovat vieraita monelle muulle ammattialalle. – Lakisääteiset koulutuksetkin pitäisi voida hoitaa muutoin kuin ylitöinä. – Työyhteisössä toimimista varten tarvitaan selkeät pelisäännöt. Poimintoja sanallisista palautteista: ”Tykkään työstäni ja olen avoin uusille ideoille ja työskentelymenetelmille” ”50–60-vuotiaalta ei voi vaatia samaa kuntoisuusluokkaa kuin 20-vuotiailta” ”Tiedottaminen ontuu joka portaassa eikä liiku työvuorojen välillä riittävästi” ”Omaan osaamiseen ja omaan työhön liittyviin asioihin vaikuttamiseen pitää olla paremmat mahdollisuudet” ”Virkavalinta tapahtuu pääsääntöisesti jonotusperiaatteella, ei valitsemalla parhaita” ”Organisaatio on jakautunut omiksi porukoikseen: päällystö vs. – Oman työn kehittäminen on hyvä asia ja esimiehen pitää osata ottaa palaute oikein vastaan, mutta ei voi olla niin, että kaikki esitetyt asiat ovat sellaisia, jotka voidaan ja pitää ottaa huomioon. Esimiestaidon ohella muistettava myös alaistaidot Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen urapolutalatyöryhmän puheenjohtajana toimivan Varsinais-Suomen pelastuspäällikkö Mika Kontion mielestä on tärkeää saada työhyvinvointikyselyn tiedot hyviksi käytännöiksi. Faktorit olivat: Turvallisuus ja fyysiset tekijät, Oman työn hallinta, Jaksaminen, Haastavien tilanteiden kohtaaminen, Esimiestoiminta ja johtaminen sekä Lopuksi-osio. – Eläköitymisen haasteet ovat olemassa, mutta niitäkään ei pidä ylidramatisoida. En ole kuitenkaan tästä huolissani. Tulokset hyviksi käytännöiksi Sitoutuneisuus ilahduttaa 2/2014 9. – Esimiesvalmennukseen pitää satsata ja tehdä sitä säännöllisesti. Tähän pitää myös alan koulutuksessa kiinnittää huomiota. Saadaanko niistä riittävästi vertailtavuutta ja kyetäänkö intimiteettisuoja turvaamaan. Pelastuslaitoksissa on jatkossa paneuduttava paremmin yksilöllisempään johtamiseen. Sitä pitää tehdä myös yhteistyössä laitosten kesken kumppanuushankkeen tapaan. Kyselyn avasi, mutta jätti vastaamatta 1528 pelastuslaitosten työntekijää. Kun saadaan vielä tarkempia, pelastuslaitoskohtaisia tietoja, alatyöryhmän jäsenet vierailevat jokaisella pelastuslaitoksella kertomassa kyselyn tuloksista. Kritiikkiä tulee henkilöstöjohtamista kohtaan ja Pukkinen sanoo, että pelastuslaitosten johtamisen perinteissä oleva autoritäärisyys verrattuna demokraattisuuteen on varmaankin valinkauhassa. Erityisesti Pukkista miellyttää se, että pelastuslaitoksia työpaikkana arvostetaan ja työhön ollaan sitoutuneita. – Tästäkin kyselystä voidaan vetää johtopäätös, että niin sanottu keikkaosaaminen on kunnossa, mutta henkilöstöjohtamiseen meidän on kiinnitettävä huomiota. Vastauksista huokuvat pelastustoimen arvot ja niihin sitoutuminen. – Olen kuitenkin myönteisesti yllättynyt saaduista vastauksista ja ne vastasivat hyvin odotuksia. Vastaukset kuvastavat niitä asioita, jotka ovat eniten olleet esillä työyhteisöissä. Myös työaika pitäisi rytmittää niin, että töitä tehdään, kun niitä on enemmän. Pukkinen korostaa myös alaistaitojen merkitystä esimiestaitojen ohella. – Nyt tehty kysely on hyvä lähtölaukaus uuden kehittämiselle, mutta tämä on sukupolven mittainen työ, hän painottaa. Ainahan meidän kaltaiseen linjaorganisaatioon perustuva johtamisjärjestelmä saa osakseen arvostelua. Hänen mielestä on tärkeää, että kyselyn tulokset nyt saadaan kunnolla käytäntöön. Hänen mielestä on tärkeää, että kaikki asiat voidaan sopimalla järjestää työyhteisössä. Ongelmaksi muodostuu hänen mielestä myös se, ymmärtääkö esimies oman asemansa. Simo Tarvainen painottaa myös työurasuunnittelun merkitystä. Tulevaisuuden kehittämiseksi tästä saatiin hyvää aineistoa. Mahdollisimman suuri läpinäkyvyys on tärkeää ja tämän kyselyn ei ole tarkoitus jäädä ainutkertaiseksi, jolloin saadaan myös vertailtavuutta tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi Tarvainen ottaa työajan ja siinä joustamisen. Kontion mielestä pelastuslaitos moniosaajaorganisaationa on haasteellinen työyhteisö henkilöjohtamisen kannalta. – Vastuu aineiston jalkauttamisesta ja siirtämisestä hyviksi käytännöiksi on nyt pelastuslaitoksilla. Tarvainen korostaa Pelastusopiston roolia myös johtamiskoulutuksen antajana. – Mutta siitä harhasta pitäisi päästä eroon, että pelastuslaitokset ovat jotenkin suojattu linnake ympäröivässä yhteiskunnassa. Etenkin, kun esimieheksi voidaan nousta työntekijätasolta. – Sellainen ammattiylpeys sieltä on nostettavissa ja sekin on hyvä asia, että vastauksissa todetaan työvälineiden olevan kunnossa. – Pohdittavaksi tulee sekin, voidaanko jollakin tavalla julkaista myös pelastuslaitoskohtaiset tiedot. Kysely sisälsi yhteensä 53 kysymystä kuudessa eri faktorissa. Päinvastoin, meidän toimintamme rahoitetaan veroeuroilla ja toimintamme rahoittaja katsoo tarkasti, miten me niitä käytämme. – Pelastuslaitoksissa työskentelee monen erilaisen koulutustaustan omaavia ihmisiä; ensihoidossa, pelastustehtävissä, riskienhallinnassa ja tukipalveluissa. – Siksi tarvitaan erilaisia johtamisen keinoja ja erityisesti tarvitaan henkilöjohtamisen tukemista. operatiivinen” ”Ambulanssit kuuluu sairaaloille eikä pelastuslaitoksille” ”Hyvä kysely, mutta anonymiteetti katosi jo ensimmäisellä sivulla” Työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen pitää kyselyä onnistuneena. – Tässä on paljon vartijana alamme ammattikoulutus. Esimiestyön heikkous voi syntyä siitä, ettei osata olla esimiehiä; yritetään ehkä miellyttää liiaksi kaikkia. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen kehuu työhyvinvointikyselyä hyväksi, mutta nostaa esille myös ongelmia, joita työyhteisössä yhä esiintyy. Sellaisesta johtamisesta syntyy myös epäselvyyttä miehistötasolla. Vastauksia 2257 (pelastuslaitosten henkilöstö 4661). Mitään laitosten ranking-listaa ei ole tarkoitus julkaista, mutta mielestäni olisi hyvä, että soveltuvin osin laitoskohtaisia tietoja voitaisiin julkaista
– Meillä on edelleen varsin autoritäärinen johtamismalli, johon pitäisi voida vaikuttaa uudella tavalla koulutusjärjestelmässä. – Palkkauksen suhteen esitettiin paljonkin toiveita. Erityisesti vastaajat ovat ilmaisseet huolensa henkilöllisyyden säilymisestä vastauksissa. Samasta työstä voi saada hyvin erisuuruisen palkan, mikä tietysti ihmisiä kismittää ja tässä mielessä korostettiin tasapuolisuutta. – Olemme olleet mukana kehittämässä Alkon työhyvinvointia ja äskettäin perinteinen toimija sai laatupalkinnon työhyvinvoinnin kehittämisestä. Kun opetus on ”P elastuslaitoksella moni asia on hyvin, mutta johtajuudessa on haasteita. Tämä sopii koulutusjohtaja Pekka Rantalan mukaan hyvin henkilöstöja organisaatiojohtamisen opetukseen. Pelastusopiston yhteyteen kootaan myös opiston ja laitosten edustajista pelastusalan kehittämisen työryhmä, joka antaa tukea työurasuunnittelun perehdyttämiselle. Kun puhutaan vastausten perusteella esimerkiksi työhön sitoutumisesta, niin kenen työhön sitoutumisesta silloin puhumme. – Tästä on tärkeätä pitää koko ajan huolta. Moni olisi halunnut myös kirjoittaa enemmän omista kokemuksistaan työssä ja työyhteisössä. Nyt on hetki modernisoida työyhteisö – Toivottavasti pelastusalan työyhteisöön saadaan luotua olosuhteet avoimuudelle. Ne koskettavat jokaista työyhteisössä toimivaa. Kim Nikulan mielestä pitää ehdottomasti julkaista pelastuslaitoskohtaiset tiedot. – Omakohtaisia kokemuksia työurasta käyvät kertomassa muun muassa alalla työskentelevät ihmiset ja tästä on pidetty. Vastaajilla tuntui olevan myös huoli, jäädäänkö kuitenkaan terveenä eläkkeelle, tutkimuksen tehneen Management Institute of Finland (MIF) johtaja Marjaana Suutarinen sanoo. Esimerkiksi terveydenhoitoala antaa käytännön työn kautta mahdollisuuksia työurasuunnitteluun ja myös alan täydennyskoulutuksesta kerrotaan. – Yksikin tällainen esitetty huoli on huolestuttava. Työyhteisö on terve, kun jokainen osaa käyttäytyä oikein työyhteisössä; tunnetaan ja tunnustetaan oma asema, Suutarinen sanoo. – Olen tosin huolestunut siitä, että jouduin ottamaan vastaan muutamia kyselyitä laitoksista, uskaltaako kyselyyn vastata vai vaarantuuko henkilöllisyys. – Haluan paremmin paneutua ja analysoida kyselyn taustoja. Tärkeää on myös puhua työyhteisötaidoista. On tärkeää tunnistaa kehittämiskohteet. Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja ja työhyvinvointia kehittävään yhteistyöelimeen kuuluva Kim Nikula ei halua vielä ottaa kantaa kyselyn vastauksiin. Kenen työhön sitoutumisesta kysely kertoo?. – Tämä kielii siitä, ettei alan toimintakulttuurissa ole vallalla avoin keskustelu. – Opintokokonaisuus on kaikkiaan 27 tunnin pituinen ja siinä perehdytetään opiskelija tuntemaan palomiehen työn sisältö myös työurasuunnittelun kannalta. – Nyt on se hetki, josta kannattaa pitää kiinni ja lähteä avoimesti kehittämään johtajuutta. Samoin vastauksista käy ilmi se, että eläkeikä samoilla vaatimuksilla kuin nuoremmilla mietityttää. Toivottavasti pelastuslaitoksissa voidaan toteuttaa samanlainen työyhteisöllinen uudistus, Marjaana Suutarinen sanoo. Työura-asiat nyt opetussuunnitelmassa käytännön läheistä ja pystytään konkreettisesti kertomaan, millaisia vaihtoehtoja työuralle on, se herättää myönteisen kiinnostuksen, Ismo Huttu kertoo. Näin alalla voisi kehittyä ja päästä eteenpäin. Huttu johtaa ensihoitoja pelastustoimintayksikköä Pelastusopistossa. – Jo ensimmäiset opetusjaksot ovat saaneet opiskelijoilta hyvän vastaanoton. Olin näiden yhteydenottojen jälkeen yhteydessä ministeriöön ja sieltä luvattiin, että anonymiteetti turvataan. Moni ilmeisesti jätti kovin yksityiskohtaisten taustatietokysymysten jälkeen vastaamatta kyselyyn, koska pelkäsi henkilöllisyytensä paljastuvan. Käytännön hyville esimerkeille on oppitunnin päätteeksi jopa aplodeerattu, Huttu hymyilee. Uusi sukupolvi tulee vaatimaan entistä enemmän yksilöllistä, sparraavaa, valmentavaa esimiestä. Työn ja vapaaajan yhteensovittaminen hoituu pelastusalalla muita aloja paremmin, Suutarinen kertoo. – Ikävää, jos luottamuspula on näin suurta. Hänen mukaan fyysisen ja psyykkisen kunnon sekä oman työn ja osaamisen arvostus on korkealla pelastusalalla. 10 2/2014 Pelastajatutkinnon opetussuunnitelmaan on tämän vuoden alusta alkaen lisätty yhden opintopisteen kokonaisuus, jossa tuleville palomiehille kerrotaan ammattija työura-asioista. On valitettavaa, että peräti 1528 vastaajaa avasi kyselyn, mutta jätti kesken eikä vastannut kysymyksiin. Nikula pitää erinomaisen hyvänä, että alalla päästiin nyt tekemään valtakunnallinen työhyvinvointikysely. Alipäällystöja päällystötutkinnon opiskelijoille vastaavaa opetusta annetaan johtamisopintojaksojen yhteydessä. – Positiivisesti yllätti myös, että vastaajilla oli jopa toiveita heidän osaamisensa ja oppimishalunsa käyttämisestä enemmän hyväksi esimerkiksi uransuunnittelussa. Esimerkiksi miten koko ammattikunnasta puolet vastanneet jakautuvat eri ammattiryhmien kesken. Tämä muutos on tapahtunut jo usealla toimialalla ja nyt näyttäisi olevan pelastusalan vuoro. – Päättyvien kurssien opiskelijoille annettiin aiheesta puolen päivän perehdytys viime vuonna, mutta nyt se on virallisesti opetussuunnitelmassa, yliopettaja Ismo Huttu kertoo. – Ja jos on riittävän suuri vastaajamäärä, niin myös työvuoroittain ja ammattiryhmittäin. Nikulan mielestä esimerkiksi kyselyssäkin esille noussut henkilöstöjohtamisen kehittämisen tarve pitää huomioida alan koulutuksessa. Sen sijaan vastauksista tulee voimakkaasti esiin uudenlaisen, nykyaikaisen johtajuuden tarve ja nimenomaan silloin, kun ei olla hälytystehtävissä. – Tämä oli ilo huomata tuloksista. Työn vaatimukset eivät vastaa osaamista. Lisäksi korkeahko ammattiylpeys ja itsetunto omasta osaamisesta ja sen riittävyydestä oli mielestäni poikkeuksellisen korkea muihin vastaaviin kyselytutkimuksiin verrattaessa. – Useilla aloilla kipuillaan juuri riittämättömyyden tunteen kanssa
Tämän työryhmän työssä on otettu aikalisä, jotta indeksin tasojen määrittämisen perustaksi saataisiin FireFit-hankkeesta lisää tutkimustietoa. Tämän hankeosion pilottimittaukset tehtiin noin sadalle palomiehelle Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksista. Tutkittavista laitoksista voi vielä tämän kevään aikana lähettää suostumuksia Työterveyslaitokselle. FireFit-järjestelmän käyttöönotosta päätettäessä todettiin yleisesti järjestelmän toimivan win-win -periaatteella: eniten hyötyy työntekijä itse yksilöllisillä ja täsmällisillä terveystai kuntoliikuntaohjeilla ja työnantajalla on varmuus työntekijöiden fyysisestä työkyvystä. Tämän lisäksi yhteiskunnassa on toimintakykyisiä työssään jaksavia sekä jatkavia työntekijöitä. Miten FireFit-järjestelmää kehitetään. 2/2014 11 T yöterveyslaitoksella on meneillään kaksi erillistä FireFit-järjestelmää kehittävää hanketta. Ohjeessa on tarkoitus määritellä fyysisiä vaatimuksia muutenkin kuin vain pelastussukellustyötä tekeville. Liikekartoituksen avulla voidaan myös ennaltaehkäistä tapaturmia osoittamalla liikehallinnan puutteet. Teksti: Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Miia Wikström, Työterveyslaitos; Taito Vainio, sisäministeriö Kuva: Kimmo Kaisto. Erityisesti liikekartoitus, joka koostuu seitsemästä kehonhallintaa ja liikkuvuutta kartoittavasta tehtävästä, on osoittautunut lupaavaksi. Tällä hetkellä mittaustuloksia on saatu noin 900 palomieheltä. Tämä osuus raportoidaan myöhemmin. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä työkykyjohtamisen prosesseja rakennettaessa esimerkiksi uusissa tilanteissa tulevaisuudessa. Kokonaisvaltaisempaa fyysisen toimintakyvyn arviointia. Tuloksia käsitellään täysin tunnistamattomina. Kehonhallinnan ja tasapainon testaaminen ovat myös hyvä heräte liikunnan harrastamisen monipuolistamiseen ja motorisia taitoja kehittävään liikuntaan. Kehonhallinnan kehittämisen hankkeessa on meneillään tulosten analysointi. Tulosten käytölle tutkimuskäyttöön vaaditaan jokaisen testatun henkilökohtaisesti antama ja allekirjoittama suostumus, koska on kyseessä terveystietoihin rinnastettavia tietoja. Indeksi pyritään muodostamaan niin, että jatkossa esimerkiksi yksittäinen suorituskerta ei ratkaise, vaan hyvä tulos yhdessä testissä voi tiettyyn tasoon saakka kompensoida toista huonomman testin tulosta, unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta. Mitä enemmän on tuloksia käytettävissä, sitä luotettavammaksi indeksi muodostuu. Taito Vainio toimii fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ohjeistamista kehittävän työryhmän puheenjohtajana. Pelastussukellus ei ainoa kriteeri Tavoitteena on määritellä indeksin tasot (esim. Väestön, mukaan lukien palomiehet, päivittäisen liikunnallisen elämäntavan muuttuessa passiivisemmaksi on vaara, että kehonhallinta ja liikkuvuus sekä tasapaino ja koordinaatio huononevat altistaen erityisesti fyysisesti raskasta työtä tekevät työntekijät kasvavassa määrin tapaturmille. Molempia hankkeita toteutetaan kiinteässä yhteistyössä pelastusalan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tukija liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy onkin ensiarvoisen tärkeää, koska ne aiheuttavat suurimman osan palomiesten ennenaikaisista eläköitymisistä. Kirjoitus on osa juttusarjaa, jossa käsitellään pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen alatyöryhmien toimintaa. Tämän aikaisemmin lähinnä urheilijoilla, mutta myös palomiehillä ja poliiseilla käytetyn testin tuloksilla havaittiin selkeä yhteys palomiesten tukija liikuntaelinten oireisiin sekä pelastustyön mukaiseen fyysiseen työkykyyn. Hankkeella on ohjausryhmä, jossa erilaisia vaihtoehtoja pohditaan yhteistyössä pelastusalan asiantuntijoiden ja toimijoiden sekä tutkijoiden kesken. Toivomme, että tutkimuksemme edistävät järjestelmän toimivuutta tulevaisuudessakin. Tuloksia tullaan käyttämään SM:n koordinoimien työryhmien työn tukena. Parempaa kehonhallintaa. Hankkeisiin on saatu rahoitusta PSR:lta. Joistakin pelastuslaitoksista suostumuksen antoivat kaikki, joistakin vain osa. Joissain pelastuslaitoksissa onkin jo alettu kiinnittää huomiota myös näiden ominaisuuksien kehittämiseen. Työryhmän työtä on tarkoitus jatkaa siten, että ohje fyysisen toimintakyvyn arvioinnista valmistuisi tämän vuoden aikana. Järjestelmän käytön takaaminen pelastuslaitoksissa vaatii niin testaajilta kuin työterveyshuolloilta säännöllistä yhteistyötä ja toimintakyvyn arvioinnin sekä kehittämisen taitojen päivittämistä positiivisen vireen ylläpitämiseksi. Tällöin ainoa kriteeri fyysiselle toimintakyvylle ei olisi pelastussukelluskelpoisuus, jos työhön ei kyseisiä tehtäviä sisälly. kolme eri tasoa) työn fyysisten vaatimusten mukaan. FireFit-indeksin muodostamista varten on saatu mittaustuloksia kaiken kaikkiaan 13 alueelliselta pelastuslaitokselta ja yhdeltä tehdaspalokunnalta. Ensimmäisessä hankkeessa kehitetään kehonhallintaa ja toisessa FireFit-järjestelmää. Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu myös osa, jossa kyselyja haastattelututkimuksella selvitetään sitä miten järjestelmä on käytännössä toiminut pelastuslaitosten ja työterveyshuoltojen yhteisenä työvälineenä. Työväestön ikääntyminen osaltaan myös lisää tapaturmariskiä vaikuttaen heikentävästi liikkuvuusja ketteryysominaisuuksiin
Ei synny säästöjä, vaan kustannuksia Tekstit: Esa Aalto. Sitten pelastustoimi onkin valmis siirrettäväksi valtion hoitoon. Myös uudistuksen kustannukset tuodaan esille. – Valtioneuvoston tahto viedä asiaa pikaisesti eteenpäin toi tiukan aikataulun, mutta mitään valmistelua ei tehty hätäisesti. Toteutetaanko ne poliisipiirien mukaisesti. – Pelastuslaitoksissa ollaan aidosti huolissaan siitä, että omistajien eli kuntien rahat ovat vähissä. Meidän pitää nyt saada aikaiseksi yhteinen näkemys pelastustoimen kustannuksista vallitsevassa tilanteessa sekä suunnitellun uudistuksen jälkeen. Ne ovat jo nyt pelastuslaitoksissa kaavailtua suuremmat, Timo Kietäväinen sanoo. – Esimerkiksi palkkojen harmonisointi lisää kustannuksia kuntatyönantajalle. – Joudumme ehkä odottamaan valtioneuvoston päätöstä aluejaosta, ennen kuin uuden suunnitteluun todenteolla päästään. Olemme tekemässä tietoon perustuvaa uudistusta, jonka onnistuPäivi Nerg: Päätöksen mukaan edetään mista voidaan selkeästi arvioida muutaman vuoden kuluttua. Uskon, että kunnat vastahankaisuudesta huolimatta pystyvät tekemään yhteistyösopimukset uusissa alueissa, mutta ellei sekään onnistu, tekee valtioneuvosto myös sen. Kansliapäällikkö kiistää, että sisäministeriössä rakenneuudistus nähtäisiin palkkojen harmonisointiprojektina. – Sitä voidaan vielä arvioida, miten alueet rakennetaan. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että uudistuksessa tavoiteltava säästö ei ole konkretiaa ja syntyvät kustannukset eivät ole selvillä. – Meidän arviomme on, että tämä lisää kustannuksia, vaikka kukaan ei juuri nyt pystykään laskemaan todellisten kustannusten määrää. 12 2/2014 P elastustoimen rakenneuudistuksen seurantatyöryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg kiittelee työryhmän avauskokouksen hyvää keskustelua, mutta on toisaalta pettynyt siihen, että yhteistä halua ei näytä olevan rakentaa pelastustoimea valtioneuvoston hyväksymällä, suunnitellulla rakennemallilla. Pelastuslaitosten toimintavalmius on Kietäväisen mukaan yhä mitoitettu rakennuspalojen mukaan ja niiden määrä on vain parin prosentin luokkaa kaikista lähdöistä. – Siitäkin on todettu, kannattaako aluejakoon puuttua lainkaan ja onko se oikea tapa etsiä säästöjä pelastustoimesta. – Voi olla, että joku näkee tämän niinkin, mutta on tärkeää läpivalaista tämäkin, kun asiassa päästään eteenpäin. On yleisesti tiedossa, että palkkojen harmonisointi ja tietojärjestelmä aiheuttavat kustannuksia, mutta kustannuksia syntyy ilman uudistustakin. – Olen jonkin verran ehtinyt tähän mennessä perehtyä annettuihin lausuntoihin, eikä voi sanoa, että ne olisivat tiettyyn suuntaan yhdenmukaisia. Nyt vasta mietitään kokonaisuutta ja halutaan muut siihen työhön mukaan. Monissa kunnissa on esitetty esimerkiksi lomautussuunnitelmia. He ovat tässä asiantuntijoita, Timo Kietäväinen sanoo. Timo Kietäväinen sanoo, että hallitus tekee lopullisen päätöksen asiassa, mutta uskoo ja toivoo, että ennen päätöksentekoa, poliitikot tarkastelevat huolella sitä, toteutuuko todellakin tavoiteltava säästö näillä pelastustoimea koskevilla ratkaisuilla. Kuntaliiton mielestä säästöjä pitäisi hakea esimerkiksi valmiusmääräyksistä. Kuntaliitossa suhtaudutaan edelleen kriittisesti pelastustoimen rakenneuudistukseen. – Ehdottomasti pitää puhua myös nettosäästöistä. En kuitenkaan epäile pelastusjohtajien esittämiä arvioita. Kritiikkiä on hänen mukaansa annettu 11 alueen jakoon; miten siihen on päädytty. Pelastuslaitokset ovat kunnissa merkittävä sisäisen turvallisuuden toimija. – Pelastustoimen rakenneasioista on myös käyty julkista keskustelua esimerkiksi kumppanuusverkostossa ja kuntatöiden velvoitteita pohtivassa työryhmässä. – Uudistuksessa huoli on myös se, miten yhteistyö kuntien kanssa voi toteutua. Päivi Nerg muistuttaa, että faktisesti on sovittu 11 pelastustoimen alueen muodostamisesta. Tähän asti kustannusten arviointi ei ole perustunut todelliseen tietoon. – Tällä tavalla rakenneuudistus toteuttaen syntyy kustannuksia enkä usko, että hallituksen kaavailemalla tavalla saadaan aikaiseksi tavoiteltava säästö vuonna 2017. Tämä tuntuu myös palkannosto-projektilta. – Tämä koski koko rakennepoliittisen ohjelman valmistelua. On harmillista, että kielletään koko asia eikä tehdä yhteisrintamassa töitä uudistuksen eteen. – Toki jos nousee perusteltuja, riittävän yksimielisiä kannanottoja, niin päätökseen voidaan esittää muutoksia. – Aika paljon on alettu ottaa kantaa, että muutoksen jälkeen pelastustoimi valtiollistetaan. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen on myös ihmeissään uudistuksen valmistelusta ja siitä, että kustannusten vaikutusta verrattuna esitettyihin säästöihin ei ole selvitetty valmisteluvaiheessa. Nerg ei hyväksy väitettä pelastustoimen rakenneuudistuksen hätäisestä valmistelusta. – Kun kustannuksista puhutaan, pitää olla perustellut tiedot siitä, mistä puhutaan. Tiedossa on myös ollut, että sisäasiainhallinnon osalta pelastustoimi on ainut kunnallinen sektori, Päivi Nerg sanoo. Pelastuslaitoksissa on arvosteltu rakenneuudistuksen salaista valmistelua ja etteivät ulkopuoliset saaneet siitä etukäteen mitään tietoa. – Poliisipiirijakoa oleellisempaa olisi tarkastella pelastuslaitoksia sairaanhoitopiirien ja tulevien sote-alueiden osalta. Väite valmistelutyöstä yhden viikonlopun aikana ei pidä paikkansa. – Tällainen toimintatapa on demokratiassa aika ainutkertaista. Kansliapäällikön mukaan pitää olla hyvät asiaperustelut, jos valtioneuvoston pelastustoimea koskevaa päätöstä aletaan muuttaa. Siitä ei ulkopuolisille saanut kertoa ennen valtioneuvoston tekemää päätöstä. Nyt palkat harmonisoidaan ja se aiheuttaa kustannuksia kunnille. Olen pettynyt ainakin avauksen perusteella seurantatyöryhmään, jossa en usko yhteistä näkemystä uudistuksesta syntyvän, koska siihen ei näytä olevan haluakaan. Julkisuudessa on esitetty 20 miljoonan euron kustannuksia pelastustoimen rakenneuudistukselle. – Toivon, että pelastusalalla ymmärretään, että tietyt päätökset on tehty ja pitää olla selkää faktaa, jos jotakin muutosta halutaan. – Esimerkiksi kustannusten selvittäminen on tärkeää, kun kuntien lausunnoistakin tehdään yhteenveto
Kujala on yllättynyt siitä, miten paljon valtiollistaminen on noussut esille sopimuspalokuntien kannanotoissa. Hän pitää kaiken kaikkiaan tärkeimpänä sitä, että julkisen talouden säästöjen takia tehtävät pelastustoimeakin koskevat toimenpiteet vaikuttavat mahdollisimman vähän kansalaisten turvallisuuteen. – Säästäminen sinänsä tärkeällä yhteiskunnallisella turvallisuuspalvelun alueella on jo toinen kysymys. – Tämä antaa toki myös hyvän perustelun tarkastella alueellista järjestötoimintaa uudesta näkökulmasta. Olisin toivonut, että pelastustoimi olisi ennättänyt toteuttaa uhkiin perustuvan kokonaisarvioinnin järjestelmän kansallisesta suorituskyvystä ja tehdä pelastustoimen strategiatarkistuksessa johtopäätökset muun muassa tulevista taloudellisista panostuksista. Ari Keijonen muistuttaa myös, että pelastuslaitosten päällystötehtävien kirjo on moninainen ja niissä toimii monenlaisen taustan omaavia ihmisiä. Tämä vain lisää Palopäällystöliiton mahdollisuuksia tarjota koulutusta, kun järjestömme missionakin on osaamisen kehittäminen, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Tämä jää siis joka tapauksessa tulevina vuosina toteutettavaksi. Tärkeää sopimuspalokunnille on hänen mukaansa myös se, että päätöksenteko on selkeää laitoksissa. – Huoli siitä on turha, että valtion omistama pelastuslaitos hylkäisi sopimuspalokuntatoiminnan. – Tärkeintä on turvata operatiivinen valmius, kun neuvotellaan yhteistyösopimuksista. Jotkut vähentäisivät laitosten määrän hätäkeskusten tapaan kuuteen. – Hyvä tapa toimia ei ole hallinnon rakenteista kiinni. – Kun säästöjä pitää etsiä, on tämä malli näissä olosuhteissa paras mahdollinen. – Päinvastoin. SPEK toteuttaa osaltaan arviointia kansalaisnäkökulmasta, Kohvakka sanoo. Osaamisen kehittämiseen pitää entisestään satsata ja henkilöstön osaamistaso vaikuttaa myös pelastustoimen palvelutasoon ja kilpailukykyyn. Suomen Palomiesliiton mielestä rakenteelliset uudistukset pelastustoimessa ovat tärkeitä, jotta pelastuslaitokset pärjäävät myös tulevaisuudessa taloudellisesti ja toiminnallisesti. – Päällystöä ei saa yksinkertaistaa vain tiettyyn ryhmään, vaan sitä on niin hallinto-, valvonta,turvallisuusviestintä kuin operatiivisissakin tehtävissä ja kaikkia tarvitaan. – Kannustamme alueellisia jäseniä olemaan aktiivisesti mukana omalta osaltaan suunnittelemassa uudistusta. Se on juuri saanut Palosuojelurahastolta rahoituksen lähiesimiesvalmennusta varten, jossa työnjohtotasolle annetaan koulutusta henkilöstön työyhteisötaitojen ja muutoksen hallintaan. – Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon kokonaisuus kaikkien julkisten palvelujen osalta on myös erittäin tärkeä analysoitava pelastustoimen ja turvallisuuden julkisten ja järjestökentän palvelujen osalta. Pelastustoimen rakenneuudistus ei Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Kimmo Kohvakan mielestä automaattisesti tarkoita vaikkapa heikennyksiä tai huolestumista järjestökentän osalta. Mahdollisesti voidaan perustaa uusia laajempia alueellisia järjestökokonaisuuksia, Kimmo Kohvakka toteaa. Ilman sopimuspalokuntia ei suomalaisessa pelastustoimessa pärjätä, oli omistaja kuka tahansa, Isto Kujala korostaa. – Vastuuta pitäisi jakaa laitoksissa niin, että päätöksentekijä löytyy aina helposti eikä sopimuspalokuntaa pompotella pienissäkään asioissa päättäjältä toiselle. Ainakaan toistaiseksi ei vielä ole ollut julkisuudessa kokonaistarkastelua, jossa vaikkapa sote-palveluihin vaikuttavien säästöjen merkitystä turvallisuudelle olisi käsitelty. – Nyt on hyvin pieniinkin asioihin vaikea löytää päätöstä ja se hankaloittaa turhaan palokuntien toimintaa, jota tehdään myös oman toimen ohella. Puheenjohtaja Kim Nikulan mielestä nyt on valtioneuvoston viitoittamaa suunnitelmaa vietävä positiivisesti yhdessä eteenpäin. Osa haluaa pelastuslaitosten jatkavan nykyisellään, osa haluaa muutosta aluekokonaisuuteen, jopa pienempää määrää kuin esitetty 11. Palopäällystöliitto satsaa myös henkilöjohtamisen koulutukseen. Osa kannattaa nykyisen kunnallisen järjestelmän säilyttämistä ja osa siirtäisi pelastustoimen valtiolle. – Siitä olemme yksimielisiä, että toteutuksen pitää perustua hyvään suunnitteluun, Kujala sanoo. Paras malli näissä olosuhteissa VPK:t eivät vierasta valtiota Osaamisen merkitys kasvaa Ei heikennä järjestökenttää. – Jäsenistön näkemykset jakaantuvat paljon. Hän ei näe mitään syytä, miksi pelastustoimen alueiden määrän mahdollinen vähentäminen vaikuttaisi liiton jäsenmäärään. – Palkkakysymykset tulevat pohdittavaksi kun asiassa päästään eteenpäin, mutta tässä yhteydessäkin noudatetaan voimassa olevia virkaja työehtosopimuksia. Toisaalta Nikulan mielestä voidaan myös arvioida, miksi 11 aluetta olisi parempi kuin esimerkiksi 6-7 pelastustoimen aluetta. 2/2014 13 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ei toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan ota järjestönä kantaa pelastustoimen rakenneuudistukseen. – Päällystötehtävien määrä ei ole kuitenkaan radikaalisti vähenemässä. SPEK koostuu myös alueellisista järjestöistä ja Kohvakka ymmärtää huolen siitä, miten hyvä yhteistyö uudessa pelastuslaitosrakenteessa voi jatkua. Suomen Palopäällystöliitossa katsotaan, että ehdotettu rakenneuudistus ei ainakaan vähennä henkilöstön osaamisja koulutustarpeita
rakennuspalovaaroja), oli 3400 kappaletta. Suurin syy tulipalojen määrän pienenemisessä on vahingossa tai huolimattomuudella aiheutettujen tulipalojen määrän lasku. Uutena vuotena 2012–2013 ilotulitteista syttyi 97 tulipaloa. Salamien aiheuttamia paloja on ollut vuosina 2010 ja 2011 poikkeuksellisen paljon, vuosittain 580 paloa ja vuonna 2012 poikkeuksellisen vähän, vain 150. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot putosivat 4 miljoonalla 42 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 vähemmän tulipaloja Teksti: Johannes Ketola Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennus paloista. Rakennuspalojen määrä on laskenut, koska ihmisen huolimattomuuden tai varomattomuuden aiheuttamien palojen määrä on laskenut. Rakennuksessa olleista paloista puolet oli asuinrakennuspaloja, ja niiden määrä on laskenut kolmen edellisen vuoden keskiarvosta 140:llä. Palokuolleiden määrä on historiallisen pieni, pitkän ajan keskiarvo on ollut noin 100 palokuollutta vuodessa. Vuonna 2013 salaman aiheuttamia paloja oli 480. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioi tiin 126 miljoonaksi euroksi vuonna 2013, mikä on 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosina 2010–2012 keskimäärin. Pientaloissa syttyi 1400 ja kerrostaloissa 1330 tulipaloa. Ilotulitteista syttyi 140 tulipaloa. Syttymiskohdastaan levinneitä rakennuspaloja oli 2300 ja rakennuspaloja, joissa palo ei levinnyt syttymiskohdastaan (ns. Loput palokuolemista tapahtui rivitaloissa ja muissa rakennuksissa tai rakennusten ulkopuolella. 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Rakennuspalo (levinnyt) Rakennuspalo (ei levinnyt, ns. Jo vuodesta 2008 asti jatkunut ilotulitepalojen määrän pieneneminen pysähtyi ja paloja oli selvästi enemmän kuin vuonna 2012. Palokuolemista 46 oli tapaturmaisia. rakennuspalovaara) Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Te ht äv ie n lu ku m ää rä Tulipalotyyppi Tulipalot 2010 – 2013 2010 2011 2012 2013 14 2/2014. Aikaisempien vuosien pienin tapaturmaisten palokuolemien määrä on vuosilta 1964 ja 2001, näinä vuosia oli 52 tapaturmaista palokuolemaa. Rakennuspalot Rakennuspalojen määrä verrattuna vuosien 2010–2012 keskiarvoon laski 300 palolla, niitä oli 5700. Pelastustoimen onnettomuustilasto PRONTOn mukaan vuonna 2013 pelastuslaitosten tietoon tuli 13600 tulipaloa. Vakavasti loukkaantuneiden määrä laski hieman kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna ollen 51 henkilöä. Tahalliseksi arvioituja rakennuspaloja on hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen terästehtaan palosta Imatralla toukokuussa. P alokuolleiden määrä vuonna 2013 oli 58. Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa. Kolmannes palokuolemista tapahtui pientalon paloissa ja toinen kolmannes kerrostaloissa. Lähes kolmanneksessa asuinrakennusten paloista lain edellyttämä palovaroitin puuttui. Yli 500000 euron omaisuusvahinkoja arvioitiin aiheutuneen 33 rakennuspalossa. Lievästi loukkaantuneiden määrä nousi vuosien 2010–2012 keskiarvoon verrattuna 60 henkilöllä, ollen 570 lievästi loukkaantunutta henkilöä. Tulipaloista lähes puolet oli rakennuspaloja (5700), reilu viidennes maastopaloja (2900) ja vajaa viidennes liikennevälinepaloja (2300). Palovaroitin toimi 70 prosentissa niistä tapauksista, joissa palovaroitin oli
Liikennevälinepalot Liikennevälinepalojen määrä on aikaisempien vuosien tasolla, ne aiheuttivat pelastuslaitoksille 2300 tehtävää. Maastopaloja oli vuonna 2012 kostean kesän takia erityisen vähän, vuonna 2013 palattiin pitemmän ajan keskiarvon tuntumaan. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Yli puolet liikennevälinepaloista oli henkilöautopaloja. Liikennevälinepaloista arvioitiin aiheutuneen 18 miljoonan euron omaisuusvahingot. Niissä tapauksissa, joissa alkusammutusta olisi tarvittu ja paikalla olisi ollut ihmisiä, syynä alkusammutuksen yrittämättä jättämiseen oli tyypillisesti alkusammutusvälineiden puuttuminen. Koneet ja laitteet aiheuttivat 1740 rakennuspaloa, näistä 710 oli sähkölaitteen vian ja 700 muun laitteen vian aiheuttamia. Maastoa paloi yhteensä 850 hehtaaria, josta metsää 570 hehtaaria. Arvioidut omaisuusvahingot ovat laskusuunnassa, määrä on 4 miljoonaa euroa pienempi kuin kolmena edellisenä vuotena keskimäärin. Muista tulipaloista 440 oli ison (240 l tai yli) roska-astian ja 390 pienen (alle 240 l) roska-astian paloa. Maastopalot Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti säästä riippuen. Maastopaloja oli 2900, joista 1500 oli varsinaisia metsäpaloja. Yli puolessa maastopaloista syttymissyynä on avotuli. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 22344 21428 20113 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 2997 2395 2641 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 9176 9364 8057 Ensivastetehtävä 27104 28804 26953 Ihmisen pelastaminen 2437 2225 2199 Eläimen pelastaminen 2195 2052 1896 Vahingontorjuntatehtävä 5911 16688 7197 Avunantotehtävä 3444 3638 3688 Virka-aputehtävä 1284 1292 1144 Yhteistoimintatehtävä 3 7 Tietoa ei ole kysytty 2 5 Yhteensä 111810 119506 102841 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Pientalo Rivitalo Kerrostalo Vapaa-ajan asuinrakennus Liike-, toimistoja liikenne Hoitoala, kokoontuminen ja opetus Teollisuusja varasto Maatalous Muu rakennus Te ht äv ie n lu ku m ää är ä Rakennustyyppi Rakennuspalot rakennustyypeittäin 2010 2011 2012 2013 Pelastustoimen alue Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Tulipalot yhteensä Helsinki (603968 as.) 11 24 9 11 18 73 Keski-Uusimaa (429311 as.) 11 16 10 16 22 74 Länsi-Uusimaa (438414 as.) 13 22 13 12 22 82 Pirkanmaa (496568 as.) 17 26 14 16 20 93 Oulu-Koillismaa (276892 as.) 17 21 18 21 20 97 Varsinais-Suomi (468936 as.) 17 19 22 15 27 101 Keski-Suomi (275161 as.) 20 30 19 18 20 107 Pohjanmaa (148351 as.) 21 34 16 18 20 109 Kanta-Häme (175472 as.) 19 27 22 18 23 109 Pohjois-Savo (248233 as.) 22 30 21 20 16 110 Itä-Uusimaa (95142 as.) 20 28 23 17 23 112 Keski-Pohjanmaa (99922 as.) 23 36 17 17 19 112 Päijät-Häme (202548 as.) 20 31 18 22 26 116 Etelä-Karjala (132355 as.) 23 25 23 21 28 119 Kymenlaakso (181421 as.) 19 26 25 20 32 122 Etelä-Savo (153426 as.) 28 27 27 19 23 124 Pohjois-Karjala (165754 as.) 25 28 25 23 23 125 Satakunta (224934 as.) 25 30 21 22 28 126 Etelä-Pohjanmaa (194058 as.) 28 29 24 23 23 127 Kainuu (80685 as.) 27 27 31 24 21 131 Jokilaaksot (123778 as.) 30 30 30 24 21 135 Lappi (182844 as.) 29 38 34 30 21 152 Koko maa (5398173 as.) 19 26 18 18 22 103 Tulipalojen lukumäärä vuonna 2013 suhteutettuna väkilukuun (10 000 asukasta kohti) 2/2014 15. Niitä oli yhteensä 2600, joka on 500 tehtävää vähemmän kuin vertailuvuosien keskiarvo. Vaikka ruuanvalmistuksen aiheuttamien palojen määrä on laskenut selvästi, niitä oli silti kuudesosa paloista (920 tehtävää). katos) 280 tehtävässä. Lähes aina tehdyllä alkusammutuksella oli vaikutusta, ja sillä saatiin palo sammutettua tai rajoitettua. rakennuspalovaara) 3488 3484 3508 Maastopalo 3080 2869 1071 Liikennevälinepalo 2444 2481 2285 Muu tulipalo 3306 3489 2624 Liikenneonnettomuus 13500 13677 14189 Öljyvahinko 2349 2605 2457 Vaarallisten aineiden onnettomuus 300 318 322 Luonnononnettomuus 3468 Räjähdys/räjähdysvaara 27 27 31 Sortuma/sortumavaara 161 106 52 Autom. Koneiden tai laitteiden aiheuttamien palojen määrä on edellisten vuosien tasolla. Nokipalojen määrässä tapahtui isompi pudotus pari vuotta sitten ja sen jälkeen niiden määrä on pysynyt 300 tehtävässä. Eniten maastopaloja sattui toukokuussa, 790 paloa. Raskaan liikenteen ja traktoreiden tulipalot lisääntyivät 13 prosenttia verrattuna kolmen edellisen vuoden keskiarvoon, niitä oli yhteensä 470 paloa. Lasten tulen käsittelystä johtuvien palojen osuus on laskenut (80 paloa, 3 % maastopaloista), mutta nuotiosta tai grillistä levinneiden maastopalojenosuus on 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin aikaisempina vuosina (580 paloa, 20 % maastopaloista). Muut tulipalot Muiden tulipalojen määrässä tapahtui selvää laskua. Puutai muu eloperäinen aineskasa/pino oli tulessa 460 tehtävässä ja kiinteä rakennelma (esim. Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2010 2011 2012 Rakennuspalo (levinnyt) 2790 2552 2414 Rakennuspalo (ei levinnyt, ns
Oppilaiden siirtyessä ulos ikkunat jo poksahtelivat kuumuudesta ja liekit löivät ulos saakka. Tositilanteessa poistuminen kesti hieman kauemmin. Savun muodostuminen oli voimakasta ja tuli levisi nopeasti kattorakenteisiin. – Olin juuri puhelimessa kiinteistönhoitajan kanssa, kun liikuntasalissa tapahtui jonkinlainen räjähdys. 1960-luvulla rakennetussa koulussa ei ollut automaattista paloilmoitinjärjestelmää. päivänä harjoitusten opit joutuivat koetukselle, sillä koulu syttyi tuleen kesken koulupäivän. Koulussa oli kuitenkin paljon ihmisiä, joten tilanne oli vakava. Kello 11.46 hätäkeskukseen tuli ilmoitus, että Kouvolan yhteiskoulussa palaa. Katutasosta kolmanteen kerPoistumisharjoitusten opit auttoivat pelastautumisessa Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Kymenlaakson pelastuslaitos ja Ulla Ylönen Lukion oppilaat pääsivät kevätlukukaudeksi Lyseon lukioon, yläkoululaiset on hajasijoitettu eri puolille Kouvolaa. – Tanssiharjoitukset olivat päättyneet liikuntasalissa noin kymmenen minuuttia aikaisemmin, kertoo rehtori Karvonen. Palo oli voimakkainta liikuntasalin toisessa päässä sijainneella näyttämöllä. Lukion rehtori Tapio Kar vonen ei vielä tiedä, missä koulutyötä syksyllä jatketaan. Koulu tyhjeni muutamassa minuutissa Edellisenä syksynä järjestetyssä poistumisharjoituksessa 600 oppilaan koulu tyhjennettiin 2,5 minuutissa. 16 2/2014 Kouvolan yhteiskoulun tulipalo osoitti karulla tavalla, että hyvin harjoitellusta evakuoinnista on tositilanteessa hyötyä. Harjoituksia ei koskaan pidetä yllättäen, vaan henkilökunnalle ja oppilaille kerrotaan niistä aina etukäteen. Harjoitusten pohjana on rehtorin laatima pelastussuunnitelma. Salpausselänkadulta ja viereiseltä urheilukentältä oppilaat ja henkilökunta evakuoitiin läheiseen Kankaan kouluun. Palo alkoi liikuntasalista Tyhjästä, 400 neliön liikuntasalista alkanut tulipalo levisi nopeasti koko kouluun. Yläkoulun rehtori hoiti kuulutukset keskusradion kautta. Ilmoituksen teki ulkopuolinen henkilö, mutta pian hätäkeskukseen soitettiin koulultakin. Kuva: Ulla Ylönen Kouvolan yhteiskoulun liikuntasalisiivestä alkanut tulipalo syttyi 112päivänä puolilta päivin. – Tarkoitus on harjoitella tärkeää asiaa, ei järkyttää kenenkään arkipäivää, sanoo Kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori Tapio Karvonen. Sammutustyöt jatkuivat seuraavaan aamuun asti.. K ouvolan yhteiskoulussa järjestetään poistumisharjoitukset joka vuosi. Sanoin kiinteistönhoitajalle, että soita palokunta! Itse läksin juoksemaan luokkia läpi, kertoo Karvonen. Jokaisessa luokassa on myös poistumisohje, johon on merkitty poistumisreitti ja -suunta. ”Koulussa palaa!” Helmikuun 11. Oppilaat jättivät koulun niin räväkästi, että useimmilta kirjat ja päällysvaatteet jäivät koululle
Syyskuussa Kouvolan ratapihalla järjestettiin suuronnettomuusharjoitus, jossa vaarallista kaasua levisi kaupungin ylle, ja myös yhteiskoululla harjoiteltiin sisätiloihin suojautumista. Siellä toimi yläkoulu ja lukio. Luokissa on paristokäyttöiset paloilmoittimet. Automaattista paloilmoitinjärjestelmää kun ei vanhoihin koulurakennuksiin vaadita. Haasteita aiheuttivat myös palavan koulun sijainti aivan kaupungin keskustassa sekä kadulla parveilleet uteliaat kaupunkilaiset. Onnettomuustutkintakeskus käynnisti palosta tutkinnan. Lähellä sijaitsevat jäähalli, uimahalli, kansalaisopisto ja kaupunginteatteri suljettiin, koska niiden ilmastointia ei voitu käyttää ja savukaasut pyrkivät sisään rakennuksiin. Tulipalossa pahoin tuhoutunut Kouvolan yhteiskoulu oli valmistunut vuonna 1963. Lähteet: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto. Tarkastuspöytäkirjassa edellytettiin muun muassa varoittimien asentamista majoitusluokkiin ja poistumisreiteille sekä hälytysosoitetietojen lisäämistä näkyville paikoille. Palon syttymissyy ei vielä helmikuun loppuun mennessä ollut tiedossa. Pelastuslaitoksen savusukeltajat ohjasivat kaksi viimeistä luokkaa ulos, muut olivat jo pihalla. Palovaroitinjärjestelmää ei ollut Hälytyskeskus sai ensimmäisen ilmoituksen yh teiskoulun palosta klo 11.46. Oppilaat ja henkilökunta saivat myös kriisiapua. Koulussa ei ollut automaattista paloilmoitinjärjestelmää. Palon tutkinta kesken Seuraavana päivänä koulun oppilaille ja henkilökunnalle järjestettiin palautepalaveri, jossa pelastuslaitos kävi läpi tapahtumien kulkua. Rakennus on luovutettu kaupungille, ja arviot siitä, puretaanko se vai rakennetaanko uudelleen, ovat kesken. 50 vuotta sitten valmistuneen koulun ilmastointi on rakennettu jälkeenpäin ja monessa vaiheessa, joten ilmastoinnin sammuttaminen yhdestä paikasta oli mahdotonta. Marraskuussa koululla tehtiin ylimääräinen palotarkastus. – Siksi poistuminen tositilanteessa sujuikin niin hyvin, sanoo paloinsinööri Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Carlsonin mukaan toimintamallit eri tilanteiden varalta on kiteytetty hyvin koulun turvaohjeisiin. Ensiapua annettiin yhdeksälle henkilölle, mutta vakavia vammoja ei saanut kukaan. Pelastuslaitos on suositellut palovaroitusjärjestelmien parantamista, mutta muutoksia ei ollut tehty. – Olosuhteisiin nähden pelastussuunnitelmaa noudatettiin hyvin. 2/2014 17 Jos Kouvolan yhteiskoulussa olisi ollut automaattinen paloilmoitin, olisivat vahingot saattaneet jäädä pienemmiksi. Syynä olivat kaksi katutasossa sijaitsevaa luokkaa, joita käytetään satunnaisesti erilaisten isojen urheilutapahtumien tai turnausten majoitustiloina. Liikuntasali tuhoutui täysin. – Pelastussuunnitelmassa kerrotaan selkeästi, milloin suojaudutaan sisälle ja milloin poistutaan rakennuksesta, hän sanoo. Lokakuussa suoritetun varsinaisen palotarkastuksen pöytäkirjassa kehotetaan muun muassa parantamaan poistumisteiden valaistusta. rokseen asti avoin aulatila vauhditti palon etenemistä ja savun leviämistä. Henkilökunta toimi niin kuin pitikin, sanoo Carlson. Koulutyö turvallisemmaksi > Pelastussuunnitelma kuntoon ja ajan tasalle > Poistumista harjoiteltava kerran lukukaudessa > Automaattiset paloilmoittimet, vaikkei laki vaadikaan > Nou Hätä! -kampanja yläkoululaisille > Bongaa EXIT -mobiilipeli opastaa hätäpoistumista; SPEK > Exit – Tie turvaan; Suomen Palopäällystöliiton turvallisuusvideo > Poistumisharjoitusoppeja myös Palopäällystöliiton Poistumisturvallisuusoppaasta > Opetusalan turvallisuusfoorumi 7.–9.4.2014 Suomessa syttyy vuosittain noin sata koulupaloa. Poistuminen sujui hyvin Sammutustöitä johtaneen päivystävän palomestarin mukaan koulun henkilökunta toimi tulipalossa esimerkillisesti. Pelastuslaitoksella ei ole tietoa, onko ehdotetut muutokset tehty. Koulun toisesta päädystä palokunta pelasti kaksi ihmistä. Liikuntasali oli 13 minuutissa täysin tulessa. Poistumisreiteissä tai niiden siisteydessä ei sen sijaan ollut huomauttamista. Pelastautumisharjoituksia Kouvolan yhteiskoulussa on sen sijaan järjestetty säännöllisesti. Kaksi palotarkastusta syksyllä Viime syksynä Kouvolan yhteiskoulussa tehtiin kaksi palotarkastusta. Lisäksi syksyllä järjestettiin poistumisharjoitus. Vanhan rakennuksen ongelmat vastassa Erillisen palo-osastojen puute vaikeutti sammutustöitä
Työajan muutosta mietittiin ja asiasta neuvoteltiin jo ennen Helistenin tuloa. Ensihoidon henkilöstöön muutos ei vaikuta, vaan he jatkavat edelleen omalla työajallaan. Työajan muutoksesta on usein neuvoteltu 2-vuorojärjestelmän aikana ja asia nostettiin esille, kun pelastusjohtaja Petteri Helisten aloitti tehtävässään maaliskuussa 2011. Yhteistyöllä paluu normaaliin päiväjärjestykseen Oulu-Koillismaa uuteen työaikamalliin Teksti ja kuvat: Patrik Willberg Palomiehet Pasi Mänty, Mika Pääkkö ja Petri Rautio.. Miehistöllä ja alipäällystöllä on vuodessa kaksi perusvaihtovuoroa, jotka vaihdetaan kuuteen kahdeksan tunnin päivävuoroon. – Lisäksi ensin uusittiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätös, taustoittaa pelastusjohtaja Helisten. Pian kuitenkin selvisi, ettei työaikaa voida muuttaa ilman perusteellista selvitystyötä. Lisäksi tarvittaessa voidaan niin sanotuilla lisävaihdolla muuttaa päivävuoroiksi miehistöllä ja alipäällystöllä kolme työvuoroa ja päällystöllä neljä työvuoroa. Sopimuksessa sovittiin säännöllisen työajan työaikakorvausten kokonaiskorvauksesta, jossa haittalisäprosentti on 41. 18 2/2014 O ulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien operatiivisen henkilöstön työaika muuttuu toukokuun alussa. Miehistön ja alipäällystön vaihtovuorot tehdään arkipäivänä ennen varsinaista työvuoroa. Oulun kaupunginhallitus, pelastuslaitos ja järjestöt ovat hyväksyneet paikalliset sopimukset. Vanha, vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut 2-vuorojärjestelmä, korvataan uudella työaikamallilla, joka perustuu yleisesti käytössä olevaan vuorokausirytmiin. – Aika muutokselle ei vain ollut kypsä aiemmin, toteaa pelastuspäällikkö Mika Haverinen ja tarkentaa, että pelastuslaitoksen johto teki lopullisen aloitteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kahden vuoden pituisen poikkeusluvan uudelle mallille. Päällystöllä perusvaihtoja on vastaavasti viisi. Uudessa mallissa tehdään pääsääntöisesti vuorokausi töitä, jonka jälkeen seuraa kolme vuorokautta vapaata. Viides pelastusyksikkö valmiuteen arkena Uusi työaika sisältää kaikilla perusvaihtovuorot, jolloin työvuoroja (24 h) vaihdetaan päivävuoroihin. Lisävaihtoja voidaan käyttää esimerkiksi pitkiin harjoituksiin, ulkopuolisissa koulutuksissa käymiseen, kouluttajana toimimiseen ja projektiluontoisiin erityistehtäviin. Työntekijät ovat kokeneet nykyisen järjestelmän raskaaksi etenkin kahden perättäisen yövuoron takia. Nykyinen, vielä huhtikuun loppuun saakka käytössä oleva työaika on sisältänyt peräkkäin kaksi päivävuoroa (klo 7.30–16.30) ja kaksi yövuoroa (16.30–7.30), minkä jälkeen on ollut neljä vapaapäivää
– Palkkojen kehittämistyöryhmä ja työajan seurantaryhmä ovat myös tärkeitä, toteaa Mänty. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Pääosin odotukset uutta järjestelmää kohtaan ovat positiivisia. Miehistö oli neuvottelujen aikana aktiivinen ja heidät pidettiin ajan tasalla neuvottelujen kulusta. Neuvottelujen aikana käytiin läpi mahdolliset vaihtoehdot ja neuvottelut etenivät hyvässä hengessä. – Asioista voitiin puhua niiden oikeilla nimillä, kertoo Kauppinen. Neuvottelut alkuun työryhmätyöskentelyllä Työajan muutoksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2012 työryhmätyöskentelyllä ennen varsinaisia neuvotteluita. Syksyllä 2013 päätettiin neuvotella erillinen sopimus palomestareille. Työntekijän suostumuksella on mahdollista, että joitakin työvuoroja voi tehdä pelastuslaitoksen paloPalomies, Oulun palomiesyhdistys ry:n puheen johtaja, Joel Kauppinen.. Mänty myöntää, että alussa oli tunne, ettei muutosta saada, koska neuvottelut työryhmätyöskentelyineen oli pitkä prosessi. Varsinaiset neuvottelut alkoivat keväällä 2013. Oulun palomiesyhdistys teki jäsenilleen ZEF-kyselyn, jolla kartoitettiin työntekijöiden mielipiteitä neuvottelujen perustaksi. Neuvotteluissa hyvä ilmapiiri – Uuteen työaikaan ollaan tyytyväisiä, toteaa nykyisin luottamusmiehenä toimiva palomies Petri Rautio. Työryhmätyöskentelyn avulla luotiin pohjaa neuvotteluihin käymällä keskusteluita muun muassa palomiesten työstä ja sen arvostuksesta sekä mitä työajalta ylipäänsä halutaan. 2/2014 19 Kseries_184x135_EN_SE.indd 1 24/02/14 14:32 Haverinen kertoo, että työajan muutoksella on lisäksi tarkoitus varmistaa viidennen pelastusyksikön lähtövalmius virka-aikana keväästä syksyyn ulottuvalla ajanjaksolla. – Neuvottelut kuitenkin etenivät hyvin ja nyt tuntuu, että voidaan keskustella muistakin isommista asioista, toteaa Mänty ja kertoo yhdeksi tulevaisuuden haasteeksi työhyvinvoinnin suunnittelun. Oulun palomiesyhdistys ry:n puheenjohtaja, palomies Joel Kauppinen on myös tyytyväinen. – Tämä oli isompi juttu kuin pelkkä työaika, toteaa palomies Pasi Mänty, joka osallistui neuvotteluihin työsuojeluvaltuutetun roolissa. Uuden työajan odotetaan laskevan myös kustannuksia, kun ylitöitä tulee vähemmän. Uusi sopimus on joustava. Työntekijät odottavat työajan vaihtumista ja siirtymistä kokonaispalkkaukseen, joka mahdollistaa uuden mallin joustojen toteuttamisen. Neuvottelut olivat työläät ja vaativat, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna niiden ilmapiiri oli hyvä. Sopimus on aiheuttanut paljon keskustelua työntekijöiden piirissä
– Toivon kärsivällisyyttä uuden työajan käyttöönotossa, toteaa pelastusjohtaja Helisten ja uskoo, että ensimmäisen vuoden jälkeen toinen vuosi menee jo helpommin. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen ja pelastusjohtaja Petteri Helisten. Pelastuslaitoksen johdolla ja työntekijöillä on tahtotila, että uusi työaikamalli jatkuu vielä kahden vuoden jälkeen.. Harjoitusmahdollisuudet paranevat Uusi työaikamalli parantaa harjoitusmahdollisuuksia. Palomestari Marko Hottinen oli neuvotteluissa palomestareiden edustajana ja kehuu neuvotteluja. Ammattitaitomme vaatii harjoittelua, tiivistää Mänty. Pelastuslaitoksen johdolla ja työntekijöillä on tahtotila, että uusi työaikamalli jatkuu vielä kahden vuoden jälkeen. Uutta työaikamallia kehitetään yhteistyössä. Työryhmän muodostaa neljä työnantajan ja neljä työntekijöiden edustajaa. Työntekijöiden luottamusta uutta järjestelmää ja seurantatyöryhmää kohtaan rakennetaan. Se seuraa työajan käyttöä ja ratkoo uudessa järjestelmässä ilmeneviä ristiriitatilanteita. – Asun itse Tyrnävällä, enkä pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena, että voisin joskus käydä töissä siellä tekemässä muutamia työpäiviä, toteaa palomies Mika Pääkkö, joka toimi neuvotteluissa miehistön ja alipäällystön luottamusmiehenä. Rautio täydentää, että muutos mahdollistaa myös harjoitusten laadun ja monipuolisuuden parantamisen. Työntekijöiltä tulleen palautteen myötä on jo tehty muutoksia muun muassa työvuorolistoihin. Kun työvuoron vahvuus on korkeampi arkena, se mahdollistaa erilaisten vaativien ja paljon aikaa vievien harjoitusten toteuttamisen paremmin. Palomestari Marko Hottinen. – Henki oli hyvä ja saimme avointa keskustelua aikaiseksi, toteaa Hottinen. Palomestareiden työaikaan kuuluu uudessa työaikamallissa myös 20 minuutin raportointiaika ja työvuoroon valmistautumisaika ennen varsinaisen päivystysvuoron alkua. – Uuden työajan työvuorojen ja lomien suunnittelu on käynnissä sekä tietojärjestelmiin tarvittavat muutokset ovat myös työn alla, toteaa pelastuspäällikkö Haverinen. Kahden vuoden pilottijakson aikana kerätään kokemuksia, kehitetään toimintatapoja ja arvioidaan työaikamallia. Uutta työaikamallia kehitetään yhteistyössä Työajan muutosta varten on perustettu työajan seurantatyöryhmä. Palomestarit vaihtavat vähintään viisi työvuoroa päivävuoroihin, mikä helpottaa muun muassa palavereiden pitämistä virka-aikaan muiden toimijoiden kanssa sekä erilaisten harjoitusten suunnittelua. Palomestareille myös päivävuoroja Palomestareiden kanssa neuvoteltiin loppuvaiheessa oma sopimus, koska tarpeet työajan joustavuuden ja käytön sisällön kehittämisen suhteen olivat hieman erilaiset. 20 2/2014 asemilla, jotka eivät ole ympärivuorokautisesti miehitettyjä. – Jokainen palomestari voi vaikuttaa itse, milloin työvuoronsa tekee, täsmentää Hottinen ja toteaa uudessa työaikamallissa työajan suunnitteluun käytetyn ajan korostuvan. – Harjoitusmäärä ja -tarve on kasvanut viime vuosina