s. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s
Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta. Arkistojutut. Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen arkisto@pelastustieto.fi. Sukella historiaan! > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta
Erityisesti pohjoisosissa maata ollaan kuitenkin sitä mieltä, että valtion ohjauksessa turvallisuus tulisi harvaan asutuilla alueilla jouhevammin hoidetuksi, kun tehtäviä muiden, valtion turvallisuusviranomaisten kanssa saataisiin paremmin hoidettua. Kuntarakennetta mietitään nyt uudelleen, mutta samalla on käynnissä myös selvitys kuntien hoitamista tehtävistä tulevaisuudessa. helmikuuta 2012. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. Presidentti haluaa selvittää, onko jotakin tehtävissä, jotta ongelmaan löytyisi apua. Erityisesti terveydenhuollon tulevaisuus on tässä mielessä merkityksellistä. P.S. Viimeksi viime vuoden eduskuntavaalien yhteydessä jokainen puolue ilmoitti kannattavansa kunnallista pelastustoimea. Palokuntamaailmassa on hyvä esimerkki, miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen on yritetty saada apua. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. On vain muutamia vuosia siitä, kun PARAS-hankkeen aloituksen yhteydessä samaa asiaa selvitettiin ja päädyttiin siihen, että kunnat ovat paras isäntä pelastustoimelle. Sielläkin tosin odotetaan nyt jatkorahoitusta hankkeelle, jotta sitä voidaan viedä eteenpäin. Pohjanmaalla ja Oulussa käynnistettiin viitisen vuotta sitten SPEKin hanke Yli Hyvä Juttu, jossa kohderyhmänä olivat 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla oli taustalla erilaisia ongelmia. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 2 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Useiden autojen kolarisuma Lahdenväylällä Helsingissä 3. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 Palokuntamaailmasta esimerkkiä syrjäytymisen ehkäisyyn Uusi tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti voimakkaasti esille syrjäytyneet nuoret. Toimintamallia ei saatu ulotettua koko maahan, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos otti hankkeen siipiensä suojiin. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. Julkisuuteen putkahtikin jo otsikko: ”Palomiehet ja ambulanssikuskit ehkä valtion leipiin”. Siksi tuntuu merkilliselle, että samaan asiaan on jälleen palattava. Yli Hyvä Juttu antoi rohkaisevia kokemuksia siitä, että palokuntataitojen harjoitteleminen antaa hyvät mahdollisuudet ehkäistä ongelmia. Jälleen kerran. Kun asiaa selvitettiin viimeksi 6–7 vuotta sitten, on vaikea nähdä, että mikään olisi tässä mielessä niin radikaalisti muuttunut, että perusteet omistajavaihdokselle olisivat olemassa. Tämän vuoden joulukuun 1. Nyt ideoimaan palokunnissa, miten päivää pitäisi viettää, jotta se näkyisi ja kuuluisi.. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. Taloudellinen panostus siihen kantaisi varmasti tulevaisuuteen. Pelastustoimi on pieni tekijä siinä kokonaisuudessa, jos suurempia rakenteita aletaan järjestää uudestaan. päivä vietetään ensimmäistä Pohjoismaista palovaroitinpäivää. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on todettu keskeisinä haasteina syrjäytyminen ja väestöryhmien väliset suhteet. Tätäkin varten perustettiin Yli Hyvä Juttu. Nyt kun tasavallan päämieskin on todennut syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin tarttumisen välttämättömyyden, olisi palokuntien Yli Hyvä Juttu yksi sellainen varteenotettava toimintamuoto, jonka tulevaisuus pitäisi turvata. s
Lähes 70000 ihmistä kävi opettelemassa, miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. Hänen mielestään CrossFit on omiaan palomiehille sen monipuolisuuden takia. s. Mitä jos onnettomuuspaikalta löytyy hybridiauto?. Perinteisesti pelastustoimia on totuttu johtamaan hierarkkisella linjaorganisaatiomallilla ja puolisotilaallinen johtamistyyli on tuttua. Yli 4100 palokuntalaista järjesti mittavan turvallisuustapahtuman 317 paloaseman avatessa ovensa kaikenikäisille paloturvallisuudesta ja palokuntatoiminnasta kiinnostuneille ihmisille. Paloalan Järjestö Juhani Katajamäki 60 Paloaseman odotettu remontti Pyhtäällä Timo Kouki 61 Pelastustoimessa kuudella vuosikymmenellä Marko Partanen 63 Meidän näköinen Viksu-leiri Pauliina Kankare VAKIOT 35 Vieraanamme: Kauri Lindström 54 Mirafoni: Mira Leinonen 55 Ulkomailta: Risto Lautkaski teema nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Tekevätkö pelastuslaitokset paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät niille tosiasiallisesti kuuluisi?”. 56. s. Vuonna 2010 Suomessa oli rekisteröitynä arviolta 4000–5000 hybridiautoa. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. 50 Maailman kovakuntoisin ihminen (CrossFit MM 2009) Mikko Salo on valittu Vuoden 2011 palomiesurheilijaksi. Suomen Palohenkilöstön Urheiluliiton myöntämä tunnustuspalkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran. 44 päivä paloasemalla Marraskuun lopulla 2011 vietettiin valtakunnallista Päivää Paloasemalla. tulevaisuus Varsinais-Suomessa haetaan muutosta pelastustoimia tyypillisesti leimanneelle johtamistavalle. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 Hybridiautojen lukumäärä kotimaisessa tieliikenteessä kasvaa sellaista tahtia, että sellaisen kohtaaminen onnettomuuspaikalla on vuosi vuodelta todennäköisempää. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 3/2012 ILMESTYY 19. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s. s. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. Niiden lukumäärä kasvaa liki tuhannen kappaleen vuositahtia. s. Porilainen 32-vuotias paloesimies Mikko Salo pitää tunnustusta luonnollisesti hienona asiana. Reilu enemmistö vastasi ”kyllä”. 24 SIVU 53 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 2 /2 01 2 15.3.2012 8 Tilannekuva hukkui lumipyryyn Marko Partanen 11 Laitoksen ja koulun yhteistyö arvokasta 12 Omistajuuden jakolinja etelässä ja pohjoisessa 14 Tapaninpäivän myrsky nosti uuteen ennätykseen Johannes Ketola 17 Ykkösen ja alumnit koolla Mervi Parviainen 20 Kaksi suurinta Helsingissä ja Porvoossa Tapio Tihtonen 27 Säiliöauton päällä ei kannata turhaan kävellä 28 Peräkärry vaihtui kemikaalintorjuntayksiköksi 30 Alan tuotteita 32 Valtion pelastuslaitos kurjistaisi Helsinkiä 36 Täyttä häkää vanhoilla lämmitystavoilla Esa Kokki 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 40 Palomiesten työn imu ja psyykkinen työhyvinvointi Auli Airila, Jari Hakanen, Sirpa Lusa, Anne Punakallio 43 Vanhusten elämään lisää turvallisuutta Ulla-Maija von Hertzen 48 Vilho Nuoreva – Mr
E. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Törkeitä rakennusvirheitä Otaniemessä järjestetyssä tilaisuudessa luovutti Volkswagenwerk AG yhteistoiminnassa edustajansa Oy Transporter Ab:n kanssa Valtion Palokoululle palontorjunnan opetustyössä käytettäväksi hal kileikatun VW-teollisuusmoottorin, koska tästä monelle autosta tutusta moottorista on muodostunut myös keskiraskaiden moottori ruiskujen suosittu voimanlähde. Seuraavassa pari esimerkkiä syistä, jotka laadullisesti ovat niitä kaikkein karkeimpia. Täytteet menivät luonnollisesti myös tähän avoimeen hormiinkin. Piippu oli muurattu pohjakerroksesta alkaen läpi kahden kerroksen ja vasta sitten huomattu, että hormeja on tulossa liikaa. Palamisjäljet osoittivat aivan selvästi, että palaminen oli alkanut juuri tästä. Palon tapahtumapäivänä oli matalapaine, ja on hyvin ilmeistä, että keskuslämmityshormista oli jokin kipinä pudonnut alas tähän käyttämättömään hormiin aiheuttaen syttymisen. Syttymissyytä tutkittaessa tehtiin yllättävä havainto. Palokunta avasi lattian, sam mutti palavat täytteet ja havaitsi, että välipoh jan kohdalla oli avoin hormi. Valvoja ei liene asiaa huomannut ja timpureille kun asia ei kuulu, niin pantiin täytteet paikalleen ja lattiat um peen. Tapaus2: 19.7.61 sattui vastaavanlainen tapaus eräällä kansakoululla. A. Tapaus3: Kolmas vastaavanlainen, joskin vieläkin räikeämpi tapaus sattui paria vuotta aikaisemmin eräässä yhdistystalossa, jossa on elokuvateatteri ja liikehuoneis toja. Tapaus1: Erään liiketalon yläkerrassa olevassa asuinhuoneistossa syttyi palo, jossa palokunnat joutuivat repimään välipohjia, lattioita, kattoja ja vesikattoakin ennen kuin kaikkiin syntyneisiin pesäkkeisiin päästiin käsiksi. Piip pua jatkettiin ylöspäin kavennettuna ja välipohjan kohdalle päättyneet horminpäät peitettiin pinkopahvilla! Tämän päälle vain täytteet ja lattia paikoilleen! Muutostöitä suori tettaessa tarvittiin pohjakerroksessa saunalle savuhor mia ja tähän tarkoitukseen katsottiin sopivaksi ”il manvaihtohormi”. Tulos havaittiin pian kerrosta ylempänä, kun lattian alta alkoi tulla savua. Kesän aikana suoritettiin koululla kunnostustöitä ja eräs korjausmies havaitsi pohjakerrok sessa olevassa ilmanvaihtoventtiilissä runsaasti pölyä ja päätti poistaa sen polttamalla hormissa paperia. Ellei rakentajilla itsellään, niin esi merkit osoittavat, ole vastuuntunnetta, niin se on korvattava juuri tarkoituksenmukaisilla tarkastuksilla. Salo 2/2012 5. Palokunta löysi lattiaa tunnustellen palopesäk keen ja onnistui sammutuksessaan hyvin löytäen yl lättävän syttymissyynkin. Myös maaseudullakin olisi suoritettava perusteellistarkastuksia uusissarakennuksiss aerirakennusvaihei den aikana. Syistä ilmenee tietämättömyyttä, tör keätä huolimattomuutta, leväperäisyyttä jne. VW-teollisuusmoottori Valtion Palokoululle Tulipalojen syttymissyitä tarkasteltaessa ilmenee usein sellaisia seikkoja, jotka tuntuvat suorastaan tyrmistyttäviltä. Veto ei ollut kehuttava, mutta eipä tuloskaan, sillä ylimmän väli pohjan täytteet syttyivät. Kaikki allakerrotut ovat sattuneet Jyväskylän mlk:n alueella, viimeisin 28.2.62. Säleventtiili irroitettiin ja horminvetoa kokeiltiin polttamalla paperia. Muurari oli kai lukenut ”tuumatukkinsa” väärin, koskapa hormin liitäntäaukko sattui juuri välipohjan keskikohdalle. Keskuslämmitteisen talon yläkertahuoneeseen oli ken ties suunniteltu sijoitettavaksi joskus hella tai muu tulisija ja sitä varten varattiin tälle savuhormi
Pelastuskomentajan virkaa ei ole julistettu avoimeksi. Lisäksi olemme panostaneet viimeisen 10 vuoden ajan pelastusalan tuoteja menetelmäkehittelyyn, voidaksemme tarjota pelastusalan ammattilaisille turvallisempia ja tehokkaampia ratkaisuja työhön, kertoo Tarja Vartiainen. Messut avaa sisäasiainministeri Päivi Räsänen ja juhlapuheen pitää Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman. Kaupunginhallituksen jäsen Juha Hakolan nimeä on väläytelty komentajaspekulaatioissa. Turvallisuus-messut toteutetaan nyt jo 13. Huomionosoitus annettiin tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkään jatkuneesta kehitystyöstä pelastusalalla. Lautakunnan mielestä pelastuskomentajan nykyiset viran kelpoisuusvaatimukset ovat olennaisella tavalla sidoksissa pelastustoimen järjestämiseen ja pelastuslaitoksen organisoitumiseen HelHelsingin pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksia käsitellään kaupunginhallituksessa. Sen johdosta pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksia ei ole mahdollista alentaa tarkastelematta samalla pelastuslaitoksen organisaatioja johtamismallin muuttamista. Tapahtuman sisältöä on kehitetty vastaamaan teknisten ratkaisujen ohella yhä kokonaisvaltaisemmin tämän päivän tarjontaa turvallisuusratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden osalta. Messuille rakennetaan Turvatalo, joka esittelee turvallisuutta sekä rakennusteknisten ratkaisujen osalta että yksilöturvallisuuden näkökulmasta. Niiden pitää olla samanlaiset kuin muilla kaupungin virastopäälliköillä. Huomionosoituksen vastaanotti liiton 60-vuotisjuhlassa Kuopiossa Peltacon hallituksen puheenjohtaja, talousjohtaja Tarja Vartiainen. Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusalan suurmessutapahtuma järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa ensi syksynä. Risto Rautava: Kelpoisuusehtoja pitää muuttaa singissä. – Pitää nyt miettiä, mikä on perusteltu esitys pätevyysvaatimuksiin. Niiden rinnalla pidetään neljännen kerran Työhyvinvointi-messut sekä Security-messut, jotka aiemmin tunnettiin nimellä Kiinteistöturvallisuus. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaiset kokoontuvat kansainvälisille Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointimessuille 5.–7.9.2012. Asia tulee lähiviikkoina ratkaistavaksi, Sauri toteaa. Kh:n pj. Uutuutena on Turvataloon toteutettava turvahuone (Panic Room). Peltaco Oy on panostanut viime vuosina koko henkilökunnan voimin yrityksen valtakunnalliseen kasvuun ja kehittämiseen. Kiinteistöturvallisuus-messut on järjestetty Turvallisuus-messujen yhteydessä vuodesta 2006 lähtien. Tänä vuonna tapahtuma toteutetaan uudistuneena ja uudella nimellä. Pohjois-Savon Pelastusalan liitto ry on myöntänyt Peltaco Oy:lle Vuoden 2011 Pelastusteko -palkinnon. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok.) mielestä pelastuskomentajan kelpoisuusehtoja pitää muuttaa. Turvatalo tarjoaa tietoa ja tuotteita yleisten turvallisuusratkaisujen ohella myös erityisryhmien tarpeisiin sekä seniorija palveluasumiseen. Turvallisuutta kattavasti esittelevässä tapahtumassa tullaan nostamaan monipuolisesti esille myös työhyvinvointiin liittyvät asiat. Olemme myös erittäin iloisia siitä, että työmme on huomattu yhteisössämme. – Vaikka kelpoisuusvaatimuksissa ei enää olisikaan pelastusalan tutkintovaatimusta, se ei luonnollisestikaan sulkisi pois sitä, että myös tällainen henkilö voidaan valita tehtävään, jos hän muuten täyttää kelpoisuusvaatimukset, Risto Rautava painottaa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin esitystä asiassa odotetaan. – Yrityksemme on määritellyt neljä toimintaamme ohjaavaa arvoa; asiantuntevuus, kumppanuus, innovatiivisuus ja yhteisöllisyys. – Syksyn Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messujen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Hän ei ole mukana operatiivisessa toiminnassa, Rautava huomauttaa. Tämä Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusalan suurmessutapahtuma tuo Tampereelle jälleen noin 250 näytteilleasettajaa ja tuhansia alan ammattilaisia. Turvallisuus-messut nyt Security. 6 2/2012 H elsingin pelastuskomentajan valintaprosessi on yhä auki. Meille on tärkeää paitsi toimia yrityksenä tässä yhteiskunnassa myös tarjota yhteisöllemme tietoa ja turvaa, jotta jokaisen meistä olisi turvallisempaa elää ja työskennellä, Vartiainen toteaa. – Pelastuskomentajan tärkeintä työmaata ovat viraston johtaminen ja taloudenpito. pelastuskomentajana toimii pelastusjohtaja Jorma Lilja 31.7.2012 saakka. – Siihen mennessä virka pyritään täyttämään, Pekka Sauri sanoo. Puheenjohtaja Risto Rautava haluaisi muuttaa niitä. Messutapahtuman avajaispäivänä julkistetaan myös Vuoden Palomies 2012. – Security on enemmän kuin vain nimenmuutos. Kaupunginhallitukselle asian esittelevä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo, että asiaa kelpoisuusvaatimusten osalta valmistellaan. Pelastuslautakunta päätti joulukuussa käsitellessään asiaa, että pelastuskomentajan viran kelpoisuusvaatimuksia ei ole syytä muuttaa nykyisestä eikä johtosääntöä näiltä osin muuttaa. Security-nimi kuvaa paremmin tulevan messutapahtuman sisältöä, jossa kiinteistöjen turvallisuustekniikan lisäksi tullaan esittelemään laajasti alan tuoteja palvelutarjontaa ulottuen myös henkilöturvallisuuteen liittyviin ratkaisuihin. – Tämän kasvun onkin mahdollistanut innostunut ja asianJuhliva liitto palkitsi Peltaco Oy:n tunteva henkilöstö, sekä kumppanuus asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Messuosastojen lisäksi tapahtuma tarjoaa tietoa seminaareissa, tietoiskuissa ja työnäytöksissä, sanoo projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä. Kokonaisuudessaan näyttelytiloista on myyty jo noin 70 prosenttia. Helsingin pelastuslaitoksen va. Haluamme korostaa sitä, että turvallisuus on kaikkien asia ja turvallinen ympäristö merkitsee ihmisille yhä enemmän, kertoo projektipäällikkö Mikael Wänskä Tampereen Messut Oy:stä. kerran
Kyselyn löydät osoitteesta www.palokuntaan.fi/motivaatiotekijakysely. Myös jatkuva yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on antoisaa ja auttaa kehittymään tässä työssä. Pyydämme sinua vastaamaan 22.3.2012 mennessä. Miksi SINÄ olet mukana palokuntatoiminnassa. Suurin haaste itselleni oli pystyä antamaan henkilöstölle omaa tukea ja kannustusta kaiken uuden oppimiseen ja omaksumiseen, hän toteaa. – Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että alamme pysyä kiskoilla ja juna menee hitaasti oikeaan suuntaan. Kyselytutkimuksesta vastaa PhD Sanna Malinen johtamisen laitokselta Canterburyn yliopistosta Uudesta-Seelannista. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Muutos oli työntekijöille iso ja raskas. Kolmen ikä ei ilmennyt mediatiedoista. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä yli kolmannes on yli 65-vuotiaita. Hätäkeskusmaailmassa vuodesta 1996 lähtien työskennellyt Marko Piipponen on uransa aikana nähnyt toiminnan kehittymisen suuret askeleet 112-toiminnan siirtyessä ensin valtiolle ja nyt meneillään olevan toisen suuren hätäkeskusuudistuksen myötä. Piipponen urakoi viime syksynä päivystyshenkilöstön koulutuksen parissa uudessa OuPRO 112 -palkinnon Marko Piipposelle luovuttivat sisäasiainministeri Päivi Räsänen, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori sekä viime vuoden palkittu Titta Lindholm. – Toiveeni on ollut, että pääsisin joka vuosi kuukaudeksi päivystämään, jotta kyky toimia hätäkeskuspäivystäjänä säilyisi. Jy rk i Ve sa Vuoden PRO 112 -palkinnon saaja Marko Piipponen, 41, on hätäkeskusurallaan osallistunut aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Auta turvaamaan palokuntatoiminnan jatkuvuus Nyt SINULLA on henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa palokuntatoiminnan epäkohtien löytämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Hätäkeskuslaitoksen muutoshankkeessa sekä toiminnan ja tietotekniikan hankkeessa viime vuosina työskennellyt Piipponen ylläpitää ammattitaitoaan viettämällä paljon aikaa päivystyssalissa. Omakotitalot ovat tänäkin vuonna olleet yleisin kohtalokkaiden tulipalojen tapahtumispaikka. Mitä toiminta sinulle antaa. Muiden hätäkeskustoimintaan liittyvien viranomaisten kanssa yhteistyössä valmistelluilla ohjeilla pyritään suuntaamaan hätäkeskuspäivystäjien keskittymistä ydintyöhön, kehittämään ja yhdenmukaistamaan salitoimintaa sekä edesauttamaan ammatinhallintaa ja johtamista. 2/2012 7 Tuntuuko siltä, että palokunta tarvitsee sinua enemmän kuin sinä palokuntaa. Heistä viisi menehtyi helmikuun aikana. Kyselyn täyttäminen kestää noin 15 minuuttia. Mikä saa sinut osallistumaan palokuntatoimintaan. 17 kuollut tänä vuonna tulipaloissa. Marko Piipposelle PRO 112 -palkinto lun hätäkeskuksessa ja pääsi sitä kautta toteuttamaan konkreettisesti meneillään olevaa hätäkeskusuudistusta. – Virheistä on onneksi opittu ja toiminnan kehittäminen on nyt hyvässä mallissa. PRO 112 -palkitun pitkäaikainen kokemus päivystystyöstä, syvällinen ymmärrys hätäkeskustoimintaa ohjaavista säädöksistä ja strategisista tavoitteista sekä taito toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa erottuivat edukseen muutostilanteessa. Kiitos osallistumisestasi! Lisätietoja antaa Teija Mankkinen, jonka tavoitat parhaiten meilitse teija.mankkinen@spek.fi tai puhelimitse 040 161 7787. Arvostetun kiertopalkinnon saaja on työssään edistänyt Hätäkeskuslaitoksen ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tukenut myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamista. Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan tänä vuonna kuollut 17 ihmistä helmikuun loppuun mennessä. Tämän vuoden 17 palokuolemaa ovat neljä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Mitä toiminta sinulta edellyttää. PRO 112 -palkittu Piipponen on työssään ollut vastaamassa muun muassa operatiivisen salityöskentelyohjeen, vuoromestariohjeen ja poliisin hälytystoimintaan liittyvän käsikirjan valmisteluista. Alkuvuoden tilanne on kuitenkin parempi kuin vuosina 2006– 2010 vastaavaan aikaan. – Minusta oli hieno seurata, miten kahden hätäkeskuksen toimintaa saatettiin yhteen ja miten positiivisesti suurin osa henkilöstöstä suhtautui muutokseen. Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Pelastustoimen tilinpäätöshankkeessa palokuntalaisten motivaatiotekijöitä käsittelevällä kyselytutkimuksella. Hätäkeskustoiminta on tähän asti ollut mielestäni liian heikosti ohjattua, eikä toiminnan tarkkailuun ole valtakunnallisesti puututtu riittävästi, Piipponen pohtii ja sanoo olevansa luottavainen tulevaisuuden suhteen. On hienoa olla mukana ja nähdä tämän toiminnan kehityksen kaari pitkältä aikaväliltä. Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjeita on uudistettu ja yhdenmukaistettu hätäkeskusuudistuksen myötä. Yhdeksän palokuolemaa on sattunut niissä, kerrostaloissa kuusi. Palokuolleista kymmenen on miehiä
Samalla kaistalla kolaroivat myös Puolustusvoimien Pasi-miehistönkuljetusauto sekä bussi. 8 2/2012 3.2.2012 oli Uudellamaalla liikenneonnettomuuksien päivä. Pian hälytettiin myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt, onnettomuuspaikka oli myös Kehäkolmosella, mutta länteen päin vievillä kaistoilla. Sitten alkoi kolista takanakin. Palomiehet vinssasivat kolarirekan tien sivuun, jotta hinausauto pääsi paikalle. Helsinkiin ja Vantaalle perustettiin pelastustoiminnan johtokeskus (PEL-JOKE). Johtoauto saarroksissa Rekkakolari tukki koko Kehäkolmosen itään päin vievät kaistat. – Kopteri olisi paras apu tilannekuvan luomisessa, mutta sekään ei joka keliin pääUudenmaan kolarisumissa TILANNEKUVA hukkui lumipyryyn Teksti: Marko Partanen Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Ensimmäinen suma muodostui Helsinkiin Lahdenväylälle, missä etelään päin vievällä kaistalla autosta poistunut henkilö jäi pakettiauton yliajamaksi. Käveltyään jonkin matkaa hän totesi, että autoja on silmän kantamattomiin, hänen arvionsa mukaan 200–300. Vähän ajan kuluttua johtoauton edessä tömähti monta kertaa. Siitä kehittyi nopeasti kolareiden suma. Rekat osuivat henkilöautoon, ja onnettomuus tukki itään päin vievät kaistat. Valtaväylille muodostui onnettomuussumia, kuten seitsemän vuotta sitten tai viime vuonna Kuopion Kallansilloilla. – Totesimme kuljettajani kanssa, että ihmiset ajavat kovaa, sillä meidän vauhti moottoritiellä oli noin 60 km/t ja ihmiset ohittelivat oikealta ja vasemmalta. Ihmiset eivät osanneet ajaa huonossa kelissä. Samaan aikaan sattui Kehäkolmosella länteen päin vievillä kaistoilla onnettomuus, johon palomestari Kimmo Tuominen vapautti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt. HEP40 jatkoi Hämeenlinnan väylältä suoraan Lahden väylälle, minne syntyi kolarisuma. Myös Kehäkolmoselle muodostui kolarisuma, jota hoiti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari (KUP3). Kehäkolmonen oli katki idässä muutaman kilometrin matkalta ja Lahden väylä katkaistiin liikenteeltä molempiin suuntiin Kehäkolmosen ja kehäykkösen väliltä. Tuominen jalkautui autosta. Helsingin raivausyksikkö ajoi kohteeseen vastakarvaan ja teki tilaa sumaan juuttuneelle hinausautolle. Tuominen lähti paluumatkalle asemalle. Päivystävät palomestarit kertoivat, että tilannekuvaa oli hankala hahmottaa. Hän ei tiennyt Lahden väylällä olleista onnettomuuksista ja päätti palata sen kautta. Potilaita tuli hänen tietoonsa vain kaksi. H elsingin palomestari (HEP40) oli hoitamassa liikenneonnettomuutta Hämeenlinnan väylällä, kun toinen palomestari (HEP30) hälytettiin Kehäkolmoselle kahden rekan ja yhden henkilöauton onnettomuuteen. He olivat päässeet suman hännille ja jäivät sinne mottiin. – Tilannekuvan luominen oli todella hankalaa. Tuomisen kuljettaja sai juuri ja juuri auton pysäytettyä, ettei johtoauto ollut samassa nipussa. En esimerkiksi tiennyt, että toinen Helsingin mestari johtaa tilannetta puoli kilometriä edessä päin samalla kaistalla tai sitä, että samalla kaistalla oli myös bussin ja Pasimiehistönkuljetusauton törmäys. Lähes samanaikaisesti kaksi rekkaa kolaroivat Helsingin ja Vantaan rajalla Kehäkolmosella
Koivu piti kasvotusten palaveria säännöllisesti poliisin kanssa, lääkintäesimieheen hänellä oli radioyhteys. Tilanteessa voisi olla hyötyä nostolavasta. – Kun näin kohteessa kolariautojen suman ilmoitin ääni miltei falsetissa hätäkeskukselle suuronnettomuudesta, Koivu sanoo. Ajattelin, että minusta on enemmän hyötyä, kun seuraan radioliikennettä tarkasti rauhallisessa paikassa kuin että lähtisin taskut täynnä virvekapuloita lumipyryyn. Näin kävi esimerkiksi lämpöpuhaltimien kanssa, jotka pyydettiin ruuhkaan juuttuneisiin busseihin, joihin käskettiin ihmisiä säältä suojaan. Myös videokuvauksesta olisi apua, jos sen saisi välitettyä suoraan johtokeskukseen. Paikka oli HEP30:n hoitamasta tehtävästä hieman itään päin vastaantulevilla kaistoilla. – Kaistat pitäisi katkaista molempiin suuntiin, jolloin toinen kaista pyhitettäisiin pelastusja ensihoitoajoneuvojen tarpeisiin. Johtokeskukseen Koivu sai radioitse hyvin yhteyttä, mutta resurssipyynnöt jäivät selvitettäviksi pitkähköksi aikaa. Ambulanssi motissa – Autojen välistä puikkelehti KUP:n ambulanssi, joka toi potilasta Kehäkolmosen onnettomuudesta, mutta tie oli jumissa eikä eteenpäin enää päässyt. Ei ehkä pitäisi empiä valtaväylänkään katkaisua. 2/2012 9 se. Ambulanssi lähti ajamaan moottoritietä takaisin vastakarvaan, mutta pian matka tyssäsi. Tosin tässä lumipyryssä ei nostolavastakaan välttämättä olisi nähnyt kovinkaan paljon. Sitä materiaalia voisi myöhemmin käyttää myös tutkinnan apuna, Tuominen pohtii. Ensihoitajat näkivät livenä peräänajojen sarjan. – Logistiikka ja huolto noussevatkin tällaisia onnettomuuksia hoidettaessa keskeiKopteri olisi paras apu tilannekuvan luomisessa, mutta sekään ei joka keliin pääse.. Tuominen pohtii, että jatkossa tällaisessa kelissä valtaväylätkin pitäisi katkaista mahdollisimman ajoissa ja etäältä onnettomuudesta. Suma Kehäkolmosella Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Ari Koivu (KUP3) hälytettiin Kehäkolmoselle liikenneonnettomuuteen. Siitä aiheutuva liikennehaitta on kuitenkin pienempi paha, Tuominen sanoo. Jos sen saisi ajettua sopivaan paikkaan, niin sieltä voisi tähystää. Ilmoitus aktivoi päällikköpäivystäjä Jarmo Kivistön Hyvinkään paloasemalta. Kivistö puolestaan määräsi pelastustoiminnan johtokeskuksen perustettavaksi ja Hyvinkäällä päivystävän palomestarin (KUP4) siirtymään Koivun avuksi Vantaalle perustamaan toiminta-alueen johtoelimen (TOJE). Ambulanssi oli motissa ja potilaalle oli pyydettävä toinen kuljettava yksikkö. – Päätin etten jalkaudu autosta
Hän pohti suuronnettomuusyksikön hälyttämistä, mutta vain siksi, että siinä olisi ollut tarvittaessa paljon välineitä potilaan lämpimänä pitämistä varten. Potilaiden lisäksi myös pelastajat hyytyvät pitkästä pakkasessa olosta, Kivistö sanoo. Koivu kiittelee säiliöauton miehittäneitä palomiehiä, jotka lounaspaikasta tarjoutuivat radiolla itse tehtävään. Toinen lumimyräkkä sotki liikennettä muutama viikko myöhemmin. Koivun mukaan tehtävästä jäi hyvää kokemusta resurssien organisoinnista. – On aina pidettävä mielessä ulkona vallitsevat olosuhteet, jotka helposti johtokeskuksessa ja johtoautossakin unohtuvat. Myös yksikönjohtajien ja pelastajienkin on osattava toimia. Sähköinen luettelo voitaisiin avata tarvittaessa johtoautossa, tilannekeskuksessa tai missä tahansa missä on internetyhteys. – Harjoituksen kannalta suuronnettomuussovellusta olisi ehkä kuitenkin pitänyt käyttää, Taskinen sanoo. Lahdenväylällä työskennellyt lääkintäesimies Antti Taskinen puolestaan sanoi, ettei siirtynyt Merlot Medi -tietojärjestelmässä suuronnettomuussovellukseen, kun arveli käytössään olleiden kahdeksan ambulanssin riittävän hyvin. Hän on peräänkuuluttanutkin nopeasti selattavaa sähköistä kalustoluetteloa, josta löytyisi aakkosjärjestyksessä kaikki oman alueen ja naapurialueiden pelastustoimen laitteet ja mistä ne löytyvät. Tilanteessa hän arveli, että ajokelin heikentyessä vauhdit putoavat niin, että isoja vahinkoja ei enää satu. Ensihoidolle kolarisumat eivät olleet suuronnettomuus. 10 2/2012 seen osaan. Kuvakaappaus mtv3.fi-sivustolta.. Yksikönjohtajat eivät saa omatoimisesti pyytää apua hätäkeskukselta tai pysäyttää vapaana olevaa ambulanssia. Ja kun TOJE jotain resurssia PEL-JOKE:sta pyytää, on asiaa hoitavan tahon hyvä ilmoittaa jonkinlainen aika-arvio resurssin saapumisesta kohteeseen, muuten jää epätietoisuus, että onko pyydetty resurssi tulossa, Koivu sanoo. Potilaiden lisäksi myös pelastajat hyytyvät pitkästä pakkasessa olosta. Silloin vältyttiin pahemmilta kolarisumilta. Ihmisiä pitää saada pois onnettomuuspaikalta ja onnettomuuspaikalle tarvitaan välineitä. – Tällaisessa tilanteessa kaikki pyynnöt kulkevat tilannejohtajan kautta. – Tällaisen onnettomuuden vasteessa säilöautoa ei hälytetä, mutta siellä tarvitaan joka ainoa käsipari, Koivu sanoo. Pyyntö on aina tultava tilannejohtajan kautta, joka pitää näpeissään resursseja, muuten resurssit eivät ole johdettavissa, Koivu sanoo. Resurssit riittivät Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että resursseja oli riittävästi. On tiedettävä kuka on ensihoidon ja pelastustoimen tilannejohtaja. Kivistö kouluttaisi kaikki palomestarit ja osan paloesimiehistä JOKE-tehtäviin, mihin hänen mielestään tarvitaan lisää operatiivista osaamista. – Koko ajan oli tunne, että tällä porukalla pärjätään, Kivistö sanoo
Oppilaitos ja työelämä tarvitsevat kumppanuutta. Juhlapuheen pitänyt HUS:n ylilääkäri Teuvo Määttä korosti ensihoidon olevan mutakin kuin sankaritekoja. Muita koulutuksen kehitykseen vaikuttaneita henkilöitä ovat olleet Keijo Mökkönen (vas.), Markku Rissanen, harjoitusmestarit Jouko Järvinen ja Leo Riihelä, entinen rehtori Erkki Jaakkola sekä juuri eläköitynyt pelastuskomentaja Kari Lehtokangas. Päivittäisen pahoinvoinnin, yksinäisyyden, päihteiden ja syrjäytymisen kohtaaminen kuluttaa nuorta pelastajaa, ensihoitajaa. Pelastustoimi ja pelastaja näyttävät saaneen valtuutuksen toimia jatkossakin ensihoidossa, hoidon ammattilaisena. Opetuksen ja työn jatkuva ja välitön vuorovaikutus on ollut erinomaista. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Koulun perustamiseen ja toimintaan voimakkaasti vaikuttaneita henkilöitä palkittiin juhlassa: Rainer Alho (polvistuneena) oli keskeisin vaikuttaja, kun Helsinkiin päätettiin perustaa koulutuskeskus, josta sittemmin tuli pelastuskoulu. Viranomaiset ja julkisuus seuraavat toimiamme, Määttä totesi. Ilman koulun antamaa ensihoitokoulutusta osaaminen vajoaisi alaspäin. Palopäällikkö Veijo Nuppola muisteli juhlassa ensimmäistä koke-kurssia, jossa hän oli oppilaana. 2/2012 11 H elsingin Pelastuskoulun 40-vuotisjuhlissa puhunut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri pitää tärkeänä, että Helsinki kouluttaa jatkossakin omat palomiehensä. Järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alusta sairaanhoitopiireille. Ei yhdelle tarkoin valitulle potilasryhmälle, vaan koko elämän kirjolle. Toisaalta Pelastuskoulussa voidaan antaa peruskoulutuksen lisäksi hyödyllistä varautumisja täydennyskoulutusta. – Terveydenhuoltoa on viime vuosina uudistettu ja innovoitu. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen korosti pelastuskoulun tärkeää roolia alan koulutuksen tuottajana. Laitoksen ja koulun yhteistyö arvokasta Meillä on tuore terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta. – Todellisuus on toisenlainen. Maailma muuttuu ympärillä ja muutos on jatkuvaa. Rainer Alho piti alusta alkaen tärkeimpänä sitä, että oman laitoksen väki kouluttaa uutta palomiespolvea. Ensihoidolta odotetaan toisinaan ihmeitä. – Pelastuskoulussa hyvää on myös työelämäyhteys pelastuslaitoksen kanssa. Monet ovat nähneet hoitajavastaanoton ratkaisuna. Rehtori Matti Waitinen kiittää juhlapuheen pitänyttä ylilääkäri Teuvo Määttää. Koulun entinen rehtori Erkki Jaakkola kuvaili toimintaa soihdun kantamisella, jonka liekki uhkasi monta kertaa sammua, kun koulun toimintaa asetettiin kyseenalaiseksi. Tarkka valinta, hyvä koulutus, ajantasainen osaaminen ja selkeät toimintaohjeet auttavat jaksamaan, mutta työyhteisön, työnantajan ja lähiesimiesten tukea ne eivät korvaa. – Pelastuskoulun ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö on erinomaista. Ensihoito on murroksessa. Arvostus ja kiitoskin auttavat, mutta usein ne unohtuvat. Asetus määrittelee ensihoidon ammattilaisen kelpoisuuden. Ensihoidossa se on ollut arkea jo vuosia. Pelastuskoulun lakkauttamisesta koituisivat vähäiset taloudelliset hyödyt. – Alan koulutuksesta myös Pelastuskoulussa tehtävä auditointi antaa mielenkiintoisen perustan kehittää koulutustoimintaa. HUS:n ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma korosti laadukkaan opetuksen merkitystä, sillä ilman sitä, toiminta ei ole perusteltua. Pekka Sauri kehui pelastuskoulua myös turvallisuusviestinnän kärkiosaajaksi. Laitoksen henkilöstö kouluttaa uusia työntekijöitä. Liekki uhannut sammua Myös koulun perustaja, pelastuskomentaja evp. – Me jouduimme Helsingin erityispiirteiden, kuten 30 vuotta sitten tulleen metron vuoksi, antamaan koulutusta enemmän kuin valtio edellytti. 2/2012 11. Palvelutasoon on kirjattu vaatimukset ja tavoitteet. Ihmisten odotukset kasvavat
Kuntien terveyskeskusten kanssa asioita hoitaessa tilanne ei ollut tällainen. – Sen takia pelastustoimi tarvitsee tiheämmän hallintorakenteenkin ja mielestäni tämän takia 22 pelastustoimen alueen järjestelmä on toimiva. Erityisesti haja-asutusalueilla toiminta perustuu pääasiassa sopimuspalokuntien toimintaan. Kunnat nähdään mieluusti pelastustoimen omistajina, vaikka pohjoisosissa maata näkemys on myös toisenlainen. – Vaikka toimijat olisivat eri omistajilla, Mikä on pelastustoimen asema muuttuvassa kuntakentässä. – Sairaanhoitopiirin kanssa nyt uuden lain aikana neuvoteltaessa on jo tullut tunne, että olemme eri puolilla. Sen työ päättyy kahden vuoden kuluttua. – Perusturva oli kovalla koetuksella ja pelastustoimi, kokonaisuutena, auttoi siinä tilanteessa merkittävästi. – En pidä valtiollistamisajatuksesta, vaan pelastustoimi on luonteva kunnallinen palvelu. Hannus ei myöskään näe, että ensihoidossa pitäisi muuttaa järjestelmiä, jos esimerkiksi valtio ottaisi terveydenhoidon vastuulleen. 12 2/2012 Pelastustoimen asemaa pohditaan muiden mukana kuntien tehtäviä kartoittavassa työryhmässä. Jos valtio omistaisi pelastustoimen, näkisin sen heikentävän juuri tätä toimintaa. Hän sanoo, että Satakunnassa vuodenvaihteen myrskyt osoittivat, millainen turvallisuustekijä VPK:t ovat kunnille. Hannus muistuttaa myös, että pelastustoimessa päivystysjärjestelmä ulottuu jokaiseen kuntaan. Näin esimerkiksi ei ole valtion hoitamassa poliisitoimessa. – Tämä osoitti, että VPK:t ovat ainut toimiva järjestelmä haja-asutusalueilla ja pysyvät auttamaan poikkeusoloissa kuntia. P orin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, joka toimii myös Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajana, katsoo, että myös tulevaisuudessa pelastustoimen tulisi olla kuntien hoitama tehtävä. Omistajuuden jakolinja etelässä ja pohjoisessa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Esa Aalto, Oulun kaupunki, Helsingin kaupunki. Terveydenhuoltoviranomaiset ovat yrittäneet saada toimintaa pois pelastuslaitoksilta ja aikaisempaan verrattuna synergiahyötyjä on menetetty
– On voitava mennä myös reilusti rajojen yli ja joustavasti toimia laajemmilla alueilla. – Olemme täällä Oulu-Koillismaalla todenneet aikaisemmissa lausunnoissamme, että pelastustoimi voisi olla valtion hoitamaa toimintaa. Pennanen myös korostaa, että päätöksenteon ja rahojen pitää olla samalla toimijalla. Hänen mielestä siinäkin tapauksessa pelastustoimi voi olla kunnallista, jos valtio ottaisi terveydenhuollon hoitaakseen. Valtio turvaisi haja-asutusalueen toiminnan Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kuuluu valtiovarainministeriön asettamaan työryhmään, joka pohtii kuntien tehtäviä tulevaisuudessa. Päätöksiä ei enää tehtäisi paikallisesti, Kari Hannus sanoo. Miten siinä syntynyt toimijoiden välinen hyvä synergia hoituu myös jatkossa. Myös kuntaomisteisen sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yhteistyö sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa on perusteltua. Pennanen perustelee valtio-omistajuutta muun muassa yhteistyöllä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Uusi suurempi Helsingin pelastuslaitos Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri pitää kiinnostavana kysymystä, mikä on kunnallisen pelastustoimen asema kuntauudistuksessa. Kuntarakenteen muuttuessa pitää hänen mielestä miettiä uudella tavalla myös 22 pelastustoimen alueen järjestelmää. sairaankuljetus ja ensihoito hoituvat selkeiden sopimusten avulla. Kari Hannus otaksuu, että valtio-omistaja rationalisoisi sairaankuljetuksen pois pelastustoimelta. Lipposen mielestä hyötyä syntyy, kun pelastustoimi voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi kunnan rakennustoimen, maankäytön ja rakennusvalvonnan kanssa. Jonkinlainen ensivastetoiminta varmaankin jäisi, koska päivystysjärjestelmä pelastustoimessa on niin tiheä. Se olisi siinä tilanteessa toimivaa. Siinä tilanteessa pitää monien muiden hallintorakenteiden asema miettiä uusiksi, joten ei nyt mennä tässä ainakaan pelastustoimi edellä, Martti Lipponen sanoo. Kuntatyöryhmään sisäasiainministeriön edustajana kuuluva pelastusosaston apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen sanoo, että yksi keskeisistä kysymyksistä on se, mitä tapahtuu sairaankuljetukselle. – Erityisen haasteen harvaan asutuille alueille tuo väestön ikääntyminen. – Ei ymmärretä, millaisissa olosuhteissa elämme. Muu Uusimaa jatkaisi omana erillisenä alueena tai sitten sitä pitäisi miettiä kokonaan uudella tavalla. – PARAS-hankkeen yhteydessä tätä jo selvitettiin ja silloin palaute oli, että pelastustoimi säilytetään kunnallisena toimintana. Sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteistyöhön ensihoidossa hän ei näe tarvetta muutoksiin, jos valtio hoitaisi terveydenhuollon, mutta pelastustoimi säilyisi kunnallisena. Myöskään pääkaupunkiseudun kuntaratkaisulla hän ei halua spekuloida. Se merkitsisi rajua muutosta pelastustoimelle. Valtio kilpailuttaisi toiminnan yksityiselle toimijalle. Nopean avun saaminen paikalle säilyisi. Hän on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla pelastuslaitoksen toiminta jatkuu kaupunkivetoisena, tapahtui mitä tahansa. Olemme tilanteessa, jossa kaikkea on pohdittava ennakkoluulottomasti. On huomioitava se, miten hoidetaan suuronnettomuusvalmius, jos pelastustoimi ei olisi hoitamassa sairaankuljetustoimintaa. Meidän on katsottava koko laajaa aluetta ja silloin ei ole ainoastaan yhtä mallia, jolla kaikki asiat voidaan toteuttaa. – Tiedän, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tätä asiaa tarkastellaan eritavalla, mutta nyt on järkevää pohtia, kuka hoitaa mitäkin. Suoranaista tarvetta ei ole silloin myöskään muuttaa nykyistä pelastustoimen alueellista järjestelmää. Matti Pennanen sanoo, että syrjäseutujen edustajia kyllä kuunnellaan, mutta ei niinkään ymmärretä. Se tuo meidän alueelle aivan omat haasteet. – On tarpeetonta luoda uutta järjestelmää, kun on olemassa jo toimiva. Hänen mielestä perusja hoitotason sairaankuljetusyksiköiden ei tarvitse olla suoraan sairaanhoitopiirin omistuksessa, vaan palvelusopimuksen avulla pelastuslaitokset hoitavat toiminnan, jota tilaaja eli sairaanhoitopiiri valvoo ja koordinoi. Martti Lipponen pitää ennenaikaisena pohdintaa siitä, mitä pelastustoimelle tapahtuu tulevassa kuntarakennemuutoksessa. En halua ottaa kuitenkaan asiaan minkäänlaista kantaa, sillä pelastustoimi on tässä yksi muiden toimijoiden joukossa. Se onkin ainoa kuntarahoitteinen turvallisuustoimija. Samalla tavalla, jos terveydenhuolto siirtyisi valtiolle, olisi pelastustoimen mentävä mukana. – Voisivat olla eri toimijoilla. Meillä ei ole kykeneviä nuoria tällaiseen toimintaan. – Nythän ei ole esitetty yksittäisten kuntien jakamista eikä maakuntarajojen muuttamista. Kun pelastustoimemme perustuu vahvasti sopimusperusteiseen toimintaan, on ikääntyminen uhka turvallisuudelle. Silloin valtio päättäisi valtakunnallisesti pelastustoimen resursseista ja valmiudesta. Toimintaa voidaan tukea yksityisen palvelutuotannon avulla. – Valtio ei hoitaisi sellaista toimintaa. – Uudessa suuremmassa pääkaupungissa Helsingin pelastuslaitos kattaisi koko alueen. Matti Pennanen painottaa, että kuntatyöryhmän työ on vasta alussa eikä mitään yksityiskohtia ole toistaiseksi mietitty. – Nythän homma näyttää menevän puhtaasti terveyspalvelujen ehdoilla. Hänen mielestä tähän tarvitaan viranomaisten välistä yhteistyötä. Kuntien hoitamaa Myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen kannattaa pelastustoimen säilymistä kunnallisena toimintana. Tähän tarvitaan lainsäädäntöä tueksi. Päätöksenteko ja talous pitää olla samalla toimijalla, oli se sitten valtio tai kunnat, Matti Pennanen sanoo. Esko Koskinen painottaa myös, että työryhmässä ei ole käyty minkäänlaisia yksityiskohtaisia keskusteluja. – Valtion läsnäoloa on myös ennakkoluulottomasti pohdittava. Säilyvätkö pääkaupungissa kiitävän paloauton kyljessä myös tulevaisuudessa Helsingin omat tunnukset ja yhteystiedot?. – Siinäkään tilanteessa sillä ei välttämättä tarvitse olla vaikutusta pelastustoimen asemaan. – Olisi varmaankin hyvä, että se olisi samalla toimijalla. – Tarkastelukulmat tässä ovat laajat ja tänä vuonna ei varmastikaan jaeta tehtäviä mihinkään suuntaan. Tilaaja-tuottaja-mallilla edettäisiin, Pekka Sauri sanoo
T apaninpäivän ja sen jälkeisen päivien myrskyt aiheuttivat pelastuslaitokselle erittäin runsaasti tehtäviä, kolmessa päivässä pelastuslaitoksille tuli lähes kymmenen prosenttia koko vuoden tehtävistä. Salamien aiheuttamia paloja on ollut kahtena edellisenä vuotena Pelastuslaitosten tehtävät 2011: Tapaninpäivän myrsky nosti uuteen ennätykseen Teksti ja kaaviot: Johannes Ketola, Pelastusopisto Kuva: Tuomo Hurme/Alasatakunta.. Yksittäisistä syttymissyistä eniten laski nokipalojen määrä, niiden määrä laski sadalla tehtävällä 300 tehtävään. Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa, ja kolmannes palokuolemista tapahtui pientalon paloissa. Myrskyn aiheuttamista tehtävistä valtaosa oli vahingontorjuntatehtäviä, myrskyn vaikutus tulipalojen tai liikenneonnettomuuksien määrään oli vähäinen. Pelastusviranomaisen ensiarvion mukaisten palokuolleiden määrä laski edellisiin vuosiin nähden selvästi, 65 kuolleeseen. PRONTOn tietojen perusteella järjestelmän käyttöön ottaneissa pelastuslaitoksissa automaattisten paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtävät vähenivät enemmän kuin kaikissa pelastuslaitoksissa keskimäärin. Kuolinpaloissa yleisin syttymissyy on edelleen savukkeet. Tulipaloista eniten huomiota aiheutti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sattunut palo syyskuussa, jossa pelastuslaitos pelasti 168 henkilöä. Palokuolleiden määrä on nyt vain miltei puolet muutaman vuoden takaisista määristä. Keskimäärin pelastustehtäviin hälytettiin 2.1 pelastusajoneuvoa/tehtävä. Pelastustoimen ajoneuvot osallistuvat pelastustoimintaan tapahtumapaikalla 183300 kertaa, joista 144300 siirtyi kiireellisenä tehtäväpaikalle. Vuonna 2011 niitä oli 14800 kappaletta. Yli 500000 euron omaisuusvahinkoja aiheutui 29 rakennuspalossa. Pelastuslaitosten Pelastustehtäviin hälytettiin yhteensä 251300 pelastustoimen ajoneuvoa, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. Osassa pelastuslaitoksista otettiin käyttöön laskutus toistuvista erheellisistä paloilmoituksista. Savukkeesta arvioitiin alkaneen 750 paloa. Tulipalojen määrä laski Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen määrä laski edellisistä vuosista hieman. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen lekaharkkotehtaan palosta Hausjärvellä heinäkuussa. Tehtävien yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta 7600 tehtävällä. Tulipaloista puolet oli ihmisen aiheuttamia. Tulipalojen sekä paloilmoittimien tarkistustehtävien määrä pieneni ja vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi. Kaksi uhria vaatineita tulipaloja syttyi vuoden aikana kymmenen kertaa, enemmän uhreja vaatineita tulipaloja ei sattunut. 14 2/2012 PRONTOn mukaan vuonna 2011 pelastuslaitoksilla oli 119000 pelastustai avunantotehtävää, joista oli kiireellisiä 84700. Tulipaloissa loukkaantuneiden määrä putosi viidenneksellä 530 henkilöön. Tulipaloista kaksi viidestä oli rakennuspaloja (6000 kpl), yksi viidestä maastopaloja (2900 kpl) ja joka kuudes liikennevälinepaloja (2500 kpl). Neljännes tulipaloista liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Tahalliseksi arvioitujen palojen määrä oli edellisen vuoden tasolla (2300 paloa.) Paloturvalliset savukkeet tulivat pakolliseksi vuonna 2010 ja niiden aiheuttamien tulipalojen määrä on laskenut, mutta on silti edelleen korkea. Eniten tehtäviä oli 26.12.2011, 6200 tehtävää
Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioitin 131 miljoonaksi euroksi, mikä on viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä vahingontorjuntatehtäviä oli viime vuonna 16700. Tulipaloista joissa paloi liikenneväline, arvioitiin aiheutuneen 20 miljoonan euron omaisuusvahingot. Pelas-tuslaitokset kykenivät hoitamaan 26.–28.12. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrä kääntyi 1000 1500 2000 2500 26.12.–28.12.2011 tehtävät yhteensä Tehtävät yhteensä 500. Maastopaloja oli 2900 kappaletta, joista varsinaisia metsäpaloja 1300. Avunantotehtäviä oli yhteensä 3700, joista yli puolet oli ensihoidon avustamistehtäviä. Jos palovaroitin oli, se toimi 75 prosentissa tapauksista. Henkilöautopalojen määrän hidas pieneneminen jatkui, niitä oli 1400. Liikenneonnettomuuksista merkittävin oli Kuopiossa 24.3.2011 tapahtunut ketjukolari, jossa oli mukana noin 70 ajoneuvoa. reen yhtäaikaiseen tehtävämäärään hyvin ja se edesauttoi koko yhteiskunnan toipumista myrskyn aiheuttamasta tilanteesta. Osassa pelastuslaitoksista otettiin käyttöön laskutus toistuvista erheellisistä paloilmoituksista ja se näyttäisi vähentäneen erheellisiä hälytyksiä. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä nousi vuoden 2010 laskun jälkeen takaisin aikaisempien vuosien tasolle 3200 tehtävään. Mikäli alkusammutusta ei yritetty vaikka kohteessa oli toimintakykyisiä ihmisiä, syynä oli useimmin palon pienuus tai sen hankala sijainti. Pientaloissa ja kerrostaloissa syttyi palo yhtä usein, yhteensä näitä oli viisi kuudesosaa kaikista asuntopaloista. Tuotantoliikeja varastotilojen palojen arvioiduissa vahingoissa oli 31 miljoonan euron nousu vuonna 2010 ja vuonna 2011 palattiin aikaisempien vuosien 65 miljoonan euron vahinkojen tasalle. Maastopalojen keskimääräinen palanut maastoala pysyi viimeisten vuosien tasolla, ollen 0,3 hehtaaria. Liikennevälinepalojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla 2500 palossa. Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat tehtävät ennallaan Liikenneonnettomuuksien pelastuslaitoksille aiheuttamien tehtävien määrä lisääntyi muutamalla sadalla tehtävällä 13 700 tehtävään. Liikenneonnettomuuksissa kuoli pelas-tuslaitosten ensitietojen mukaan 282 ja loukkaantui 8095 henkilöä, joka on vastaava määrä kuin viime vuosina. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät lähes ennallaan, ollen 51 miljoonaa euroa. Erheellisten paloilmoitusten laskutus näyttää vaikuttavan Erilaisten tarkastusja varmistustehtävien määrä laski 1600 tehtävällä 33000 tehtävään, eli niitä oli edelleen lähes kolmannes kaikista tehtävistä. Kolmanneksessa asuinrakennusten paloista puuttui lain edellyttämä palovaroitin. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Kevään ruohikkopaloja oli edellistä vuotta enemmän ja kesän metsäpaloja vähemmän. Linja-autojen palojen määrä nousi hieman 68 paloon, mutta arvio linja-autojen paloista aiheutuneista vahingoista laski edellisvuodesta kolmanneksen, 1,4 miljoonaan euroon. Uutena vuotena 2011–2012 ilotulitteista syttyi 70 tulipaloa. Erityisesti tähän vaikutti maatalousrakennusten omaisuusvahinkojen kasvun päättyminen, maatalousrakennusten palojen arvioidut omaisuusvahingot putosivat 40 prosenttia 9 miljoonaan euroon. Pääosa liikenneonnettomuuksista oli tieliikenneonnettomuuksia, raideliikenneonnettomuuksia oli 120, maastoliikenneonnettomuuksia 130 ja vesiliikenneonnettomuuksia 50 kappaletta. Sortumien aiheuttamista tehtävistä kolme neljästä oli tammi-, helmija maaliskuun lumikuorman aiheuttamia. Ilotulitteista syttyi 110 tulipaloa, joka on vain kolmannes vuoden 2008 määrästä. Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikenteessä kaduilla ja maanteillä. Eniten erheellisiä hälytyksiä aiheutui ruoan valmistuksen yhteydessä. välisenä aikana yhteensä 10000 tehtävää. Pelastuslaitokset kykenivät vastaamaan suuTapaninpäivän myrsky riehui pahiten Länsi-Suomessa. Sortumisesta tai sortumavaarasta aiheutuneiden tehtävien määrä laski kolmanneksen, näitä tehtäviä kirjattiin 110. Vuonna 2010 luonnonilmiöt aiheuttivat pelastuslaitokselle tehtäviä eniten elokuussa, vuonna 2011 kesän vahingontorjuntatehtävien piikki oli pienempi. 2/2012 15 poikkeuksellisen paljon, vuosittain 580 paloa. Satakunnassa Honkilahden VPK raivasi tauotta myrskyvahinkoja. Myrskyt työllistivät Vahingontorjuntatehtävien määrä nousi merkittävästi. Yhteensä maastopalojen määrä oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Kun alkusammutusta yritettiin, lähes joka toinen palo saatiin sammutettua ja kaksi viidesosaa saatiin rajoitettua. Näistä vuonna 2011 oli maastopaloja 270 ja rakennuspaloja 210. Kuormaautojen, työkoneiden ja muiden raskaiden ajoneuvojen palot lisääntyivät hieman. Rakennuspaloista yli puolet oli asuntopaloja. Tapaninpäivän ja sitä seuraavien päivien myrskyt aiheuttivat vahingontorjuntatehtävien lisäksi lisäyksen automaattisten paloilmoitusten, muiden tarkistusja varmistustehtävien ja avunantotehtävien määrään, mutta sen vaikutus tulipalojen tai liikenneonnettomuuksien määrään oli vähäinen. Näistä automaattisen paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtäväksi oli kirjattu 21500, joiden määrä laski edellisvuodesta 1000 tehtävällä. Tämä johtuu lähes yksinomaan tapaninpäivän ja sitä seuraavien päivien myrskyjen aiheuttamista vahingontorjuntatehtävistä, joita oli 9100
Ensivastetehtävien määrä nousi edelleen, ollen nyt 28700 tehtävää. Pelastuslaitosten tehtävistä 1300 oli toisen viranomaiseen avustamistehtäviä. 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 Te ht äv ie n lu ku m ää rä Pelastusja avunantotehtävät 2010 ja 2011 2010 2011 Onnettomuustyyppi 2011. Vesipelastustehtäviä oli 400 ja ihmisen pelastamistehtäviä maastosta oli 300 kappaletta. 16 2/2012 pitkään jatkuneen nousun jälkeen laskuun, niitä oli 2400 tehtävää. Hissistäpelastamistehtävien määrä laski vuodesta 2010 sadalla tehtävällä 600 tehtävään. Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä kääntyi monen vuoden kasvun jälkeen laskuun. Eläimen pelastamis-tehtävien määrän useita vuosia kestänyt kasvu pysähtyi vuonna 2010 ja vuonna 2011 määrä laski edelleen. Muut tarkistustehtävät olivat useimmin savuhavainnon tarkistuksia. Yhteensä viime vuonna oli 2200 ihmisen pelastamistehtävää. Muiden tarkastusja varmistustehtävien määrä pysyi 9200 tehtävän tasolla. Lähinnä laski tehtävien määrä, joissa ei ollut välitöntä vaaraa, niiden yhteismäärä laski viidenneksen. Eläimen pelastamistehtäviä oli 2 100, joista kahdessa kolmasosassa pelastettiin eläin tilanteesta, jossa ei ollut välitöntä vaaraa
Ollaanko täältä oltukaan pois, kolmikko nauroi. Nimittäin kolmiriviin jaon mukaisesti lähdettiin tutustumaan simulaatio-opetusympäristöihin. Pienestä yhteisöstä, jossa kaikki tunsivat ja tiesivät toisensa, on kasvanut monen sadan opiskelijan ja yli sadan henkilökunnan edustajan yhteisö. Retrolounas 20 vuoden takaa Lounaalla palattiin aikaan 20 vuotta sitten, tarjolla oli retroruokaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta pelastustoimen opetuksen aloittamisesta Pelastusopistolla. Tällaisia kommentteja kuultiin ykkösten ja alumnien kokoontuessa Pelastusopistolle ystävänpäivänä. Paikalle oli saapunut myös Amican Kaisa Salmela, joka oli mukana huolehtimassa ykkösten ruokahuollosta. Oli mukava tavata teitä kaikkia, kiitokset osallistujille ja päivän järjestelyistä vastanneille. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta pelastustoimen opetuksen aloittamisesta Pelastusopistolla. Samoja opettajia näkyy olevan vielä, vaikka paljon on uusia kasvojakin, Parkkinen summasi ensivaikutelmiaan ja totesi, että vaikka aikaa onkin jo kulunut, olivat mutkat ja suorat matkalla Kuopioon vielä hyvin muistissa. Onko siitä todella niin pitkä aika. Pelastusopisto on ollut sekä opiskeluettä työpaikka. Sammutusveden kulutus on kaksi miljoonaa litraa. Alueella on 30 simulaattoria, ja siellä kuluu vuosittain 50000 litraa polttonestettä, 6000 kiloa lastulevyä ja 10000 kiloa puhdasta puuta. Osallistujien mietteitä Palomestari Lari Parkkinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta on valmistunut AmkN1-kurssilta vuonna 2005, lisäksi hän on pelastaja vuosimallia 1998 kurssilta 22. Kutsun vastaanottaneen noin 50 henkilön joukosta jotkut olivat tuttuja, säännöllisesti tuntiopettajina toimivia, mutta olipa joukossa sellaisiakin, jotka eivät valmistumisensa jälkeen olleet käyneet kertaakaan tontilla. Päivän päätteeksi kuultu ehdotus, että Pelastusopisto ryhtyisi viettämään omaa vuosipäiväänsä, on otettu vakavaan harkintaan. Ääni on tuttu, naamassa on tuttua, nimi vaan ei muistunut mieleen. – Puitteet ovat kasvaneet. Päivän huipennukseksi väki koottiin bussiin ja suunnattiin Korvaharjuun. Toivottavasti porukka on vielä rivissä, kun vietetään 30-vuotisjuhlia. Oppilaiden yleinen olemus on jotenkin muuttunut, mukana on nyt enemmän naisia. Hän tuli taloon ensin opettajaksi, oli sitten opiskelijan roolissa ja jälleen opettajana. Jotakin toiminnan laajuudesta kertoo sekin, että kirjattuja paineilmapullojen täyttöjä on vuosittain yli 12000. Opetusmenetelmät ovat kokeneet suoranaisia mullistuksia sitten ykkösten. – Jouluna -98 valmistuttiin, 14 vuotta sitten. Ensimmäiseltä hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneet Anne Pienräihä, Jaana Korpula ja Sari Tallberg olivat varsin nostalgisissa tunnelmissa. Kolmiriviin järjestyminen hieman takkuili, mutta lopulta sekin onnistui. Vähän on pidetty yhteyttä, enemmänkin olisi voinut olla. Juhlavuoden kunniaksi ensimmäisiltä ammattikursseilta valmistuneet ja Pelastusopiston alumnit kutsuttiin koolle. ”H ei, sinäkö se oletkin. Vaikka opisto ja toiminta ovatkin laajentuneet, ihan kuin kotiin olisi tullut. Nyt on ensimmäisenä vartija vastassa sisään tullessa. Kolmiriviin järjesty! Ihan kaikki opit eivät olleet pysyneet syvällä selkäytimessä. Hieman erilaisesta taustasta päivään osallistui vanhempi opettaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki. Kun ei ole ollut mitään asiaa. Hän osallistui ykköspäivään, koska halusi nähdä, mitä opistolle kuuluu tänään. Ensihoitosimulaattori, Kallan hätäkeskus ja JHS synnyttivät kommentteja ja kysymyksiä. Mukana olivat myös Jorma Parviainen, Lari Parkkinen, Antti Korhonen ja Osmo Turunen. Tapaamisiin jälleen Pelastusopistolla! Teksti: Mervi Parviainen, rehtori Kuvat: Kari Kumpulainen Ykköset ja alumnit koolla Kaisa Salmela oli pukeutunut 20 vuoden takaiseen asuunsa. Läskisoosi kirvoittikin monella muistoja, harva tuntui nauttineen sitä opiskelujen jälkeen. Jälleennäkemisen riemua oli runsaasti ilmassa. Aamupäivä oli omistettu nykypäivän opiston toiminnan esittelyyn. Iso-Ilomäki tiivisti päivän puheenaiheita toteamalla, että jutut ovat erilaisia kuin 20 vuotta sitten. – Nyt jaetaan kolotukset ja lääkitykset, aika on tehnyt tehtävänsä. 2/2012 17. Ykköset ja alumnit kokoontuivat Pelastusopistolle ystävänpäivänä. Harjoitusalue on eurooppalaisittainkin vertailun kestävä ylpeyden aiheemme. Useille olivat aivan uutta tutkimusja kehittämisyksikön toiminta sekä viisi vuotta opiston yksikkönä toimineen Kriisinhallintakeskuksen toiminta
Yöllä klo 01.24 havaitsin valvontakameroista kattoterassimme olevan tulessa. www.cassidian.com DEFENDING WORLD SECURITY PALVELINKESKUKSIA MAAILMASS A: 3 000 000 VAHINGOT YHDESTÄ TIETOMURRO STA: 2 500 000 € YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRA TKAISUISSA Tulipalosta 28 asiakasta pelastaneet hoitajat palkittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämällä Auttavat Kädet -veistoksella. – Savua oli asuinkerroksissa paljon, ja jos ihmisiä olisi jäänyt Sirkka Immonen (toinen vas.) ja Heini Mäkelä (kolmas vas.) olivat vastaanottamassa tunnustusta SPEKin koulutuspäällikkö Riitta Piiroiselta ja toimitusjohtaja Kimmo Kohvakalta. Huomion osoituksella haluttiin muistaa heidän ripeää ja neuvokasta toimintaansa vakavassa tulipalotilanteessa. Kaikki ihmiset molemmilta osastoilta oli evakuoitu ennen palokunnan saapumista. Hoitajat palkittiin Auttavat Kädet -veistoksella. Kun ottaa huomioon asiakaskunnan, joka oli normaalia haastavampi, se oli loistosuoritus, palomestari Kimmo Tuominen sanoi. Hän oli myös henkilökunnan palkitsemisen kannalla. Soitin hätäkeskukseen klo 01.27 ja tein ilmoituksen tulipalosta. Globalisoituneessa maailmassa hallitukset, yhteisöt, yritykset ja viranomaiset jakavat tietoa IT-järjestelmissä ja tietoliikenneverkoissa. Samanaikaisesti soitin omalla puhelimella huumevieroitusosastolle 5. Tässä vaiheessa terassi oli jo ilmiliekeissä. Asiakkaat olivat hyvin järkyttyneitä.” – He toimivat hyvin ja nopeasti. Viime kesäkuussa Diakonissalaitoksella tapahtuneessa tulipalossa Heini Mäkelä, Pirjo Koski, Sirkka Immonen ja Petri Paavola evakuoivat asiakkaat kahdelta osastolta. Kuva: Markku Niskanen nukkumaan huoneisiinsa, olisi osa heistä varmasti menehtynyt. Kyseisessä kerroksessa olivat Petri Paavola ja Pirjo Koski työssä, osastolla oli 18 asiakasta, joista yksi pyörätuolissa. Lähihoitaja Heini Mäkelä kuvaa tapahtumia yöllä 9.6.2011 näin: ”Valvoimme yötä lyhytaikaisessa majoituksessa, joka sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö myönsi huomionosoituksen lähihoitaja Heini Mäkelälle, lähihoitaja Pirjo Koskelle, päihdetyöntekijä Sirkka Immoselle ja sairaanhoitaja Petri Paavolalle. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme organisaatioita parantamaan kyberturvallisuutta. Menimme pikaisesti työparini kanssa paikalle katsomaan. Minulla oli käsisammutin mukana,mutta tuumasin ääneen, ettei tätä paloa enää tällä sammuteta. Kun osasto oli tyhjennetty, ilmoitin hätäkeskukseen olevani viimeinen osastolla ja poistuvani paikalta. 18 2/2012 KYBERTURVALLISUUS. Samalla kyberuhkat lisääntyvät: elintärkeisiin tietojärjestelmiin hyökätään, luottamuksellisiin tietoihin kajotaan ja tietoa varastetaan yhä enemmän. Työparini Sirkka Immonen evakuoi lyhytaikaista majoitusta, jossa oli 10 asiakasta. kerrokseen ja annoin evakuointikäskyn
– Virkamiehen irtisanominen viimeisenä keinona on tässä muutostilanteessa myös mahdollista, mutta tätä ennen selvitämme kaikki muut työllistymisen vaihtoehdot. – Mikkelissä työskentelevän henkilöstön kanssa aloitettiin siirtymiseen liittyvä toinen muutoskeskustelukierros helmikuussa. Palvelu on tarkoitus käynnistää kevään 2013 aikana. 2/2012 19 KYBERTURVALLISUUS. Tämä tarkoittaa sitä, että hätäkeskustoiminta lakkaa PohjoisKarjalan hätäkeskuksessa Joensuussa, Etelä-Savon hätäkeskuksessa Mikkelissä sekä KaakkoisSuomen hätäkeskuksessa Kouvolassa vuoden loppuun mennessä. Kouvolan, Mikkelin ja Joensuun hätäkeskusten henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua myös yleisneuvontapalvelun tehtäviin. www.cassidian.com DEFENDING WORLD SECURITY PALVELINKESKUKSIA MAAILMASS A: 3 000 000 VAHINGOT YHDESTÄ TIETOMURRO STA: 2 500 000 € YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRA TKAISUISSA Hätäkeskusuudistus etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kaikille Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen hätäkeskustyöntekijöille tarjotaan jatkossakin töitä Hätäkeskuslaitoksessa, mutta työskentelypaikkakunta tulee olemaan Kuopio, Hassinen toteaa. Kouvolaan on kaavailtu yleisneuvontapalvelua, jota valmistellaan tällä hetkellä valtiovarainministeriössä. – Kartoitamme tämän kevään muutoskeskusteluissa myös henkilöstömme halukkuutta hakeutua töihin tähän yleisneuvontapalveluun, Hassinen sanoo. Jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta siirtyä uudelle paikkakunnalle, käydään keskustelussa läpi mahdollisia muita vaihtoehtoja työllistymisen tukemiseksi, kertoo Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtaja Teemu Hassinen. Yhteistoimintamenettely Joensuussa, Mikkelissä ja Kouvolassa sijaitsevissa hätäkeskuksissamme alkaa huhtikuussa 2012, Hassinen jatkaa. Keskusteluissa kartoitetaan henkilöstön halukkuutta siirtyä Kuopioon. Hätäkeskusuudistus etenee Itäja Kaakkois-Suomessa. Muutos konkretisoituu seuraavaksi Itäja Kaakkois-Suomen alueella, jossa hätäkeskustoiminnot keskitetään uuteen Kuopion hätäkeskukseen tämän vuoden loppuun mennessä. Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen tiloissa käynnistetään kevään 2013 aikana yleisneuvontapalvelu, jonka toimintaa valtiovarainministeriö kartoittaa ja suunnittelee. Itäja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskuspalvelut tuotetaan tämän vuoden loppuun mennessä yhdestä pisteestä, Kuopiosta. – Niille, jotka eivät voi muuttaa työn mukana uudelle paikkakunnalle, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä. Samalla kyberuhkat lisääntyvät: elintärkeisiin tietojärjestelmiin hyökätään, luottamuksellisiin tietoihin kajotaan ja tietoa varastetaan yhä enemmän. Sijoittumiskeskustelut jatkuvat Joensuussa ja Kouvolassa sijaitsevissa hätäkeskuksissa. Henkilöstön aseman järjestäminen viraston muutostilanteessa tehdään valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtion virkamieslain mukaisesti. Globalisoituneessa maailmassa hallitukset, yhteisöt, yritykset ja viranomaiset jakavat tietoa IT-järjestelmissä ja tietoliikenneverkoissa. Tukitoimilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme organisaatioita parantamaan kyberturvallisuutta. Hanke on esiselvitysvaiheessa, ja sen tulokset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä
Kyllähän aluepelastuslaitoksen seitsemän puomitikkaan laivastoon pitäisi yksi seitsemänkymmentämetrinen saada. Vastausta Näsijärven rannalta odotellaan... Vedenpitävä totuus etenemiskyvystä on, että se pyörä joka ei vedä, jarruttaa. Helsinkiin hankittiin 500-heppainen Sisu 10x2-alustalla. Ja se nousee ylös myös 36 tonnin kokonaispainolla. 20 2/2012 K aksi suurinta nostolavaautoa löytyy nyt Porvoosta ja Helsingistä. ilKyllä nousee, mutta vetääkö perille asti. 1.4.ja 5 akseli ovat rautajousilla ja 2. Kolmas akseli nousee myös, joten liukkaalla startataan kolmas ja viides akseli ylhäällä, jolloin vetävälle akselille kohdistuu yli 20 tonnin paino. Ilmajousia voi hyödyntää auton petaamisvaiheessa. Se tienaa varmasti hintansa jonakin kiireisenä talviyönä. Kolme ensimmäistä pyöräparia kääntyy, neljäs ja viides muodostavat perinteisen paripyörätelin, joista etummainen vetää ja takimmainen nousee. Minkälainen alusta pitäisi nostolavassa olla. Suomen suurimmat nostolalava-autot Porvoossa ja Helsingissä 2 SUURINTA Teksti ja kuvat: Tapio Tihtonen Helsingin nostolava-auton nostoketju ja pakkolaukaistava koukku.. Laitetta voi hyödyntää myös alamäessä jarrutettaessa. Siis 8x4 teli keskellä ja viimeinen akseli on kääntyvä sekä kevennettävä. Telissä on tietysti ristilukot ja uutuutena hiekoituslaite vetävien pyörien välissä. Porvoossa valittiin 400-heppainen neliakselinen Scania läpivetävällä telillä. Vuodenvaihteessa 2010–2011 käyttöön otettu IU 106 Porvoossa oli valmistuessaan korkein 55 metrin työskentelykorkeudellaan. sekä 3. Mutta missä olivat tamperelaiset. Etuakselissa on rautajouset ja muut pyörät ovat ilmajousitettuja. Mennäänpä eteen tai taakse niin aina saadaan sepeliä vetävän pyörän eteen. Helsinki sai keväällä 2011 61-metrisensä HE 106:n ajoon ja näin kisa Suomen suurimmasta oli taas hetkeksi rauhoittunut