Koulutus parantaa työturvallisuutta tieliikennepelastamisessa s. 20 Pelastusopiston miljoonasäästöt leikkaavat käytännön opetusta s. 52 Koti on vaaraksi pelastuslainsuojattomille s.16 10 2014 17 .1 2.. 8 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa s
TR-Vesitykit Oy on metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. (02) 2162 112 | faksi (02) 4692 115 sales@trvesitykit.fi | www.vesitykit.fi | esteri@veikkonummela.fi | www.veikkonummela.fi Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja Esteri vesihuoltoyksikkö Since 1968 SAMMUTUSVESIPUMPUT VESITYKIT Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Lahjoitimme joulutervehdyksiin varatut varat Aseman Lapset Ry:lle.. Liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen kotimainen ja kokenut valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. LAATU YHDISTÄÄ! Nopea palvelu ja huolto vahvoilta kotimaisilta, nyt yhdestä osoitteesta. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh
Siksi, että sen vaikuttavuutta on vaikea arvioida eikä työ kerro tekijälleen samasta konkreettisuudesta kuin esimerkiksi tulipalon sammuttaminen. Markku Suominen ei löytänyt huomautettavaa Ritva ja Timo Virtasen kodista. Paljon on päästykin eteenpäin. Helsingissäkin, jossa närää on herättänyt se, että pelastustoiminta ei uudistuksen myötä saa entisenlaista tunnustusta. Uudistus on koskenut ensi vaiheessa palomestareita, joiden onnettomuuksien ehkäisytyötä on lisätty. Laissa todetaan myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Pirkanmaan pelastuslaitos kehittää keinoja auttaa. Vaikka onnettomuuksien ehkäisytyötä tehtäisiin kuinka paljon tahansa, aina niitä tapahtuu. Pääkirjoitus joulukuu 2014 Jokainen työ on tärkeää Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Monissa pelastuslaitoksissa onnettomuuksien ehkäisytyö on tärkeällä sijalla ja on kehitetty erilaisia hyviä toimintamalleja, joilla ihmisten turvallisuutta on pyritty parantamaan. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 8 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset Torniossa s. Tasapuolinen arvostus kaikkea työtä kohtaan johtaa myös siihen, että ymmärretään erilaiset työt tärkeinä, koko alan töinä. Kuva: Janne Ruotsalainen. Kansi Suomessa on tällä hetkellä satatuhatta itsenäisesti asuvaa, huonokuntoista vanhusta, joiden kotien paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. 20 Pelastusopiston miljoonasäästöt leikkaavat käytännön opetusta s. Helsingin pelastuslaitoksella on tänä vuonna aloitettu uuden organisaation mukaiset työtehtävät. Onnettomuuden pelastustehtävät ja niiden ennaltaehkäisy ovat yhtä merkittäviä ja tärkeitä töitä. Jokainen tapahtumatta jäänyt onnettomuus on aina arvokas asia. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Palokuntien perinteiseksi toiminnaksi on mielletty onnettomuuksien pelastustoiminta; tulipalon liekkien taltuttamista ja ihmishenkien pelastamista. Koulutus parantaa työturvallisuutta tieliikennepelastamisessa s. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sen takia molemmat työt ovat arvokkaita. Kun työn onnistumisessa haetaan mittareita, on valitettavasti yksi mittareista tänä vuonna miinuksella. Kun esimiestaso on saatu sitoutettua uuteen tehtäväkuvaan, työtä alkaa tehdä miehistö eli palomiehet. Tärkeintä onkin, että jokainen työ pelastusalalla tunnustetaan tärkeäksi. 52 Koti on vaaraksi pelastuslainsuojattomille s.16 10 2014 17 .1 2.. Tärkeää onkin, että molemmissa töissä sen tekijä kokee olevansa asiantuntija ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Pekka Myllyniemen viimeisin selvitys vuodelta 2010 kiteytti kaksi tehtävää tasa-arvoisiksi. Palokuolleiden määrä nousee tänä vuonna jo yli 80:n. Onnettomuuksien ehkäisy, perinteinen palotarkastus, on kuulunut myös paloviranomaisen työhön. Onnettomuuksien ehkäisy on vaikeaa työtä. Onnettomuuksien ehkäisytyön moni ymmärtää ja hyväksyy. Viime vuosina sitä on pyritty tuomaan voimakkaammin tehtäväkenttään
30 Vieraanamme Juhani Jyrkiäinen ????????????????????????????????????????????????31 Virka-apu ilmasta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????32 Tehokkuutta ja säästöä Helsingissä ???????????????????????????????????????????35 Itä-Suomen tilannekeskushanke jatkuu ????????????????????????????????????38 Kymenlaaksossa yhteinen tilannekeskus ????????????????????????????????. 16 Onnettomuuspaikka on pelastajalle vaarallinen ????????????????????????20 Suuronnettomuus lähellä Jämsässä ???????????????????????????????????????????22 Eläinkuljetusonnettomuus on pelastajalle vaikea paikka ?????????24 Uusi autotekniikka vaatii pelastajalta perehtymistä ?????????????????26 Uusi koulutus opettaa pelastamista ralliautosta ??????????????????????. Pääkirjoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 40 Olli-Pekka Ojanen: Säästöt vaikuttavat palvelutasoon ?????????????42 TANKKI ottaa riskit haltuun ??????????????????????????????????????????????????????. ????????????????????????????????????????????????????????????. Kuvassa NH90:stä vinssataan pintapelastaja ja yksi henkilö Hamina-luokan ohjusveneelle. Tarvittaessa mukana kulkee niin öljyntorjuntapuomia, 2000 litraa vettä kuin miehistöä ja kalustoa. Kuva: PV/Niko Muukka. 3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Pelastusopiston miljoonasäästöt ??????????????????????????????????????????????????8 Työhyvinvointi tärkeä osa arkea ????????????????????????????????????????????????10 Työhyvinvointisuunnittelijat ??????????????????????????????????????????????????????. Vinssauksessa pyritään minimoimaan aika, jolloin vinssattavat henkilöt ovat kovan alustan päällä. Kuva on yhteistoimintaharjoituksesta Merivoimien kanssa kesältä 2014. 54 Maatilojen paloturvallisuudessa parannettavaa ????????????????????????56 Mirafoni ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????59 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 27 Marko Hasari on SPEKin uusi toimitusjohtaja ???????????????????????????28 Hälytysmäärät ennallaan ilotulituskiellosta huolimatta ??????????. 46 CBRNE – oletko valmis. 32 Sisällys Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonassa päivystää ympäri vuorokauden yksi NH90-helikopteri, joka tukee muita viranomaisia virka-aputehtävissä. 64 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66. Ohjaajat siirtävät helikopteria kohteen päälle kuormamestarin ohjeiden mukaan, koska ohjaamosta ei näe paikkaa, johon henkilöt lasketaan. 44 Nuohoojat tarttuivat mittalaitteisiin ????????????????????????????????????????. 12 Työhyvinvointia ovat hyvät työkaverit ja tehtävät ????????????????????14 Pelastuslainsuojattomat ????????????????????????????????????????????????????????????. 48 Vuoden sammutusmies löysi kadonneet lapset ????????????????????????52 Käry ja oikeus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 60 Sveitsissä rakennetaan lisää väestönsuojia ???????????????????????????????62 Forssan VPK siirtyi entiseen autoliikkeeseen ????????????????????????????63 Esko Kulmala ja Juhani Riekkinen eläkkeelle ???????????????????????????
Sijoi%uminen onne%omuuspaikalle Ambulanssit valmiina kulje%amaan. s. Nuohouksen yhteydessä voidaan tehdä myös erillinen toimintakoe, jossa esimerkiksi uuni lämmitetään normaaliin tapaan ja lämpötilan muutoksia seurataan mittalaitteella. s. Yhdenmukaistaminen on avainsana, jolla toimintaa on viety eteenpäin. Raskaat pelastusyksiköt sijoittuvat onnettomuuskohteen molemmille puolille kohteen suojaus ja lyhyt selvitysmatka). Po?laiden kokoamis-. Mistä kaikesta ollaan valmiita maksamaan. 46 42 46 10/2014. s. 38 Ojanen Taloudellista niukkuutta jaettaessa pitää kaikesta huolimatta suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen. Muistetaan kultainen tun?. Ambulanssit sijoittuvat sairaalan puolelle onnettomuuskohdetta. 20 ISTIKE Viiden itäisen pelastuslaitoksen yhteinen tilannekeskushanke on osoittanut toimivuutensa. Sopimuskausi päättyy vuoden lopussa, mutta itse toiminta ei. Nuohousalan Keskusliitto on tehnyt nuohoojille työohjeet, joiden avulla tarkastustoiminta on valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaista. Huomiota on kiinnitetty erityisesti työturvallisuuteen. paikka EKS 121 EKS 124 EKS 125 RKS 107 RKS 31 Tieliikennepelastamisen työryhmä 2013 38 20 Liikennepelastus Tieliikenneonnettomuudessa pe lastajien ja ensihoitajien tulisi taata oma turvallisuutensa. Samoin ensin pitää puhua toiminnan sisällöstä ja vasta sen jälkeen rakenteista eli pelastuslaitosten lukumäärästä tai vastuutahosta. s. On turha puhua säästämisestä ilman palvelutason käsittelyä. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kehitetty tieliikennepelastamisen koulutusta. 42 Nuohoojat Hellan, uunin ja muiden tulisijojen sekä hormien tarkastustoiminta tehostuu. Vakava liikenneonnettomuus: Katkaistaan liikenne pelastustöiden ajaksi! Miehistö-/johtoyksikkö ennakkovaroittamaan tarpeeksi etäälle. Pelastustoimen palvelutasosta on keskusteltava
Hän toimii myös Paloilmoitinsuositusryhmässä ja Erhe-seurantahankkeen työryhmässä. Koskela on toiminut SPEK:ssä yli 20 vuotta paloilmoitintarkastajana ja paloturvallisuuden kouluttajana. marraskuuta. Pidän vuodessa viitisenkymmentä kurssia, joista tietylle kohderyhmälle räätälöityjä on toistakymmentä”, hän arvioi. Sähköalan koulutusja tutkimussäätiö on myöntänyt koulutuspalkintoja vuodesta 1996 lähtien. ”Viime vuosina kauttani on kulkenut 600– 700 koulutettua vuosittain. Hän kokee antoisimmaksi työssään sen, että siinä oppii itsekin uusia asioita. Uudessa paloasemassa on yli tuhat neliötä enemmän kuin vanhassa. Laajasta kontaktiverkostostaan saamansa ajankohtaisen tiedon lisäksi Koskela kouluttaa itseään myös alan messutapahtumissa. AJASSA Riihimäen Kirjauksessa seisoo nykyisin uudenuutukainen paloasema. ”Käyttäjät ja suunnittelijat ovat olleet siihen tyytyväisiä.” Kivipadon mukaan merkittävin uudistus vanhaan rakennukseen verrattuna ovat laajemmat tilat. Lisäksi Koskela on ollut mukana teknisenä asiantuntijana lukuisten ohjeiden, asetusten ja lakien valmistelutyössä. Vuonna 1999 tarkastuksen vapauduttua hän oli viiden vuoden työn tuloksena luonut SPEKille tarkastustoiminnan laatujärjestelmän sekä kouluttanut järjestön johdon ja työntekijät sen käyttäjiksi. Aseman rakennutti Riihimäen kaupunki, Riihimäelle entistä ehompi paloasema ja rakentaminen maksoi seitsemän miljoonaa euroa. Työuransa alkuvaiheessa hän toimi muun muassa sähkösuunnittelijana ja paloilmoitinliikkeessä huoltopäivystyksen, tuotekehityksen, tuotesuunnittelun, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä asiakkainaan sähkösuunnittelijat. Työura jatkui teletuotteiden tuotepäällikkönä Asea Skandialla ja edelleen Suomen palontorjuntaliitossa – sittemmin SPEK – paloilmoitintarkastajana. 6 10 ·2014. Paloturvallisuuden asiantuntijalle koulutuspalkinto Sähköalan koulutusja tutkimussäätiön tämän vuoden koulutuspalkinto annettiin Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin turvallisuusasiantuntija Kari Koskelalle (vas.). Vanha paloasema kävi pieneksi sekä aseman henkilöstölle että kalustolle. ”Nykyään koulutuksen rooli ja merkitys on ymmärretty, mikä näkyy siinä, että koulutettavat ovat nykyään aiempaa motivoituneempia”, Koskela vertaa. Paloaseman yhteyteen rakennettiin erillinen varastorakennus, harjoitustorni ja melueste. Koskela perehdyttää myös pelastusviranomaisia ja sopimuspalokuntien henkilöstöä paloilmoittimen toimintaan. Kaksikerroksinen asema nousi paikalle reilun vuoden rakentamisen jälkeen. 62-vuotias Kari Koskela hakeutuu vapaaajallaan mökkeilyn lisäksi liikunnallisiin harrastuksiin, kuten hiihtoon, uintiin, maastopyöräilyyn ja lasketteluun sekä lumilautailuun. Koskela on kirjoittanut useita paloilmoittimeen liittyviä oppaita, joita käytetään oppimateriaalina SPEKin ja pelastusliittojen kursseilla. Tunnustus jaettiin SLO Oy:n nimikkorahastosta ja palkinnon luovutti SLO Oy:n toimitusjohtaja Mika Höijer. Palkinnon luovutti SLO Oy:n toimitusjohtaja Mika Höijer. Koskela jäi kuitenkin työskentelemään SPEKiin sähköturvallisuuden, paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen kouluttajana. Se vihittiin käyttöön 26. Hän on kehittänyt paloilmoitinkoulutuksen harjoittelumalleja paloilmoitinsimulaattoreille ja rakentanut liikuteltavat harjoitusvälineet. Palopäällikkö Mika Kivipato kertoo, että asema on jo kahden viikon aikana osoittautunut toimivaksi. ”Silloin 1950-luvulla siellä oli kaksi äijää töissä, nyt meitä on 15–16 siellä ympäri vuorokauden.” Nyt tilat ovat riittävät kaikille eri toiminnoille, kuten kalustoja suojahuollolle. Vuonna 2005 Inspecta osti SPEKin tarkastustoiminnot ja tarkastajat siirtyivät sen palvelukseen. Palkittu Kari Koskela on koulutukseltaan sähkövoimateknikko. Alakerrassa ovat ajoneuvosuojat, varusteja kalustohuoltotilat, henkilökunnan sosiaalihuoltotilat ja väestönsuoja, yläkerrassa toimistotilat, valmiushuoneet, oleskelutilat, kuntosali ja tekniikan vaatimat tilat. Mittatekniikan keskuksen (MIKES) akkreditointipäätöksen tarkastustoiminnalle SPEK sai 30.12.1998. Tämän vuoden koulutuspalkinto annettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin turvallisuusasiantuntija Kari Koskelalle
”Kävimme tutustumassa tuotteisiin ja totesimme, että ne ovat erittäin laadukkaita. Kehitämme myös myyntija ostotoimintaamme koko ajan”, Martiskainen sanoo. Nyt aloitamme tositoimin niiden myymisen.” Nilssonin mukaan yritykset täydentävät toisiaan yhteistyön kautta. Yrityksellä on toinen toimipiste Tampereen Lahdesjärvellä. Myös rakennuksen julkisivu uudistettiin ja sisäänkäynti vaihtoi paikkaa. Ihamäestä puheenjohtaja Pelastusjohtajien seuraavaksi puheenjohtajaksi on nousemassa Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Yhtiö on erikoistunut erilaisten turvallisuustuotteiden lisäksi niihin liittyviin koulutusja huoltopalveluihin. Yrityksillä on jo vuosien yhteinen taival. Perheyrityksellä on tytäryhtiö Finsatec Oy Säynätsalossa ja osakkuusyritys Tamrex Ohutuse Oü Virossa. Laajennus toi yritykselle 265 neliötä lisätilaa. ”Me olemme pidemmän aikaa etsineet myyntisortimenttiimme letkupesulaitteita, ja nyt päätimme yhdistää voimamme asiassa”, Turvata Oy:n toimitusjohtaja Mika Nilsson kertoo. Tamrex Oy on vuonna 1978 perustettu turvallisuustavaratalo, joka tuo maahan ja markkinoi paloja työturvallisuustuotteita yksityishenkilöille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Lähes 40-vuotias kotimainen yritys on laajentanut Lielahden-tilojaan kahdessa vaiheessa. Valinta tehtiin Kuntaliiton tiloissa pidetyssä kokouksessa ennen tämän lehden painoon menoa. Turvallisuustuotteiden maahantuoja Turvata Oy ja sammutusvesipumppujen valmistaja Veikko Nummela Oy tiivistävät yhteistyötään. Tamrexilla on nyt Lielahdessa yhteensä lähes 1200 neliömetrin tilat. Yhtiön aputoiminimenä on Yritysvaatemarkkinointi, ja sillä on ISO 9001:2008 -sertifioitu laatujärjestelmä. ”Tavoitteenamme on tuplata liikevaihtomme kymmeneen miljoonaan euroon seuraavien viiden vuoden aikana. Yritykset alkavat tuoda yhdessä Suomeen automaattisia letkupesulaitteita. Nyt yhteistyö saa uusia ulottuvuuksia. Tamrex sai tilaa kasvaa Paloja työturvallisuustuotteita maahantuova ja markkinoiva Tamrex Oy juhli uudistuneen myymälänsä avajaisia Lielahdessa Tampereella marraskuussa. Tänä vuonna Tamrex on seitsemän prosentin kasvussa, ja liikevaihto ylittää kuusi miljoonaa euroa. ”Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen kanssa tuli ajatus, jos alkaisimme yhteistyössä tuomaan niitä maahan, myymään ja jälkimarkkinoimaan.” Nilssonin mukaan sopiva tuotteiden toimittaja löytyi Ruotsista. Tamrex työllistää 24 henkeä. Pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin Pohjois-Savon Jukka Koponen ja tukipalveluiden puheenjohtajaksi Oulu-Koillismaan Petteri Helisten Valinnat tehdään kaksivuotiskaudeksi. Turvata on myynyt Veikko Nummela Oy:n Esteri-pumppuja. ”Veikko Nummela Oy:llä on hyvin vahva tekninen organisaatio, huolto-, palveluja konepajateollisuus. ”Saimme kovasti kaivattua lisätilaa sekä fyysiset puitteet myymälässä ja varastossa sille tasolle, että yrityksemme kasvukyky vastaa nyt kasvuhaluamme”, kertoo toimitusjohtaja Anne Martiskainen. Kuluvana vuonna yritys on tehnyt jälleen hyvää tulosta ja lisännyt henkilöstöä. Turvata ja Veikko Nummela tiiviiseen yhteistyöhön 10 ·2014 7. Edellinen puheenjohtaja oli Keski-Suomen Simo Tarvainen. He pystyvät tekemään osia, meillä on taas hyvin vahva myynti.” Turvatan asiakaskuntaa on koko pelastusala Suomessa sekä poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Parhaillaan teemme suuria uudistuksia verkkokauppaamme, jonka uusi versio julkaistaan ensi vuoden alussa
Opisto joutuu säästämään käytännön harjoittelussa ja tuntiopetuksessa. ”Rahoitus laskee kolmasosaan. Pelastusopistolla on edessään vakavaa vyönkiristämistä. Tälle vuodelle opisto sai koulutuksen varsinaisiin toimintamenoihin 11,1 miljoonaa, viime vuonna 11,6 miljoonaa. Siitä voi jo päätellä, mitä se vaikuttaa.” Myös valtion myöntämä kehysrahoitus vähenee. Sitä leikataan hallituksen päätöksellä vuosittain puoli prosenttia. ”Siinä on kysymys todella isoista rahoista”, rehtori Mervi Parviainen sanoo. Savonia-ammattikorkeakoulu leikkaa tukeaan Pelastusopistolle yli miljoonalla eurolla. Miljoonasäästöt syövät opetusta Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto Mervi Parviainen on huolissaan erityisesti kädentaitojen opetuksesta Pelastusopistossa tulevaisuudessa. Summaa on laskettu usean vuoden ajan, ja vuonna 2017 tuki tulee olemaan vain 740000 euroa. Ensi vuonna rahaa tuntiopettajien palkkaamiseen on vain 50 prosenttia aikaisemmasta. Lisäksi opisto vähentää tuntiopettajien määrää. 8 10 ·2014. Opisto joutuu karsimaan radikaalisti etupäässä käytännön harjoittelua. Aikaisemmin Savonia on tukenut pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmaa 2,1 miljoonalla eurolla vuosittain. ”Emme voi tehdä asioita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Erityisesti se vaikuttaa käytännön opetukseen harjoitusalueella. Se tarkoittaa, että opisto joutuu säästämään, ja säästöjä haetaan esimerkiksi karsimalla käytännön opetusta. Myös kehysraha pienenee puoli prosenttia vuodessa. Opiston saamaa kehysrahaa ja Savoniaammattikorkeakoulun rahoitusta ollaan vähentämässä huomattavasti. Joudumme tarkkaan arvioimaan esimerkiksi sitä, mikä on riittävä harjoitusten määrä, koska entisiä määriä ei enää pystytä toteuttamaan”, Parviainen kuvaa
”Olen itse kovin huolissani kädentaidoista. Tämä linkki on nyt uhattuna.” Huoli kädentaidoista Parviainen sanoo, että käytännön harjoittelu ja tuntiopettajien määrä opetuksessa ovat ainoita asioita, joista opisto voi karsia. Käsin tekeminen on korostunutta kaikissa tutkinnoissa”, Parviainen sanoo. Ollaan toki säästetty ja leikattu opetuksessa ja menoissa, mutta ne säästöt ovat sen verran pieniä, etteivät ne ratkaise sitä koko hommaa. Sen huolen me täällä jaamme opiskelijoiden sekä henkilökunnan kanssa.” Työryhmä selvittää parhaillaan, pitäisikö päällystökoulutus siirtää Savoniasta Poliisiammattikorkeakouluun. 10 ·2014 9. ”Minun mielestäni se ei riitä, että saa todistuksen, vaan pitää myös tietää, mitä todistuksen takana on. Ainakin vuoteen 2017 saakka mennään näillä kuvioilla”, Parviainen sanoo. Itsenäistä opiskelua on yhä enemmän. Käytäntö joudutaan opettamaan ja työntekijöitä perehdyttämään tavallista enemmän työpaikalla, koska opiskelijat eivät saa koulutusta opistossa. ”Kun mietitään meidän kustannusrakennettamme, suurimmat kustannukset tulevat henkilökunnasta ja tiloista. Meidän täytyy leikata sieltä, missä me voimme säästää.” Opiskelijan kannalta säästöt vaikuttavat siten, että kirjatentit lisääntyvät ja tuntiopetus vähenee. Jokuhan opettamiseen ja perehdyttämiseen joutuu paneutumaan jossakin vaiheessa.” Parviaista huolestuttaa erityisesti se, saavatko opiskelijat riittävät valmiudet työelämään. ”Työryhmä työskentelee ensi vuoden loppuun saakka, siitä ei ole odotettavissa mitään nopeaa apua. ”Toki, jos tilanne menee niin pahaksi, ettei saada päällystökoulutusohjelman rahoitusta ratkaistua, niin joudumme tilanteeseen, ettemme voi ottaa ollenkaan uusia opiskelijoita.” Tyhjentävätkö säästöt Pelastusopiston käytävät. ”Millainen säästö loppujen lopuksi sitten on, on oma kysymyksensä. Myös harjoitusalueen käyttö on uhattuna. ”Tämä on huono homma siinä mielessä, että tuntiopettajat ovat tuoneet toisaalta käytännön tietoa meille, toisaalta vieneet meiltä sitä kentälle. Hän uskoo, että käytännön harjoittelun väheneminen tuo painetta työpaikoille. Käytännön harjoittelu ja tuntiopettajien määrä opetuksessa ovat ainoita asioita, joista Pelastusopisto voi karsia. Opisto ei ainakaan toistaiseksi aio ryhtyä karsimaan opiskelijoita, sillä henkilöstöja tilakustannukset pysyvät samoina
”Parhaillaan selvitetään Kari Tolvasen vetämässä työryhmässä ratkaisua sisäisen turvallisuuden rahoitukseen. Esko Koskinen korosti myös talouden merkitystä. ”Ollaan oikeasti ammatillisesti. Hyvä johtaminen on myös vuorovaikutustilanne. Näin perustettiin työhyvinvointihanke. Eläkeikä nousee, työelämä kiristyy, tarvitaan enemmän työpanosta vähemmällä henkilöstöllä. Lähdetään terveenä eläkkeelle”, Koskinen sanoi. Professori Marja-Liisa Manka painotti, ettei työhyvinvointi ole mitään akkojen hommaa. Se tarkoittaa, että henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja viihtyy työssään.” Työhyvinvointiryhmän puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen huomautti, että pelastustoimen työpaikoilla tulee käyttäytyä, kuten aikuisessa työyhteisössä kuuluu. ”Paljon on tapahtunut ja menty eteenpäin; aloitettu uusia asioita ja kevyin hallinnollisin toimenpitein.” Tärkeää on Koskisen mukaan se, että hyvät käytänteet tulevat kaikkien käyttöön valtakunnallisesti. Kun keskuskunnissa on menossa yhteistoimintaneuvottelut, niin pidä siinä huolta työhyvinvoinnista”, Pukkinen sanoi. Sisäiseen turvallisuuteen ei pelastusylijohtajan mukaan ole lisärahoitusta odotettavissa, vaan joudutaan laskemaan palvelutasoa. ”Tämän pitää olla osa arkista työtä. ”Työhyvinvointi on tärkeässä asemassa. Se luo omat haasteensa alalle. P elastusylijohtaja Esko Koskinen muisteli lähtölaukausta hankkeelle, kun hänen edeltäjänsä totesi alalle tarvittavan positiivista sykäystä negatiivisen eläkepäätöksen jälkeen. Työhyvinvointi voisi olla arvo. Työhyvinvoinnista keskusteltiin Pelastusopistossa järjestetyssä seminaarissa, jossa todettiin, että hyvälle alulle saadut asiat pitää saada jatkumaan koko pelastustoimessa. Muutoin joku muu täyttää turvallisuustyhjiötä. Rehtori Mervi Parviaisen mielestä työhyvinvointi ja johtaminen liittyvät toisiinsa. 10 10 ·2014. ”Työhyvinvointi on kahden kauppa. Työnantajalla ja työntekijällä pitää olla sama ajatus työhyvinvoinnista. Hyvä johtaminen on kannustavaa sparraamista ja tukemista. Asenne ratkaisee.” Asenteet muuttuneet Työurista puhuttiin myös paneelissa, jossa palomies Niki Haake puhui pelikentästä, jossa Työhyvinvointi tärkeä osa arjen työtä Tekstit ja kuvat: Esa Aalto Pelastustoimen työhyvinvointihanke polkaistiin käyntiin sen jälkeen, kun valtioneuvosto päätti nelisen vuotta sitten, ettei palomiesten eläkeikää muuteta. Kestävän rahoitusratkaisun vastineeksi on tultava myös muutoksia rakenteisiin ja toimintatapoihin.” Koskinen korosti myös alan yhteistä sitoutumista strategiaan. Työhyvinvointiin liittyy paljon muutakin kuin kehityskeskustelut ja työurakysymykset.” ”Valitettavasti elämme taloudellisesti hankalaa aikaa
Pelastusopiston yliopettaja Jari Vähäkainu huomautti, että muutostilanteessa on syytä asettua sen työntekijän asemaan, jolta terveyden pettämisen takia viedään tärkeä työ, kuten pelastussukellus. Samalla työntekijöiden urat pitenevät”, Manka huomautti. Silloin innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat, myös asiakkaisiin.” Manka painotti esimiehen roolia ja vastuuta yhteisöllisyydestä. Täydennyskoulutus järjestelmällisemmäksi Ismo Huttu korosti täydennyskoulutuksen paremmasta organisoimisesta pelastuslaitoksissa. ”Määritellään mitä organisaatio tarvitsee ja sen mukaan määritellään täydennyskoulutustarve”, Mervi Parviainen sanoi. Siihen velvoittaa työterveyshuoltolakikin. Hän ei enää ollut savusukelluskelpoinen. Sen avulla saadaan myös huolella täytetyt vahinkoilmoitukset. ”Eikä se ole mitään akkojen hommaa. Puuttumisrajat ovat käytössä harvoissa pelastuslaitoksissa. Työterveyshuollon ja pelastuslaitosten yhteistyötä pitää hänen mukaansa kehittää ja työterveyshuollossa tarvitaan myös pelastustoimen tuntemusta. ”Muutoksessa koetaan pelkoa, vihaa, surua ja lopulta myös iloa. ”Vielä Myllyniemen raportissa annetuissa vastauksissa nelisen vuotta sitten ei todettu omaa vastuuta tässä yhteydessä, mutta nyt työhyvinvointikyselyssä näin jo todettiin. ”Ei mennä pelkästään henkilöiden omien halujen mukaan. ”Ei ole kovin onnistunut järjestelmä”, Alanko ja paneelin puheenjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuspäällikkö Mika Kontio sanoivat. Vain siten voidaan myös pitää huolta ammattitaidon ylläpitämisestä. Firefit-järjestelmä on muun muassa tuonut tähän muutoksen”, työhyvinvointiryhmään kuulunut Niki Haake totesi. Jaakko Pukkinen (vas.) ja Esko Koskinen korostivat työhyvinvoinnin merkitystä pitkän työuran varmistajana. Sen jälkeen päästään nopeammin iloon.” Palopäällikkö Kari Alanko kertoi, miten Varsinais-Suomessa on järjestetty uusia töitä, kun työntekijä ei enää kykene entiseen työhön. Askareet hoidetaan yhdessä. Täydennyskoulutus on kiinteä osa urapolkua.” Esko Koskinen muistutti myös koulutuksen johdonmukaisuuden merkityksestä. Keskusteluissa todettiin myös tarve esimiesten testaamiseen ja osaamisen todentamiseen. Nyt ei enää ole isoa väkeä käymässä keskusteluja, vaan asiat saadaan hoidettua helpommin.” Varsinais-Suomessa on 54 työtehtävää, joihin voidaan sijoittaa henkilö, kun vanha työ ei enää onnistu. Ei ole akkojen hommaa Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta kiteytti työhyvinvoinnin töiden sujumiseen. Kiusaamisen takia menee resursseja hukkaan ja henkinen väkivalta vie toimintakyvyn.” Manka toivoi lisää myönteisyyttä työpaikoille ja silloin innostus tarttuu. 10 ·2014 11. Esimieheen voi luottaa ja hän kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti. Kädet puuskassa oltiin. Tarvitaan myös yhdenmukaiset käytännöt koko maassa. Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu muistutti, että yksittäisellä palomiehellä on myös vastuu fyysisen kunnon huolehtimisesta. Tilanne on kummallinen.” Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala toivoi parempaa yhteistyötä työntekijöiden ja sopimuspalokuntalaisten kanssa. Työelämän kehittämisen asiantuntija Merja Rusanen Kuntatyönantajista sanoi, että sairauspoissaolojen hallinnassa tärkeää on seuranta ja varhainen puuttuminen. ”Johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle. peli onkin muuttunut sekä yhteisten sääntöjen merkityksestä. Ylipalomies Antti Oja (vas.), paloesimies Timo Aaltonen ja palomies Jukka Heikkilä viihtyvät samassa vuorossa Mellunkylän pelastusasemalla Helsingin pelastuslaitoksella. ”Se on raja, jonka palvelutasomme sallii.” Sen jälkeen on Alangon mukaan tarkasteltava kaikki siihen asti sijoitetut, ja arvioitava, onko heistä joku kykenevä siirtymään takaisin. Kujala esitti myös tapaturma-asiamiehiä pelastuslaitoksiin. ”En usko, että laki auttaa, mutta tarpeen vaatiessa sekin. Paavo Tiitta muistutti, että työyhteisössä hyvinvoivien hymynaamojen joukkoon on saatava mukaan myös pahoinvoivat ruttunaamat. Alanko kertoi kuuden vuoden takaisesta aloituksesta, kun 40-vuotiaalle palomiehelle etsittiin uusi työ. ”P3:n osaamistesti on olemassa ja sitä on käsitelty kumppanuusverkostossa”, Satakunnan pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski totesi ja muistutti yleisesti osaamisen kehittämisen tarpeesta. ”Emme tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä.” ”Eurooppalainen työn terveyden ja turvallisuuden tutkimus osoitti, että työn uudelleenorganisointi tai epävarmuus ovat suurimmat stressin syyt.” ”Kunnallinen liikelaitos voi vähentää kustannuksiaan merkittävästi, kun se panostaa työkykyjohtamiseen. Esimiesten pitää puuttua ajoissa erityisesti pelko ja viha-vaiheeseen. Kun kuulee opiston ruokajonossa haukuttavan, ettei pelastusjohtaja enää luota, kun panee täydennyskoulutukseen, niin se hämmästyttää ja suututtaa. Hyvä työyhteisö on olennainen osa työhyvinvointia, sillä yhdessäoloaikaa kertyy palomiehen työssä paljon. ”Avauskeskusteluissa oli mukana iso porukka luottamusja terveydenhuoltohenkilöitä eikä työnantajan edustajakaan tiennyt miten oikein toimia. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja KeskiSuomen urapolkumallissa arvioidaan työkykyä liikennevalomallilla; vihreä sallii kaikki työt, keltainen suojaparina toimimisen, useimmiten kuljettajana ja punainen edellyttää uusien töiden etsimistä raskaimpien pelastustehtävien sijaan. Kuva: Kimmo Kaisto
Pidin kovasti työstäni.” ”Nykyiseen työhöni voin sanoa joutuneeni. Tulevaisuudessa teen liikuntaohjelmia ja ravitsemusohjelmia henkilöstölle.” ”Työhöni kuuluu olla mukana asiantuntijana työterveyshuollon kehittämisessä ja yhteistyössä. Toiminnan alkuvaiheessa kävin koulutuksia testauksiin liittyen ja tein alkuvuosina paljon kuntotestejä. Vertailun vuoksi pelastustoimelta vaaditaan 7,5 miljoonan euron säästöä. Minulle tuli noin 15 vuoden palvelun jälkeen selän kanssa ongelmia, jotka johtivat leikkaushoitoon sekä pitkäaikaisen kroonisen kivun kautta uudelleen koulutukseen. Seuraavana kehittämistavoitteenani on perehtyä työhyvinvoinnin kenttään laajemmin ja luoda yhtenäisiä käytäntöjä ja mittaristoja sen kehittämiseksi. Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula muistutti, että pelastustoimessa työkyvyttömyyden takia menetetään 15 miljoona euroa. Nykyisin koordinoin testauskäytänteitä ja jatkokoulutan itseäni tämän tehtävän mukaisesti. FireFit -testaus oli vielä uutta ja pelastuslaitos halusi ottaa sen mukaan päivittäiseen tekemiseen.” ”Työtehtäväni on monipuolistunut lähtötilanteesta merkittävästi. Kouluttamisessa annettujen eväiden hän totesi usein kokevan muutoksen työyhteisön perinteissä kiinni olevista tavoista. Työkenttä oli haastava ja miellyttävä eikä tarvinnut miettiä, onko työssä tarpeeksi haastetta vai ei. Keski-Suomen pelastuslaitoksella työhyvinvointisuunnittelijana työskentelevä Esa Vauhkonen on 49-vuotias perheellinen mies. Nikula painotti palomiehen ydintehtävää nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Savon riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta toi esille eräänä hyvänä työkaluna pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointityökalun PERAn. Niki Haake huomautti myös, että työhyvinvointiselvityksen ulkopuolelle on rajattu työn kannalta keskeiset asiat: työaika, koulutus ja palkka. Ensihoidon ja pelastustoimen yhteen nivoutuminen on tärkeää.” ”Kun haluamme edistää yhteistä hyvää, toivomus olisi, että voisimme yhteisesti päättää ja sitoutua asioiden kehittämiseen.” ”Kaikilla on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisessä; niin työntekijöillä kuin johdollakin. Kim Nikula ei ottanut kantaa työaikakysymykseen, mutta totesi kaikenlaisen vuorotyön olevan epäterveellistä. Esko Koskinen pohti yleisesti työaikaisen koulutuksen tukemista ja totesi työajasta, ettei pelastustoimessa tehtävä vuorokautinen työaika ole kenellekään terveellinen. Olen käynyt Personal trainer koulutuksen sekä käyn parhaillaan ravintovalmentajan koulutusta.” ”Tarkoituksenani on tukea henkilöstön toimintakykyä ja selviytymistä mahdollisimman laaja-alaisesti. Paloalan hän aloitti kesämiehenä Kanta-Hämeessä. 12 10 ·2014. ”Välittävä asenne koko organisaation tasoilla on tärkeää. Jos asenteemme ovat väärät, emme pääse eteenpäin.” ”Yksin emme pääse kovinkaan pitkälle vaan yhteisessä tekemisessä on voimaa. ”Ihmisten laaja-alainen koulutus tulee myös huomioida.” Työhyvinvointi on yhteistyötä ja sitoutumista Työhyvinvointisuunnittelijat Esa Vauhkonen (vas.) ja Jorma Hämäläinen tekevät paljon yhteistyötä. ”Hakeuduin ensin lääkintävahtimestarisairaankuljettajan koulutukseen ja siitä suoraan pelastajan opintolinjalle juuri avattuun Valtion pelastuskouluun.” ”Valmistuttuani pääsin töihin ensin Äänekosken palolaitokselle ja myöhemmin Jyväskylän palolaitokselle.” ”Ensihoidon muutoksen yhteydessä työkenttäni oli pääosin hoitotasoinen ensihoito ja pidin yllä vesisukeltajan taitojani. Hän muistutti myös, ettei rahalla voi kaikkea ostaa. Koulutusjohtaja Pekka Rantala muistutti, että koulutuksella valmennetaan nykyiset opiskelijat, jotka ovat työelämässä vielä 2050-luvulla. Tietysti työrukkasta saatetaan tarvita luotaessa jotain uutta toimintamallia, mutta työhyvinvoinnin edistäminen on loppujen lopuksi yksinkertaisista asioista kiinni. Tällä sektorilla olen vielä alussa.” Työhyvinvoinnissa ja sen edistämisessä Vauhkonen pitää tärkeimpänä välittävää asennetta, yhteistoimintaa ja sitoutumista. ”Kokemuksella työnantajalta saadusta tuesta on yhteys siihen, uskooko vastaaja pääsevänsä terveenä eläkkeelle nykyisestä työstään.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaha Pekka Vänskä puolestaan huomautti, että johtamista vaikeuttaa, kun esimies ei halua profiloitua työhyvinvoinnin vaarantajana. Sitä on kehitelty Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja nyt pilottihankkeessa on mukana kahdeksan pelastuslaitosta. Sen sijaan palkkaus sovitaan yleisten työehtosopimusten mukaan. Aina ei tarvita massiivisia rahallisia satsauksia kun peruspelisäännöt ovat selvät ja kunnioitetaan kaikki toisiamme ihmisinä”, Esa Vauhkonen sanoo. Työkyvyttömyyden takia menetetään miljoonia Mika Kontio kertoi havainnon valtakunnallisesta työhyvinvointikyselystä. ”Millainen on tulevien soteja muiden ratkaisujen jälkeen tulevaisuuden pelastuslaitos ja millaisia osaajia se tarvitsee.” Jaakko Pukkinen korosti Paloluotsin merkitystä koulutuksen huomioimisessa. ”Voidaanko näitä ratkaista ilman, että pelastustoimi valtiollistetaan”, hän kysyi. Kuntien eläkevakuutus (Keva) lähti minua uudelleen kouluttamaan ja päädyin sairaanhoitaja amkkoulutukseen.” ”Valmistuttuani esitin työnantajalleni kysymyksen: onko teillä käyttöä minun työpanokselleni ja sitä kautta muodostui työhyvinvointisuunnittelijan työ
Vastuu hyvinvointiin liittyvissä asioissa on koko työyhteisöllä. Mäntyharjun palokuntanuoriin liityin kymmenvuotiaana ja 18 vuoden ikäisenä huomasin olevani kesätöissä palolaitoksella." "Kuopion palolaitoksella kävin alueellisen koulutuksen ja valmistuin palomieheksi vuonna 1986. Työnantajan tehtävänä on kehittää ja luoda toimintamalli jonka avulla tuetaan työssä jaksamista nykyisien käytäntöjen lisäksi." "Pelastuslaitoksilla tulisikin olla työhyvinvointia ja terveysliikkumista edistävä työryhmä, jonka vastuulle työyhteisön hyvinvointiasiat kuuluvat. Työnantajan tulee ennakoida henkilöstön työkykyyn liittyviä valmiuksia ja riskejä. Lisäksi työnkuvaani kuuluu seurata ja ohjata henkilöstöä fyysisen toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin liittyvissä asioita." "Tärkeänä näen verkostoitumisen esimerkiksi työterveyshuoltojen sekä toisten pelastuslaitosten välillä. Toimin myös pelastuslaitoksella kakkostason vesisukeltajana vuoteen 2013 saakka. Pidän tärkeänä yhteistyötä eri yhteistyötahojen ja pelastuslaitoksien välillä muun muassa henkilöstön työurahankkeita koskien", Jorma Hämäläinen sanoo. Isäni Veikko Hämäläinen otti minut mukaan puolivakinaisen palokunnan viikkoharjoituksiin Mäntyharjulla. Työnantajan velvollisuus on tarkkailla henkilöstön työssä kuormittuvuutta ja jaksamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa." "Tärkeänä pidän, että työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa." "Henkilöstön oman vastuun ymmärtäminen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on tärkeää. Hyvänä esimerkkinä pidän yhteistyötä Keski-Suomen pelastuslaitoksen työhyvinvointisuunnittelijan Esa Vauhkosen kanssa. Palopäällystöpäivät – näköalapaikka tulevaisuuteen Katso ja ilmoittaudu: www.sppl.fi Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 19.–21.3.2015 Sattuma johdatti Jorma Hämäläisen, 49, työhyvinvointisuunnittelijaksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Testaajan työtä oli kaavailtu työurapolkuna palomiehille, joiden työkyky olisi rajoittunut. Alan töitä hänellä on takana jo melkein 30 vuotta. Paloesimieskurssin kävin Pelastusopistolla 2006–07. Häneltä olen saanut hyviä vinkkejä oman työni kehittämiseen tulevaisuudessa." "Pelastusalan ja ensihoitajien työ on fyysisesti ja henkisesti varsin kuormittavaa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kuntoliikunta ja ravitsemus", Hämälainen korostaa. Kaikilla on vastuu työhyvinvoinnista 10 ·2014 13. Itsellänikin oli ollut pientä vaivaa lonkkanivelen sekä selkäni kanssa. Lähihoitajaksi valmistuin 2004 ja sairaanhoitajan opinnot ovat Mikkelin ammattikorkeakoulussa hieman kesken." "Pohjois-Karjalaan pelastuslaitoksella käynnistettiin Firefit-testaustoimintaa vuoden 2013 alkupuolella. Hetken asiaa mietittyäni päätin ottaa haasteellisen työtehtävän vastaan. "Kiinnostukseni paloalaan heräsi pienenä poikana. "Päämääränä on, että työhyvinvointi nähdään työpaikalla osana jokapäiväistä toimintaa ja johtamista. Palomiehen virkani muutettiin työhyvinvointisuunnittelijan viraksi." "Firefit-testaustoiminnan lisäksi teen myös polkupyöräergonomi-testausta henkilöstölle. Lisäksi olen käynyt monia paloalan koulutuksia, esimerkiksi paineilmalaitehuoltajaja puomitikaskurssin. Pelastusjohtaja Jorma Parviainen kysyi kiinnostusta lähteä vastamaan Firefit-toiminnasta pelastuslaitoksella
”Työhyvinvoinnissa toimiva työyhteisö on tärkein. Tekstit ja kuvat: Kimmo Kaisto 14 10 ·2014. En halua olla heikoin lenkki, jotta voin hoitaa oman tonttini. Lisätehtävät eivät saa olla muusta toiminnasta pois. Jos jollain on ollut selkäongelmia, on menty esimerkiksi keskusasemalle kuljettajaksi joksikin aikaa. Miehet eivät valita. Palomies Jukka Heikkilä, 29, on ollut alalla 8,5 vuotta. Otan oman paikkani ja jaksan tehdä sen työn, johon minut on palkattu. Heikkilä painottaa, että vastuu työhyvinvoinnista on työyhteisössä jokaisella. Aaltosen mielestä kynnyksen keskustella asioista työn arjessa pitää olla matala. ”Tärkeää on työyhteisön ja erityisesti oman työvuoron hyvä henki, joka ei ole itsestäänselvyys. Hyvä porukka ja mielekkäät työtehtävät antavat puhtia. Aaltosen mukaan ikähanketyöryhmä on tehnyt ehdotuksia vaihtoehtoisista tehtävistä, sillä kuljettajan hommia ei riitä kaikille. Hyvä johtamiskulttuuri näkyy ulospäin. Myös hyviä koulutuksia järjestetään. Nytkin söimme yhdessä tehdyn aterian.” ”Kerran vuodessa saamme rahaa tyhy-toimintaan eli työnantaja on talkoissa mukana. Väki myös vähenee koko ajan. Joka toinen vuosi 40 ikävuoden jälkeen tulee kutsu terveystarkastukseen röntgeneineen sekä puhallusja laboratoriokokeineen, Aaltonen kertoo tyytyväisenä. Ojan mielestä säännölliset kehityskeskustelut ja työterveyshuolto toimivat hyvin. Tehtävät lisääntyvät, väki vähenee ”On hyvä, että jo nyt nuorempana pidetään huoli fyysisestä toimintakyvystä. Poikkeavan työajan takia yhdessäoloa on palHelsingin pelastuslaitoksen Mellunkylän asemalla on haastatteluhetkellä töissä kolmosvuoro. Omalla työpaikalla puheyhteys toimii. Nyt yksi kaveri on menossa varikolle, Oja kertoo. On suunniteltu myös kuntoutusta ja muita tukitoimia. Meillä on lisäksi hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja pitää itsestä huolta. Mitä heille on työhyvinvointi. Työ on monipuolista. Kahdeksan vuoden aikana keikat ovat lisääntyneet ja pidentyneet ainakin sairaankuljetuksessa. Jukalla, Antilla ja Timolla on työvuosia yhteensä reilut 60, ja vielä pitäisi jaksaa pitkään. Haluan myös kehittää itseäni, jotta jaksan vielä pitkään.” Porukan nestorilla on saman verran työkokemusta kuin nuorimmalla ikävuosia. Myös työolojen pitää olla kunnossa, koska vietämme paljon aikaa asemapalveluksessa. Heikkilän mukaan omalla asemalla on paljon erityisosaamista muun muassa nostolavan, lääkeyksikön, konttien ja venetoiminnan takia. Ei ole mukavaa, jos tuntuu siltä, ettei hallitse työtehtäviään Esimiehenä kaikki lähtee omasta johtamisesta, käydyt kurssit eivät takaa hyvää lopputulosta”, Timo Aaltonen painottaa. hyvät työkaverit ja tehtävät Työhyvinvointi on monen summa, mutta tärkeintä ovat jon. Mietin, että miten jaksan 20 vuoden kuluttua, vaikka nyt meneekin hyvin”, Heikkilä pohtii. ”Uusia tehtäviä tulee myös riskienhallinnan ja valvonnan puolella. Huomatut epäkohdat pitää ottaa puheeksi saman tien. Paloesimies Timo Aaltonen, 51, on ollut alalla 29 vuotta. Mellunkylän asemalla työrajoitteisten määrä on jo maksimissaan kaikissa vuoroissa. Normivahvuus on 1+13, mutta harvoin luku on täysi. ”Jos työkyky on alentunut, olen itse velvollinen kertomaan siitä. ”Loppupeleissä kaikki työhön liittyvä vaikuttaa työhyvinvointiin, mutta tärkeimpiä ovat työtehtävät ja henki työyhteisössä.” Ylipalomies Antti Oja, 48, on työskennellyt alalla 25 vuotta
”Työhyvinvointi on yhteistyötä eri osapuolten välillä ja tavoitteena on pitää työntekijät terveinä sekä työkykyisinä koko työuran ajan”, kiteyttää aluepäällikkö Ari Hasanen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Hänen mukaansa työntekijän vastuulla on oman ammattitaidon ylläpito, terveydestä huolehtiminen, epäkohtiin puuttuminen ja omalta osaltaan viihtyisästä työympäristöstä huolehtiminen. Pienempiä ja suurempiakin epäkohtia on ratkaistu verrattain nopeasti, mutta huomattavia rahamääriä vaativat ratkaisut kestävät ymmärrettävästi kauemmin. Työnantajan tulisi jatkossa ottaa tarkempaan tarkasteluun työhyvinvointikyselyjen tulokset ja palautteet, Hasanen kertoo työnantajan roolista. Samoin työkykyä ja työssä jaksamista on seurattava. ”Työntekijöiden aloitteet ja esitykset käsitellään työyhteisössä. Tavoitteena on tehdä työtä turvallisessa ja viihtyisässä työpaikassa. Pelastuslaitoksen ikähanke on omalta osaltaan pyrkinyt parantamaan yhteyksiä työterveyshuoltoon, eri ikäisten fyysistä kuntoa seurataan paremmin, työuran kehitystä ja eri työaikamalleja kehitetään. Opas on ensiauttajina toimiville suunnattu opaskirja, joka vastaa nykyistä ensiauttajakoulutusta sekä ajankohtaisia hoitosuosituksia. alv) Ensiauttajan taskuopas.indd 1 6.11.2014 8:19:51 Palomies Jukka Heikkilä (vas.) ylipalomies Antti Oja (kesk.) ja paloesimies Timo Aaltonen viihtyvät samassa kolmosvuorossa Mellunkylän pelastusasemalla Helsingissä. Työhyvinvointi on yhteistyötä 10 ·2014 15. Koulutetut ensiauttajat kykeneät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan potilaan hoidon ennen ensihoitoyksiköiden saapumista. Asioista pitää voida puhua heti ja suoraan. 09 4761 1300 Tilaa myös Ensivastetoiminnan perusteet -opas, hinta 10,91 € (sis. Jokainen työntekijä pitäisi saada yhteisiin työhyvinvointitalkoisiin ja kaikki ne vaihtoehtoiset reitit, mitkä ovat käytössä työhyvinvoinnin edistämiseksi, tulisi kertoa jokaiselle.” Työnantaja tukee toimintaa omien mahdollisuuksin rajoissa ja kaikkiin ongelmiin tai epäkohtiin ei ole patenttiratkaisua. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Uutuus Ensiauttajan taskuopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Hyvä työyhteisö ja mielekkäät työtehtävät ovat heidän mielestään olennainen osa työhyvinvointia. ”Työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa tulisi edelleen kehittää. Envivaste on osa hätätilapotilaan auttamisketjua. Tehtävät sitoivat Mellunkylän pelastusaseman yksiköitä huomattavasti pidempään, kun potilaita kuljetettiin ruuhkaisen keskustan läpi pohjoisesta etelään. Laitos tukee myös työvuorojen ja eri työpisteiden työhyvinvointipäiviä.” Hasanen määrittelee työhyvinvoinnin kokonaisuudeksi, jossa ovat mukana työnantaja, työntekijä, työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet. Opas soveltuu käytettäväksi operatiivisessa toiminnassa ensivastetehtävillä sekä ensiauttjakoulutuksessa opittujen asioiden omatoimiseen kertaamiseen. Ensivastetoiminnalla voidaan vaikuttaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan selviytymiseen lyhentämällä potilaan tavoittamisviivettä etenkin harvaan asutulla seudulla. Meripelastusseura, Suomen Punainen Risti ja SPEK, 2014, 136 sivua Hinta • 32 € (sis. Nyt uudistettu Malmin sairaala on avattu, ja se helpottaa toimintaa vaikuttaen myös työhyvinvointiin. Malmin sairaalan nelisen vuotta kestäneen remontin ajan suuri osa pohjoisen ja idän potilaista vietiin Marian sairaalaan
Valtakunnallisesti heitä on nyt noin satatuhatta, ja väestön ikääntyessä parinkymmenen vuoden päästä satoja tuhansia. Asukkaat itse joutuvat vastaamaan asioista, joihin heillä ei ole minkäänlaista kykyä”, Männikkö tiivistää. Männikkö vertaa vanhusten kotien paloturvallisuutta hoitolaitoksiin, joiden turvallisuuteen havahduttiin muutaman vakavan tulipalon jälkeen toistakymmentä vuotta sitten. Ei palokunta ehdi paikalle tarpeeksi nopeasti. Omakotitalossa on kaksi poistumisreittiä tulipalon varalta. Kysymyksen parissa on työskennellyt vuosia Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö. Männikön mukaan tämä luo uuden ongelman: yksityiskotien paloturvallisuus ei vastaa toimintakyvyltään merkittävästi alentuneiden henkilöiden tarvetta. Markku Suominen ei löytänyt huomautettavaa Ritva ja Timo Virtasen kodin paloturvallisuudesta. Siksi olemmekin ruvenneet käyttämään termiä pelastuslainsuojattomat.” Pelastuslainsuojattomat Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Janne Ruotsalainen Suomessa on tällä hetkellä satatuhatta itsenäisesti asuvaa, huonokuntoista vanhusta, joiden kotien paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. Samaan aikaan kun hoitolaitosten turvallisuus on kohentunut, yhteiskunnassa on alettu tukea ajatusta, että vanhusten pitäisi pärjätä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi Maaningalla palvelutalon tulipalossa menehtyi viisi ihmistä vuonna 1999. Onnettomuuksien jälkeen paloturvallisuutta parannettiin, eli asukkaiden alentunutta toimintakykyä alettiin kompensoida erilaisin turvalaittein. ”Vaikea dementia, rollaattori.” ”Herra on muistisairas, rouvalla huonot jalat, eivät kykene auttamaan toisiaan.” ”Skitsofrenia, ei puhu.” ”Lonkka leikattu, ei pysty liikkumaan ilman apua.” ”Sokea, ei palovaroitinta.” N ämä ovat Pirkanmaan pelastuslaitoksen luonnehdintoja omissa kodeissaan asuvista, huonokuntoisista vanhuksista. Hän painottaa, että asukas, oli hänen kuntonsa millainen tahansa, pelastuu kotinsa palosta vain silloin, jos pystyy poistumaan paikalta tarpeeksi nopeasti. Pelkästään Tampereella tällaisia vanhuksia on vähintään satoja. Kuinka ikäihmiset selviävät, jos heidän kodissaan syttyy tulipalo. Lainsäädäntö ei huomioi tätä paloturvallisuuden määrittelyssä. ”Ei meitä mikään muu pelasta. Pirkanmaan pelastuslaitos kehittää keinoja auttaa. Nyt esimerkiksi noin 3000 suomalaisessa hoitolaitoksessa on sprinklerit. Ulko-oven lisäksi myös terassin kautta pääsee turvaan. ”Kun ihmiset jäävät asumaan omaan asuntoonsa, alentuneen toimintakyvyn kompensaatiota ei ole huomioitu millään lailla. 16 10 ·2014. Henkilöt, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut, eivät pysty poistumaan
Meillä ei ole muistisairauksia, ja kuntoni on välttävä, vaikka olenkin kokenut kolhuja”, Timo Virtanen, 82, kertoo. Tällainen hanke on ollut esimerkiksi Caverion-sammutusjärjestelmä, joka palkittiin syyskuussa Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla. Lisäksi kodista toiseen kiertäessä olisi hyvä olla mukana vaikka paristoja palovaroitinta varten, että asian saa heti hoidettua”, hän pohtii. Esimerkiksi Tampereen kotihoito käyttää järjestelmää. Järjestelmän kehittivät Männikkö sekä turvatekniikka-asiantuntija Jukka Suoja. Kaupungin kotihoito käy avioparin luona kerran päivässä, muun ajan he pärjäävät kahdestaan. Kun pariskunta oli vielä terve, he liikkuivat paljon. Omakotitalossa on kolme palovaroitinta ja kaksi sammutuspeitettä. Sitten lähdin pakoon”, hän nauraa. Ritva Virtanen sulatti rasvaa liedellä ja unohti hetkeksi koko asian, kun meni olohuoneeseen katsomaan tv-uutisia. Vain sammutusjärjestelmä pelastaa Konkreettisia asioita iäkkäiden paloturvallisuuden parantamiseksi on tehty jo, ja erityisesti Pirkanmaalla on vireillä useita aiheeseen liittyviä hankkeita. Naapurukset tuntevat toisensa hyvin ja auttavat toisiaan niin paljon kuin pystyvät. Lisäksi häntä vaivaavat kihti, astma ja sydänongelmat. Menin keittiöön ja nokkelana ihmisenä laitoin liesituulettimen päälle, että palo leviää hormiinkin. Caverion-laitteiston suhteen moni käytännön asia on toistaiseksi auki: kuka laitteiston ja sen asennuksen maksaa, sekä milloin ja minkä tahon päätöksellä järjestelmä saadaan yksityisiin asuntoihin. Pelastuslaitoksen vastuulla on tällä hetkellä myös Pirkanmaan turvallisuusklusterissa käynnissä oleva laajempi kokonaishanke nimeltä Iäkkäiden henkilöiden asumisen paloturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen. Ritva Virtanen, 80, liikkuu suurimman osan ajasta pyörätuolin avulla, sillä hänellä on reuma, jota hän on sairastanut lähes 25 vuotta. ”Jos puhutaan turvallisuuden vaatimuksista, hyväksytäänkö se, että vain hyvällä tuurilla voi selviytyä?” Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö toivoo, että vanhusten kotien paloturvallisuus nousisi pian julkiseksi puheenaiheeksi. Molemmat sairastavat diabetesta, ja Timo Virtasella on lisäksi ollut virtsarakon syöpä. Hankkeen alla on käynnissä monenlaisia eri projekteja, mutta merkittävin niistä on kansainvälisen RAI-arviointijärjestelmän soveltaminen siten, että sillä voitaisiin arvioida ikäihmisen toimintakykyä tulipalotilanteessa ja sen jälkeen hankkia koteihin tarvittavia turvajärjestelmiä. ”Ihmettelin, kun olohuoneeseen rupesi tulemaan savua. Jos tulipalo syttyisi, ulko-oven lisäksi myös terassinoven kautta voisi poistua. ”Meillä asiat ovat kuta kuinkin niin hyvin kuin voi olla. Pariskunnan mielestä kotonaan asuvien vanhusten paloturvallisuuden kartoittaminen on erittäin hyvä asia. ”Paloturvallisuuden kannalta tärkeintä on, että me olemme tajuissamme”, Timo Virtanen sanoo. Timo Virtanen tosin on huolissaan siitä, saavatko viranomaiset vanhuksia kuitenkaan lopulta sisäistämään turvallisuusasioita. Virtanen on vaimonsa omaishoitaja. Nyt pelastuslaitos kehittää yhdessä kotihoidon kanssa omiin tarpeisiinsa soveltuvaa, RAI-arviointiin liittyvää menetelmää, joka Timo ja Ritva Virtanen ovat asuneet omakotitalossaan Tampereen Korkinmäessä siitä lähtien kun talo rakennettiin, eli vuodesta 1967. ”Sen kun näkisi, että tämä kokkaa”, Ritva nauraa ja katsoo miestään. Isompaa huomautettavaa ei tuolloin löytynyt. RAI-järjestelmä on yleisesti käytetty hoitohenkilökunnan apuväline sen arviointiin, millaisia palveluita heidän iäkkäät asiakkaansa tarvitsevat. Naapurit ovat paras turva 10 ·2014 17. ”Vanhuksilla on muistisairauksia ynnä muuta. Hän painottaa, että vanhusten asuminen kotonaan niin, että koteihin asennetaan paloturvallisuutta lisääviä laitteita, tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin laitoshoito. Pariskunnalle on sattunut yksi läheltä piti -tilanne, mutta sekin tapahtui silloin, kun he olivat vielä nuoria ja terveitä. Järjestelmän avulla arvioidaan laajasti vaikkapa henkilön kykyä selviytyä päivittäisistä kotiaskareistaan, hänen kognitiivisia kykyjään ja liikkumiskykyään. Talvella he hiihtivät pitkiä lenkkejä, ja salilla tuli käytyä pari tuntia kerran viikossa. Timo Virtanen oli lähistöllä, ehti ajoissa paikalle ja sai palon sammumaan. Männikön mukaan laitteisto maksaa 5000–7000 euroa per asunto. Useimmiten he syövät tyttärensä tekemiä, esivalmistettuja aterioita. Männikkö sanoo, että kaikkein huonokuntoisimpia vanhuksia voi auttaa oikeastaan vain sammutusjärjestelmä. Pariskunta ei juurikaan laita itse ruokaa, joten kokkaamisesta ei koidu palovaaraa. Kaikki naapurustossa yhtä lapsiperhettä lukuun ottamatta ovat eläkeläisiä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektityöntekijä Markku Suominen vieraili vuosi sitten kotihoidon mukana Virtasilla tarkastamassa talon paloturvallisuuden. Suurimman turvan pariskunnalle tuo tiivis naapuriyhteisö. ”Minun kohdallani se lopetti aktiiviliikunnan”, hän pahoittelee
”On jo linjattu, että pelastuslaitoksen kotikäynnit ovat käytäntö kotihoidon kanssa”, Männikkö sanoo. ”Meillä on hyvä vauhti päällä. ”Toistaiseksi on määrittelemättä, millaisen vanhushoivan yhteiskunta takaa. Työtä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä viranomaisten yksittäisarviointeina, koska ikäihmisiä on niin paljon. Tavoite on luoda toimintamallit, arviointimenetelmät ja tekniset ratkaisut, joilla kotihoidon asiakkaiden paloturvallisuus taataan. Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn arviointia on kehitetty. Hän arvioi esimerkiksi henkilön asumisolosuhteita, elintapoja, toimintakykyä ja asunnon turvallisuutta. On kättä päälle sovittu, että tästä lähtien et tupakoi sängyssä vaan keit tiön pöydän vieressä. Sammutusjärjestelmä huonokuntoisimmille, muille esimerkiksi liesivahti”, Männikkö kuvailee. Neljäsosa ei todennäköisesti pääse ulos, ja loput selviävät, jos heillä on onnea. Turvallista asumista iäkkäille Hankkeen tavoite on jalkauttaa paloturvallisuuden osaaminen Tampereen kaupungin kotihoidon päivittäiseen toimintaan. Suomisen tuntuma on, että noin neljäsosalla kotonaan asuvista vanhuksista on hyvät mahdollisuudet selvitä tulipalosta ulos hengissä. Työ alkoi noin vuosi sitten, ja tähän mennessä Suominen on käynyt noin 300 kodissa. Pelastuslaitoksen päämäärä on saada paloturvallisuus kiinteäksi osaksi RAI-järjestelmää, jolloin iäkkäiden paloturvallisuutta olisi helppo parantaa käytännön tasolla. Pirkanmaan turvallisuusklusterissa on jatkettu automaattisen huoneistokohtaisen sammutuslaitteiston tuotekehitystä yhteistyössä Caverion Oyj:n kanssa. Suominen arvioi, että merkittävä ongelma kodeissa on liika tavara. ”Sillä perusteella määritellään jatkossa hänen palvelutarpeensa. Kun se nousee keskusteluun, ei kukaan voi olla eri mieltä tämän tarpeellisuudesta.” ”Räikeimmät tapaukset tietysti jäävät mieleen. Jos on ikänsä tupakoinut, ei sitä lopeta, vaikka käskisin. Tampereen kotihoidolla on noin 2500 vanhusasiakasta. Sekin on askel eteenpäin”, Suominen kertoo. ”Seuraava isompi askel on tehdä Markun 300 käynnin otannasta tilastoanalyysi, jonka jälkeen sitten kerätään dataa edelleen lisää ja jatketaan analyysin tekemistä”, Jouni Honkanen kertoo. 18 10 ·2014. ”Se on hirvittävä työmäärä, mutta nyt saamme arvion ilman mitään lisätyötä. Usein sitä on niin paljon, ettei mahdu liikkumaan, vaikka hätätilanteessa pitäisi päästä nopeasti pois.” Pääsääntöisesti kodit ovat siistejä. Suominen pyrkii korjaamaan turvallisuuteen liittyviä ongelmia jo käyntiensä aikana ja ohjeistamaan talojen asukkaita. ”Tavaraa kertyy iän myötä. Ikäihmisten perhehoidon kehittämishankkeen (Tampereen Pekka) tuloksena ikäihmisten perhehoito vakiinnutettiin osaksi kaupungin ikäihmisten palveluja. Jatkossa luomme yhdessä painetta päättäjiin ja rahoittajiin.” RAI-järjestelmän kehittämisessä ovat mukana Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektipäällikkö Jouni Honkanen ja projektityöntekijä Markku Suominen. Lähde: Seppö Männikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos ”Räikeimmät tapaukset tietysti jäävät mieleen. Hän tarkistaa esimerkiksi palovaroittimet, valaisimet ja sähkölaitteet. Sitä ei kuulu hyväksyä”, Seppo Männikkö painottaa. Honkanen työstää RAI-indeksin paloturvallisuusosaa Suomisen kentältä keräämien tietojen perusteella. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos. Tiiviissä yhteistyössä Tampereen kotihoidon kanssa on alettu kehittää RAI-arviointiin perustuvaa menetelmää, jolla asukkaan toimintakykyä tulipalotilanteessa voitaisiin ennakoida. Yksikin muistisairas lämmitti asuntoa silitysraudalla”, hän kertoo. Ohjelmistoon rakennetaan pieni lisäosa joka antaa sinne syötetyistä tiedoista myös paloturvallisuusindeksin”, Männikkö kertoo. Arviointiin on kehitteillä matemaattinen kaava, joka kertoo, kuinka paloturvallinen henkilön koti on. Siihen tarjotaan eriasteisia ratkaisuja. kuvaa henkilön toimintakykyä tulipalotilanteessa. Hankkeen tulokset tänä vuonna ja tulevat toimenpiteet: Kotihoidon henkilöstön ja perhehoitajien täydennyskoulutukset asumisen paloturvallisuusriskien arvioimiseksi ovat jatkuneet vuoden 2014 aikana. Yksikin muistisairas lämmitti asuntoa silitysraudalla.” Markku Suominen on usein törmännyt kotikäynneillään paloturvallisuutta vaarantaviin tavararöykkiöihin. Tampereen kaupungin kotihoidon henkilöstö on innokkaasti mukana kehittämässä näitä asioita. 300 kotia kartoitettu Markku Suominen kiertää Tampereen kotihoidon asiakkaiden kodeissa arvioimassa paloturvallisuutta ja asukkaiden kykyä selviytyä tulipalosta. Hän korostaa, että vanhusten kotien paloturvallisuuden pitäisi nousta yleiseen keskusteluun, jotta valtakunnallisella tasolla herättäisiin tekemään päätöksiä siitä, kuinka paloturvallisuutta parannetaan. ”Iäkkäät ihmiset ovat usein sellaisia, että he tietävät kaiken, mutta tapoja on vaikea muuttaa. ”Jos puhutaan turvallisuuden vaatimuksista, hyväksytäänkö sitä, että vain hyvällä tuurilla voi selviytyä
Tässä hän testaa Virtasten kodin palovaroitinta.. Markku Suominen on kiertänyt 300 pirkanmaalaiskodissa kartoittamassa paloturvallisuutta
Tieliikennepelastamisen työryhmän puheenjohtajana toimii asemamestari Ville Ala-Kokko Viitasaarelta. Siihen liittyy oikeaoppista kaluston käyttöä ja työturvallisuutta. ”Nyrkkisääntönä on, että pyritään aina varmistamaan oma työturvallisuus. ”Liikennettä pitää varoittaa hyvissä ajoin erityisesti, jos onnettomuuspaikka sijaitsee mäen alla tai mutkan takana. Esimerkiksi yhdistelmärekan pysähtymismatka voi olla satoja metrejä liukkaalla kelillä. Tämä merkitsee myös onnettomuusrisOnnettomuuspaikka on pelastajalle vaarallinen Teksti ja kuvat: Mika Rinne Kahden rekan nokkakolari Muuramessa, jossa toisen rekan kuljettaja jäi puristuksiin hyttiin. Sen vuoksi kannattaa ottaa käyttöön lisäresursseja varoittamaan liikennettä.” Auton ankkurointi tärkeää Raskaan liikenteen määrän odotetaan lisääntyvän Keski-Suomen pääteillä. Palomies Samu Kemppi on tieliikennepelastamisen kouluttaja Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Hänen mukaansa onnettomuustilanteessa suurin vaara on muu liikenne, sillä usein onnettomuuspaikan ohi ajetaan lujaa. Joka talvi seisova jono aiheuttaa lisäonnettomuuksien uhkaa. Koulutuspäivän aikana henkilöautosta pelastamista käydään läpi teoriassa ja käytännössä. ”Koulutuspaketissa on esimerkiksi erilaisia kaavioita ajoneuvojen sijoittamisesta erikokoisissa onnettomuuksissa. Työryhmään kuuluva palomies Samu Kemppi kouluttaa tieliikennepelastamista Seppälän paloasemalla Jyväskylässä. Pelastuslaitoksen tieliikennepelastamisen työryhmä on valmistanut yhden päivän kestävän koulutuspaketin, jonka on läpikäynyt tänä vuonna noin sata laitoksen kouluttajaa. Koulutus painottuu aluksi henkilöautopelastamiseen ja myöhemmin raskaan kaluston pelastustoimintaan. 20 10 ·2014. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos. Ennakkovaroittamispaikka on syytä olla riittävän kaukana onnettomuuspaikasta. Pääteillä pelastusyksikkö jätetään vinoon siten, että mikäli siihen törmää auto, niin se kimpoaa ojaan.” Kemppi muistuttaa, että liikenteen ohjaukseen pitää kiinnittää huomiota. Jono voi muodostua niin pitkäksi, että sinivilkut eivät näy jonon hännille. Tarvittaessa tieliikenne katkaistaan kokonaan ja ohjataan kiertotielle. Huomiota on kiinnitetty erityisesti työturvallisuuteen. Rekka tulee ankkuroida onnettomuuspaikalla ja hytti stabiloida ennen kuin kuljettaja irrotetaan esimerkiksi ketjuvetomenetelmällä. Liikenteen ohjaajalla tulee olla heijastinliivi, viestintävälineet ja riittävä valaistus. Esimerkiksi Nelostien rekkaliikenne kasvaa huomattavasti, jos Äänekoskelle rakennetaan biotuotetehdas. Viitasaaren asemamestari Ville Ala-Kokko toimii Keski-Suomen pelastuslaitoksen tieliikennepelastamisen työryhmän puheenjohtajana. Jokainen onnettomuus on tietenkin omanlaisensa, joten toimintamalleja pitää osata yhdistää ja soveltaa tositilanteessa,” Ala-Kokko tähdentää. Onnettomuuspaikalle ajettaessa autot sijoitetaan onnettomuuspaikan puoleiselle kaistalle siten, että voidaan työskennellä niiden suojassa. Tämän jälkeen kouluttajat saavat teoriapaketin, jonka avulla he pystyvät vetämään kolmesta neljään harjoitusta omissa palokunnissaan. Koulutuksen tarkoitus onkin lisätä työntekijöiden tietoja ja taitoja tieliikennepelastamisessa. Ajonopeuksia voidaan hillitä yksiköisen sijoittumisella sekä kartioilla ja liikennehidasteilla. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kehitetty tieliikennepelastamisen koulutusta. Tieliikenneonnettomuudessa pelastajien ja ensihoitajien tulisi taata oma turvallisuutensa