Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille
10. 11. Toivomme, että mahdollisimman vierailee verkkosivullamme ja kertoo mielipiteistään.. 12. Pumppu s.26 pahoihin paikkoihin Avoimesti itse tehden syntyy paras tulos Hallitus päätti rakennepaketin yhteydessä, että pelastuslaitoksilta pitää saada kuntien säästötavoitetta varten 7,5 miljoonan euron säästö. 19. 16. Paras tilanne on se, että ala itsessään avoimesti ja läpinäkyvästi perkaa kaiken sen, mistä kustannussäästöjä on saatavissa, kuten poliittinen päätöksentekijä nyt haluaa. 19. P.S. 8. 21. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Kuusiston VPK pääsi itse näisyys päiväviikonloppuna harjoittelemaan ensimmäistä kertaa uudella vesihuoltokalustolla. 16. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. 5. PT 1/2014 ILMESTYY 12. Hallitus ratkaisi asian siten, että 13 miljoonan euron säästötavoitteesta tingittiin 5,5 miljoonaa euroa. 4. Kuntien kuulemisen jälkeen valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen, todennäköisesti ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. 22. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio teki mittavan työn, jossa todettiin, että monin paikoin tehtävät syntyvät silloin, kun ihmiset ovat aktiivisia eli päiväaikaan. 8. 10. 14. 5. 2. 7. Kuraa lensi virkamiehen niskaan, kun moisia esitti. 21. Jos omistaja todella on sitä mieltä, että toimintavalmiutta pitää arvioida uudelleen, pitäisi avoimesti selvittää sekin – kaiken muun ohessa – voidaanko valmiutta arvioida uudelleen ilman, että palvelutaso kärsii eikä kansalaisten turvallisuus vaarannu. 13. 20. 20. Kuva: Hannu Lähteenmäki. Ohjaimissa varapäällikkö Kari Heinilä. 3. 14. Näinhän todettiin muutama vuosi sitten sisäministeriön toimintakykyhankkeessakin. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 40 10 2013 19 .1 2. 17. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. 2. 7. 6. Samanaikaisesti Kuntaliitto omistajan edustajana sekä monet pelastusjohtajat katsovat, että toimintavalmiutta pitäisi arvioida uudella tavalla. Lähtökohtaisesti poliisilaitosalueiden kanssa, mutta poikkeamiakin voi tulla. Sen jälkeen pitää solmia uudet sopimukset, jolloin perustetaan 11 pelastustoimen alueellista laitosta. Järjestämme nettisivullamme vuoden vaihteessa sähköisen mielipidekyselyn Pelastustiedon sisällöstä ja juttutyypeistä. Riskien mukaan. 18. 12. 6. 22. 11. 15. 15. 13. 18. 8 Paloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille s. 3. HELMIKUUTA TEEMASIVUILLA VESIPELASTUS Alueet puolittamalla miljoonien säästöt s. Muutoin olisi ministerin mukaan jouduttu puuttumaan miehistövahvuuteen sekä toimintavalmiuteen. Päivä Paloasemalla goes lastenklinikat! s. 4. 9. 9. 16 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 17
4. 15. 40 turvallisuus ”Mistä tulipalot saavat sitten alkunsa?” Huone täyttyi puheensorinalla. 17. 3. Hallitus on pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan todennut vahvan tahtotilansa 11 laitoksen perustamisesta. 9. 9. 2. 2. 40 10 2013 19 .1 2. 18. 10. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 7. 6. 13. 13. 18. 20. 20. 5. 5. 17. 16. 10. 20. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 22. 19. 8 Paloturvallisuuskoulu tusta maahanmuuttajille s. HELMIKUUTA TEEMASIVUIL LA VESIPELASTU S Alueet puolittamalla miljoonien säästöt s. 13. 8. 10. 15. 17. 18 Mika Pukari Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta esitteli pienelle Väinä-pojalle paloautoa. 13. 6. 22. 22. 15. 9 10 /2 01 3 19.12.2013 8 Toimintavalmius ei saa heikentyä 11 Aluejako poliisien kanssa arveluttaa 18 Sata vuotta sammutusta Launo Päivätie 20 Joukkuelähtö, Heinolan pelastusasema, avajaisnauhan leikkaus... 16. 10. 7. 5. 19. s. 6. s. 21. 12. 11. 11. 18. 9. 7. 3. 12. 14. 4 10/2013 päivä paloasemalla tässä numerossa PT 1/2014 ILMESTYY 12. 16 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä! Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 11. 19. 2. 17. 7. 5. Laitinen muistaa miten kylmää kyytiä oli istua vaatteet märkänä avoauton lavalla. vpk toimii Konkarit muistelivat menneitä Joroisten palokunnan juhliessa 100-vuotistaivaltaan. 4. Päivä Paloasemalla -lastenklinikkakiertue kiersi marraskuussa viidessä eri lastensairaalassa viemässä iloa ja paloturvallisuusoppeja pienille potilaille. 8. Kiertueen miehistö vaihtui kaupungeittain, kun paikallisen pelastuslaitoksen palomiehet ja VPK:n sammutusmiehet tarttuivat ohjaksiin. Pumppu s.26 pahoihin paikkoihin Hallituksen rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätetty pelastustoimen uusi aluejako etenee nyt siten, että pelastuslain mukaan ensin kuullaan kuntia ja sen jälkeen valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen asiassa. Rony Kivistö 22 Pohjoismaissa yhteinen huoli palomiesten työturvallisuudesta ja -terveydestä 24 Lappi 2013 -valmiusharjoitus perehdytti poikkeusoloihin Riitta Ahonen 26 Kuusiston VPK:n moottoriruisku kulkee pahoihinkin paikkoihin 30 Eläintuntemusta ja kumihepan hirnuntaa Piatta Rulja 34 FinnSec-messuilla neljästi pelastettu 35 Turva 2013 Tampereella Saku Rouvali 36 FinnSec 2013 – Hyvät messut! 38 Valvontaa neuvoen ja keskustellen 42 Päivä Paloasemalla Jyväskylässä Mika Rinne 43 VPK-sopimukset jäivät Keski-Suomessa rakennepolitiikan varjoon Mika Rinne 44 Asetyleenipullo tulipalossa Risto Lautkaski 46 Palopossu varoittaa vaaroista Esa Tuominen 52 Lauri Syrjä – näkijä Juhani Katajamäki 54 Mikä ihmeen Maltanristi. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 4. 4. 20. Brita Somerkoski VAKIOT 23 Vieraanamme: Sami Häkkinen 51 Käry & oikeus: Marko Partanen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 61 Keskustelua 64 Tuotehakemisto aluejako nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Pitääkö pelastuslaitoksia olla jatkossa yhtä monta kuin poliisilaitoksia eli 11?” Selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että ei tarvitse olla. 14. 8. Kuvassa Pertti Laitinen ja hänen oma palomiehen pukunsa 1950-luvulta. 11. Ruuanlaitto ja tupakanpoltto vuoteessa sekä lasten luvaton tulenkäsittely tuntuivat heti ymmärrettäviltä syiltä tulipaloon. 22.. 14. 16 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 12. 14. 21. 18. Päivä Paloasemalla goes lastenklinikat! s. 12. 8. 2. 6. 15. 9. Mutta miksi saunassa ei pidä kuivata pyykkejä. 19. 16. 3. 3. 21. s. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti pyynnöstä paloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille ja into oli kova! s. 21. 16
Näiden muodostelmien suunnitteluun ja perustamiseen liittyviä kysymyksiä johtaa sisäasiainministeriössä sainmutuskomppanioiden osalta paloasiainosasto ja kaukoapuosastojen osalta väestönsuojeluasiainosasto. Paineilmatorvet sijoitetaan joko nä kyviin, tai sitten "konepellin" alle. Mieluummin useampi harvaan nastoitettu rivi renkaassaan kuin sama nastamäärä vähemmässä rivimäärässä. 10078, su oraa n 660885 Varmistakaa talviaamujen pak kasstartitl SALAMA ON YLIVOIMAINEN Ylivoimainen sekä teholtaan että myyntiluvuiltaan. sisäänlentolinjan päässä törmäsi puunlatvoihin ja locatorin mastoon, päätyen lopulta metsään männyn juurelle selälleen. Palontorjunta 10/1963 · MOl4. On katsottu, että erityisesti pelastuspalvelun ja palontorjunnan kehittäminen mahdollisten suurtuhojen vaatimaan laajuuteen käy kunnille liian rasittavaksi. Ja syyt tähän ovat selvät: Salama-akun akkulevyt akun tärkeimmät osat valmistetaan Suomessa ja nimenomaan suomalaisia olosuhteita silmälläpitäen . Tätä tapausta on selostettu niin perusteellisesti ja tarkoin tiedotusvälineiden kautta, ettei sen enempi kertominen ole tässä yhteydessä tarpeen. Meidän väestönsuojelun yleisjärjestelmämme poikkeaa aivan oleellisesti muiden maiden vastaavista järjestelmistä. Nimenomaan palontorjuntaa ajatellen on toimialavastuun periaate selvin ja helpoimmin toteutettavissa. Hän vastaa myös väestönsuojelun toimeenpanossa sammutustoiminnan johtamisesta. Salaman antama kipinä on tehokas olivatp a sää olosuhteet mitkä tahansa. Se ei olisi tarkoituksenmukaista valtakunnan voimavarojen käytön kannaltakaan. Kunnan väestönsuojeluviranomaisen tehtävänä on koordinoida eri toimintamuodot siten, että niistä muodostuu kunnan suojelusuunnitelmassa ilmaistu kokonaisuus yleisen suojelupalvelun järjestämiseksi. PA LOAUTOJEN J A MUIDEN HÄLYTYSAJONEUVOJEN ÄÄNIM ERKKI LAIT T EET Niin kauan kuin sireehi vilkkuvaloineen oli "normaali" kaluste hälytysajoneuvoissa, oli sen sijoitus selvä vilkku valo pakotti sen näkyvään paikkaan, joka myös kuuluvuutta ajatellen oli hyvä. Palotoimi on toiminnallisesti selvästi yksilöity ja kuuluu normaalisti kunnallisiin toimialoihin. Aina lumitai maastorengas, jossa on riittävän tukevat kokonaiset lamellit henkilöauton ren gaskoon kyseessä ollen. Meillä kuten mm. Väestönsuojelun toimeenpanossa noudatetaan samaa periaatetta kuin sen valmistelussakin. Muut liikenteessä olijat kuulevat äänen heikompana peltivaipan vaimentamana. Yhteenvetona hankintaa varten: Mieluummin neljä harvaan nastoitettua rengas ta kuin sama nastamäärä kahdessa. Väestönsuojelu on meillä liitetty sangen kiinteästi kunnalliseen hallintojärjestelmään. Tästä johtuen kuuluu organisaatioon alueellisia, paikallista väestönsuojelua vahvistamaan tarkoitettuja muodostelmia: kaukoapuosastoja ja sammutuskomppanioita. Ylijohdon toimeenpano-organisaatiossa ovat paloasiainja väestönsuojeluasiainosastot rinnakkaisina osastoina yleisjohdon kuuluessa maan väestönsuojelupäällikölle. Vastaavasti voidaan sanoa, että mahdollisimman monien – jopa yksityisten kansalaistenkin – olisi tunnettava ainakin palontorjunnan aakkosia. Tapaushan oli siis sellainen, että laskeutumisaikeissa ollut DC-3 tyyppinen kone oli vielä selvittämättömästä syystä joutunut liian matalalle, jolloin se ns. Pelkästään paikalliselle pohjalle rakentuvaa väestönsuojeluorganisaatiota ei kuitenkaan ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Ilmeisesti äänen kantavuus ni menomaan eteenpäin heikkenee eniten, koska suunnattu ääni torven suusta kohdistuu peltivaippaan ja ääniaallot siitä läh tien edennevät kaikkiin suuntiin tasavoimaisina. Konepeliin alle sijoitettu paineilrnatorvipari )mulunee paremmin ohjaamossa istuvien korviin kuin katolla oleva, mutta he taitavat olla liikenteessä vähiten sitä tietoa tarvitsevat, jota äänitorvet torvi suorana huutavat. Kun kone ei normaalissa ajassa ollut ilmestynyt laskuun kiitoradalle, ryhtyi lennonjohtaja kutsumaan sitä radiolla, saamatta kuitenkaan vastausta... Valtaosa suomalaisista autoilijoista on valinnut ajokkiinsa S ala m a -kipinän tehkää Te sam oin ja onnistuu aina. Periaatteessa samaan tapaan on suunniteltu toimeenpanon johto aluetasolla. Yllä esitetyn periaatteen mukaisesti kunnan palopäällikkö vastaa siis ensisijaisesti palontorjunnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä myös poikkeuksellisten aikojen tarvetta varten. On katsottu, että hoidettaessa väestönsuojelua kunnallisena tehtävänä voidaan monet paikallisen yleisen väestönsuojelun tehtävät suunnitella ja toteuttaa kunnallishallinnon eri toimialoihin liittyvinä. Täysin kesäkeliin ei tieten kään päästä varsinkaan mikäli kesäkelillä tarkoite taan kuivalla asfaltilla ajoa. VALMISTAJA: AK KUTEO LLIS U U S OY 547 Pelastuspalvelun toiminta Maarianhaminan lento-onnettomuuden yhteydessä Kulunut vuosi ympäri maailmaa on ollut täynnä erilaisia suuronnettomuuksia, joista eräät ovat vaatineet uhreikseen jopa tuhansia ihmisiä yhdellä kertaa. Sen sijaan palontorjunnan asema väestönsuojelussa ei tunnu olevan täysin selvä kaikille niillekään, jotka joutuvat työskentelemään näiden kysymyksien parissa. Eri toimialojen johtajat johtavat väestönsuojelukeskuksessa kukin omaa alaansa. P. Sensijaan palontorjuntaväkeä kiinnostanee kuulla yksityiskohtaisemmin millä tavoin pelastuspalvelu on toiminut onnettomuuden yhteydessä. Tärkeää olisi, että niin palokuin väestönsuojeluviranomaisetkin oivaltaisivat oikein meidän väestönsuojelujärjestelmämme vastuuperiaatteet. Yleensä siis varmistetaan mahdollisuus ajaa varmasti niin kuin ei "pääkallokeliä" olisikaan. Ruotsissakin alkaa olla nastarenkaita "siviili" -autojen alla jo niin runsaasti ja lisää hankitaan niin nopeata vauhtia, että ellei meillä hälytysajoneuvoissakin seurata tätä hyvää ?si merkkiä, tullaan siihen, että muissa ajoneuvoissa on nastat mutta hälytysajoneuvoissa ei. Mutta nyt kun on alettu käyttää erillistä vilkkumajakkaa ja erillisiä paineilmatorvia, ei sijoituspaikka ole enää lainkaan selvä. Silloin on helposti löydettävissä käytännön toimintamuodot palotoimen kehittämiselle poikkeuksellisten aikojen tarvetta vastaavaksi. Kuta suurempi ja kehittyneempi kunta on sitä selvempinä siellä löytyvät ne kunnalliset toimialat, joita kehittämällä voidaan rakentaa yleisen suojelupalvelun organisaatio. Paineilmatorvien oikea paikka on auton etuosassa pal jaana ohjaamon kattokin on vielä etuosaa torvien suut suunnattuna suoraan eteenpäin. Vuoden alkupuolelta muistamme Typpi Oy:n katastrofin, ja viimeksi marraskuun 8. Mieluummin kaksitai useamapilaippainen nas ta kuin yksilaippainen. Varjopuolena mainittakoon, että täysin paljaalla ja jäättömällä asfalttitai nupukivipinnalla ajettaessa on jarrutusmatka 7-10 % huonompi kuin ilman nas toja erään tutkimuksen mukaan. Ehkä mieluimmin aivan keskiosa renkaasta il man nastarivejä. Niinikään tiedämme, että normaaliaikojen tarvetta vastaava sammutusvoima ei silloin riitä kaikissa olosuhteissa. Väestönsuojelupäällikkö koordinoi suojelutoimenpiteet kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä edellyttää väes tönsuojelukoulutusta. Väestönsuojelu ja palontorjunta jopa allekin vapaa mahdollisuus pysähtyä pelkää mättä liikkeellelähdön epäonnistumista, hyvä vetokyky niin ettei tarvitse vauhdilla yrittää läpipääsyä, auto tukevasti "käsissä", peräheitot mukavasti oikaistavis sa, mahdollisuus käyttää ruuhkapaikkojen kapeita, vain jonkun sentin autoa leveämpiä, aukkoja läpi ajoon, vaikka tien pinta olisi luisukin jne. Niin selvä ala kuin palontorjunta ammatillisesti onkin, on kuitenkin muistettava, että tulevaisuuden sodankuvaan liittyy piirteitä, joiden tunteminen on välttämätöntä palontorjunnan menestykselliselle suorittamiselle niissä olosuhteissa. Mieluummin paineilmatyökalulla ammuttu tai muuten paikalleen lyöty nasta kuin valmiiseen reikään tai vulkanoitaessa paikalleen asennettu. c ·;u Winter Safety talviajoon Helppo nastoittaa Maahantuoja: Rengasosasto H elsinki, Te n nis p a l a t si, puh. päivän iltana keskeytyivät radion ja tv:n ohjelmat kertomaan Maarianhaminan lentokentän lähistöllä tapahtuneesta lento-onnettomuudesta, joka oli vaatinut 22 ihmisen hengen. Silloin sireeniem me ja paineilmatorviemme hälytysääni saa talvisin uuden merkityksen "pois alta olkaa hyvä en pysty pysähtymäänenkä muutenkaan hallitsemaan ajoneuvoani". Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut 10/2013 5. 10/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Yleisesti tunnetaan – sen olemme kokeneet – että palontorjunta on eräs kaikkein tärkeimpiä toimintamuotoja pyrittäessä rajoittamaan sodankäyntivälineiden tuhovaikutuksia siviiliväestön keskuudessa. H
Kuvassa myös toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki ja Keslog Oy:n toimitusjohtaja Mika Salmijärvi (oik.). Ylijohtajan tehtävä painottuu enemmän kotimaisten asioiden hoitoon. Sisäministeriön pelastusosastossa muodostetaan vuoden alussa uusi organisaatiorakenne. – Paloauto on vetonaula, joka kerää huomiota turvallisuusalan tapahtumissa ja herättää kiinnostusta palokuntatoimintaan. Pohjanmaan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki kertoo, että palokuntanuoret käyttävät paloautoa toimintansa ja etenkin harjoitustensa elävöittämiseen. Kuva: Jere Pekurinen. Pelastustoimi ja varautuminen -yksikköä johtaa Janne Koivukoski, lainsäädäntö ja ohjaus -yksikköä Tarja Oksanen sekä kansainvälisten asioiden yksikköä Tiina Peltola-Lampi. 6 10/2013 Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki (vas.) luovutti sammutusauton Pohjanmaan Pelastusalan Liiton puheenjohtaja Janne Sankelolle 4.12. MAN 12-232 -sammutusauto pääsee uusiin tehtäviin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kalustossa. Pelastustiedossa 6/2013 julkaistiin näkyvästi juttu, jossa Keskon Vantaan Hakkilassa tehdaspalokunnan käytössä olleelle sammutusautolle haettiin kotia. Pekka Vänskän (oik.) tilalle tulee Kyösti Vesterinen, joka jäi vuosi sitten eläkkeelle Meripelastusseuran toiminnanjohtajan tehtävästä. Kesko ja K-kaupat ovat mukana myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä Nuorisotakuu-hankkeessa. (Kuva: Jari Pouta) SPEKin valtuuston puheenjohtaja vaihtuu. Turvallisuusverkkoyksikkö sulautuu hätäkeskusuudistuksen jälkeen pelastustoimintayksikköön. Ziegler on erikoistunut muun muassa lentokentillä ja tunneleissa käytettäviin pelastusajoneuvoihin. Viidestä yksiköstä tulee ensin neljä ja myöhemmin kolme yksikköä. Paloauton lahjoitus nuorisotyöhön sopii osaksi Keskon pitkäjänteistä vastuullisuustyötä. Hakemuksia tuli kaikkiaan 15. Pelastusosaston organisaatio uusiutuu Saksalainen paloautojen valmistaja Albert Ziegler GmbH & Co on myyty kiinalaiselle China International Marine Containers Group (CIMC) -yritykselle. Kiinalainen CIMC osti saksalaisen Zieglerin. Sillä on myös tärkeä rooli turvallisuusviestinnän kehittämisessä. Talousvaikeuksiin ajautunut Ziegler ostettiin tietotoimisto Reutersin mukaan 55 miljoonalla eurolla. Yrityksestä kerrotaan, että kaikki tuhat työpaikkaa säilyvät. – Keskolle on tärkeää, että sammutusauto on mahdollisimman laajasti mukana nuorten harrastuksessa. Pelastustoimen ja onnettomuuksien ehkäisyn yksikkö yhdistetään. Lahjoitus voi myös houkutella uusia vapaaehtoisia, Malkamäki iloitsee. Liiton toiminta-alue on myös laaja, joten sammutusauto kiertää tulevaisuudessa eri puolilla Pohjanmaata, Pelin sanoo. Pelastustiedon ja Palontorjunnan pitkäaikainen päätoimittaja, kymmenen vuotta eläkkeellä ollut Juhani Katajamäki sai SPEKin varautumisseminaarissa Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlamitalin. Vuonna 1990 hankittu sammutusauto on ollut osa Keskon sammutustyövalmiutta. Mitali voidaan myöntää henkilölle, joka on aloittanut jonkin uuden toiminnan, ja emerituspäätoimittaja on ansioitunut alan historian kirjoittaja. – Keskitymme omassa varautumisessamme ennakoivaan palosuojelutyöhön ja nopeaan alkusammutusvasteeseen, joten auto kävi meille tarpeettomaksi, kertoo Ruokakeskon ympäristöja turvallisuuspäällikkö Toni Pelin. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry. saa auton, koska se pystyi osoittamaan autolle monipuolista käyttöä nuoriKeskon paloautolle uusi ura nuorisotyössä sotyössä. pidetyssä tilaisuudessa. Apulaisosastopäällikön virkaresurssi on osoitettu kansainvälisten asioiden yksikköön
Ja rohkeutta kuvauksiin löytyi ihan heti, kun kalenteriasiaa tänä kesänä alettiin puhua hälytysosaston naisten kesken, kertoo Satu Airio. Silloin Keikyän VPK:n hälytysosastoon liittyivät ensimmäiset naiset ja meillä oli kova halu näyttää miehille, että naisilla on rahkeita pelastustyöhön. Myös ostajien kommentit ovat olleet pelkästään positiivisia ja kannustavia. Tapasin myös vanhoja sekä uusia tuttavuuksia; keskiuusmaalaisen kansanedustajan Antti Kaikkosen ja hänen puolisonsa Satu Taiveahon, kansanedustaja Kike Elomaan, Tuusulassa sijaitsevan Lottamuseon johtajan Saija Ylitalon miehineen sekä porilaisen kansanedustajan Ari Jalosen. Kalenteria myydään kymmenellä eurolla (postitoimituksena 12€). – Kuvaajana toimi Riku Jalo Keikyästä. Kalenteria voi tilata sähköpostilla satu. Kolme heistä käy sekä ensivasteettä paloja pelastuspuolen tehtävillä. Säiliöauton alusta on jo ostettuna ja projekti etenee hyvää vauhtia. Lopputyö käsitteli laatujohtamisen oppien hyödyntämistä kansainvälisessä Urban Search and Rescue -toiminnassa. – Kokonaisuutena todella hieno kokemus ja tietenkin suurin kunnianosoitus omalla uralla ja samalla todella hienoa edustaa näin juhlavassa ja arvokkaassa tilaisuudessa koko pelastustoimea. Kalenterin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Keikyän VPK:n uuden säiliöauton hankintaprojektiin. Tarjoilu pelasi ja aiemmin linnassa juhlineiden mukaan Tampere-talossa on väljempää kuin linnassa, Mikko kertoi tunnelmistaan. 10/2013 7 Keikyän VPK julkaisi Päivä Paloasemalla -tapahtuman yhteydessä hälytysosaston naisten tekemän tyttökalenterin vuodelle 2014. VPK:n miehet olivat innolla avustamassa kuvausten teknistä toteutusta. Hän on ensivastevastaava ja 2. Kuvauksissa meillä oli erityisen hauskaa lehmäpellolla, lehmiä kun ei oikein saanut yhteistyöhön kuvaasettelussa, Satu Airio kuvailee. – Tarkastelen turvallisuusjohtamista yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Emme ole ennen kalenteria tehneet, mutta suunnittelussa kalenteri on ollut jo vuodesta 2009. – Maamme-laulu ja Finlandia-hymni loivat eniten tunnetta. Kuopion Kalpan kasvattina täytyi toki käydä vaihtamassa muutama sananen Hannu Kapasen ja hänen vaimonsa kanssa. Tyttökalenterilla säiliöauto Vuoden palomies 2010 Mikko Karvonen sai kutsun Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Tampere-talossa. Kalenterilla on myös omat Facebook-sivut. Nykyään hälytysosastossa on jo viisi naista, joista neljällä on sairaanhoitajan koulutus. Pidin konsertista, jos valita pitäisi, niin valitsisinkin konsertin mieluummin kuin linnan tanssiaiset. – Projektissa on ollut koko VPK innolla mukana, myös myyntityössä. airio@sastamala.fi. – Siellä oli hienot puitteet ja se oli paikkana edustava. Erityisesti konsertista jäi mieleen Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija, jonka tekijä itse kuunteli yleisön joukosta. Mikko valmistui marraskuussa maisteriksi. Vastaanotto on ollut oikein myönteinen. Mikko ja Reija Karvonen presidentin itsenäisyysjuhlassa Mikko ja Reija Karvonen itsenäisyyspäivän juhlissa.. varapäällikkö
Säästöjen toteutuminen riippuu kuntien ja pelastuslaitosten päätöksistä. Mikä vaikutus on sillä, että alkuperäisestä säästötavoitteesta tingittiin 5,5 miljoonaa euroa. Johtavatko säästöt pelastustoimen toimintavalmiuden heikkenemiseen vai saavatko kansalaiset jatkossakin tarvitsemansa pelastustoimen palvelut samaan tapaan kuin nyt. Ja miksi näin päätettiin. Sisäasiainministeriössä on käynnistetty kaksi hanketta rakenteiden uudistamisen toimeenpanemiseksi ja tukemiseksi. Jos säästötavoite olisi ollut alkuperäinen 13 miljoonaa euroa, olisi tuo 5,5 miljoonaa euroa ollut säästettävä miehistötason tehtävistä. Pelastustoimen säästötavoitteeksi tuli 7,5 milj. Sisäasiainministeriön tavoitteena on tukea tarvittavien säästöjen aikaansaamista pelastustoimessa siten, että kuntalaiset saisivat avun yhtä nopeasti kuin nykyäänkin ja siksi alueiden määrää vähennetään. 8 10/2013 Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoo, että hallitus karsi 5,5 miljoonaa euroa alkuperäisestä säästötavoitteesta, jotta kansalaisten saama pelastustoimen palvelu ei vaarannu. Säästöt pyritään saamaan aikaan kolmella tavalla. Nyt säästöt haetaan hallintorakenteita muuttamalla; päällystöstä karsimalla, tilanneja johtokeskusten rakentamiskustannuksista sekä hankintojen keskittämisestä. Hallituksen periaatepäätös alueiden määrän vähentämisestä on välttämätön ehto säästöjen toteuttamiseksi, mutta se ei ole missään tapauksessa riittävä. Hallitus tinki 5,5 miljoonaa säästötavoitteesta Toimintavalmius ei saa heikentyä. Alkuperäisestä 13 miljoonan euron säästötavoitteesta päästiin 5,5 miljoonaa euroa pienempään säästötavoitteeseen, koska hallitus piti ehdottoman tärkeänä sitä, että säästöt eivät vaikuttaisi ihmisten saamaan apuun onnettomuuden tapahtuessa. Nyt on kuntien ja pelastuslaitosten aika näyttää, miten ne kykenevät toteuttamaan 7,5 miljoonan euron säästöt mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnan tehostaminen nykyisellä aluejaolla tarkoittaisi sitä, että toimintamahdollisuudet olisivat rajallisempia kuin 11 pelastuslaitoksen mallissa ja tällöin säästöjä jouduttaisiin tekemään suoraan operatiivisten yksiköiden miehistövahvuuksista tai toimintavalmiusajoista. Toinen hanke on aluejaon muuttamista koskeva hanke, jossa valmistellaan valtioneuvoston päätettäväksi uusi pelastustoimen aluejako. Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassa laajasta paketista. euroa. Tarkoituksena on siis tehdä mahdolliseksi säästötavoitteen toteuttaminen hallintorakenteita muuttamalla. Kolmanneksi hankintoja pystytään vielä nykyisestä keskittämään ja sitä kautta saamaan suurempien tilauserien kautta kalustoa ja tarvikkeita jonkin verran halvemmalla kuin nyt. Pelkkä aluejaon muutos sinänsä ei saa aikaan säästöjä, vaan se mahdollistaa säästöjen hakemisen joustavammin kuin olisi nykyisessä järjestelmässä mahdollista. Tämä olisi vaikuttanut siis suoraan ihmisten saamaan palveluun joko miehistövahvuuden tai pidemmän toimintavalmiusajan muodossa. Toinen hanke on pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantahanke, jonka tehtävänä on seurata ja tukea valmistelun etenemistä. Toiseksi tilanneja johtokeskusten tarve supistuu yhteentoista ja sitä kautta niiden rakentamiskustannuksissa, tietoliikennekustannuksissa sekä henkilöstökustannuksissa saadaan aikaan säästöä. Hallitus myös päätti tässä yhteydessä siitä, että pelastuslaitosten määrää vähennetään yhteentoista ja ne noudattaisivat rajoiltaan pääsääntöisesti poliisin vuoden 2014 alussa voimaan tulevaa aluejakoa. Tämä ei voi olla ensimmäinen vaihtoehto silloin, kun mietitään, miten säästöjä kaikkein järkevimmin voidaan tehdä. Pelastuslain mukaan pelastustoimen alueiden kuntia on kuultava ennen kuin valtioneuvosto voi päättää uudesta aluejaosta. Alueiden määrää vähennetään, jotta olisi mahdollista tehdä säästöjä siten, etteivät ne kohdistu suoraan toiminnallisiin yksiköihin. Miten on tarkoitus saada aikaiseksi asetettu 7,5 miljoonan euron säästötavoite. Nyt tarvitaan koko toimialan ja kuntakentän hyvää yhteistyötä ja todellista tahtoa tehdä tarvittavat säästöt mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Tässä uudistuksessa pelastustoimen järjestelmä säilyy kunnallisena järjestelmänä. Ensiksi päällystön tarvetta pystytään vähentämään, kun yhdistetään ja tehostetaan hallintoa
Koskinen ymmärtää, että ylimmän johdon kannalta säästöhanke on raskas prosessi, mutta se voisi myös johtaa siihen, ettei tehtäisi mitään. Kuntien lausunnot voivat toki vaikuttaa, mutta olemme ilmoittaneet hallitukselle, että jos alueita on enemmän, säästöt ovat vähäisemmät. Mistä säästöt syntyvät. Pelastustoimi itsessään ei ole säästökohde, vaan se on joutunut mukaan, koska kuntatalous on kriisissä. 15. H allituksen rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätetty pelastustoimen uusi aluejako etenee nyt siten, että pelastuslain mukaan ensin kuulla kuntia ja sen jälkeen valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen asiassa. 4. – Kunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä. – Ministeriössäkin on jo pidempään oltu sitä mieltä, että säästöjä on saatava aikaiseksi, mutta nyt eteen tuli poliittinen pakko. – Hyvä olisi nyt saada 7,5 miljoonan euron säästö; rakenteita järjestelemällä eikä perusvalmiudesta. 6. Ryhmän halutaan olevan läpinäkyvyyden tae ja yhteistyön edistäjä uudistusprosessissa. Hallitus on Koskisen mukaan todennut vahvan tahtotilansa 11 laitoksen perustamisesta. 16. 8. Jotta muutos saadaan parhaalla mahdollisella tavalla vietyä läpi, perustetaan asiaa valmistelemaan ja seuraamaan seurantaryhmä, johon tulee laaja edustus toimialalta; pelastuslaitokset, Kuntaliitto sekä ammattija vapaaehtoisjärjestöt. Jälkiviisaasti voidaan hänen mielestään ajatella, että alan itsensä olisi pitänyt aikaisemmin tarttua asiaan, koska aluerakenteesta on kuitenkin käyty keskusteluja menneiden vuosien aikana. Säästöjen tekeminen on kuitenkin omissa käsissä. 7. 18. 12. 7. 15. – Millainen vaikutus tällä on hätäkeskusten ja VPK:iden kanssa tehtävään toimin11 laitosta voi aloittaa 2 vuoden kuluttua Teksti: Esa Aalto Grafiikka: Peter Bange. 9. 22. 20. Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. Tällä hallitus ymmärsi paitsi toimialan tärkeyden, myös sen, että ei jouduta tekemään hallitsemattomia säästöjä. 2. 2. – Toimintavalmiusohjeen tarkastelu voi tulla kysymykseen myös sen jälkeen, kun on avoimesti kehitetty rakenteita uudella tavalla. Sen jälkeen kunnat sopivat uusista alueista ja se voisi tapahtua vuoden 2014 loppuun mennessä. 19. – Näkisin, että ajankohta uudistukselle on myös hyvä, koska tietojärjestelmät ovat uusiutumassa, Esko Koskinen korostaa. 5. Se ilmaisee sen perusteella oman kantansa uudistuksesta. 11. Uudet alueet aloittaisivat tällöin vuoden 2016 alussa, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo. 22. 13. Koskinen sanoo, että muutoksen on pelätty johtavan palvelutason heikkenemiseen. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mielestä nyt on nopeasti käytävä läpi, mitä hallituksen päätös merkitsee pelastuslaitoksille eikä se tuo ongelmia niiden toimintaan. 14. 18. 21. 3. 19. 20. 14. 9. – Alustava aikataulu on, että kuulemiset saataisiin tehtyä helmikuun loppuun mennessä ja valtioneuvoston päätös aluejaosta tehtäisiin kevään kuluessa. 10. Iso voitto meille oli se, että hallitus karsi 5,5 miljoonaa euroa säästötavoitteesta. Hän muistuttaa, että kunnat lopulta toteuttavat säästöt aluejaon perusteella. 17. – Kun todetaan, että säästöt saadaan aikaiseksi olemassa olevista rakenteita, voi joku tietysti huomata, että säästöpotentiaalia alalla olisi enemmänkin. 10. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Päivi Nerg, ryhmän varapuheenjohtajana toimiva Koskinen kertoo. – Seurantaryhmä ei tee päätöksiä, mutta se valmistelee ja arvioi uudistuksen vaikutuksia myös saatujen lausuntojen kautta. Jos alueet ovat suurempia, muutoskin on suurempi ja se vaati monipuolisemman valmistelun. – Jos halutaan jotain muuta, siihen pitää olla hyvät perustelut. 21. 12. 17. – Säästöt haetaan hallintorakenteesta sekä päällekkäisyyksiä karsimalla. 10/2013 9 Lappi Oulu Itä-Suomi Sisä-Suomi Häme KaakoisSuomi Itä-Uusimaa LänsiUusimaa Helsinki Ahvenanmaa LounaisSuomi Pohjanmaa 1. 5. 11. 3. 13. 4. – Jos lausunnot ovat yksimieliset, ne voivat vaikuttaa, mutta jos ovat ristiriitaiset, hallitus tekee päätöksensä kaavailemallaan tavalla. Hän huomauttaa, että poliisilaitosaluejaon noudattaminen täyttää myös kriteerin, että viranomaisten aluejako on samanlainen. 16. 6. 8
Tätä pitäisi kriittisesti arvioida. On myös arvioitava, voiko uudistus aiheuttaa lisäkuluja. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana elokuussa aloittanut Jarmo Haapanen, 54, toimi vt. Toimintavalmius pitäisi saada riskien mukaiseksi. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kaksi aikuista tytärtä. Sitten voidaan arvioida, miten pitää edetä. Pelastuslaitokset ovat olleet jo kymmenen vuotta tehostamassa taloudellisesti toimintaansa. Hallinnosta ei saada sellaisia säästöjä aikaiseksi. Pelastuslaitoksilla on myös suuri vastuu kuntien sisäisen turvallisuuden tehtävissä. Pitää myös laskea mistä voi syntyä lisäkustannuksia. Hän otaksuu olevansa viimeinen pelastusjohtaja Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. – En osaa sanoa, mistä säästetään tavoitteeksi asetettu 7,5 miljoonaa euroa. Palkkarakenne ohjaa tähän tasapaksuun toimintaan. Hän myös huomauttaa, että alan toimintoja pitäisi tarkastella uudella tavalla toimintavalmiuden kautta. Mutta ministeri ei siihen halunnut lähteä. – Onneksi päätöksessä on sana lähtökohtaisesti. – En osaa sanoa, onko uudistus hyvä näin kevyellä valmistelulla. Hän sanoo huomanneensa, että pelastustoimelle syntyy lisäkuluja siitäkin, kun poliisit eivät enää tule tilannepaikoille yhtä nopeasti kuin ennen. – Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja seuraava määräaikaistarkistus tulee vuonna 2015, Haapanen sanoo. Pelastustoimessa tehdään iso linjaus valmistelematta asiaa niiden ja omistajien kanssa. Onko tästä seuraus, että pelastuslaitokset siirretään valtiolle. Toimintavalmiutta ei poliittisten syiden takia haluta heikentää. – Henkilöstökulumme ovat pienemmät, koska tehtävämäärät ovat vähentyneet. – Pidin jo silloin tärkeänä, että rakenteelliset uudistukset eivät heikennä laitoksen palvelukykyä. Viisaus säästää tulee muualta Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen ei kehu hallituksen tekemää päätöstä. Kun ei päätöstä valmisteltaessa katsottu toiminnallista puolta, se on nyt tehtävä. Toivottavasti aluejakoakin voidaan vielä miettiä, sillä nyt päätös tehtiin liian pikaisella harkinnalla eikä valmistelu ollut asianmukaista. Työnantajalle työaika on edullinen ja työntekijät haluavat sitä tehdä. Jarmo Haapanen on suorittanut palopäällystötutkinnon lisäksi insinööri (amk) tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa ja ylemmän insinööri ammattikorkeakoulututkinnon. Lisäisikö se lopultakaan kustannuksia, jos resursointia järjestettäisiin uudella tavalla. tilanteissa pitää olla väkeä johtoja esikuntaväkeä. Samalla olisi syytä arvioida poikkeusluvalla tehtävä vuorokautinen työaika uudella tavalla. – Rakenteellisilla muutoksilla ei välttämättä saavuteta säästöjä. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on yksi niin sanottu kasarmoitu paloasema, Raahessa, jossa tehdään vuorokautista työaikaa. – Yhteistyö poliisin kanssa on järkevää, mutta pitäisi tarkastella tässä yhteydessä myös tuleva sote-uudistus, joka on yhä auki. Onnettomuusfrekvenssi huomioiden kootaan resurssit. Simo Tarvainen huomauttaa, ettei suinkaan vastusta uudistuksia, mutta ne pitää tehdä järkevästi. – Se pitäisi saada tarkemmaksi, sillä usein tehtäviin lähetetään liian paljon yksiköitä. On kuitenkin harhaa, että päällystö on kaiken pahan alku ja juuri. Esitimme ministerille, että tätä alettaisiin pohtia osana säästöpakettia. – Aluerakenne pitäisi katsoa toiminnallisesti eikä jämähtää johonkin tiettyyn lukumäärään. Nyt viisaus etsiä säästöt tulee muualta; valtio sanoo, että kunnat säästäkööt. Pitkän linjan mies ei jämähtäisi lukumääriin 10 10/2013. Sama asia pitää ottaa huomioon nytkin, kun suunnitellaan jälleen alueellisia muutoksia. Hyviä ja perusteltuja päätöksiä odotetaan. taan. Aikaisemmin Haapanen on työskennellyt useissa pelastustoimen tehtävissä muun muassa Nivalassa, Kuortaneella ja Lapualla sekä Vaasan läänin palontorjuntaliitossa. – Pelastustoimi ei tarvitse rakenneuudistusta, vaan joku muu tarvitsee. Silläkö säästetään, että rakenteet muutetaan. Tätä ei ole lainkaan tutkittu. pelastusjohtajana. – Toivon, että emme nytkään tekisi turhaan uudistuksia. Haapanen ei innostu kaavailluista 11 uudesta pelastustoimen alueesta. Valmiutta pitää olla oikea määrä oikeaan aikaan, Tarvainen toteaa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa aloitettiin vuonna 2004 organisaatiorakenne, jossa johtavat virat sijoitetaan neljän vuoden määräajalle lukuun ottamatta pelastusjohtajan, hallintopäällikön ja ensihoitopäällikön virkoja. Kun tehtävien määrä ja myös laatu on muuttunut sellaisiksi, että ne eivät sido resursseja entiseen tapaan, olemme saaneet aikaiseksi kustannussäästöjä. Kietäväinen ei osaa sanoa, mistä hallituksen osoittama 7,5 miljoonan euron säästö saadaan aikaiseksi. Nyt olisi laitokset saatava viritettyä keskustelemaan, kuinka paljon ja mistä säästetään. Ottaisin aikalisän ja esimerkiksi kesään mennessä selvitettäisiin kokonaisuus. Tarvaista surettaa myös se, että tällaisella päätöksellä hyvään vauhtiin päässyt kehitystyö laitoksissa pysähtyy. Kietäväinen ei tässä vaiheessa ottaisikaan kantaa aluejakoon. Isoissa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Miksi tätä ei alun perinkään voitu tehdä yhdessä ja isoja linjapäätöksiä tehdään näin nopealla aikataululla. Tuore pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo, että säästöä kertyy arvioitua pienemmistä tuntija urakkapalkoista. Haapasen mielestä hätäkeskuksen riskinarvio pitäisi myös tarkastella uudelleen. – Muutoin toimintavalmiutemme perustuu sopimuspalokuntien hälyttämiseen. Perhetausta on vienyt hänet alalle, sillä hänen isänsä R. – Poikkeuslupa on aina poikkeuslupa. – Johtotehtävistäkö karsimalla ja pannaanko väkeä pihalle. Toimintavalmiusohjetta pitäisi keventää. Pitäisi katsoa myös toimintoja. – Pelastustoimen tilastointijärjestelmä on meillä huippuluokkaa. Jarmo Haapanen kehuu 10 vuotta toiminnassa ollutta alueellista pelastuslaitosta hyväksi, vaikka sanookin olleensa alussa kriittinen laajempaa aluetta kohtaan. Kaiken kaikkiaan hänen mielestään oleellisimmat säästöt saadaan aikaiseksi kehittämällä arjen työtä. – On myös tarkkaan pohdittava, millaisia alueita tehdään, jotta niistä tulee toimivat. Kun on töitä, on enemmän työntekijöitä. Sanotaan, että yöllä tilanteet voivat mennä pidemmälle, mutta silloin on myös saatavissa sivutoimista henkilöstöä tehtäviin. Haapanen toimi aikoinaan Lapuan palopäällikkönä. J. Onko pelastustoimi viimeinen toimiala jossa työnsuunnittelu on tasapaksu. Päiväaikaan on sen sijaan heitä vaikea saada. Muutos on iso asia. Viimeaikaiset suuret tehtävät ovat osoittaneet, että päällystöäkin pitää olla. – Pelastuslaitoksen väki on silloin kiinni tehtävässä pidempään ja joutuu hoitamaan esimerkiksi liikenteenohjausta. Pelastustoimen säästö on viimekädessä tukitoimintaa muille isommille säästöille. Siksi olisi kenties parempi saada ensin selviksi kuntarakenneuudistus ja tulevat sote-alueet, jotta sen niiden mukaan voitaisiin järjestää myös pelastustoimen uudet rakenteet. Haapasen mielestä on myös välttämätöntä, että kaikki toimijat ovat yhdessä suunnittelemassa toimintaa. Resursseja pitäisi voida käyttää kustannustehokkaammin. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palveluksessa Jarmo Haapanen on työskennellyt vuodesta 2004 alkaen palopäällikön, kehittämisja koulutuspäällikön sekä toimialueen päällikön tehtävissä. Esimerkiksi joitakin tehtäviä ulkoistamalla, kuten kemikaalivalvonta tai osia siitä, voidaan saada säästöjä aikaiseksi. Ei tiedä hyvää, jos vain päällystöstä aletaan karsia
Tuleeko nyt rakenneuudistuksen myötä säästöä säästön päälle. Tulevaisuudessa ehkä jo vuonna 2020 joudutaan hallinnonrakenteita arvioimaan uudestaan. Seinäjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman kautta, joka on hyväksytty aina vuoteen 2016, saisimme kokoon pelastuslaitoskohtaisesti jyvitetyn säästön omin voimin. Muuttuvia kustannuseriä tulee mm. Jukka Koponen Pohjois-Savo: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Kysyimme pelastusjohtajien mielipidettä hallituksen päätökseen muodostaa 11 pelastustoimen aluetta ja sen avulla saatavista kustannussäästöistä. Lisäksi aluejaossa tulisi huomioida pelastuslaitosten nykyiset ja hyväksi todetut toiminnalliset yhteistoiminta-alueet. Se tarkoittaa sitä, että verotuloja julkisen talouden tarpeisiin ei tule riittävästi. Kun kunta ja sote -rakenteiden muutokset ovat selvillä, olisi arvioitava pelastustoimen kannalta, analyysin kautta pelastuslaitosten uudet alueet ja selvitettävä muutoksen hinta, hyödyt ja haitat. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Pekka Vänskä Keski-Uusimaa: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Jos niin käy, se näkyy väistämättä palvelutasossa ja lopulta toimintavalmiudessa. Kaikilta osin ei ole tarkoituksenmukainen aluejako. Taloustilanne Euroopassa ei seuraavan 10 vuoden aikana tule paranemaan. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. palkkojen ja sopimusten harmonisoinnista. Harri Setälä Etelä-Pohjanmaa: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Pelastustoimen aluejako tulee arvioida muista lähtökohdista kuin poliisin tuleva aluejako. Jos säästövelvoite asetetaan, tulee se toteuttaa. Vesa Parkko Kymenlaakso: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Olisin toivonut myös, että pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tuotoksia ja selvityksiä olisi hyödynnetty enemmän valmistelussa ja päätöksenteossa. hitaan kasvun aikaan. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa saavutetaan. Perinteinen Itä-Suomen alue muodostuu Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Se on lähtökohtaisesti oikea ja hyvä tapa, sillä poliisit ovat pelastustoimen tärkeä yhteistyökumppani. Suuria epäilyksiä herättää säästötavoitteen toteutuminen, tosin jotkut katsovat myös, että laitosta kohden 350000 euron säästösumma on kohtuullinen. Alue olisi hyvä, noin 570 000 asukkaan kokonaisuus muodostaa kolPelastusjohtajia arveluttaa aluejako poliisien kanssa. Mikäli tätä käytetään säästömenetelmänä, olisin toivonut tähän henkilöstösuunnitelmien yhteenvetoa 22 alueelta, jonka perusteella olisi voitu valmistella esitys luontaisen poistuman suunnitelmasta. Tämä voisi olla peruste hallitulle rakenneuudistukselle. Olisin toivonut, että ennen päätöstä olisi kattavasti selvitetty ja arvioitu 11 poliisilaitosaluejaon vaikutuksia nykyiseen järjestelmään toiminnallisesti ja taloudellisesti. Hyvää on myös säästöjen pienentyminen 13 miljoonasta eurosta 7,5 miljoonaan. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. 10/2013 11 Pelastusjohtajat toivovat, että aluejakouudistus syntyisi mieluummin pelastustoimen omista alueellisista tarpeista lähtien eikä kategorisesti poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Julkiset taloudet jatkavat velkaantumistaan. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Pelastustoimi vaatii selvitäkseen lakisääteisistä tehtävistään vähintään nykyisen paloasemaverkoston ja henkilöstön (sopimus+vakinainen). Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Hyvänä puolena hallituksen päätöksessä on se, että päätös mahdollistaa pelastustoimen palvelutason säilyttämisen. Erkki Hokkanen Etelä-Karjala: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Oletan, että kaikki 22 pelastuslaitosta ovat jo lähtökohtaisesti kustannustehokkaita, koska kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy myös pelastuslaitosten toiminnassa ja taloudessa. Aluejaon muuttaminen nyt, erittäin tiukan talouden aikaan, ei ole oikea toimenpide, sillä muutoskustannukset ovat arviolta noin 20 miljoonaa euroa. Sisäministeriön pelastusosaston ehdotuksessa 25.10.2013 todetaan 160 henkilötyövuoden säästö eläköitymisen myötä. Tulemme elämään ns. Pelastusalueet tulisi olla väestöpohjaltaan riittävän suuret, joka mahdollistaisi paremmin toiminnalliset ja taloudelliset resurssit palvelujen tuottamiseen. uusien laitosten ICT-infran rakentaminen, henkilöstökustannusten harmonisointi, kalusto ja paloasemaverkoston investointien ja vuokrauksen integrointi ja sopimuspalokuntien sopimusten harmonisointi. Säästöt kohdistuvat hallintoon, eikä ohjelmassa ole mainittu säästöjä pelastustoimen ydintehtävistä. Pelastustoimen tehtävät, organisointi, joukkojen määrä ja tarvittavat johtamistasot eroavat poliisista merkittävästi. Tätä edellyttävät riskianalyysit ja maantiede. Kustannuksia aiheutuvat mm. Päätös 11 alueen rakentamisesta on hallituksessa tehty. Se tarkoittaa noin 350 000 euroa laitosta kohden ja siihen kuuluu myös sellaiset fiktiiviset kuluerät kuten tilannekeskukset, joita ei tarvitse perustaa jos syntyy pelastustoimen alue jossa esimerkiksi yhdellä osapuolella on jo tilannekeskus tai vaihtoehtoisesti useamman laitoksen pelastustoimialue perustaa yhden tilannekeskuksen useamman sijasta. Muutoskustannuksista useampi miljoona jää käyttökustannuksiksi, joten aluejaon muutokselta vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö jää toteutumatta
Tehokkuutta on parannettu muiden muassa pelastustoimen alueellistamisen tuomilla hyödyillä jo 10 vuoden ajan, pelastuslaitosten yhteishankinnoilla, yhteistyöllä suunnitelmien ja koulutusmateriaalien tekemisessä sekä pelastustoiminnan yhteistyöllä. Itä-Suomen alue on pelastustoimelle toiminnallisesti ja maantieteellisesti selkeä kokonaisuus sekä toimintaympäristön kannalta melko samankaltaista aluetta. Esimerkkeinä varautuminen ja johtamisjärjestelmät suuronnettomuuksien sekä katastrofien varalle, onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminnan vasteet aidosti tutkimuksiin sekä riskianalyyseihin perustuviksi, hallintoorganisaatiot keveiksi ja tehokkaiksi. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. €): 16,2 59 €/asukas 12 Pirkanmaa Pelastusjohtaja: Olli-Pekka Ojanen Kuntia: 22 Pinta-ala (km 2 ): 14471 Väkiluku: 496568 Henkilöstö: Vakinaiset: 479 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1929 Nettomenot (milj. €): 12,8 63,4 €/asukas me maakuntaa kattava Itä-Suomen pelastuslaitos. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. €): 10,3 67,7 €/asukas 11 Keski-Suomi Pelastusjohtaja: Simo Tarvainen Kuntia: 23 Pinta-ala (km 2 ): 19952 Väkiluku: 275161 Henkilöstö: Vakinaiset: 279 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1053 Nettomenot (milj. Itä-Suomen pelastustoimella säilyisivät yhdenmukaiset aluejaot keskeisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa. €): 12,2 67,2 €/asukas 9 Etelä-Karjala Pelastusjohtaja: Erkki Hokkanen Kuntia: 10 Pinta-ala (km 2 ): 7236 Väkiluku: 132355 Henkilöstö: Vakinaiset: 94 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 962 Nettomenot (milj. €): 24,9 53,2 €/asukas 6 Kanta-Häme Pelastusjohtaja: Esa Pulkkinen Kuntia: 11 Pinta-ala (km 2 ): 5706 Väkiluku: 175472 Henkilöstö: Vakinaiset: 244 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 430 Nettomenot (milj. €): 19,6 45,7 €/asukas 4 Itä-Uusimaa Pelastusjohtaja: Olavi Liljemark Kuntia: 7 Pinta-ala (km 2 ): 5 537 Väkiluku: 95142 Henkilöstö: Vakinaiset: 145 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1320 Nettomenot (milj. Tuo vaadittu säästö saavutetaan jo nykyiselläänkin. Pelastustoimen säästö on kuitenkin saavutettavissa, mikäli kaikki sitoutuvat säästötoimiin ja huomioivat tulevat säästöt mm. Selkeä aluekokonaisuus mahdollistaa esimerkiksi henkilöstön erikoistumisen tiettyyn osaamisalueeseen koko pelastuslaitoksen alueella. Pelastuslaitosten aluejaon suu. €): 7,8 59,2 €/asukas 10 Etelä-Savo Pelastusjohtaja: Seppo Lokka Kuntia: 17 Pinta-ala (km 2 ): 18768 Väkiluku: 153426 Henkilöstö: Vakinaiset: 209 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1020 Nettomenot (milj. Seppo Lokka Etelä-Savo Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Lisäksi pelastuslaitosten yhdistämiskulut pitää ottaa huomioon taloussuunnittelussa. Ensin tulisi selvittää mitä alalla oikeasti tulisi tehdä toiminnan tehostamiseksi ja sitten vasta rakennettaisiin alueet ja toiminnot sen mukaisesti. Tosin on ymmärrettävää, että kuntien säästötalkoissa myös pelastustoimen on esitettävä jotain. Simo Weckstén Helsinki: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Toimintamenoja saattaa lisätä esimerkiksi palkkojen ja sopimuskorvausten mahdollinen harmonisointi. Rakenneuudistuksessa ei tässä vaiheessa kannata mielestäni lukita alueiden määrää eikä aluejakoa. Säästöjen hakemista vaikeuttaa se, että pelastustoimi on tutkitusti jo tällä hetkellä tuottavuudeltaan hyvällä tasolla. €): 28,7 57,8 €/asukas 7 Päijät-Häme Pelastusjohtaja: Jari Hyvärinen Kuntia: 11 Pinta-ala (km 2 ): 6256 Väkiluku: 202548 Henkilöstö: Vakinaiset: 241 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 918 Nettomenot (milj. €): 8,4 47,8 €/asukas 8 Kymenlaakso Pelastusjohtaja: Vesa Parkko Kuntia: 7 Pinta-ala (km 2 ): 7417 Väkiluku: 181421 Henkilöstö: Vakinaiset: 208 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1896 Nettomenot (milj. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Myös pelastusalalla tarvitaan ”rakenneuudistusta”. €): 33,9 56,2 €/asukas 2 Länsi-Uusimaa Pelastusjohtaja: Veli-Pekka Ihamäki Kuntia: 12 Pinta-ala (km 2 ): 7855 Väkiluku: 438414 Henkilöstö: Vakinaiset: 409 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 890 Nettomenot (milj. €): 23,6 53,9 €/asukas 3 Keski-Uusimaa Pelastusjohtaja: Pekka Vänskä Kuntia: 8 Pinta-ala (km 2 ): 1986 Väkiluku: 429311 Henkilöstö: Vakinaiset: 414 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 520 Nettomenot (milj. hallinnon virkojen osalta jo vuodesta 2014 alkaen. Tässä tilanteessa nyt tehty esitys ei ole sen parempi tai huonompi kuin joku toinenkaan. €): 7,8 81,8 €/asukas 5 Varsinais-Suomi Pelastusjohtaja: Jari Sainio Kuntia: 28 Pinta-ala (km 2 ): 20539 Väkiluku: 468936 Henkilöstö: Vakinaiset: 570 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 1848 Nettomenot (milj. Poliisilaitoksen lisäksi hätäkeskusalue ja terveydenhuollon erityisvastuualue sekä sairaanhoitopiirien alueet ovat yhteensopivia Itä-Suomen alueen kanssa. Säästöt edellyttävät hyvää suunnittelua ja kustannustehokasta yhteistoimintaa. luonnollisen poistuman (eläköitymisen) kautta. Koko aluejaon pohtiminen johtaa vähän harhaan. Kaikkia avoimeksi tulevia hallinnon virkoja ei täytettäisi, vaan tietyt tehtävät hoidettaisiin nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä koko pelastuslaitoksen alueella. Pohjois-Savon kannalta hallituksen päätöksen sisältämä Itä-Suomen alue on hyvä alue rakentaa isompi alueellinen pelastuslaitos. Säästö syntyy enimmäkseen hallinnon henkilöstökuluja pienentämällä ns. Lisäksi säästöjä olisi saatavissa keskitetyistä hallintotoiminnoista ja laajemman toiminnan tuoman volyymin avulla. Tähän listaan löytyy varmasti vielä paljon muutakin pohdittavaa. vuoden 2016 alussa ja säästö pitäisi olla toteutettuna jo saman vuoden lopussa. Mahdollisen kuntaja sote-rakenneuudistuksen vaikutukset tulisi ottaa pelastustoimen rakenneuudistuksessa etupainotteisesti huomioon. Vuoden 2014 alussa toimintansa aloittava Itä-Suomen poliisilaitos toimii samalla alueella. Jos toimintoja tarkastellaan, kuten edellisissä kohdissa on mainittu. 12 10/2013 1 Helsinki Pelastuskomentaja: Simo Weckstén Pinta-ala (km 2 ): 716 Väkiluku: 603968 Henkilöstö: Vakinaiset: 694 Sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset: 483 Nettomenot (milj. Edelliseen viitaten lähtökohtana tulisi olla toimintojen kehittäminen nykypäivän tarpeiden ja tuottavuuden mukaisiksi. Aluejaon uudistaminen ei ole vielä rakenneuudistusta. Säästöjen suhteen aikataulu saattaa olla kireähkö, mikäli uudet pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa esim
Toisaalta esitetyissä alueissa on varmaan pelastustoimenkin kannalta järkeviä kokonaisuuksia, ehkä jopa useimmissa, mutta osaa tarvitsee varmaan tarkastella uudelleen. Asian selvittämiseen pitää olla aikaa, tosin tällä tiedolla aikaa ei ole juurikaan käytettävissä. keskuskuntamalli ei enää liene toimivin tapa järjestää palveluja. Myllyttämällä nykyinen hyvin toimiva järjestelmä suuriin muutoksiin tulee tasapainoon säätäminen kestämään useamman vuoden. Tässä on perinteisen hyvä paikka katsoa, mitä kannattaa tehdä omana työnä, omistajan, kuntien toimesta tai yksityisen palvelun tuottajan toimesta. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Säästösumma oli alunperin 13 miljoonaa euroa. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Jos isommista alueista on seurauksena, että kunnat kokevat pelastuslaitoksen entistä etäisemmiksi, niin onko sillä väliä vai onko se jopa tarkoitus matkalla seuraavaan kehitysvaiheeseen. Rohkenen väittää, että kaikki pelastuslaitokset olisivat voineet säästää osuutensa tuosta summasta aivan hyvin nykyisellä rakenteella. Tuo 7,5 miljoonaa euroa pääsi ihan aidosti yllättämään. Jos tiukkoja säästötavoitteita asetetaan, niin kyllä ne tulevat kohdistumaan palvelutuotantoon ja –verkkoon. Tulevien alueiden tarkastelu tulee ensisijaisesti tehdä pelastustoimen lähtökohdista. Säästöt saataneen toteutettua esimerkiksi raskaan ajoneuvokalustohankintojen siirtämisellä, erilaisten päällystön varallaolo/päivystysjärjeste. Vastaavasti huomioitavaa on se, että keskuskuntamalli on toiminut hyvin tutussa maakuntapohjaisessa ympäristössä. Viime vuosien myrskyt, tykkylumi ja muut ilmiöt ja vaaratilanteet ovat osoittaneet pelastustoimen johto ja muiden järjestelmien toimivan vähintäänkin hyvin. keventämällä ja järjestelemällä hallintoa tehokkaammaksi. Sekä poliisilaitosja vielä suuremmissa malleissa ns. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Mielestäni alueiden määrää olisi tullut pohtia tarkemmin, eikä mennä suoraan poliisin aluejaon mukaan. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Herääkin kysymys, että suoriutuvatko uudelleen organisoidut suuremmat pelastuslaitokset yhtä hyvin vaativimmista tehtävistä kuin entiset pelastuslaitokset. Mahdollisesti perustettavan liikelaitoksen johtokunta tilaisi palvelualueilta palvelut kokonaishinnalla, jossa on jo huomioitu säästöjen osuus. On myös niin, että pohjaesitys tarvitaan, jotta asiaan voidaan ottaa kantaa. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. En usko, että pelkästään aluejaon muutoksella saavutetaan tarvittavia säästöjä. Pelastuslaitosten hallinto on jo nyt ollut silmiinpistävän kevyt, ei sieltä merkittäviä säästöjä saada. Pelastuslaitosten maakunnallinen kokoluokka tosin ”tasoittaa” kuntarakenteessa tapahtuvia muutoksia. Kuten todettua, se pitäisi tehdä pelastustoimen toiminnallisista lähtökohdista. Pelastuslaitoksissa on melko lailla ohut hallinto, josta yleensä useimmat asiaa kommentoivat nuo säästöt löytävät. Tosin tällöin olisi pitänyt karsia kovalla kädellä palvelutuotantoakin säästöjen saamiseksi. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan avun saamisesta ja turvallisuuden tunteesta. Mielestäni tässä yhteydessä pitäisi voida pohtia myös muita vaihtoehtoja. Pelastuslaitosten ja SM:n kanssa voitaisiin miettiä kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin aluejako. Lisäksi talouden ja tuottavuuden tunnusluvut pitää ottaa huomioon. Ei aluejaolla sinällään saavuteta säästöjä, päinvastoin alueiden suurentaminen saattaa kasvattaa kustannuksia, kun palkkoja ja muita kustannustekijöitä harmonisoidaan. Toimintojen yhdistäminen tuo tiettyjä suuruuden etuja, mutta karsinta tullee koskemaan myös toimintavalmiutta. Se ei ole oikea eikä hyvä tapa; myös toiminnalliset näkökohdat ja mahdolliset muut alueelliset rajat tulisi ottaa huomioon sekä tulevat kuntaja sote-alueiden muutokset. Onko 11 aluetta ”oikea” määrä. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Hallinnon keventäminen onnistuu varmasti, mutta kun nämä hallinnoijat kuten pelastusjohtajat, pelastuspäälliköt, riskienhallintapäälliköt ovat keskeisissä tehtävissä organisaatioissaan myös suuremmissa operatiivisissa tehtävissä. Vaikka pyrkimyksenä on ylipäätään tehdä näitä muutoksia niin, ettei kansalaisen turvallisuus vaarannu, on realismia ymmärtää määrärahojen karsinnalla olevan vaikutuksensa. Olisi ehkä kannattanut odottaa kuntarakenneuudistuksen vaikutukset kuntakenttään. Uudessa järjestelmässä voisi tulla kysymykseen liikelaitos-kuntayhtymä malli, tai puhuttaisiinko sitten tilaaja-tuottajamallista, jossa nykyiset pelastuslaitokset tuottaisivat pelastuspalvelut kutakuinkin nykyisille alueille. Mahdollisesti pitäisi tehdä vielä suuremmat alueet. Oma kysymyksensä on, miten ennakoitua pienemmät säästövelvoitteet keskustelevat mahdollisten tulevien tietojärjestelmäkustannusten kanssa. Aluejakoa pohdittaessa olisi tarpeen kuunnella paitsi pelastuslaitoksia, myös kuntia. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Martti Soudunsaari Lappi: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Olli-Pekka Ojanen Pirkanmaa: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Elettäessä taloudellisesti tiukkoja aikoja olisi ollut miltei ymmärrettävämpää, jos summa olisi tuplattu 26 miljoonaan euroon. Toimintamme sisältö on eri kuin poliisin, näin esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisen osalta. Myös sopimuspalokunnat ovat elementti jota poliisissa ei ole. Pelastuslaitoksilla on ”tuotannossaan” toisistaan poikkeavia palveluja kuten ensihoito. Aluejaon muuttuessa säästö saadaan aikaiseksi käyttämällä juustohöylää ja jättämällä täyttämättä muutamia auki tulevia virkoja. Ehkä joku muu jako olisi toimivampi. Henkilökohtaisesti en usko, että asetettua säästötavoitetta saavutetaan esitetyillä muutoksilla. Keskeisin eroavaisuus tietysti on kunnallisen toiminnan perusta, joka heijastunee tulevaan ratkaisuun jollakin tavalla, mikäli kuntien rakenteessa muutosta tapahtuu. Alueilla voidaan päästä yhteismäärältään esitettyyn säästöön, mutta ei nyt esitettyjen toimenpiteiden ansiosta. Jorma Parviainen Pohjois-Karjala: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Säästäminen voidaan tehdä uudella rakenteella samoin kuin nykyiselläkin. Mikäli pelastuslaitoksilla, jotka yhdistyvät on erilainen palvelutuotanto, niin organisoituminen ei mielestäni missään tapauksessa voi mennä sen laitoksen mukaisesti, jolla on palvelutuotantoa vähiten. 14 10/2013 niitä vai onko seurauksena lisäorganisaatiotaso, joka syö säästöt ja kenties jopa kangistaa toimintaa. Aluejaon muutosten myötä tulee useita asioita, joista aiheutuu alkuvaiheessa lisäkustannuksia; palkkojen harmonisointi, erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Jari Hyvärinen Päijät-Häme: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Tietohallinnon, henkilöstöhallinnon, kirjanpidon, palkanmaksun, liikelaitos voisi myös vaikka kilpailuttaa. Herääkin lievä epäilys siitä, että tehtiinkö tämä alamme näkökulmasta suuri päätös yksinomaan säästöjen takia. Muutos tehdään mm. Onneksemme avun tarvitsijan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa näin ei päätetty tehdä
Viranomaisyhteistyössä yhteiset rajat ovat eduksi, mutta eivät edellytys. Alueita voisi olla myös vähemmän. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. 11 pelastuslaitoksen mallissa laitokset ovat kokonsa puolesta vielä helpohkosti hallittavissa olevia, ja johtamisjärjestelmään ja –organisaatioon tuskin tarvitsee muodostaa uutta väliporrasta. Poliisilaitosten rajat ovat hyvä keskustelun lähtökohta, mutta eivät ehdoton ratkaisu. Jari Sainio Varsinais-Suomi: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Anssi Parviainen Kainuu: Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Ei saavuteta ainakaan ennen vuotta 2017, joskus myöhemmin ehkä. Poliisilaitosaluejakoon perustuvassa mallissa eitä tätä ristiriitaa ole Pohjois-Suomessa. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä. Muuten rakenneuudistuksen tavoite verrattuna tuloksiin on mennyt pieleen. Länsi-Uudellamaalla nykyiset rajat ovat hyvät. On tärkeää, ettei pelastustoimen alue jakautuisi useammalle hätäkeskusalueelle. Ei ole, vaan pitäisi edetä palvelujen kautta asiakaslähtöisesti kuntia kuullen. Keskeisempää olisi, että hätäkeskusalueiden rajat noudattaisivat sekä poliisiettä pelastuslaitosten rajoja niin, että yksikään laitos ei olisi kahden eri hätäkeskuksen alueella. Olisi iso vahinko pelastustoimelle, jos nyt tehtäisiin vähiin selvityksiin perustuva uudistus ilman riittäviä vaikutusten arviointeja, tiedotteessa todetaan.. Rakentamista vaikeuttaa annettu ennakkoasetelma, että pelastuslaitoksia pitäisi olla nimenomaan 11. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Poliisilaitosaluejakoon perustuva pelastustoimen aluejako ei ole hyvä valtakunnallisesti tarkasteltuna, mutta esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen näkökulmasta Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen ja Kainuun pelastuslaitosten yhdistäminen vaikuttaa toimivalta. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Toki kannattaa huomioida, että Varsinais-Suomessa poliisin tuleva alue on myös esimerkiksi sairaanhoitopiirin ERVA-alue, Länsi-Suomen pelastusliiton toiminta-alue ja AVI:n nykyinen alue, joten ei kyse ole pelkästään poliisin aluejaosta. Kun lähtökohta on, että alueiden määrä noin puolitetaan, niin poliisialuejako on yksi perusteltu tapa jakoa tehdä. Muualla Suomessa pelastuslaitosten aluejaon pitäisi noudattaa selkeämmin hätäkeskusaluejakoa. Kokonaisuutena 7,5 miljoonan euron säästön kohdistuvat pääosin henkilöstöön ja jonkin verran kalustoon ja kiinteistöihin, jos paloasemaverkko saadaan optimoitua. Toki puhtaasti pelastustoimen näkökulmasta tehty aluejako olisi paras ratkaisu, varsinkin jos muut yhteistyötahot vielä toimintaansa sen mukaisesti muokkaisivat. Mielestäni 7,5 miljoonan euron säästö on realistinen, jos uusi aluejako ja uudet pelastuslaitokset aloittavat vuoden 2017 alussa. Viitaten edelliseen vastaukseeni PohjoisSuomen osalta aluejako on hyvä. Paloasemaverkon sekä päivystysja varallaolojärjestelyjen tarkastelu todellisten tarpeiden mukaan on tervetullutta koko valtakunnassa ja sillä saataneen merkittäviä säästöjä. On tärkeää, ettei pelastusaluejako ole ristiriidassa hätäkeskusaluejaon kanssa – toisin sanoen, ettei pelastustoimen alue jakaudu useammalle hätäkeskusalueelle. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Kyseessä tulee olla pitkälle tulevaisuuteen kantautuva uudistus, jossa turvataan koko maan pelastustoimen palvelut. Lappi on jäämässä erilleen ja on siten väestömäärältään huomattavasti pienempi alue kuin muut, mutta Lapin erittäin laaja alue pitkine etäisyyksineen on erityistapaus. SSPL: Sopimuspalokuntien liitto ei vastusta muutosta, mutta haluaa muutoksen suunnan pohjautuvan luotettavaan tietoon ja huolelliseen harkintaan. Rakentaisin 11 uutta alueellista pelastustointa käyttäen kunkin alueen paikallista asiantuntemusta ja pelastuslaitosten vahvaa yhteistyötä. Olisi helppoa, mutta ei järkevää lähteä rakentamaan uusia alueita ja liittämään pelastuslaitoksia yhteen kaverin puolesta, mutta jääköön nyt tekemättä. Kyllä, toimintaa entisestään tehostamalla. Ellei mielestäsi näin ole, miten rakentaisit uudet 11 alueellista pelastuslaitosta. Alueet muodostuvat luonnollisesti, kun tuleva kuntarakenne on selvillä. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Aina kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu lopulta kuitenkin saavutetaan jonkinlaisella kompromissilla. SSPL toivoo kunnollisten selvitysten ja laskelmien tekemistä ennen kuin yhdistämisiin ryhdytään ja edellyttää myös muiden pelastustoimen järjestämisvaihtoehtojen tarkempaa selvitystä. Sisäasiainministeriön alkuperäisessä säästöehdotuksessa pelastuslaitosten määrän vähentäminen yhteentoista mahdollistaisi laskennallisesti 160 henkilötyövuoden vähentämisen, mikä pelkästään tuottaisi jo 8,8 miljoonan euron säästöt. Mahdollisesti, mutta säästö kohdentuu luonnollisesti vain osaan laitoksista eikä tapahdu yhdessä vuodessa. Jatkossa pelastuslaitokset ovat kooltaan pääsääntöisesti lähempänä toisiaan ja päästään kokonaan eroon hyvin pienistä laitoksista, esimerkiksi Kainuu. Jos halutaan oikeasti säästää, on purettava valmiutta. Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uusimaa Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. Petteri Helisten Oulu-Koillismaa Onko 11 alueen rakentaminen poliisilaitosaluejaon mukaisesti oikea ja hyvä tapa. SPAL: Palomiesliitto esittää vaihtoehtoista mallia, jossa pelastustoimea hallintoa kevennetään, johtamista ja toimintakulttuuria järkevöitetään, ikääntyvien palomiesten työuramahdollisuuksia parannetaan ja alan koulutusta kehitetään. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. – Pelastustoimen kokonaiskulut ovat vuodessa 420 miljoonaa euroa, josta pelastuslaitoksissa käytetään pelastuslain mukaisiin tehtäviin vain 350 miljoonaa. Säästön tulisi tällöin kohdentua hallintoelinten ja -rakenteiden purkamiseen, ei palvelutuotantoon eli onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn ja pelastustoimintaan. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna pelastuslaitosten aluejako tulisi katsoa muun kuin Pohjois-Suomen osalta uudelleen siten, että hätäkeskusalueet olisivat ohjaavampi kriteeri. 10/2013 15 lyjen yhteensovittamisella, jättämällä eläköitymisten yhteydessä virkoja täyttämättä, yhteistyön lisäämisellä ja muilla vastaavilla keinoilla. Rahan kohdentamista erilaisiin järjestötehtäviin ja palokuntamuotoihin on syytä perata kriittisesti, puheenjohtaja Kim Nikula esittää. Tässä yhteydessä pitäisi olla poliittista uskallusta muuttaa myös hätäkeskusalueiden rajoja. Olennaista nytkin on, että päätökset tehdään ja tehdään vielä nopeasti, jotta päätösten odottelu ja ihmettely ei halvaannuta kaikkea toimintaa lähivuosiksi. Saavutetaanko aluejaon muutoksella vaadittava 7,5 miljoonan euron säästö ja mistä silloin säästetään. Ilman toimintavalmiusohjeen muuttamista en usko, että päästään ainakaan alkuvaiheessa huomattaviin säästöihin. eläköitymispoistumaa. Tällöin kyetään hyödyntämään mm. Mielestäni 11 pelastuslaitosta on lukumääränä varsin optimaalinen
Tapaamisessa selkiytyi tavoite ja sovimme aikuisten koulutuksen paloturvallisuusviikolle, marraskuun viimeiselle perjantaille. Kerroimme, että hätätilanteessa aikuisenkin voi olla vaikea muistaa osoitettaan. Moni ei ollut miettinyt asiaa ollenPaloturvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille Teksti: turvallisuuskouluttaja Leena Malinen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Leena Malinen ja Risto Vesalainen Shama Wazir näyttää muille esimerkkiä käsisammuttimen käytössä.. Pohdimme yhdessä, mihin tulta tarvitaan. Ensin kysymys tuntui vaikealta, mutta tulkkauksen ja selventävien kysymysten jälkeen vastauksia alkoi tulla. Tulipaloja syttyy, mutta miksi. Kysyessäni ryhmältä noin kolmasosa ilmoitti, ettei heillä ole palovaroitinta kotona. Koulutukseen saapui 15 naista ja yksi mies. ”Tulta tarvitaan tupakanpolttoon”. Savu nousee ensin ylös ja siksi varoittimen paikka on katossa. Ruuanlaitto ja tupakanpoltto vuoteessa sekä lasten luvaton tulenkäsittely tuntuivat heti ymmärrettäviltä syiltä tulipaloon. Kävimme läpi perusasioita palovaroittimesta, miten patteri asennetaan varoittimeen ja miten varoitin testataan. Huone täyttyi puheensorinalla. ”Kynttilän sytyttämiseen”. ”Miksi hälytin kattoon?” Palovaroittimista syntyi vilkas keskustelu. Halusin tietää koulutustoiveesta ja kohderyhmästä enemmän ja kävimmekin tapaamassa yhdessä kollegani Jukka Tuomilan kanssa yhdistyksen aktiiveja Länsimäen toimintakeskuksessa Vantaalla. ”Siitä saa tarvittaessa valoa esimerkiksi liikkuessa pimeällä metsässä”. Eleitä, kuvia, tulkkausta. Sopivankokoinen ryhmä, jossa useita eri kansallisuuksia ja kieliä. palavaa kynttilää ei saisi jättää valvomatta. Entä sähkölaitteet, mitä niistä pitää tietää. Muista kotiosoite Uudenmaan alueen pelastuslaitoksien syksyllä teettämässä koululaiskyselyssä selvisi, että kolmannes ekaluokkalaisista ei muista ulkoa kotiosoitettaan. – Keskustelimme rikkoutuneista ja päälle jäävistä sähkölaitteista, latureista ja jatkojohtovirityksistä. Koulutuskieli oli pääasiassa suomi, muutamia tarkennuksia teimme joillekin englanniksi. Kuulijat olivat vastaanottavaisia ja videon jälkeen ryhmä ymmärsi paremmin, miksi mm. Joukko kuunteli tarkkaavaisesti ja nyökytteli varovaisesti. ”Mutta miksi hälytin sitten pitää laittaa kattoon?” – Tähän kysymykseen kuulijat saivat vastauksen katsoessaan huoneistopalovideon. Kuulijat tulkkasivat tarvittaessa toisilleen asioita. Mistä tulipalot saavat sitten alkunsa. ”Viisi minuuttia ja huone palaa!” Video huoneistopalosta herätti jokaisen miettimään, miten nopeasti palo etenee ja miten vähän aikaa on pelastautua. 16 10/2013 V oisimmeko saada pelastusopastusta naisille ja lapsille. – Huomasi selvästi, että asioita ajateltiin ja pohdittiin. Silloin hätänumeroon soittaessa on helpompaa, kun osoitetiedot ovat näkyvillä. Joillekin oli uusi tieto, että Suomessa laki velvoittaa asunnon haltijaa huolehtimaan palovaroittimen asuntoonsa. Mutta miksi saunassa ei pidä kuivata pyykkejä. Tällä kysymyksellä lähestyi Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen psykologi ja perheneuvoja Mona Abdelgadir. Koska yhteistä kieltä ei kaikkien kanssa ollut, käytimme esityksessä paljon kuvia ja videonpätkiä, joilla pyrimme havainnollistamaan keskeisimpiä asioita. ”Tulta tarvitaan takan lämmitykseen, grilliin tai nuotioon”
Sen jälkeen sammutin pitää huollattaa. Hän kertoi saaneensa paljon tietoa koulutuksesta. Tällä kertaa sellaista ei näkynyt, vaan jokainen vuorollaan tarttui rohkeasti käsisammuttimeen ja sammutuspeittoon. Saako karvalankamattoa käyttää sammuttamiseen. Kerron sen heti lapsillenikin, että laturit ovat otettava pois seinästä, kun niitä ei käytä. Sen sijaan, että olisimme kertoneet, miksi rasvapaloa ei saa sammuttaa vedellä, uskoimme taas käyttämämme videomateriaalin voimaan. Jos yhteinen kieli ei kanna, saa sen kuvilla kerrottua. En ole koskaan kokenut tulipaloa, mutta oli tärkeää huomata, miten vähän aikaa on pelastautua turvallisesti. Luento-osuuden jälkeen siirryimme aurinkoiselle, mutta tuuliselle takapihalle harjoittelemaan alkusammutusta. Jukka kertoi käsisammuttimen käytöstä: Sokka irti, letkun päästä kiinni ja tähtää liekin juureen. – Paloturvallisuuskoulutus oli oikein hyvä kokemus. ”Tarkoittaako se päivämäärä sammuttimen kyljessä parasta ennen -päivää?” – Kyllä, sellaistahan se. Olen joutunut soittamaan hätänumeroon 112, kun lapseni oli sairas. Koulutus päättyi yhteiskuvaan ja paikalle tuomamme palovaroittimet löysivät tiensä niihinkin koteihin, joissa sellaista ei vielä ollut. – Sain tietoa, mistä saa apua. Saimme silloin nopeasti apua, toteaa Shama ja hymyilee tyytyväisenä. Saimme toimintakeskuksessa lämpimän vastaanoton, kiitos siitä Hakunilan kansainLuennolla keskusteltiin vilkkaasti paloturvallisuusasioista. Tiedän nyt, mitä tulipalotilanteessa pitää tehdä ja kerron perheellenikin oppimani. Turkista kotoisin oleva Güler Taskin, kuten valtaosa koulutusryhmästä, sai ensimmäistä kertaa elämässään paloturvallisuuskoulutusta. Osa koulutusryhmästä kokoontui lopuksi yhteiskuvaan. Saamassamme palautteessa asia mainittiin erikseen: The sticker with own address in case of fire is a good thing! Alkusammutustietoja ja -taitoja Keskustelu siirtyi alkusammutustaitoihin. Ja palo sammui! Opimme paljon uutta Koulutukseen osallistui myös Pakistanista kotoisin oleva Shama Wazir. väliselle yhdistykselle. Voiko öljypaloa sammuttaa vedellä. Hyvä opetus meille tälläkin kertaa. Koulutusryhmä oli erittäin aktiivinen ja innostunut ja uskomme, että jokainen sai uutta tietoa paloturvallisuudesta. – Opin paljon. En ollut koskaan kuullut, että puhelimen laturi pistorasiassa voisi olla vaarallinen. 10/2013 17. Hämmästys täytti huoneen, kun kuulijakunta näki, miten vesitilkka nostatti korkeat liekit ja palo roihahti kattilassa. Aikaisemmissa koulutuksissa olimme huomanneet, että maahanmuuttajataustaisilla kuulijoilla voi olla pelkoja tulta ja sammuttamista kohtaan. kaan ja niinpä sijaintitietotarrat, jotka jaoimme ja joihin ohjeistimme kirjoittamaan omat osoitetiedot, saivat hyvän vastaanoton. – Pidän oppimiani asioita tärkeinä. Palotarkastaja Risto Vesalainen seuraa ja ohjaa Güler Taskinin sammutuspeitteen käyttöä. Ymmärrän nyt, miksi palavaa rasvaa ei saa sammuttaa vedellä
Kerran palokunta hälytettiin viitostielle sammuttamaan savuavaa kuorma-autoa. Sairauslomalta hälytykseen lähtenyt palomies oli mukana pelastustöissä, mutta menehtyi sairauskohtaukseen paloauton istuimelle. ”P arasta on ollut saada touhuta mukavien ja samanhenkisten ihmisten parissa sekä kouluttaa nuoria vapaapalokuntalaisia, palomestari Esa Laukniemi sanoo. Vastuupalomestarin tehtävät jo nuoremmalleen jättänyt mestari jää ensi kesänä eläkkeelle. Yksi niistä on Järvikylän kartanon saunapalo. Konkareiden kohdatessa palokunnan juhlassa muisteltiin menneitä. Etelä-Savon pelastuslaitoksessa hänestä tuli vastuupalomestari. Silmäri on ollut yli 20 vuotta eläkkeellä, mutta pelastusperinteet suvussa jatkuvat. Sata vuotta sammutusta Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Pertti Laitinen ja hänen oma palomiehen pukunsa 1950-luvulta. Hänen kuolemansa oli puolestaan järkytys meille muille. Laitinen muistaa miten kylmää kyytiä oli istua vaatteet märkänä avoauton lavalla.. Tärkeintä ei ole hallinto, vaan että toiminta pelaa. Koneen lentäjä menehtyi onnettomuudessa. Se oli hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa. – Päivämäärä piti kyllä käydä tarkistamassa sen palomiehen hautakivestä, joka tuolla reissulla menehtyi, 83-vuotias Silmäri tunnusti. Kohtelias kartanonherra Palokunnan päällikkönä vuosina 1964–1966 ollut Anssi Tuomikoski muisteli aikaansa Joroissa lämmöllä. Enpä ole sen jälkeen niin kohteliaassa tulipalossa ollut. Noustuamme lavalle, näimme miten kuljettaja särki siellä kahden litran kaljapulloja ja valutti niistä olutta lavan alle. Pakokaasulla lämmitettävä lava oli käynyt käryämään, ja Mallasjuoman auto kun oli, neuvokas kuljettaja sammutti palon oluella. – Päästyämme palopaikalle vanha patruuna, herrasmies kun oli, tuli ja tervehti kaikki palomiehet kädestä pitäen, toivotti hyvät huomenet ja tervetulleeksi Järvikylään. Alueellisten pelastuslaitosten perustaminen 2004 oli Laukniemen mielestä hyvä uudistus. – Tiellä oli auto, mutta liekkejä ei näkynyt, eikä kuskiakaan. Ministeriön tervehdyksen Joroisiin toi tuore pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Joroisista Tuomikoskella on monta mukavaa muistoa. Palaneen käryä kyllä ilmassa oli. 18 10/2013 Konkarit muistelivat menneitä Joroisten palokunnan juhliessa 100-vuotistaivaltaan. – Ehkä se oli hänelle liian kova järkytys. Tätä päivää ja tulevaisuutta tarkasteltiin juhlapuheissa. – Kun ennen jouduttiin pyytämään naapurista apua, sieltä tuli lasku perästä. Joroisten palokunnassa pitkän päivätyön tehnyt Laukniemi oli itseoikeutettu seremoniamestari palokunnan 100-vuotisjuhlissa. Kaasua ja dynamiittia Joroisten viimeisenä palopäällikkönä toimi Esa Laukniemi. Vanhin poika Jyri Silmäri on pelastuspäällikkönä Etelä-Savon pelastuslaitoksella ja nuorempi Jarmo Silmäri paloesimiehenä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella Varkaudessa. Siitä tehtävästä hän jäi toukokuussa. Nyt vastuupalomestarina on Jani Kasanen. Pelastajan perintö isältä pojille Tuomikosken jälkeen 24 vuotta palopäällikkönä olleen Eino Silmärin aikana taitolennolla ollut Ilmavoimien Mig-21 -hävittäjä putosi omakotitalon ulkorakennuksen päälle Joroisten kirkonkylällä toukokuussa 1970. – Kerman koskessa on niin isoja lohia, että selkäevät uidessa näkyvät, mies valottaa eläkepäiviensä suunnitelmia
Työhyvinvointiin huomiota Pelastusylijohtajana pari kuukautta sitten aloittanut Esko Koskinen on ensi töikseen nostanut esiin palokuntien työhyvinvoinnin. – Ei edes sadan vuoden aikajänteellä mitatun ajan yksi suurimmista myrskyistä saanut maata kaaokseen. Kaasupullon kappaleet lentelivät Säästökulman palossa, mutta väistivät sentään sammuttajat. Tärkeitä vuosia: 1913 Joroisten VPK perustetaan 1922 Hankitaan ensimmäinen moottoriruisku 1937 VPK lakkautetaan, kalusto kunnalle, soittokunnan torvet myydään suojeluskunnalle 1938 Puolivakinainen palokunta aloittaa 2004 Joroisten palolaitos liitetään Etelä-Savon pelastuslaitokseen 2013 Palokunta täyttää 100 vuotta Ansiokkaita palkittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomerkein. Eino Silmäri (oik.) oli Joroisten palopäällikkönä vuosina 1966–1990. Vasemmalta Jouko Kartano, Esa Keski-Petäjä, Erkki Jäppinen, Hannu Liikanen, Pertti Laitinen, Jani Kasanen, Tuomo Silmäri, Juha Rytkönen ja Markus Tarvainen. Vaaran vuoksi lähiseudun talot jouduttiin evakuoimaan asukkaista. Marraskuinen Eino-myrsky aiheutti pelastuslaitoksille yli 2200 tehtävää. Vain siten saadaan riittävästi tietoa hyvinvoinnin kehittämiseen. Koskinen sanoi toivovansa, että prosessi johtaa oikeasti työhyvinvoinnin tason nousuun olipa sen lähtötaso mikä tahansa. Siniministeriön tervehdyksen juhlivalle palokunnalle toi pelastusylijohtaja Esko Koskinen. 10/2013 19 Laukniemen aikana Joroisissa on sattunut muutama iso tulipalo: S-marketin palo 1999 ja Säästökulman palo vuotta myöhemmin. – On tärkeää, että kaikki kyselyn kohteet vastaavat siihen. Pelastuslaitokset selviytyivät tehtävistään Koskisen mielestä kuitenkin erinomaisesti. Säästökulman palossa räjähtelivät kaasupullot ja niiden kappaleita lenteli satojen metrien päähän. Koskinen odottaa paljon marras-joulukuun vaihteessa pelastuslaitosten henkilöstön keskuudessa tehtävältä työhyvinvointikyselyltä. Isä ja poika. Siitä on syytä osoittaa kiitos pelastuslaitoksille ja muille toimintaan osallistuneille. Jyri Silmäri on pelastuspäällikkönä Etelä-Savon pelastuslaitoksella.. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan ole sattunut, Laukniemi totesi. Hänen mielestään siihen on syytä tarttua aikaisempaa ripeämmin ottein. – Sellaiset tilanteet ovat jääneet mieleen, joissa palomiesten henkikulta on ollut vaarassa. – Toivon, että työpaikoilta saadaan pois kiusaaminen, vähättely, häirintä ja kaikki sellaiset ilmiöt, jotka eivät sinne kuulu. Esa Laukniemen mieleen ovat jääneet tehtävät, joissa palomiesten henkikulta on ollut vaarassa. Louhintayrityksen hallipalossa 2009 palomiehet joutuivat vaaraan, kun kesken sammutustöiden saatiin tietää, että varastossa oli 50 kiloa dynamiittia
E lokuun loppupuolella käyttöön otettu uusi pelastusasema, jonka rakennustyöt alkoivat syksyllä 2012, korvasi vanhan yli 60 vuotta käytössä olleen aseman. – Tilat eivät sopineet enää nykyaikaisen pelastustoimen käyttöön, toteaa Juha Kolu puheessaan. kaupunginjohtaja Pirjo Hepooja ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juha Kolu lähtivät leikkaamaan avajaisnauhaa. Kokonaiskustannukset nousivat kuuteen miljoonaan euroon, avustuksia saatiin yhteensä 350000 euron edestä palosuojelurahastolta sekä öljyntorjuntasuojelurahastolta. Myös mahdollisesti tulevaisuudessa valmistuva Hollolan pelastusasema voi olla Haaslahden käsialaa. Pelastuslaitos on todella tyytyväinen ja iloinen, että sijainti on näinkin keskeinen. Aseman sijaintia arvottiin pidemmänkin aikaa, kunnes päädyttiin Jyrängön kaupunginosaan. 20 10/2013 Nämä sanat kaikuivat Heinolan uudella pelastusasemalla, kun aluepalopäälikkö Tapani Lehtinen, Heinolan va. Sieltä tavoitetaan nopeasti keskusta, raskaasti liikennöity moottoritie sekä Vierumäen kasvava tehdasalue. Kaikille löytyy omat tilat asemalta. Aseman sisäilmaongelmat ja ahtaus kävivät jo henkilökunnallekin haitaksi. Aseman suunnitellut Markku Haaslahti on ollut mukana myös Lahden Niemen pelastusaseman suunnittelussa. Asemakonsepti alkaa muodostua, kun Haaslahti on valittu myös vuoden päästä valmistuvan Lahden Paavolan pelastusaseman suunnittelijaksi. Sisäministeriön kansliapäälikkö Päivi Nerg hehkutti juhlapuheessaan, että reilun yhdeksän minuutin toimintavalmiusaika Heinolassa on huippuluokkaa. Tätä oli monasti koitettu laajentaa ja korjata. Heinolassa päivystää palomestari, pelastusyksikkö, säiliöyksikkö, sukellusyksikkö ja vuoden 2014 alusta myös puomitikasyksikkö, jonka käyttöön miehistöä juuri kouluteJoukkoelähtö, Heinolan pelastusasema, avajaisnauhan leikkaus... Heinolan asemalla on ainutlaatuista yhteistyötä, kun saman katon alla toimii kolme eri organisaatiota: Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Heinolan puolivakinainen palokunta sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu. Sijainti napakymppi Myös toimintavalmius on parantunut uudelta asemalta. Suomen modernein pelastusasema käyttöön Teksti ja kuvat: Rony Kivistö Heinolan pelastusaseman rakennustöistä vastasi Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy, ensimmäisen kerroksen pinta-ala on 2175 m 2 ja toisen kerroksen 865 m 2 .