TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2.
”hyvää kannatti odottaa” ”erinoimainen näyttö” e7 TUPLAVOITTAJA 2012 T U T K A • N A V I G O I N T I L A I T T E E T • K A I K U L U O T A I N • M I T T A R I S T O • A U T O P I L O T T I • L Ä M P Ö K A M E R A • K O M M U N I K A A T I O • O H J E L M I S T OT • S Y S T E E M I T K E H I T Y S • L A A T U • L U O T T A M U S PÄIVITÄ 2 VUODEN TAKUUSI 3 VUODEN TAKUUKSI ILMAISEKSI KIRJAUDU WWW.RAYMARINE./FI VuoTTa TESTIVOITTAJA ”kiitämme langattomuuden uusia mahdollisuuksia””vertailun nopein zoomaus” TUPLAVOITTAJA 2012 Uudet kolmannen sukupolven monitoiminäytöt ovat nyt saatavilla 7, 9 ja 12" kokoisina; huippuunsa viritetty suorituskyky, erinomainen verkostoituminen ja mullistava käyttäjäkokemus. Uudella Raymarine Control ohjelmalla tabletista ja älypuhelimesta saadaan kaksisuuntaisesti toimiva toinen näyttö veneeseen! Tee reitti tai zoomaa karttaa, käynnistä tutka, katso mittaritietoja, täydellinen järjestelmä täydelliseen veneeseen. Sisäärakennettu WiFi-lähetin mahdollistaa näytön kuvan siirtämisen monitoiminäytöstä iPhoneen sekä iPadiin ja nyt myös Android sovellusta käyttäviin tabletteihin ja älypuhelimiin. U U s I New C and E 217 X 280 (Finland V2).indd 1 24/07/2012 12:08. U U s I New C and E 217 X 280 (Finland V2).indd 1 24/07/2012 12:08 ”hyvää kannatti odottaa” ”erinoimainen näyttö” e7 TUPLAVOITTAJA 2012 T U T K A • N A V I G O I N T I L A I T T E E T • K A I K U L U O T A I N • M I T T A R I S T O • A U T O P I L O T T I • L Ä M P Ö K A M E R A • K O M M U N I K A A T I O • O H J E L M I S T OT • S Y S T E E M I T K E H I T Y S • L A A T U • L U O T T A M U S PÄIVITÄ 2 VUODEN TAKUUSI 3 VUODEN TAKUUKSI ILMAISEKSI KIRJAUDU WWW.RAYMARINE./FI VuoTTa TESTIVOITTAJA ”kiitämme langattomuuden uusia mahdollisuuksia””vertailun nopein zoomaus” TUPLAVOITTAJA 2012 Uudet kolmannen sukupolven monitoiminäytöt ovat nyt saatavilla 7, 9 ja 12" kokoisina; huippuunsa viritetty suorituskyky, erinomainen verkostoituminen ja mullistava käyttäjäkokemus. Suljettu, lasilla laminoitu LED-LCD näyttö poistaa kondensaatioriskin sekä maksimoi värejä ja kontrastia. Superkirkas energiaa säästävä taustavalaistus käyttää jopa 40% vähemmän virtaa kuin aiempien sukupolvien näytöt. Uudella Raymarine Control ohjelmalla tabletista ja älypuhelimesta saadaan kaksisuuntaisesti toimiva toinen näyttö veneeseen! Tee reitti tai zoomaa karttaa, käynnistä tutka, katso mittaritietoja, täydellinen järjestelmä täydelliseen veneeseen. HybridTouch eli kosketusnäytöllä sekä napeilla ohjattavat näytöt ovat saatavissa sisäänrakennetulla ClearPulse kaikumoduulilla että ilman. Suljettu, lasilla laminoitu LED-LCD näyttö poistaa kondensaatioriskin sekä maksimoi värejä ja kontrastia. Superkirkas energiaa säästävä taustavalaistus käyttää jopa 40% vähemmän virtaa kuin aiempien sukupolvien näytöt. Sisäärakennettu WiFi-lähetin mahdollistaa näytön kuvan siirtämisen monitoiminäytöstä iPhoneen sekä iPadiin ja nyt myös Android sovellusta käyttäviin tabletteihin ja älypuhelimiin. HybridTouch eli kosketusnäytöllä sekä napeilla ohjattavat näytöt ovat saatavissa sisäänrakennetulla ClearPulse kaikumoduulilla että ilman
PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. TEEMALLA JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. Ennenaikaisesta eläköitymisestä koituu kunnille runsaan neljän miljoonan euron menot. Muutama päivä myöhemmin ammattijärjestön edustaja esitti huolensa, miten ikääntyvän pelastushenkilöstön myöhemmästä työurasta huolehditaan, kun palomies ei enää kykene fyysisesti raskaimpiin tehtäviin. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. Automaattisiin sammutusjärjestelmiin suhtaudutaan vaihtelevasti. Strategiassa jatketaan: Teknologiaa hyödyntämällä voidaan lisätä turvallisuutta. Työurakysymystä on viety eteenpäin monin paikoin. P.S. PELASTUSTIETO 1/2013 ILMESTYY 7.2. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Ja heidän määränsä tulee jatkuvasti kasvamaan. Yksin asuvien vanhusten määrä lisääntyy, jolloin myös tulipalojen ja muiden kotiympäristössä tapahtuvien onnettomuuksien riski kasvaa, kirjoitetaan pelastustoimen uusimmassa strategiassa, joka ajallisesti ulottuu vuoteen 2025 saakka. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Paloauton kyydissä on jännää. Kaksi huolenaihetta Yleisradio uutisoi lyhyen ajan sisällä kaksi pelastustointa käsittelevää aihetta. Väestön ikärakenne muuttuu nopeasti eliniän pidentyessä ja syntyvyyden pysyessä alhaisena. Sprinklaustakaan ei unohdeta, mutta sitä tehdään harkiten, jotta kustannukset eivät karkaa käsistä. Vaikka laitoksissa edetään asiassa eri tahdissa, on toivottavasti huoli aiheesta pian aiheeton. Tämän lehden sivulla 24 on liikuttava juttu pienestä pojasta, joka viime kesänä loukkaantui vakavasti junan ajaessa hänen päälleen isoisän karmivan ratkaisun takia. Teknologia tuo myös uusia mahdollisuuksia kehittää pelastustoiminnassa tarvittavia välineitä. Valtiovaltaa, kuntia ja pelastuslaitoksia toivotaan avuksi. Väestönsuojelujärjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa väestönsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen lupasi säätiön rahoittavan sprinklereitä koskettavaa tutkimustoimintaa. Kuva: Mika Ahopelto. Hän kuvaili asuntojen sprinklausta nykypäivän väestönsuojeluksi. Päivä Paloasemalla -tapahtumassa Puistolan VPK:ssa kävivät Väinö Saarikivi (takana) sekä Elise ja Elias Ahopelto. Hyvää vauhtia kuntoutuva kolmevuotias poika kävi äitinsä kanssa tervehtimässä pelastajia Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.. Turvallisuuden parantamisessa keskeisellä sijalla on hoitoja hoivalaitosten työntekijöiden turvallisuusosaamisen lisääminen. Onko sprinklaus nykypäivän väestönsuojelua. Helsingissä sosiaalivirasto ja pelastuslaitos ovat viime vuonna aloittaneet yhteistyön, jossa palotarkastaja työskentelee sosiaaliviranomaisten kanssa. Ensimmäisessä vapaaehtoissektorin edustajat toivat julki huolen siitä, miten tulevaisuudessa riittää väkeä sopimuspalokunnissa, erityisesti syrjäseuduilla, kun väki ikääntyy. Esimerkiksi automaattiset valvontaja hälytysjärjestelmät sekä sammutuslaitteistot parantavat mahdollisuuksia onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Esimerkiksi älyteknologia ja nanoteknologia voivat tuottaa pelastustointa hyödyttäviä sovellutuksia. Viimeksi kolme laitosta, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi ja Tampere saivat valmiiksi oman mallinsa joustavista työurista. Hoitoja hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten turvallisuudesta huolehditaan, vaikka teknisten ratkaisujen toteuttamisessa edetään eri tavalla eri puolilla maata. Pirkanmaalla ollaan puolestaan kärkipäässä sprinkleritoteutuksissa. Sen sijaan yksin kotona asuvien vanhusten turvallisuudessa on puutteita. Teknologian kehitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia on tarpeen seurata ja arvioida jatkuvasti
Helsingissä 96-vuotias Vanhan Käpylän VPK vietti uuden paloaseman vihkiäisiä. Kaksi kaupungin virastoa lähti viime vuonna yhteisvoimin parantamaan erityiskohteiden asumisturvallisuutta Helsingissä. harjoitus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti yhdessä alueensa kuntien mittavan harjoituksen, jossa poikkeuksellisen rajun myrskyn seurauksena piti pystyä huolehtimaan väestön turvallisuudesta. 44–49 väestönsuojelu Väestönsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen ehdotti väestönsuojelujärjestötoiminnan 85-vuotisjuhlassa, että nykypäivän väestönsuojelutoimintaa olisi asuntojen laajamittaisempi varustaminen automaattisilla sammutusjärjestelmillä. TEEMALLA JÄLKIVAHINK OJEN TORJUNTA Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa s.8 Sopimusnuohous jakaa nuohoojien mielipiteet s.28 Onko asuntojen sprinklaus tämän päivän väestönsuojelua. Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Miia Wikström 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 42 Tulevat ensihoitajat kuulivat Konginkankaan pelastutoimista Hannah Nemes 51 Roska päivässä -liike Pelastuskoulussa Jari Peltoranta 54 Matti Kaitala koki Tampereen molemmat suuronnettomuudet Juhani Katajamäki 50 Sekaisin palokalustosta 53 Harjunalustan VPK on 100-vuotias Antti Erola 58 Leo Pesosella merkittävä perustajarooli Juhani Katajamäki VAKIOT 35 Vieraanamme: Pekka Vänskä 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski asumisturvallisuus nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Saadaanko paloturvallisuusviikolla vaikutettua ihmisten turvallisuusasenteisiin?” Yli puolet uskoo tämän onnistuvan. Palotarkastaja työskentelee sosiaalivirastossa ja on linkkinä viraston ja pelastuslaitoksen välillä. Kaikkiaan 150 henkilöä kokoontui Siuntion kylpylään yhden päivän harjoitukseen. s.40 Päivä Paloasemalla on paloautoja, turvatietoa ja kivoja kavereita! s.30 10 2012 20 .1 2. 16 Palokuntanuoret ovat hyvässä asemassa Vahdossa, sillä VPK:n nuoriso-osasto on Suomen suurimpia kunnioitettavalla 58 nuoren joukollaan. Näin turvallisuutta ei paranneta käskyttämällä vaan aidolla yhteistyöllä. VPK:t toimivat tässä numerossa PELASTUSTIE TO 1/2013 ILMESTYY 7.2. s. 40 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. Kuopion VPK:n remontoidut tilat vihittiin uudelleen käyttöön marraskuun alkupuolella. s. s. s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 12 10 /2 01 2 20.12.2012 8 Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa Ari Vakkilainen 14 Pelastustoimen rekisterit yhteen Pekka Kortelainen, Johannes Ketola 20 HELPE ry – 20 vuotta Stadin turvaksi Juhani Katajamäki 22 Nummelaan oikea paloasema 24 Pienen pojan ihmepelastuminen Ari Koivu 26 Ihmisen paras ystävä löytää hajullaan Mia Hemming 28 Sopimusnuohous jakaa mielipiteitä 30 Leipää ja sirkushuveja paloasemalla Riikka Ahopelto 33 Vilsketta ja vilinää paloasemilla Saku Rouvali 34 Salon VPK:lla ensimmäinen oma nostolava 36 Paraneeko fyysinen toimintakyky
Palontorjunta-Iehti valmistuu nykyisin 12.500 kappaleen painoksina. Ikivanhoista perinteistä johtuen ne ovat kenties välttämättömimmät apukeinot aidon joulutunnelman luomisessa, on vain aina muistettava niissä ja kaikessa avotulen käsittelyssä piilevä tulipalon vaara ja varotettava myös perheen nuorimpia siitä. pyyheliina, jolla mahdollisesti irtipäässyt tuli voidaan sammuttaa. Tätä uutista on hauska kertoa. Varatkaa joulukuusen lähelle pahimman varalle vettä, vesiämpäri ja siihen valmiiksi esim. Joulukuusi kuivuu huoneen lämmössä sangen nopeasti ruutikuivaksi. TAPAAMME ENSI VUONNA 10 KERTAA Palontorjunta-Iehti saapuu tilaajilleen ensi vuoden aikana kymmenen kertaa. Jos joulukuusessa käytetään aitoja kynttilöitä, niitä palavina – kuten yleensäkään avotulta -ei saa jättää valvomatta eikä myöskään lapsia saa päästää niiden lähelle leikkimään. Kuusen tuoreena pysymistä ajatellen on se huoneessakin pidettävä ”vedessä”. pumpuli syttyy ja palaa herkästi ja on sellaisena tähän tarkoitukseen sopimatonta. Joulukuusi ja kynttilät kuuluvat meillä sangen oleellisina tekijöinä jouluun. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten MUISTAKAAMME TULIPALON VAARA – JOULUNAKIN 10/2012 5 Joulu on ilon ja valon juhla. Esim. Moniin koteihin se joudutaan hankkimaan jo paljon aikaisemmin, jolloin se olisi säilytettävä ulkona tyvi vedessä tai lumihangessa. Vain tammija heinäkuussa lehti jää ilmestymättä. Aikaisemmin on lehtemme ilmestynyt kahdeksan kertaa vuodessa. Jos tuli pääsee irti, tehkää heti myös palokunnalle paloilmoitus. Hiukset, samoin kuin vaatteetkin ja jopa joulupukin parta, voivat syttyä kynttilän liekistä' silmänräpäyksessä tuleen ja aiheuttaa hengenvaaran. Joulukuuseen on valittava sellaisia koristeita, jotka eivät helposti syty. Rahanuudistus ensi vuoden alussa muuttaa tilaushinnan 10 markaksi. Sitä ei saisi tuoda tarpeettoman aikaisin huoneeseen, mieluimmin vasta aattopäivänä. Olisi mitä valitettavinta, jos yhdessäkään maamme kodissa jouluilo tulipalon johdosta muuttuisi mustaksi murheeksi ja epätoivoksi. Lehden tilaushinta on 1.000 markkaa. Toivotamme tuhansille ystävillemme Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta!
Alkujännityksen jälkeen oli oikein rento meininki, vuoden palomies kuvailee tunnelmia linnassa. Turun Sammutinhuolto Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli noin 0,9 miljoonaa euroa. Liittoon kuuluu yli 3400 jäsentä. Presto osti Turun Sammutinhuollon. Yritysoston myötä Presto vahvistaa valikoimaansa sammutusjärjestelmien huoltopalvelualalla ja asemaansa valtakunnanlaajuisilla huoltopalvelumarkkinoilla. Tarvainen on Suomen Pelastusjohtajat ry:n viides puheenjohtaja. Hallituksen varapuheenjohtajiksi liittokokous nimesi vihtiläisen Ilkka Mustakankaan ja torniolaisen Jyrki Savolaisen. Pelastusjohtajat kokoontuivat joulukuun puolivälissä. Suomen Leijonan komentajamerkki: Sisäasiainministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Esko Koskinen. Turun Sammutinhuolto on erikoistunut laivoissa ja teollisuudessa käytettävien sammutusjärjestelmien sekä alkusammutuskaluston huoltoon ja kunnossapitoon. Yhtiön päätoimipaikka on Turussa ja sen toiminta-alue kattaa Varsinais-Suomen. luokan Vapaudenristi: Etelä-Suomen Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. – Muutamia tuttujakin tuli tavattu, muun muassa kansanedustajana toimivan, porilaisen paloesimiehen Ari Jalosen kanssa tuli juteltua. Ku va : Le ht ik uv a/ H ei kk i Sa uk ko m aa Presto Paloturvallisuus Oy on tehnyt sopimuksen Turun Sammutinhuolto Oy:n ostamisesta. Tasavallan presidentti on myöntänyt seuraaville pelastusalalla työskenteleville henkilöille korkean kunniamerkin. 2. Turun Sammutinhuolto Oy tulee jatkamaan liiketoimintaansa Presto Paloturvallisuus Oy:n tytäryhtiönä. Hallituksessa on 13 jäsentä. Uudet hallituksen jäsenet ovat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Pelastusjohtajien pj:ksi Simo Tarvainen Vänskä, joka vetää tukipalveluita sekä Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen, joka toimii pelastuspalveluiden puheenjohtajana. Hänen edeltäjänsä, ItäUudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olavi Liljemark toimii nyt varapuheenjohtajana. Yrityskauppa vahvistaa entisestään Preston kilpailukykyä ja asemaa yhtenä Suomen johtavista turvallisuuspalvelujentarjoajista, Presto Paloturvallisuus Oy:n toimitusjohtaja Juuso Blomqvist toteaa. Lisäksi yritysosto tukee Presto Paloturvallisuuden liiketoiminnan strategiaa, jonka tavoitteena on jatkuvasti kehittää lisäarvoa tuottavien palvelujen tarjontaa nykyisille asiakassegmenteille. Sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Kuntaliitosta. Myös turvallisuutta vahtimassa olleiden Helsingin pelastuslaitoksen työntekijöiden kanssa vaihdoin muutaman sanan. Vuoden palomies linnan juhlissa – Toivottavasti vuoden palomies saa jatkossakin kutsun linnan juhliin, Tuomo Halmeslahti sanoo. – Turun Sammutinhuolto Oy:n huippuosaaminen sammutusjärjestelmien ja alkusammutuskaluston huoltopalveluissa sekä erinomaiset asiakassuhteet yhtiön markkina-alueella parantavat entisestään Preston huoltopalvelujen valikoimaa. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki: Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. Rovaniemellä järjestetty liittokokous äänesti yksimielisesti Nikulan myös seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2013?2014. Yrityksellä on tällä hetkellä seitsemän työntekijää. Hallituksessa jatkavat turvallisuuspalveluiden puheenjohtaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen ja ensihoitopalveluiden puheenjohtaja, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. – Mielenkiintoista oli nähdä tämä tapahtuma kokonaisuudessaan. Nikula jatkaa SPAL:n puheenjohtajana Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa oululainen Kim Nikula. Vuoden palomies, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti puolisonsa Niina Halmeslahden kutsuttiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. – Tanssimme linnan parketilla ja olihan sekin unohtumaton kokemus. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio. 6 10/2012 K eski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen johtaa pelastusjohtajien yhdistystä seuraavan kaksivuotiskauden
Pelaajan tehtävänä on sammuttaa palo sekä antaa ensihoitoa loukkaantuneille ja kuljettaa heidät ambulanssilla sairaalaan. Letkuselvityksessä ensin selvitetään pääjohto autolta palokohteen läheisyyteen, jonka jälkeen jakoliittimeltä voidaan ottaa maksimissaan kolme työjohtoa sammutustyöhön. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös vaahtoa tai jauhetta. – Peli on suunnattu pääasiassa 16–35-vuotiaille strategiapelien harrastajille sekä yleisemmin kaikille pelastusalasta kiinnostuneille. Samalla neuvottelukunnan toimivaltaa lisätään siten, että pelastustoimen palvelutasoesityksen ja vuosittaisen talousarvioesityksen tekee jatkossa neuvottelukunta. Palkinto on saajalleen verotonta tuloa. Opimme monia erikoisiakin tapoja, kuinka palo voi levitä ja toivomme, että oppimamme näkyy myös pelin sisällössä. Aihepiiri on kiinnostanut pitkään ja mahdollisuus tehdä realistinen peli pelastustoiminnasta oli meille tilaisuutena erittäin motivoiva. Nimen muutoksella ei ole vaikutusta pelastuslaitoksen toimintaan eikä organisaatioon. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava keksintö joka edistää tai tehostaa tulipalojen ehkäisyyn kohdistuvaa työtä tai pelastuslaitoksen/palokunnan toimintaa. Ajoneuvoissa ja vaatetuksessa oleva tunnuksen muoto säilyy, vain teksti muuttuu Pirkanmaan pelastuslaitokseksi. Rahapalkinnon suuruus on enintään 10000 euroa. Palkinnon saaja julkistetaan vuonna 2013 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Jokainen pelin 50 pelastajasta ja ensihoitajasta on oma persoonansa ja kaikilla on oma luonteensa ja taustansa. Aseman arkea sattumuksineen kuvataan laajalti, palomieskulttuurin huumoria unohtamatta. Peli tulee aluksi Windowsalustalle, mutta myös Mac-versio julkaistaan ensi vuoden aikana. Yhteistyö saksalaisen julkaisijamme kanssa on ollut ensiluokkaista, he esimerkiksi järjestivät meille pääsyn seuraaKeväällä julkaistaan uusi pelastustoimintapeli Rescue 2013: Everyday Heroes Raitiovaunupalo kaupungin keskustassa. Lisätietoa: http://palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto Innovaatiopalkinto taas haettavana. Ehdotukset vuoden 2013 Innovaatiopalkinnoksi tulee lähettää viimeistään 31.3.2013 Palosuojelurahastoon joko postitse tai sähköpostitse. Tampereen aluepelastuslaitoksen nimi muutetaan Pirkanmaan pelastuslaitokseksi, mikä paremmin kuvaa pelastuslaitoksen toimintaympäristöä. Julkaisijana on saksalainen Rondomedia GmbH. Osana uudistusta pelastustoimen neuvottelukunnan muodostamistapaa muutetaan siten, että neuvottelukunnan muodostavat jatkossa luottamushenkilöt. Pelin kielet tulevat olemaan englanti, saksa, puola ja ranska. Asiantuntija-apua ovat antaneet myös muun muassa Tampereen VPK ja Helsingin Pelastuskoulu. Nimenmuutos liittyy vuoden alusta uudistettavaan pelastuslaitoksen johtosääntöön sekä kuntien väliseen sopimukseen pelastustoiminnan järjestämisestä. Pelissä pelaaja toimii paloaseman päällikkönä vastaten henkilöstön rekrytoinnista, aseman kalustamisesta, työvuoron tehtävien järjestämisestä ja hälytystehtävien operatiivisesta johtamisesta. – Ala on tullut vuosien varrella montaa kautta tutuksi, muun muassa pelin pääsuunnittelijalla on taustaa palokuntanuorissa. – Tuotannon alkuvaiheessa kävimme varsin perusteellisesti läpi Pelastustiedon arkistoja ja saimmekin paljon materiaalia pelastustoiminnasta erilaisissa tilanteissa liikenneonnettomuuksista rakennuspaloihin. maan Kölnin pelastuslaitoksen arkea, Sandblom iloitsee. – Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta opetuspelistä vaan kuluttajille suunnatusta viihdetuotteesta, jossa pelattavuus ja realismi kulkevat käsi kädessä, Teemu Sandblom kiteyttää. Tampereen aluepelastuslaitoksesta tulee Pirkanmaan pelastuslaitos Palosuojelurahaston hallitus on julistanut vuoden 2013 Innovaatiopalkinnon haettavaksi. Pelkästään Saksassa on yli miljoona vapaapalokuntalaista, toimitusjohtaja Teemu Sandblom kertoo. 10/2012 7 Suomalainen Fragment Production Oy kehittää pelastustoimintapeliä, joka julkaistaan maailmanlaajuisesti keväällä 2013. Pääpaino on arjen pelastustehtävillä: huoneistopalot, maastopalot, liikenneonnettomuudet ja ensihoitotehtävät muodostavat pelin toiminnallisen ytimen. Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto voidaan myöntää yksityisen henkilön, työryhmän, yrityksen tai yhteisön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Lisätietoja: www.simuwelt.de Facebook: Fragment Production Ltd Tampereen aluepelastuslaitoksen nimi muuttuu Pirkanmaan pelastuslaitokseksi 1.1.2013. Päämarkkina on saksankielinen Eurooppa kahdesta syystä; tuon alueen pelaajakunta suosii vahvasti managerointiin ja strategiaan keskittyviä pelejä ja erityisesti pelastustoiminta ja palontorjunta ammatteina kiinnostavat saksalaisia suuresti. Myös yhteystiedot pysyvät ennallaan
Palopäällikön huone oli myös tuossa kerroksessa. 8 10/2012 Lasia on niin paljon paloautojen tallien edessä, ettei kaikkia yksiköitä saada ajettua ulos. Palomiehet olivat kokoontuneina vuonna 1938 rakennetun rakennuksen isoon saliin. Ikkunat tulevat räjähdyksen voimasta sisään, palomiehet heittäytyvät lattialle. Alakerran toimistossaan oleva pelastustoimen johtaja on täysin lasin peitossa. Hän näkee, kun Breivik juoksee aseistettuna ”poliisiasussaan”. Myös paloasemarakennuksen viidennessä kerroksessa olleet palotarkastajat selvisivät kuin ihmeen kaupalla, vaikka heidänkin huoneessaan ikkuna helähti rikki ja sinkoutui sisään karmeineen. Yksi Breivikin auton rautainen osa lentää myös samaan huonetilaan. Päivä oli normaali kesäloma-ajan työpäivä Oslossa, joka on rauhallista ja hiljaista aikaa myös palokunnassa. Hän ei kuin ihmeen kaupalla loukkaantunut ollenkaan. Ulos päästyään palomiehet laskevat, että kaikki selvisivät ulos ehjinä rakennuksesta. Lasia on niin paljon paloautojen tallien edessä, ettei kaikkia yksiköitä saada ajettua ulos. Kukaan heistä ei loukkaantunut, saati kuollut, sillä pommi-isku kohdistui myös heihin. Koska rakennus oli rakennettu toisen maailmansodan kynnyksellä, siihen oli rakennettu kumijalustat pommituksia varten. Puhelimeen vastannut palomies on entinen sotilas, joka kehottaa kollegoitaan poistumaan ryömimällä huonetilasta. Breivikin autoa katsomaan menossa olleet kaksi vartijaa kuolevat. Oslossa ei ole palkattuja vuosilomansijaisia kuten meillä, vaan työvuoro on sen verran vajaa kuin henkilöitä on lomalla. Oslon keskuspaloasema on hallituksen hallintokorttelissa, jossa kaikki kansalaiset voivat vapaasti liikkua autoineen. Ongelmia aiheutti suuri lasien määrä kaduilla ja rakennuksissa. Hyvä niin. He ovat Oslon keskuspaloaseman asemamestari Dag Skaseth ja paramedic Håvard Larsen Vestre Viken HF:stä. Henkilöstöstä kolmasosa oli lomalla. Kyllä. Tuo päivä oli Oslon palomiehille myös onnen päivä. Palomies näkee ikkunasta poliisiasuisen juoksevan… Yksi palomies saa puhelun ja hän menee puhumaan ikkunan eteen. Hän oli onnekseen vuosilomalla. Kun palomies on tämän todennut ja ottaa palokunnassa tyypillisesti tarjottavaa kakkua, hän katsoo samalla ikkunasta ulos ja silloin räjähtää. S ain haastatella Oslossa kahta alamme ammattilaista, jotka olivat pelastustoimen ja ensihoidon johtotehtävissä tuona surullisen kuuluisana päivänä 22.7.2011. Palomies näkee ikkunasta, kun ”poliisiasuinen” juoksee aseen kanssa… Terrori-isku hajotti myös Oslon paloasemaa Norjan terroritragedia säästi paloasemalla olleet henkilöt fyysisiltä vammoilta, mutta iskun jälkeiset pelastustehtävät olivat haasteelliset. Palomiehet olivat pesseet paloautoja ja paloasemalla oli juuri tehty suursiivous. Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Oslon palolaitos. Poliisi johtaa pelastustoimia P3:n määräyksestä nostolava ja savusukellusyksiköt ajetaan keskustassa olevalle Jungin torille, johon myös muut Oslon yksiköt kokoontuvat. Dag istui toimistossaan, ja huomaa radioliikenteen kiihtyvän. Poikkeuksellinen tapahtumasarja antoi paljon opittavaa ja pohdittavaa myös pelastushenkilöstölle. Pelastustoimintaa Norjassa johtaa poliisi. Palomies toteaa: ”nyt tapahtuu jotain.” Tämä siksi, että Norjassa poliisi saa kulkea aseistettuna konetuliaseella vasta sitten, kun siihen on erillinen kirjallinen lupa ja asiasta on tehty päätös. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Pelastustoimen henkilön täytyy yhdessä poliisin kanssa sopia menettelytavoista
Yhteiskunnassa keskustellaan esimerkiksi siitä, olisiko syytä sulkea ja eristää hallintokorttelit. Virheitäkin sattui Dag arvioi omaa ja joukkojensa toimintaa välillä epärationaaliseksi. Kaikki ne laitettiin saman tien sivuun. Tämä on täysin ymmärrettävää. Logistiikassa oli ollut ongelmia. Tämä aiheutti kitkaa palomiesten kanssa, koska he halusivat päästä aikaisemmin tutkimaan rakennuksia, joissa oli sortumisvaara ja ihmisiä sisällä. Kaikki potilaat ja vainajat oli saatu tunnin sisällä paikallistettua. Tehtiin asioita, joita ei olisi tarvinnut tehdä. Palomiehet eivät rekisteröineet potilaita. Tikasyksikköä käytettiin rakennuksessa olevien palojen sammutukseen. Pelastuslaitoksen toimintaa on ylistetty. Automaattisia paloilmoituksia tuli nyt lähes yhtäaikaisesti 200. Palomiehet ajattelivat aluksi, että tekijä on muslimi. Palomiehet pääsivät erään rakennuksen sisälle sammuttamaan viidennessä kerroksessa ollutta tulipaloa vasta 40 minuuttia räjähdyksen jälkeen. Vain kahdesta tehtävästä tehtiin kirjallinen tehtäväseloste. Dag sanoi rehellisesti, että heidänkin toiminnassaan olisi ollut myös parantamisen varaa. Siellä mietitään nyt, minkälaisessa ja kuinka eristäytyneessä yhteiskunnassa halutaan elää. Poliisi käyttää Norjassa samaa 1+1-sääntöä, kuten Suomessa. He esimerkiksi unohtivat omia joukkojaan kokoontumispaikalle. Aggressiivinen media Median toiminta oli ollut erittäin aggressiivista. Poliisi on saanut ankaraa arvostelua. Tässä rakennuksessa arveltiin olevan paljon ihmisiä sisällä. Kenelläkään ei ollut aikaa kirjata mitään. New Yorkin terrori-iskulla oli oma vaikutuksensa ajattelutoiminnassa. He pyrkivät muuttamaan toimintaansa. Pitää muistaa, ettei kukaan osannut aavistaa tämän kaltaista tapahtumaa tapahtuvaksi. Kulku onnistuikin paremmin tikasyksikön kautta. Pommi räjähti vastapäätä näkyvän rakennuksen edustalla.. Norjassa palomiehet eivät tee 24 tunnin vuoroa, mutta nyt he joutuivat tekemään. Silti tilanteesta tehdystä paksusta raportista löytyy vain yksi sivu pelastustoiminnan osuudesta. Rakennuksen sisällä oli erittäin vaikea kulkea suuren lasimäärän ja rakenteiden rikkoontumisten vuoksi. Vaikeasti loukkaantuneita ihmisiä löytyikin esimerkiksi huonekalujen alta. Osa henkilöstöstä joutui tekemään yli pitkän työvuoron. Norjassa on alkanut oikeudenkäynnit, jotta löydettäisiin myös syyllisiä heikon viranomaistoiminnankin osalta. Keskuksessa oli tuolloin töissä kaksi päivystäjää. Pelastustoimen keskus ottaa vastaan pelastustoimen tehtäviä alueelta, jossa asuu 600000 ihmistä. Media yritti saada tietoja jopa palomiesten perhejäsenien kautta. Tämän vuoksi perustettiin pikaisesti niin sanottuja lehdisPommi aiheutti pahaa tuhoa myös vasemmalla näkyvälle Oslon paloasemalle. Tehtävän psyykkinen rasitus oli ollut niin kova, että 2,5 tunnin työskentelyn jälkeen henkilöstö oli aivan loppu. Kun on tarpeeksi suuri tilanne, ihmisen käsityskyky ei välttämättä sopeudu siihen tarpeeksi rationaalisesti. Palomiehet ovat lukeneet raporttia ja toteavat, että he tekivät osittain samoja virheitä kuin poliisi. Sen vuoksi poliisi halusi varmistaa tilannepaikkaa tutkimalla ja etsimällä mahdollista toista pommia. 10/2012 9 Jokaisella viranomaisella on oma hätäkeskuksensa. Sammutustyö viivästyi Pelastustoimen tehtäväksi tuli loukkaantuneiden henkilöiden siirtäminen hoitoon ensihoitopaikoille, ihmisten siirrot muille alueil le ja alueiden sulkemiset
Palomiehet joutuivat tunkeutumaan kohteeseen tikasyksikön avulla. Työvuoron vaihdon (klo 17.00) henkilöstö saapui töihin jo ennen vuoron alkua. Poliisit lähtevät. Breivik luuli, että räjähdyksellä olisi sama vaikutus. Alla oleva parkkihalli pelasti räjähdyskohteena olevan talon, koska merkittävä osa räjähdysvoimasta suuntautui alaspäin. Ensimmäisenä tulleet sairaankuljetusyksiköt kuulevat automaattiaseen papatusta. Ambulanssit lähtevät. He yrittivät mennä Sundvollenin rannassa olevalle laiturille. Esimerkiksi se olisi voinut olla yksiköiden kokoontumispaikalla. Tässä vaiheessa luultiin, että ampujia on useita. Matkalla työpaikalle Håvard ei kuule tilanteesta vielä mitään autossa olevasta tavallisesta radiosta. Hänen joukkojensa sairaankuljetusyksiköistä kaksi oli Oslossa. Vapaavuorossa olleet palomiehet kokivat syyllisyyden tunteita siitä, etteivät olleet osallistuneet pelastustoimintaan. heistä yksi oli Kyproksella ja toinen oli Espanjassa. Utoya Håvard Larsenin mukaan tilanteen hoitamista auttoi se, että suuronnettomuustilanne oli ikään kuin jo päällä, kun alkoi tulla tietoa ampumistilanteesta. Lääkintäpuolen hätäkeskukseen alkoi tulla puheluita nuorilta, joiden mukaan he eivät osanneet toimia, ja olivat voimattomia, kun heitä ammutaan. Joukossa ei ollut ainoatakaan palomiestä. Loukkaantuneista siviileistä yksi kuoli tehtävän aikana. Palomiehet kokevat saaneensa paljon arvostusta. Oslon tilanne oli ollut päällä jo kaksi tuntia. Onneksi rakennuksen alapuolella oli parkkihalli, joka imi suuren osan räjähdysvoimasta ja pelasti rakennuksen. Tuolloin töissä oli yli sata miestä. Yhteishengestä antaa hyvän kuvan se, että Espanjassa ollut palomies tuli kesken lomansa töihin pitämään istuntoja. Yhteensä tilaisuuksia pidettiin 100. Palomiesten hyvä kaverihenki on auttanut selviytymään tilanteesta. Näissä tilaisuuksissa oli ollut 14–15 henkilöä. Poliisin pommikoirat saapuivat tälle paikalle 2,5 tuntia räjähdyksen jälkeen. Hän otti työkaverinsa kanssa varasakun tallista. Ratkaisu 1+1-säännön noudattamatta jättämisestäkään ei ole helppo. Håvard oli lomalla ja sai tiedon tapahtuneesta kuntosalille. tövastaavan tehtäviä. Resurssit Vuorovahvuus oli ollut tuolloin 47 miestä. Tämä henkilö pukee päälleen valkoisen liivin. Tämän talon pelasti räjähdyskohteen alla olevan pohjan onnekas pettäminen. Rakennuksessa oli samankaltaiset pylväät kuin Oklahoman terrori-iskun kohteessa. Läheiseen konferenssikeskukseen perustettiin evakuointikeskus. Median painostuksen koki varsin kovana eräs palomies, joka oli ollut aikoinaan Breivikin kaveri. Klo 18.05 paikalla oli kolme sairaankuljetusyksikköä. Kolmella palomiehellä oli debriefing-koulutus. Räjähdyksen seurauksena tilastollisesti 8500 ihmistä sai jonkinlaisia vammoja. Tilanteen jälkeen Oslossa oli ollut ruusukulkue, johon oli osallistunut arviolta 150000 ihmistä. Median painostus koettiin raskaana. Tieto ei ollut vielä levinnyt medialle. Palomiesten liikkuminen sisätiloissa oli vaikeaa. Ei uskottu mitä kuultiin. Palokunnan vesisukeltajat lähtevät. Pelastuslaitos käytti apunaan SOSCOM-yritystä keskustelutilaisuuksien pitämisessä. Nyt tapahtuu taas jotain. Myös paloasema kukitettiin. Håvard joutui vaihtamaan yksikkönsä toiseen paikkaan, jossa olikin paikalla ensimmäisenä. Norjassa ensimmäisenä paikalla saapuvan sairaankuljetusyksikön hoitajasta tulee automaattisesti tilanteen johtaja (ikään kuin L4). Tilanteessa aiheutti ongelmia se, että kaikilla muilla tehtävistä riippumatta oli ollut keltaiset liivit. Samoissa työtehtävissä – ja kohteissa olleet koottiin samaan keskusteluryhmään. Nuorten kertoman mukaan heitä on saarella 750. Klo 17.30 alkaa tulla ilmoituksia Utoyalta. Kuten todettua, ammattilainenkaan ei aina pysty sisäistämään saamaansa tietoa. 10 10/2012. Toinen pommi olisi tosin voinut olla missä vain. Poliisi antoi aluksi luvan ja perui sen saman tien. Kohteeseen hälytettiin kaikkiaan 50 sairaankuljetusyksikköä, kuusi lääkärihelikopteria, kaksi Sikorsky Sea King -pelastushelikopteria, kaksi sairaankuljetusbussia, yhdeksän anestesialääkäriteamia ja yksi ensihoitomoottoripyörä. Niin kävi jälleen. Tämä luulo säilyi pitkään. Hän joutui pakenemaan paikkakunnalta. Dag arvioi henkilökohtaisesti, että poliisin 1+1-sääntöä ei olisi tarvinnut noudattaa, koska ensimmäinen räjähdys oli ollut niin suuri, että mahdollinen toinenkin pommi olisi räjähtänyt samalla. Rakennuksen alaosassa oli samankaltaiset pylväät, kuin oli ollut Oklahoman terrori-iskun kohteenakin olleessa rakennuksessa. Tunne oli, että ollaan menossa sotatantereelle. Rakenteellinen ”suojaus” Suurimmassa rakennuksessa oli jäänyt ehjäksi kuusi ikkunaa, koska oikeusministerin ikkunat olivat särkymätöntä lasia. Räjähdysalueel la oli kaksi tulipaloa
Helikoptereita joko nousi tai laski kaiken aikaa. Armeija tutki auton eikä siellä ollut pommia. Tässä talossa oli 60 ihmistä, joista neljää oli ammuttu. Olivat sokissa. Poliisi ei ampunut yhtään laukasta koko operaation aikana. Håvardilla ei ollut tästä tietoa. Tämä haittasi ambulanssien liikennettä. Breivik saatiin kiinni klo 18.50. Vainajien kokoamispaikka jäi auttamatta liian pieneksi. Helikopterilääkärit hoitivat potilaita. Kuusi ikkunaa säästyi, koska vain ne oli erikoisvahvistettu.. Parhaimmillaan paikalla oli 30 helikopteria, kun lasketaan median kopterit mukaan. Heille annettiin peittoja. Tämä oli Håvardin mukaan se seikka, joka pelasti terveydenhoitohenkilöstön maineen. Osa pelastuneista luuli, että heidät vielä teloitetaan. Venymistä osoitti se, että nuoria aluksellaan evakuoinut mies oli nähnyt, kun hänen vaimonsa oli kuollut luoteihin. Varapaareja sairasautoihin oli ollut käytössä 50. Uimareita alkoi saapua. Asiaan kiinnitetään huomiota. Ruokahuoltoa pelastushenkilöstölle ei järjestetty. Toisen viranomaisen operatiiviset rutiinit on tunnettava. Menestystekijät Tärkeimpinä Håvard piti sitä, että kollegat tunsivat toisensa. Hankaluuksia Helikoptereiden aiheuttama meteli sai aikaan sen, ettei radioliikenteestä tahtonut kuulla mitään. Resurssit olivat olleet ehtymättömät. Osa terveydenhuoltohenkilöstöstä meni saarelle ilman lupaa auttamaan potilaita. Myös tässä Utoyan tilanteessa, kuten Oslossa, potilaiden rekisteröinti jäi tekemättä. Aiheutui viivettä. Esimerkiksi yhdelle ambulanssiasemalle tuli tilanteen aikana pommiuhkaus. Mitä toisin. Hoitokäsineet loppuivat jo kymmenen minuutin kuluessa tilanteen alusta. Poliisien Delta-ryhmän saapuessa kuului koko ajan saarelta sarjatulta. Oli huomioitava myös muut ensihoitoa vaativat tilanteet ja reservi muualla itäisessä Norjassa mahdollisesti tapahtuviin muihin tilanteisiin. Toinen seikka oli se, että potilaita saapui tasaisena virtana. Toiminta oli kurinalaista. Tämän takia potilaiden hoitopaikkaa jouduttiin siirtämään. Osa vainajista jäi näkyviin (69 vainajaa). Silti hän pystyi kuljettamaan nuoria turvaan. Erilaista hoitotavaraa alkoi tulla paikalle runsaasti. Kommunikointikykyä pitää parantaa niin omien joukkojen kuin muiden viranomaisten kesken. Tilannetta haittasi myös se, että poliisi luuli Breivikin autossa olevan pommin. Toimintapäiväkirja jäi pitämättä. Tilanteen aikana hän ei kuitenkaan tiennyt potilaiden kokonaismäärää. Lisäpaineita aiheutti se, että paikalle tulevat ambulanssit ja omaisten autot olivat sekaisin samalla tulokaistalla. Teloitus oli käynnissä. Potilaiden hoitolinja oli ollut yksinkertaisesti ikään kuin tuotantolinja. Hän ei myöskään tilanteen aikana saanut koskaan tietää, että tekijöitä oli ollut vain yksi. Perinteinen viestintäongelma toistui tässäkin tilanteessa; kolme hätäkeskusta ja viranomaisten erilaiset radiolaitteet (VHF ja Tetra). Läheisen hotellin saaminen käyttöön vahingoittumattomille oli hyvin tärkeää. Norjassa on johtamiskoulutus toistaiseksi heikommalla tasolla pelastustoiminnassa ja ensihoidossa kuin meillä. Potilailla oli ampumahaavoja, putoamisvammoja, hypotermiaa ja psyykkistä traumaa. Ensihoitohenkilöstö ja palomiehet muodostivat neljä ”potilasketjua”. Heidät ehdittiin hyvin lajittelemaan. Suuronnettomuusharjoituksista oli ollut hyötyä. Tämä pelasti tilanteen hoitamisen. Kukaan ammattilaisista ei ollut pyydettäessä kieltäytynyt tulemasta tilannepaikalle. Tilannepaikalle saapui yksiköitä koko itäisen Norjan alueelta. Evakuoiduista osa meni läheiseen omakotitaloon. Ongelmia aiheutui myös siitä, että yksi poliisi oli jättänyt poliisiauton hankalaan paikkaan ja oli mennyt avaimineen saarelle. Myös osa uimareista oli uinut karkuun auttajia saman luulon vuoksi. Tämä oli Håvardin mielestä kuitenkin hyvä asia, sillä aikaa säästyi. Tämän vuoksi kaksi asein varustettua poliisia oli potilaiden hoitopaikalla varmistamassa turvallisuutta. Vammautuneita potilaita kuljetettiin 35 Ringerike sykehusiin, 7 Baerumiin, 32 Ullevåliin, ja 7 Dremmeniin. Yhteydenotto eri viranomaisten kesken tapahtui keskustelemalla. Tätä ääntä kuului kauan
– Tilanne oli vaikea. Palotarkastaja Jukka Koivurannan työhuone on Helsingin sosiaalivirastossa Asumisturvallisuus paremmaksi viranomaisyhteistyöllä Palotarkastaja Jukka Koivuranta (vas.) työskentelee Helsingin sosiaalivirastossa. Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kiittelee pelastuslaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Siksi pitää etsiä myös muita keinoja, esimerkiksi lisätä yöaikaan henkilökuntamäärää, Koivuranta selvittää. 12 10/2012 Kaksi kaupungin virastoa lähti viime vuonna yhteisvoimin parantamaan erityiskohteiden asumisturvallisuutta Helsingissä. Palotarkastaja työskentelee sosiaalivirastossa ja on linkkinä viraston ja pelastuslaitoksen välillä. Kun uusi, entistäkin isompi sosiaalija terveysvirasto aloittaa vuoden alussa, tämä toiminta jatkuu entiseen tapaan. Tätä kaikkea pelastuslaitos on ollut mukana toteuttamassa määräysten antamisen sijaan. Turvallisuustaso meidän kohteissamme on jo nyt parantunut ja se tulee entisestään paranemaan, Voutilainen sanoo. Meille kuuluva vastuu on selkiytynyt. H elsingin kaupungin sosiaaliviraston erityisryhmien asumiskohteissa ilmeni vakavia turvallisuuspuutteita, ja saman kaupungin pelastuslaitos ryhtyi uhkasakolla vaatimaan turvallisuuden parantamista näissä kohteissa. – Olemme oppineet täällä virastossa paljon uutta turvallisuusajattelusta. Ratkaisu syntyi siten, että sosiaalivirastoon sijoittui pelastuslaitoksen palkkalistoilla oleva palotarkastaja. Hän tekee tiivistä yhteistyötä viraston johdon kanssa ja raportoi sosiaalijohtajalle. Näin turvallisuutta ei paranneta käskyttämällä, vaan aidolla yhteistyöllä. Nyt toiminta on vakiintunut. Hieman ennen kuin astui voimaan uusi pelastuslaki. On kuitenkin hyvä, että meidän ei tarvitse kantaa vastuuta yksin. Miten toteutuu poistumisturvallisuus Ongelma erityisryhmien, kuten vanhusten asuttamissa kohteissa liittyy Jukka Koivurannan mukaan poistumisturvallisuuden varmistamiseen. On merkittävää, että voimme yhdessä ratkoa tätä asiaa. Jos sitä alettaisiin parantaa pelkästään teknisin ratkaisuin, kuten sprinklauksella, se olisi taloudellisesti liian iso urakka. Samalla voitiin varautua myös uuden lain vaatimuksiin. Meillä on kuitenkin valtaisa rakennuskanta, jossa asuu erilaisia, vajaakuntoisia ihmisiä, kuten vanhuksia, sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kertoo. – Ratkaisut näkee kovin eri tavalla, kun tarkastelee asiaa täältä toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Sosiaalijohtaja Voutilainen ja silloinen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas sopivat, että ongelmaa ryhdytään hoitamaan yhteisvoimin. Pelastuslaitos toimi tilanteessa aivan oikein, sillä tilanteemme oli huono. Meillä on haaste, ellei peräti ongelma ja on motivoivaa saada siihen apua kaupungin toiselta organisaatiolta. Kun tiedetään, että Helsingissä tällaisia kiinteistöjä on sadoittain ja niissä tuhansia asuntoja, ongelman mittaluokka on valtava. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2011. – Se oli hieno ratkaisu. Teksti ja kuva: Esa Aalto Helsingin kaupungin sosiaalivirasto > Vuosibudjetti 1,3 miljardia euroa > Suomen suurin sosiaalialan toimija, noin 700 omaa toimipistettä, ostaa palveluja noin 600 palvelutuottajalta > Henkilökuntaa noin 14 000. Paavo Voutilainen kiittelee toimintatapaa. – Ratkaisua onkin haettu henkilökunnan lisäämisestä öisin, myös turvapuhelinjärjestelmää on kehitetty ja lisätty myös henkilökunnan ja asukkaiden paloturvallisuuskoulutusta. Tehtävää hoiti ensin Marja Tuomisto ja nyt puolen vuoden ajan palotarkastaja Jukka Koivuranta. – Jos turvallisuusselvityksessä todetaan, että onnettomuuden sattuessa poistumisajat ovat liian pitkät, täytyy etsiä keinoja parantaa tilannetta. – Yhteistyöhön perustuva tilanteen parantaminen on paljon parempi kuin uhkasakolla hoitaminen, Paavo Voutilainen sanoo
Kun ylin johto on asioiden takana, ne siirtyvät luontevasti myös muualle organisaatiossa, Paavo Voutilainen sanoo. Siksi ennaltaehkäisevät keinot on otettava ensin käyttöön ja muutoinkin arvioitava turvallisuuden parantamista kokonaisvaltaisesti. Emme jarruta asuntojen varustamista niillä, mutta sprinklauskaan ei ole ainut turvallisuutta parantava toimenpide. Me kyllä menemme sprinklaus kärkenä, kuten kaikkialla muuallakin maailmassa näytetään menevän, Männikkö toteaa. Usein on tilanne sellainen, että etukäteen voidaan nähdä että tulipalon syttyessä henkilöllä ei ole mitään mahdollisuuksia pelastua vaan hän kuolee. – Siksi tekemämme valvontasuunnitelma painottaa tätä asiaa ja haluamme antaa näiden kohteiden henkilökunnalle apua turvallisuusasioissa, Jukka Koivuranta korostaa. – Helsingin kaupungilla ei ole kielteinen suhtautuminen automaattisiin sammutusjärjestelmiin. Näistä 352 tarvitsee sprinklauksen ja tällä hetkellä 290 kohdetta on sprinklattu (82,4 %). 10/2012 13 Toinen viranomainen ei lätkäise meille paperia kouraan ja vaadi tekemään asioita, vaan kanssamme toimii asiantuntija, jonka kanssa keskustella ja ratkoa asioita. Emme ole myöskään kertaakaan ajautuneet pakkokeinojen tielle. Näiden ihmisten paloturvallisuuden ongelmaa ei ole pelastuslaissa eikä muuallakaan huomioitu. Tässä voisimme kokeilla Helsingin mallin mukaista yhteistyötä sosiaaliviraston kanssa. – Yhteiskunta ohjaa vanhusasumista parhaillaan entistä voimakkaammin tähän suuntaan. Ja näitä kohteita on myös tasaiseen tahtiin varustettu muun muassa automaattisilla sammutusjärjestelmillä. – Tulipalo on vaan niin nopea. Pienellä henkilökunnan määrän lisäyksellä saadaan ehkä turvallisuuden tunnetta vähän parannettua, mutta tositilanteessa siitä ei ole kovinkaan paljon apua, jos hoidettavia on enemmän kuin yksi hoitajaa kohti. Korjattavaa riittää Paavo Voutilainen painottaa, että puhutaan tuhansista huoneista tai asunnoista, joissa tällaiset ihmiset asuvat. Olemme aloittaneet Pirkanmaalla tähän ongelmaan puuttumisen, mutta siitä ei ole vielä juurikaan kerrottavaa, mutta mahdollisesti jo ensi vuonna. Näitähän on huomattavasti enemmän kuin laitoksissa asuvia. Tälle pitäisi tehdä nopeasti jotakin, mutta merkkejä siitä ei näy. – Toinen kysymys on sitten iäkkäät ja muut toimintarajoitteiset henkilöt, jotka asuvat omissa kodeissaan yhteiskunnan tukemana. Silti Helsingissä asuu yhä paljon vanhuksia tai muita vajaakuntoisia ihmisiä, jota asuvat poistumisturvallisuuden kannalta puutteellisissa kiinteistöissä. Pirkanmaalla erityiskohteiden turvallisuus hoidetaan sprinklaamalla. – Tämä on meidän kokemuksemme. – Olen saanut täällä hyvän vastaanoton. Muuten asian edistäminen tuntuu todella nihkeältä, Seppo Männikkö sanoo. Hän myös huomauttaa, että taloudellisesti jouduttaisiin umpikujaan, jos erityisryhmien asumiskohteiden turvallisuutta hoidettaisiin pelkästään sprinklaamalla. Kaikkiin uusiin erityisryhmien asumiskohteisiin tulee uusin tekniikka. Sprinklauksen hyötyä ei kiistetä, mutta hyödyt on myös pystyttävä arvioimaan. Nyt voimme teknisten ratkaisujenkin toteuttamista tehdä hallitusti ja parantaa turvallisuutta kustannustehokkaasti. Olen tietoisesti jättänyt virka-asun pois enkä tee perinteisiä palotarkastuksia tai anna määräyksiä. Turvallisuutta parannetaan myös pitkäjänteisen, tutkitun tiedon ansiosta. Jukka Koivuranta tietää, että sprinklausaihe on pelastusalalla kuuma asia ja myös uusi pelastuslaki painottaa poistumisturvallisuusselvitystä. Tässä meidät on usein ymmärretty väärin, pelastuspäällikkö Seppo Männikkö painottaa. Hän muistuttaa, että hoitoja hoivalaitoksiksi luokiteltavissa kohteissa pelastuslain mukaan toiminnanharjoittajan pitää tehdä poistumisturvallisuusselvitys ja jos siinä todetaan, että poistuminen ei onnistu riittävän nopeasti, on sprinklaus paras, tehokkain ja myös taloudellisin keino. – Ja työ jatkuu, sillä uuden suurviraston johtaja on myös täysillä tämän takana, Voutilainen toteaa. Floridalaisen rakennusyhtiön toimitusjohtaja tarjoaa rakentamiinsa asuntoihin ilmaisen sprinklerin, katso: http://www.firesprinklerinitiative.org/ resources/faces-of-fire/sam-davis.aspx tuntijaksi, tukitai yhteyshenkilöksi, miksei konsultiksikin. Kaikissa tapauksissa yhteisymmärrykseen on päästy perustelemalla tarve asiallisesti. Kun tässä tapauksessa kiinteistömassa on näin suuri, ei voida nopeasti ratkaista asiaa. Näin tehdään esimerkiksi kehitysvammaisten turvakodeissa, joissa turvallisuustason paranemista tarkastellaan auditoinnin ja riskiluvun perusteella. Toimeksiannot tulevat suoraan ylimmältä johdolta, mutta Jukan työhuone sijaitsee tässä aivan johtajan vieressä, joten asioista voidaan keskustella myös luontevasti. Kaikkiaan Pirkanmaalla on poistumisturvallisuusselvityskohteita noin 400. Hän kuvailee itseään sosiaaliviraston asianPirkanmaalla hoitoja hoivalaitosten turvallisuutta on parannettu jo 10 vuoden ajan systemaattisesti varustamalla nämä kohteet automaattisilla sammutusvälineillä. Tampere ja muu maakunta onkin ollut jo pitkään kärkipäässä toteuttamassa turvallisuusselvityksissä esiin tulleita paloturvallisuuspuutteita srpinklaamalla. Sprinklaaminen on esillä eri puolilla maailmaa. Vanhassa rakennuskannassa peruskorjausohjelma on maltillinen ja sen takia joudutaan näitäkin ratkaisuja miettimään. – Monessa yhteydessä on myös todettu, että henkilökuntaa pitää lisätä niin paljon, että siitä ajan myötä syntyvät kustannukset ovat moninkertaiset sprinklauksen kertakustannuksiin verrattuna. – Silloin puhuttaisiin satojen miljoonien eurojen kustannuksista. – Voidaan kysyä myös, kuinka paljon vastuuta toiminnanharjoittaja, esimerkiksi kaupunki voi sysätä henkilökunnan vastuulle rahanpuutteeseen vedoten. – Helsingin pelastuslaitoksella valmistuvassa valvontasuunnitelmassa tämä asia on keskeinen ja teknisiä ratkaisuja on oltava myös näissä kohteissa. – Meillä kaikki kaupungin poistumisturvallisuuskohteet on sprinklattu sairaaloista lasten turvakoteihin asti hyvässä yhteisymmärryksessä. Myös niitä voidaan tarvittaessa tehdä, Jukka Koivuranta sanoo. Epäonnistumisen riski on todella suuri ja vastuu siitä syystä sietämätön, jos riski todella ymmärretään. Sprinklaus ei voi olla ainut ratkaisu Voutilainen huomauttaa, että Helsingissä on myös muita yksiköitä, joissa voidaan toteuttaa sosiaalivirastossa luotua turvallisuusmallia. – Jukan työpanos on merkittävä ja hän osallistuu tapauskohtaisesti myös viraston esikunnan työskentelyyn. Muiden kuntien ja järjestöjen edustajat ovat olleet kiinnostuneita ja kyselleet paljon siitä, mitä olemme täällä tehneet. Merkittävä osa palokuolemista kohtaa juuri tähän väestöryhmään kuuluvia. – Myös valtakunnallisesti tämä antaa hyvää esimerkkiä. – Sprinklaus ei kuitenkaan meilläkään korvaa muita turvallisuustoimenpiteitä, vaan tulee niiden lisäksi
Vuoden 2013 alussa käynnistyvä VARANTO-hanke lähtee määrittelemään uutta järjestelmää eteenpäin. Keskitetty tietovaranto ja järjestelmät Pelastustoimen rekisterien yhdistäminen toteutetaan luomalla keskitetty tietovaranto ja siihen liittyvät järjestelmäpalvelut. 12 Pahin oli toteutua Valamossa s.8 3 2012 19 .4 Teksti: Pekka Kortelainen & Johannes Ketola Prontoon kirjatuista tehtävistä on kerrottu myös Pelastustiedossa.. Selvitystyön perusteella laadittiin toteutusmalli pelastustoimen keskitetystä tietojärjestelmästä. 28 Pelastusalan koulutuksen järjestäjä ei vaihdu s. Vuoden 2013 alussa käynnistyvä kaksivuotinen VARANTO-hanke lähtee määrittelemään tarkemmin pelastustoimen Pelastustoimen rekisterit yhteen PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. 32 Virve ja resurssit koetuksella s.8 PELASTUSTIETO 3/2012 ILMESTYY 19. Honkilahden VPK:lla myrskytöitä tauotta s. ProntoX-hankkeessa hyödynnettiin ennakoiden julkishallinnon ja valtionhallinnon ICT-kehittämiseen liittyvää kokonaisarkkitehtuurityötä. TOUKOKUUT A TEEMALLA PELASTAJAN VARUSTEET JA KALUSTO Työuralle jatkoa siististä sisähommasta s. Hankkeessa ovat olleet mukana pelastuslaitokset, sisäasiainministeriö, aluehallintovirastot ja Hätäkeskuslaitos. 1/ 20 12 9.2. 20 Tapani-myrsky nosti tehtävät uuteen ennätykseen vuonna 2011 s. 14 10/2012 P elastustoimen hajautuneet rekisterit keskitetään yhteen järjestelmäkokonaisuuteen. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä hätäkeskusjärjestelmän ja viranomaisten kenttäjärjestelmän kehittämishankkeiden kanssa (TOTI ja KEJO) sekä valtionhallinnon turvaverkkohankkeen kanssa (TUVE). TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. MAALISKUUT A. Vuoden 2012 aikana ProntoX-hanke selvitti pelastustoimen rekisterien ja tietojärjestelmien tulevaisuuden toteutusta. Pelastusopiston tutkimusyksikön luotsaaman ProntoX-hanke on selvittänyt vuoden 2012 aikana pelastustoimen rekisterien ja tietojärjestelmien tulevaisuuden toteutusta. 17 Kuntoilu auttaa jaksamaan myös työssä s. 58–61 Hankintojen tueksi toivotaan lisää koulutusta s. s. Toteutussuunnitelma on siten yhteensopiva sisäasianministeriön arkkitehtuurityön kanssa, jonka toteutussuunnitelma luovutetaan valtionvarainministeriön JulkICT-toiminnolle joulukuun lopussa 2012. Järjestelmäkokonaisuuteen kuuluu myös yhtenäinen tiedonsiirtoratkaisu, jonka kautta kommunikoidaan hätäkeskusjärjestelmän ja viranomaisten kenttäjärjestelmän kanssa sekä muihin valtakunnallisiin taustarekistereihin. PELASTUSTIE TO 2/2012 ILMESTYY 15. ProntoX-hankkeen esiselvitystöihin kuuluvat myös tietoturvaselvitys ja teknologiaselvitys, jotka valmistuvat erillisselvityksinä helmikuun lopussa 2013. Sisäasianministeriö asettama tiedonkeruun kehittämistyöryhmä yksilöi vuonna 2011 valmistuneessa raportissaan ongelmiin liittyvät kehittämistarpeet. 24 Saako harjoitukseen riittävästi lämpöä nestekaasulla. s. 14 Tilannekuva hukkui lumipyryyn s.8 2 2012 15 .3 PELASTUSTIE TO 4/2012 ILMESTYY 24. 12 Kaksi suurinta ovat Helsingissä ja Porvoossa s. Järjestelmien uudistamistyön käynnistämisen taustalla olivat toimenpiderekisterin Pronto-järjestelmän ikääntyminen sekä Sisäasiainministeriön valvontasuunnitelmatyöryhmän esiin tuomat merkittävät ongelmat hajautetuissa tiedonkeruujärjestelmissä. HUHTIKUUTA Miten käy pelastustoimen muuttuvassa kuntakentässä
Samoin pelastustoimen kansallisessa strategiassa tavoiteltuun palokuolemien määrän vähentämiseen voitaisiin vaikuttaa. Taustalle tarvitaan tietenkin pelastustoimen tahtotila ja yhteinen näkemys kehittämistarpeista sisäasianministeriön kanssa. Laskelmien pohjalta näyttää siltä, että uuden järjestelmän toiminnalliset hyödyt tulisivat olemaan vieläkin suurempia kuin järjestelmän keskittämisestä saatavat hyödyt. Merkittäviä hyötyjä olisi kuitenkin nähtävissä siinä, että järjestelmät voitaisiin opetella jo koulutusvaiheessa. Keskistetty järjestelmäratkaisu toisi näihin palveluihin myös suurimpia säästöjä. Samoin järjestelmän ylläpitoon liittyvät nykyisin mo. Ehdotuksen mukaan uuden järjestelmän rahoitus pohjautuisi niihin palveluihin, joita järjestelmällä hoidetaan. Alustavasti järjestelmäuudistus on ajoitettu siten, että VARANTO-hankeen määrittelytyö ajoittuu vuosille 2013–2014. Lisäksi järjestelmän tietoarkkitehtuuri selkiytetään ja avataan käyttäjille läpinäkyväksi kokonaisuudeksi. Nähtävissä on, että hankittu ja teknisesti määritelty järjestelmä voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2016. 10/2012 15 ninkertaiset tehtävät. Näin saisimme entistä valmiimpia pelastusalan ammattilaisia kenttätöihin jo koulun penkiltä. Julkistukseen liittyen järjestetään erillinen tiedotustilaisuus sisäasianministeriön järjestelemänä, jossa esitellään raporttia ja siihen liittyviä jatkotoimia. Pelastustoimen rekisterija tilastointijärjestelmien tarpeet ja toteutusmalli -raportti julkaistaan Pelastusopiston julkaisusarjassa. Selvitystyössä on toistaiseksi esitetty nykypalveluihin pohjautuen 50–50 prosentin rahoitusmallia kuntien ja valtion kesken. Erityisesti viime vuosina toteutettujen kohdekorttihankkeiden tuotokset on huomioitava. Palotarkastukset ja muut valvontatehtävät sekä varautumisen alue hoidetaan nykyisin alueellisilla ja paikallisilla järjestelmillä. Tiedon ja tietojen yhdistämisen tarve on myös laajin tällä alueella. Esiselvitysraportti luovutetaan vuodenvaihteen tienoilla sisäasianministeriölle ja aluepelastuslaitoksille. Palveluperustainen rahoitusmalli ProntoX-hankkeessa selvitettiin myös keskitetyn järjestelmän rahoitusta ja hallinnointia. Erityisesti VARANTO-järjestelmän toimintavarmuuteen tullaan kiinnittämään huomiota. Pronto-järjestelmää on käytetty toimenpidetietojen keruuseen yli kymmenen vuotta. Jos nykymallista poiketaan, pitäisi selkeästi pystyä esittämään perustelut palvelujen tai vastuiden muutoksena tulevaisuudessa. Tämä ei koske pelkästään pelastustoimen omia järjestelmiä, myös uusi viranomaisten kenttäjärjestelmä olisi hyvä saada osaksi koulutusympäristöjä. Hätäkeskustoimintaa ja kenttäjärjestelmiä ajatellen VARANTO-järjestelmästä täytyy saada informaatiota 24/7-periaatteella. Tällä alueella suuria hyötyjä saataisiin erityisesti riskiperustaisen valvontatyön kohdentamiseen. Hyötylaskelmien pohjana on käytetty Pronto-järjestelmästä saatavaa dataa ja vahinkojen kustannuslukuja sekä joitakin THL:lta saatuja hoitokustannusarvioita. Tämän jälkeen voidaan käynnistää hankintaan liittyvät tehtävät. Samaan tapaan voidaan lähestyä pelastustoimessa käytössä olevia palotarkastusohjelmia. Keskeinen kysymys tulee olemaan keskitetyn tietovarannon ja siihen liittyvien järjestelmien hankinta. Käyttöliittymiin ja teknologiaratkaisuihin pyritään hakemaan uusinta, mutta koeteltua tekniikkaa. Askelmerkit tulevaisuuteen Pelastustoimen rekisterien yhdistäminen konkretisoituu vasta sitten, kun järjestelmä hankitaan ja otetaan käyttöön. Tähän mennessä järjestelmiä on päästy opettelemaan vasta siinä vaiheessa, kun on siirrytty käytännön töihin pelastuslaitoksille. Kansallisten tilastojen luonti, aluehallintovirastojen ja sisäasianministeriön seurantapalvelut sekä tutkimustoimintaa liittyvät palvelut ovat olleet tähän mennessä selkeästi valtiollisia tehtäviä. Palveluperustaisessa rahoitusmallissa näiden palvelujen rahoitus säilyisi edelleen kunnallisena. Merkittävien kansallisten tietojärjestelmien hankintoja on rahoitettu Suomessa budjettivaroin ministeriön kehykseen liittyen tai valtionvarainministeriön erillisesti kohdistamilla määrärahoilla. Hyvät menettelytavat on syytä säilyttää. Laskelmissa järjestelmän toiminnalliset hyödyt on muutettu euroina mitattaviksi taloudellisiksi hyödyiksi. Järjestelmäuudistus on kuitenkin mahdollisuus uusien toimintatapojen ja ratkaisujen käyttöönottoon. Järjestelmän taustalta löytyvät tiedot vuodesta 1996 alkaen, jolloin tietoja kerättiin ONTIjärjestelmään. uutta järjestelmää. Vuosien varrella kerätty tieto ja tarkkaan mietityt luokitukset halutaan hyödyntää myös VARANTO-järjestelmässä. Hyvän käytännöt hyödynnetään Kehittämistyössä hyödynnetään nykyisten järjestelmien hyvät puolet ja yhdistetään ne uudistettuun järjestelmäympäristöön. Keskistetty ratkaisu tuottaa säästöjä Vaikkakin rekisterien ja järjestelmien yhdistämisen perustelut ovat lähtökohtaisesti toiminnallisia, kiinnostavat taloudelliset vaikutukset. Järjestelmäarkkitehtuuria modernisoidaan siten, että esimerkiksi tietovarantopalvelut ja sovelluspalvelut voidaan kilpailuttaa järjestelmään erikseen. Eräs hanketyössä esiin noussut asia on tietojärjestelmien yhdistäminen pelastusalan opetukseen. Eniten kehitettävää näyttäisi olevan tällä hetkellä varautumistehtävien saamisessa tietojärjestelmien piiriin ja resurssienhallinnan yhtenäistämisessä. Lisäksi järjestelmää voidaan hyödyntää aikaisempaa paremmin kansallisen tilannekuvan luomisessa, jos tällaisia palveluja halutaan rakentaa. Rajapintojen, taustarekisterien päivitysten ja järjestelmämuutosten kokonaismäärä tulisi vähenemään ratkaisevasti. Nykyisenä valtion talouden tarkan euron aikana ICT-toimintojen muutokselle täytyy myös pystyä esittämään taloudelliset hyödyt. ProntoX-hankkeessa on tehty alustavat kustannusja hyötylaskelmat, joiden mukaan keskitetty järjestelmäratkaisu on selkeästi edellisempi ylläpitokustannuksiltaan kuin kaksikymmentäkolme erillistä järjestelmää
– Myös poliisin edustaja oli pelastuslaitoksen johtokeskuksessa. Saimme kuitenkin samaan tilannekuvaan liitettyä naapurilaitokset sekä hätäkeskuksen. Näin saimme ajantasaista tilannekuvaa, esimerkiksi sähköhäiriöistä. – Annoimme myös aikaisempia tilanteita herkemmin apua kunnille ja ilmoitimme tilanteesta kunnanjohtajille. Pelastuslaitos voi toimia tiedon välittäjänä, mutta etenkin naapurikuntien keskinäinenkin yhteydenpito on tärkeää. – Yritimme saada kunnat liikkeelle, mutta reagointi oli kuntien välillä hyvinkin erilaista. Samanaikaisuutta pitäisi saada tehostettua. Jokaisen oman tilannekuvan muodostamista olisi myös syytä harjoitella säännöllisesti. Palopäälliköt Heikki Kervinen ja Stig Granström sanovat, että harjoitus osoitti muun muassa sen, että kriisijohtamisen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä. Se oli parannus viime vuodenvaihteen myrskyihin nähden, Kervinen ja Granström kertovat. Kuntien ja pelastuslaitosten välillä on sovittava myös pelisäännöistä ja siitä, missä vaiheessa reagoidaan tapahtuneeseen kriisijohtamisen käynnistämiseksi. Kynnys reagoida omassa organisaatiossa oli nyt kuitenkin matalampi, ja esimerkiksi johtokeskus pystytettiin helpommin, Granström kuvailee marraskuun viimeisen päivän myrskyn tapahtumia. – Kuntien yhteistyö on myös tärkeää, sillä yksin jokaisella on kuitenkin rajalliset resurssit. Teksti ja kuvat: Esa Aalto. – Tässä tilanteessa hyödynsimme myös Pelastustoimen johtamisja tilannekuvajärjestelmää (JOTKE), vaikka sen kehitystyö onkin vielä kesken. Myös naaAleksis Kivi -harjoituksen oppeja käyttöön Antti-myrskyssä Kynnys reagoida mataloitui Palopäällikkö Heikki Kervinen johti harjoitusta. H arjoitus antoi paljon kehitettävää, jota pelastuslaitos toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa. Lokakuinen Aleksis Kivi-harjoitus nimettiin kansalliskirjailijan nimikkopäivän mukaan, mutta vajaa parikuukautta myöhemmin riehunut Antiksi ristitty oikea myrsky siirsi harjoiteltuja asioita myös käytäntöön. Meillä oli yhdyshenkilö muun muassa sähköyhtiön tiloissa sekä muutamissa kunnissa. Kaikkiaan 150 henkilöä kokoontui Siuntion kylpylään yhden päivän harjoitukseen. – Sen helpottamiseksi on tarpeellista, että kaikilla on käytössään samansisältöiset työjärjestykset. Tämän tilannekuva saatoimme välittää myös valtionhallintoon, jolloin valtioneuvoston tilannekeskus sai ajantasaista tietoa. 16 10/2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti yhdessä alueensa kuntien mittavan harjoituksen, jossa poikkeuksellisen rajun myrskyn seurauksena piti pystyä huolehtimaan väestön turvallisuudesta. Kuntien yhteistyö tärkeää – Myös yhteisen tilannekuvan luomisesta, siirtämisestä ja ylläpitämisestä on sovittava yhteinen toimintatapa
– Erilaisille onnettomuustyypeille luodaan kolme erilaista toimintavaihtoehtomallia. Tilannekuvan luomisessa JOTKEn käyttöönotto on tärkeä, mutta Heikki Kervinen huomauttaa, että pelkästään sen varassa ei saa olla. Muutoin saatetaan kuvitella, miten asiat sujuvat. – Työjärjestyksessä huolehditaan tehtäväsuunnitelmasta, että tilanteessa on selvää, mikä on kenenkin vastuulla olevaa toimintaa, Heikki Kervinen toteaa. Tarkkailijana toiminut pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta seuraa, miten pelikeskuksesta annetaan tehtäviä johtokeskukseen. Vaikka analysointia ei olekaan tehty marraskuun viimeisen päivän Antti-myrskystä, näkee Nurmi, että menneistä tilanteista on jotakin opittu. Tätä tietoa tarvitsevat kunnissa toimivat, Granström sanoo. Veli-Pekka Nurmen mielestä poikkeusoloissa tilannekuvaksi ei riitä se, että raportoidaan sitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. (jatkuu sivulla 18) Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja VeliPekka Nurmi toimi Aleksis Kivi -harjoituksessa tarkkailijana ja piti näkemästään. – Erityisesti myönteistä oli, että järjestettiin näinkin laaja harjoitus, johon osallistui paljon yhteistyöviranomaisia. Onnettomuustyyppikohtainen ohjeistus – Pelastustoimen johtokeskuksen (PEL-JOKE) työjärjestys on uusittu ja se antaa puitteet kaikelle toiminnalle. Hyvää oli myös se, että harjoituksessa kokoonnuttiin yhteiseen paikkaan, jossa myös viranomaisten välinen vuorovaikutus oli mahdollista. Asiat pitää miettiä etukäteen sikseenkin elävästi Harjoituksen tarkkailijana toiminut Onnettomuuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi keskustelee pelikeskustoimintaa vetäneet palopäällikkö Stig Granströmin kanssa. 10/2012 17. Granströmin mielestä harjoituksessa toiminnan tuleekin olla sellaista, että tehtäviä tulee riittävästi. – Tässäkin harjoituksessa kuntien edustajat olisivat voineet paremmin harjoitella keskinäistä yhteistyötään. Jos sähköverkko takkuilee, pitää olla käytettävissä myös varajärjestelmä. – Pitää pystyä kokoamaan myös analyyttistä tietoa siitä, mitkä ovat tilanteessa mahdolliset kehityssuunnat. – Siksi yhdyshenkilöiden saaminen eri paikkoihin onkin tärkeää. Samaa oppia oli otettu vuoden 2010 Astaja Veeramyrskyistä sekä tykkylumipulmasta itäisessä Suomessa. – Myös tilanteiden visualisoiminen helpottaa tietojen välittämisessä. – Esimerkiksi sähköverkossa ei ollut vakavia häiriöitä, vaikka myrsky olikin raju. Harjoitustehtäviä pitää olla runsaasti Länsi-Uudenmaan harjoituksessa koottu pelikeskus syötti tehtäviä, joita johtokeskuksessa käsiteltiin. – Useasti voidaankin sortua harjoittelemaan mahdottomia, mutta tässä harjoituksessa kuviteltu syysmyrsky ja sen seurauksena polvilleen menneen infrastruktuurin koimme esimerkiksi viime vuodenvaihteen myrskyissä. Aleksis Kivi -harjoitus ei hänen mielestä kaikilta osin ollut riittävän realistinen. – Johtamisen tueksi tarvitaan myös tietoa, jotta tilanteen kehittymistä voidaan ennustaa. purilaitosten pitäisi suurissa tilanteissa vaihtaa keskenään tietoja. – Erityisesti se liittyi evakuointeihin. Ensi vuonna on tarkoitus tehdä onnettomuustyyppikohtaisia ohjeita, joka on työkalu pelastustoiminnan johtajalle (P20) suuremmissa tilanteissa, Stig Granström sanoo. – Myös tilannekuvan hahmottamisessa yhteistyö auttaa. Näin saadaan tietoa jaettavaksi ja voidaan myös ennustaa tilanteen kehittymistä. Muutonkin, jos jouduttaisiin tekemään laajoja evakuointia, minne ihmiset sijoitettaisiin. Asioita ei voida hoitaa vain pelastuslaitoksen yhteyshenkilön kautta, vaan kuntien johtoryhmien ja muiden toimijoiden on oltava myös keskenään yhteydessä. Nurmen mielestä on tärkeää varautua erityisesti siihen, miten tiedonkulku tällaisissa poikkeusoloissa varmistetaan. Nurmen mielestä ei poikkeustilanteita varten voi olla olemassa myöskään vain yhtä toimintasuunnitelmaa, vaan oltava myös varasuunnitelma ja jopa hätäsuunnitelma. Esimerkiksi se, miten pakkaseen radalle tiettömien taipaleiden taakse hyytyneen junan matkustajat kyettäisiin riittävän nopeasti evakuoimaan. Jos evakuointipaikatkin ovat sähköttömiä, ei ihmisiä voi sinne viedä, vaan minne. – Laajan sähkökatkon olemme jo joutuneet kokemaan. – Yhteistyöllä voidaan myös tukea mahdollisesti pahimpaan tilanteeseen joutunutta kuntaa. Erityisesti naapurikuntien johtoryhmien pitää tehdä tiivistä yhteistyötä, jolloin resurssejakin voidaan ohjata paremmin. – Erilaisia tilanteita pitää suunnitella ja harjoitella. Esimerkiksi mahdollisia evakuointeja varten tarvitaan tällaista tietoa, Kervinen sanoo. – Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, vaan ohjenuorana voi olla esimerkiksi Veikko Huovisen luoman kirjallisen hahmon, ajattelija Konsta Pylkkäsen toteamus: Asiat pitää miettiä etukäteen sikseenkin elävästi, VeliPekka Nurmi sanoo. Silloin on vaikeuksia käyttää yleensä käytössä olevia viestintävälineitä, joten on saatava harjoitusta, miten toimitaan sellaisissa olosuhteissa. Silloin voi todellisessa tilanteessa johtaminen viivästyä ratkaisevastikin. Myrskytilanteissa esimerkiksi sähköverkossa tapahtuvien häiriöiden kestoa pitää kyetä arvioimaan. Ennakoivan johtamisen tueksi tarvitaan tällaista tietoa. Hänen mielestä harjoituksen skenaario oli realistinen. Erityisesti Uudellamaalla ja läntisessä osassa maata otettiin opiksi Tapanija Hannumyrskyistä. Näin ne voidaan yksinkertaisella tavalla tuoda ymmärrettäväksi kaikille tilanteessa toimiville, hän huomauttaa
Pohjois-Karjalassa on koottu jo aikaisemmin eri viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajista noin parinkymmenen henkilön valmiusryhmä, joka kokoaa yhteen eri toimijoiden varautumista ja kehittää myös yhteistoimintaa. Lisäksi pelastuslaitos tukee tarpeiden mukaisesti kuntien varautumisharjoituksia, osallistuu turvallisuusvastaavien palavereihin sekä osallistuu aktiivisesti kuntien valmiussuunnittelun johtoryhmiin ja tarvittaessa tukee niiden työn käynnistämistä osana kuntien johtoryhmien työtä, Jaakko Pekki selvittää. – Aleksis Kivi-harjoituksessa harjoiteltiin erityisesti yhteisen toimintamallin luomista sekä edistettiin kaikkien toimijoiden välistä verkostoitumista ja vuoropuhelua, kehittämisyksikön päällikkö Jaakko Pekki sanoo. 18 10/2012 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on ollut yksi edelläkävijöistä varautumisasioissa. Perusteellisempi asian käsittely edellyttää harjoitukseen sitoutumista ja motivoitumista, Kervinen ja Granström sanovat. Pohjois-Karjalassa lähdetään myös viemään kuntiin tietoa Pelastusopistossa valmistellun valmiussuunnitelman yleisen osan mallista. Uudessa mallissa keskiössä on alueellinen yhteistyö, yhdessä tekeminen ja verkostojen luominen. – Valtakunnallisesti kuntien varautumisen tukeminen on nostettu vuodesta 2012 alkaen yhdeksi pelastuslaitosten kärkihankkeeksi. Yhteistyö käynnistyy esimerkiksi poikkeuk sellisissa myrskytilanteissa siten, että pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö määrittelee VAARA-tiedotteisiin perustuen ennustetulle säälle vaaratason, jonka perusteella tehdään tarvittaessa paikalliset ennakkotiedottamisja hälyttämistoimenpiteet. Ryhmässä käsitellään erityisesti normaalioljen suuronnettomuuksien ja häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varautumiseen liittyviä asioita. – Perustoimintamalli on suunniteltu. Suuronnettomuustilanteet herättävät tosipaikan tulleen myös tiedotusvälineet paikalle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tavoitteena on olla tämän työn kärkipäässä uudistetulla varautumisen tukemisen mallillaan. Kuntien yhteistoimintaa pyrimme myös tehostamaan muodostamalla viidelle palvelualueelle oman valmiusryhmän, jolloin kunnat alueen muiden viranomaisten kanssa voivat – Mieluummin enemmän, kuin että toiminnan olisi mahdollista ajautua tyhjäkäyntiin. Länsi-Uudellamaalla järjestettiin ensimmäistä kertaa näin suuri kuntien yhteinen harjoitus. Myös johtamisja viestintätapoja sekä toimintamalleja on kehitetty. Oleellista on pyrkiä saamaan kustakin tilanteesta paras hyöty mahdollista oikeaa tilannetta varten. – Tehtävien tulee harjoituksessa olla myös sellaisia, joissa joudutaan ratkomaan suurempia kokonaisuuksia, ettei jumiuduttaisi vain johonkin yksittäiseen tapaukseen, Kervinen huomauttaa. Esimerkiksi PEL-JOKEn työjärjestystä on muokattu muiden laitosten kokemusten mukaan. – Useasti se voi olla liian aliarvostettua toimintaa. Jo pelikeskustoiminnan suunnitteluvaiheessa siihen osallistuvat saavat arvokasta tietoa harjoituksesta. Varautumista harjoitellaan pienissä ryhmissä Pohjois-Karjalassa tehdä entistä parempaa yhteistyötä. Granström sanookin pelikeskuksen olevan tärkeä osa harjoituksen kokonaisuutta. Varautumisja yhteydenottokynnys on vaaratilanteissa madaltunut ja toiminnot on vastuutettu selkeämmin. – Aloitamme sen jalkauttamisen Kiteeltä, joka yhdistyy nyt Kesälahden kanssa. Toinen päätavoite seminaarilla on verkostoituminen yli kuntaja palvelurajojen varautumisen toimijoiden kesken. Länsi-Uudenmaan harjoituksessa eräs yksityiskohta oli myrskyssä keskelle suoaluetta hyytynyt IC-juna, jossa 300 matkustajaa joutui kylmyyden armoille. – Vuosina 2013–2015 pelastuslaitos järjestää vastaavat seminaarit kuntien keskushallinnon valmiussuunnitteluun, sosiaalija terveystoimen valmiussuunnitteluun, sivistystoimen valmiussuunnitteluun sekä teknisen toimen valmiussuunnitteluun. Tärkein anti ei ole itse suunnitelma tai asiakirja, vaan yhteinen suunnitteluprosessi ja tämän tuotoksena syntyneet toimintamallit ja yhteystyösuhteet. Varautumista kehitetään Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on muun muassa palvelutasopäätöksessään sopinut kuntien varautumisen tukemisesta. Viitaniemi kiittelee myös Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistyötä, jolloin resurssit on saatu hyvin yhteiseen käyttöön. Yhteistyötä on tehty muun muassa erilaisten varautumiseen liittyvien suunnitelmien laadinnassa ja koulutuksessa. Harjoituksen tilanteet voidaan käsitellä myös eri tavalla. Poikkeustilanteita varten on tehty tiiviimpää yhteistyötä niin varautumisessa kuin operatiivisessa toiminnassakin. Pelastuslaitoksella on keskeinen rooli varautumisen koordinoinnissa ja toiminnan yhteen sovittamisessa, Markus Viitaniemi sanoo.. – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää kunnille valmiussuunnitelman päivitysseminaarin kuutena alueellisena työkokouksena sekä kokousten välillä työryhmittäin tehtävinä valmistautumistehtävinä. Joku toinen voi käyttää asian käsittelemiseen pidemmän ajan, ja miettiä, miten pakkasen armoille jääneistä matkustajista pidetään huolta ja mitä heidän olosuhteidensa turvaamiseksi pitää tehdä. – Tätäkin harjoitusta oli tarkoitus järjestää heidän kanssaan, mutta se jäi aikataulusyistä. Seminaarissa ovat aktiivisesti olleet mukana alueen kunnat, pelastuslaitos, poliisi ja puolustusvoimat sekä aluehallintovirasto ja ELY-keskus. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti pari kertaa vuodessa ja muulloin myös tarvittaessa. Jatkossa yritetään niin tehdä, he sanovat. Pelastuslaitoksen rooli on tukea kuntien toimintaa erilaisissa kriisitilanteissa. – Joku saattoi hoitaa asian 30 sekunnissa ja pyytää virka-apua Puolustusvoimilta. Heidän kanssaan harjoittelun moni Aleksis Kivi-harjoitukseenkin osallistunut näkisi tarpeelliseksi. Kuntien varautumisen tukemisen tavoitteena on, että alueen kunnat kykenevät tunnistamaan varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan riskit ja kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan. Se vaatii osallistujiltaan myös mielikuvista. Valmius päällikkö Markus Viitaniemi kertoo, että yhteistyö kuntien kanssa on säännöllistä ja poikkeustilanteisiin varautumista on harjoiteltu pienemmissä ryhmissä. – Näin on pystytty entistäkin paremmin tuomaan tietoa kuntien edustajille varautumisasioissa ja ne ovat olleet hyviä koulutustilanteita. Tässä käytetään apuna Ilmatieteenlaitoksen vaara-tasoja, joille on suunniteltu erikseen paikalliset toimenpiteet. Seminaarin päätavoitteena on parantaa sekä kehittää yhteistyössä pelastuslaitoksen alueen kuntien henkilöstön kanssa kuntien varautumista ja kunnan yleisiä valmiussuunnitelmia. Mallia on haettu muista pelastuslaitoksista, joissa on vastaavia järjestetty. Lisäksi kuntien varautumisen tukemisessa pelastuslaitoksen tavoitteena on edistää toimijoiden välistä verkostoitumista ja vuoropuhelua sekä yhteisten toimintamallien kehittämistä
– Viranomaisten välinen viestintä onnistui harjoituksessa varsin hyvin. Esimerkiksi paikallistasolla olisi hyvä, että viranomaisella ja medialla on toimiva kontaktiverkosto. Tällainen sääilmiö luotiin pohjaksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen historian suurimmalle harjoitukselle, joka nimettiin Aleksis Kiveksi. Sähkön takaisinkytkentä saattaa kestää osalle vähintään kaksi viikkoa. Matalapaineeseen liittyy voimakas sadealue, sateet tulevat aamuyön ja aamun aikana vetenä ja räntänä, aamupäivän aikana jäätävänä vesisateena ja sään kylmetessä päivällä ja iltapäivällä lumena. – Harjoitus oli vaikuttava kaikessa laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. – Tämä ei suinkaan ole moite harjoitusta kohtaan, vaan vain havainto. Lännenpuoleinen tuuli voimistuu Suomessa ja on voimakkaimmillaan aamun ja iltapäivän aikana siten, että voimakkain tuulialue on aamulla maan länsiosassa sekä Selkämerellä ja siirtyy iltapäivän aikana myös kaakkoisiin maakuntiin. Puita kaatui talojen ja autojen päälle, kattorakenteita ja yksittäisiä rakennuksia vaurioitui. Sähköverkon korjaamista hidasti runsas lumisade ja tukkeutuneet tiet. Esimerkiksi Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Otaniemen Rajaja merivartiokoulu ovat järjestäneet viranomaistiedottamiskoulutusta täydennyskoulutuksena. Myrsky katkoi sähköjä pitkiksi ajoiksi. – Uskon koulutukseen. Pelitapahtumien pohjalta tilannehuoneessa pystyttiin muodostamaan selkeä tilannekuva ja sen pohjalta tehtiin edelleen oikeita ratkaisuja. – Yleisesti viranomaistiedottaminen on kehittynyt ja edistynyt paljon muutamassa vuodessa. Ei riitä, että järjestää tiedotustilaisuuksia, joissa media esittää kysymyksiä viranomaisille. Viestintä nähdään aiempaa useammin keinona ratkaista kriisitilanne, ei enää niinkään välttämättömänä pahana. Vuorokauden sademäärät ylittävät 15 mm, paikallisesti sademäärä voi olla jopa 30 mm. Eikä tiedotusvälineiden ottaminen mukaan ole kovinkaan yksinkertaista. Pohjois-Atlantilla kehittyy alkuviikosta erittäin voimakas matalapaine, jonka keskus liikkuu Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Islannin ja Brittein saarten välistä Norjanmerelle ja edelleen Pohjois-Pohjanmaan yli itään. Suurin osa sähkönjakelun kantasekä paikallisverkkoa pelastustoimen alueella vaurioitui ja osa tuhoutui kokonaa. Sähkönsiirrosta vastaava valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä paikalliset Fortum ja Elenia varoittivat viranomaisia ja kansalaisia siitä, että sähkökatko ainakin viisi vuorokautta. Tosin sille tuottaa haastetta se, että kentällä toimivien viranomaisten määrä on niin suuri, että koulutus ei välttämättä tavoita kaikkia. – Vaikutelmakseni kuitenkin jäi, että harjoitustilanteessa keskityttiin erityisesti viranomaisten väliseen viestintään ja tiedonkulkuun, eikä niinkään tilanteesta tiedottamiseen kansalaisille. – Todellisessa tilanteessahan lukuisat mediatalot pommittaisivat pelastusviranomaisia tai sähköyhtiön tai vaikkapa VR:n edustajia haastatteluja kommenttipyynnöillä ja lisäksi viranomaisten taholta järjestettäisiin ehkä tiedotustilaisuuksia. Myrsky aiheutti pahoja tuhoja. 10/2012 19 Y le Radio Suomen vastaava tuottaja Minna Hannula osallistui Aleksis Kivi-harjoitukseen tiedotusasioiden tarkkailijana ja hänen mielestä harjoitus oli toteutettu hyvin ja esimerkiksi pelitilanteet oli valmisteltu huolella. Tässä suhteessa koulutuksella tulee olemaan merkittävä rooli. Vielä joitakin vuosia sitten tällaisilla kursseilla saatettiin kysyä, että "miksi minun pitäisi viestiä tilanteesta", mutta nykyisin kysytään lähinnä, että "miten minun kannattaa viestiä, jotta saan viestini perille mahdollisimman nopeasti ja selkeästi". Aleksis Kivi -myrsky iski läntiselle Uudellemaalle. – Kun naamat ja nimet ovat tuttuja, niin tieto kulkee sujuvammin myös kriisitilanteissa, Minna Hannula tähdentää. – Ja uskon myös yhteistyöhön, jota rakennetaan muulloinkin kuin kriisien aikaan. – Uutta haastetta tiedottamiselle voi tuoda kesäkuussa voimaan astuva vaaratiedotelaki, joka tulee muuttamaan nykyistä viranomaistiedottamisen käytäntöä. Pitäisi myös olla myös jonkinlainen ”harjoitustiedotusväline”, esimerkiksi harjoitusradio, joka taas välittäisi median keräämiä tietoja ”yleisölle”. Toki harjoituksessa oli mukana muutama tiedotusväline, mutta ainakaan minun nähdäkseni median rooli ei vastannut sellaista tositilannetta, jota harjoitus pyrki kuvaamaan. Olen käynyt luennoimassa Taistelukoululla alueellisilla maanpuolustuskursseilla ja huomannut, että niin viranomaisYleisöviestintää pitäisi päästä harjoittelemaan ten kuin yleensäkin esimerkiksi kuntien viranhaltijoiden suhtautuminen viestintään on muuttunut varsin lyhyessä ajassa. Tällä tavalla päästäisiin kokemaan, miten viesti kansalaisille oikein kulkeekaan. Vakavimmin ongelma koski Pohjois-Espoota, Kirkkonummea, Lohjaa, Vihtiä ja saaristoalueita. Käsittääkseni koulutuksia on tarkoitus uudistaa vaaratiedotelain mukaiseksi ja jatkaa ensi vuonna. lokakuuta. Myrskykeskus runteli koko läntistä Uuttamaata. Tuhojen laajuudelta ja vakavuudelta Aleksis Kivi -myrsky oli vakavampi, koska myrskytuulen lisäksi alussa satoi jäätävä vesisade, joka vähitellen muuttui lumisateeksi. Harjoitus järjestettiin kansalliskirjailijamme syntymäpäivänä 10. Vastaava tuottaja Minna Hannula seurasi Aleksis Kivi -harjoitusta ja keskusteli pelikeskuksessa paloesimies Mikko Routalan kanssa. Aleksis Kivi arvioitiin tuulen voimakkuudeltaan samanlaiseksi kuin viime vuoden vaihteessa tuhoja aiheuttanut Tapani-myrsky
Se määritteli liiton tarkoitukseksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön jäsenyhdistyksenä edistää kansalaisten ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaalija poikkeusoloissa. Eläkkeelle jääneen Ilkka Kiannon jälkeen yhdistyksen toimintaa on helmikuusta 2012 lähtien vetänyt toiminnanjohtaja Olli-Veikko KurTeksti ja kuvat: Juhani Katajamäki HELPEn ensimmäisen erityisansioristin juhlassa saaneen Rainer Alhon keskustelukumppaneina pelastuslautakunnan puh.joht. päivänä 1992. Yhdistyksessä oli tuhat henkilöjäsentä eli yhtä paljon kuin kaupungin VPK:issa yhteensä. Väestönsuojeluyhdistyksen vahva rooli pohjautuu historiaan. Syksyllä aloitti toimistosihteerinä Jaana Kivistö, nykyinen HELPEn koulutuspäällikkö. Unto Lemmetty (takana vas.) ja entinen puheenjohtaja, kauppaneuvos Nils Elfving. Lääkärinkadun kalliosuojatiloissaan se julkaisi 20-vuotishistoriikkinsa, vastaanotti onnitteluja sekä kuuli ja kuunteli muisteluja, juhlapuheen ja Helsingin Palokunnan soittokuntaa. Muut hallituksen jäsenet olivat Esko Huovio ja Matti Lahtinen paloja pelastusalan sekä Anneli Salo ja Greta Nikkilä väestönsuojelun piiristä. Uusi toimintaorganisaatio maaliskuussa 1994 aloitti yhden päätoimisen työntekijän voimin, kun toiminnanjohtajan tehtävään valittiin Suomen Palontorjuntaliitosta tuttu osastopäällikkö Ilkka Kianto. Itsenäisenä jatkavalla Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksellä oli enää yksi päätoiminen työntekijä, koulutuspäällikkö Arto Aremo. HELPE Ry kattojärjestö, HELPE Oy tytäryhtiö Tänään Helsingin Pelastusliitto ry on kaupungissa toimivien palo-, pelastusja väestönsuojelutyöhön rekisteröityjen yhdistysten kattojärjestö. Kankea startti Yhdistymistapa oli muun Suomen tilanteesta poikkeava, kun toimintansa lopetti palopuolen yhteisö, ei väestönsuojelusektorin yhdistys. Kytky purettiin, entiset tilat irtisanottiin ja Väestönsuojeluyhdistyksen henkilökunta siirtyi pääosin eläkkeelle. Se antaa perusja täydennyskoulutusta Helsingin sopimuspalokunnille yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa sovitulla tavalla. H elsingin Pelastusliitto HELPE ry on maan pelastusliittoperheen nuorin. Ehtona oli, että sen jäsenmaksu tuli suoraan oman kaupungin sopimuspalokuntien ja väestönsuojeluyhdistyksen hyväksi. Sen palveluksessa on kaksi päätoimista henkilöä. Helsingin Pelastusliitto ry kutsuvieraineen juhli kahden vuosikymmenen taivalta syntymäpäivänään 3. (Pitää myös muistaa, että vielä uuden organisaation aloittaessa Helsingin Pelastusliiton antamasta koulutuksesta 70 prosenttia oli väestönsuojelukoulutusta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi kokous valitsi toimistopäällikkö Pekka Vänskän. Sen laajuudessa HELPE poikkesi muista pelastusliitoista.) HELPEn aloittaessa Väestönsuojeluyhdistyksen henkilökunta (5-7) hoiti sekä omaa yhdistystään että entisen palokuntapiirin VPK:ita. Helsingin kaupunki, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin (lakkautuneen Palokuntapiirin) silloiset 14 sopimuspalokunta-VPK:ta allekirjoittivat Helsingin Pelastusliitto ry – Helsingfors Räddningsförbund rf -yhdistyksen perustamisasiakirjan joulukuun 3. Pelastusliiton uutena puheenjohtajana aloitti vanhempi hallitussihteeri Matti Lahtinen. Kaupunki jättäytyi pois monista yhdistyksistä, mutta oli lopulta valmis jatkamaan palokuntayhteisössä. HELPE ry – 20 vuotta Stadin turvaksi 20 10/2012. Helsinki halusi oman alueliiton Helsinki oli Uudenmaan Palontorjuntaliiton jäsen ja suurimpana kuntana myös sen suurin maksaja. HELPEllä on keskeinen rooli jäsenjärjestöjensä kouluttajana, ohjaajana ja toiminnan koordinoijana. Kummisetänä oli pelastuskomentaja Rainer Alho. Liitto syntyi, kun Helsingin Palokuntapiiri ja Helsingin Väestönsuojeluyhdistys yhdistivät toimintansa 1992. Käytäntö ei ollut toimiva. Pekka Saarnio, HVSSY:n varapuh.joht. Pääkaupunki koki raskaat pommitukset ja on väestönsuojelun näkökulmasta aina erityiskohde. joulukuuta