”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. 14. 38 10 /2 01 23.12. RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. HELMIKUUTA. PELASTUSTIETO 1/2011 ILMESTYY 10
Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. Acta Print ja Forssan Kirjapaino on nyt FORSSA PRINT. Joustavia ratkaisuja. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. fp_ad_FIN_A4_blue_orig.indd 1 9.12.2010 7:39:48
Alan opiskelijoiden keskuudessa elää vahvasti sellainen käsitys, että vapaaehtoisesti pelastustehtäviin osallistuvat ovat toisen luokan väkeä. Turhanaikainen eriseuraisuus näkyy lähes kaikessa toiminnassa. Sitä, kuten myös Porin VPK:n taloa on kunnostettu. Saattaa siten olla, että pelastuslaki ja terveydenhuoltolaki tulevat voimaan yhtä aikaa 1.5.2011.. Tekeillä on myös VPK-talojen rakennushistoriaa käsittelevä tutkimus. Vaikka hyvää yhteistyötä kyetäänkin nyt paremmin tekemään, putkahtelee aika ajoin esille valitettava vastakkainasettelu. Maamme vanhimman palokunnan Turun VPK:n talo ”Brankku” täytti kolme vuotta sitten 115 vuotta. VPK-taloihin liittyy moni mukava muisto Tampereen VPK:n talo täytti 100 vuotta. Vanhassa puutalossa henki joulutunnelma, josta on jäänyt lähtemättömät muistot. Vanha sanonta: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”, sopii hyvin myös tähän. Itse muistan lapsuudestani, kuinka konemestari-isäni ammattijärjestö järjesti vuosittain pikkujoulujuhlan Kotkan VPK:n perinteikkäässä talossa. Ikiaikaiselta tuntuu esimerkiksi vakinaisten ja vapaaehtoisten välinen eripuraisuus. VPK-talot ovat keskeinen osa taajamiamme. Pelastusalan valtio-kunta-suhde ei ole sekään vastakkainasettelun ulkopuolella. Siitä ovat syntyneet myös ammattipalokunnat, joista vanhin on maamme pääkaupungissa, ensi vuonna 150 vuotta täyttävä Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Palokuntatoiminnan juuret ovat vapaaehtoisuudessa. VPK-talot ovat olleet kautta aikain tanssien ja muiden rientojen pitopaikkoja. Pelastuslaki eteni viimein eduskuntaan. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Huolestuttavinta on se, että yhä edelleen uusi sukupolvi omaksuu toista väheksyvän tavan tuntea omaa ammattiylpeyttä. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 10 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Erilaisia mielipiteitä pitää toki olla, mutta onko niiden esittämiseksi välttämätöntä se, että jokaisella on oma järjestönsä. Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. Järjestötoiminnassa pirstaleisuus ei ole välttämättä vain hyvä asia. Toivottavasti se saadaan käsiteltyä vielä tällä vaalikaudella. Se on alamme eriseuraisuudesta kohtalokkain. Hämmästyttävälle tuntuu se, että yhä tänään epäluulo kalvaa liian paljon eri pohjalta tätä työtä tekeviä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2010 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Palavat nesteet ja vesipula vaikeuttivat sammutusta rakennuspalossa Muhoksella. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. On sitten ala pieni tai suuri; vastakkainasettelun ajan olisi jo oltava ohi. Lain käsittely aloitetaan vuoden alussa. fp_ad_FIN_A4_blue_orig.indd 1 9.12.2010 7:39:48 Vastakkainasettelun aika saisi jo mennä Vastakkainasettelun aika ei valitettavasti ole ohi pelastusalalla. Kentällä mollataan sisäasiainhallintoa asiantuntemattomuudesta ja valtiovallan edustajat toteavat lakonisesti: kunnat hoitakoot pelastustoimensa. Porissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnostustöihin saatiin EU-tukea. Kuva: Pekka Blomster. Moni pariskunta on pyörähtelyjensä lomassa löytänyt itselleen elämänkumppanin. Tätä esiintyy niin vapaaehtoistoiminnassa kuin ammattijärjestötoiminnassa. Esimerkiksi omat vanhempani olivat ahkeria tanssijoita nuoruudessaan 1940–50-lukujen taitteessa, suosittuna tanssipaikkana Turun ”Brankku”. Joustavia ratkaisuja. Acta Print ja Forssan Kirjapaino on nyt FORSSA PRINT. P.S
”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” s. Kyllä 80.8% Ei 19.2% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. 8 SIVU 53 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 10 /2 01 23.12.2010 14 Kauppakeskus tuhoutui pahoin Arssi Heiskanen 16 VPK sammui miehistöpulaa Launo Päivätie 20 Petteri Helisten pelastusjohtajaksi Ouluun 22 Varautuminen esillä seminaarissa Juhani Katajamäki 24 Veli-Pekka Nurmi johtaa nyt Onnettomuustutkintakeskusta 26 Vältä sählyvammat monipuolisella lämmittelyllä Kati Pasanen 28 Kulttuurin paloa hallitusti Suvi Vainio 32 Vanhusten talossa uhkaava palo Riitta Ahonen 34 Pelastustoimi mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa 38 Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia 42 Tampereen VPK-talo täytti 100 vuotta Juhani Katajamäki 48 Pidä huolta öljysäiliöstäsi Saila Salomäki 50 Kirjaesittelyt Tuula-Maria Ahonen, Sirpa Lusa 52 ”Pelottavaa”, mutta niin turvallista Leila Stenroos 61 Veikon joulusaarna Veikko Lindberg VAKIOT 3 Pääkirjoitus 31 Vieraanamme: Pekka Hallberg 54 Katajamäki 55 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia?” Neljä viidestä oli sitä mieltä, että tarvitaan. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia?. 38 10 /2 01 23.12. 14 Kolme ihmistä kuoli Tampereen ydinkeskustassa riehuneessa tulipalossa, kun he poistuivat asunnoista savua tulvivaan porraskäytävään. s. 18 henkilöjohtaminen Pelastustoiminnan henkilöjohtamisen ensimmäisessä kehittämisohjelmassa opiskelleet 17 päällystöviranhaltijaa tekivät hyviä kehitystöitä, joista moni olisi suoraan siirrettävissä valtakunnalliseen käyttöön. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! harjoittelu Hertta 10 -suuronnettomuusharjoituksessa oli operatiivisina toimijoina mukana Lapin pelastuslaitos, Lapin hätäkeskus, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Peräpohjolan poliisilaitos, Kemin kaupunki ja Kemin seurakunta. HELMIKUUTA . 44 Sopimuspalokuntatoimintaa jatketaan kolmella alueella entiseen tapaan, kun Lapissa ja Länsi-Uudellamaalla katkolla olleet sopimukset saadaan uusittua ja Itä-Uudellamaalla 13 sopimuspalokunnalle asetetun kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen uusiminen on käynnissä. vpk-toiminta tässä numerossa PELASTUSTIE TO 1/2011 ILMESTYY 10. s. s. Mikä on paras työaika palomiehelle. Harjoitukseen toivat toden tuntua maaliryhmänä toimineet Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan ja viestinnän opiskelijat sekä lukion draamaryhmäläiset. RAUHALLIST A JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Pääskylahden VPK sammui miehistöpulaan s. 11 Tiistai, 14.12 2010 11:48 Etusivu Palaute Sivukartta Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 20 Kemikaalit iso riski liiketalon palossa Muhoksella s. Valitse kysely Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 16 Tavoitteena oltava nolla työtapaturmaa s. s
Pituus 43 cm, teräosan korkeus 23 cm. Hinta 115,00 € Muki paloautokuviolla Pieniä paloautokuvioita mukin pinnassa. Hinta 10,50 € Palokirves Edustava lahjaesine, teräksinen teräosa, varsi petsattua puuta. Hinta 41,00 € Palo-olkaimet Leveät punaiset “henkselit”, joissa palo-alan tunnuskuvio. 0440 344 112, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Palokuntaasematunnukset. Mukana myös kaiverruslaatta. Väri hehkeän punainen. Hinta 105,50 € Palokypärä alustalla Kullan värinen pieni palokypärä marmorialustalla. Hinta 35,00 € Tulikukko Kotimainen, käsin puhallettu n. Kiinnitetty puiseen alustaan. Hinta 15,00 € Puheenjohtajan nuija Upea visakoivuinen 27 cm mittainen nuija sekä visakoivuinen alusta. Hinta 35,00 € Vyö nahkaa Nahkainen kääntövyö, jossa kullanvärisessä soljessa palokypärä/kirves -tunnus. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi Minisankoruisku Lahjaja muistoesineeksi erinomaisesti sopiva pienikokoinen, toimiva sankoruisku. Läpimitta 23,5 cm. Korkeus 21 cm. Hinta 73,50 € Solmioneula Solmioneula kullattua hopeaa, jossa paloalan tunnus. Hinta 86,00 € Lahjaesineet puoli sivu pysty 2010 joulu.indd 1 10.12.2010 13:14:46 Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille T yhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 25,00 e /pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, h inta: 30,00 e /pari Olkapoletit H inta: 25,00 e /pari Olkavarren laatat H inta: 18,00 e /kpl Hihansuun laatat H inta: 21,00 e /pari Nimilaatat H inta: 15,00 e /kpl Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puh. www.spek.fi Paloalan tinalautanen Upea tinasta valmistettu palokunta-aiheinen lautanen. 25,70 € Hintoihin sisältyy alv. Palohaka on suomalaista sepäntyötä. 25 cm korkea lasinen upea ”Tulikukko”. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hinta 76,00 € Palohaka Noin 20 cm mittainen palohaka kiinnitettynä vuolukivialustalle. Hinta 10,30 € Lahjaksi, itselle tai ystävälle Adressikannet Punainen tai musta kansio, jossa hopeanvärinen auttavat kädet painatus, puna/mustat nauhat
Vapepan toiminnassa on mukana yli 20000 vapaaehtoista. Lyttääntynyt pata tai laukaisuputki saattoi aiheuttaa ilotulitepadassa epävakautta. Tästä onnistuneesta alkusammutuksesta KeskiUudenmaan pelastuslaitos myönsi Willbergille ansiomitalin, joka luovutettiin hänelle Uudenmaan Pelastusliiton perinteisessä puurojuhlassa. Nopealla toiminnallaan Törmä paransi merkittävästi vapaaehtoisen mahdollisuutta selvitä kohtauksesta. Törmä reagoi tilanteeseen aloittamalla välittömästi peruselvytyksen ja oli kohtauksen saaneen mukana sairaalaan saakka. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Apulaispelastusjohtaja Tapio Hietaniemi ojensi Atte Willbergille ansiomitalin. Taustalla SPEK:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Hakola (vas.) ja UPL:n toiminnanjohtaja Markku Virtanen. Voihan se olla, että siksikin toimin tilanteessa ripeästi. Törmä osallistuu aktiivisesti palokunnan viikoittaisiin harjoituksiin ja on aina mukana hälytyksissä. Vapepa palkitsi vuoden valtakunnallisen pelastajan ja seitsemän maakunnallista vapaaehtoista pelastajaa, jotka ovat Tarja Rasimus Kankaanpäästä, Johan Jansson Ahvenanmaalta, Kari Tähti Torniosta, Miia Karlsberg Haukiputaalta, Elina Sieppi Ylöjärveltä sekä Varpaisjärven ensiapuryhmä ja Lohjan seudun paikallistoimikunta. Se on herkästi palavaa kaasua, Koivu sanoo. Vapepa järjestää tarvittaessa myös esimerkiksi evakuointia poliisin operaatioiden yhteydessä. Talossa, jossa tulipalo syttyi, oli äskettäin tehty remonttia ja sähköurakoitsijana toimiva Willberg oli osallistunut remonttiin. – Ajattelinkin, että tulipalo syttyy tehdyn sähköremontin takia. Padan tuenta lisäisi vakautta. Sitä painelin palavaan kohtaan ja tuli talttui, hän kertoo ensihetken toimistaan. 6 10/2010 Sauvolainen Pekka Törmä on valtakunnallisesti valittu vuoden vapaaehtoiseksi pelastajaksi 2010. – Vasteena oli rakennuspalo keskisuuri ja sen mukaisesti paikalle hälytettiin yksiköt paitsi Vantaalta myös Espoosta ja Helsingistä, P3:na tehtävässä toiminut Ari Koivu kertoo. Menimme kuitenkin paikalle ja vastaan riensi Atte, joka oli luonnollisesti hädissään, mutta osaK ansainvälisellä palokuntanuorten leirillä Padasjoella viimeisenä iltana järjestetyn ilotulituksen epäonnistuminen ja syy ilotulitteiden karkaamisesta yleisön joukkoon jäi onnettomuustutkinnassa epäselväksi. Mukana on vapaaehtoisia esimerkiksi Punaisesta Rististä, tiepalvelusta, koirajärjestöistä, sukeltajista ja partiolaisista. – Paikalle ensimmäisenä ehtineen Vantaa 21:n esimieheltä sain tiedon jo matkalla, että palo on saatu sammumaan. Ilotulitusta koskeva lainsäädäntö tutkintalautakunnan mielestä liian tulkinnanvarainen. Sammutuspeittoa asunnosta ei löytynyt, mutta käsiin osuneella peitolla alkusammutus onnistui. Lisätietoja: www.vapepa.fi V antaalaisen Atte Willbergin ripeän toiminnan ansiosta asuinhuoneisto säästyi pahoilta palovahingoilta. Tässä tilanteessa erityisen hienoa oli se, että alkusammuttaja siirsi jääkaappia, jotta pääsi paremmin käsiksi tulipalon alkuun. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunta toteaa, että syytä ilotulitepadan kaatumiseen ei saatu varmuudella selville. Vuosittain Vapepa osallistuu satoihin hälytystehtäviin ympäri maata. Kadonneen ihmisen etsintä on yleisin tilanne, jossa viranomainen tarvitsee vapaaehtoisten apua. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) palkitsi ansioituneita vapaaehtoisiaan lauantaina 27. Kuluvan vuoden keväällä Törmä toimi esimerkillisellä tavalla tilanteessa, jossa tarvittiin apua nopeasti. Merija järvipelastustoimintaa koordinoi Suomen Meripelastusseura ja ilmapelastustoimintaa Suomen Lentopelastusseura. – Jääkaapista kuulu suhina sen palaessa ja palava liekki oli voimakas. Tutkinta-aineiston perusteella yleisön etäisyys ilotulitekentästä vaihteli 15–40 metrin välillä. Viranomaisten tukena Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tavoite on edistää yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuutta viranomaisia auttamalla. Atte Willberg ja P3:na tilanteessa toiminut palomestari Ari Koivu. Olen joutunut myös kerran aikaisemmin sammuttamaan paloa, kun autoni syttyi palamaan. Törmä oli mukana VPK:n järjestämässä paraatissa, kun hän huomasi kuskina toimivan vapaaehtoisen saavan sydänkohtauksen. Harvinaista olikin, että jääkaapin kylmäaine isobutaani voi syttyä. Viranomaiset tarvitsevat vapaaehtoisten apua erityisesti suuronnettomuuksissa ja muissa tilanteissa, joissa tarvitaan paljon auttajia. Samalla kun Willberg onnistui alkusammutuksessaan, talon asukas soitti hätänumeroon ja palokunta riensi paikalle. Willberg oli vierailulla ystävänsä luona Palotiellä Vantaan Kaarelassa, kun yllättäen jääkaapin takaa alkoi näkyä savua ja liekkejä. Pelastustoiminnan ja lääkinnällisen pelastustoiminnan mitoitus oli tapahtuneessa riittävä. Lautakunta toteaa, että ilotulituksesta oli ilmoitettu vakiintuneen käytännön mukaisesti. Vuonna 1964 perustettu Vapepa on 50 järjestön yhteenliittymä. Jostakin se vain tuli, että nyt pitää toimia nopeasti, Atte Willberg sanoo. Ripeää alkusammuttajaa muistettiin ansiomitalilla si hienosti selvittää, millainen tilanne on ollut. Vapepan yleistä pelastustoimintaa koordinoi Suomen Punainen Risti. – Vedin jääkaappia ulospäin ja heitin päälle äkkiä löytämäni peiton. He muodostavat noin 1300 hälytysryhmää, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Ilotuliteturman syy jäi epäselväksi Pekka Törmä on vuoden vapaaehtoinen pelastaja 2010. – Aten hienon toiminnan ansios ta säästyttiin pahoilta tuhoilta. marraskuuta järjestetyssä Vapepa-foorumissa Kuopiossa. Turvaetäisyydet ilotulituksessa olivat riittämättömät, mutta padan käyttöohjeessa mainitut turvaetäisyydet eivät ole yksiselitteiset. Törmä on toiminut yli 30 vuotta Punaisen Ristin Sauvon ensiapuryhmässä ja Sauvon vapaapalokunnan (VPK) hälytysryhmässä. Nykyään Törmä on lisäksi mukana Sauvon VPK:n ensivasteryhmässä. Törmä on tuttu näky myös Vapepan etsinnöissä. Tällaista toimintaa harvoin näkee, Koivu kiittelee. Käytetyt ilotulitteet olivat laillisia ja hyväksyttyjä
Yhdistyvä yhtiö pystyy tarjoamaan valtakunnallisesti alan parhaimmat tuotteet sekä kuluttajaettä ammattikäyttöön. Tämä tietysti tulee hoitaa kaikkialla valtakunnassa samalla tavalla ja yhtenäisellä taksalla. Terosen päästessä ylös olivat koirat painautuneet hänen molemmille puolilleen ja ohjanneet hänet ulos. – Turvanasi ja Finnsa täydentävät toisiaan monella tavalla esimerkiksi tuotteiden, resurssien ja palveluiden osalta. Yhdistyminen on erittäin luonteva ratkaisu, ja näen tämän merkittävänä askeleena kohti tavoitettamme tulla Suomen johtavaksi paloja pelastusalan toimijaksi, toteaa Mercantile Oy Ab:n toimitusjohtaja Kai-Petteri Purhonen. Ehkäpä poliisilla on tarkoituksena tämänkaltaisilla heitoilla hakea lisä resursseja itselleen, Parkko totesi puheessaan liiton perinteisessä jouluseminaarissa. Turvanasi-ketju säilyy osana uutta yritystä Turvata Oy Ab:llä tulee olemaan alan laajin jälleenmyyjäverkosto. Pelastuslaitokset hoitavat tämän kumppanuusverkoston avulla ja työtä on jo tehty. Mitataan sitä toimintavalmiudella tai kustannustehokkuudella. Meillä on ylivoimaisesti laajin palveluasemaverkosto ja kustannukset lähes puolet pienemmät poliisiin verrattuna, hän muistutti. Valtakunnallisesti tunnettuun Turvanasi-ketjuun kuuluu yli kolmekymmentä paloja työturvallisuuteen keskittynyttä asiantuntijaliikettä. Maksullisuuden käyttöönotto on ajanhengessä pysymistä. Samalla yritys pystyy vahvistamaan asiakaspalveluaan entisestään resurssien yhdistymisen myötä, sanoo Turvata Oy Ab:n toimitusjohtajana 1.1.2011 aloittava Kauko Mannerjärvi. – Evirta Oy ja Finnsa Oy myivät liiketoimintansa uudelle perustetulle Turvata Oy Ab:lle ja Mercantile-konserni siirsi samassa yhteydessä Örum Oy:n paloturvallisuustoimintansa perustettavalle yritykselle. Tapahtumassa opastettiin muun muassa palovaroittimen asennusta, sammutuspeitteen oikeaoppista käyttöä sekä kynttilöiden ja ulkotulien polttamista. Jämsän keskustassa oli samaan aikaan joulukadun avajaiset, mikä osaltaan vaikutti kävijämäärään, mutta hyvä kuitenkin, että saimme antaa sitä tärkeää valistusta paloturvallisuudesta. – Se on kymmeniin vuosiin suurin muutos palonehkäisytoimeen. Ne tarjoavat jatkossakin Turvanasi-nimen alla erilaisia turvallisuustuotteita ja -palveluita sekä yhdistymisen jälkeen myös ammattipaloja pelastuskalustoa paikallisille asiakkailleen. – Finnsan ja Turvanasin yhdistymisessä nähdään hyvä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä paloja pelastusalalla Suomessa suurempana yhtiökokonaisuutena. Aika yhdistyä oli molemmille yrityksille sopiva. 10/2010 7 Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon vuonna 2010 yhteensä 14 koiralle. Kiitokset kaikille yöja päivä-tapahtumaan osallistujille, ilman vapaaehtoista porukkaa ei tallaista tapahtumaa voida järjestää. Naisosasto hoiti arpajaiset ja tarjoili kuumaa jouluglögiä pipareiden kera. Turvata Oy Ab tulee olemaan Suomen suurin alkusammutustuotteiden maahantuoja sekä yksi suurimmista ammattikäyttöön tarkoitettujen paloja pelastuskaluston toimittajista. Toivotan turvallista joulua ja iloista alkavaa uutta vuotta 2011! Matti Soutua, Kuoreveden VPK P aloja pelastusalalle syntyy uusi suurempi toimija, kun Mercantile Oy Ab:n Turvanasiliiketoiminta ja Finnsa Oy yhdistävät voimansa vuoden 2011 alussa. Uuden yhtiön nimeksi tulee Turvata Oy Ab ja se aloittaa toimintansa 1.1.2011 Mercantile Oy Ab:n tytäryhtiönä. Tässä asiassa voinemme olla rauhallisin mielin, sillä päihtyneiden lajittelu eri kuljetusorganisaatioille ei liene realistinen. Sanni ja Dacsu pelastivat omistajansa Liisa Terosen tulipalosta 19.2.2010 herättäen hänet rajusti raapimalla ja haukkumalla. Päivä paloasemalla oli iloista turvallisuusvalistusta Kuorevedellä Palopäällystöliiton puheenjohtaja Vesa Parkko pitää uuden pelastuslain suurimpana muutoksena palotarkastustoimintaan tulevaa valvontasuunnitelmaa. Parkko: Valvontasuunnitelma suurin muutos palonehkäisyssä Uusi yritys alalle. Valvontasuunnitelma antaa mahdollisuuden nopeaan reagointiin tarkastustoimen suuntauksessa. Kuumavesivaraaja oli ilmiliekeissä ja talo täynnä savua. Nuoret olivat hyvin esillä järjestämällä muun muassa sankoruisku”skabaa” ja savuradan perheen pienimmille. Tulipalo syttyi Pellossa, pakkasta oli 38 astetta. Yö-tapahtumaan osallistui kahdeksan nuorta ja kuusi kouluttajaa – hälytyksiä riitti tasaiseen tahtiin. Oletettavasti Teronen ei olisi itse herännyt paloon, vaan olisi menehtynyt savukaasuihin tai itse paloon. Yö-paloasemalla oli ensivaste-, sammutus ja pelastustehtäviä, etsintää jne. Liekit löivät vastaan keittiöstä. Kuoreveden VPK:n nuoret olivat valmistautuneet tapahtumaan hyvin valvomalla kouluttajien kanssa lähes koko edellisen yön perinteisessä Yö paloasemalla -tapahtumassa. Tällä toimenpiteellä aloitetaan alan liiketoiminnan rakennemuutos samaan tapaan kuin työsuojelupuolella aloitettiin muutama vuosi sitten, vähemmistöosakkaana uudessa yrityksessä toimiva Mannerjärvi kertoo. – Poliisi on tarjonnut taas tehtäviään toisten hoidettavaksi eli päihtyneiden kuljetuksia sairaankuljetukselle. Hakemuksen liitteenä oli Lapin pelastuslaitoksen palotarkastaja Pasi Pasman lausunto, jonka mukaan erittäin todennäköisesti Teronen olisi menehtynyt rakennuksen tulipalossa, elleivät koirat olisi herättäneet häntä nukkumasta. – Pelastustoimi on turvallisuusviranomaisten ykkönen. Sankarikoirat palkittiin K uoreveden VPK:n Päivä paloasemalla -tapahtuma keräsi mukavasti 50–60 henkilöä paikalle
Paikalla paloa sammuttamassa oli seitsemän sammutusyksikköä, kolme nostolavayksikköä ja yhteensä noin 50 palomiestä. Nuoret kuolivat porraskäytävään tettu palo-osastoivaksi. Voimakkaan tulipalon seurauksena lasiseinät ja lasinen ovi rikkoutuivat, Mutikainen kertoo. Taloa on remontoitu – Alkuperäisten rakennuspiirustusten mukaan ne eivät ole palo-osastoituja, mutta vuonna 1937 valmistuneessa talossa on vuosien saatossa tehty korjaustöitä ja niissä on rakennuspiirustusten mukaan ulko-ovi muuTampereen ydinkeskustassa Hämeenkadulla aamulla hieman ennen puolta kuutta 22. Yläkerran ravintolaan tuli levisi tämän ulkotilan kautta pitserian ja ravintolan lasiseinien rikkouduttua. Tätä parhaillaan tutkitaan ja selvitetään, Mutikainen toteaa. – Myös porraskäytävään johtanut ovi oli lasinen. – Jos ne sellaisia kuitenkin olivat, ne eivät toimineet niin kuin niiden olisi pitänyt. Tätäkin asiaa parhaillaan selvitetään, vaikka se onkin näin jälkikäteen vaikeaa. Talosta evakuoitiin 41 asukasta, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa. Pekka Mutikaisen mukaan palo-osastoiviksi tehdyt rakenteet eivät olisi tällä tavalla pettäneet. Tästä pitäisi olla tieto taloyhtiöllä tai remontista vastanneella mestarilla. Talossa asui kaikkiaan noin 80 asukasta. marraskuuta syttyneessä tulipalossa kuolivat 26ja 27-vuotiaat miehet ja 25-vuotias nainen. Osa heistä ei kuitenkaan ollut kotona. J ohtava palotarkastaja Pekka Mutikainen Tampereen aluepelastuslaitokselta sanoo, että porraskäytävään johtava ovi oli porttikonkimaisessa syvennyksessä, jota reunustivat lasiseinät. Tampereen aluepelastuslaitoksella ollaan tekemässä omaa tutkintaraporttia tulipalosta. Myös porraskäytävän lasinen ovi rikkoutui. Myös Onnettomuustutkintakeskus selvittää tulipalon syyn. Miksi näin sitten kävi. Palaamme siihen seuraavassa numerossa. Pelastuslaitos tutkii: Täyttikö pitseriatalon porrashuone OSASTOINTIVAATIMUKSET. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tampereen aluepelastuslaitos Sammutusyksiköt täyttivät Hämeenkadun. Tämän takia palo ja savukaasut pääsivät porraskäytävään. Palomiehet löysivät kuolleet rappukäytäviltä ensimmäisen kerroksen ja 4.– 5. Toisen lasiseinän takana oli pitseria, jossa tulipalo syttyi, ja toisen sisäänkäynti kulki yläkerran ravintolaan. Silloin rakenteessa on pitänyt olla jokin vika tai virhe.. – Rakenteet eivät yksinkertaisesti kestäneet palon aiheuttamia rasituksia. Osastointi petti liian nopeasti. Ilmeisesti ne eivät olleet palo-osastoivia rakenteita. kerroksen tasanteilta. Tiedossa ei toistaiseksi ole, onko myös käytännössä rakenteet sellaisiksi tehty. 8 10/2010 Kolme ihmistä kuoli Tampereen ydinkeskustassa riehuneessa tulipalossa, kun he poistuivat asunnoista savua tulvivaan porraskäytävään. Syvennys, joka erotti sisäänkäynnin porraskäytävään ja ravintolat, on luokiteltu ulkotilaksi
Tarralla jaetaan paloturvallisuustietoa. Kymenlaakson alueella onkin jaettu asukkaille paloturvallisuudesta valistavia tarroja. Hanketta on tarkoitus jatkaa ensi vuonna. Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella toteutettiin alkuvuonna yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa kyselytutkimus, jolla pyrittiin selvittämään lähinnä kerrostaloasukkaiden tietämystä paloturvallisuusasioissa. Rakennuksen porraskäytävien kerrostasanteilla oli sisäkäytävä, josta johtivat sisäänkäynnit asuntoihin. Julkisuudessa kerrottiin muun muassa eräästä nuoresta parista, joka yli tunnin odotti kodissaan palomiehiä. Lisäksi moni yrittäisi tutkia mistä savu tulee tai käydä soittamassa naapurin ovikelloa. Lähes yhdeksän kymmenestä asukkaasta (87 prosenttia) ilmoittaa olevansa valmis liimaaman paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran asuntonsa oven sisäpuolelle. – Turvallisuuskoulutuksessa on entistä selkeämmin tähdennettävä sitä, että lähimmästä ovesta ei pidä poistua, jos on poistumassa esimerkiksi savuiseen porraskäytävään. Tutkimuksen perusteella paloturvallisuutta parantavalle poistumista ohjeistavalle tarralle tai tiedotuskampanjalle on olemassa aito tarve. Hanke on mielenkiintoinen ja siitä ollaan tekemässä seurantatutkimusta, miten kampanjalla on voitu vaikuttaa ihmisten asenteisiin. 10/2010 9 Asunnot kolmen oven takana Rajusta palosta huolimatta yksikään ikkuna ei särkynyt asuinhuoneistoissa. Jos ihmiset olisivat malttaneet pysytä kodeissaan, kuolonuhreilta olisi Mutikaisen mukaan mitä todennäköisimmin vältytty. Ellei tuli ole irti omassa kodissa, se on turvallisin paikka. He makasivat lattialla, kun savu peitti heidän asuntonsa. – Siihen liittyy myös tarrakampajana, jossa asukkaille jaettiin tietoa muun muassa poistumisturvallisuudesta. – Tulipalo oli poikkeuksellisen raju ja vaikka tilanne oli uhkaava, asunnoissa olisi ollut kuitenkin turvallista olla, Mutikainen sanoo. Turvallisuustietämyksessä yhä tekemistä Kymenlaaksossa kokeiltavana ollutta tarraprojektia, jossa kyselytutkimuksella selvitettiin asukkaiden paloturvallisuustietämystä, Pekka Mutikainen pitää hyvänä. 68 prosenttia kaipaisi lisää aktiivisuutta taloyhtiöltään paloturvallisuustiedottamisessa. Noin 40 prosenttia yrittäisi poistua käytävän kautta tilanteessa, jossa porraskäytävässä on savua. Ensin oli porraskäytävän pääovi, sen jälkeen porraskäytävien sisäkäytäviin johtava ovi ja viimein huoneistojen ovet. Tällaisella toiminnalla altistuu kuitenkin itse vaaraan tulipalotilanteessa. Vastaajista 63 prosenttia kaipaisi ainakin jossain määrin lisätietoa siitä, kuinka menetellä tulipalotilanteessa. Rakennuksen alakerran pitseriasta lähtenyt tulipalo oli tuhoisa. – Nythän ihmisiä saatiin pelastettua kodeistaan. Vasemmalla kulkuaukko sisäänkäyntiin, joka johti porraskäytävään, jossa olivat palon uhrit. Näin asunnot olivat itse asiassa kolmen oven takana. Paloon liittyvä kolumni sivulla 54. Lisää aiheesta seuraavalla sivulla. Jos tulokset ovat myönteiset, se pitää saada valtakunnalliseksi kampanjaksi, ohjausryhmään kuuluva Pekka Mutikainen toteaa. Savun vaarallisuutta ei selkeästi tiedosteta
Talvella ongelmana on myös kansien jäätyminen. Onneksi ne nyt saatiin varsin vaivatta auki. – Palopostiverkkoa jouduttiin hieman etsimään ja sellainen löytyi 70 metrin päästä. – Toisaalta tapahtuman ajankohta, aamulla kello viiden jälkeen, oli onni onnettomuudessa myös siksi, että ambulanssit olivat hyvin käytettävissä tilanteessa. – Kovinkaan kauan eivät ikkunat olisi kestäneet, ellei paloa olisi saatu riittävän ajoissa taltutettua. Voiman talo paloi yli 20 vuotta sitten, ja nyt kun Hämeenkadulla liekit jälleen löivät, hän toimi P3:n kuljettajana eli konemiehenä. – Alkuvaiheessa savusukelluspareina toimivat kokeneemmat palomiehet, kolme heistä oli täyttänyt 50 vuotta. Se oli hyvä kokemuksen kannalta. Lappeenrannan keskustassa sijaitseva yökerho Wiltsu jouduttiin marraskuisena lauantaiyönä sulkemaan ennen aikojaan ja asiakkaat evakuoimaan, kun yökerhosta poistettu häirikköasiakas sytytti ravintolan ulkoterassin tuleen. Sisäpihan puolella sijaitseva terassi ei talvella ole ravintolakäytössä. Henkilökunta sammutti palonalun Wiltsussa 250–300 asiakasta. Hän kertoi suuttuneensa siitä, että joutui ulos ja halusi lopettaa ravintolaillan muiltakin. Kun pelastustoiminnan johtajakin oli kokenut, osattiin valita oikeat työvälineet, kolmen tuuman letkut eikä yritetty sammuttaa työjohdolla. Asiakkaat siirtyivät ulos rauhallisesti. Myös taktiikka oli oikea ja ennen kaikkea maltti säilytettiin vaativassa tilanteessa. Sillä ei siinä tilanteessa olisi tehty mitään. Hän oli työvuorossa silloinkin, kun ns. Itse sammutustyöhön päästiin lopulta hyvin käsiksi ja riittävällä vesimäärällä liekit saatiin lyödyksi alas. Näky paikalle tullessa oli myös hurja, kun liekit löivät katutason liikehuoneistosta. – Kysyä sopii, onko tällainen mahdollista tulevaisuudessakin, jos sairaankuljetus uuden terveydenhoitolain myötä ei ole näin kiinteästi pelastuslaitoksen yhteydessä. Lähellä oli, että vedensaannissa olisi tullut katkos, mutta nyt homma onneksi hoitui. – Kokenut palomestari Petri Vuorio toimi kylmäpäisesti P3:na ja toimi harkitsevasti kiireisessä tilanteessa. Puolen yön jälkeen ravintolasta poistettu nuori mies palasi takapihan kautta ja heitti yökerhon terassin puulattialle kaksi palavalla nesteellä täytettyä polttopulloa. Kokemattomampi pelastustoiminnan johtaja olisi voinut olla pulassa siinä tilanteessa päättäessään mihin miehiä käskee menemään. Ne sytyttivät osan terassin lattiasta ja ravintolan seinärakenteista tuleen. Perkiö pani merkille, että alkuvaiheessa suurena apuna olivat sairaankuljettajat, joilla on myös palomiestausta. – Pikkuisen jouduimme purkamaan rakenteita, mutta itse palo oli tullessamme jo sammutettu. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Teksti: Ulla Ylönen 10 10/2010. Monitaitoisuudesta on suuri hyöty erilaisissa pelastustehtävissä, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Paikalle hälytetty Etelä-Karjalan pelastuslaitos hoiti palon jälkisammutuksen. Perkiö varmisti toisen henkilön kanssa, että vesihuolto sammutuksessa toimi. – Henkilökunta sammutti tulen jauhesammuttimella. Palo havaittiin varttia vaille kolme, ja sen syttyessä ravintolassa oli Ylipalomies oli toistamiseen saman talon sammutustöissä Perkiö kuitenkin muistuttaa, että ikääntyminen on myös uhka nopeatempoisessa ja raskaassa pelastustehtävässä. Palosta ohjautui ilmastointikanavien kautta ravintolasaliin voimakas savun ja polttonesteen haju, mutta minkäänlaista paniikkia se ei aiheuttanut. Varsin ohuilla resursseilla palokunnassa tätäkin tehtävää hoidetaan eikä reservejä ole käytössä. Etenkin kun hälytys tuli automaattina. Heidän nopea ja oikeaoppinen toimintansa pelasti paljolta, kertoo työvuorossa ollut palomies Petteri Pesari. Poliisi otti myöhemmin kiinni teosta epäillyn 19-vuotiaan miehen, joka kuulusteluissa tunnusti tekonsa. Vettä kului heti alkuvaiheessa toistatuhatta litraa. He olivat tuntuva lisävoima letkuselvityksiin ja muuhun avun tarpeeseen. 10 10/2010 Y lipalomies Antero Perkiö on ollut 30 vuotta töissä Tampereen palolaitoksella, nyttemmin Tampereen aluepelastuslaitoksella. – Tulipalon rajuus oli yllätys. Hieman aikaisemmin ne olisivat olleet kiinni päihtyneiden kuljettamisessa hoitoon ja muissa vastaavissa tehtävissä, Perkiö miettii
– Kehitystöissä esille tullut pelastustoimen johtamisjärjestelmän mittaus olisi mielestäni suoraan siirrettävissä valtakunnalliseen käytäntöön. Siksi Ojasen mielestä olisi käyttöä sellaiselle päätoimiselle työlle, jonka voimin esimerkiksi henkilöjohtamisen kehittämisohjelmassa syntyneitä töitä saataisiin siirrettyä käytäntöön. Ongelma onkin Ojasen mukaan siinä, miten kehitystyöt saadaan valtakunnalliseen käyttöön. Pelastuslaitokset maksaisivat tästä toiminnasta ja kun kustannukset jaetaan 22:n laitoksen kesken, kustannukset eivät nouse liian suuriksi, Ojanen sanoo. Siksi varsinainen henkilöjohtaminen on jäänyt vähemmälle. – Tässä tarvitaan pelastuslaitosten välistä yhteistyötä. Ensi vuoden aikana on tarkoitus saada päätös tällaisesta asiamiesjärjestelmästä ja jos ratkaisut ovat myönteiset, aikaisintaan kahden vuoden kuluttua järjestelmä voitaisiin saada käyntiin, Olli-Pekka Ojanen pohtii. Ja nyt myös kunnontestausjärjestelmä FireFit on suunniteltu otettavaksi käyttöön kaikissa laitoksissa. Alipäällystö tarvitsee myös koulutusta Henkilöjohtamiskoulutuksen ”äidiksi” voi tituleerata Jokilaaksojen pelastusjohtajaa Piia Vähäsaloa. – Tasoa voi luonnehtia vaihtelevaksi ja joissakin oli kenties hieman rajallinen näkökulma, mutta muutamat työt olivat mieluisia yllätyksiä, jotka olisivat vaikka heti siirrettävissä käytäntöön, pelastuslaitosten yhteisesti käytettäviksi. P elastusjohtajat pohtivat yhteisen asiamiesjärjestelmän perustamista kumppanuushankkeen palvelualueille, jotka ryhtyisivät viemään käytäntöön näitä ja muita hyviä kehityshankkeita. Kumppanuushankkeessa olemme voineet alkaa kehittää valtakunnallista yhteistyötä, hyvänä, mutta toistaiseksi ainutkertaisena esimerkkinä yhdessä toteutettu virkavaatehankinta. – Tällainen asiamies voitaisiin valita esimerkiksi määräaikaisesti vuodeksi kerrallaan eri alueilla toimivista päällystöviranhaltijoista. Pelastusjohtajat ovatkin Ojasen mukaan pohtineet sitä, että kumppanuushankkeen neljälle palvelualueelle nimettäisiin asiamies. – Kumppanuushankkeessa jatkamme yhteistyötä Kuntaliiton kanssa seuraavat pari vuotta. Toimelle tarvitaan tekijöitä Jotta erilaisia hankkeita voidaan saada valtakunnalliseen käyttöön, tarvitaan toimeen tekijöitä. 10/2010 11 Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tony Gröndahl/Valokuvaamo Irma, Esa Aalto Pelastustoiminnan henkilöjohtamisen ensimmäisessä kehittämisohjelmassa opiskelleet 17 päällystöviranhaltijaa tekivät hyviä kehitystöitä, joista moni olisi suoraan siirrettävissä valtakunnalliseen käyttöön. – Pelastusalan valtakunnallisen kehitysyksikön tarve on moneen kertaan tuotu esille, mutta sisäministeriön kaavailuissa sitä on suunniteltu Pelastusopiston tutkimusyksikköön. Ensimmäisen koulutusohjelman päätöstilaisuuteen osallistunut Ojanen oli kuulemassa opiskelijoiden esittelemiä kehitystöitä ja piti niitä yleisesti ottaen hyvinä. – Esimiestason koulutuksessa on keskitytty painokkaasti asioihin ja sitä kautta johtamiseen. Hänen aloitteesta koulutus on polkaistu muutaman mutkan jälkeen Pelastuslaitokset pohtivat yhteistä asiamiesjärjestelmää kehityshankkeisiin Laitosten yhteistyötä tarvitaan Ensimmäisen henkilöjohtamisen koulutusohjelman osallistujat opettajineen.. Sillä on tärkeä tehtävä alalla, mutta se ei kuitenkaan tee sellaista työtä, jolla suoranaisesti jalkautettaisiin erilaisia hyviä hankkeita käytännöiksi. Se tekee tarpeellista tutkimustyötä, joista saatavia tuloksia voidaan sitten siirtää myös hyviksi käytännöiksi. Henkilö voisi toimia omalla alueellaan, mutta ajaisi valtakunnallisesti eri hankkeita eteenpäin. Se saisi tulla voimakkaammin myös Pelastusopiston koulutusohjelmiin. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Olli-Pekka Ojanen pitää esimiestason henkilöjohtamiskoulutusta hyvänä ja tarpeellisena
– Tällaiseen koulutukseen kannattaa osallistua. Se olisi ollut monelle hyödyksi tulevaa koulutusta ajatellen. – On kuitenkin hyvä, jos ihmiset käyvät myös muualla kuin alan sisällä kouluttamassa itseään. Pettymykseksi voi hänen mielestään laskea sen, että lupauksista huolimatta koulutusohjelmasta ei ilmeisesti tule opintopisteitä. – Päällystölle amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa sitä annetaankin, mutta alipäällystötason koulutuksessa sitä saisi olla enemmän. Jani Aaltonen: Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut urapolkusuunnittelun käynnistäminen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa Jarmo Haapanen: Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa vuosina 2011-2012 Veli-Matti Heininen: Pelastusalan poikkeukselliset työajat Pekka Hynynen: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtajan osaamisen kehittäminen Yrjö Jantunen: Osaamiskartoitus Ari Keijonen: Suomen Palopäällystöliiton strategiaprosessin kehittäminen Jorma Kuikka: Keskijohdon rooli pelastustoimen strategiaprosesseissa Tuomo Kukkonen: Valvontasuunnitelma sekä sen mahdollisuudet ja uhat pelastustoimelle Heikki Levón: Strategian jalkauttaminen osana henkilöstön johtamista Pauli Nurminen: Pelastusopiston rooli pelastustoimen johtamisen brandi-identiteetin muodostumisessa Ari Saarenpää: Valvontasuunnitelman toteuttaminen Lapin pelastuslaitoksella Petri Talikka: Valvontasuunnitelman käyttöönotto Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa Teemu-Taavetti Toivonen: Henkilöstön mukaanotto organisaation muutostilanteessa Juha Virto: Työrajoitteisten (vai työvuorokelpoisten) palomiesten tehtävien määrittäminen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa Ulf Westerstråhle: Palomiehen toimintakyky vanhenevassa työympäristössä ja siihen liittyvä johtamisproblematiikka Pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittämisohjelman ensimmäisen jakson kehitystyöt:. Vähäsalon mielestä päällystöja myös alipäällystötasolla tarvitaan koulutusta henkilöjohtamisessa. Asiasisältö miellytti Palomestari Yrjö Jantunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta piti koulutuksen asiasisältöä hyvänä, ja hänenkin mielestään verkostoituminen muiden kanssa vahvistui ja on muita samassa tilanteessa olevia alan ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia jatkossakin. – Me pelastusjohtajat olemme tässä tärkeä viiteryhmä, jotka voimme näitäkin asioita viedä omilla toimillamme eteenpäin. – Siellä on paljon tasokkaita töitä ja toivon kovasti, että ne saataisiin alalle laajempaan tietoisuuteen. Esimies tarvitsee ehdottomasti urallaan tällaista koulutusta. Osaamisen kehittäminen kiinnostaa Palopäällikkö Pekka Hynynen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kehuu koulutusta tärkeäksi, vaikka ensimmäisellä kerralla koulutus hakeekin vielä uomiaan. Piia Vähäsalo huomauttaa, että ihmisten johtaminen on taitolaji, jossa on myös opittava epäonnistumisista. 12 10/2010 käyntiin. Kehitystyöt hyviä Ensimmäisessä koulutusohjelmassa tehdyistä kehitystöistä Piia Vähäsalo oli positiivisesti yllättynyt. – Toki uuttakin tuli ja erityisesti alan ihmisten kanssa yhdessä kouluttautuminen oli hyvä asia. Ja opiskelu kannattaa aina. Pekka Hynysen kehitystyötä ”Pelastustoiminnan johtajan osaamisen mittaaminen” pidettiin palautetilaisuudessa eniten sellaisena, joka olisi suoraan vietävissä käytäntöön. Esimerkiksi meillä oli tiivis, keskusteleva porukka, Jantunen toteaa. – Tärkeätä olisi myös jatkojalostaa kaikenlaisia kehitystöitä. – Työnohjaus tehtiin ryhmäohjauksena ja siinä ei oikein päästy asiaan. Työnohjaukseen liittyvä koulutus oli hänen mielestään antoisinta. Näin tietoa voidaan viedä eteenpäin. He ovat työssään kovassa paikassa ja heidän työssä jaksamisensa vuoksi olisi välttämätöntä, että heille tarjottaisiin tällaista koulutusta. – Osaamisen mittaaminen on sekä työnantajalle että työntekijälle tarpeellista. Pekka Hynynen saa todistuksen koulutusta vetäneeltä Pertti Laineelta ja SPPL:n puheenjohtajalta Vesa Parkolta. Yhteisen tahtotilan puuttuminen estää alan kehitystä. Pekka Hynynen kertoo osaamisen kehittämisen olleen aina hänelle tärkeän asian. – Näin samaa työtä eri puolilla tekevät voivat verkostoitua ja koulutuksen avulla on mahdollisuus kehittää itseään. Verkostoituminen hyvä asia Ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistunut palopäällikkö Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta on suorittanut amktutkinnon ja siksi tämä koulutus ei hänelle tuonut mitään varsinaista uutta. – Pelastustoiminnan johtajalle mittaaminen on myös itsensä kehittämistä. – Jokainen työtehtävä on haaste ammatilliselle osaamiselle, hän kiteyttää. Hän huomauttaa, että henkilöjohtamiskoulutukseen on tarjontaa olemassa, mutta tällainen, oman alan väen kesken järjestetty koulutus on myös hyvä. Hynynen kertookin, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työryhmä on pohtinut testausmenetelmää ja sen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Verkostoituminen muiden kanssa on hyödyllistä. Varmistetaan osaaminen, voidaan huomata mahdolliset puutteet ja päästä korjaamaan ne. – Suuri kysymys on se, miten saadaan näiden koulutusten antia laajempaan jakeluun ja palvelemaan siten alamme henkilöstöä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella osaamisen mittaamiseen ja kehittämiseen siirrytään, kun ensi vuoden aikana alueella aloitetaan kasarmoitu kolmen P3:n järjestelmä. Palvelualueiden ja alan koulutuksen välistä yhteistyötä ja keskinäistä vuorovaikutusta pitäisi kyetä lisäämään. – Olen helpottunut, että on saatu aikaiseksi tällainen täydennyskoulutus. Esitimmekin, että se tehtäisiin yksilöohjauksena. Hänen mielestään kumppanuushankkeessa toimivat palvelualueet ovat oikea paikka viedä asioita eteenpäin ja näitäkin aiheita pitäisi saada niissä esille. Kaikenlaiset kehittämisajatukset ovat tervetulleita
– Henkilöjohtamisessa on tärkeätä myös se, miten kaikkien osaamista voidaan hyödyntää. Pelastusalaa Laine kuvailee johtamistoiminnoiltaan voimakkaaksi ja alalla on voimakas johtamisen kulttuuri. – Verkkoon pitäisi saada pelastustoimen henkilöjohtaminen -sivusto, joka tukisi löydettyjen hyvien käytäntöjen soveltamista, hän toteaa. – Tavoitteena on kehittää pelastustoimen henkilöjohtamista siten, että toimialan ylemmissä esimiestehtävissä työskentelevät ymmärtävät oman johtamistyönsä merkityksen alan keskeisten muutoshankkeiden toteutuksessa. – Kun työpaikoilla henkilöjohtaminen on toimivaa, se luo hyvää henkeä ja väki on hyvin motivoitunutta työhönsä. Pelastusalan tehtäväkenttä on muutoksessa ja siksi kyse on muutoksen johtamisesta. – Yhteiselle keskustelulle toimialan johtamisen kehittämisestä on selvä kysyntä. Timosen mukaan henkilöjohtamisen koulutusohjelma voidaan nähdä myös jatkeena liiton järjestämille palopäällikköseminaareille. Vaikeus tulee vastaan siinä kohtaa kun pitäisi muuttaa omia ajattelutapoja tai toimintamalleja. Tämä harvoin onnistuu yön yli ja keskeisintä on oma halu lähteä uudelleen arvioimaan omaa johtamistapaa. Pertti Laine kehuu koulutusohjelmaan osallistuneiden kehitystöitä ja toivoo, että näitä voitaisiin hyödyntää laajalti. Tavoitteet ovat siis haastavia. – Ohjelman suunnittelun lähtökohtana oli myös se, että pelastuslaitoksissa oli jo toteutettu monenlaista johtamisen kehittämistä – nyt tarvittiin uudenlainen, koko toimialan johtamista yhdistävä ja kehittävä näkökulma. Suurena haasteena Laine katsoo olevan uudenlaisen ajattelun omaksumisen. Koulutus jatkuu Kehittämisohjelma on suunnattu pelastuslaitosten ylemmälle päällystölle keskeisten sidosryhmien avainhenkilöille. ryhmä 16.–18.1.2012, 19.–21.3.2012 ja 21.–23.5.2012 Lisätietoja koulutusohjelmista saa Palopäällystöliitosta.. – Ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet olivat motivoituneita, hän sanoo. Kumppanuushanke on jo luonut yhteistoiminnalle hyvän lähtökohdan. Kysehän on koko toimialan johtamiskulttuurin kehittämisestä. Näin saadaan myös selkeämpi käsitys toiminnasta ja sen helpottaa myös henkilöjohtamista. Tarvetta korkeakoulutukselle Tarve akateemisen koulutuksen lisäämiseksi nousi hänen mukaansa myös voimakkaasti esille ensimmäisessä koulutusohjelmassa. Myös Palopäällystöliitolle on tärkeää olla edistämässä työhyvinvointia ja me voisimme olla myös toteuttaja esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvissä kyselyissä. – Hankkeella on myös oma ohjausryhmä, jossa on tarkoitus ottaa esille se, että tehtäisiin mahdollisesti Pelastusopiston kanssa yhteistyössä koko alalle johtamiseen liittyvä kyselytutkimus, Pertti Laine kertoo. Se ei ole kuitenkaan liian suuri haaste toteutettavaksi. ryhmä 17.–19.10.2011, 12.–14.12.2011 ja 13.–15.2.2012 5. – Perustehtävää pyritään määrittelemään tulevissa koulutusjaksoissa. Ihmisasiat ovat mielenkiintoisia ja tässäkin ohjelmassa kuunneltiin kiinnostuneina muun muassa professori Tomi Kallion kuvauksia erilaisista johtamistyypeistä ja tavoista ja niitten psykologisista ja organisatorisista taustoista. – Mahdollisesti joskus alalla voidaan antaa korkeakouluopetusta ja henkilöstöhallintaan liittyvä koulutus kuuluu siihen. – Me olemme myös valmiita ottamaan tehtäväksemme tähän liittyvän koulutuksen ja valmennuksen. Seuraavat ohjelmat: 3. ”Avointa vuorovaikutusta johtamiskulttuuriin” – Ihmisen johtamisen kehittäminen on vaikea laji. Motivoitunutta porukkaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittäminen haluttiin Laineen mukaan ankkuroida mahdollisimman kiinteästi meneillään olevien muutosten tukemiseen ja henkilöstöjohtamisen rooliin muutoksen toteutuksessa. Teksti: Esa Aalto ”Hyvää henkilöjohtamista edistämässä” Suomen Palopäällystöliitto haluaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmalla olla edistämässä paitsi hyvää henkilöstöjohtamista myös työhyvinvointia pelastusalalla. Laine veti ensimmäistä Suomen Palopäällystöliiton järjestämää pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittämisohjelmaa. Koska henkilöjohtamiseen liittyvä koulutus ei tällä hetkellä juurikaan sisälly ammatilliseen koulutukseen, on koulutusjohtaja Tomi Timosen mukaan Palopäällystöliitolla kiinnostusta saada tällaisessa koulutuksesta jatkuvaa. – Sisäasiainministeriössä on perustettu työhyvinvointia edistävä yhteistyöelin, ja tähän kaikkeen liittyy olennaisesti henkilöjohtaminen. – Työhyvinvointi on iso asia yhteiskunnassa yleisesti, ja luonnollisesti myös meidän alallamme, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Henkilöjohtamisen kehittämisohjelmassa tulee koulutettavaksi sata pelastustoimen esimiestehtävässä toimivaa henkilöä ja heille tehdään myös johtamiseen liittyvä kyselytutkimus. Näissä keskusteluissa nousi ohjelmassa esille tärkeitä asioita. Todettiin muun muassa, että yhteisissä visioissa ja perustehtävän määrittelyssä ja sisäistämisessä on edelleen paljon tehtävää. Turvallisuusalan yhteistyökumppanit poliisitoimi ja puolustuslaitos tuntuvat pääsevän helpommalla perustehtävänsä kanssa. ryhmä 21.–23.3.2011, 9.–11.5.2011 ja 12.–14.9.2011 4. Tavoitteena oli myös kehittää johtamista niin, että se entistä paremmin tukee ihmisten motivoitumista, osallistumista ja jaksamista. 10/2010 13 P elastustoimessa on voimakas johtamisen kulttuuri, joka juontaa juurensa operatiivisista tehtävistä, mutta haasteena Turun kauppakorkeakoulun kehitysjohtaja Pertti Laine näkee erityisesti ihmisten osallistumista ja avointa vuorovaikutusta kannustavan johtamiskulttuurin luomisen
Ainoastaan ravintolassa oli henkilökuntaa ja asiakkaita palon syttyessä. Kellaritiloissa oli muun muassa ravintola, saunaosasto, koulutustila ja pankin holvitilat. 1-kerroksisissa osissa ja 2-kerroksisen osan katutasossa oli pääasiassa myymälähuoneistoja. Palo oli jo tuossa vaiheessa raju eikä palon sammuttamisessa onnistuttu. Sammutustoimiin osallistui yksiköitä kahdeksalta paloasemalta: Muhos, Utajärvi, Tyrnävä, Ylikiiminki, Oulu, Tuira (Oulussa), Oulun VPK ja Kempele. Samalla ilmoitin LänsiP3:lle Muhoksen tilanteesta mahdollisen päällekkäisen tilanteen varalta. 14 10/2010 Muhoksen keskustassa Pohjois-Pohjanmaalla syttyi lauantaina 23.10.2010 tulipalo, joka tuhosi pahoin noin 3350 neliömetrin suuruisen kauppakeskuksen. Tuhoutuneen rakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1950-luvun alkupuolella ja uusimmat 1980-luvun loppupuolella. Muilla asemilla virka-ajan ulkopuolinen valmius perustuu varallaoloon. Rajoituslinja tehtiin läpilyöntisuihkuputkilla koko katon leveydeltä, minkä lisäksi katolTeksti: Arssi Heiskanen, Oulun päivystävä palomestari (Oulu P3), Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuvat: Pekka Blomster Palavat nesteet ja vesipula vaikeuttivat sammutusta rakennuspalossa Muhoksella Kauppakeskus tuhoutui pahoin. YKI13 oli kohteessa klo 22:06. Hälytys Hälytys tulipalosta saatiin ilmoitinlaiteilmoituksena 23.10.2010 klo 21:27. Toiminta kohteessa Muhoksen yksiköt olivat kohteessa klo 21:38 mennessä vahvuudella 0+2+9. 2-kerroksisen rakennusosan toisessa kerroksessa oli asuntola, jonka asukkaat olivat palon syttymisaikaan syyslomalla. Muhos P11 oli kohteessa ensimmäisenä noin viiden minuutin kuluttua hälytyksestä. Sammutusta vaikeutti vesipula, johon saatiin helpotusta vasta UJ13:n (1+3) saavuttua kohteeseen klo 21:54. Kaistan 2 toiminta pääsi käyntiin klo 22:02, kun KE11 ja O162 olivat saapuneet kohteeseen. Lisäresurssin hälyttämistä Oulusta ja Haukiputaalta haittasi päällekkäinen rakennuspalo Oulun Kaijonharjussa. Rakennus oli 1–2-kerroksinen. Oulun, Tuiran ja Kempeleen paloasemilla on ympärivuorokautinen valmius. Lisähälytys annettiin klo 21:34, jolloin hälytyksen saivat OuluP3, O162, TY11, YKI13 ja MU191. Jaoin toiminnan tuossa vaiheessa kaistoihin siten, että Muhos P11 vastasi sammutustyöstä kauppakeskuksen sisäpihalla (Kaista 1) ja Kempele P11 katolla (kaista 2). Kaistalle 2 käskin yksiköt KE11 (1+3), Oulu162 (0+2), TY11 (1+4), YKI13 (1+2) sekä yksikönjohtajan ja kaksi miestä UJ13:sta. Oulu P3 (1+0+1) oli kohteessa klo 21:56. Kaista 1 esti lisäksi palon leviämistä rakennuksen sisäpihan rakennustarvikekatoksiin. Muhos P11 käski perusja lisävesiselvitykset tavoitteenaan sammuttaa sisäpihan puolella varastoja kattorakenteissa roihuava tulipalo tai estää sen leviäminen myymälätiloihin. Etäisyys kohteeseen vaihteli 1.6:sta 42.0 kilometriin. Kohteeseen hälytettiin vasteen mukaisesti Muhoksen yksiköt MU1 (Muhos P11) MU11, MU12 ja MU13. Kaistan 1 resurssiksi määräsin Muhoksen yksiköt ja UJ13:n. Matkaan päästyäni tiedustelin Muhos P11:ltä mitä kohteessa tarvitaan ja käskin tämän perusteella lisähälytykset KE11:lle ja UJ13:lle ja hieman myöhemmin myös Oulun VPK:n 331:lle ja 332:lle. Hän havaitsi pian kohteeseen saavuttuaan tulipalon kauppakeskuksen sisäpihan puolella ja antoi hätäkeskukselle tehtäväksi nostaa hälytys keskisuureksi rakennuspaloksi. P alomuurilla muusta rakennusmassasta erotetun vanhan osan paloluokka oli P1 ja muu kauppakeskuksen P2
Yön aikana sammutustoiminnassa keskityttiin rajaamaan paloa liikerakennuksen vanhan osan rajalle, missä myös onnistuttiin. Myös säädösrajoista poikkeamisen kompensoimiseksi esitetyistä suojausvaihtoehdoista on erimielisyyksiä, koska esimerkiksi kohdesuojaukset heikentävät myymälätilojen muunneltavuutta. Palavien nesteiden ja kaasujen säilytysrajoitukset ovat kohtalaisen hyvin tiedossa, mutta on yleistä, että rajoista poiketaan ilman pelastusviranomaiselta saatua hyväksyntää. Kaistalta 2 ilmoitettiin klo 23:50 rajoituslinjan pettämisestä ja palon leviämisestä koko yksikerroksisen myymäläosan yläpohjarakenteisiin. Tuossa vaiheessa myös myymälätilat olivat kauttaaltaan tulessa. Säädökset rajaavat myymälätilassa säilytettävien palavien nesteiden ja kaasujen kokonaismäärän enintään 1000 litraan. Kellaritilojen sammuttamista haittasi savusukelluskelpoisten vähäinen määrä. Vaikka hälytystehtävän hoitamisessa ilmeni kehitettävää, on kuitenkin epätodennäköistä, olisiko esimerkiksi vasteen kasvattaminen ilmoitinlaitevasteesta suoraan komppaniavasteeksi vähentänyt vahinkojen määrää. Kattotyöskentely ja myöhemmin pitkään jatkunut kellaritilojen sammutus vaatii tarkastelemaan myös savusukelluskelpoisen henkilöstön määrää. Hälytin kohteeseen myös tukkirekan, jonka tukkikouralla raivattiin sortuneita kattorakenteita. Tämä nosti tulipalon palotehon erittäin suureksi ja samalla heikensi merkittävästi veden sammutusominaisuuksia. Palavat nesteet aiheuttivat huomattavia vaikeuksia myös Muhoksen kauppakeskuspalon sammuttamiseen. Maaliosaston sammuttamisessa harkittiin myös sammutusvaahdon käyttöä, mutta tästä luovuttiin ulkoapäin tapahtuneen sammutuksen, väliseinien ja osin sortuneiden kattorakenteiden vuoksi. Jälkipuinnissa löytyi tarkennettavaa Muhoksen kauppakeskuksen palo käynnistyi pelastustoimen osalta automaattihälytyksenä, mutta osoittautui lopulta pelastuskomppanian resurssit vaativaksi rakennuspaloksi. Hankkeessa mukana olevien pelastuslaitosten yhteinen lähtökohta on se, että säädösrajoista poikkeamiselle on saatava valtakunnallisesti yhtenäiset perusteet ja ylityksille on saatava rajat. On myös tavallista, että pelastusviranomaiselle tehdään kemikaali-ilmoituksia, joissa myymälätilaan sijoitettavien palavien nesteiden ja kaasujen määrät ylittävät säädösrajan monikymmenkertaisesti (1 000 … 40 000 ltr). Aamuyöstä siirryttiin sammutusveden osalta pelkästään luonnonveden käyttöön. Varsinkin kausituotteiden määrät myyntihyllyissä saattavat olla hetkittäin erittäin suuria. LänsiP3 otti jälkisammutusja raivausvastuun klo 7:00. Määräsin hänet ottamaan kaistan 1 johtovastuun ja lisäksi järjestämän MU2:n (0+2) avulla paineilmaja ruokahuollon. Suomessa käynnistyi keväällä 2010 hanke, jonka tavoitteena on löytää rajat myymälätiloissa sallittaville palaville nesteille. Asioista on keskusteltu hyvässä hengessä, mutta osapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Hankkeen tehtäväasettelu on selkeä ja myös tehtävän ratkaisu pitäisi olla enempiä pinnistelemättä löydettävissä, mutta näin ei ainakaan vielä ole. Käskin tässä yhteydessä myös lisähälytykset KE13:lle, Oulun VPK:n O31:lle ja O132:lle, joka on lähetettävä kohteeseen heti, kun O131 vapautuu päällekkäisestä tehtävästä. Käskin kaista 2:n henkilöstön pois katolta ja uuden rajoituslinjan rakennuksen kaksikerroksisen osan seinälinjalle. Seuraava palaveri on sovittu pidettäväksi joulukuussa 2010. Kaupan alan perusteet säilytysmäärien ylittämiselle on selvät. Muhoksen kauppakeskuspalo aiheutti paitsi mittavat taloudelliset vahingot, myös vaikeuksia Muhoksen elinkeinoelämälle ja kuntalaisille. MUP1 saapui pyynnöstäni kohteeseen klo 22:35. Osastoituja palavien nesteiden ja kaasujen varastoja vastustetaan, koska ne rikkovat edellä mainitun logistisen ketjun ja toisaalta sitovat työvoimaa. Sisäpuolinen sammutustoiminta lopetettiin noin klo 1:00. Kattorakenteissa leviävä voimakas palo on usein erittäin vaikea sammuttaa. Sammutusta tehostettiin myös katolle ja päätyihin selvitetyillä työsuihkuilla sekä O162:n vesitykillä. 10/2010 15 le tehtiin savunpoistoaukkoja. Myös huoli tuulen alapuolella asuvien kuntalaisten terveydestä kasvoi ja P3 joutui resursoimaan alueelle henkilöstöä. Käskin O331:n kaistalle 2 ja O332:n kaistalle 1. Hankkeessa on mukana edustajat Tampereen, Itä-Uudenmaan ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksilta, TUKES:lta, SPPL:lta sekä kaupan alalta (S-ryhmä, Kesko, Stockmann, Lähikauppa). Vesihuolto kohteeseen järjestettiin alkuvaiheessa vuoroajona Muhoksen paloasemalta ja myöhemmin Oulujoesta. Vuoroajoon osallistui klo 23:n aikaan seitsemän säiliöautoa, mutta erityisesti rakennuksen yläpohjassa ja osin myös myymälätiloissa riehunut palo vaati vettä enemmän kuin vuoroajolla saatiin toimitettua. Kellarin sammuttaminen kesti useita tunteja ja oli runsaan palokuorman ja sokkeloisten tilojen vuoksi vaativaa. Valvontaviranomainen voi hyväksyä poikkeuksia tai asettaa rajoituksia, jos se on turvallisuus huomioiden tarpeen. Vaihtomiehistöä muun muassa kellaritilojen sammutukseen saatiin Oulusta (O21, 1+3) ja Kiimingistä (KI13, 1+3). Vesihuolto helpottui puoli yhden aikaan, kun kaista 2:lle saatiin vesi suoraan noin 200 metrin etäisyydellä sijainneesta palopostista. Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Kemikaalit myymälätiloissa Tulipalon jäljet olivat tuhoisat.. Jos olivat palon aiheuttamat rakennusvahingot lohdutonta katseltavaa, lohduttoman näköinen oli myös erilaisten kemikaaliastioiden röykkiö sortuneiden ja palaneiden rakenteiden keskellä. Palo pääsi leviämään myös kellaritiloihin, joiden sammuttaminen aloitettiin keskiyöllä kaista 2:n toimesta. Hälytystehtävän jälkipuinnissa on löytynyt tarkennettavaa muun muassa hälytysvasteisiin, vesihuollon suunnitteluun sekä suuria resursseja vaativien tilanteiden varavalmiusjärjestelyihin. Oulun VPK:n yksiköt O331 ja O332 saapuivat kohteeseen klo 22:15 ja 22:19. Säädösrajoista poikkeaminen ei saa olla pelkkä ilmoitus vaan kasvanut riski on hallittava erilaisin riskienhallintatoimenpitein, kuten suojaustason nostolla, kohdesuojauksilla, vuodonhallintajärjestelyillä, tehostetulla savunpoistolla, tehostetulla alkusammutusvalmiudella, vastuuhenkilöiden nimeämisellä ja henkilöstön kouluttamisella. Myös osastoidut palavien nesteiden varastot ja esimerkiksi osastoidut ja eri tavoin kohdesuojatut palavien nesteiden myyntiosastot on järjestettävä. Tästä aiheutui muutamien minuuttien vesikatko, jolla ei kuitenkaan ollut merkitystä palon aiheuttamien vahinkojen kanssa. Lisäksi palotehoa kasvatti palon leviäminen Rautian maaliosaston palaviin nesteisiin. Kaksikerroksista rakennusosaa varmistettiin sekä sisäpuolelta, että ulkopuolelta, mutta tästä huolimatta palo pääsi leviämään kaksikerroksisen osan liikehuoneistoihin ja asuntolatiloihin. Rakennuksen tuhoutumisen mukana menetettiin useiden yrittäjien liiketilat ja kymmenien työntekijöiden työpaikat. Tehokkaat logistiset järjestelmät minimoivat välivarastoinnin ja siten tuotteet tuodaan suoraan myyntihyllyihin. Korvaavien toimitilojen ja työpaikkojen löytyminen saattaa kestää pitkään. Jo muutenkin rajun palon sammutusta vaikeutti huomattavasti palon leviäminen Rautian maaliosaston palaviin nesteisiin
VPK:n ensimmäinen sammutusauto, Ford vuosimallia 1964, hankittiin pitkälti Schaumanin avustuksen turvin. 16 10/2010 VPK sammui miehistöpulaan Pääskylahden vapaaehtoisessa palokunnassa Savonlinnassa eletään haikeissa tunnelmissa. Kylän oma palokunta Pääskylahden VPK oli Inkerinkylän oma palokunta. VPK:n perustamiseen vaikutti vahvasti Pääskylahdessa sijainneet Oy Wilhelm Schaumanin tehtaat. Laukkanen on ollut mukana Pääsylahden VPK:n toiminnassa 40 ja Silvennoinen 30 vuotta. – Kuulomatkan päässä sireenistä, pitkään palokunnan puheenjohtajana toiminut Olavi Laukkanen tarkentaa. Jos olivat palokuntalaiset tehtaan väkeä, niin tehdas myös työllisti palokuntaa melkoisesti. Talo oli aikoinaan kaupunginosan yhteisöllisyyden voimainnäyte: kaksikerroksinen betonitiilitalo rakennettiin talkoovoimin. Kiinnostus palokuntatyöhön alkoi hiipua 2000-luvulle tultaessa. Porukka kouluttautui ja koulutti nuorempiaan. Etenkin kuitulevytehdas oli herkkä hälytyksille. – Ikävältähän tämä tuntuu, että meidän sukupolvi on se, joka joutuu toiminnan lopettamaan. Heidän aikanaan palokunnan toiminta oli vilkkainta 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. Silloin lähtöihin oli väkeä, miehet muistelevat. Palokuntalaiset olivat pääasiassa Schaumanin väkeä ja asuivat Inkerinkylässä. Pääskylahden VPK on perustettu 1953. – Silloin meitä oli viitisentoista hälytyskelpoista aktiivia ja ammattitaito korkealla. Sopimus Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Mutta ei vapaaehtoistyöhön ketään voi pakottakaan, puheenjohtaja Juha Silvennoinen toteaa. Tehdas tuki palokuntaa myös rahallisesti. Oma talo palokunnalle valmistui viisi vuotta myöhemmin. Keskeisesti Inkerinkylän kaupunkikuvaan kuuluva palokuntatalo on myynnissä. Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Pääsylahden VPK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Silvennoinen (vas.) ja edellinen puheenjohtaja Olavi Laukkanen ovat harmissaan perinteikkään palokunnan toiminnan lakkauttamisesta.. P erinteikkään VPK:n toiminta on miehistöpulan vuoksi jouduttu ajamaan alas
Miehistöpula ajoi Pääsylahden VPK:n tilanteeseen, jossa se ei voinut taata pelastuslaitokselle sopimuksen mukaista 1+3 hälytysyksikköä ja sen sopimus irtisanottiin. Naisjaosto kokoontui kerran viikossa joko jäsenten koteihin tai kesämökeille omiin ”ompeluseuroihinsa”. ”Pidetään yhdistys vaikka kiikkutuolikerhona. Suojelutalo on nyt myynnissä.. – Pidetään yhdistys vaikka kiikkutuolikerhona. Päinvastoin. Tämä porukka valoi talkoilla talon rappuset. Vaikka VPK on vapaaehtoistyötä, tähän täytyy sitoutua. – Naisten illat olivat oikein kivoja, samoin yhteiset tilaisuudet miesten kanssa, puheenjohtaja Tuula Törn muistelee. Kaupungin kanssa on ollut sopimus, että kaupunki vastaa talon ylläpidosta, mutta jos yhdistys lakkaa, talo siirtyy kaupungille. – Ilman aktiivista nuorisotoimintaa ei palokunnalla ole tulevaisuutta. Suomessa on 880 sopimuspalokuntaa, joista 560 toimii yhdistyspohjaisina vapaaehtoisina palokuntina. – Sulassa sovussa, tilanne molemmin puolin ymmärtäen. Nyt sillä on edessään miesten kohtalo: jaosto jää, mutta vain paperille. Tähän ongelmaan on löydettävä lääkitys mahdollisimman nopeasti. Talon ylläpitoon palokunnan rahat eivät riitä, sillä toiminnan loppuessa loppuvat myös sen tulot ja avustukset, Silvennoinen selvittää. – Tämä on meille vähän pakkorakonen, myydä tai antaa ilmaiseksi. Peräti 95 prosenttia Suomen pinta-alasta hoidetaan pelastustoiminnan osalta sopimuspalokuntien voimin. – Mikäli maaseudun sopimuspalokuntiin ei saada väkeä, maaseudun pelastuspalvelu vaarantuu. Sopimuspalokunnissa toimii noin 15000 hälytyskelpoista henkilöä. – Mutta sitten tulivat muut harrastukset, jotka ajoivat palokuntaharrastuksen edelle. Täytyy pitää huoli kunnostaan ja osaamisestaan. Eihän sitä tiedä, jos löytyy joku viriili ihminen, joka haluaa herättää sen toiminnan henkiin, puheenjohtaja Silvennoinen sanoo. Naisjaosto järjesti aikoinaan myyjäisiä, koulutustilaisuuksia ja kouluttautui itsekin. Osan tästä ajasta hän on asunutkin autotallin yläpuolella palokunnan talossa. Joku tuli ja oli vähän aikaa, mutta totesi pian, ettei tämä ole hänen juttunsa. Talo on suojelukohde ja sijaitsee kaupungin vuokratontilla. Maaseutu suurin huolenaihe Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa tunnustetaan, että Pääskylahden VPK:n kaltaisia miehistöongelmia on jossain määrin myös muualla Suomessa. Pääskylahdessa oli myös nuoriso-osasto. Pääskylahden VPK:n talo rakennettiin suurelta osin talkootyönä. 10/2010 17 – Ei saatu enää porukkaa mukaan, vaikka kovasti yritettiin. Alkuperäinen kuva: Esko Silvennoinen. Kujalan mukaan ongelmaa ei kuitenkaan sovi vähätellä. Pääskylahden VPK:lla on ollut myös aktiivinen naisjaosto. Yleislääkkeenä miehistöpulaan Kujala mainitsee nuorisotoiminnan. Aikoinaan VPK:n talo oli Inkerinkylän toiminnan keskipiste. Täytyy olla käytettävissä, kesät ja talvet, aina kun kutsu käy. ” 1950-luvun lopulla valmistunut Pääskylahden VPK:n talo oli aikoinaan Inkerinkylän toiminnan keskipiste. Alkuun sen toiminta näyttikin lupaavalta. Toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan miehistöpulasta kärsitään nimenomaan pienillä maaseutupaikkakunnilla, kaupungeissa palokuntiin väkeä on riittänyt paremmin. Olavi Laukkanen on ollut vapaapalokuntalainen 40 vuotta. Toiminta loppuu, yhdistys ei Vaikka palokunnan toiminta loppuu, yhdistystä ei lakkauteta. Siellä järjestettiin tansseja ja iltamia, talo toimi välillä kaupungin nuorisotilana ja joskus se oli väliaikaisena koulunakin. Haikeutta Pääskylahdessa tunnetaan siitä, että perinteikäs palokuntatalo joudutaan myymään
Lapissa yhtäläinen korvaus kaikille Lapin pelastuslaitoksella erilaisista sopimuspalokuntien hälytyskorvauksista noussut kiista on saatu sovittua ja pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoo, että 28 alueen 31 palokunnasta on jo allekirjoittanut uuden sopimuksen. – Samaisessa asetuksessa todetaan myös näiden henkilöiden tietyt koulutusvaatimukset. – Kaksi vuotta sitten laitos päätti antaa määräajan muutamille palokunnille panna asiansa kuntoon, kun osa päätti jo silloin jättää sopimuksen tekemättä. Pelastuslaitos maksaa vuosittain sopimuspalokuntatoiminnasta kaikkineen noin 1,2 miljoonaa euroa. Nikkilän VPK:n päällikkö Hans-Peter Lindgren on ollut palokuntien edustajana neuvottelemassa tilanteesta ja hänen mukaansa sopimukset saadaan aikaiseksi. Vertailun vuoksi voi todeta, että vakinaisen väen osalta kustannusnousu on samalla ajalla 0,5– 1 prosenttia. Kaksi palokuntaa allekirjoittaa vuodenvaihteen jälkeen ja yhden kanssa on vielä sopimusneuvottelu käynnissä. Laitos toimi tässä välillä hölmösti, kun oli säästövelvoitteiden perusteella irtisanomassa myös tähän joukkoon kuulumattomien palokuntien sopimuksia, mutta siitä on nyt onneksi luovuttu. – Pyysimme kirjallista selvitystä näiltä palokunnilta, täyttävätkö ne pelastuslain asetuksen mukaisen vaatimuksen hälytysryhmään kuuluvien sammutusmiesten määrästä, pelastusjohtaja Olavi Liljemark kertoo. Kolarin VPK:n päällikkö Reijo Laakso kertoo, että ainoastaan Lapissa sekä Itäja Länsi-Uudellamaalla uusittiin sopimukset Palokuntatoiminta jatkuu Teksti: Esa Aalto Kuva: AV-Lappi/Timo Veijalainen Sopimuspalokuntatoimintaa jatketaan kolmella alueella entiseen tapaan, kun Lapissa ja Länsi-Uudellamaalla katkolla olleet sopimukset saadaan uusittua ja Itä-Uudellamaalla 13 sopimuspalokunnalle asetetun kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen uusiminen on käynnissä.. – Edellytämme sopimuspalokunnilta sopimuksen mukaista minimivahvuutta, joka on 1+2 ja lähtöajat palokunnilla ovat sopimuksen mukaisesti joko 10 tai 15 minuuttia. Lindgrenin mukaan kolme palokuntaa on nyt saamassa toimintansa sopimuksen mukaiselle tasolle, mutta joukossa on myös sellaisia palokuntia, jotka eivät ole tehneet mitään. Tuo määräaika on umpeutumassa tämän vuoden lopussa. Kysymys on siis taloudesta eikä sellaisesta voida maksaa, mikä ei vastaa sopimusta. – Nyt on sopimusten tuntija varallaolokorvaukset yhdenmukaistettu. 18 10/2010 I tä-Uudenmaan pelastuslaitos antoi 13 sopimuspalokunnalle kahden vuoden määräajan saattaa toimintansa sopimuksen mukaiseksi. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi ja jos tulee tarvetta, niistä keskustellaan. – Kallis ratkaisu, mutta pääasia, että sopimukset saatiin kuntoon. Sopimuskorvaukset nousivat tämän seurauksena ensimmäisenä vuonna noin 3,5 prosenttia ja toisena vuonna noin 2 prosenttia, Soudunsaari kertoo. Nyt on tärkeintä, että pääsemme kehittämään itse toimintaa, Soudunsaari sanoo. Pelastuslaitos maksaa hälytystoiminnasta ja tätä valmiutta me palokunnilta ostamme. – Olemme kuitenkin Kemiä, Torniota ja Rovaniemeä lukuun ottamatta täysin sopimuspalokuntien varassa. Kysymys on niin sanotuista tukipalokunnista, jotka toimivat jonkin suuremman palokunnan kanssa yhdessä. – Osalla palokunnista tilanne on kohentunut ja vuoden vaihteen jälkeen tulemme sitten arvioi maan kokonaistilanteen. – Hälytyskorvauksista maksamme vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa
– Lähtöajat on määritelty kahdeksasta minuutista alkaen. Pelastuslaitos määritteli asiat ja oli sellainen ota tai jätä -tunnelma. Ristiriitaisin tuntein hyväksytään Nummelan VPK:n puheenjohtaja Thomas Wallenius sanoo, että sopimukset hyväksytään ristiriitaisin tuntein. 10/2010 19 Saariselän VPK ei ole toistaiseksi tehnyt sopimusta. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi Suoritamme Weber-pelastusvälineiden kunnonvalvontaa uudella tehonmittausyksiköllämme. Länsi-Uudellamaalla uusittiin sopimukset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella uudet palokuntasopimukset allekirjoitettiin joulun alla. Thomas Wallenius ei myöskään ymmärrä sitä, että laitos hakee kustannussäästöjä sopimuspalokuntatoiminnasta, kun se tuhlaa muutoin rahaa. Wallenius huomauttaa myös, että sopimuspalokuntien monimuotoista toimintaa pitäisi kannustaa sopimuksissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on Nuppolan mukaan määritellyt sopimukset sen mukaan, mitä palvelua se sopimuspalokunnaltaan haluaa ostaa. Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos maksaa vuosittain sopimuspalokuntatoiminnasta runsaat 2,7 miljoonaa euroa. Länsi-Uudellamaalla toimii 43 palokuntaa, joista osalle laitos oli tarjoamassa kahden vuoden määräaikaista sopimusta. Se on kolmatta riskialuetta, jossa palokunnan lähtövalmius on 20 minuuttia. – Kustannustaso on säilynyt ennallaan tasokorotukset kiinteistökorvauksissa huomioiden. – Mittausvälineet ovat epätarkkoja. Suuremman väkimäärän sopimuspalokunta saa itse hoitaa. – Laitos asetti esimerkiksi hälytysja nuoriso-osastoille 24 hengen ylärajan, johon saakka sopimuskorvaus ulotetaan. – Muukin toiminta kuin hälytyksiin osallistuminen on tärkeätä, kuten esimerkiksi kilpailutoiminta, jolla voidaan kehittää palokuntalaisten ammattitaitoa. Pelkästään hälytystehtävien määrä ei enää vaikuta sopimuskorvauksiin. Sellaista ei nyt yhtään tueta sopimuksissa. Nyt sama raha jaetaan vain eri perustein, Veijo Nuppola toteaa. – Me ostamme valmiutta hälytystehtäviin ja sopimuskorvaukseen vaikuttavat henkilömäärä, lähtöaika sekä käytettävä kalusto. Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Sopimuksista puuttuu nyt hänen mielestään kokonaan tulevaisuuden kehittäminen. Siinä huomioidaan kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Ole tietoinen välineidesi kunnosta!. Savusukelluskelpoisuuden täyttyessä minimivahvuus on 1+3. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. – Kyllähän tämä oli yksipuolista. – Laitos tekee esimerkiksi paljon sellaisia tehtäviä, joita sopimuspalokunnat voisivat tehdä, hän sanoo haluamatta kuitenkaan yksilöidä, mitä tällaiset tehtävät olisivat. – Edullisesta toiminnasta haetaan säästöjä. f i n s a t e c . Nyt kaikkien kanssa tehdään toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sitä voidaan hoitaa myös vakinaisten voimin, palopäällikkö Veijo Nuppola kertoo. Ei ole oikein, että sopimus perustellaan PRONTOlla, sillä olen kuullut, ettei sitä pidetä oikeana laitoksessakaan. Palokuntia myös mitataan Walleniuksen mielestä eri tavalla. – Sopimus on ainakin meidän mielestämme tyydyttävä ja sen kanssa voidaan elää ja toimia. – Ainoastaan yksi eli Inkoon VPK miettii vielä sopimuksen tekemistä. Jos yhdistys ei sopimusta tee, voidaan harkita myös toimenpidepalkkausjärjestelmän aloittamista alueella. VPK-toiminnan jatkuminen ei ole nyt uhattuna Lapissa, Laakso toteaa. Tuntuu merkilliselle, kun yleisesti tärkeäksi katsotaan se, että palokuntiin tulee mukaan mahdollisimman paljon väkeä
Mahdolliset muutoksetkaan eivät tapahdu hetkessä. – Olen sellainen, joka ei piiloudu mihinkään, ” Oulu-Koillismaan pelastusjohtajana aloittava Petteri Helisten: ”Lupauksia ei ole annettu” ”Työaikamalliin kanta perehtymisen jälkeen” Petteri Helisten on kiinnostunut historiasta ja hankkinut myös Palontorjunta-lehden varhaisimpia numeroita.. Sellainen ei pidä paikkansa, Helisten korostaa. Koskaan aikaisemmin en ole kokenut moista. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on kuohunut sen jälkeen, kun laitoksen työaikamalli muutettiin kaksivuorojärjestelmään muutama vuosi sitten. Kuuntelevaan johtajuuteen kuuluu hänen mielestään se, että mennään henkilöstön luokse keskustelemaan asioista. Muutoinkin työhyvinvoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa on henkilöstön mielestä ollut sellaisia puutteita, että he päättivät perustaa adressin Helistenin valitsemiseksi pelastusjohtajaksi. – Olen kuullut myös sellaisia huhuja, että päätös olisi tehty ja lupaus annettu. Nyt erityisesti tähän asiaan henkilöstö toivoo uudenlaista ratkaisua. Olen keskusteleva johtaja ja haluan kuulla kaikkien näkökantoja asioissa. – Olen todennut kaikille, että nyt tarvitaan kärsivällisyyttä. Haluan myös viestittää, että ei olisi minkäänlaisia epärealistisia odotuksia. – Henkilöstön reagointi oli itselleni yllätys. Kannustan jokaista sanomaan mielipiteensä vaikkapa sitten työajasta. Allekirjoittajia adressille kertyi yli parisataa. 20 10/2010 Teksti ja kuva: Esa Aalto Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen, kuten työnantajan nimi kokonaisuudessaan nykyisin kuuluu, pelastusjohtajana 1.2.2011 aloittava Petteri Helisten, 45 tietää, että henkilöstön odotukset uutta johtajaa kohtaan ovat suuret. P aineet ovat hurjat, uusi johtaja kuvailee tunnelmiaan parisen kuukautta ennen Oulun pestin aloittamista. Tiedän, että tilanne laitoksella on haasteellinen, mutta aluksi aion perehtyä tilanteeseen kokonaisuudessaan ennen kuin otan kantaa minkään asian puolesta. Kuunneltuaan eri näkökantoja johtaja on aina se, joka päätökset tekee