75 vuotta JARI-MYRSKYYN varauduttiin hyvin REHTORIT SAMAN pöydän ääressä PELASTUSTOIMEN JA ENSIHOIDON vaikuttajat pohtivat nykyhetkeä ja tulevaisuutta 1/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN turvallisuuden puolesta
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Paineet ovat olleet enemmän sotepuolella, mutta oman osansa saa pelastustoimikin. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kunnalliset palokunnat muuttuivat 21 vuotta sitten kuntien yhteistyössä hoitamiksi alueellisiksi pelastuslaitoksiksi. Vaikka suhdanteet vaihtelevat, on yksi asia säilynyt aina ennallaan. Pelastustiedosta lukija saa tietoa onnettomuustehtävien taustoista ja harjoituksista sekä uusista toimintatavoista ja kalustosta. Omaa alaa käsittelevä lehti on kautta historian py synyt ajan hermolla, minkä vuoksi se on oivallista lähdemateriaalia niin historian kuin nykyisyydenkin tutkijoille. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto, juhlalehden kanteen kuvattiin ensihoitaja Svetlana Lisjutina Helsingin Palomuseossa Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Vuosikymmenten aikana onkin monesti käännetty peistä siitä, pitäisikö pelastustoimen olla kuntien sijasta valtion rahoittamaa. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 Tiedon lähde Ajan hermolla kautta historian. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Molemmissa ratkaisuissa Helsinki ja Ahvenanmaa säilyivät omana kokonaisuutenaan. 1/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Hyvinvointialueiden mukana tuli jokaista aluetta koskeva mittava talouskriisi, joka on vaatinut sopeuttamistoimia. Kuluneiden vuosikymmenten aikana oman alan lehti on kertonut historiallisista muutoksista. Toinen suuri muutos tapahtui pari vuotta sitten, kun pelastuslaitokset liitettiin mukaan yhdessä sosiaalija terveystoimen (sote) kanssa 21 hyvinvointialueelle. Palontorjunta – Pelastustieto on jo 75 vuoden ajan seurannut paloja pelastusalan kehitystä. Viimeksi pelastustoimi yhdistyi soten kanssa ja valtio alkoi rahoittaa myös pelastustointa. Nyt voidaan sanoa, että valtiollistaminen on tapahtunut, vaikka päätöksenteko tapahtuukin hyvinvointialueella. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Se on alan henkilöstön jatkuva koulutuksen tarve. Toimitus tarjoaa lukijoilleen jatkossakin vahvaa koulutuksellista materiaalia. Vaikka lakisääteiset tehtävät ohjaavatkin hyvinvointi alueiden rahojen käyttöä, on esille noussut jopa se, että voidaan joutua rikkomaan lakia, jos säästöt pitää tehdä hallituksen edellyttämällä tavalla. Siinä on tärkein syy sille, miksi oman ammattilehden pitäisi olla kaikkien alalla toimivien ulottuvilla ja luettavissa.. Yli 400 palokunnasta tuli 22 alueellista pelastuslaitosta. Koulutuksellinen kanava on myös oman alan ammattilehti
K IM M O K A IS T O 52 Kilpilahden mittavan SUROharjoituksen opit
1/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus esiin 22 Miten vuoden 2010 ennustukset toteutuivat. 24 Historian lyhyt oppimäärä 26 Hyvinvointialueja kuntavaalit 30 Ajoneuvohankinnat jäissä 32 Lintusperspektiivistä 33 Edistämissäätiön apurahat haettavana 34 Mirafoni 42 Puheenjohtajalta 44 Väsynyt lanssari 46 Raju ulosajo – unohduksia hoitotyössä 50 Tulityöt: Auditointi ja kurssinjohtajapäivät 56 Aarne & Dave 58 Rehtoreilta sujuu yhteistyö 66 Opinnäytteitä 72 Ulkomailta 74 Alan lehti kahdeksalla vuosikymmenellä 76 Näistä tykkään: Mervi Parkkonen 78 Alan ykkösmediaa tarvitaan jatkossakin 80 Tekoäly on apulainen 82 Seuraavassa numerossa & Roger 14 Kohvakka ja Lokka: Palvelut sekä rahoitus kuntoon 68 Ten Second Triage tuli Suomeen – nopea ja yksinkertainen 62 Ensihoitajien valaisintesti alkaa, mukana 7 mallia 36 Jari-myrskyyn varautuminen onnistui Vähemmän juustohöylää kriittiseen ensihoitoon K U V A : M IK K O S A LM E N K A N G A S 18
Tampere • CTIF SM-kilp. Vastuksia haetaan alustusten ja yhteisten keskustelujen kautta. Pori • Road Rescue 24.–25.4. Näkyykö turvallisuusympäristön muutos siviiliyhteiskunnan parempana varautumisena kriiseihin. Tampere-talolla 8.–10. Päivät käynnistyvät Varautumisen seminaarilla: Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa. Kouvola, www.finnem2025.fi • Sairaalamäki24, liikunnallinen hyväntekeväisyystempaus 27.–28.5. huhtikuuta on ohjelmaa kolmessa salissa, joissa on paljon erityisesti pelastustoimintaan liittyviä sisältöjä. Jyväskylä PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Kansallinen rauniopelastusseminaari 6.–7.5. Unohtamatta laajaa yhteistyökumppaneidemme näyttelyä, jossa voi tutustua uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin”, kertoo SPPL:n koulutusjohtaja Tomi Timonen. Kouvola www.sairaalamaki24.fi Palopäällystöpäivät kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja sidosryhmistä. Kangasalan paloaseman harj.alue • Köysipelastuksen toimintapäivä 7.–8.5. Paloilmoittimen tarkastustehtäviä oli 18 ja liikenneonnettomuuksia oli 13 prosenttia viime vuoden vajaasta 98000 tehtävästä. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 21.–22.5. Peurunka, Laukaa ENSIHOITOALA • FinnEM 2025, 3.–4.4. Kuopio • Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus 14.–16.5. Kajaani • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Hälytysmuonitusseminaari 10.5. Voit myös osallistua ainutlaatuiseen pilottiin, kun johtamissimulaatiosta kerätty data tallennetaan tekoälyn analysoitavaksi. K U V A : K IM M O K A IS T O. Kansainvälistä huippuosaamista edustaa myös itävaltalainen asiantuntija Hubert Springer, jonka alustus käsittelee akkuja pelastustoiminnan turvallisuuden näkökulmasta. Pelastustoiminnan johtaminen kehittyy maailmalla, pitäisikö meidänkin uudistua. 6.9. Lisätietoja: sppl.fi/ppp Palopäällystöpäivät järjestettiin viime vuonna Jyväskylässä. Tähän keskusteluun johdattavat hollantilaiset vierailijat Edward Huizer ja Arjen Bruinstroop, jotka tarkastelevat muun muassa inhimillisten tekijöiden vaikutuksia pelastustoiminnan johtamiseen. 6 Pelastustieto 1/2025 TAPAHTUMA Ajankohtaista asiaa Tampereella AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 12 prosenttia pelastuslaitosten tehtävistä oli tulipaloja vuonna 2024. ”Muita keskeisiä aiheita ovat pelastustoimen valmistautuminen sotaan ja poikkeusoloihin, ilmastonmuutoksen vaikutukset pelastustoimeen sekä tietojärjestelmäuudistukset ja säädösten päivitykset. Ajankohtaisen tiedon lisäksi tapahtuma antaa hyvän tilaisuuden verkostoitua. Kuopio NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK1 Nuohoojan työn perusteet 1.–4.9. Naantali PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Raskaan kaluston tieliikennepel. koulutus 23.–28.3. Osallistujat voivat tutustua laajaan, Iiro Wennbergin sammuttajan silmin kokoamaan sähköautotekniikan näyttelyyn ja kuulla Pelastusopiston hankkeen tuloksia
Tarja Rantala 1.2.LI ” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidossa joudutaan käynnistämään sopeutustoimet vuoden 2025 alussa. Omalle jäsenistölle järjestetään pienimuotoinen 75-vuotisjuhla. On tärkeää, että palokunta huolehtii tilastojen ajantasaisuudesta. ”Toimintaympäristön muutokset näkyvät myös VPK:n toiminnassa, ainakin välillisesti. Paloasemalla on pelastuslaitoksen muonitusyksikkö, joka toimitetaan tarvittaessa tilannepaikalle. Operatiivinen kalusto on pelastuslaitoksen omistamaa, tukitoimintoihin liittyvää pienkalus toa on myös VPK:n omistamaa. LI ” Hox poliisi, pelastus ja ensihoito! Sinivilkkusabotaasi-laki lähti lausunnolle. Liikenneonnettomuudet, automaatit ja vahingontorjunnat ovat yleisimpiä tehtäviä”, kertoo Nurmon VPK:n puheenjohtaja Petri Yli-Mannila. Paloasemalla toimitaan yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. ”VPK:lla on oma, 2010 rakennettu varasto paloaseman vieressä. Tukiosaston lisäksi palokuntanaiset ja palokuntanuoret toimivat säännöllisesti. Mari Pylväläinen 28.1. Nais ja nuoriso-osaston väki osallistuu tarpeen mukaan koulutuksiin. FB ” Hyvää maailman syöpäpäivää. Hälytysosastossa on parikymmentä aktiivia. ”Vahvuutena palokunnalla on moniammatillisuus – lähes joka keikalla on jonkun jäsenen ammattiaidoista suurta hyötyä.” ”Väkeä riittää hälytyksiin toistaiseksi hyvin. Työkalu löytyy HAKAsta Tilastot-osiosta. Palokuntanuorten toiminta on aina panostus tulevaisuuteen.” Petri Yli-Mannilan mukaan palokuntasopimus on vielä neuvotteluja päivitysvaiheessa, lähtö aika ja vahvuus noudattelevat valmiustaso päätöksen linjauksia. Kasvot savussa herättivät huomiota mediassa. WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC on nostanut palomiestyön syöpävaaran korkeimpaan luokkaan. Numero löytyy 112 SUOMI -apista . Palokuntaan 3.2. Nurmon VPK perustettiin vuonna 1950, jotta paikkakunnalle saatiin oma palokunta. Suurimmat haasteet liittyvät uuden palokuntasopimuksen sisällön sovittamiseen VPK:n toiminnassa.” Perinteisesti Nurmossa on juhlittu ”työn merkeissä”. kupelastuslaitos 31.12.24 IG K U V A : T IM O LI U K K O Nurmon VPK on aktiivinen sopimuspalokunta Etelä-Pohjanmaalla. Taisto Hakala 4.2. FB ” Uuden SROI-työkalun avulla palokunnat voivat helposti mitata ja osoittaa oman toimintansa arvon. Muuttovoittoisella alueella osa uusista jäsenistä on muualta tulleita palokuntalaisia. Kuva on savusukellusharjoituksesta purkukohteessa marraskuussa 2023. Bluesky ” Vuosi alkoi merkityksellisiä töitä tehdessä; toimitimme rescEU-valmiusvarastostamme suojavarusteita ja ilmaisimia Ukrainaan. 1/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva moniammatillinen ” Tiesitkö, että on olemassa puhelinnumero, joka mahdollistaa ulkomailta yhteyden Suomen hätäkeskukseen. Puhdas paloasema -periaate soveltaen toimii kohtuullisen hyvin”, Yli-Mannila kuvailee. Pelastuslaitoksen 2025 tekemän vastemuutoksen myötä arvioidaan, että määrä tulee laskemaan huomattavasti. Mari Rantanen 5.2. ”Keikkamäärät ovat noin 130–160 vuosittain. Lisäksi isompia asiakokonaisuuksia harjoitellaan erikseen. Palokunnan osaamista pidetään yllä ja kehitetään viikkoharjoituksilla, joita pidetään 80 tuntia vuodessa. Kimmo Kaisto. Toiminnan aktiivisuus, monipuolisuus ja tasapuolisuus ovat avainasemassa jäsenten pysymisessä mukana
Read more. Kainuulainen ensihoitaja Yle 13.1.2025 POIMINNAT @heidiholmavuo Jotkut uhrikuvat jäävät verkkokalvoille ja joku asia sitten laukaisee ne ja nostaa pintaan vuosienkin päästä. Mitä tapahtui, Tehyn pääluottamusmies Nea Tolvanen. Ylityöt sekä työmatka-ajat ja -kulut lisääntyivät. 8 Pelastustieto 1/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. #ensihoito #uhrikuva #takauma #ambulanssi K U V A : M A R IK A S O R M U N E N. Työntekijöiden keskustelut ajautuvat aina vain siihen, miten huonosti asioita on hoidettu. Silloin pintaan nousee primitiivisiä tunteita, tekisi mieli poistua. Aika oli raskasta myös esimiehille. ”Työajan katkolla olo kuormittaa. Alueella siirryttiin 8 tunnin työvuoroihin.” Vaikutukset. Aloin miettimään omia kokemuksiani ja niin ne nousivat pintaan, vaikka viimeisimmästä työtehtävästä on aikaa yli yhdeksän vuotta. ”Hyvinvointialue haki aluehallintovirastolta (Avi) poikkeuslupaa. Koko ajan on pelko siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. En kuullut 8 tunnin työvuoroista mitään hyvää.” Miten jatkossa. 3-vuoro työajassa Pohjois-Savossa ensihoitajat tekivät tammikuun ajan 8 tunnin työvuoroja. Toivottavasti otamme tästä kaiken opin irti. Työnantaja tulkitsi, että se ei sopimuksettomana aikana voi teettää poikkeusluvan mukaista työaikaa. Asiasta kanneltiin. Pohjois-Savon Hyvinvointialueen toimilinjajohtaja Sami Remes Yle 14.1.2025 1 Voi tuntua ahdistavalta jäädä omaan asuntoon pa lon sattuessa. Talvikaudella esimerkiksi infektioista johtuvat poissaolot ja niihin liittyvät työjärjestelyt ovat muutoinkin tavallisia. Päätöksessä oli hyväksyttynä myös 15 tunnin vuorot, vaikka ammattijärjestöt eivät neuvotteluissa niitä olleet hyväksyneet. ”Yllättäen tullut radikaali muutos aiheutti ongelmia työn ja siviilielämän yhdistämisessä. Johtava palotarkastaja Henna Kettunen Savon Sanomat 3.2.2025 3 Työrauha on täysin poissa. Voitaisiinko käytäntöä kehittää yhdessä Avin kanssa?” 2 Käsittääksemme työaikamuutos ei ole aiheuttanut sairastumisia
Tulipalojen määrä pysyi ennallaan. Uusi prosessitehdas työllistää pelastustoimessa onnettomuuksien ehkäisyn, valvonnan ja teknisen turvallisuuden kannalta. Miten uusi tehdas vaikuttaa pelastustoimeen, Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Kaiken kaikkiaan yhteistyö kuntien rakennusvalvontojen kanssa hoituu hyvin, samalla tavalla kuin aikaisemmin, ennen hyvinvointialueaikaa. ”Prosessi alkaa koko hankkeen osalta selvitysten ja lupien osalta. ”Olemme olleet yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan ja tiedusteltu, miten hanke etenee. AJASSA TILASTO Pelastustoimen hälytystehtävien määrä jäi alle 100000:n ensimmäistä kertaa 10 vuoteen. Tarkastustehtävät lisääntyivät vastaavasti 1000:lla. Myös Tukes antaa luvan erityiskohteelle.” Esa Aalto. Sinällään valmisteluprosessi aloitetaan normaaliin tapaan, vaikka kyseessä onkin erityiskohde. Kontulan pelastusaseman erikoisuutena on liikuntasali, joka on yhteiskäytössä kaupunkilaisille. Liikenneonnettomuudet ja Muu pelastusja avunantotehtävät vähenivät kumpikin noin 1000:lla. Vastaavanlainen liikuntasali on käytössä myös Haagan pelastusasemalla. Seuraamme toki alueellemme valmistuvia erityiskohteita ja reagoimme niihin tarpeen mukaan. Helsinkiin on suunnitteilla pelastusasemat myös Tapanilaan ja Vuosaareen. Vuosaareen avataan tulevana syksynä kärkiyksikköasema ja myöhemmin pelastusasema. Kontulan asemalla toteutetaan puhdas pelastusasema -toimintamallia, jossa likaiset varusteet ja kalusto voidaan pestä ja huoltaa erillisissä tiloissa. Virallisia avajaisia vietettiin 112-päivänä, jolloin järjestettin ainutkertaiset avoimet ovet. Tavoitteena on tuotannon käynnistäminen vuoden 2028 aikana. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT PRONTOSTA) Hälytystehtävien määrä alle 100 000:een vuodessa Paloaseman liikuntasali avoinna kaikille Helsingin kaupungin pelastusja ensihoitoyksiköt tavoittavat kohteet nyt nopeammin, kun Helsingin Kontulan pelastusasema aloitti operatiivisen toimintansa tammikuussa. Se selittyy ensivastetehtävien vähenemisellä noin 4000:lla. 1/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten ja mihin uusi räjähdetehdas vaikuttaa. Uutta hanketta ollaan vasta käynnistämässä ja käynnistymässä on myös pelastustoimen osallistuminen hankkeeseen. Kyseessä on kuitenkin normaalista poikkeava tuotantolaitos.” Miten pelastusviranomainen on mukana suunnitteluprosessin alusta alkaen. Näin olemme omalta osaltamme virittelemässä projektin aloittamista. TNT:tä eli trotyyliä käytetään muun muassa tykistönja kranaatinheittimien ammuksissa. Uudesta tehtaasta kertoessaan puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi investoinnin olevan merkittävä myös koko Euroopan ammustuotannon kannalta. Suomeen on tulossa yli 200 miljoonan euron arvoinen TNT-räjähdetehdas Poriin. Tehtaan rakentaa suomalainen räjähdevalmistaja Forcit
helmikuuta 2025. PELASTUSALAN MAAILMA 14°35’ 7 P 90°31’6 L Pelastajien raskas työmaa, kun ainakin 55 ihmistä kuoli linja-auton syöksyttyä rotkoon lähellä maan pääkaupunkia Guatemalassa 10. Kuva: AP/Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA Rahoitus turvaa laadukkaat palvelut. Summa on myös paljon suurempi, jos mukaan lasketaan esimerkiksi toiminnan keskeyttäminen”, Timo Kouki sanoo. FAKTAT KUNTOON Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mielestä pelastustoimi ei tuo riittävästi esille omaa yhteiskunnallisesti merkittävää taloudellista hyötyään. Kun yhteiskunnan eri toimijat taistelevat veroeuroista, kannattaisi hänen mielestään pelastustoimen tuoda rintarottingilla esille toiminnan taloudellista vaikuttavuutta. Tulipalon uhkaaman omaisuuden arvo on hieman yli kaksi miljardia euroa ja siitä saadaan pelastettua yli 1,8 miljardin euron edestä omaisuutta. Kysymys on pelkästään omaisuustuhoista eikä esimerkiksi henkilövahingoista. Sen avulla ohjataan ihmisiä käyttäytymään turvallisesti”, Kouki toteaa. Taustalla voi olla myös vaikuttamista lainsäädäntöön, määräyksiin ja ohjeisiin, joihin ovat vaikuttaneet pelastustehtävillä ja palontutkinnassa saadut havainnot. Hän työskentelee päällikkönä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella turvallisuusviestinnän ja palontutkinnan tulosyksikössä, jossa herättiin arvioi maan pelastustoimen tehtävillään ai kaansaamaa kustannushyötyä. ”Jos pelastustoimea ei olisi, Suomessa tuhoutuisi vuosittain rakennusomaisuutta tulipaloissa yli kahden miljardin euron edestä. ”Pelastustoimen taloudellisilla edellytyksillä varmistetaan myös laadukkaan kaluston hankinta. ”Pelastustehtävillä havaitut tulipalojen syttymiseen johtavat tekijät vaikuttavat onnettomuuksien ehkäisyyn ja turvallisuusviestintään. Ilman sitä vaarantuvat pelastustoimen palvelut ja omaisuuden pelastaminen. Kun kansalainen tekee alkusammutusta, oppi siihen on annettu pelastustoimen turvallisuuskoulutuksessa, joko suoraan tai välillisesti.” Tulipalon eteneminen rakennuksessa saattaa hidastua, estyä tai jopa sammua rakenteellisten ja erilaisten teknisten ratkaisujen toimesta. Tällä on kauaskantoinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen”, Timo Kouki painottaa. Siksi pelastustoimen tarvitsevasta rahoituksesta on pidettävä huolta, jotta myös tulevaisuudessa pystytään pelastamaan kahden miljardin euron edestä omaisuutta. Pelastustoimeen sijoitetut kustannukset tulevat pelastettuina arvoina noin 2,5-kertaisesti takaisin. Monille ikäluokille on voitu jakaa tärkeää turvallisuustietoa. Pelastustoimen vajaan 600 miljoonan rahoituksella säästetään omaisuutta 2,5 miljardia euroa. Hän huomauttaa myös, että turvallisuuskulttuurin parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi hän nostaa peruskoulun kahdeksasluokkaisille jo 30 vuoden ajan järjestetyn NouHätä!-kampanjan. Siten katkaistaan tulipalon leviäminen ja pelastetaan omaisuutta. 12 Pelastustieto 1/2025 Yhteiskunnallinen hyöty osattava sanoittaa Tehokkailla pelastustoimilla ja onnettomuuksien ehkäisytyöllä pystytään pelastamaan yli 90 prosenttia omaisuusarvoista rakennuspaloissa tai rakennuspalovaaroissa. T ätä pelastustoimen resurs sija onnettomuustilasto PRON TO:sta saatavaa tietoa käytetään paloinsi nööri Timo Koukin mielestä aivan liian vähän perusteena pelastustoimen yhteiskunnallisesti vaikuttavalle toiminnalle. Suuri osa pelastamisesta tapahtuu myös muulla pelastustoimen työllä. ”Omaisuusarvon pelastamiseen vaikuttaa pelastustoimen tekemä työ, josta osa on perinteistä tulipalon rajaamista ja sammuttamista. ”Meiltä puuttuvat toistaiseksi riittävät
”Siksi osaamisesta pitää huolehtia ja koulutukseen satsata, vaikka nyt elämmekin taloudellisesti tiukkaa aikaa.” KYMENLAAKSO KÄRJESSÄ PRONTO-aineiston mukaan prosentuaalisesti eniten eli 98 prosenttia omaisuusarvoista on pelastettu Kymenlaaksossa. Meidän on myös tiedettävä enemmän yhteiskunnan tarpeista ja siitä, millainen vaikutus on toiminnallamme.” Ylijohtaja muistuttaa myös uusien teknologioiden esiinmarssista, päällimmäisenä vaikkapa tekoäly. Erityisesti se tulee pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta. Meidän pitää pystyä aukottomasti osoittamaan toimintamme taloudellinen hyöty.” Ylijohtaja ei täysin luota PRONTOon, vaikka siellä onkin hyvää tutkimusaineistoa. 1/2025 Pelastustieto 13 AJASSA faktat ja se on meille seuraava tarpeellinen askel. Pelastusjohtaja Juhani Carlson Kymenlaaksosta kertoo pitäneensä pelastustoimen laadukkaiden palvelujen tärkeyttä esillä puolustaessaan resurssitarpeita päättäjille. ”Mutta ylipäätään saisimme enemmän tuoda toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta esille saavutetun yhteiskunnallisen hyödyn ja kustannushyödyn kautta. Pelastuspäällikkö Tero Vanhamaa muistuttaa, että kyse on pelastustoiminnan johtajan tekemästä arviosta. ”Emme osaa vielä tehdä tällaisia hyötylaskelmia, vaikka joitain yrityksiäkin on”, Lokka sanoo ja viittaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime vuonna teettämään selvitykseen sopimuspalokuntatoiminnan taloudellisista hyödyistä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka myöntää PRONTOn ongelmat, joihin tietoja täyttää yksittäinen ihminen, mutta hänen mielestään järjestelmää ei pidä häpeillä, sillä se on myös hyvä järjestelmä. Millainen vaikutus sillä on turvallisuuteemme. Kimmo Kohvakka pitää kustannusvaikuttavuuden kannalta klassisena esimerkkinä onnettomuuksien ehkäisytyötä. Tiedot kuitenkin perustuvat arviointeihin. Siihen pelastetun omaisuuden arvokin antaa kelpo työkalun, vaikka aineiston perusteella siitä onkin suoraan hankalampi todeta yksittäisissä kohteissa saavutetut taloudelliset hyödyt. ”Tarvitsemme siitä tutkimusta. Näin on esimerkiksi myös heidän alueellaan olevissa erityiskohteissa. Kymenlaaksossa on hänen mukaansa ollut rakennuspalovaaraan liittyviä tehtäviä erityisesti teollisuuskohteissa, kuten paperitehtaissa. Tapahtuu se sitten onnistuneen pelastustoiminnan tai laadukkaan onnettomuuksien ehkäisyn ansiosta.” Tehokkaan pelastustoiminnan ja laadukkaan onnettomuuksien ehkäisytyön avulla onnistutaan saavuttamaan yhteiskunnallisesti merkittävää taloudellista hyötyä. Sen avulla pystymme suuntaamaan palvelujamme. Ylipäätään tarvitsemme parempaa tietopohjaa sisältömme kehittämiseksi. Erityisasiantuntija Esa Kokki Hyvil Oy:stä toteaakin, että Kymenlaaksossa on viime vuonna saavutettu hyvä tulos sekä tulipaloissa pelastetuissa arvoissa että vahinkojen euromäärissä. Parhaillaan tähän askelia ollaankin ottamassa uuden Kivijalka-tietojärjestelmän avulla. Kuva on otettu suuresta autotallipalosta Vantaalla 2019.. Niissä uhatun omaisuuden arvo voi nousta korkeaksi ja sillä on vaikutusta korkeaan onnistumisprosenttiin arvioitaessa kustannuksia. Siinä yhteiskunnan hyöty vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta oli 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Siksi tarvitaan parempia työkaluja, jotta viestiä voidaan tuoda uskottavammin esille
Kehittämistarve on erityisesti siinä, millä mekanismilla rahoitus voi lisääntyä uusien riskien myötä tai vastaavasti laskea, jos riskit vähenevät. ”Jälkikäteistarkastus on korjannut rahoitusta, mutta yleiskatteellinen rahoitus voidaan jakaa myös erilaisin kriteerein eikä se välttämättä kata suoraan pelastustoimen rahoitusvajetta”, Seppo Lokka sanoo. Onko yhteistyössä toivomisen varaa, kun ministerinkin piti siitä erikseen huomauttaa. Koska viime vuosi oli alijäämainen, ensi vuodellekin jälkikäteistarkistus tuo lisää laskennallista rahoitusta. Vaikka jälkikäteistarkastuksella pelastustoimen laskennallinen rahoitusosuus kasvaa, on rahoitus yleiskatteellista, eikä sitä ole korvamerkitty pelastustoimelle. Alijäämä on osittain seurausta siitä, että kunnilta siirtyvä rahoitus ei ollut riittävä lakisääteisten palvelujen hoitamiseksi. Hyvinvointialueilla joudutaan säästämään. Toki pelastustoimi pienempänä toimijana on helpompi hoitaa, mutta on alueilla jouduttu myös säästämään, kaikkiaan vuonna 2024 noin 15,8 miljoonan euron edestä”, Kohvakka sanoo. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että oman toimialan talous toteutuu. Muutoksia tarvitaan, vaikka toimintaa on jo viimeisen parinkymmenen vuoden aikana virtaviivaistettu. YHTEISTYÖ PETRAANTUNUT Vieraillessaan pelastusjohtajien kokouksessa viime vuonna sisäministeri Mari Rantanen painotti, että toimialalla on välttämätöntä tehdä yhteistyötä. Kimmo Kohvakka katsoo, että hyvinvointialueiden on pidettävä huolta pelastustoimen palvelutarpeesta ja riittävästä työvoimasta. Kohvakka ja Lokka sanovat, että toimialajohtajilla eli pelastusjohtajilla on tässä ratkaisevan tärkeä rooli. ”Olemme vahva joukko erilaisia toimijoita, eri tasoilla valtioja hyvinvoin. ”E rityiskohteet pitää ottaa huomioon”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo yhteishaastattelussa pelastusjohtajien puheenjohtajan Seppo Lokan kanssa. Vaikka rahoituksen jälkikäteistarkastus nostaa pelastustoimen ra hoitusosuutta, muistuttaa Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka, että alijäämien kattamistavoite koskettaa myös pelastustoimea. ”Rahoituslain mukaisesti sitä korjataan niin, että tälle vuodelle laskennalliseen rahoitukseen tuli noin 74 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2024. 14 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS Rahoitus turvaa toimivat palvelut Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa paitsi väestökehitys, myös riskit. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Opetellaan vielä uutta aikaa
1/2025 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS tialuetasoilla. Yhteisiä strategisia tavoitteita on toteutettava, mutta valtiovallan ohjausrooli hakee vielä muotoaan. ”Tämä kertoo siitä, että järjestelmä ohjaa perustelemaan pikkutarkasti”, Seppo Lokka sanoo. Pelastusylijohtajan sanoja lainaten: matkalla kohti lopullista voittoa.. Seppo Lokka huomauttaa, että sisäministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä on myös petrattavaa ja pohtia kannattaa sitäkin, ovatko yhteiset resurssimme viisaasti käytetty. Esimerkiksi valtiovarainministeriöllä on keskeinen merkitys rahoituksessa ja neuvotteluissa rahoittaja menee myös aivan yksityiskohtiin”, Lokka sanoo. ”Pelastusopistossa annetaan tällaista koulutusta, mutta pitäisikö koulutusta Kimmo Kohvakka ja Seppo Lokka näkevät yhteistyön tekemisen välttämättömyydeksi. On selvää, että hyvä ja tiivis yhteistyö on edellytys. Pelastusylijohtaja katsoo, että valtiovarainministeriössäkin opetellaan uutta aikaa, mutta on toisaalta hyvä, että rahankirstunvartijakin oppii tuntemaan pelastustoimen tarpeet. Siellä katsotaan kokonaisuutta ja sitä, miten joillakin alueilla pärjätään pienemmin voimavaroin. Toimialamme rakenne on myös vahva peruste yhteistyölle enkä näe, että yhteistyössä olisi tällä hetkellä paljonkaan ongelmia”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. ”Yhteydenpitoa kumppanuusverkoston ja pelastusosaston välillä on parantanut osaston organisaatiouudistus, kun tulosyksikön päälliköt vierailevat säännöllisesti pelastusjohtajien kokouksissa”, hän sanoo. Valtion rahoittamilla pelastuslaitoksilla onkin saatu oppia, miten rahoittaja suhtautuu uuteen rahoittamaansa toimintaan. Kimmo Kohvakan mielestä esimerkiksi poikkeusolojen varautuminen ja väestönsuojelun kehittäminen ansaitsisivat tieteellistä tutkimusta. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Sep po Lokka muistuttaa, että yhteistyö vaatii vähintään kaksi osapuolta ja vaikka parannettavaa onkin, yhteistyötä kuitenkin on ja sitä yritetään koko ajan parantaa. Järjestelmässämme valtio antaa rahoituksen ja vaatimukset, joita hyvinvointialueet toteutettavat. Kimmo Kohvakan ja Seppo Lokan mielestä nyt on aika laittaa pelastustoimen palvelut kuntoon. Se on laillakin säädettyä. ”Jatkossa ymmärrämme toisiamme varmasti paremmin”, Kohvakka sanoo. Lisälainaneuvotteluissa valtiovarainministeriön virkamiehet pyysivät Etelä-Savon pelastusjohtajaa perustelemaan, miksi Rantasalmelle pitää rakentaa uusi paloasema. Siihen auttaa myös yhteinen neuvonpito ja näkisin, että olemme menneet tässä eteenpäin. ”Hyvinvointialuejärjestelmän myötä yhteistyö on myös välttämätöntä. Se vaatii uutta osaamista ja koulutusta
Alusta on siis olemassa, mutta nyt tarvittaisiin kunnolliset voimavarat.” LILLUKANVARSIIN PUUTTUMISTA Sisäministeriön puuttumista yksityiskohtiin on arvosteltu. Siinäkin yhteistyö valtionvarainministeriön kanssa on keskeistä. Pelastuslaitoksia ei aikaisemmin ohjattu yhdenmukaisempaan toimintaan. Ei ole oikein katsoa ainoastaan toimialamme absoluuttista prosenttiosuutta, vaan sitä, mikä on meidän todellinen yhteiskunnallinen merkityksemme. ”Suuremmalla työnantajalla on myös paremmat mahdollisuudet sijoittua erilaisiin työtehtäviin.” Seppo Lokka huomauttaa, että erityisesti varautumisen ja valmiuden kannalta pelastustoimi tuo lisäarvoa hyvinvointialueille. ”Kun olemme aloittaneet nyt uuden vaiheen, pitäisi olla hyvät perusteet alkaa selvittää jotakin uutta. Kimmo Kohvakka muistuttaa myös, että hyvinvointialueet ovat pienimmilläänkin suuria työnantajia. ”Pelastustoimi on tässä uudistuksessa tunnustettu omana toimialueenaan. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja olemme alkaneet kehittää hyvin toimialaamme.” ”Suuri kysymys on se, pystyvätkö hyvinvointialueet säästöpaineissaan huolehtimaan myös jatkossa pelastustoimesta.” Ylijohtaja painottaa, että valtiollistaminen on poliittinen päätös. ”Väestönsuojelujärjestelmässä korostuu entisestään tiivis yhteistyö soten ja pelastustoimen kesken”, hän painottaa. antaa myös muille kuin pelastusalalla toimiville. Menossa on vielä hyvinvointialuejärjestelmän sisäänajo ja julkisen talouden tiukka tilanne korostaa tarvetta tietää, millainen on järjestelmämme.” Ylijohtaja korostaa sitä, että pelastusviranomaiset ovat samoja viranomaisia riippumatta siitä, missä toimitaan. ”Kunhan päästään tästä talouden aallonpohjasta, pystytään rekrytoimaan myös uutta työvoimaa. ”Jos poliittiset päättäjät haluavat uudistusta, pitää päätökset tehdä nopeasti eikä ajautua enää monen vuoden Yhteinen näkemys omissa asioissamme.. Huomiotta ei voi jättää sitäkään, että aloitusvuonna tehtiin kallis virkaja työehtosopimus”, hän sanoo. 16 Pelastustieto 1/2025 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS Aika laittaa palvelut kuntoon. Seppo Lokka uskoo. ”Meidän pitää tietää toimialamme tuotantorakenne ja talous. Seppo Lokan mukaan esimerkiksi pa loasemien vuokrakuluja nosti hyvinvointialueen kiinteistöjä säätelevä vuokra-asetus. Meidän on kyettävä toimimaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Talous on tällä hetkellä tiukka hyvinvointialueilla ja talouden seurantaan haetaan uusia työkaluja. Toki sitä voidaan selvittääkin. ”Myös sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille siirtyneet tukipalvelut ja tietohallinto ovat lisänneet kustannuksia. HYVÄ KOTIPESÄ Kimmo Kohvakka ja Seppo Lokka ovat kaikesta huolimatta samaa mieltä, että hyvinvointialueet ovat pelastuslaitoksille hyvä kotipesä. Lokka muistuttaa, että uudistus on ollut nyt suurempi kuin alueellisten kunnallisten laitosten aloittaessa ja valmistelussa on oltu lujilla. Pelastustoimen valtiollistaminen nousee säännöllisin väliajoin esille, mutta Kohvakka ja Lokka eivät lämpene ajatukselle. Etenkin nyt poikkeuksellisessa tilanteessa olemme varautumisen yhteensovittaja. Kimmo Kohvakka muistuttaa, että toimintaa vaaditaan nyt ohjaamaan. Sellaisia ovat esimerkiksi toimitilakonseptit, logistiset järjestelmät, materiaaliset hankintakokonaisuudet sekä johtamisja tilannekuvajärjestelmät. Valmiutta ja palveluja pitää kehittää, vaikka rahoitus onkin tiukassa vaikeassa julkisen talouden tilanteessa. ”Tietoja kysytään, koska niitä ei valtionhallinnossa tiedetä. Tässä on myös kylvetty siemen kritiikille valtion viranomaista kohtaan. Kimmo Kohvakka sanoo, että nyt pelastustoimi on paremmin ohjattava ja valtakunnallisesti tehokkaampi. Kimmo Kohvakka korostaa, että ohjaukseen on kirkas ja selkeä tarve. Pitää ottaa huomioon, että resurssit ovat alueilla erilaiset, ja joillakin pyydettävät toimenpiteet työllistävät paljon. Välillä pitää mennä yksityiskohtiinkin, vaikka alueilla on myös vapaus tehdä erilaisia asioita.” Silti kokonaisedun ja kustannustehokkuuden takia tarvitaan valtakunnallisia järjestelmiä. ”Sen avulla saadaan tietoa, millaisella rahoitustasolla voidaan toteuttaa lakisääteiset pelastustoimen palvelut”, Kimmo Kohvakka sanoo. Sote-kustannuksissa on parhaillaan käynnissä yksikkökustannushanke ja samanlaista vertailukelpoista kuvausta palvelujen hinnasta ja laadusta viritellään myös pelastustoimeen. ”Meillä ei ole erivärisiä univormuja ja meillä on oltava yhtenäinen johtamisjärjestelmä. Siksi yksityiskohtiinkin pureutumisen voi ymmärtää.” Silti Lokka ihmettelee, miten pitkään voidaan toimia niin, että jopa valtioneuvostotasolla päätetään paloautohankinoistakin. Keskitetymmän toiminnan, valtakunnallisen valmiuden ja poikkeusolojen kokonaisuuden pitää olla kunnossa.” Pelastustoimessa on Kohvakan mielestä huolehdittava tehokkaasta suorituskyvystä ja suunnitelmallisesta toiminnasta
Pelastustoimi on sisäministeriön hallinnonaloista rahoitukseltaan toiseksi suurin, mutta sen johto-organisaatio on pienempi. Seppo Lokka pitäisi lainsäädännöllä määriteltävää toimintavalmiutta siinä mielessä hyvänä, että silloin eduskunta joutuisi ottamaan kantaa palvelutuotannon tasoon. Seppo Lokka: Paloasemia rakennetaan edelleen, pelastustoimen rooli on vahva, kun turvallisuusympäristö on haasteellisen huono. Kimmo Kohvakka myöntää tämän eikä olekaan esittämässä kokonaisuuteen uusia voimavaroja, mutta nykyisessä järjestelmässä yhteistoiminta pitää saada parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi. Kimmo Kohvakan mielestä rahoituslainsäädäntöä on kehitettävä niin, että rahoitus otetaan paremmin huomioon palvelutason toteuttamisessa. ”Sellaista lainsäädäntöä on vaikea tehdä, jossa esimerkiksi joustavuus otettaisiin huomioon.” Seppo Lokka sanoo, että pelastusjohtajien kanta saattaa olla myös liian kirkasotsaista. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ilmastomuutos etenee. Tehtävät jakautuvat vielä ministeriöja ylijohtotehtävien välille. Riittävästi ei korosteta sitä, että kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus saada viivytyksetöntä ja tehokasta pelastustoimintaa”, hän painottaa. Palvelutarpeen ja palvelutuotannon on oltava tasapainossa. Laki tai asetus voisi tässä mielessä nopeuttaa tätä toimintaa. Parhaillaan uudistetaan pelastuslakia ja siinä yhteydessä voidaan Kimmo Kohvakan mukaan keskustella myös siitä, pitäisikö toimintavalmiusohjeen olla määräävämpi. Pelastusviranomaisilla pitäisi olla yhteinen näkemys omissa asioissamme eikä niitä pitäisi ratkoa oikeudessa”, hän sanoo. Ongelmana ylijohtaja näkee pelastusosaston niukat resurssit muihin turvallisuustoimijoihin nähden. ”Ajatuksemme on ollut, että lain mukana seuraa rahoitus. Kohvakan mielestä ala ansaitsisi sen, että sillä olisi riittävästi voimavaroja tekemään yhteisiä suunnitteluja valmistelutehtäviä. Vaikka rakenteet ovatkin epäoleellisia, uskon että pelastustoimen tai soten palveluissa nykyisen kaltainen malli jatkuu. Näkisin, että 15 vuoden kuluttua toimintaympäristö on entistäkin haasteellisempi. huhtikuuta. Seppo Lokka huomauttaa, että kansallisia suunnittelutehtäviä voidaan tehdä myös yhdessä ja pelastushallituksen voikin katsoa olevan toimialan nykyinen rakenne. Rakenteet ovat epäoleellisia. Toisaalta valvovalle viranomaiselle ohje on työkalu ja siitä aiheutuvat toimenpiteet ovat pitkiä prosesseja. Kimmo Kohvakka ja Seppo Lokka ovat yhteishaastattelussa myös Palopäällystöpäivillä Tampereella 9. Kohvakka pohtii sitä, että laki voi myös jäykistää toimintaa. 1/2025 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI JA TULEVAISUUS vellovaan keskusteluun”, Kimmo Kohvakka korostaa. Se kuormittaa entisestään pelastustoimea, mutta hommat on aina hoidettava. Tuskinpa silloinkaan olemme saavuttaneet lopullista voittoa, sillä maali karkaa koko ajan.. Pelastusjohtajat ovat halunneet toimintavalmiuden lakiin kirjattavaksi. Kimmo Kohvakka pohtii myös sitä, olisiko sellainen puuttumista itsehallinnollisen hyvinvointialueen toimintaan, jos lainmukaisen palvelutasopäätöksen toteutusta valvottaisiin. Ilmastomuutoksen vaikutukset ovat vääjäämättömämpiä ja teknologian vauhti kiihtyy. Teknologia, tekoäly muuttaa palveluita ja toimintamalleja. Vastarintaa aiheuttaa myös se, että ministeriö ohjaa ohjeella toimintaa, josta uhkasakkojen kautta tulee sitova.” Tätä olisi hänen mielestään syytä ajan kanssa selvittää. Kimmo Kohvakka: Pelastustoimen pitää olla palvelutarpeita vastaava ja kyetä huolehtimaan tältä osin yhteiskunnan tarpeista. Kansainvälistyminen pelastustoimessa lisääntyy. ”Nyt virkamiehet päättävät asiasta. Tosin aikataulu tässä uudistuksessa on tiukka. Millaisen pelastustoimen haluat olevan vuonna 2040. LAKIIN VAI EI. Tässä julkisen ta louden tilanteessa se voi olla vaikeaa. Toisaalta hän myös sanoo, että toimintavalmiuden valtakunnallisuus ja alueellisuus pitää ottaa huomioon ja sellainenkin on haastavaa kirjoittaa lakiin. ”Rahoituksen pitää vastata lakisääteistä palvelutasoa ja viranomaisen antama ohje on myös normi
”Kun ministeriöstä tulee julkaisuja, niin kyllä niiden tulee vaikuttaa asioihin. 18 Pelastustieto 1/2025 ENSIHOITO E nsihoitopalvelua koskeva linjaus, joka ei näytä toteutuvan, on peräisin valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteosta. Asiakirjaan tulisikin luoda laajasti huomiota myös soten päätöksenteossa. Kuisma odottaisi, että hyvinvointialueita ohjaava sosiaalija terveysministeriö (STM) toisi selkeämmin esiin toiminnan painopisteitä ja valtiovarainministeriö (VM) puolestaan ohjaisi Kohtaako hallituksen strategia potilaan. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että vaikka juurikaan tämä paperi ei ole ohjannut suunnitteluamme Pirkanmaalla, ovat julkaisussa olevat asiat osana alueen valmiussuunnitelmaa ja strategiaa ja ohjaavat siten toimintaa.” PAPERIT OIKEILLE PÖYDILLE Sanna Hoppu toivoo, että selonteko olisi hyvinvointialueen johtotehtävissä ja päätöksenteossa oleville tuttu julkaisu. Varsikin nyt, kun rahasta on pula, kriittinen ensihoitopalvelu tulisi huomioida paremmin. Ensisijaisesti meitä kuitenkin ohjaavat lait ja asetukset. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko linjaa, että ensihoitopalvelun toimintakyky ja kapasiteetti tulee turvata, jotta apu tavoittaa hätätilapotilaan nopeasti koko maassa. ”Selonteko on strateginen julkaisu. Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu kertoo, että erilaisia arvioita tulee tarkastettavaksi paljon ja tämä selonteko on siinä ruuhkassa saattanut unohtua tai mennä ohi. Sitten tulevat strategiset linjaukset, joita tulee eri tahoilta kohtuullisen paljon.” Markku Kuisman mukaan valtioneuvoston linjaukset eivät juurikaan näy kenttätyössä, elleivät selonteon kaltaiset paperit löydy sotejohtajan ja sotepäättäjien työpöydältä. ”Ylimpien päättäjien tulisi tehdä oikei ta priorisointeja ja vähemmän juustohöylää. ”VÄHEMMÄN JUUSTOHÖYLÄÄ” Kuisma linjaisi valtioneuvostosta tulleen selonteon pohjalta terveydenhuoltoa laajemminkin. Etusijalle suunnittelussa menevät sosiaalija terveysministeriön (STM) sekä lääketieteelliset julkaisut. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Mikko Salmenkangas. Samalla ensihoitoa ja päivystyksiä supistetaan monin paikoin. Jos kriittisestä ensihoidostakin juustohöylätään tasaisesti, kuten kaikista muistakin palveluista, niin tuntuu, että päätökset eivät strategian kanssa kohtaa”, hän sanoo. Hus:n ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma arvioi, että viranomaisleiristä sosiaalija terveysalan (sote) johtajat ovat perehtyneet selontekoon heikoimmin. Hän pitää valtioneuvostolta tullutta selontekoa ylätason linjauksena, jonka mukaisesti alan asianmukaiset toimintaedellytykset tulisi turvata. ”Ylätason tulee luoda resurssit ja toisaalta tuottajien tulee olla vastuullisia, etteivät lähde rahastamaan sillä”, hän sanoo
Päivittymässä on myös ohje palvelutasopäätöksen laatimiseksi. ”Vähän vaikea noihin kysymyksiin muutoin on vastata, kun niin sanotusti ’kaikki liittyy kaikkeen’ ja suurilta osin pohjaa lainsäädäntöön. Nyt hyvinvointialueet leikkaavat sairaaloita omilla päätöksillään. ”Ehkä VM voisi linjata enemmän esimerkiksi sairaalaleikkauksia. Näyttäisi siltä, että sairaalaleikkaukset eivät alatason päätöksenteolla ratkea”, Kuisma sanoo. Ensihoitopalvelua on arvioitava yhtenä osana sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuutta”, lääkintöneuvokset sanovat. PALJON YHTEISTYÖTÄ Pikkujämsän ja Ilkan mukaan STM käyttää toimivaltaa ja mekanismejaan ohjatessaan hyvinvointialueiden ensihoitopalvelun järjestämistä. ”Aina on myös otettava huomioon julkisen talouden tilanne ja henkilöstön saatavuus”, lääkintöneuvokset sanovat. Parhaillaan on tekeillä uusi, syksyllä julkaistava selonteko, joten linjauksiin on varmasti tulossa muutoksia. VAIKEITA KYSYMYKSIÄ Lääkintöneuvokset eivät vastanneet suoraan selontekoon liittyviin kysymyksiin: Miten STM noteeraa selonteon lin jauksia. Heidän mukaansa nykyinen sisäisen turvallisuuden selonteko (2021) on tehty erilaisessa turvallisuustilanteessa kuin missä nyt ollaan. Lue seuraavalta aukeamalta, miten yhteiskunta heijastuuu myös ensihoitoon.. Miten STM on ohjannut hyvinvointialueita turvaamaan selonteossa linjatun ensihoidon kapasiteetin ja saatavuuden. Ensihoito on mukana tarvittaessa myös, kun ministeriöt neuvottelevat hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden kanssa virallisissa ohjausneuvotteluissa. Minkälaisia työkaluja selonteko STM:lle antaa. Emme näe mitään ristiriitaa selonteon ja muiden ohjaavien asiakirjojen sekä linjausten, kuten hallitusohjelman välillä”, STM:n lääkintöneuvokset Sirkku Pikkujämsä ja Lasse Ilkka sanovat. ”EI MITÄÄN RISTIRIITAA” ”Sisäisen turvallisuuden selonteko on yksi asiakirja, joka otetaan huomioon lakisääteisten vastuiden ja velvollisuuksien toimeenpanossa. Lääkintöneuvosten mukaan STM tekee tiivistä yhteistyötä ensihoitopalvelun kehittämiseksi esimerkiksi kaikkien ensihoitokeskusten sekä THL:n operoiman ensihoitoverkoston kanssa, joissa maan ensihoidon vastaavat ovat hyvin edustettuina. Miten STM varmistaa, että selonteon linjaukset toteutuvat. 1/2025 Pelastustieto 19 STM:ää käyttämään sille myönnettyjä varoja
Haasteita on paljon, mutta mikään niistä ei Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Sanna Hopun mukaan ole sellainen, mistä pitäisi olla erityisen huolissaan. Silti Sanna Hoppu kehottaa kulkemaan silmät auki, sillä ensihoitopotilaiden arvaamattomuus on lisääntynyt, myös terroristi-iskujen mahdollisuus on olemassa. Asioita tulee käsitellä siten, että kukaan ei panikoidu”, Kuisma sanoo. Jos viranomainen on kahvitauolla, kun tämän pitäisi reagoida väärää tietoa levittävään päivitykseen, voi oikaisu kahvitauon jälkeen olla jo myöhäistä.” MT-ONGELMAT LISÄÄNTYNEET Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet maanlaajuisesti. ”Sometiedonvälitys on äärimmäisen nopeaa. ”Kaikkien tulee ottaa turvallisuusohjeet tosissaan, niitä ei ole tehty kenenkään harmiksi”. TILANTEITA TULISI TUNNISTAA Kun ensihoitajat liikkuvat ulkona, pitää osata tunnistaa epäilyttäviä tilanteita ja tietää miten niihin tulee suhtautua. Useammin ne ovat luonteeltaan ahdistuneisuutta, arjessa pärjäämättömyyttä, kyvyttömyyttä työelämässä ja kaverisuhteissa”, Sanna Hoppu sanoo. Pirkanmaalla kokeiltiin psykiatrista ambulanssia, johon ohjautuivat alasta kiinnostuneet ensihoitajat. Nykyään väkivaltaisuus ja harhaisuus on vähäisempää. Pidetään silmät auki ensihoidossa Monet yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat maamme sisäiseen turvallisuuteen. ”Tuloerot kasvavat, meillä on entistä enemmän niitä, joilla menee paremmin tai huonommin. Tämä vaikuttaa tutkitusti päivystyspalveluiden käyttöön.” Myös poliittinen keskustelu on muuttunut enemmän amerikkalaistyyliseksi aktiiviseksi vastakkainasetteluksi, mikä saa ruutuaikaa ja leviää somessa. Ilmiöistä ei välttämättä ole välitöntä vaaraa, mutta ne on osattava pitää mielessä ja niiden varalta on oltava valmiina. VASTAKKAINASETTELUA Markku Kuisma arvioi, että nyky-yhteiskunnassa lisääntynyt vastakkainasettelu lisää väestön jännitettä ja pahoinvointia, mikä saattaa epäsuorasti näkyä myös ensihoidossa. 20 Pelastustieto 8/2024 ENSIHOITO S isäisen turvallisuuden haasteet ovat omiaan tuomaan stressiä myös ensihoitoon. Yhä useammin mielenterveysongelmista kärsivä on nuori. ”Meillä on paljon asioita, jotka on pakko huomioida tavalla tai toisella keikkojen ajon seassa”, hän sanoo. Lievimmillään Sanna Hoppu puuttuisi asemien ja ambulanssien kuvaamiseen, ne tulee havaita, ilmoittaa ja ehkä kysyä, mikä on kiinnostuksen syy. ”Ensihoidon tilanne näyttää hyvältä ja kansallisella tasolla meillä menee hyvin. ”Onneksi ongelmat ovat lievempiä kuin 10–15 vuotta sitten. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Mikko Salmenkangas. Hus:n ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisman mukaan kaikkien viranomaistyötä tekevien tulisi kiinnostua maailman tapahtumista ja ilmiöistä sekä punnita, miten ne mahdollisesti tulevat vaikuttamaan hänen työhönsä. Nyt pitäisi aidosti pohtia, miten tulisi varautua. Aamulla kun öinen vesisade on jäätynyt luistinradaksi, moni ensihoitaja pohtii, että kaatumisia ja nilkkamurtumia on tulossa. Ne heijastuvat myös ensihoitoon. Suomi on edelleen turvallinen maa ja ensihoitajan työnteko on turvallista”, hän sanoo. Kokemus paransi sekä ensihoitajien että potilaiden kokemusta tilanteista. ”On tervettä, että työpaikan osastoja yksikkökeskusteluissa käytäisiin johdetusti keskustelua, miten meneillään olevat asiat vaikuttavat työhön. Samankaltaisen ajatusketjun tulisi herätä, kun uutisissa kerrotaan lääkkeiden tai polttoaineen saatavuusongelmasta, sekin voi vaikuttaa omaan työhön