Pelastustieto 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ohje uusiksi. 1/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA KORONA KURITTI nuorisotoimintaa VALTUUTETUILLA on huoli rahasta HÖYRYSTYNYT BENSIINI räjäytti valtavan reiän kerrostalon seinään – mistä toimintavalmiuden minuutit tulevat
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PÄÄKIRJOITUS AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim
044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Pelastustoimi sai vaalikamppailun aikana kokoonsa nähden hyvin näkyvyyttä. Pidetään tämä mielessä.. Olisiko ”omista” ehdokkaista täytynyt pitää kovempaa ääntä. Tällaisia alueita olivat esimerkiksi Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso. AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Miten suuri uudistus toteutetaan, kun julkinen talous on kovan paineen alla. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Äänestäjät näyttivät antaneen äänensä paitsi oman asuinalueensa ehdokkaille myös politiikassa jo aikaisemmin vaikuttaneille henkilöille. Siellä politiikan kentille lähti entinen pelastusjohtaja Vesa Parkko, joka kahmi erityisesti kotikunnastaan Kotkasta muhkean äänisaaliin. Television puheenjohtajakeskusteluissa kuultiin korvia hivelevää suitsutusta puolueiden puheenjohtajilta. Joillakin alueilla myös pelastustoimea lähellä olevat ehdokkaat saivat hyvin ääniä. Ne koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Myös pelastustoimi sai uudet päättäjät, kun hyvinvointialueille valittiin valtuutetut. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Demokratiamme kannalta päivä oli synkkä. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sen perusteella ei ainakaan pitäisi olla huolta. Jokainen nykyisistä puheenjohtajista lupasi, että pelastustoimi saa tarvitsemansa kymmenet miljoonat ja pelastajapula taklataan yhteisvoimin. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Mihin kaikkeen rahat riittävät. Pian työnsä aloittavat päättäjät ovat ison haasteen edessä. 1/2022 Pelastustieto 3 Uudet päättäjät aloittavat Päätoimittaja Esa Aalto, p. Miljoonat luvattiin. Sen sijaan yli puolet ei piitannut oikeudestaan sen vertaa, että olisi vaivautunut äänestämään. Arkipäivämme kannalta sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat tärkeät. Moni jäi myös valitsematta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Itse vaalin kannalta ikävää oli se, että ainoastaan alle puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Aikaisemmin jo kuntapolitiikassa vaikuttaneet, myös alalla toimivat henkilöt saivat laajaa kannatusta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Teemu Heikkilä Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
K U V A : P O H JO IS -S A V O N P E L A S T U S L A IT O S 20 Hälytysilmoitus: Voimakas räjähdys ja erikoinen tulipalo
1/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Korona kuritti nuorisotoimintaa 14 Toimintavalmiusohje uusiksi 30 Pelastusala sai valtuutettuja 32 Mirafoni 34 Puoli vuosisataa palokuntauraa 35 Palokuntalipuista tarvitaan tietoa 42 Mokkatakkimaisteri 44 Näistä tykkään: Mervi Parviainen 46 Puheenjohtajalta 47 Avoimet työpaikat 50 Tulityöt 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä & kansikilpailu 60 Ulkomailta 62 Kylmäaltistus palauttaa 64 Muistoissa 66 Arkistojen aarteita 67 PSES:n haettavat apurahat 48 Tulitöistä alkaneilla tulipaloilla paljon yhteistä 40 Palokuntalaisten monipuoliset taidot paremmin käyttöön 36 Väestönsuojille kansainvälinen standardi 38 Koottua ja ilmaista perehdytysaineistoa paloturvallisuudesta 54 Paloautokauppaa jo 30 vuotta K U V A :P E T T E R I K IV IM Ä K I
22.3. ”Keskustelemassa on alan huippuasiantuntijoita, kuten hybridivaikuttamisen asiantuntija Janne Jokinen ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Vaasa • Paloilmoittimen hoitajakurssi 16.3. 6 Pelastustieto 1/2022 TAPAHTUMA Ajankohtaiset aiheet AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 44 prosenttia vähemmän uusia jäseniä tuli palokuntien nuorisotoimintaan vuonna 2021 (1381 nuorta) verrattuna vuoteen 2019 (2449 nuorta). Olemme saaneet jo yhteydenottoja, että järjestetäänhän tapahtuma nyt. Vantaa • Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, perusk. 16.3. Hyvinvointialueet ovat hyvin esillä tapahtumassa ja Keijonen kertoo, että hyvinvointialueiden uudet päättäjät, valtuutetut, kutsutaan mukaan ja toivottavasti he runsaslukuisesti osallistuvat. Vantaa • Palopäällystöpäivät ja varautumisen sem. brandlarmanläggning 9.3. Hänen kanssaan keskustelevat pelastustoimen varautumisen asiantuntija, Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlson ja HUS:n turvallisuusjohtaja Aaro Toivonen.” Varautumisen seminaarin avaa puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Palopäällystöpäivät sisäministeri Krista Mikkonen. Masku PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Muutosjoht.verkkoluentos. Teams • Web.sarja ensiauttajille 16.3. Oulu • Tieliikennepelastamisen kurssin seminaarit 15.3. toteutetaan etänä SPEK www.spek.fi • Kurs för skötare av aut. Tapahtuma alkaa varautumisen seminaarilla, jossa aiheena on kansallinen ja kansainvälinen varautuminen. 30.3. hoitajakurssi 17.3. • EAja EVY-kurssien seminaarit 16.3. ”Sitä on odotettu. Jyväskylä • Sprinklerija vesisumulaitt. ”Palopäällystöliitto täyttää 90 vuotta. Kuopio • +50-vuot. • Yritysturvallisuuden Tunti turvaa -verkkoluento 7.3. Päivillä kuullaan pelastustoimen valtakunnallisista strategisista tavoitteista. Oulu • Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 22.3. Vaikuttavuusklinikassa on tilaisuus avartaa näkökulmia siitä, miten pelastustoimi voi olla entistäkin parempi vaikuttaja omassa asiassaan. • CTIF-harj.leiri 26.3. • Pelastustoiminnan Tunti turvaa -verkkoluento 9.3. (Lähde: www.palokuntaan.fi/hakatilastot) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Sem. palomiehet 23.3. Vastaus on, että kyllä järjestetään”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Jyväskylä PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20 Vihdoinkin voidaan järjestää perinteinen yleisötapahtuma, kun Palopäällystöpäivät pidetään Triplassa Helsingissä 30.3.–1.4. Päivien lopuksi käsitellään hyvinvointialueasiaa, ja silloin on luonteva tilaisuus käydä myös vuoropuhelua yhdessä uusien päättäjien ja pelastusalan edustajien kanssa. Tulevaisuuteen varautumisessa otetaan mukaan myös elinkeinoelämän näkökulma, kun keskustelemassa on Valion brändijohtaja Elli Siltala. Ilmoittautua voi osoitteessa www.sppl.fi Esa Aalto. • Sotealan turvallisuusosaaja -kurssinjoht.koul. Tässä toivotaan myös pelastuslaitosten auttavan. 1.3. Liitto ei juhli erikseen, mutta päivillä keskustellaan järjestön nykytilasta ja tulevaisuudesta”, Ari Keijonen kertoo. Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Tilannekeskus pel.toiminnan johtamisessa 21.3. perehdyttämisestä palokunnassa – Pel.toiminnan peruskurssi 24.2
Kakskerran sopimuspalokunnan nuoriso-osastossa toimivat Sammeli (vas.), Valtteri, Vilja, Konsta, Elisabeth, Emma, Lucas, Atte ja nuoriso-osaston johtaja Aki Hjort. ”Nyt pohdimme, lisätäänkö määrää, koska tulijoita olisi.” Kakskerran sopimuspalokunnan hälytysosastossa on noin 20 henkilöä ja harjoituksissa käy 10–15 henkilöä. Tosin päivitetylle ohjeelle olisi kyllä ollut tarvetta jo nyt kun hyvinvointialueita rakennetaan, ja ensi vuonna päivitetään palvelutasopäätökset. Terhi Karhuniemi 27.1. Kakskerran asukkaat olivat jo pitkään kyselleet nuorisotoiminnan perään, koska nuoria oli paljon, mutta harrastusmahdollisuuksia niukasti. Myös moni partiota harrastava nuori oli kiinnostunut palokunnasta. kun se voisi olla toisin päin. ”Vanha asema oli käytännössä katsoen pelkkä autosuoja, jossa nuorisotoimintaa ei voitu järjestää.” Nuoriso-osasto oli tarkoitus perustaa pikaisesti uuden aseman valmistumisen myötä, mutta maaliskuussa 2020 iski koronapandemia. Lautturi 21.1. Teimme omaa työtämme ja jäin ihmettelemään, mihin toinen poliisi katosi. 1/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Nuoriso-osasto pystyyn koronasta huolimatta K U V A : K A K S K E R R A N V P K ” Nyt väistämättä käy niin, että uudet palvelutasopäätökset tehdään nykyisen [toimintavalmius]ohjeen pohjalta. ”Löysimme nuoriso-osaston johtajaksi kaverin, joka on kouluttanut nuoria hyvin innokkaasti ja aloittanut itse toiminnan ihan juniorista. Siinä missä monet sopimuspalokunnat ovat joutuneet vähentämään nuoriso-osastojensa toimintaa korona-aikana, Kakskerran sopimuspalokunta perusti kokonaan uuden nuoriso-osaston. Paikalla me, omaisia ja poliisipartio. Ihan kuin muistaisin joskus käyneen samoin, että ensin tehdään ptp ja sen jälkeen päivittyy sen perustana oleva ohjeistus... Esa Viiru toimintavalmiusohjeen uudistamisesta 3.2. Antti Lallukka 3.2. Kaisu Puranen. ” No hienoa, että ohje vihdoinkin päivitetään. ” Muutama vuosi sitten pappa oli menehtynyt yllättäen kylässä käydessään. Toinen vakituinen kouluttaja on kirkon nuorisotyöntekijä.” Mukaan otettiin kymmenen nuorta, ja jonoon jäi vielä moni. Hän oli leikkimässä lasten kanssa leikkihuoneessa autoilla. Osasto aloitti toimintansa syyskuussa 2021. Palkitaanko muissa organisaatioissa viestintätekoja. ”Kaikki kehittäminen päättyi pitkäksi aikaa siihen.” Nuoriso-osastoon löytyi kuitenkin innokkaita ohjaajia sekä nuoria. Hälytyksiä ykköslähdön palokunnalle tulee vuodessa keskimäärin 60–80. ” Tänään jaoimme @Kupelastus henkilöstölle erikoispalkkioita viestinnässä ansioituneille. Palokunnan päällikkö Marko Viljanen kertoo, että nuoriso-osaston perustaminen oli pitkäaikainen projekti, johon saatiin mahdollisuus vasta uuden paloaseman myötä joulukuussa 2019. Tätä perinnettä on noudatettu nyt 4 vuoden ajan ja se jää pysyväksi. Tätä ei voi opettaa @Polamkissa
3 Pelastustoimi --tarvitsee koulutusjärjestelmän, joka tukee hyvin sen toimintaa. Koulutus vaatii opettajaja muut henkilöstöresursseja sekä kalustoa ja varusteita. Muista valtion virastoista tuon vaihtoehtoisia toimintatapoja ja runsaasti kokemusta muun muassa hallintolainkäytöstä, virkamiesoikeudesta, työnantaja velvoitteista, riskienhallinnasta, sisäisestä tarkastuksesta ja esimiestyön kehittämisestä. Vuosittaiset euroturnajaiset eivät tässä yhtälössä toimi. Opistolla on valtavasti alansa huippuosaajia! Aiemmat tehtävät pelastusalalla helpottavat perehtymistä ja toiminnan kehittämistä. Perehtymistä riittää varmasti loppuvuodellekin. Tavoitteena on tutustua kevään aikana myös koulutus-, tutkimusja kehittämistoimintaan. Millä mielin Kuopioon. K U V A : P E T R O N IS K A N E N Takaisin alalle Johanna Saukkonen aloitti tammikuussa Pelastusopiston uutena hallintojohtajana. Rehtori Mervi Parviainen pelastajapulasta Pelastusopiston blogissa 27.1. Tommi Luhtaniemi, Olli Ryhänen, Susanna Sankala, Sisäministeriön blogi 28.1. Aloitan innolla ja motivoituneena. Mitä toit tuliaisina. Koulutusjärjestelmän tulee ottaa huomioon muun muassa toimintaympäristön muutokset, uusi tutkimustieto, uudet pelastustekniikat ja -työkalut ja pelastustehtävillä tapahtuneet vaaratilanteet. POIMINNAT. 1 Kestävät, pitkän aikavälin rahoitusratkaisut on saatava mitä pikimmin. Kalustoinvestointien lisäksi meillä on myös 45 paloasemaa, jotka pitää pitää terveysturvallisessa kunnossa. Hyvää ja turvallista alkanutta viikkoa! #revontulet #ivalonvpk #lapinpelastuslaitos AJASSA MITÄ KUULUU. Todella mukavaa palata pelastusalalle. 2 Raskaiden pelastusyksikköjen kanta on auttamattomasti vanhentunut ja sitä täytyy saada uusittua, samoin miehistönkuljetusajoneuvoja ja palotarkastukseen käytettäviä henkilöautoja. 8 Pelastustieto 1/2022 INSTAGRAM @ivalonvpk Toisinaan keikalta palatessa pääsee ihailemaan luonnon valoshowta. Vastuullani on hallinnonja tukipalveluiden johtaminen, sujuvan toiminnan varmistaminen ja kehittäminen. Laajat verkostot helpottavat yhteistyötä eri tahojen kanssa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ville Mensala, Yle 21.1
Nyt alkaa olla kaikilla käytössä vuonna 2013 tehtyjen linjausten mukaiset tunnukset, kun Varsinais-Suomi otti ne viimeisenä käyttöön vuosi sitten.” Mitä uudistuksessa päivitettiin. AJASSA TILASTO Ruotsinkielinen pelastajakurssi alkaa Vaasassa Vuonna 2021 pelastuslaitokset hoitivat 105000 pelastusja avunantotehtävää. Ohjeen tarkoitus on mahdollistaa yksikköja kutsutunnusten käyttäminen yhdenmukaisesti ja laaja-alaisesti hälyttämisessä, viestiliikenteessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä tilastoinnissa. Ohje myös täsmentää alueellisenja valtakunnallisen pelastustoiminnan johtamisessa tarvittavia käsitteitä.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kristian Eloluoto. ”Ohje on annettu ja se on heti voimassa. Hakijoilla pitää olla hyväksytysti suoritettu fyysisen kunnon testi ja tehtynä lääkärintarkastus viimeistään 1.4.2022, jolloin myös hakuaika päättyy kello 16.15. Määrä on samalla tasolla kuin 2020, joka oli hieman alhaisempi kuin muutamana edellisenä vuotena. Hakuaika on 7.3.–1.4.2022. ”Ohjetta on täsmennetty, ei niinkään uusittu. Ohje on pelastustoimen kumppanuusverkoston valmistelema, ja lopulliseen muotoonsa se laadittiin yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston kanssa.” Koska uusittu ohje tulee voimaan. Koulutus alkaa elokuussa 2022 ja kestää puolitoista vuotta. ”Miehittämättömien ilma-alusten lisäksi huomioon otetaan uudistuksessa tilanneja johtokeskusten tunnukset. Ohjeen myötä myös hätäkeskusten työskentely ja pelastustoiminnan johtaminen helpottuvat, kun pelastustoimen yksilöivät tunnukset ovat mahdollisimman yhteneväisiä valtakunnallisesti. Lisäksi harjoittavassa opetuksessa hyödynnetään Pelastusopiston harjoitusaluetta Kuopiossa ja tarpeen mukaan Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta Porissa. 1/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi tunnukset piti uudistaa. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. Hakukriteerit ja lisätiedot: pelastusopisto.fi > ajankohtaista. 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Te ht äv ie n lu ku m ää rä Pelastuslaitosten pelastusja avunantotehtävät 1996-2021 Tulipalo Liikenneonnettomuus Muu pelastustai avunantotehtävä Vahingontorjuntatehtävä Tarkastustehtävä Ensivastetehtävä Sisäministeriö julkaisi viime vuoden lopussa uudistetun ohjeen pelastustoimen yksikköja kutsutunnuksista. Sillä korvattiin vuonna 2011 ilmestynyt ohje. Lisäksi ohjeeseen on lisätty kärkiyksikön tai moniammatillisten yksiköiden tunnukset ja annettu tarkennuksia esimerkiksi ensivasteyksiköiden tunnuksiin. ”Ei tarvitse, ellei ole tähän mennessä ollut käytössä vanhat tai virheelliset tunnukset. Tunnukset annetaan myös esimerkiksi konteille, vaihtolavoille, perävaunuille ja hälytettäville ryhmille. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Tehtävämäärät pysyivät ennallaan viime vuonna Pelastusopisto järjestää ruotsinkielisen tutkintoon johtavan pelastajakurssin Vaasassa. Miksi tunnukset piti uudistaa, pelastusylitarkastaja Rami Ruuska. Vuosittaista normaalia tehtävien määrän vaihtelua selittää eniten vahingontorjuntatehtävien määrä. Hyvä olisi, että jokaisella pelastuslaitoksella olisi käytössään ohjeen mukaiset yhdenmukaiset tunnukset. Sieltä liitteestä löytyvät myös yhteystiedot testipaikkoihin, jotka ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vuorelassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Uutta ohjeessa on esimerkiksi miehittämättömiin ilma-aluksiin ja pelastustoiminnan johtamistoimintaan liittyvät tunnukset.” Pitääkö uudistuksen takia ruveta jälleen esimerkiksi teippailemaan pelastusajoneuvoja
PELASTUSALAN MAAILMA
35°38’2 P 139°46’7 I Japanissa toimiva palomiesten perinneyhdistys esitteli osaamistaan palokuntien uuden vuoden harjoituksessa Tokiossa 6. tammikuuta 2022. Kuva: DPA/Lehtikuva.
Toisilla taas ei ole ollut kahteen vuoteen lainkaan lähitapaamisia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön järjestöohjaaja Camilla Elglandin mukaan joidenkin nuoriso-osastojen toiminta on lakkautettu kokonaan koronan takia. SPEK selvitti koronan vaikutusta palokuntanuorten toimintaan kyselyllä, joka lähetettiin alueellisten pelastusliittojen kautta palokunnille lokakuun lopussa. Kun nuori ei pääse harrastamaan, häntä on vaikea sitoa toimintaan. ”Tämä on huolestuttava ilmiö. Vaikka perinteisiä lähiharjoituksia paloaseman tiloissa ei voisikaan järjestää, korvaaviakin vaihtoehtoja olisi olemassa. Syystä tai toisesta tällaisia vaihtoehtoja ei ole toteutettu”, Elgland sanoo. AJASSA K oronapandemia on vaikuttanut monen palokunnan nuoriso-osaston toimintaan negatiivisesti kuluneen kahden vuoden aikana. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Rantakulman VPK Korona syö harrastuksen jatkuvuutta. Nuorilta saatiin 161 vastausta, ohjaajilta 120 vastausta. 12 Pelastustieto 1/2022 Nuoret tarvitsevat harjoittelua Nuorten määrä palokunnissa on vähentynyt reippaasti koronapandemian aikana. Kysely suunnattiin palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen. Voisi lähteä vaikka kaupungin urheilukentälle tai vastaavalle. Elgland kertoo, että 62 prosenttia vastaajista sanoi harjoitusten olleen kokoRantakulman VPK:n nuoriso-osasto harjoitteli alkusammutusta sammutuspeitteellä, käsisammuttimella ja sankoruiskulla syyskuussa 2021.. Osassa palokuntia harjoituksia on järjestetty korkeintaan etänä
Harjoittelun olisi tarkoitus jatkua jälleen helmikuun alusta.. ”Kun koronapandemia alkoi, tein palokuntamme nettisivuille palokuntanuorille tehtäviä ja oppimateriaaleja. YHTEISÖLLISYYS VÄHENTYNYT Elgland kertoo, että kyselyn mukaan yhteisöllisyys ja sen tuntu on selvästi vähentynyt palokuntanuorten keskuudessa. Niihin puhe nuorten kanssa tuntuu aina kääntyvän.” Etäharjoitusten ja -kurssien rasitteena on ollut ruutuajan suuri määrä. Siellä nuoret saivat suorittaa leireillä toteutettavia kursseja. Voisimme ottaa kurssille palokuntatoiminnan ulkopuolella olevia aikuisia, esimerkiksi lasten huoltajia, ja siten saisimme heitä ehkä jopa kiinnitettyä palokuntatoimintaan.” LIIKAA RUUTUAIKAA Rantakulman VPK:n nuoriso-osaston kouluttaja Anni Liimatainen on tehnyt paljon töitä sen eteen, että palokunnan nuoriso-osaston toiminta pyörisi korona-aikanakin. ”Kurssit järjestettiin etäopintoina ja tarjottiin kaikille kiinnostuneille LänsiSuomen Pelastusalan Liiton alueen pa lokuntanuorille. Toimin tasokurssi 2:n kurssinjohtajana ja ohjasin monen eri nuoriso-osaston nuoria. AJASSA naan pysähdyksissä koronan vuoksi. Palokuntien nuoriso-osastot kasvattivat 15 prosenttia vähemmän uusia hälytysosastolaisia vuonna 2021 kuin vuonna 2019. SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen uskoo, että hiipuneen toiminnan käynnistäminen sujuu helposti nuorten kanssa, sillä kiinnostusta palokuntatoimintaan löytyy. Kyselyssä tuli ilmi, että etäharjoituksilla on yritetty korvata pahinta fyysisten tapaamisten puutetta, mutta palokuntanuoret eivät koe etäharjoituksia yhtä merkityksellisiksi. Etänä niitä on turha pitää kymmenelle, vaan osallistujia voi saman tien olla 30–40.” KÄYNNISTÄMINEN HELPPOA. 1/2022 Pelastustieto 13 Uusiakin toimintamalleja on syntynyt. Lisäksi Liimatainen on ollut mukana Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton virtuaalisilla tasokursseilla, joita yleensä pidetään kesäleireillä. Hän sanoo, että vasta pitkällä tähtäimellä nähdään, miten korona lopulta vaikuttaa toimintaan. Eri aluiden palokunnat voivat myös hyödyntää virtuaalimateriaaleja yhdessä. ”Tästä hyvänä esimerkkinä on LänsiSuomen Pelastusalan Liiton Polte-leiri, joka oli täysin virtuaalinen. ”Jos koulua käydään tietokoneella, jaksaminen ei ole enää optimaalista illalla, kun pitäisi vielä harrastaakin tietokoneen parissa.” Korona-aikana olisi tärkeää pitää nuoriin yhteyttä, vaikka se olisikin hankalaa. Lisäksi toimintaan tulee mukaan nuoria entistä vähemmän. Haka-tietokannan mukaan palokuntien nuorisotoiminnan henkilötyötunnit ovat vähentyneet roimasti. ”Paljon on kyselty leirejä ja 24 tunnin harjoituksia. Rantakulman VPK:n nuoriso-osasto on päässyt harjoittelemaan livenä vaihtelevasti. ”Isoin huoli on, että jos henkilöt ovat vain muutaman vuoden toiminnassa mukana, meidän osaamistasomme laskee.” että ohjaajien määrää. Viime syksynä ennen koronasulkua harjoiteltiin pienryhmissä. Palokunnassa pitkään mukana olleet ovat harjaantuneet toimintaan pitkän ajan kuluessa. Vuonna 2021 henkilötyötunteja kertyi vain 35 prosenttia siitä, mitä vuonna 2019. ”Toiminnan käynnistäminen nollasta ei ole mikään ongelma. Kurssin käytännön harjoitukset suoritettiin nuoren oman palokunnan viikkoharjoituksissa mahdollisuuksien mukaan”, Liimatainen kertoo. Voisi melkein sanoa, että sormia napsauttamalla palokunnalla on äkkiä 40 nuorta asemalla odottamassa mielenkiintoisia älyllisiä ja fyysisiä haasteita sosiaalisessa muodossa”, Jaatinen muotoilee. Jaoin niitä julkisesti niin, että muutkin palokuntanuoriso-osastot pääsivät hyödyntämään niitä”, hän kertoo. Yleensä neljäsosa palokuntien hälytysryhmäläisistä tulee nuoriso-osastoista. Liimatainen korostaa nuoriso-osastojen välistä yhteistyötä. Siitä oli tullut hyvää palautetta.” ”Tänä aikana on pakostikin jouduttu miettimään näitä asioita uusista näkökulmista, ja uusiakin toimintamalleja on päässyt syntymään.” Elgland kertoo, että SPEKin palokuntapalveluissa on suunnitteilla perehdytyskurssi palokuntanuorten ohjaajille. Kurssille on vastikään haettu rahoitusta Palosuojelurahastolta. ”Meillä Teams-etäharjoituksia on pidetty Turun alueen palokuntien nuorisoosastojen kanssa. ”Keskeistä olisi kasvattaa sekä nuorten Liimatainen tietää, että nuoriso kaipaa lähitoimintaa. ”Kun nuori ei pääse harrastamaan, häntä on vaikea sitoa toimintaan mukaan.” Elgland nostaa kyselystä positiivisena asiana sen, että koronan myötä nuorten koulutusja kurssimateriaalia on lähdetty tosissaan kehittämään myös etänä toteutettavaksi. Vuonna 2019 palokuntatoimintaan tuli uusia nuoria 2449, vuonna 2021 heitä tuli vain 1382. ”Nuorisotoiminnan suurin merkitys on siinä, että kun nuoret oppivat palomiestietoja ja -taitoja, he kasvavat samalla palokuntalaisuuteen.” Korona syö palokuntaharrastuksen jatkuvuutta. Taukoa on kahden vuoden aikana kertynyt yhteensä keskimäärin noin kahdeksan kuukautta
14 Pelastustieto 1/2022 14 Pelastustieto 8/2021 14 Pelastustieto 1/2022 Palomiehet Ville Kojola (vas.) ja Petteri Väisänen lähtevät tehtävälle Kerava-Tuusulan paloasemalta. Riskiluokassa I ensimmäisen yksikön pitäisi olla onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen.
”Keikalle lähtö tulee niin selkärangasta, että kun kuulee hälytysäänen esimerkiksi. Päivitystä kaivataan niin toimintavalmiusaikoihin kuin riskimalliin, joka ennustaa pelkkiä tulipaloja. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä P alomies Ville Kojola työskentelee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Kerava-Tuusulan paloasemalla. 1/2022 Pelastustieto 15 OPERATIIVINEN TOIMINTA Minuutista kiinni Sisäministeriö uudistaa toimintavalmiusohjeen. Hööki on minuutissa ulkona hallista ja matkalla kohteeseen. Suuri osa Uudenmaan pelastuslaitosten alueista on ensimmäisen riskiluokan aluetta, jossa ensimmäisen yksikön pitäisi saapua onnettomuuspaikalle kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Kolme vuotta palomiehen töitä tehnyt Kojola kokee, että hälytykselle lähteminen on lähes automaattista ja sujuu nopeasti mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Hälytyksen tullessa hän ehtii 60 sekunnin aikana paloautolle kalustohalliin, vetää haalarit niskaansa ja hyppää autoon
Ryynänen muistuttaa, että pelastustoimen toimintavalmiuteen liittyy muitakin asioita kuin toimintavalmiusaika. Ryynänen huomauttaa, että nopeaa apua tarvitaan muissakin onnettomuuksissa kuin tulipaloissa. Se, miten järjestelmämme pystyy vastaamaan tähän, on laajemman selvityksen paikka”, Ryynänen sanoo. Hän huomauttaa, että tuleva selvitys voi johtaa siihenkin, että minuuttivaatimuksia kiristetään nykyisestä. ”Hyödynnämme parasta asiantuntemusta”, hän sanoo. yöllä, sitä liikkuu vaikka puoliunessa ensimmäiset sekunnit.” Kojolalle minuutit tulevat selkäytimestä ja ohjaavat hänen toimintaansa hälytyksen tullessa. Ryynänen kertoo, että todennäköisesti sisäministeriö perustaa toimintavalmiusohjeen päivitykseen työryhmän, johon kutsutaan edustus muun muassa uusilta hyvinvointialueilta ja pelastuslaitoksilta. Lisäksi on tarpeen selvittää, vaatiiko lainsäädäntö täsmentämistä riittävän palvelutason sekä pelastustoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen suhteen. ”Sammutustekniikat ja menetelmätkin kehittyvät koko ajan. ”Siihen liittyy johtaminen, osaaminen ja kaikki kalustolliset tekijät. ”Jos lähdemme tekemään muutoksia, meillä täytyy oikeasti olla tutkittua tietoa asioiden perusteeksi”, Ryynänen sanoo. ”Asia vaatii joka tapauksessa perinpohjaisen selvityksen.” EI VAIN TULIPALOJA Hankkeessa selvitettäneen myös, onko regressiomalli toimivin vaihtoehto toimintavalmiusohjeen pohjaksi. Aikamääreet ovat ainoastaan yksi tekijä. Ryynänen ei vielä osaa arvioida, milloin tänä vuonna hanke tarkalleen alkaa. Minuuttivaatimuksia voi miettiä sitäkin kautta”, Ryynänen sanoo. ”Toimintavalmiusaikavaatimus koskee lähtökohtaisesti kaikkia dynaamisia onnettomuuksia, jotka kehittyvät tietyn ajan kuluessa. Nykyisin pelastuslaissa sanotaan palvelutasolle asetetun vaatimuksen lisäksi, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, ja että onnettomuussekä vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Hän korostaa, että perinpohjaista selvitystä ja tutkimusta toimintavalmiusohjeen päivitystarpeista tarvitaan, koska mahdollisen uuden ohjeistuksen täytyy olla pitkäikäinen. Ryynäsen mukaan erilaiset onnettomuustyypit tulee myös huomioida selvityksessä nykyistä laajemmin. Se perustuu tietoon huoneistopalon kehittymisestä.” ”Ajatus on ollut, että ensimmäinen yksikkö saisi palon kiinni, ennen kuin yleissyttyminen ehtii tapahtua.” Myös toimintavalmiusaikojen kriteerit otetaan suurennuslasin alle tulevassa hankkeessa. Toimintavalmiusohje täytyy tehdä niin, että se on pitkäjänteisesti kestävä ja pysyvä.” Hankkeessa täytyy esimerkiksi selvittää, onko pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia. 16 Pelastustieto 1/2022 OPERATIIVINEN TOIMINTA Asia vaatii perinpohjaisen selvityksen. Rakennusten palotekniikka, sammutusmenetelmät ja pelastustoimen kalusto kehittyvät koko ajan. Nykyinen, vuodesta 2012 voimassa ollut toimintavalmiuden suunnitteluohje pohjautuu regressiomalliin, joka ennustaa tulipaloja eri alueittain. ”Suunnittelu ei voi olla kauhean poukkoilevaa. Vaatimus siirtyy vuoden 2023 alusta pelastustoimen järjestämislakiin. ”Julkinen keskusteluhan on pyörinyt sen ympärillä, että niitä pitäisi löyhentää.” Toimintavalmius herätti keskustelua joulukuussa 2021, kun Helsingin pelastuslaitoksen entinen pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoi Ylen haastattelussa, että Suomessa tuijotetaan liikaa toimintavalmiusajan minuutteihin. ”En allekirjoita kommentteja, että kuuden minuutin toimintavalmiusaika olisi hihasta ravistettu. Pelkästään uusimisen vaatima selvitysja tutkimustyö vie vähintään kaksi vuotta, arvioi sisäministeriön Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta -yksikön johtaja Pasi Ryynänen. Pian aikaa alkaa olla muillekin hankkeille. PITKÄAIKAINEN HANKE Sisäministeriön pelastusosastolla toimintavalmiusohjeen päivittäminen on ollut työlistalla, mutta asia ei ole vielä edennyt, koska hyvinvointialueuudistus on sitonut resursseja. Nykyinen pelastuskomentaja Jani Pitkänen puolestaan kommentoi kuuden minuutin perustuvan vanhaan tietoon, ”ehkä hihasta ravistettuunkin”.. Tulevaisuudessa näihin minuutteihin saattaa kuitenkin tulla muutoksia, sillä sisäministeriö aloittaa toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistamisen tämän vuoden aikana. Toimintavalmiusaika on iso osa suorituskykykokonaisuutta, eikä sitä ehkä kannata tarkastella ihan yksittäisenä tekijänä pelastustoiminnassa.” PERUSTELTU VAATIMUS Ryynänen painottaa, että toimintavalmiusajoille on olemassa tietyt perusteet
Onnettomuuden jälkeen palonkehittymistä alettiin tutkia tarkemmin. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT. Tuolloin päädyttiin kuuteen minuuttiin, joka piti sisällään hälyttämisen, lähtöajan sekä ajoajan. DATAA ON OLEMASSA Pitkänen sanoo, että dataa eri onnettomuuksista ja henkilövahingoista on olemassa runsaasti. Sitä pitäisi vain hyödyntää. ”Mikäli nykytiedon valossa päädytään siihen, ettei mitään tarvitse muuttaa, työ olisi ainakin tehty. Asemasijoittelussakin mennään kuuden minuutin aikamääreen mukaisesti.” Pitkänen muistuttaa, että kymmenessä vuodessa tutkimustoiminnassa on ehtinyt tapahtua isoja loikkia. ”Pelastusala on kerännyt vuosikaudet erilaista tietoa. ”Minulla ei ole intressiä lähteä pidentämään tai lyhentämään kuutta minuuttia, kunhan se perustuu ajantasaiseen tietoon ja pitää sisällään kaikki aikakriittiset tehtävät”, Pitkänen korostaa. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. Silloin meillä olisi vielä vankemmat perustelut ohjeen noudattamiseen.” Pitkäsen mukaan kuuden minuutin aikamääre perustuu Virtain vanhainkodin tulipaloon 1979, jossa menehtyi 27 vanhusta. 1/2022 Pelastustieto 17 OPERATIIVINEN TOIMINTA Toimintavalmius on muutakin kuin aika. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Pitäisi käydä voimassaTulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2022 Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Kevään 2022 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Nykyisin kuusi minuuttia ei pidä sisällään hälyttämisaikaa vaan ajan hälytyksen saamisesta onnettomuuspaikan tavoitamiseen.” ”Jos teetettäisiin nykymateriaaleilla vastaavat testit kuin mitä VTT tuolloin teki, tulokset voisivat olla mielenkiintoiset”, Pitkänen pohtii. ”Me Helsingissä noudatamme tietysti toimintavalmiuden suunnitteluohjetta. VARAUTUMISEN PRE-SEMINAARI 31.3.–1.4. AJANTASAISTA TIETOA Pelastuskomentaja Jani Pitkänen toivoo, että pelastustoiminnan toimintavalmiusajat perustuisivat tutkittuun tietoon. ”Testien jälkeen todettiin yleissyttymisen tapahtuvan seitsemän minuutin kohdalla, jolloin palokunnan tulisi olla kohteessa. On aika katsoa eteenpäin! Katso päivien ohjelma ja ilmoittaudu: sppl.fi/ppp2022 #ppp2022 #pelastusala #yhteistyössä PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20 30.3
Aika koostuu kuuden minuutin toimintavalmiudesta ja viiden minuutin laskennallisesta viiveestä. Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hälytys ja ajoaika ovat 9 minuuttia, ja tehokkaan pelastustoiminnan alkamisviive minuutti, eli yhteensä 10 minuuttia. Olemme aika lähellä sitä.” Pelastusyksikkö lähtee kalustohallista minuutissa. Pitkänen näkee, että toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittäminen on koko alaa koskeva projekti, jossa pitäisi myös huomioida lainsäädäntö ja se, pitäisikö toimintavalmiusohjeen olla nykyistä velvoittavampi. ”Toimintavalmiusohjeen päivitys antaisi perustellun pohjan kehittää palveluja ja toimintavalmiutta sekä päättäjille pohjan päättää siitä rahasta, jolla hyvinvointialueille palkataan uusia pelastajia.” Vuonna 2019 Helsingin pelastuslaitos teki muiden pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa tutkimuksen toimintavalmiudesta. Hän nostaa esimerkkinä automaattitarkistustehtävät, joiden ei välttämättä tarvitsisi olla kuuden minuutin lähtövalmiudella hoidettavia. oleva statistiikka läpi ja pohtia, voidaanko esimerkiksi onnettomuustyyppienkin perusteella määritellä toimintavalmiusaikaa. I-riskiluokan alueella tehokkaan pelastustoiminnan pitäisi alkaa 11 minuutissa hälytyksestä.. ”Pitäisi myös pohtia, olisiko eri onnettomuustehtäviin erilainen vastetarve. Mitä jos meillä olisi myös onnettomuustyyppikohtainen vaste?” Pitkänen kysyy. ”Pronton tietoja pidetään esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston meille antamien uhkasakkojen perusteena ja yhtenä pelastustoimen virallisista tietolähteistä.” Pitkänen tahtoisi, että toimintavalmiusajat perustuisivat nykyistä laajempaan näkemykseen. Toki taustalla pitää huomioida myös avuntarvitsijan näkökulma, eli mahdollisimman nopea avunsaanti.” Pitkänen huomauttaa, että esimerkiksi Pronto-järjestelmässä on runsaasti tietoa, jolla perustellaan monia asioita. ”Käytännössä meillä I-riskiluokan alueella tehokkaan pelastustoiminnan pitäisi alkaa 11 minuutissa hälytyksestä. 18 Pelastustieto 1/2022 OPERATIIVINEN TOIMINTA Vaatimuksia voidaan myös kiristää. Tällä hetkellä toimintavalmiusajat määritellään rakennuspaloennusteen perusteella
Ruudut on riskitason perusteella jaettu neljään luokkaan, joille on omat toimintavalmiusaikavaatimuksensa. Tuolloin kolmesta erilaisesta lähestymistavasta toimintavalmiusohjeeseen valittiin regressiomallinnus. Sen perusteella ei voi määrittää, kuinka todennäköistä on, että vuoden aikana tapahtuu esimerkiksi kymmenen onnettomuutta, mutta pystymme ennustamaan, tuleeko onnettomuuksia paljon vai vähän.” ALUEET NELIÖKILOMETRIN RUUTUIHIN Regressiomalli valittiin käytettäväksi toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen työryhmässä, joka uudisti ohjetta vuonna 2012. ”Silloisen hankkeen tavoite oli luoda menetelmiä joiden avulla, käyttäen riskiruutuaineiston muuttujia, pystyttäisiin ennustamaan onnettomuustiheyttä ruuduissa”, Tillander kertoo. Malli jakaa alueet neliökilometrin suuruisiin ruutuihin, ja määrittää ruuduille riskitason alueilla tapahtuneiden rakennuspalojen perusteella. Tillanderin mukaan ainakin Uudellamaalla aineistoa on hyödynnetty.. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuus-käsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän työskenteli tuolloin Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, ja loi yhdessä muiden tutkijoiden kanssa regressiomallin, jonka avulla toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa käytettävät riskiluokat muodostetaan. ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS – KÄSIKIRJA AMMATTILAISILLE FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Regressiomalli perustuu rakennuspaloihin Riskienhallintapäällikkö Kati Tillander Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta oli vuonna 2010 mukana kehittämässä nykyisessä toimintavalmiusohjeessa käytettävää riskimallia. OPERATIIVINEN TOIMINTA » Lue lisää www.flaktgroup.com/fi/paloturvallisuuskasikirja FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. ”Malli ennustaa suuruusluokkia, ei absoluuttisia numeroita. Tillander kertoo, että regressiomallia täydentämään tuotettiin toinenkin ruutuaineisto, jossa ennustetaan henkilöja omaisuusvahingon todennäköisyyttä, eli tunnistetaan ruudut, joissa korkean henkilötai omaisuusvahingon riskipotentiaali on suuri. Tillander korostaa, että malli on hyvin yksinkertainen, eikä ennustaminen ole absoluuttisen tarkkaa. Tämä aineisto jaettiin kaikille pelastuslaitoksille, ja laitokset ovat halutessaan käyttäneet sitäkin. Aineisto tuotettiin tutkimushankkeessa Onnettomuusvahingot pelastustoimen riskianalyysityössä. Luokan I riskiruudussa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen
20 Pelastustieto 1/2022 HÄLYTYSILMOITUS 20 Pelastustieto 1/2022 Yli 20 vuotta vanha nostolava oli sijoitettava tarkasti, jotta sen ulottuma riitti operointiin kolmannessa kerroksessa.