TULITÖISTÄ syttyy liikaa tulipaloja MUONITUSKÄRRY pelastaa pitkällä keikalla NYT YHTEISELLÄ VIESTINNÄLLÄ pelastusalan ääni paremmin kuuluviin! 1/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA yllätti pelastajat ja poliisin Pommiuhka
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Sähkö ja vesi yleisen kustannuksen mukaan.. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. PÄÄKIRJOITUS UUSI HOSE MASTER: NOPEIN, TEHOKKAIN JA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Peter Kallio +358 40 734 0308, peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio +358 40 359 1676, lasse.moisio@esterigroup.fi Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Pesee, koeponnistaa, kuivaa, kelaa tai kiepittää kaikki tekstiilija nitriilikumiletkut välillä 25–110 mm KUSTANNUSESIMERKKI Sähkön ja veden kulutus, halkaisijaltaan 76 mm tekstiililetku: Hose Master = 0,71 €/letku Kilpailija = 2,44 €/letku* + työvoimakustannukset. * Kilpailijatiedot sähkön ja veden kulutuksen osalta poimittu valmistajan kotisivuilta
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Katoilla tehtävissä tulitöissä otetaan enemmän riskejä. Heinäkuun helteillä vajaat kaksi vuotta sitten tamperelaisen päiväkodin katolla korjattiin kattokupujen vesieristeitä. Päiväkodin kyljessä on kiinni 12-kerroksinen asuintalo. Työpäivää seuranneena aamuyönä hätäkeskus sai hätäilmoituksen. Päiväkodin katto oli tulessa. Päiväkodin betonisen kattorakenteen yläpuolella oli puumateriaalia. Hälytysilmoitus-juttu sivuilla 18–29 PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON KOKO PELASTUSALAN KENTÄN KATTAVA MEDIA. Alamme tässä lehdessä julkaista yhteistyössä tulityötoimikunnan kanssa tulityöaiheista sisältöä. Siihen onkin puututtu, mutta vielä on paljon tehtävää. 1/2021 Pelastustieto 3 Tuli katolla on suuri riski Päätoimittaja Esa Aalto, p. Riskit suurelle vahingolle olivat hirmuiset. Olisiko mahdollista tyystin estää tulityövahingot. Vaarassa olivat myös lähitalon asukkaat. Esa Aalto. Tulitöissä ollaan nimensä mukaisesti tekemisessä avotulen kanssa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto tekevät saumatonta yhteistyötä, ja toimintaa johtaa tulityötoimikunta, jossa on edustajia asiaan keskeisesti vaikuttavilta vakuutusja rakennusalalta. Esimerkiksi viime vuonna yksistään kolmen kuukauden aikana syttyi 12 tulitöistä aiheutunutta kattopaloa. Kansi: Lassi Rinne. Vakuutusyhtiöissä nähtiin kolme vuosikymmentä sitten tulityövahinkojen määrän kasvu koko kansantalouden kannalta niin merkittäväksi, että huolestuttavaan kehitykseen oli puututtava. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tulitöiden kouluttamisesta on huolehdittu jo yli 30 vuotta. Viime vuonna tapahtui 149 tulityövahinkoa ja niitä sattuu yhä useammin. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Sellainen syttyy herkästi, kuten kävi tässäkin tapauksessa. Myös sen avulla halutaan jakaa tuiki tärkeää tietoa tulitöistä, niiden vaaroista ja varautumisesta. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kuuma liekki poltti kattoa. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tulityövahinkoja sattuu liikaa. Myös väärät työmenetelmät aiheuttavat vahinkoja
18 Hälytysilmoitus: Sammutushyökkäys sisäkautta keskeytyi pommiuhkaan K U V A : L A S S I R IN N E
1/2021 Pelastustieto 5 72 Tulisen ruoan, iskelmäradion ja kuntoilun ystävä 68 Kylmäsavustus jääkaapissa ei ole turvallista 32 Turun Toriparkki palotarkastajalle kiinnostava haaste 40 Tietoa tulitöistä jokaisessa numerossa 46 ”Kasviksista saa kaiken, mitä työssä tarvitaan” K U V A : P E T R I V A N H A N E N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Työaikalaki hiertää 14 Pelastuslaitosten viestintä 30 Aurinkosähkön turvallisuus 36 Hauista ja hoksottimia 38 Mirafoni 44 Uudistuksen juna etenee 50 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 53 Säätiön apurahat haussa 54 Lukijatutkimus ja uudet kotisivut 56 Hallituksen kynästä 58 Opinnäytteitä 60 Väestönsuojien kustannukset 62 Ulkomailta 64 Kalustonurkka: muonituskärry 66 Risto Helminen eläkkeelle 70 Arkistojen aarteita 71 Hannu Kuhanen eläkkeelle 74 Kansikisa ratkesi
” Hyvät naiset! Meillä on Tasavallan Presidentti Tarja Halonen, pää ministeri Sanna Marin & valtioneuvostoviisikko, mutta Stadin Brankkareissa ei naiset riitä miehittämään edes yhtä pelastusyksikköä. Sopivaa tilaa kaikkiaan 250 osallistujan tilaisuuden järjestämiselle etsitään”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen kertoo. (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) K U V A : K IM M O K A IS T O SOME ” Tasa-arvo ei kehity odottamalla. Koulutusta toteutetaan niillä resursseilla, jotka saadaan. Esa Aalto. ”Olemme keskustelleet Helsingin messukeskuksen kanssa, että voisimme järjestää tapahtuman yhtä aikaa Turvallisuus-messujen kanssa. Kahden vuoden kuluttua keväällä 2023 Palopäällystöpäivät järjestetään Oulussa. Varautumisen seminaarissa aiheena on siviiliviranomaisten toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Se on aktiivista päätöksentekoa ja konkreettisia toimia. ” Ministeriin kohdistunut väkivalta nousee otsikoihin. Koronatilanne ei edelleenkään salli perinteisellä tavalla pidettävien tapahtumien järjestämistä. Turvallisuus 2021 järjestetään Helsingin messukeskuksessa 6.–7.10.2021. lokakuuta. Seuraavat Palopäällystöpäivät suunnitellaan järjestettäväksi ensi syksynä Turvallisuus-messujen yhteydessä. Pelastusalan naiset ry, Twitter 22.1. Samaan aikaan järjestetään myös FinnSec 2021 -messutapahtuma. Asiaa tarkastellaan käytännön esimerkin kautta, joka on vaativa pelastustehtävä ratapihalla. Syy peruuntumisille on sama kuin edellisillä kerroilla, eli terveysturvallisuus. Varautumisen seminaari järjestetään alkuperäisen ohjelman mukaan tiistaina. Seuraavat keväällä järjestettävät Palopäällystöpäivät pidetään vuoden kuluttua 2022 ja pitopaikkana on Sokos Hotel Tripla Helsingin Pasilassa. Lukemattomat ovat ne suunnitelmat ja laskelmat, joita on tehty resurssitarpeen perusteluiksi. Varsinaiset päivät järjestetään siten, että voidaan hyödyntää myös messujen ohjelmaa ja päivien osallistujilla on aikaa tutustua myös messuihin”, Keijonen sanoo. 6 Pelastustieto 1/2021 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivät messujen yhteydessä lokakuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 58 prosenttia palokuntien hälytysosastoihin vuoden 2020 aikana liittyneistä uusista henkilöistä (973) suoritti sammutustyökurssin/pelastustoiminnan peruskurssin. Palopäällystöpäivät piti järjestää 7.–9.4.2021 Sokos Hotel Triplassa Helsingissä, missä ne piti alun perin järjestää jo vuosi sitten. ” Valitettavasti Pelastusopisto on saanut tästä (Häkepäivystäjien vähäisestä koulutusmäärästä) toistuvasti syyt niskoilleen. Korjatkaapa tämä hakemalla nyt Pelastuskoulun pelastaja–ensihoitaja-tutkintoon. Mikko Koivuluoma, Twitter 13.1. Joko nyt päättäjissä ymmärrettäisiin myös, miksi ensihoitajiin kohdistuneesta väkivallasta pitää rangaista kunnolla. ”Tarkoitus on aloittaa kolmipäiväiset Palopäällystöpäivät tiistaina 5. Mervi Parviainen, Twitter 14.1. Taisto Hakala, Twitter 25.1. Sen jälkeen niitä kaavailtiin pidettäväksi viime vuoden elokuussa. Päätökset tehdään muualla
Palokunta järjesti torilla toimintanäytöksiä.. Hälytyksiä VPK:lla oli viime vuonna 115 kappaletta. Sitäkin on, eikä hyväksyttävää, mutta kyllä minä sain enemmän pelätä ambulanssin ensihoitajana. Lisäksi vastapäiseen rantaan saatiin palokunnan oma vene ja sille laituri. Hälytysvahvuus on tällä hetkellä 15 henkeä. Viime vuonna sulkavalaiset pääsivät myös muutaman vuoden tauon jälkeen jatkamaan nuoriso-osaston toimintaa. ” Myös pelastustoimen on aika tehdä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Entinen rakennus purettiin uuden tieltä, ja aseman ympäristö rakennettiin avaraksi ja viihtyisäksi. Koronapandemia toi jännitettä juhlakauteen, mutta yhdistys pääsi kesällä onneksi juhlistamaan merkkipäivää toritapahtuman muodossa. Erityisesti nuoria kaivataan toimintaan mukaan, mutta he lähtevät usein työn ja opiskelun perässä aikanaan muualle. Mielialat ovat vaihdelleet miehistöllä paljon, sillä emme ole päässeet kokoontumaan normaalisti”, kertovat Sulkavan Palomieskerhon tiedottaja Riina Hämäläinen ja puheenjohtaja Kari Summanen. Muutoin vuosi on ollut hieman hapan. Lisäjoukolle olisi käyttöä, sillä päivälähtöihin on hankaluuksia saada väkeä. Heidi Liukkonen, Twitter 22.1. ”Koronakriisin keskellä tietysti on harmittanut harjoitusten keskeytyminen. ”Haluamme olla ulospäinsuuntautuneita jatkossakin ja lähestyä kuntalaisia. Syynä ei ole viraston rakennemuutos tai lähtövaihtuvuus vaan eläköityminen ja tietoiset päätökset. Palokuntaa työllistivät ensivasteet, avunantoja liikennetehtävät sekä rakennusja maastopalot. ” Hätäkeskuspäivystäjäpula ei ole mitään uutta vaan pula on pahentunut vuosivuodelta. Mari Rantanen, Twitter 16.1. ” Viime päivät on kohistu poliitikkoihin kohdistuvasta uhasta ja ikävästä puheesta. Mutta onneksi hyviä uutisiakin on mahtunut lähimenneisyyteen. Se oli suoraa fyysistä uhkaa, ei somessa tullutta tekstiä. Ei ole saman tekevää autammeko järjestelmää vai ihmistä #sopimuspalokunta Riku Horelli, Twitter 10.1. Sulkavalaiset saivat uuden paloaseman käyttöönsä toissa vuonna. Uusia paloasemia rakennetaan, kalustoa uusitaan, mutta myös sammutusmenetelmät ja toiminnan painopisteet ratkaisevassa asemassa. Martti Kunnasvuori, Twitter 20.1. Palapeliä vaikeuttaa myös se, että osa nykyisestä sopimusväestä asuu naapurikunnissa. Lähtöjä itsessään se ei onneksi ole estänyt. Sulkavalaiset ovat kuitenkin hyvillä mielin jatkosta. Toivomme, että saisimme joukkoomme lisää innokkaita auttajia, joille yhdessä tekeminen ja muiden auttaminen on lähellä sydäntä.” Petri Vanhanen ” Uskon siihen, että palokuntatoimintaa harrastetaan tästä (hyvän tekeminen toiselle luo mielihyvää) syystä; auttaminen lisää hyvän olon tunnetta. Pitkän paussin aikana nousijoita hälytysosaston puolelle ei luonnollisestikaan tullut, joten uudelleenjatkaminen nyt on VPK:lle mainio uutinen. Sulkavan VPK juhli viime kesänä 125-vuotisjuhliaan. 1/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Avoimena uutta kohden K U V A : R IIN A H Ä M Ä LÄ IN E N /V A LO K U V A U S R IIN A S A N N I Sulkavan VPK täytti viime vuonna 125 vuotta
Myös oppikirjoja suunnittelen. ”On luottavaisempi mieli lähteä tehtävälle, kun tietää, että työpari osaa pelastustoiminnan ja itse voi keskittyä ihmisen hoitamiseen.” – ensihoitaja Henri Laukkanen, Yle Uutiset, 5.1. Tuolloin kouluttaminen oli haastavaa, kun työkalut toteuttaa asioita eivät olleet yhtä hyviä kuin nykyisin. #imatranvpk #ekpelastuslaitos #eteläkarjalanpelastuslaitos #sopimuspalokunta #vpk #firefighterskills #volunteerfirefighter #pumppukalusto #moottoriruisku #asema21 3 Helsingin pelastuslaitoksen auto uhkasi liukua pusikkoon jäisellä pihamaalla. Näin meillä oli vesitie valmis. Mitä teet jatkossa. 1 Etelä-Savon pelastuslaitoksella monitoimiambulanssin ensihoitajan ja palomiehen työparityöskentelystä on hyviä kokemuksia. K U V A : JA R I M U U K K O N E N , IM A T R A N V P K Ei eläkkeelle Jouko Askola tunnetaan sukeltajakoulutuksen pitkäaikaisena asiantuntijana. Vaikka ikää on 76 vuotta, en aio jäädä eläkkeelle. Aikaa on nyt myös kunnostaa vanhoja mopoja poikani kanssa. Kun raskas auto lähtee erittäin liukkaalla pinnalla liukumaan, niin siinä ei vaan ollut enää mitään tehtävissä. ”Kattopaloa sammuttaessa päällemme pirskahtelee vettä, joten luonnollisesti vaatteisiin muodostuu jäätä.” – Palomies Michil Yakolev, The Siberian Times 21.1. K U V A : E S A A A LT O. Koulutusta ja konsultointia. Kompressorien maahantuontia, myyntiä ja huoltoa jatkaa turkulainen Arwell Tekniikka Oy. Tänään 211:sestä siirrettiin vettä Saimaaseen, 213 syötti vettä säiliöstään 211:seen ja 2112 teki moottoriruiskuselvityksen ja sieltä vesi 213:seen. Onneksi siinä oli aita, että auto pysähtyi.” – Päivystävä palomestari Timo Ustinov, Yle Uutiset 11.1. ”Tekevälle sattuu… Alamäki oli vaan niin liukas. Tuliko nyt luopumisen aika. Veden täytyy riittää sammutustehtävissä ja sitä voidaan siirtää eri lähteistä yksikköön, josta sammutusta tehdään. Päälle jäätynyttä työasua piti irrotella vasaran avulla. Viime vuodet hän on toiminut yrittäjänä. 2 Siperialaiset palomiehet pääsivät somejulkisuuteen yli 50 asteen pakkasessa tehdyn työkeikan jälkeen. 8 Pelastustieto 1/2021 INSTAGRAM @imatranvpk Tänään rakenneltiin vesitie Niskalammen satamassa. Ja kaikki pumpattu vesi palautui takaisin Saimaaseen. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Haluan keskittyä myös työhistoriani dokumentointiin. Tarkoitus on julkaista aineistoa esimerkiksi digitaalisesti lähivuosien aikana. Kirjoitan palo-opiston koulutuksen alkuvaiheista ja toiminnan kehittämisestä, ja myös niistä ihmisistä, jotka ovat toimintaa olleet kehittämässä
Olisi hyvä, että tulevaisuuden tekeminen ja kehityssuunta vastaavat uusia tarpeita.” ”Pelastuslain uudistamisen esiselvityksen kannalta on ihannetilanne että myös maankäyttöja rakennuslakia ollaan uudistamassa. Kaikki selvitykset kuitenkin osoittavat, että pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten keskinäinen yhteistyö on koettu tärkeäksi. Pelastusja avunantotehtävät Pelastusja avunantotehtävät 1996–2020. Verrattuna neljään edellisvuoteen kokonaismää rä on neljä prosenttia pienempi. ”Päätimme siirtyä nyt uusiin tunnuksiin, koska yhtenäiseen hätäkeskustietojärjestelmään tarvitaan yhdenmukaiset yksikkötunnukset. Muutos on käytössä 1.6.2021 mennessä. Muutostyöt ovat alkaneen tällä viikolla. 1/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Viranomaisyhteistyö sujuvaksi AJASSA TILASTO Tehtävissä laskua, vahingontorjunnassa isoa kasvua Uudet tunnukset Varsinais-Suomeen Viimeinenkin pelastuslaitoksista ottaa käyttöön uudet tunnukset, kun Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kutsutunnukset muuttuvat kevään 2021 aikana. (JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. Verkottuneessa hätäkeskusjärjestelmässä hälytys voi tulla mistä hätäkeskuksesta tahansa ja silloin on tarpeen olla yhtenäiset kutsutunnukset”, sanoo pelastuspäällikkö Juha Virto. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Te ht äv ie n lk m . Myös tulipaloja (12000, –4 %) ja tarkastustehtäviä (30000, –4 %) oli vähemmän. Pelastuslaitokset panostavat merkittävän resurssin tähän tekemiseen.” ”Mutta pelastusviranomaiset eivät ohjaa eivätkä valvo rakentamismääräyksiä, vaan noudattavat pelastuslakia ja sen vaatimuksia. Esimerkiksi Turun keskuspaloaseman yksiköt T11 ja T13 ovat jatkossa tunnuksiltaan RVS101 ja RVS103. Meidän pitää myös miettiä askel pari pidemmälle sitä, miten lait tulevat vaikuttamaan viranomaistoimintaan.” Teksti: Petri Vanhanen Kuva: Pixabay Vuonna 2020 pelastuslaitokset hoitivat 104 000 pelastusja avunantotehtävää. Päivitetyt kutsutunnukset noudattelevat valtakunnallista ohjeistusta. Onko näiden kahden viranomaisten välinen tonttijako tällä hetkellä selvä rakennuksen ohjaustoimintaa koskien, neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi sisäministeriöstä. Päivitystyö tehdään porrastetusti alkaen pelastuslaitoksen johtoajoneuvoista. ”Näkökulmani perustuu pelastuslain uudistamishankkeeseen, jossa tämä asia on ollut esillä. Pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten keskinäinen vastuunjako ja päätösvalta on takavuosina koettu ongelmaksi rakennusten suunnitteluja rakennusvaiheessa. Vahingontorjuntatehtävien määrä (16000) kasvoi 82 prosenttia ja oli lähes vuoden 2011 ennätystasolla. Laskua on erityisesti ensivastetehtävissä, niitä oli 41 prosenttia vähemmän (14 000). Näin ollen on tullut tarvetta miettiä toimivaltuuskysymyksien konkretisointia.” ”Me (sisäministeriö) ja rakentamisen puoli ympäristöministeriössä haluamme säilyttää yhteistyön ja kehittää sitä edelleen, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki edelliset ja nykyiset toimintatavat pitäisi automaattisesti säilyttää. Meillä (sisäministeriössä) ei ole vielä uusia linjauksia asiasta tehty. Meillä on erinomainen tilanne arvioida samalla, mikä on näiden kahden lain välinen suhde rakennuksen säätelyyn – ja mikä on pelastusviranomaisten ohjausja valvontatyön suhde rakentamisen sääntelyyn.” ”Aina kun kirjoitamme säädöksiä, meidän pitää varmistaa, että toimivaltuudet ovat selkeitä
PELASTUSALAN MAAILMA 31°12’1 P 121°22’9 I Palomiehet Shanghain Changningin alueella Kiinassa pitivät ryhmähäät 4. tammikuutta 2021. Kuva: Eyevine/Lehtikuva.. Neljä paria vihittiin yhteisessä seremoniassa. Iloinen hääseurue asettautui yhteiseen kuvaan. Häät jouduttiin kertaalleen siirtämään koronapandemian takia
PELASTUSALAN MAAILMA
”Meidän tehtävämme on saada laki sellaiseksi, että se palvelee alan intressejä emmekä ota kantaa tuntimääriin, vaan siihen, onko mahdollista sopia toisin vai ei.” tehdystä työstä ja tuntimäärästä. Hän sanoo myös, että 42 tunnin viikkotyöaika ei tutkiPelastuslaitoksissa on perinteisesti tehty poikkeusluvalla vuorokautista työaikaa 42 tuntia viikossa. ”Kun laki mahdollistaa sopimisen, luotan täysin siihen, että paikallistasolla kyetään sopimaan työajasta parhaaksi katsotulla tavalla. Se olisi lainvastaista.” Hänen mielestään työaikalakia ei pidä sekoittaa virkaja työehtosopimusneuvotteluihin. momentin osalta, jossa todetaan mahdollisuus sopia vuorokautisen työajan pituudesta, mutta ei viikoittaisesta työajasta. ”En ymmärrä tässä yhteydessä käytävää keskustelua siitä, että työnantaja ei maksaisi nykyisessä työaikamallissa mustenkaan valossa vaaranna pelastusalan työntekijöiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia. ”Päinvastoin, tämä on ollut jatkuvasti jäsenistömme keskuudessa halutuin työaika.” Hän ei myöskään hämmästele ammattijärjestöjen erilaista näkemystä asiassa, koska erilaisia näkemyksiä on jopa henkilöiden välillä työpaikkatasolla. Johtaja Kim Nikula pitää välttämättömänä, että lainsäätäjä muuttaa lakia, jotta pelastustoimessa on mahdollisuus paikallisesti sopia tehtävästä työajasta. 12 Pelastustieto 1/2021 Työaikalain kirjaus kummastuttaa Vuoden voimassa ollut työaikalaki estää pelastusalalla sopimasta 42 tunnin viikkotyöajasta. Alan ammattijärjestöillä on erilainen näkemys muutoksen tarpeellisuudesta. Kuvassa ollaan viime kesänä hälytystehtävässä Jyväskylässä.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy AJASSA S uomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry haluaa, että vuoden voimassa ollutta työaikalakia muutetaan 34 pykälän 5. Jos emme saa muutosta lakiin, se ei mahdollista neuvottelutoimintaa.” Nikula muistuttaa, että aluehallintoviranomainen on myöntänyt poikkeuslupia 42 viikkotyötunnille. Ne ovat kaksi eri asiaa. Työja elinkeinoministeriössä pohditaan, lähdetäänkö lakia muuttamaan
Hän pitää JHL:n lainmuutokseen torjuvaa kantaa yllättävänä. ”Jos 42 tuntia ei toteudu, joudutaan tekemään lyhyempää työaikaa. ”Mistä saamme lisähenkilöstöä, jos lainkirjaus aiheuttaa sen, että samat henkilöt tekevät vähemmän töitä. ”Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia tulevaisuudessa työvoiman saannille”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi perhepäivähoitajat, joiden määrä on selvästi vähentynyt työaikalain rajoitusten takia. Pitkän työvuoron jälkeen voidaan virkaja työehtosopimuksen määräyksissä turvata riittävä lepoaika. Pelastuslaitosten johto katsoo, että työaikalain kirjausta pitäisi muuttaa niin, että se antaisi mahdollisuuden sopia myös 42 viikkotyötunnin tekemisestä. ”Silloin on suuria vaikeuksia toteuttaa työaikaa, jos halutaan järjestää esimerkiksi koulutuksia. ”Olemme yrittäneet vaikuttaa ministeriöön, että lainkirjaus tältä osin muutetaan. Hän myös huomauttaa, että työajasta ei voida sopia virkaja työehtosopimuksessakaan, ellei lakiin tehdä kyseistä muutosta. ”Olisimme halunneet viedä tämän yhdessä nopeammin eduskunnan käsiteltäväksi, mutta erilaisen näkemyksen vuoksi se ei onnistunutkaan. Sen jälkeen voidaan miettiä tuntimääriä. Vaikuttaa, ettei kyse ole kovin tietoisesta ratkaisusta.” Vuoden voimassa ollut työaikalaki on alkanut vaikuttaa myös siihen, ettei pelastustoimessa myönnetä enää entisessä määrin poikkeuslupia 42 viikkotyötunnille. Pakkotahtinen vuorokausi töitä ja kolme vapaana on taakse jäänyttä elämää, sillä työajan toteuttamisessa on myös muita tarpeita.”. Toki tällä olisi vaikutusta myös työntekijöiden ansioihin.” Nybondas-Kangas on yllättynyt, että jälkikäteen asiassa on ollut erimielisyyttä. ”Työaikalain muutos tältä osin yllätti meidät”, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo. 1/2021 Pelastustieto 13 Työaika mukaan sopimusneuvotteluihin. Paloja pelastusalan unioni JHL ry:n puheenjohtaja Petteri Häyrinen kysyy, pitääkö lakia muuttaa sen takia, että työnantaja voisi säästää työvoimakustannuksissa. ”Jos lainsäätäjä katsoisi muutoksen olevan virhe, tietysti osapuolten kannat eivät olisi niin merkityksellisiäkään.” Nybondas-Kangas ei ymmärrä väitteitä siitä, että 42 viikkotyötunnissa pelastusalalla tehtäisiin ilmaista työtä. ”Pelastusalalla on vuosikymmeniä tehty palkattomia kiky-tunteja kahden tunnin osalta, koska poikkeusluvalla tehtävässä 42 tunnin viikkotyöajassa ei tätä ole työnantajan väitteistä huolimatta palkassa huomioitu”, JHL:n sopimustoimitsija Marja Lehtonen sanoo. ”Se vaatisi työnantajalta lisäresursointia ja työantajakin on todennut viiden prosentin korotuksen työvoimakustannuksissa. Keskimääräisessä 40 tunnin työajassa voidaan tehdä myös pidempää työaikaa, kunhan työajan tasoituksesta huolehditaan. Toivoisi, että työnantaja satsaisi myös resursseihin, kun kyse on myös henkilöstön työssä jaksamisesta”, Lehtonen toteaa. Ainoastaan ylityöt maksetaan tuntipalkkana. Nyt muutoskohteena oleva laki ei sitä salli. Työnantaja pitää pelastustoimen operatiivisessa työajassa tehtävää 42 tunnin viikkotyöaikaa toimivana. Hänen mukaansa työaika-asiastakin voitaisiin alkaa neuvotella valtakunnallisissa työja virkaehtosopimuksissa, jos laki antaisi siihen mahdollisuuden. Erimielisyys myös vaikeuttaa asian muuttamista.” Hän toivoo, että asiaa voidaan käsitellä työja elinkeinoministeriön johtamassa sääntelytyöryhmässä, jossa kaikki kolmikannan edustajat ovat mukana. EI TARVETTA MUUTOKSELLE Ammattiliitoista JHL, Jyty ja JAU eivät näe tarvetta muuttaa vuoden voimassa ollutta työaikalakia, koska 24 tunnin työvuoron voi järjestää myös 40 tunnin keskimääräisellä työajalla. Tähtinen pitää myös huolestuttavana sitä, että poikkeuslupia on myönnetty siten, että 24 tunnin työvuoron jälkeen pitää olla 72 tuntia vapaana. AJASSA Kim Nikulan mielestä palomiesten tehtäväkohtaista palkkaa pitäisi ensisijaisesti korjata ja se ratkaistaan paikallisesti sopimusten mukaan. Kysymys on JHL:n mielestä myös työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. On kiusallista, että alan toimijoilla ei ole yhtenäistä kantaa asiassa, koska se saattaa vaikuttaa siihen, miten lain valmistelussa ja päätöksenteossa asiaan suhtaudutaan.” Jos lakia ei tältä osin muuteta, joudutaan työaikajärjestelyjä miettimään uudelleen. TYÖNANTAJA MUUTTAISI KT Kuntatyönantajat pitää välttämättömänä, että työaikalakia muutetaan siltä osin, että se antaa mahdollisuuden tehdä pelastusalalla keskimäärin yli 40 tunnin viikkotyöaikaa, kun työ on aika ajoin tehtävää. ”Pelastusalalla tehdään erilaista viikkotyöaikaa, palkka perustuu kuukausiansioon. Jos sitä on tekemässä sama henkilöstö, joka ei aina ole käytettävissä tasoitusvapaiden tai joidenkin muiden syiden vuoksi, tarvitaan lisää henkilöstöä ja se taas lisää työvoimakustannuksia”, pelastusjohtajien puheenjohtaja Pekka Tähtinen sanoo. ”En ole sellaista kantaa esimerkiksi täällä Satakunnassa havainnut. Kyse on myös kustannustehokkaasta työaikamallista. Kolmikantaisessa valmistelussa ei noussut mitään tarpeita muuttaa lakitekstiä, joten hän on ymmällään, mitä lainvalmistelussa on tapahtunut. Molempien mielestä asiasta voidaan sopia myös virkaja työehtosopimuksessa mikäli 42 tunnin työaika otetaan maksettavassa korvauksessa huomioon
14 Pelastustieto 1/2021 14 Pelastustieto 1/2021
Molemmilla kun saa vaikutettua maineeseen. ”Asiassa on tullut todella paljon edistystä. Into on kova ja resursseja sekä rahoitusta lisätty. Nyt, paria vuotta myöhemmin, näyttää jo paremmalta. Se on ehdottomasti hyvä asia, mutta se vaatii jatkuvaa työtä. Se on erinomainen saldo. 1/2021 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI Viestintää, mutta miksi. Tähän mennessä pelastustoimi on siinä hyvin onnistunut.” Hyvän maineen – ja myös onnistuneen viestinnän – pelinappulat ja hyödyt ovat moninaiset. Euroja on sijoitettu nyt myös viestintään, mutta resurssipula tosin haastaa Pelastusalalla ei ole juuri ollut mainekriisejä.. Onnistuneella viestinnällä voidaan myös parantaa pelastusalan rahoitusta yhteiskuntapäättäjien suunnalta, jos ala pystyy perustelemaan toimintansa tarpeellisuuden. Tutkimuksen nimikin, ”Kyllä me täällä sitä tiedottajaa tarvittaisiin”, kertoi paljon. KEHITYSTÄ TAPAHTUNUT Onnistunut viestintä vaatii aikaa, tekijöitä, taitoa ja koulutusta. Jokaisena vuotena vähintään 98 prosenttia kansalaisista piti alaa luotettavana. Ala onnistuu tehtävillään, ja sen tulisi onnistua myös viestinnässään. Hyvä maine ja hyvä viestintä on siis kaikkien viranomaisten etu. Mutta hyvää mainetta ja sen pysyvyyttä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä, vaan luottamus pitää ansaita joka päivä uudelleen. Hankkeessa mukana oleva, Pelastustoimen viestintää kartoittanut tutkija Aino Harinen Pelastusopistosta ei muista alalla olleen ainakaan suurempia mainekriisejä. Ala on pitänyt poliisibarometrin luottamuskyselyssä kärkipäätä 20 viime vuotta. Jos maine on hyvä ulkoisesti ja sisäisesti, alalle esimerkiksi hakeutuu paremmin ihmisiä ja rekrytointi helpottuu. Mutta mitä viestinnällä saavutetaan. ”Kun maine on hyvä, yksittäiset epäonnistumiset eivät kasva koko alan ongelmaksi. Harisen tutkimus vuodelta 2018 kävi läpi pelastustoimen tuolloista tilaa ja viestinnän tekemisen mahdollisuuksia. Toisaalta maine sitoutuu mutkan kautta myös osaksi yhteiskunnan laajempaa turvallisuusstrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on ylläpitää luottamusta viranomaisiin. Pelastusalalla viestinnälle kaavaillaan entistä suurempaa roolia. Kaivattiin lisää tekijöitä, ohjeita ja koulutusta esiintymiseen, ilmaisuun ja itse viestintätekniikkaan. Teksti ja kuvitus: Petri Vanhanen · Pohjakuvat: Pixabay ja Kimmo Kaisto P elastustoimen maine on tällä hetkellä hyvä. Niitä ei aina tosin ole ollut. Harinen laati 20-kohtaisen ehdotuslistan viestinnän parantamiseksi. Pelastusalalla on parhaillaan meneillään strategisen viestinnän hanke, joka aikoo ottaa enemmän jalansijaa viestinnälle
Jos haluaa tavoittaa laajalti väkeä, joutuu olemaan läsnä useassa paikassa. Uutismedian kautta välitetty viesti on erilainen kuin TikTokin kautta välitetty. Tänä päivänä julkisuus on hajautunut useaan eri kanavaan. Yksi niistä on yhdessä tekeminen: laitoksien sisällä – viestinnän tulisi Tähtisen mukaan kuulua kaikkien tehtäviin – ja toisaalta myös laitosten kesken yhteistyössä. Some itsessäänkään ei ole vain yksi kanava, vaan kokoelma erilaisia palveluja, joilla jokaisella osittain oma uniikki yleisönsä. Saman allekirjoittaa pelastusjohtajien hallituksen ja Pelastuslaitosten Kumppanuusverkoston puheenjohtaja Pekka Tähtinen. Kanavien mukana myös viestinnän tyyli on pirstaloitunut. Eri kulttuureista, ikäluokista ja muista ryhmistä. Tämä taas vaatii ymmärrystä vastaanottajasta. Ideana on jakaa materiaalia ja pohjia yhteisesti. Resurssipulan uhka on kuitenkin edelleen päällä. Tämän vuoden aikana esimerkiksi on tarkoitus siirtää kaikkien pelastuslaitoksien kotisivut yhteiselle sivustolle Pelastustoimi.fi-osoitteeseen. Mutta onneksi työkalupakissa on keinoja. Tahtotila on alalla kuitenkin edelleen vahva ja kasvava”, Harinen kertoo. KILPAILUA HUOMIOSTA Viestintätehtävää hankaloittaa nykyään myös median muutos. Se on kiinnostavampaa kuin että organisaatio kasvottomana kertoo jotain”, kertoo Itä-Suomen pelasSomemaailma vaatii pelisilmää ja ehkä onneakin.. ”Aiemmin sama työ tehtiin 22 kertaan, jokainen laitos omillaan ja omalla tavallaan”, kertoo verkkopalvelusuunnittelija Perttu Vepsäläinen sisäministeriöstä. Koronakriisi on tiukentanut yhteiskunnan ja kuntien budjettia, ja nyt resurssien jakaminen on valitettavasti entistä vaikeampaa. Somea käyttävät otetaan ilolla vastaan. ”Yksittäisten työntekijöiden ei ole pakko olla läsnä somessa, mutta jos siellä oleminen tuntuu tekijästä itsestään luonnolliselta, se on laitoksen näkökulmasta parasta markkinointia. 16 Pelastustieto 1/2021 PELASTUSTOIMI toimialaa edelleen. On useita TVja radiokanavia, useita lehtiä ja niiden päälle sosiaalinen media. Nykypäivän mediamaisema on toinen kuin vuosia sitten. Jokaiseen yleisöryhmään ei vetoa samanlainen sanoma, vaan viestintää pitää räätälöidä kohderyhmän mukaan. Hän arvottaa pelastustoimen viestintätoiminnan keskeiseksi, sillä se tukee pelastustoimen ydintoimintoja: onnettomuuksien ehkäisyä ja yleistä turvallisuutta. Ihmisiä kiinnostaa toinen ihminen
”Se on koko organisaation vastuulla jokaisella. Kaarakainen kertoo Pelastusopistossa tarjottavan koulutusta, jossa harjoitellaan uutistoimittajien ja -toimitusten kanssa toimimista. Myös mediayhteistyötä harjoitellaan pelastusalalla ennalta. Viestinnän koulutusta on lisätty muun muassa Pelastusopistolla. Kaarakainen on tyytyväinen siitä, että asenteet ovat muuttuneet nykyisen palomiespolven kautta. ”Moni asia toimii jo todella hyvin. ”Pelastajat halusivat vain toimintaa. Pelastustoimi aikookin perustaa tämän vuoden aikana asiantuntijapankin, jonka kautta alan asiantuntijoita pystyy tavoittamaan median käyttöön. Tämän vuoksi pelastusalan läsnäoloa somessa tarvittaisiin, korjaamaan väärä tieto oikealla. Jokainen viestin vastaanottaja on yksilö, joka reagoi viestiin yksilöllisellä tavalla. Ylipäätään Kaarakaisen mukaan turvallisuusviestintää olisi jokaisen hyvä tehdä myös tehtäväkeikkojen aikana – muistuttaen vaikkapa palohälyttimien kunnosta kotikeikan yhteydessä. ”Se on alalle vahva strateginen kumppani saada näkyvyyttä laajemmalti yhteiskunnassa. Ajateltiin, että viestintä ei kuulu meidän hommiin.” Kaarakaisen ja Tähtisen mielestä tilanne pitäisi olla päinvastoin: viestintä nimenomaan kuuluu kaikille. Tarkoitus oli hyvä, mutta video sai voimakasta kritiikkiä, sillä osa yleisöstä koki kampanjan syyttävän uhreja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on kiinnostusta myös juuri mainitun TikTokin pariin. KUMPPANINA UUTISMEDIA Harisen mukaan pelastusalalle yksi tärkeä kumppani on perinteinen uutismedia. Onnettomuuksien ehkäisytyö on saanut enemmän arvostusta nykypäivänä ja koulutetut osaajat jalkauttavat osaamisensa hitaasti myös laitoksiin. Kaarakainen kertoo koulutuksessa painotetun myös pelastajan oman esimerkin merkitystä arjessaan. Kaarakainen toivoo, että nuorta voimaa ja ideointia käytettäisiin laitosten TUVI-toiminnassa enemmänkin. Tätä yhteistyötä halutaan lisätä entisestäänkin.” Uutismedia on tosin kaksijakoinen puoliso. Esimerkiksi palokuolemien vähentyminen ja muu vaikuttavuus voidaan hyvin nähdä osin myös ammattimaisen turvallisuusviestinnän ansioksi.”. Näin ollen medialle tulisi tarjota myös lisää taustatietoa ja laaja-alaisempaa ymmärrystä pelastusalasta. Yhtenä osoituksena siitä oli Kaarakaisen oppilaiden viime vuonna kehittelemät turvallisuusviestinnän videot. ”Uhat ovat nykyään paljon moninaisempia, mutta niistä ollaan myös tietoisia alalla ja niihin varaudutaan”, Harinen kertoo. Koronakriisin vuoksi peruskouluille ja päiväkodeille ei voitu järjestää normaalisti lähikoulutusta, mutta videomuodossa viesti meni perille poikkeusoloissakin. Väärän informaation ei tosin tarvitse aina olla edes tarkoitushakuisesti vääristelty, vaan pelkkä tahaton väärinymmärrys voi levitä somessa. Uhkana ovat tarkoituksellinen väärinymmärtäminen ja valheet. Keskusrikospoliisille kävi huono tuuri oman kampanjansa kanssa. Viestintäasiantuntijan osaamista tulisi käyttää tämän asenteen iskostamiseen, henkilöstön osaamisen kasvattamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, Tähtinen kertoo. ”Välttämättä jokainen toimittaja ei ole perehtynyt pelastuslakiin. TikTok nähdään meillä kanavana sellaiseen”, Voutilainen jatkaa. Opiskellaan sitä, millaiset asiat uutisina kiinnostavat. 1/2021 Pelastustieto 17 tuslaitosten yhteinen viestintäpäällikkö Mari Voutilainen. ”Haluamme meille nuoria töihin ja saada heidät tietoiseksi pelastusalasta. Kaarakainen muistaa, että menneinä vuosina turvallisuusviestintää, eli tuttavallisemmin TUVIa, melkeinpä halveksuttiin alalla. Toisaalta sen kautta saa halutun viestin laajempaan julkisuuteen – toisaalta taas uutismedia toimii oman logiikkansa mukaan, ja ei aina päädy välittämään juuri sitä viestiä, mitä pelastustoimi itse haluaisi. Olemme merkittävä sisäisen turvallisuuden toimija, jolla on paljon muutakin kerrottavaa kuin vain se, kuinka sammuttaa tulipalo”, Harinen kertoo. Ala pyrkii tarjoamaan koulutusta myös viestintäaidan toiselle puolelle. Uhista ja haasteista huolimatta Harinen näkee pelastustoimen viestinnän kehittyvän koko ajan yhä parempaan suuntaan. Turvallisuusviestinnän opettaja Ilkka Kaarakainen kertoo opiskelijoille opetettavan muun muassa somen käyttäytymissääntöjä (mitä siellä kannattaa sanoa ja mitä ei) ja toimimista eri ikäryhmien kanssa. Mutta se toki jälleen tarvitsee niitä resursseja, sillä etenkin somekanavia on useita. Viestin kertomisen lisäksi julkisuutta joutuu myös valvomaan. Kaarakainen näkee kekseliään ja ketterän viestijän vahvuudeksi. Huomiohakuisuus on riskillä pelaamista. Se julkaisi viime vuonna TikTokissa videon, joka suorapuheisesti varoitti vähäpukeisten kuvien lataamisesta someen, etteivät kuvat päädy kiristäjien ja hyväksikäyttäjien käsiin. NIHKEILYSTÄ EROON Pelastusalalla on halua viestiä, mutta vuosia sitten asenne oli toisenlainen. Organisaatioissa tehdään todella hienoa viestintää ja monia onnistumisia on nähty. PELISILMÄÄ SOMEEN Somemaailma vaatii pelisilmää ja ehkä onneakin. Jos pelastaja ajelee ambulanssilla ikkunat jäässä tai muutoin rikkoo omia turvallisuusohjeitaan vastaan, niin se ei näytä hyvältä kansalaisten suuntaan. Organisoidun disinformaation tavoitteena on viranomaisluottamuksen rapauttaminen ja sitä kautta valtion vakauden heikentäminen
Pian koriin nousi myös paloesimies Antti Noukkala, joka pohti uransa yhtä haastavimmista tehtävistä keikan jälkeen vielä pitkään. Keskiöön nousi palomies Mika Petrellin käyttämä nostolava. 1/2021 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Sammutushyökkäys sisäkautta keskeytyi uhkaukseen. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Lassi Rinne, Teemu Heikkilä, Petri Vanhanen Uhkaus muutti taktiikan – erikoinen ja haastava tehtävä nostolavalla 1/2021 Pelastustieto 19. Hän teki uransa erikoisimman työn, kun suojakilvin ja raskain asein varustetut poliisit nousivat koriin, jota hän ohjasi kauko-ohjauksella
Kokemuksesta olen oppinut, että jos palo uhkaa räystäitä, niin miehet loppuvat helposti kesken”, päivystävä palomestari Olli Ryhänen sanoo. Hätäkeskus sai palosta toisen ilmoituksen, jossa palokohteen osoitteeksi kerrottiin uusi kadunnimi, joka sijaitsi kuitenkin aiemmin ilmoitetun kohteen kanssa samassa pihapiirissä. VAIN VÄHÄN ILMOITUKSIA Lähimpänä olevilta Pelastuskeskuksen ja Ruskeasannan asemilta ehdittiin paikalle ensimmäisinä. Ylempien kerrosten tasalla näkyi vain pimeää, mikä oli ihmeellistä, sillä yleensä tulipalot näkyvät kauas. 20 Pelastustieto 1/2021 K olme Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusyksikköä johtoja tukiyksikköineen hälytettiin normaalin vasteen mukaisesti sammuttamaan Vantaalla syttynyttä huoneistopaloa. ”Nyt jouduimme metsästämään paloa. Palo oli havaittu naapurikerrostalosta, ja sen kerrottiin olevaan viisikerroksisen talon neljännessä kerroksessa. Kysyin hätäkeskukselta, että onko kohteesta tullut muita soittoja. Niitä ei ollut tullut.” Ryhäsellä kävi mielessä, että olisiko kyseessä ruoan kärähtämisestä johtuva nakit ja muusi -keikka, jossa oli ryhdytty tuulettelemaan. Ilmoituksen mukaan asunnon ikkunoista näkyi liekkejä ja savua. Katuvalot loivat valoa lähinnä toisen kerroksen tasalle asti. ”Kun kuulin, että palo on korkealla kerroksissa, pyysin lisähälytyksenä vielä yhden höökin. Se jätettiin hieman etäälle rakennuksesta, mutta siten, että se kuitenkin ylettyi hyvin.. Hätäkeskuspäivystäjä kertoo lisätieto20 Pelastustieto 1/2021 Poliisi eristi piha-alueen, mutta nostolava piti sijoittaa eristetyn alueen sisään. Piha oli pimeä eikä missään näkynyt mitään