ÄLYTEKNOLOGIA mullistaa työtavat ERICA SELVISI vuodenvaihteesta PALONTORJUNNASTA PELASTUSTIETOON 1/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA
Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. ESTERI GROUPIN VALIKOIMA LAAJENEE Liiketoimintakaupan myötä laajenneesta valikoimastamme löytyvät vanhojen tuttujen tuotteidemme lisäksi tunnetut, aiemmin Dafo Oy:n toimittamat pelastustyökalut. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Vastaamme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin tunnetuilla alan huipputuotteilla ja monipuolisella palvelulla. Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä.. Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. Laaja ja ympäristöystävällinen vaahtonestevalikoima ja vaahtolaitteet. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
1/2020 Pelastustieto 3 70-vuotias elää ajassa Päätoimittaja Esa Aalto, p. Hyvästä ja laadukkaasta sisällöstä ei tingitä milloinkaan. Siitä on aina pidetty kiinni. Laaja ja ympäristöystävällinen vaahtonestevalikoima ja vaahtolaitteet. Haluamme olla ajankohtainen ja kiinnostava media, niin painetussa lehdessä kuin verkossa. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Pelastus-sana otettiin nimeen 43 vuotta myöhemmin. ESTERI GROUPIN VALIKOIMA LAAJENEE Liiketoimintakaupan myötä laajenneesta valikoimastamme löytyvät vanhojen tuttujen tuotteidemme lisäksi tunnetut, aiemmin Dafo Oy:n toimittamat pelastustyökalut. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Julkaisutoiminnan alusta alkaen tärkeintä on ollut laadukas sisältö. Vastaamme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin tunnetuilla alan huipputuotteilla ja monipuolisella palvelulla. Omaa taisteluaan on käynyt myös julkaisutoiminta, jolla on ikää seitsemän vuosikymmentä. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Tärkeintä on laadukas sisältö. Lehti alkoi ilmestyä Pelastustieto-nimellä vuonna 1993. helmikuuta 1950. Näin alan lehden nimessä näkyi pelastusalan laajentunut tehtäväkuva. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. Ulkoasu on uudistunut ajan hengessä. Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. Media-ala on 2000-luvulla elänyt suurta murrosta – erityisesti internetin tarjoaman tietomäärän puristuksessa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Sama asia on ajankohtainen 60 vuotta myöhemminkin. Esa Aalto Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Pelastustiedon toimintaperiaate ei ole tuottaa liikevoittoa, vaan yhdistyspohjainen toiminta perustuu yleishyödyllisyyteen. Siitä kiitos kuuluu lehtemme lukijoille ja ilmoittajille. Julkaisutoiminta on myös laajentunut uusille kanaville, kun internetin välityksellä tapahtuva tiedonvälitys on tullut kuvaan mukaan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun paloalan järjestöt päättivät yhdistää julkaisemansa lehdet. Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Ensimmäinen Palontorjunta-lehden numero ilmestyi 15. Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. ”Luulisi olevan itsestään selvää, että jokainen paloalalla, sen eri portaissa ja asemissa toimiva tilaa lehtemme, koska se on hänelle välttämätön tiedon lähde”, kirjoitettiin pääkirjoitussivulla uuden kymmenvuotistaipaleen alkaessa vuonna 1960. Lehteä on julkaistu lähes 700 numeroa. Haluamme kehittää julkaisutoimintaamme tulevaisuudessakin niin, että voimme jakaa alalla eri tehtävissä toimiville hyödyllistä tietoa. Ajan haasteiden keskellä olemme onnistuneet säilyttämään vahvan asemamme. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä.. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Kansi: Henkilökuva Teemu Heikkilä, kuvankäsittely Petri Vanhanen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Sen sijaan ajan saatossa on muuttunut se, miten kiinnostava sisältö tarjotaan lukijoille
SISÄLTÖ 24 Päivystäjät ja Erica selvisivät uudenvuoden kaaoksesta K U V A : A K S E L I M U R A JA
1/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Ajassa: maakuntauudistus 20 Ensihoidon yhteistyö 36 Mirafoni 37 Tervetuloa juhliin! 42 Historialliset onnettomuudet 46 Mokkatakkimaisteri 48 Järjestöjen ja kuntien yhteistyö 50 Liian tummaa paahtoa 52 Savusukelluksen ohjeet päivittyvät 56 Palokuntalaisuus, ikuinen harrastus 58 Entiset pelastusylijohtajat muistelevat 66 Pitkä työrupeama päätökseen 68 Komentaja eläkkeelle kirjan kera 70 Opinnäytteitä 72 Vanhoja lehti-ilmoituksia 74 Ulkomailta 76 Kalustonurkka 78 Tätä tutkin 14 Kurkistus tulevaisuuteen 22 70-vuotiaan matka Palontorjunnasta Pelastustiedoksi 60 Tulimeren laineilla viihdyttiin 38 Teemu Veneskari kyseenalaistaa rutiineja 62 Tuhannet kodit tuhoutuneet Australiassa K U V A : M IK A LA W IL B O W
Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. Vantaa • Täydentävät sammutusmenetelmät -kurssi 11.–13.3. Rovaniemi • Nuoriso-osaston kouluttajakurssi 28.2.–1.3 ja 27.–29.3 Kemi • Osastonjohtajakurssi 28.2.–1.3. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. jälkeen 445/515 €) Varautumisen pre-seminaari (ke) jäseniltä 150 €, muilta 185 € (19.2. seuraavilla hinnoilla: Yhden hengen huone 144 €/hlö/vrk Kahden hengen huone 85 €/hlö/vrk Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa (alv %). Isoista linjoista, kuten hallintouudistuksesta ja palveluiden järjestämisestä, päätetään eduskunnassa, mutta käytännön palveluiden toteuttaminen jää aluetasolle hallintomallista riippumatta. HEL SINKI 25.–2 7.3 . On aika katsoa tulevaisuuteen! Palopäällystöpäivillä käydään yhteiskunnallista arvokeskustelua pelastustoimen palveluiden kehityssuunnasta. Rovaniemi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK www.spek.fi • Paloilmoittimen hoitajakurssi 4.3. ja 14.3. Käydään asiaan, tulevaisuuden tekijät! Osallistumismaksut Yhden päivän (to tai pe) osallistumismaksu jäseniltä 225 €, muilta 260 € (19.2. maaliskuuta, jolloin pureudutaan varautumiseen. Isoista linjoista, kuten hallintouudistuksesta ja palvelujen järjestämisestä päätetään eduskunnassa, mutta käytännön palvelujen toteuttaminen jää aluetasolle hallintomallista riippumatta. jälkeen 645/750 €) Ilmoittautuminen on auennut, ja edullisimmat early bird -hinnat ovat voimassa aina 19.2.2020 saakka: sppl.fi/ppp2020 Majoitus Osallistujilla on ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisuus varata kauttamme majoitus Sokos Hotel Triplasta ajalle 23.–27.3. Kuopio. Palopäällystöpäivät aloitetaan jo keskiviikkona perinteisesti varautumisen pre-seminaarilla. Mikkeli • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 5.3. ”Palopäällystöpäivät sopivat kaikille, jotka aikovat tulevaisuudessakin työskennellä pelastusalalla. jälkeen 200/235 €) Kolmen päivän paketti (ke–pe) jäseniltä 545 €, muilta 650 € (19.2. Kemi • Asukasturvallisuustapahtuma 29.2. Vantaa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Toiminta paloteknisillä laitteistoilla -kurssi 17.–19.3. Pohjalla on kuvitteellinen, vaativa pelastustehtävä ratapihalla. jälkeen 275/310 €) Kahden päivän (to–pe) osallistumismaksu jäseniltä 395 €, muilta 465 € (19.2. Kenen tarpeiden ja tavoitteiden mukaan pelastustoimea tulisi kehittää. Seminaari avaa eri viranomaistoimijoiden vastuita, velvoitteita ja toimivaltuuksia sekä toimintaa kuviteltujen skenaarioiden avulla. Kuopio • Johtamista ja viranomaisyhteistyötä -seminaari 11.–12.3. Kolmivaiheisen skenaarion kautta kuvataan tilanteen kehittymistä normaaliolojen onnettomuudesta kohti poikkeusoloja. Ennen kaikkea nyt on hyvä tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia. Luvassa on antoisaa keskustelua esimerkiksi tiedolla johtamisesta, pelastustoimen suorityskyvystä, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudesta, kansainvälisestä toiminnasta pelastustoimen voimavarana, yhteistoiminnasta yrityksen ja pelastuslaitoksen välillä sekä riskinarvioinnin kehitysnäkymistä ja koulutuksen uudistamistarpeista. Palokuolemien määrä on raportoidun historian alhaisin. Kimmo Kaisto AJANKOHTAINEN LUKU 49 palokuolemaa vuonna 2019 (ennakkotieto). Tilanne vaikuttaa normaalilta onnettomuudelta, mutta… Torstaina ja perjantaina viritetään keskustelua pelastuslaitosten riskiarvioinnin kehitysnäkymistä, teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden vaikutuksista, pelastuslaitosten ja yritysten välisestä yhteistoiminnasta sekä kansainvälisestä toiminnasta pelastustoimen voimavarana. Tilaisuus avaa eri viranomaisten vastuita, velvoitteita ja toimivaltuuksia sekä toimintaa. Kannattaa osallistua myös pre-seminaariin 25. Mikkeli • Turvallisuuspäällikön peruskurssi 10.–11.3. (Lähde: Esa Kokki, Pelastusopisto) Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Tästä keskustelevat alustuksen jälkeen sisäministeri Maria Ohisalo, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitokselta. On syytä muodostaa yhteinen käsitys siitä, millaisia palveluita pelastustoimelta edellytetään ja mitä se tarkoittaa muun muassa resursoinnin tai pelastuslaitosten suorituskyvyn kannalta. Luonnollisesti mukana myös päivänpolttavat aiheet. Palopäällystöpäivillä halutaan käydä yhteiskunnallista arvokeskustelua pelastustoimen palvelujen kehityssuunnasta. 6 Pelastustieto 1/2020 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA: PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Katse tulevaisuuteen AJASSA Palopäällystöpäivillä on taas koukuttavaa ohjelmaa 25.–27. LAPIN PELASTUSLIITTO www.lapinpelastusliitto.fi • Turvakävely 19.2. maaliskuuta Sokos Hotel Triplassa Helsingissä. • Asuinkiinteistön turvallisuus -kurssi 2.3. Toivotamme kaikki tulevaisuuden tekijät tervetulleiksi mukaan”, kertoo viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Suomen Palopäällystöliitosta. Palokuolleista 15 oli naisia ja palokuolemista 42 tapaturmaisia. PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄI VÄT 20 20 Tapahtumapaikka Palopäällystöpäivät järjestetään osoitteessa: Sokos Hotel Tripla, Fredikanterassi 1, Helsinki HELSINGIN PELASTUSLIITTO HELPE www.helpe.fi • Väestönsuojan hoitajan kurssi 26.2. Päivien vuorovaikutuksen ja annin voi parhaiten kokea paikan päällä
Tuolloin on juhlaa luvassa ja niiden valmistelut käynnissä. Näistä 40 henkeä toimii hälytysosastossa ja loput ovat naisja nuorisojaoston väkeä. Hälytysosaston puolella haasteena on väen ikääntyminen. 1/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Nurmon VPK harjoitteli ihmisen pelastamista alhaalta. Mitä pikemmin, sen parempi. SPEK ry:n mukaan olisi hyvä, että tarrat yleistyisivät etenkin kerrostaloissa, missä eläinten läsnäoloa ei voi päätellä esim. Valtaosa niistä oli tieliikennetehtäviä ja keskisuuria hälytystehtäviä. Tiia Talvitie, Twitter 27.1. Lisäksi työja perhe-elämän vuoksi hälytystehtäviin pääsee 40:n joukosta vain noin puolet. VPK:n puheenjohtaja Petri Yli-Mannila on yhdistyksen pitkästä taipaleesta ylpeä. Petri Vanhanen ” Hätätilanteessa Eläimiä talossa -tarra on turva sekä eläimille että pelastajille. Nurmossa nuorista voimaa K U V A : T IM O LI U K K O Nurmon VPK täyttää huhtikuussa 70 vuotta. ” Onnittelut kaikille turvallisuuden tekijöille! Kärkisijasta kiitos pelastuslaitosten johdolle ja henkilöstölle upeasta työstä johon luotetaan! Upea tulos myös Hätäkeskuslaitos ja henkilöstö! Kimmo Kohvakka, Twitter 29.1. ”Tämä alkaa olla kunnioitettava ikä yhdistykselle. Ovat herrat ja naiset tehneet suuren työn pelastustoimen kehittämiseksi Nurmon alueella.” Nykypäivän taso saa puheenjohtajalta kiitosta. Toiminta on aktiivista ja väkeä on hyvin. Ollaan elämänsyrjässä kiinni ja ajassa mukana.” VPK:n vahvuus tänä päivänä on pelastustoimeen sopivasti 112 henkeä. Se olisi toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä.” Nurmon paloasemalle tuli viime vuonna 165 hälytystehtävää. Toivottavasti 20v päästä -mies ja -tar tittelit jo historiaa. Susanna Sankala, Twitter 30.12.2019. LISÄVÄKI TERVETULLUTTA ”Nuoriso-osaston puolella on erittäin aktiivista ja vetäjiä on toiminnalla hyvin. ” Termi palomies tulee korvata pelastaja tai muulla nimikkeellä. Kieli muokkaa käytäntöjä, arvoja ja ajatusmaailmaamme. ”Meillä menee kohtuullisen hyvin. Lisäväki olisi meille tervetullutta. pihalla olevista varusteista. Minulla on suuri kunnioitus toiminnan alkuaikoja kohtaan. ” Turvallisuusviranomaisiin luotetaan! ”Kymmenestä parhaaksi arvioidusta julkishallinnon organisaatiosta kuusi liittyy turvallisuuteen.” Paljon onnea pelastustoimi, rajavartijat, Hätäkeskuslaitos hienosta suorituksesta ja kiitos tärkeästä työstänne! Maria Ohisalo, Twitter 29.1
3 Nykyään on melko tavallista, että onnettomuusilmoitukset tulevat liikkuvista, onnettomuuspaikan ohi ajavista autoista.” ”Syystä tai toisesta ei pysähdytä ja katsota, mikä oikeasti on tilanne, vaan jatketaan matkaa.” – Ensihoitopäällikkö Juha Tiainen suomalaisten toiminnasta onnettomuuspaikoilla, Yle 10.12. Talous on kohdillaan, henkilöstö osaavaa ja jäsenmäärä hyvä. 8 Pelastustieto 1/2020 INSTAGRAM @helsinkifirefighters_academy PK43 harjoittelee vaativaa savusukellusta maanalaisissa tiloissa #helsinkifirefighters#helsinginpelastuskoulu#helsinkifirefighters_ academy#helsinki#stadinbrankkarit#pompier#firefighter#savusukellus#vaativasavusukellus#smoke#fire 2 ”Matala palkka myös pakottaa palomiehiä tekemään muita töitä, mikä vaikuttaa negatiivisesti työssä jaksamiseen. Näin tieto ja osaaminen siirtyy myös ensihoitajille.” – Kenttäkätilö Marjut Heikintalo työstään, Yle 9.12. . Myös Palopäällystöpäivät maaliskuussa on jälleen alan huipputapahtumia.” Muita terveisiä. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. ”Kaikki suurin joukoin tervetuloa Palopäällystöpäiville Triplaan Helsinkiin.”. 1 ”On ensihoitajia, jotka eivät ole koskaan edes nähneet tavallista alatiesynnytystä, eli tavallaan minä menen myös opettamaan, ohjeistamaan ja tekemään itseni mahdollisimman tarpeettomaksi. Toiminta on kyllä jo nyt hyvällä mallilla. Mitä kuuluu. ”Kiitoksia hyvää kuuluu. K U V A : JE N S W IM A N Järjestön johtoon Veli-Pekka Ihamäki valittiin joulukuussa Suomen Palopäällystöliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Ainahan työkiireitä on, mutta se kuuluu asiaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ihamäki on tehtävien alkamisesta hyvillä mielin. Hyvin on lähtenyt vuosi käyntiin. Sivutöiden tekeminen vaativan työn rinnalla voi olla työhyvinvointija sitä kautta turvallisuusriski myös asiakkaille.” – Helsingin palohenkilöstö ry:n varapuheenjohtaja Jon Poulsen ja luottamusmies Jari Aalto, Helsingin Uutiset 16.12. Liitto on erinomaisen hyvässä asemassa. ”Hyvään suuntaan ilman muuta. Hyvillä mielin mennään ja terveenä on oltu.” Mihin suuntaan aiot viedä Palopäällystöliittoa
Miksi kannanottoa ei tehty avoimesti. Kirjassa palataan syksyyn 2018 ja pelastusylijohtajan valintaan ja kerrotaan huhusta, että valinta tehdään Kimmo Kohvakan ja Wecksténin välillä. TIEDOT ON KOOTTU TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA) Kansalaiset arvioivat pelastuslaitoksien maineen parhaimmaksi julkishallinnon organisaatioista. Halusimme tukea oman alan kandidaattia.” Pyydettiinkö kaikkia mukaan. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Viime vuoden lopulla toteutettuun kyselyyn osallistui 6843 suomalaista. Mainetta tutkittiin hallinnon avoimuuden, taloustilanteen, johtamisen, uudistumiskyvyn, sidosryhmävuorovaikutuksen, kustannustehokkuuden, työnantajuuden ja vastuullisuuden näkökulmista. ”Olisi toki voinut avoimemminkin toimia. Eihän poliisiylijohtajaakaan valita alan ulkopuolelta ”, sanoo tuolloin pelastusjohtajien puheenjohtajana ollut Jaakko Pukkinen. Myös automaattisten paloilmoittimien tarkastusja varmistustehtävien määrä laski. Kyllähän nyt julkaistu kirja saattaa aiheuttaa kiusallista polemiikkia”, Seppo Lokka sanoo. ”Luottamuksellisuutta pidettiin tärkeänä eikä siksi haluttu tehdä avointa kirjettä”, toteaa Lokka. 1/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi tuettiin yhtä kandidaattia. Kansliapäällikölle ja sisäministerille osoitetusta kirjeestä puuttuivat Oulu-Koillismaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastusjohtajien nimet. Arvioitavana oli pääsääntöisesti valtionhallinnon organisaatioita. 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 Te ht äv ie n lk m .. Vastaajat arvioivat kyselyssä oman alueensa pelastuslaitosta. ”Emme olleet ketään vastaan, vaan jonkun puolesta. ”Halusimme tukea sitä, että alalta saataisiin nostettua henkilö ylijohtajaksi. Miksi pelastusjohtajat tukivat Simo Wecksténiä pelastuskomentajaksi. Tarkastusja varmistustehtäviä oli 5 prosenttia vähemmän. Kirjeen ensimmäinen allekirjoittaja ja lähettäjä Seppo Lokka kuvailee kannanottoa haluksi puhkaista yksi lasikatto. Esa Aalto Vuonna 2019 pelastuslaitokset hoitivat 110000 pelastusja avunantotehtävää. Liikenneonnettomuuksia oli ennätyksellisen paljon, määrä kasvoi 14 prosenttia. Valitettavasti henkilöiden väliset ristiriidat aiheuttivat sen. Ensivastetehtävät kääntyivät laskuun monen vuoden nousun jälkeen, niitä oli 23000. Määrä on 4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Sisäministeriön valintaprosessista kootun muistion mukaan soveltuvuusarvioinnin ja toisen haastattelukierroksen jälkeen kolme kärkihakijaa olivat Marko Hasari, Kimmo Kohvakka ja Janne Koivukoski. Pelastusjohtajat kokosivat haun loppuvaiheessa nimilistan, jossa 18 pelastusjohtajaa allekirjoitti henkilökohtaisena kannanottona tuen ilmauksen Wecksténille. Tulos perustuu julkisuuskuvia tutkivan T-Median toteuttamaan Luottamus&Maine-tutkimukseen. AJASSA TILASTO Pelastusja avunantotehtävät 1996–2019 Pelastuslaitos julkishallinnon maineikkain Helsingin pelastuslaitoksen kustantamassa Teemu Tumeliuksen kirjoittamassa kirjassa eläköityneestä pelastuskomentajasta Simo Wecksténistä kerrotaan myös ajankohtaisista asioista. Seuraaviksi maineikkaimpia olivat Rajavartiolaitos ja Onnettomuustutkintakeskus. ”Ei siihen kaikkia kysytty. Tulipalojen määrä on laskenut, erityisesti maastopalojen. Enemmän ne taisivat liittyä tuetun kandidaatin ja joidenkin muiden johtajien välisiin erimielisyyksiin”, sanoo Lokka, joka kuvailee itseään operaatiossa työmieheksi
Kuva: AFP/Lehtikuva.. Lue myös juttu pienen kylän Balmoral Villagen sammuttajien raskaasta työstä ja Australian pelastustoimen järjestelmästä sivuilta 62–64. Sammuttajat taistelevat tulta vastaan uudenvuodenaattona kuivuuden ja kovan tuulen synnyttämässä tulimyrskyssä. PELASTUSALAN MAAILMA 34°52’1 E 150°35’4 I Tulitaistelua Nowran kaupungin lähistöllä New South Walesin osavaltiossa Australiassa
PELASTUSALAN MAAILMA
”Pelastuslaitokset huolehtivat myös sopimuspalokuntatoiminnasta. ”Silti jo muutama vuosi sitten tehdyssä kolmen selvitysmiehen arviointitutkimuksessa tuotiin esille tarve strategiselle kärjelle, joten nyt siihen on tartuttava.” HYVÄ BRÄNDI Järjestön nimessä olevan pelastus-sanan merkitystä uusi puheenjohtaja ei halua korostaa. Toiminnan fokusta voisi kyllä selkiyttää.” Sainion mielestä se voisi olla turvallisuuteen liittyvissä teemoissa voimakkaamman yhteiskunnallisen keskustelun herättäjän rooli.” ”Toki sitä tehdään jo nyt, mutta sitä voitaisiin kehittää voimakkaamminkin.” Hän pitää tärkeänä, että SPEK tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden kanssa ja on aktiivinen myös kansainvälisesti. ”Meidän asiantuntijamme tietävät, mitä maailmalla turvallisuudessa tapahtuu ja voivat tuoda näitä teemoja meidän kaikkien hyödynnettäviksi.” Sainion mielestä keskusjärjestön voimavaroja pitää hyödyntää kansallisesti tärkeissä asioissa. SPEK on sanoista riippumatta tunnettu ja hyvä brändi. Yksittäisillä laitoksilla ei ole voimavaroja eikä laitosten yhdessäkään kannata tehdä sellaista, mitä varten olisi jo voimavara olemassa. ”Oleellisempaa on toiminnan sisältö. Hän toimi viisi vuotta järjestön varapuheenjohtajana.. Nimi on hyvä, mutta tärkeää on kertoa muille, mitä teemme”, Sainio painottaa. Hän pitää äskettäin tehdyn mainetutkimuksen tulostenkin perusteella SPEKin asemaa hyvänä ja arvostettuna. Puheenjohtaja aikoo myös mennä kentälle kuuntelemaan, mitä sopimuspalokunnat ja aluejärjestöt odottavat keskusjärjestöltä. Hän sanoo, että keskusjärjestön ydintehtävää olisi paikallaan tarkastella. Jari Sainio aloitti vuoden alussa kolmivuotisen kauden SPEKin hallituksen puheenjohtajana. 12 Pelastustieto 1/2020 AJASSA ”K un järjestön strategiaa aletaan päivittää, on syytä käydä perusteellinen keskustelu johdon ja luottamuselinten kesken. Teksti ja kuva: Esa Aalto SPEK on sanoista riippumatta tunnettu ja hyvä brändi. SPEK on haluttu toimija ja tiedetään mitä järjestö tekee. Meidän on keskusteltava myös siitä, miten keskusjärjestö voi omalta osaltaan olla Ydintehtävää paikallaan hioa Pelastusjohtaja Jari Sainio valittiin joulukuussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön puheenjohtajaksi
Koulutus on tärkeää, mutta myös esimerkiksi leiritoiminta. Pelastusjohtajan tehtävän jälkeen hän oli muutaman vuoden aluejärjestön johdossa. Taito Vainio. Läheisempi on oma aluejärjestö eikä tiedetä sitä, että aluejärjestö on osa keskusjärjestöä.” Arviointitutkimuksessa todettiin tarpeesta virtaviivaistaa keskusjärjestön ja aluejärjestöjen välistä toimintaa. Mika tuli, Pekka lähti Saurus Oy ja Vema Lift Oy siiryivät pääomasijoitusyhtiö Sievi Capital Oyj:n omistukseen. 1/2020 Pelastustieto 13 AJASSA tukemassa heitä. Nyt tehtävään tarttuu Mika Gröndahl, joka on viimeksi työskennellyt Pelastusopistossa varautumisen opettajana. Palosuojelurahaston tuki keskusjärjestön toteuttamien hankkeiden toteuttamiseksi on välttämätöntä, ja Sainio pitää tärkeänä, että näin on jatkossakin. ”Tietoon perustuva johtaminen on nykypäivää”. Uusia johtajia Kaksi pelastuslaitosta, Lappi ja Keski-Suomi sekä Hätäkeskuslaitos saivat uuden johtajan. Ville Mensala. Saurus ja Vema myytiin. Olemme ehkä liikaakin yhä kiinni kuntapohjaisessa toiminnassa.” Keski-Suomen uusi pelastusjohtaja Ville Mensala korostaa tutkimuksen ja kehittämisen merkitystä. ”Omalla alueellani Varsinais-Suomessa en ole kuullut poikkipuolista sanaa, mutta en tiedä, millainen se on laajemmin.” ”SPEK on yksittäisille palokunnille kaukainen toimija. ”Varmasti löytyy mahdollisuuksia keventää ja virtaviivaistaa organisaatiota. Kaikkien yhteinen asia on pitää huolta tästä hyvästä tekemisestä.” Puheenjohtaja haluaa myös ottaa selvää, millainen maine keskusjärjestöllä on palokunnissa. Toimitusjohtaja Antero Sirkka tukee operatiivista liiketoimintaa ennen uuden konsernin toimitusjohtajan nimittämistä. Osa alueliitoista on osa keskusjärjestöä, mutta osa ei ole. Myyjä eli Kiitokori Oy jää omistuksesta luopumisen jälkeen alihankkijaksi. Pekka Vänskä jäi toisen kerran eläkkeelle. Niiden hankinnan tulisi olla pelastuslaitosten tehtävä.” Jari Sainio toimi aikaisemmin Palopäällystöliiton puheenjohtajana ja hän katsoo, että järjestöjen jo nyt tekemää hyvää yhteistyötä voidaan syventää esimerkiksi turvallisuusasioihin liittyvissä kansalaisten perusvalmiuksien parantamisessa. ”Toki voidaan joutua paikkaamaan tilannetta lisätalousarvioissa, mutta toiminnan rahoitus ei saa pääasiallisesti perustua siihen.” Markus Aarto. ”On varmaankin peiliin katsomisen paikka, ettei asiassa ole päästy eteenpäin. Pelastusajoneuvoyhtiöt muodostava jatkossa uuden perustettavan konsernin. Kanssasijoittana toimii valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy. Uudenmaan Pelastusliitossa vaihtui toiminnanjohtaja. Sopimuspalokuntatoimintaan kuuluu paljon hyvää toimintaa. Mikalla on myös vankka palokuntatausta Veikkolan VPK:sta. Nyt on käytävä keskustelu siitä, millainen aluejärjestelmä on toiminnan sisällön kannalta toimiva ja millainen määrä aluetoimijoita on järkevää.” ”Keskustellaan yhdessä ja käydään läpi niin mahdollisuudet kuin uhat”, Sainio kannustaa avoimeen ajatustenvaihtoon. Huoli on siinä, miten sopimuspalokuntiin saadaan väkeä. ”Näkisin, että Palosuojelurahaston kannattaisi keskittyä tällaisiin kansallisesti tärkeiden hankkeiden rahoittamiseen eikä niinkään yksittäisen paloasemien tai paloautojen hankintojen tukemiseen. Uuden omistajan on mahdollista panostaa toimintaan ja kiihdyttää kasvu laajenevilla globaaleilla pelastusajoneuvomarkkinoilla. Lapissa pelastusjohtajana aloittava Markus Aarto sanoo, että eurojen pitää olla tehokkaassa käytössä. Hätäkeskuslaitoksen johtajaksi pelastusosastolta siirtyvä Taito Vainio sanoo, että tavoitteena pitää olla hätäkeskustoiminnan voimavarojen turvaaminen valtion budjetissa ja huomioiminen talousarvion kehyksissä
14 Pelastustieto 1/2020 TULEVAISUUS
Tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee, ilmastonmuutoksen ongelmat ja kyberuhat kasvavat. 1/2020 Pelastustieto 15 Teknologia valtaa pelastustoimen Vuonna 2050 älyteknologia tuo pelastusalalle uusia työtapoja ja uudenlaisia uhkia. Teksti: Kaisu Puranen · Henkilökuva: Teemu Heikkilä · Kuvitus: Petri Vanhanen
Viitaniemi uskoo silti siihen, että 30 vuodessa teknologia ja digitalisaatio läpäisee myös pelastustoimen. Sitä mukaa kun uudistamme sammutustekniikan, laskemme fyysisiä vaatimuksia, ja samalla monimuotoistamme alan henkilöstön. Teknologian kehitys tuo myös hybridiuhkia. ”Maailman epävakaassa tilanteessa hybridivaikuttaminen on arkipäiväistynyt, ja pelastuslaitoksilla pitää olla vaativaa erityisosaamista, joka olisi käytettävissä koko Suomen alueella, kuten poliisilla on nyt.” Uusiin uhkiin täytyy varautua. Hän toivoo 2050-luvulle teknologista innovaatiota, joka mullistaisi alan sammutustekniikan. ”On otettava huomioon teknologisten välineiden hallinta. ”Uskon, että tuolloin tulipaloihin mennään sisään vain pakottavissa tilanteissa, ja sammutustyö voidaan hoitaa ulkoapäin esimerkiksi robotiikkaa hyödyntämällä.” Tämä tarkoittaisi myös, että pelastusalan henkilöstön fyysiset ominaisuudet eivät korostuisi samalla tavalla kuin nykyisin, vaan työn kulmakivi olisi teknisten laitteiden hallitseminen. ”Nyt ne ovat erityisiä häiriötilanteita ja poikkeusoloja, vuonna 2050 päivittäistilanteita.” PALOASEMAVERKKO HARVENEE Viitaniemi uskoo, että teknologian rinnalla myös yhteisöllisyys ja auttamisenhalu kasvavat. Auttamisenhaluiset ja -kykyiset henkilöt voisi integroida TULEVAISUUS. Perinteiset tulipaloja tieliikenneonnettomuustehtävät ovat vähentyneet, ja tilalle on tullut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tehtäviä. 16 Pelastustieto 1/2020 K olmenkymmenen vuoden päästä teknologia on ottanut haltuunsa kaiken operatiivisen pelastustoiminnan. Lisäksi se lisää ilmastopakolaisuutta ja terrorismin uhkaa. Samalla ala on monimuotoistunut, sillä raa’an lihasvoiman ohelle on tarvittu yhä erikoistuneempaa tietoteknistä osaamista, ja toisaalta erilaiset apuvälineet kompensoivat fyysistä suorituskykyä. ”Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika ihmiselle, mutta lyhyt aika pelastustoimen kehitykselle”, naurahtaa Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Rivissä on useammin esimerkiksi nainen tai maahanmuuttaja.” Viitaniemi ounastelee, että teknologinen kehitys vähentää onnettomuuksia. Toisaalta ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä. Älytekniikka hillitsee tulipaloja rakennuksissa, liikenteessä automatiikka korjaa inhimillisiä virheitä. Teknologia voisi mullistaa myös alan pääsyvaatimukset, kun sen osuus koulutuksessa lisääntyisi roimasti
Pelastaja tarvitsee laajaa teknistä osaamista K U V A : M A T T I T U R T IA IN E N. Valmiutta ehkä ylläpidetään siellä esimerkiksi helikoptereilla. Sopimuspalokunnat ovat yhä useammin erikoistuneet. Jos verrataan karkeaan, manuaaliseen mekaniikkaan, robottien häiriönsieto on heikkoa. Pelastushenkilöstön pitää pystyä tekemään hyvin paljon erilaisia työtehtäviä ensihoidosta sosiaalitoimeen asti. Onnettomuuden sattuessa lähistöllä olijat saisivat automaattisesti viestin ja pääsisivät paikalle ensivasteena. Pelastushenkilöstöllä pitääkin olla hyvin laaja teknisten asioiden tuntemus, että he pystyvät korjailemaan häiriötilanteita ja analysoimaan niitä kentällä. Mitä se tulee olemaan 30 vuoden jälkeen. Tulipalojen määrä vähenee. Tekniikan myötä työturvallisuutemme paranee. Maaseudun tyhjeneminen on iso megatrendi. Yksiköitä seurataan tietokoneilla: vesimääriä, ajoneuvojen ja miesten toimintakykyä, jaksamista ja arviota suorituskyvystä. Älysormukset ja -kännykät puolestaan hälyttävät apua, jos havaitsevat rytmihäiriöitä, aivoinfarkteja tai vastaavia. Kielitaitovaatimukset tulevat kasvamaan, mutta toisaalta meillä tulee varmaan olemaan älykännyköitä, jotka kääntävät kieltä. Sopimuspalokuntalaisten vaatimuksia kevennetään, jotta harvaan asutuilla alueilla heitä riittäisi mukaan toimintaan. Kaikki ympärillämme tulee varmasti kehittymään isosti. ”Ehkä ihmiset alkavatkin muuttaa takaisin kasvukeskuksista maaseudulle, arvostaa puhdasta ilmaa, luontoa ja rauhallisuutta.” TULIPALO KOVA YMPÄRISTÖ ROBOTILLE Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen uskoo, että vuonna 2050 tehtävillä käytetään lukuisia teknisiä innovaatioita. Edelleen työtä tehdään vesisateessa ja kovassa pakkasessa, pimeässä ja niin edelleen. Robottien käyttäminen on vielä hirvittävän epävarmaa. Lisätty todellisuus palvelee myös pelastajia. Vaarallisiin paikkoihin ihmisen ei välttämättä tarvitse mennä, robotiikka tulee entistä enemmän käyttöön. Toimintaskaala tulee lisääntymään, varsinkin harvaan asutuilla alueilla.” Olli Ryhänen, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos pelastustoimen järjestelmiin esimerkiksi mobiililaitteen avulla. Jo nyt pienillä pelastuslaitoksilla on haasteita saada perusjärjestelmät toimimaan. Valtakunnan rajojen olemassaolo tulee vähenemään, kun kuumilta alueilta aletaan muuttaa viileämmille. Jos ajattelen palomestarin perustyötä, uskon, että se ei välttämättä ihan hirveästi tulisi poikkeamaan nykyisestä. Kolaroinutta ajoneuvoa AR-lasien läpi katsoessa pelastaja näkisi heti, mistä sitä on vaikkapa turvallisinta leikata. Silti jonkinlaisella ajoneuvolla mennään onnettomuustilanteisiin tulevaisuudessakin, ja onnettomuustilanteet ovat kuitenkin niin ainutlaatuisia kaikki, että niitä ei välttämättä tietokoneen ohjaamana pystyisi hoitamaan. Hyvin moni asuinrakennus ja kiinteistö on jo valmiiksi kytketty isompaan järjestelmään, jossa hälytys tulee meille heti. Toisaalta vuonna 2050 kansalaisten arvomaailmakin on saattanut muuttua. Viitaniemi toivoisi, että 30 vuoden päästä valtio olisi viimein ottanut vahvemman roolin pelastustoimen järjestämisessä niin, että tuki-, asiantuntijaja kehittämispalvelut tuotettaisiin yhteisesti, ja pelastuslaitoksille jäisi perustyö. Sammutusja pelastusrobotiikka tarvitsee tulevaisuudessa erityisosaajia. Paloasemia ei ole, kun ei ole toimintakykyisiä ihmisiä. ”Ilman tätä muutosta emme pysy mukana teknologian kehityksessä tai pysty täysimääräisesti hyödyntämään sen mahdollisuuksia.” Viitaniemi arvioi, että maaseudun autioituminen ja väestön ikääntyminen vaikuttaa voimakkaasti pelastustoimen tehtäväkenttään ainakin seuraavat 30 vuotta. Tulee uusia sammutusmenetelmiä, ja veden ohella käytetään sammutusaineita, jotka toimivat tehokkaasti pienemmillä määrillä. 1/2020 Pelastustieto 17 ”Olen nyt 38-vuotias. Paloasemaverkko harvenee, ja toimintaa pyöritetään nykyistä kevyemmin, esimerkiksi kahden hengen pelastuspartioilla. Vaihtoehtoiset energiamuodot liikenteessä ovat lisääntyneet, ja tieliikenneonnettomuuksissa ajoneuvon käyttövoima selviääkin heti hahmontunnistuksen avulla. Vuonna 2050 olen ehkä jäämässä pois töistä. Liikenneonnettomuuksissa ajoneuvot ja rakennuspaloissa järjestelmät soittavat meille itse
Niihin ohjelmoidaan ennalta se, mitä niiden halutaan tekevän, esimerkiksi lentävän kuvaamaan palavaa rakennusta. ”Ei ole mahdotonta, etteikö korvaaja löytyisi nanoteknologiasta, mutta uudet kemialliset aineet lisäävät hiilijalanjälkeämme ja kemiallista kuormaa ympäristöön. Huoneistopalossa nykyrobotit ovat kömpelöitä ja saattavat jäädä jumiin huonekaluihin. ”Vähintäänkin robotin pitää pystyä itse luomaan kolmiulotteinen näkymä ympäristöstään, jotta se voi suunnistaa.” Hassinen ennakoi, että tulevaisuudessa tehtävillä tarvittava kalusto kevenee. Hän povaa, että globaalin teknologian myötä jättiyritysten valta kasvaa entisestään. ”Enää ne eivät rajoitu vain yhteen kylään ja yhteisöön, vaan ne voivat olla todella laajoja, skaalautuvia kansainvälisiä ongelmia tai ilmiöitä.” Pölönen arvioi, että tulevaisuuden uhkat piilevät digitaalisessa maailmassa. Kybermaailman vaikutusvaltaisimmat toimijat eivät enää ole valtioita, vaan globaaleja suuryhtiöitä. ”Ne eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä, vaan voittoa tuottavia yrityksiä, ja niiden tärkein bisneksen teon raaka-aine on data. 18 Pelastustieto 1/2020 Vuonna 2050 Suomi on joutunut etsimään yhä vahvemmin kansainvälisiä kumppaneita turvallisuuden saralla. Terrori-iskut voidaan estää esimerkiksi turvatarkastuksin, mutta tulevaisuudessa yksi hakkeri voi uhata kotisohvaltaan satojentuhansien ihmisten tietoja. Me tulemme tekemään sellaista työtä, jota robotti ei pysty tekemään. Kokonaisturvallisuutemme malli on vahva, mutta globaalissa maailmassa se ei yksin riitä. Tulipalon kestävät robotit ovat vielä hintavia. Ne lisäävät lihasvoimaa, ja pelastajan on helpompi operoida esimerkiksi tieliikenneonnettomuuden raivaamisessa tai painavien hydraulisten työvälineiden kanssa. ”Uskon, että inhimilliset taidot korostuvat työpaikoilla. Turvallisuus välittää yhä vähemmän maiden tai valtioiden rajoista”, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll. ”Niillä on suurimmat resurssit, parhaimmat osaajat, viimeisin teknologia. Varusteet paranevat koko ajan, emmekä altistu syöpävaarallisille aineille.” Toistaiseksi sammutusrobotit ovat lähinnä liikkuvia alustoja, joissa suihkuputki on kiinni. Ne innovoivat asioita. Se joka omistaa datan maailmassa, omistaa myös tulevaisuuden.” Keksijä, kirjailija ja futuristi Perttu Pölönen uskoo, että tulevaisuudessa inhimillisyys nousee arvokkaaksi ominaisuudeksi teknologian rinnalle. Kuuma, savuinen ja nokinen ympäristö vaatii paljon tekniikalta, ja siksi kehitys on vasta aluillaan. Ajamme samalla rungolla, mutta kalusto vaihtuu keikan mukaan.” Hassinen uskoo, että vesi pitää pintansa tulipalojen sammutuksessa. Yksikössä ei tarvitse olla mukana kaikkea mahdollista, vaan pelastusautot kalustavat itse itsensä. Jättiyritysten valta kasvaa – Suomi tarvitsee kumppanivaltioita Pelastajien avuksi tulevat eksoskeletonit. Vesi on vapaasti saatavilla oleva puhdas luonnontuote, joka ei yllätä ominaisuuksillaan.” Ikääntyvä väestö muistisairauksineen tulee olemaan haaste. Tulipalot taas pystytään sammuttamaan useimmiten robottien avulla tai rakennuksen ulkopuolelta. TULEVAISUUS. Hassinen uskoo, että dronet eivät tulevaisuudessa tarvitse lentäjää. Niiden vaikutusvalta teknologian kehityksessä kasvaa.” Olemme jo nyt riippuvaisia suuryritysten tuottamista palveluista, puhelimista, sovelluksista ja niin edelleen. ”Jatkossa korostuu yhteistyö samanmielisten valtioiden kanssa. Siksi on välttämätöntä kehittää älykkäitä asumisen ratkaisuja, joilla riskejä vähennetään ja ennaltaehkäistään. ”Katsomme keikan koodista mikä tehtävä, ja robotti kalustaa auton sen mukaisesti. Fyysisesti pelastajien avuksi tulevat eksoskeletonit, päälle puettavat ulkoiset tukirangat. Pelastustoimen merkitys onnettomuuksien ehkäisyssä ja varautumisessa korostuu. Teknologia kiihtyy yhä nopeammin, mikä pakottaa meidät ihmiset löytämään oma roolimme, miettimään, mikä meissä on erilaista kuin koneissa.” Pölönen muistuttaa, että maailman globalisoituessa myös ongelmamme globalisoituvat. ”Jos ihmisen on pakko mennä sisälle, samat eksoskeleton-ratkaisut varmasti auttavat, että jaksamme tehdä työtä
STANDBY OY AB Sinimäentie 10B, 02630 Espoo, Suomi Puh. +358 201 55 8411 | info@standby.fi | www.standby.eu Uusi L56 varoitusvalaisin vie varoitustehon uudelle tasolle! Suomalaisen paloja pelastustoiminnan parissa jo lähes 50 vuotta toiminut Bronto Skylift onnittelee 70-vuotiasta Pelastustietoa! Safety above all ww.brontoskylift.com. L56 2C – VAROITUSVALO Valaisimessa 16 kpl teholedejä, jotka takaavat ajoneuvon näkymisen pidemmälle kuin koskaan. Värivaihtoehdot: sininen, sininen/keltainen, keltainen/valkoinen, valkoinen työvalo
Ensihoidon osavuorokausiyksiköiden valmiusajat tulisi suunnitella asiakastarpeen eikä perinteisten henkilöstön työvuorojen ehdoilla. Ensihoidon yhteistyö sujuvaa Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitosten yhteistyö ensihoidossa sujuu hyvin Pohjanmaalla ja Helsingissä. Pelastuslaitoksen tuottaman ensihoidon toimivuutta on aikoinaan tutkittu vuonna 2017. ”Pääsääntöisesti yhteistyö toimii melko hyvin. Sopimuksemme neljän pelastuslaitoksen ja Finavian pelastuspalvelun kanssa ovat yhteistoiminnasta eikä vain yhteistyöstä”, HUS Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma sanoo. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Teemu Heikkilä Haasteena ovat ajoittain kankeat työvuorojärjestelyt. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n puolella yhteistyö saa kiitokset. Toki kehitettävääkin löytyy. Tutkimuksen julkaisi Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Myös alan ammattijärjestöjen tulisi ymmärtää nykypäivän tarpeet paremmin”, Kuisma jatkaa. 20 Pelastustieto 1/2020 ENSIHOITO V aasan sairaanhoitopiirissä ensihoitopalvelu toteutetaan yhteistoiminnassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosten kanssa. Yhteistyö sai tuolloisessa tutkimuksessa hyvät arviot. Pelastuslaitosten henkilöstöllä on omat hallinnolliset linjansa, mutta toisaalta operatiivisesti toiminta on yhtä”, Vesanto kertoo. Luonnollisesti esimerkiksi hallinnollisissa sekä talouteen liittyvissä kokonaisuuksissa esiintyy aika ajoin tiettyjä haasteita, jotka johtuvat eri organisaatioista sekä budjeteista. Vaasan keskussairaalan ensihoitoja valmiuspäällikkö Risto Vesanto on tyytyväinen järjestelyyn. ”Yhteistyö ja yhteistoiminta ovat erinomaisella tasolla. Ensihoidon yhteistyö sujuu pelastuslaitoksien kanssa.. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. ”Pelastuslaitosten, kuten toisenkin julkisen ensihoidon toimijan eli sairaanhoitopiirien, haasteena ovat ajoittain kankeat työvuorojärjestelyt. Yhtymä voi tuottaa palvelun itse, ostaa sen pelastuslaitokselta tai yksityiseltä toimijalta. Ensihoidon vastuulääkärin, kenttäjohtajien ja ensihoitopäällikön resurssit ovat sairaanhoitopiirin ja muu henkilöstöresurssi sekä kalusto tuotetaan pelastuslaitoksilta