ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N
Helppo ja nopea menetelmä, nopeampi vasteaika sammutuksen aloittamiseen . Suunniteltu käytettäväksi hengitysilmalaitteiden kanssa . patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä . kassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa . 9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ . työaika lyhyempi ja letkupesutyön kuormittavuus pienempi . apulaitteiden ja kuivatustornin tarve poistuu . erinomainen pitkissä selvityksissä . kassissa säilytyspaikat jakoliittimelle ja työkaluille LAY PACK LETKUNKANTOKASSI LETKUNKANTOKASSI ATTACK PACK . pieni tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. PÄÄKIRJOITUS WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . nopea selvitys jakoliittimeltä kerroksiin . kassissa säilytyspaikat suihkuputkelle ja työkaluille . kassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa . letku voidaan paineistaa letkukassiin . Erinomainen ergonomia letkun kantamiseen . Molemmat kädet vapaana, kun lähestytään palopaikkaa . Laadukas, kestävä materiaali KATSO TUOTEV IDEO: goo.gl/h Ed2MA. pienin vedenkulutus, vain alle 5 l / paloletku . Pienempi rasitus letkunselvityksessä verrattuna perinteisiin menetelmiin . puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Oulun hätäkeskuksessa ensimmäisenä käyttöönotettu ERICA koeponnistettiin Iso-Syötteen palossa. Siellä on myös esimerkiksi kaivosteollisuutta. Siitä kerrotaan tämän numeron lähtöjutussa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Ilman henkilökunnan osaavaa toimintaa murheellisesta tulipalosta olisi voinut tulla vieläkin murheellisempi. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Evakuointi kuin oppikirjasta.. Pelastus toimen rahoituksessa pitää ottaa huomioon harvaan asuttujen alueiden riskit. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tästä numerosta alkaa 70. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kolmas oli pelastuksen ja ensihoidon resurssien hyödyntäminen. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Paikalle tulleita rinnetyöntekijöitä hän opasti auttamaan tärkeässä ihmisten pelastamisessa, ennen kuin olisi yritetty sammuttaa paloa. Harjoittelu teki siis tässäkin tapauksessa mestarin. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla voimavarat ovat rajalliset, ja tälläkin tavalla niitä on mahdollista käyttää hyödyksi. Matkailuelinkeino kasvaa vauhdilla pohjoisessa. Palvelun tasoa ei voi mitoittaa pelkästään väestöpohjaan perustuvaksi. Ulkoasu on uusi, mutta sisältö yhtä kiinnostava kuin se on ollut läpi vuosikymmenten. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. UUSI PELASTUSTIETO Käsissäsi on uudistunut Pelastustieto. Mukavia lukuhetkiä Sinulle lukijamme! Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Iso-Syötteen ilonaiheet Päätoimittaja Esa Aalto, p. Vanhaan järjestelmään verrattuna pystyttiin nopeampaan toimintaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Toinen ilonaihe oli uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn toimivuus. vuosikerta. Maiju Rumpunen käynnisti asukkaiden evakuoinnin, ja kaikki tapahtui ripeän organisoidusti. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. 1/2019 Pelastustieto 3 Murheellisessa hotelli Iso-Syötteen tulipalossa oli ilon aiheitakin. Sivukoko on aikaisempaa pienempi, painopaperi vaihtunut. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Pelastustiedon uudistusta seuraa pelastustoimen uudistus. Yksi niistä oli ravintolan vuoropäällikön esimerkillinen ja oppikirjamaiseksikin kehuttu toiminta palon havaitsemisen jälkeen
4 Pelastustieto 1/2019 SISÄLTÖ 20 Hotelli liekeissä Iso-Syötteellä K U V A : V IL LE H O N K O N E N
1/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus: Iso-Syötteen ilonaiheet 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastusala uudistuu 19 Yhdenvertaisuus Palopäällystöpäivillä 32 Pisteytetään palokuntasopimukset 34 Ei vain juhlapuheita sopimuspalokunnille 42 Pelastusala on yhteiskunnan varautumisjärjestelmä 48 Sankarityötä on ehkäistä onnettomuuksia 50 Onnettomuuksien ehkäisyn opetus kiinnostaa 52 Positiivista hölynpölyä 54 Ensivasteyksikkö ehtii ensin 58-61 Ulkomailta 62 Muistoissa: Sam Back 66 Ristikko 64 Kansikisa ratkesi 56 EA-tyynyn malli puulelusta 44 Uusi kolumnisti Sami Kerman aloittaa 30 Ralliautosta pelastamisen asiantuntija 46 Vihdin VPK:lla toimiva kalusto ensivasteeseen
Vantaa SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • Kiinteistön turvallisuusjohtaminen 7.3. Koko messujen 9000 kävijästä noin 2800 kävi Turvallisuus-messuilla. K U V A : K IM M O K A IS T O. Espoo • Metsäpaloseminaari 27.3. 6 Pelastustieto 1/2019 Lisää tapahtumia pelastustieto.fi ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO nuohoojat.fi • Kevätopintopäivät ja kevätkokous 15.–16.3. Tampere Turvallisuus-messut Helsingissä Turvallisuus-messut järjestetään ensimmäisen kerran Helsingissä syksyllä 2021. Tampere • Kyläturvallisuuden kouluttajakoulutus 23.3. Viime syksynä Turvallisuus-messut järjestettiin Tampereelle yhdessä EuroSafety-messujen kanssa. Myös sidosryhmät ovat olleet sitä mieltä, että Turvallisuus-messut kannattaa järjestää pääkaupungissa.” ”Helsingillä on keskeinen sijainti myös kansainvälisen saavutettavuuden kannalta. ”Taloudelliset seikat ja kävijöiden mielipiteet ovat vaikuttaneet ratkaisussa. Vantaa • Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 18.3. Kuudella pelastustoimen alueella ei kuollut tulipalossa yhtään ihmistä. Esa Aalto 49 AJASSA Palokuolemien määrä on vähenemässä. (Kaksi lähityöskentelyjaksoa.) Vierumäki • Defusing-ohjaajakoulutus purkuistuntojen vetäjille 20.– 21.3. Viime vuonna tulipaloissa kuoli tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä 49 henkeä. ”Turvallisuus-messut järjestetään omassa kokonaisuudessaan samalla tavalla kuin aikaisemminkin Tampereella ja Jyväskylässä”, SPLYn puheenjohtaja Timo Kangasniemi kertoo. ”On hyvä, että turvallisuusalasta kiinnostunut pääsee näkemään keskitetysti koko alan messutarjonnan Helsingissä.” ”Nähtäväksi jää toimiiko synergia yhtä aikaa järjestettävien muiden messutapahtumien kanssa”, Timo Kangasniemi toteaa. Oulu • Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 22.3. Vuokatti SUOMEN PALOMIESLIITTO palomiesliitto.fi • Turvallinen Suomi -seminaari 26.3. Ulkomaiset vieraat ovat erittäin tervetulleita turvallisuusalan suurtapahtumaan.” Messujen sijaintipaikalla voi Kangasniemen mukaan olla pidempikantoisiakin vaikutuksia. Niillä kävi vajaat 4000 messuvierasta. Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pelastustoimen EU-opintomatka 5.–8.3. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ja Helsingin Messut neuvottelevat messujen järjestämisestä Helsingin messukeskuksessa yhtä aikaa FinnSec-messujen kanssa. Bryssel • Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa -esimiesvalmennus 12.3.– 25.4. Vuonna 2016 järjestettiin pelkästään Turvallisuus-messut Jyväskylässä. ”Monelle näytteilleasettajalle on eniten hyötyä oikeista asiakkaista kuin yleisestä messuhulinasta, mutta toki kaikkien kannalta mahdollisimman suuri kävijämäärä on tervetullutta”, Timo Kangasniemi sanoo
Omat 17ja 20-vuotiaat pojat ovat olleet mukana pienestä pitäen. ” Lopputulos on paitsi hoidon laadun myös turvallisuuden kannalta huolestuttavaa seurattavaa asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön puolesta. ” Lasten koulukirjoja selatessa aina mietin, miksei kouluissa opeteta järjestelmällisemmin pelastustaitoja. ”Palokunnan tilat ovat hyvät, kalustokin on ajan tasalla. Johanna Franzén Twitterissä 22.1. 1/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Pyhärannan VPK osallistui viime vuonna avoimet kylät -tapahtumaan valistamalla turvallisuusasioista ja esittelemällä toimintaansa. K U V A : P Y H Ä R A N N A N V P K. Esa Viiru Twitterissä 28.1. Varsinais-Suomen pelastuslaitos pitää meidät hyvissä varusteissa.” Saarisen mukaan nuorilta kysytään tänä päivänä motivaatiota liittyä palokuntaan. ” Toivon todella, että pelastustoimen uudistuksen työryhmien työstä seuraa jotain konkreettisia muutoksia. Eri asia on, onko asemalla toimintakuntoisia lähtijöitä. Suojeluskuntien aikaan toiminta hiipui, mutta alkoi uudelleen 1923. ”pakollisella” alkusammutuskoulutuksella. Pyhärannan VPK aloitti toimintansa sata vuotta sitten 1919. Juha Alander Twitterissä 2.2. Tapahtumassa oli muitakin Ihoden kylän yhdistyksiä. Viime vuonna palopuolen lähtöajat olivat vähän alle viisi ja ensivasteen vähän yli viisi minuuttia. Palokunta on ympäri vuoden viiden minuutin hälytysvalmiudessa. Joissakin kirjoissa valitettavan lyhyesti kerrottu. Keikkoja on vuosittain noin 75–80, mutta viime vuonna määrä hypähti 150:een. Iso pelko on siitä, että ehdotukset jää vain keskustelun tasolle, ja mikään ei oikeasti kehity tai muutu. Santtiosta palokunta siirtyi nykyiselle paikalleen kasitien varteen 700 asukkaan Ihodeen reilut 30 vuotta sitten. Kesän isot maastopalot toivat jonkin verran lisäkeikkoja, mutta erityisen työllistäviä ne eivät Saarisen mukaan olleet. ”Hälytysosastossa on noin 25 aktiivia ja viikkoharjoituksiin osallistuu keskimäärin 15 jäsentä. Kylässä on paloasema ja Sisu tallissa. Jokin vilkkuauto kurvaa pihaan tietyssä ajassa, sekö on riittävä taso. Kimmo Kaisto Pyhärannan VPK ” Jo nyt pelastustoimi myy paikoin väärän turvallisuuden tunnetta. Suomen Palopäällystöliitto hoitolaitoksista Facebookissa 31.1. Sammutuksiin ja jälkivartiointiin osallistui reilut 20 henkeä. Huntsmanin tulipalo Porissa oli vanhimman ekoja keikkoja. Takuulla olisi vaikuttavuutta mm. Naisosastossa on 10–15 ja nuoriso-osastossa 5–10 jäsentä”, iloitsee palokunnan päällikkö Kai Saarinen
Miksi vaihdoit työpaikkaa. Mitä jäät kaipaamaan pelastusalalta. 2 ”On tavallista, että hoitajat eivät tiedä potilaiden perussairauksista, lääkehoidosta tai hoitoon liittyvistä erityisominaisuuksista. Uuteen työkuvaani kuuluvat varautumisen valmistelutehtävät valtioneuvoston valmiuspäälliköille ja -sihteereille sekä kokonaisturvallisuuden valmisteluun liittyvät tehtävät. Silloin oven ja karmin väli ei ole tiivis. INSTAGRAM POIMINNAT @savitaipaleenpalokunta Viime lauantaina osa porukasta kävi Luumäellä kertaamassa vanhaa ja oppimassa uutta tieliikennepelastamisesta. Aloitin 1.1.2019 Turvallisuuskomitean sihteeristössä erikoistutkijana. Ihmisiä, joiden kanssa minulla oli ilo ja kunnia tehdä töitä. #tieliikennepelastaminen #savitaipaleenpalokunta #ekpelastuslaitos 1 Jos valtioneuvosto ei muuta Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspäätöstä, merkitsee se Etelä-Karjalan maakunnan pohjoisosissa asuvien 39000 ihmisen jäämistä eriarvoiseen asemaan kriittisen ensihoidon aloittamisessa. Autot kehittyvät vauhdilla yhä turvallisemmiksi ja hyvä niin, mutta pelastustyötä tekeville uudet teknologiat ja turvalaitteet asettavat haasteita. Ovet väsyvät vanhetessaan mekaanisesti eli niihin voi tulla vääntymiä ja ovien tiivisteet ovat voineet kulua tai painua kasaan. 3 Iso osa kerrostalojen ovista ei ole tarpeeksi turvallisia. Yhteistyö jatkuu samaan tapaan, vaikka hieman eri merkeissä. 8 Pelastustieto 1/2019 Mitä kuuluu, Jouni Pousi. Iltalehti 28.1. Mieluusti voi olla yhteydessä jatkossakin ja kutsua käymään, jalkaannun mielelläni kentälle. Potilaat ovat monisairaita ja lääkkeitä menee muutenkin paljon.” Ensihoitaja hoivakotien ongelmista. Tosin pelastusala ei unohdu nykyisissäkään tehtävissä. Yle, 11.1. Mietin, että nyt voisi olla mahdollisuus laajentaa omaa osaamista pelastustoimesta myös koko yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvien asioiden valmisteluun. Aiemmin toimin sisäministeriön pelastusosastolla erityisasiantuntijana seitsemän vuotta. Savon Sanomat 12.12.18 AJASSA POIMINNAT
Yhteiset periaatteet menettelytavoista, taktiikoista ja kalustosta tuovat paitsi kustannustehokkuutta, myös sen, että pystymme tarvittaessa käyttämään koko voimaamme yhdessä.” Kaisu Puranen 70-vuotias nosti avustussummaa Palosuojelun edistämissäätiö täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Hakemuslomake löytyy osoitteesta: www.pses.fi. Rohkaisen hakemaan, sillä nyt on rahaa jaossa”, Parkko sanoo. Erityisesti tuetaan nuorisotyötä. ”Toivottavasti saamme hyviä hakemuksia. 1/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi pelastuslaitokset eivät voisi tehdä kuten lystäävät. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Pelastusalan yhtenäisyyden puutteesta on puhuttu aina, mutta 22 eri pelastuslaitoksen yhteiset käytännöt ovat edelleen harvassa. AJASSA Tehtävät kasvussa LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. ”Juhlavuoden kunniaksi säätiö on korottanut apurahoihin käytettävää summaa. Tämä korostuu esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyssä.” ”On tietysti niin, että samankaltaisissa olosuhteissa eri puolilla Suomea saman lainsäädännön valossa meidän pitäisi pystyä tuottamaan mahdollisimman yhdenmukaista päätöksentekoa ja palvelua, jotta asiak kaamme eivät olisi eriarvoisessa asemassa. Tästähän se eriävyys tulee: toimivaltaiset tahot voivat toteuttaa lainsäädäntöä siten, että toimivat sen puitteissa. Se ei mahdollista sitä, että tehtäisiin puhtaasti omia ratkaisuja, vaan on välttämätöntä, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti vähintään naapuripelastuslaitosten alueille.” ”Kansallisesti meidän on huolehdittava siitä, että pystymme toimimaan yhtenäisesti ja tehokkaasti. Säätiö tukee myös pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamista. ”Ensinnäkin on lainsäädäntö, joka antaa peruspuitteet asioille. 2000 25251 22883 2015–2017 keskiarvo 2015–2017 keskiarvo 2015–2017 keskiarvo 2018 yhteensä 2018 yhteensä 2018 yhteensä Pelastusja avunantotehtävät Maastopalot Ensivastetehtävät TILASTO Kimmo Kohvakka.. Nyt jaetaan 250000 euroa apurahoja ja avustuksia”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Parkko kertoo. Kun yhtenäisyyteen ei kerran ole vuosikymmenissä päästy, niin miksi pakottaa. Luonnollista toisaalta on, että aluekohtaisia eroavaisuuksia on.” ”Sitten on kansallinen valmius toimia suuronnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa. 114853 104455 4335 n. Eikö jokainen pelastuslaitos voisi tehdä asioita kuten haluaa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Palosuojelun edistämissäätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin sekä vapaaehtoiseen järjestötyöhön
Kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja lähialueen talot vaurioituivat. Onnettomuudessa saivat surmansa kaasuvuotoa tutkineet kaksi palomiestä sekä lomailemassa ollut espanjalainen nainen. 10 Pelastustieto 1/2019 K U V A : LE H T IK U V A /A F P. 10 Pelastustieto 1/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 48°52’23 P 2°20’42 I Pariisin keskustassa sijaitsevassa leipomossa sattui voimakas kaasuräjähdys tammikuun puoli välissä. Räjähdys heitti autoja nurin ja rakennusjätettä ympäri katua
1/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 1/2019 Pelastustieto 11
Nevala vastaa myös pelastustoimen viestinnästä. Teksti ja kuva: Esa Aalto AJASSA S isäministeriössä tuetaan pelastuslaitosten viestinnän uudistamista, mutta lähtökohta on myös se, että laitokset tekevät tiivistä yhteistyötä viestinnässä. Eriikka Koistinen (vas.) ja Saara Nevala vetävät viestintää sisäministeriössä.. Tärkeintä on, että pelastuslaitosten johto ymmärtää viestinnän merkityksen ja viestinnässä sosiaalisen median hyödyntäminen on keskeistä.” Näin sanovat viestintäjohtaja Eriikka Koistinen ja viestintäpäällikkö Saara Nevala. ”Tavoitteena pitää olla vaikuttavampi viestintä yhteistyössä”, Koistinen ja Nevala sanovat. 12 Pelastustieto 1/2019 Vaikuttava viestintä syntyy yhdessä Pelastustoimen uudistushankkeessa esitetään myös 12 suositusta viestinnän tehostamiseksi pelastustoimessa. Pelastustoimen strategisista tavoitteista löytyvät myös aiheet viestinnälle. Sisäministeriössä on valmisteilla konsernistrategia, jossa myös viestinnällä on keskeinen merkitys. ”Hyvä, että tavoitteet ovat korkealla. He ovat tuoreita kasvoja sisäministeriön viestinnässä
”Viestintäänkin tarvitaan koulutusta, jotta siitä voi tulla aidosti kaikkien pelastustoimen ammattilaisten työväline.” ”Johdon esimerkki on tärkeä ja antaa oikeutuksen toimia”, Nevala painottaa. Some on nopea viestintäkanava ja siellä kannattaa olla jo ennen kuin syntyy tarve viestiä esimerkiksi jonkin äkillisen hätätilanteen takia.” Saara Nevala tähdentää, että hyviä viestintäresursseja voi jäädä käyttämättä, jos tekemistä ei ohjeisteta. Samalla suunnitellaan, miten mallia sovelletaan skenaarioittain eli erityyppisissä häiriötilanteissa. ”Tämän vuoden aikana. ”Tarkoitus ei ole, että sisäministeriö alkaa vetää toimintaa, vaan siitä tulisi pelastuslaitosten viestijöiden verkosto, jota toteutetaan yhteistyössä”, Eriikka Koistinen sanoo. Viestintää tarvitaan tällaisenkin tiedon välittämiseksi. Viestintää varten pitää olla selkeät ohjeet ja hyvä sisäinen tilannekuva. Mitä sitten pelastuslaitosten viestintä eniten kaipaisi. Viestinnän ammattilaisia on heidän mielestään tärkeää saada pelastuslaitoksiin siksikin, koska voimavaroja voidaan tarvita yllättäviinkin tilanteisiin. VIESTINTÄÄN TARVITAAN KOULUTUSTA Poliisilla on hyvin suunniteltua ja laajasti näkyvää viestintää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pelastustoimi hyötyisi samanlaisesta näkyvyydestä. Apua ja tukea pitää antaa mahdollisissa ongelmatilanteissa”, he toteavat. ”Eräässä tilaisuudessa törmäsin siihen, kun todettiin, ettei ole tietoa jollakin toisella alueella tehtävästä hyvästä uudistuksesta. ”Pelastustoimen viestijöille luodaan myös oma työskentelytila sisäisen turvallisuuden portaaliin TUOVIin.” Sisäministeriö rahoittaa myös hanketta, jossa luodaan alueellisen kriisiviestinnän malli moniviranomaistilanteisiin. Viestintäjohtaja Eriikka Koistinen on toiminut viestintätehtävissä liikenne-ja viestintäministeriössä ja sosiaalija terveysministeriössä sekä kunnallishallinnon puolella Espoon kaupungilla. Palvelutason pitää olla yhdenmukainen ja tehokas. ”Viestintää ei pidä pelätä. Voi syntyä esimerkiksi kriisitilanne, jossa kansainvälisen median kiinnostus voi olla suuri. Ihmisten tulisi olla kriisinsietokykyisiä. ”Silloin kaikki alueen viestintäresurssit olisi tarpeen saada käyttöön, esimerkiksi maakunnista tai kunnista. Parhaillaan suunnitellaan, millainen siitä käytännössä tehdään”, Saara Nevala sanoo. ”Mutta toki niitäkin tarvitaan”, jatkaa Nevala ja molemmat pitävät tärkeänä yhteistä tekemistä ja jakamista. ”Ei haluaisi aina sanoa, että resursseja”, Koistinen sanoo. Sitä voi myös harjoitella. Myös ministeriö tukee omalla viestinnällään”, Koistinen toteaa. Tavoitteiden toteuttamisessa myös viestinnällä on tärkeä merkitys.” Nevala kantaa huolta siitä, että osalla pelastuslaitoksista ei ole kunnollisia viestintäresursseja. AJASSA ”Siellä todetaan muun muassa, että pitää olla ajantasainen tilannekuva. ”Olisi tarpeen saada jokaiseen pelastuslaitokseen viestinnän ammattilainen hoitamaan viestintää.” VIESTINTÄRYHMÄ TÄNÄ VUONNA Sisäministeriössä pyritään tukemaan pelastuslaitosten viestintää ja siksi työryhmän suosituksen mukaisesti tullaan perustamaan valtakunnallinen viestintäryhmä. Sellaisessa on totuttu, että vain johto saa sanoa, mutta nykyisin viestintä kuuluu kaikille”, Koistinen toteaa. Resursseja hukataan, jos hyvät käytännöt eivät leviä tai tietämättä tehdään päällekkäistä kehittämistä”, Koistinen sanoo. ”Kriisiviestinnän mallia pilotoidaan kahdella alueella, joista toinen on suuri eli Uusimaa ja toinen pieni eli Etelä-Karjala”. ”Hierarkkisessa organisaatiossa tarvitaan varmaankin myös asennemuutosta. Viestintäpäällikkö Saara Nevala on tehnyt maahanmuuttoviestintää sisäministe riössä ja kuntauudistuksen viestintää valtiovarainministeriössä sekä viestintää sosiaalija terveysministeriössä.. 1/2019 Pelastustieto 13 Viestinnässä sosiaalisen median hyödyntäminen on keskeistä. ”Monet pelastuslaitokset ovat toki aktivoituneet sosiaalisessa mediassa. Virheistä ei saa rangaista
Rahoituksessa pitäisi harkita riskiperusteisuutta. Huoli rahoituksesta varsinkin harvaan asutuilla alueilla nousi esiin pelastustoimen uudistusta pohtineissa työryhmissä. Uudistusta on valmisteltu viime vuosien aikana 15 työryhmässä, jotka saivat raporttinsa valmiiksi tammikuussa. 14 Pelastustieto 1/2019 PELASTUSTOIMI Turvaa rahoitukseen, järjestelmät yhtenäisiksi Pelastusala tarvitsee yhtenäisyyttä varsinkin johtamisja tietojärjestelmissä, sillä poikkeusoloissa täytyy kyetä toimimaan valtakunnallisesti. Tämä ei aivan sellaisenaan ole hyvä pelastustoimen palvelujen mitoittaja, sillä esimerkiksi Lapissa on myös erityisolosuhteita, kuten kaivosteollisuutta.” Kohvakka sanoo, että uudistuksen valmistelu jatkuu yhteistyössä. Jos soteja maakuntauudistus toteutuu vuonna 2021, myös pelastustoimi uudistuu. Siten rahantarvekin pystytään perustelemaan. Maakunnissa pelastustoimelle ei ole korvamerkittyä rahoitusta. ”Ilman toimintaa ei ole taloutta, eikä ilman taloutta ole toimintaa.” Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että tulevaisuudessa rahoitusmekanismissa pitäisi pohtia riskiperusteisuutta. ”Meillä täytyy olla analyyttinen kuva alastamme sekä kehitysja rahoitustarpeista.” Hätinen painottaa, että talous ja toiminta ovat suorassa riippuvuussuhteessa keskenään. Kukin toimivaltainen taho tekee omat päätöksensä, ohjaava rooli on sisäministeriöllä. Taloustyöryhmä painottaa, että pelastusalan pitäisi kiinnittää huomiota raportointiin, tilastointiin ja alan analysoinnin kehittämiseen. Taloustyöryhmän varapuheenjohtaja Esko Hätinen sanoo, että siksi pelastusalaa täytyy johtaa tiedolla. Ryhmät tekivät 97 toimenpide-ehdotusta pelastustoimen eri alueilta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Peter Bange P elastustoimen rahoitus täytyy turvata maakunnissa. ”Normaalin hallintomenettelyn mukaisesti toimivaltaisia ovat kaikki ne ta hot, joilla on oma roolinsa. Sisäministeriö tekee valtakunnalliset päätökset ja pyrkii huolehtimaan, että kansalliset prosessit menevät eteenpäin tavoitteen mukaisesti.” Uudistuksen työryhmät • Talous • Tietohallinto • Alueellinen yhteistoiminta • Riskienhallinta ja poikkeusolojen riskianalyysi • Kansainvälinen pelastustoiminta • Johtaminen • Viestintä • Onnettomuuksien ehkäisy • Sopimuspalokunnat • Prosessit • Tuottavuuden kehittäminen • Ensihoito • Henkilöstö • Työhyvinvointi • Pelastuslain uudistaminen. ”Rahoituksen volyymi näyttää suuntautuvan sinne, missä on väkilukuja väestöpohjaa
1/2019 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI
Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja ”Selvää on, että iso osa toimenpide-ehdotuksista ei toteudu koskaan. Kokoon pitäisi saada pelastustoimea tunteva ryhmä, joka pohtisi, millaiseen järjestykseen nämä ideat laitetaan ja mitä voimme tehdä rahan puitteissa. On vaara, että työryhmien asiat jäävät pienelle porukalle, joka on kiinnostunut. Emme voi milloinkaan toimia täsmälleen samalla tavalla, mutta hiukan enemmän yhtenäisiä käytäntöjä voisi olla. Ala kaipaa sitä, että uudistuksista tulee konkreettisia. Sisäministeriön ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio korostaa, että Juha Rajala, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ”Näen tärkeimpänä, että oikeasti ruvettaisiin tekemään alueiden välistä yhteistyötä virallisestikin, ei vain puheissa. Kimmo Kohvakka uskoo, että koko ala toimii yhteisessä rintamassa. 16 Pelastustieto 1/2019 PALVELUT YHTENÄISIKSI Pelastustoimen uudistuksessa lähes kaikki työryhmät painottavat, että pelastusalan pitäisi olla yhtenäisempi. Myös tietohallinnon työ pitäisi saada jo käytäntöön. Kysymys on tiedolla johtamisesta.” Miia Ojala, hallintopäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos ”Raporteissa on lähdetty siitä, että ollaan menossa maakuntaan, mutta entä, jos ei ollakaan. Tämä ei voi jatkua näin, että tehdään työryhmätyö työryhmätyön perään.” Niki Haake, valmiuskoulutussuunnittelija, SPR ”Hankeryhmien tuotokset ja johtopäätökset pitäisi jalkauttaa pelastuslaitoksille. Jos kehityskohteita on 97, ne pitäisi saada eteenpäin, jotta tehty työ ei jäisi juhlapuheeksi. Talous pitäisi saada jiiriin, että pelastustoimelle oikeasti riittää rahaa.” Kiireellisin askel uudistuksessa. ”Vaikutelmani on, että olemme innostuneesti yhtenä kokonaisuutena uutta tekemässä. ”Mielestäni se on tärkeää, sillä ei ole kovin kestävää, että meillä on erilaisia tulkintoja samoista asioista eri puolilla maata.” Vainion mukaan kiireellinen asia pelastustoimen uudistuksessa on yhteistoimintarakenteen luominen, käyttöönotto ja systemaattinen ylläpito. ”Vielä pystymme miettimään sitä, mikä taho tekee mitäkin asioita. Henkilöstöasioissa painottaisin yhdenmukaisuutta. Siinä tarvitaan syvää viisautta. Silloin vältymme päällekkäiseltä työltä, jota näkemyksemme mukaan tällä hetkellä tehdään aika paljon.” Vainion mielestä yhtenäisyyttä tarvitaan myös siihen, kuinka lakeja tulkitaan esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyssä. Hän painottaa, että uudistuksen myötä pelastustoimen kyky tuottaa palveluja kehittyy ja paranee, ja samalla yhteisiä voimavaroja voidaan käyttää tehokkaammin. Alan kannattaisi tehdä PELASTUSTOIMI GALLUP Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka (vas.) sekä sisäministeriön ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio ovat tyytyväisiä uudistushankeen 15 työryhmän aikaansaannoksiin.. Viestinnän osalta pitäisi kehittää myös työyhteisöviestintää.” pelastustoimen palvelujen pitäisi näkyä kansalaisille yhtenäisinä, riippumatta siitä, missä päin maata ollaan. Kullakin alan segmentillä on tehty hyvää työtä.” Kokonaisuudessa Kohvakka näkee tärkeimmäksi palvelujen yhtenäistämisen, valmiuden tehostamisen ja koordinaation. Työryhmistä nousee kaksi asiaa: prosessien pitäisi olla jo kuvattuna, koska se on lähtökohta muulle kehittämiselle
Taito Vainio mainitse kiireellisinä esimerkkeinä onnettomuuksien ehkäisyyn ja tilannekeskusjärjestelyihin liittyvät asiat. Ehdotuksissa on päällekkäisyyksiä, jotka pyritään karsimaan. Hänen mukaansa mittareiden luominen on yksi kiireellinen toimenpide. Pidän tärkeänä, että toimialasta tehtäisiin tietopaketit, joissa näkyisivät palvelut ja niiden kuvaukset, mittarit ja analysoinnit. Seuraava hallitus pystyisi huomiomaan tulevat tarpeet.” yhdessä myös johtamisja tilannekeskusjärjestelmät sekä tietohallinto jo pelkästään siksi, että mahdollisissa poikkeusoloissa yhteisiä järjestelmiä tarvitaan. ”Kaikki asiakokonaisuudet ja aihealueet ovat tärkeitä. Jos joudumme poikkeusoloihin, meillä pitää olla järjestelmä, joka toimii koko valtakunnan tasolla. Meille tulisi kokonaiskuva pelastustoimesta ja pelastuslaitoksista. Vainio sanoo, että uudistushanke on alun perin suunniteltu niin, että hankkeita voidaan toteuttaa hallinnollisesta järjestelmästä riippumatta. Pitäisi varmistaa, että pelastuslaitosten asemointi ja rakenne maakunnassa olisi mahdollisimman samankaltainen. Isot jutut vaativat toiminnallisia muutoksia ja rahaakin. Systeemin täytyy toimia täysin joustavasti riippumatta siitä, mikä alue on johtovastuussa.” MITTARIT PELASTUSALALLE Pelastusosasto arvioi kevään aikana, mitä ehdotuksia ja aihekokonaisuuksia lähdetään viemään eteenpäin ensimmäisenä. Jokaisen kohdalla priorisointi tulee kysymykseen, jolloin kokonaisuus käsittelee 15–20 kärkitoimenpidettä”, Kohvakka sanoo. PELASTUSTOIMI. Vainion ja Kohvakan mukaan kaikki raportit ja toimenpide-ehdotukset ovat sellaisia, että niitä voidaan viedä eteenpäin. Jos lait eivät mene läpi, kiireellisintä on tietenkin saada keskeiset asiat hallitusohjelmaan. Hankkeiden etenemiseen vaikuttaa se, mitä tapahtuu soteja maakuntauudistukselle. Antaisin painoarvoa myös pienille muutostarpeille, jotta saisimme positiivista virettä ja onnistumisia heti alkuun.” Esko Hätinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ”Useita työryhmiä sivusi tarve tiedolla johtamiseen. Pelastuslaitoksissa tehdään asioita hyvin eri tavoin. ”Nyt on tehty kansallinen prosessi riskienarvioinnin osalta, mutta se jatkuu. Siitä on kiinni myös, mitä hankkeita kannattaa viedä eteenpäin. Nyt katsotaan kansallinen järjestelmä, millainen suorituskyky eri asioilta vaaditaan. Riskienarviointityö tulee jatkumaan. ”Pelastustoimi on tarvittaessa valtakunnallinen järjestelmä. ”Ne ovat sen tyyppisiä asioita, että niitä pitäisi lähteä pohtimaan heti.” Kohvakka arvioi, että pidemmän aikavälin työkalut seuraavaan vaiheeseen saadaan syksyyn mennessä. Silloin on helpompaa tehdä yhdessä. Miten voimme kertoa, millä tasolla se on, ja onko se vertailukelpoinen eri maakunnissa?” hän kysyy. ”Miten mittaamme palvelutasoa. Valtakunnan tasolla ei ole käytettävissä analyyttista tietoa kovinkaan hyvin. Ala tarvitsee tiedolla johtamista.” Jari Sainio, pelastusjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ”Se riippuu siitä, mitä eduskunta päättää. Lähtisin ryhmittelemään isoja muutostarpeita sekä pienempiä ja helpompia. Se on tämän vuoden toimenpiteitä, ja siinä mielessä kiireellisimpiä.” Taito Vainio painottaa yhtenäisten mittareiden luomista pelastusalalle. 1/2019 Pelastustieto 17 Tomi Pursiainen, riskienhallintapäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ”Muutos pitäisi toteuttaa yhteisenä rintamana. Osa muutosehdotuksista on hyvin pieniä ja helposti toteutettavissa
Suurin vaikutus uudistuksiin on eduskunnassa käsittelyssä olevalla maakuntalainsäädännöllä. Enimmäissuojautumismatkaa on pidennetty 250 metristä 500 metriin.” Lisäksi väestönsuojan rakentamisvelvollisuus on poistettu lailla kevytrakenteisista rakennuksista. Pelastuslaki muuttui vuoden alussa siten, että öljyntorjunta on nyt osa pelastustoimintaa ja siihen sovelletaan pelastuslakia. Tätäkin arvioidaan jatkouudistuksessa, joka on tarkoitus käynnistää kuluvan vuoden loppuun mennessä.” Lainsäädäntöä pitää Helismaan mukaan tarkastella laajasti. ”Öljyntorjunta liitetään osaksi pelastustoimen koulutusta ja se tulee Pelastusopiston opetussuunnitelmiin. Nykyinen lainsäädäntö antaa hyvän pohjan uudistusten toteuttamiseksi. Hallitusneuvos Ilpo Helismaa sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että valtaosa uudistushankkeiden ehdotuksista voidaan toteuttaa yhteistyötä syventämällä ja kehittämällä. ”Tarvittaessa uudistuksia voidaan edistää myös lainsäädännöllä. Se toteutetaan yhteistyössä Rajaja merivartiokoulun kanssa.” Toinen merkittävä muutos koskee yhteisiä väestönsuojia. 18 Pelastustieto 1/2019 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Pelastustoimen uudistushankkeiden toteuttaminen ei juurikaan vaadi säädösten muuttamista. Tärkeintä valmistelussa on arvioida lainsäädännön perusteluja ja vaikutuksia. Tärkeintä Helismaan mukaan on se, että säännösmuutokset eivät vähennä suojapaikkojen määrää. Suurin vaikutus maakuntalainsäädännöllä Teksti: Esa Aalto · Kuvitus: Peter Bange PELASTUSTOIMI 18 Pelastustieto 1/2019. Vuoden alussa tuli voimaan liuta pelastustoimea koskevia säädösmuutoksia. Ne irrotettiin omaksi osakseen maakuntalainsäädännöstä, jossa on mukana muun muassa pelastustoimen järjestämistä ja valvontaa koskeva lainsäädäntö. ”Yhteissuojien rakentamista on helpotettu siten, että ne voidaan rakentaa myöhemminkin kuin viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen valmistumisesta
Hänen korostaa, että esimiestyöllä on tärkeä rooli seksuaalija sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisessa. Ari Keijonen sanoo, että uudet turvallisuusuhat koskevat myös Suomea, ja pelastustoimen täytyy varautua niihin. huhtikuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ”Mielestäni on hienoa, jos poliisi pystyy vaikuttamaan esimerkillään siihen, että muut organisaatiot ottavat mallia ja pyrkivät edistämään yhdenvertaisuutta”, West sanoo. ”Kaikki asenteet lähtevät esimiehistä. West on juuri perustamassa poliiseille Sateenkaaripoliisit-yhdistystä. Jos kaikki tietävät, että ne ovat esimieTärkeää asiaa yhdenvertaisuudesta Palopäällystöpäivillä Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Kimmo Kaisto PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT PELASTUSTOIMI hen tiedossa, mutta hän ei puutu, siitä tulee hyväksyttyä.” KÖYSITYÖSKENTELYSTÄ JA JOHTAJUUDESTA Yhdenvertaisuuden lisäksi Palopäällystöpäivät pureutuu muun muassa kaupunkiturvallisuuteen pre-seminaarissa. ”Toinen pre-seminaariaihe on turvallisuustrendejä koskeva, toinen on käytännönläheinen, työturvallisuuteen ja -menetelmiin liittyvä.” Keijonen toivoo, että pre-seminaari tuo paikalle entistä enemmän operatiivisen toiminnan kanssa tekemisissä olevia. 1/2019 Pelastustieto 19 Yksi Palopäällystöpäivien kantavista teemoista on tänä vuonna yhdenvertaisuus pelastustoimessa. Hän kertoo, että yhdenvertaisuus juontuu pelastustoimen arvoista, joista yksi on inhimillisyys. Keijonen nostaa vielä yhdeksi tärpiksi esityksen siitä, mitä on hyvä johtajuus. ”Nyt pohditaan, kuinka ihmisten johtamista voidaan pelastustoimessa kehittää, jotta pelastustoimen johtamiseen saataisiin uusia ajatuksia ja eväitä kohti valmentavaa tiimijohtamista.” Keijonen kannustaa Palopäällystöpäiville kaikkia pelastustoimessa työskenteleviä. Keijonen näkee, että tälläkin tavalla pelastustoimen monimuotoinen kenttä tulee esiin. Hän kertoo, kuinka poliisi ylläpitää ja edistää yhdenvertaisuutta. ”Näen äärimmäisen tärkeäksi, että on meillä tapahtuma, jossa koko ala pääsee keskustelemaan ja kehittämään.” Suomen Palopäällystöliiton järjestämä Palopäällystöpäivät 3.–5. ”Palopäällystöliitto on hyvin arvositoutunut, ja yhdenvertaisuus liittyy inhimillisyyteen. ”Yhdenvertaisuus on äärimmäisen tärkeä, perustavanlaatuinen teema”, sanoo SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.. Esimies ohjaa asenteita esimerkillään ja käytöksellään. Toisena aiheena pre-seminaarissa käsitellään korkeanpaikan työskentelyä. Yhdenvertaisuuskeskustelua alustaa vanhempi rikoskonstaapeli Linnea West. Liitto haluaa vaikuttaa siihen, että pelastustoimi on entistä yhdenvertaisempi ja monimuotoisempi”, Keijonen perustelee. Jos havaitaan väärinkäytöksiä, niihin pitää puuttua