12 TASA-ARVO ONTUU pelastusalalla s. 8 1 2018 7. Lapissa turvallisuus syntyy yhteistyöllä s.26. 2. Ottopojat OTKESIN APUNA s
Erinomainen suorituskyky / entistä ketterämpi käyttää . Suihkun kantama jopa 21 m, lisää turvallisuutta . WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI . Helposti kesken käytön vaihdettavissa. Vakiokäyttöpaine 38 bar . Jopa rasvapaloihin. Helposti omatoimisesti huollettavissa . LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI UUTU US!. Pakkasenkestävällä vaahtonesteellä käyttölämpötila alkaen -25°C HNE VARIO CARBON KEVYT, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN REPPUSAMMUTIN Since 1968 Since 1981 Samassa laitteessa sekä perinteinen märkävaahto, että hyvin pintoihin tarttuva CAFS. Kaksi kokoa; 9 ja 13 litraa . Vario Carbon 13: 2 x 55 A IV B Lue lisää: www.fwp.fi/hne.htm Ota yhteyttä (02) 273 1800 / myynti@rauplan.com ja tilaa kattavampi esite tai sovitaan esittelykäynnistä. Vario Carbon 9: 55 + 13 A 233 B . Paino alle 20 kg täytettynä (9 litraa) . Erikoiskevyellä komposiittisäiliöllä . Käännettävällä suutinpäällä lisäksi laaja-alaisempi sumutus lähietäisyydelle. Palonsammutusteholuokka ylittää EN-normien vaatimukset:
Perustettu vuonna 1950. Lisää ja parempia pelastustoimen palveluja kansalaisille. Yritykset eivät koe saavansa tasapuolista kohtelua pelastusviranomaisilta. Näissä paloissa voi olla kyse ihan tavallisten kansalaisten laiminlyönneistä valvonnassa, asenteissa ja tiedoissakin. Huolimattoman ja varomattoman toiminnan aiheuttamat palot muodostavat huomattavan osan kaikista ihmisen aiheuttamista paloista, rakennuspaloista suurimman osan. Työtä tehdään vain ja ainoastaan sen hyväksi. Asiakasnäkökulma nousi esille myös kumppanuusverkostosta tehdyssä tutkimuksessa. Pelastustoimen työntekijät ovat asiakaspalvelutehtävässä. 1 ·2018 3 Pääkirjoitus Helmikuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Tutkijakaksikko Päivi Mäkelä ja Mari Lehtimäki tutkivat pioneereina tuottamuksellisia tulipaloja. Tulosten pohjalta saadaan arvokasta tietoa ja kehitetään uusia keinoja ennaltaehkäisyyn sekä turvallisuusviestintään. Aihetta kannattaa siis tutkia. Kaiken lähtökohtana on se, että asiakas voittaa. Usein asiakas kohdataan hetkellä, jolloin hän on heikoimmillaan. Toiminnasta on tehty tutkimus, ja ensimmäinen moniammatillinen yksikkö aloitti toimintansa Keski-Suomessa. Kuten hankkeen loppuraportin otsikossakin todetaan: moniammatillinen yksikkö toimii tehokkaasti ihmisen turvana. Tätä tutkin -vinjetin alla esitellään alaan liittyviä uusia tutkimushankkeita. Sen ei tarvitse tarkoittaa turvallisuudesta tinkimistä. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. Tutkimuksen ohessa pilotoidaan kehittämishanke VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen alueella. Omaisuus voi olla tuhoutunut tai joudutaan menemään asiakkaan kotiin, jossa hätä on suurin. Asiakkaat odottavat valvontatyössä yhdenmukaisia palveluja ja asiakkaiden tarpeiden huomioimista. Niin tapahtuu jopa saman pelastuslaitoksen alueella. Asiakaspalvelutehtävässä Uuden vuoden myöstä Pelastustieto saa muutaman uuden juttupalstan. Asiakkaan tarpeet nousivat esille muun muassa Pelastusopistossa järjestetyssä pelastustoimen ja ensihoitopalvelun hybridieli moniammatillisen yksikön toimintaa käsitelleessä seminaarissa. Lue juttu sivuilta 54–55 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Vahinko vai laiminlyönti. Hädän hetkellä. Tavoitteena on toimivan ja yhtenäisen ilmoituskäytännön luominen pelastusviranomaisilta poliisille tuottamuksellisissa ja tahallisissa paloissa. Näin saadaan tehokkaasti ihmisten tarvitsemia hoitopalveluja kotiin. Omainen tarvitsee kiireellistä hoitoa. Työtä riittää, sillä aineistona käytetään vuoden 2014 PRONTO-selosteita ja -tilastoja koko Manner-Suomesta, poliisin rikosilmoituksia, palonsyyn tutkintailmoituksia ja esitutkintamateriaalia sekä syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisuja. Haasteena on arvioida, missä menee vahingon ja tuottamuksen raja
044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Otkesin palontutkintaryhmä koostetaan pelastustoimen ammattilaisista, jotka useimmiten ovat erikoistuneet palontutkintaan myös omassa pelastuslaitoksessaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 4 1 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. s.12 Otkes tutkii onnettomuudet Sanoin, että voin olla muutaman kuukauden, jos saan siistin sisätyön.” – Teuvo Määttä 25 vuoden urastaan ensihoidon vastuulääkärinä. Kansi Turvallisuutta tehdään yhteistyöllä Lapissa. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Viranomaisten yhteistyö toteutui muun muassa tässä Muonion Vuontisjärvellä sattuneen onnettomuuden pelastustehtävissä. Onnettomuustutkintakeskus tutkii Suomessa sattuneet vakavat onnettomuudet ja vaaratilanteet. s. 38 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 K uv a: O tk es. Kuva: Olavi Airaksinen. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun
Kaksi kertaa vuodessa on perehdytty isoin joukoin niin alkusammutukseen, ensiaputaitoihin kuin kulttuurien välisiin eroihin. Turvallisuusasiat ja pelastussuunnitelmakin otetaan nyt entistä vakavammin. Viime vuoden heinäkuussa kuusihenkinen vaeltajaryhmä eksyi vaellusreitillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. 1 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Kohti monimuotoisempaa pelastuslaitosta 8 Asiantuntijat Otkesin apuna 12 Kerrostalopalo ajoi asukkaat evakkoon 18 Kittilän VPK-nuoret 22 Pelastusopiston uusi tilannekeskus 24 Lapin rinneturvallisuus 28 112-sovellus auttaa etsinnöissä 31 Pelastusmerkit tuovat turvaa Lappiin 32 Kumppanuusverkostoa tutkittu 34 Teatterin paloharjoitus 42 Kari Porthan kumppanuusverkostossa 46 Hedengren on vireä satavuotias 48 Palomiesystävällinen WASP 52 Vahinko vai laiminlyönti. Pelastusoperaatio vei kuusi tuntia. s.44 Pelastusta Lapissa Matkailijat työllistävät pelastusväkeä Lapissa. s.26 K uv a: V ar si na is -S uo m en p el as tu sl ai to s. 54 Palonsuojelun edistämissäätiö jakaa apurahaa 56 Foliohatusta 57 Opinnäytteet 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Tummaa paahtoa 63 Numerossa 1/2018 Turvallisuutta kouluihin Kouluturvallisuushanke VarTu on otettu Varsinais-Suomessa innokkaasti vastaan
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin moniammatillisia toimintamalleja Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. K uv a: Te em u H ei kk ilä .. Hankkeessa on koottu Turvaa harva-alueille moniammatillisesta yksiköstä hyviä elementtejä, joiden varaan on mahdollista rakentaa uutta tutkimusta muun muassa asiakaskokemuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Uudellamaalla neljä pelastuslaitosta on yhdistymässä. Hän näkee järjestelyssä monia hyviä puolia. Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun hybridiyksikkö tuottavasti kansalaisen turvaverkkona -tutkimushankkeessa selvitettiin moniammatillisen yksikön toimintaa. Ihmisten sitoutuminen toimintaan, tietoisuus toistensa osaamisesta sekä selkeät toimintaja johtamismallit ovat moniammatillisen yksikön toiminnan perusta. 6 1 ·2018 AJASSA Pelastuslaitokset liikelaitoksina hyödyttää ensihoitoa M onen pelastustoimen vaikuttajan mielestä pelastuslaitosten pitäisi olla maakunnissa omia liikelaitoksiaan. ”Pystymme järjestämään pelastustoimen laajana kokonaisuutena. Hankkeen tulokset tiivistyvät ihmiseen, osaamiseen, organisointiin ja johtamiseen. Varautumisen kannalta sen järjestäminen koko maakunnan tasolla on viisas ratkaisu. Hanke oli Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitoksen yhteinen, ja se päättyi joulukuussa 2017. Esimerkiksi sisäministeri Paula Risikko (kok) on useaan otteeseen todennut näin julkisuudessa. Maakunnan laajuisessa kokonaisuudessa ensihoito voidaan järjestää tehokkaasti yhteistyössä soten kanssa.” K uv a: K im m o K ai st o Moniammatillisen yksikön toimintamallin avulla voidaan turvata pelastustoimen ja ensihoidon palvelut harvaan asutuilla seuduilla. Toimintaympäristöt ja toimintamallit ovat osittain erilaisia, mutta niitä yhdistää toiminnan lähtökohtana oleva pelastajan ja ensihoitajan työparityöskentely, resurssien tehokkaan käytön tavoite ja henkeä pelastavan avun turvaamisen periaate. ”Uudellamaalla ollaan täyttä päätä tekemässä tällaista maakunnallista pelastusliikelaitosta, joka on fuusio neljästä alueellisesta pelastuslaitoksesta”, sanoo Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala. Integroimalla yksikön toimintamalliin henkilöja paloturvallisuuteen liittyvä toiminta sekä terveydenhuollon päivystykselliset palvelut yhteistyössä kotihoidon kanssa voidaan taittaa kustannuskehitystä sekä lisätä kodin turvallisuutta ja asukkaiden turvallisuudentunnetta. Toisena keskeisenä loppupäätelmänä voidaan todeta, että rajojen rikkominen kannattaa monella tavalla
Helsinki > Pelastustoimen opintomatka Brysseliin 5.3., Bryssel, Belgia > Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 5.3., Skype > Tietoturvakoulutuspäivät 12.3,. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Kevätopintopäivät 16.–17.3. Site protection manager Jussi Laine Venator Corpista (ent. ”Olen mukana ensimmäistä kertaa kahden työkaverin kanssa. On mieletön tilaisuus oppia, kun monella täällä on takana vuosikymmenien kokemus ja ammattitaito”, Pukkinen iloitsee. On hyvä saada asioihin muutakin kuin viranomaisnäkökulmaa. Pori Lisää tapahtumia: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Liittohallituksen kokous 8.3. ”Tapahtuma on ollut hieno ja kattaus monipuolinen, paljon mitä odotinkin. Alustukset ja päivän lopuksi käytävä keskustelu antavat eväitä kaupunkien, kuntien, sairaanhoitopiirien ja muiden julkishallinnollisten organisaatioiden sekä valtionhallinnon ja järjestöjen edustajille. Palopäällystöpäivien 2018 ohjelmakokonaisuus alkaa varautumisaiheisella pre-seminaarilla. Palopäällystöpäivät 2018 järjestetään 21.– 24.3.2018 Lahdessa Sibeliustalossa. Tikkurila Lisää tapahtumia: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO >Pelastustoimen arvotyöpaja II, 1.3. Tarkoitus on jatkaa ajankohtaisten aiheiden ja tapahtuneiden vahinkojen käsittelyä sekä viime vuonna aloitettua ohjelman teemoittamista”, kertoo koulutuspäällikkö Heli Hätönen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Palautteiden mukaan koko ohjelmasisältö oli onnistunut hyvin. Seminaari on ainutlaatuinen tilaisuus saada laaja katsaus yhteiskunnallisesta turvallisuudesta ja varautumisesta Suomessa”, toteaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa siitä, miten yhteiskunta kokonaisuutena varautuu uudenlaisiin uhkakuviin – oli kyseessä sitten hybridiuhka tai terrorismi. Olisi hyödyllistä saada enemmänkin aikaa keskusteluun”, Halonen toivoo. Hienoa, että kaikki ovat yhden ja saman asian takana riippumatta työpaikasta ja -tehtävistä. ”Turvallisuus on ajankohtainen koko yhteiskuntaa koskettava asia. Terrorismia ja hybridiuhkia käsittelevän seminaarin ajankohtaisen alustuksen pitää ulkoministeri Timo Soini, joka valottaa kansainvälistä yhteistyötä uhkien torjunnassa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa Palopäällystöpäivien ohjelmasta ja ilmoittautumiset 19.2.2018 mennessä: www.sppl.f/ppp2018 Päivänpolttavat aiheet Palopäällystöpäivillä AJASSA. Viimekesäistä suomalaisia järkyttänyttä joukkopuukotusta avaavat seminaarissa poliisin, pelastustoimen, kaupungin sekä sosiaalija terveystoimen asiantuntijat. Oulu > Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 28.2., Oulu > Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 16.3., Tampere Lisää tapahtumia: www.spek.fi Terroriuhka Suomessa on koholla Suojeluspoliisin viimeisimmän uhka-arvion mukaan. Tampere > Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajakoulutus 13.3., Tuusula Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Paloilmoittimen hoitajakurssi 13.2., Vantaa > Kiinteistön turvallisuusjohtaminen, 22.2. Ohjelmakokonaisuus tarjoaa monipuolisen puhujakaartin ja erinomaisen mahdollisuuden tavata kollegoja eri puolilta Suomea. Tehtaalla on järjestetty suuronnettomuusharjoitus kerran vuodessa, mistä oli nyt hyötyä. Myös palomestari Vesa Halonen VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta oli ensimmäisillä Paloturvallisuuspäivillään. Seminaarissa katse on tulevaisuudessa ja siinä, miten varautua vastaavanlaisiin tilanteisiin jatkossa. Paloturvallisuuspäiville osallistui 88 ja samanaikaisesti järjestettyyn NouHätä! -kouluttajatapaamiseen 47 henkeä. Tehdään Palopäällystöpäivistä yhdessä hyvä ja alan kehityksen kannalta vaikuttava tapahtuma. Paloturvallisuuspäivien monipuolinen sisältö houkutteli paikalle myös Teemu Pukkisen, joka työskentelee IKEA Vantaalla kiinteistönhoitajana ja turvallisuusauditoijana. ”Tänä vuonna Paloturvallisuuspäivien konseptia uudistetaan hieman ja tiivistetään yhteistyötä muiden järjestävien tahojen kanssa. Erityisesti puhuttivat kokemukset Huntsmanin tulipalosta Porissa. Juuri nyt – pelastustoimen uudistuksen kynnyksellä – on poikkeuksellisen ajankohtaista osallistua yhteiseen tapahtumaan. Täällä on hyvä verkostoitua ja saada uusia näkökulmia omaan työhön. 1 ·2018 7 Alalla tapahtuu Antoisat Paloturvallisuuspäivät Paloturvallisuuspäivillä pureuduttiin joulukuussa rajussakin aallokossa ajankohtaisiin aiheisiin, kuten maakuntauudistukseen ja sen vaikutuksesta pelastustoimen palveluihin, infosotaan, valeuutisiin sekä turvallisuuskoulutuksen merkitykseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Tärkein anti on ollut kuulla meitä tarvitsevien yritysten tarpeita. Aihetta käsiteltiin laajasti Pelastustiedossa 4–5/2017. Huntsman Pigments and Additives) ja palomestari Markku Rintala Satakunnan pelastuslaitokselta kertoivat elävästi unohtumattomasta tehtävästä, jossa aktiivinen pelastustoiminta kesti 49 tuntia. On hienoa, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat mukana – asiakas keskiössä
8 1 ·2018 TASA-ARVO
Tekstit: Kaisu Puranen Piirros: Mika Latvanen Kuva: Teemu Heikkilä. Moni kysyy, miksi naisia pitäisi saada pelastusalalle tai peräti pelastajan tehtäviin. Verkosto määrittelee pelastusalalla toimiviksi naisiksi pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa operatiivisissa tehtävissä olevien lisäksi niin onnettomuuksien ehkäisyn kuin varautumisen parissa toimivat naiset sekä ensihoitajat. Leinonen muistuttaa, että pelastusalasta ei tee tasa-arvoista se, että siellä työskentelee viisi tai kahdeksan pelastajanaista ja muutama naispalomestari. ”Yleensä syyksi naisten vähyyteen sanotaan fyysiset vaatimukset. Suomen pelastuslaitokset eivät näytä ympäröivältä yhteiskunnalta. Suomessa ei tiedetä, kuinka paljon pelastustoimessa työskentelee naisia. Leinosen mukaan olennaista alan houkuttelevuuden lisäämiseksi on pelastustoimen julkisuuskuvan monimuotoistaminen. ”Yksilö ja hänen lähtökohtansa pitää huomioida. Sinne on paljon enemmän naishakijoita, vaikka fyysiset vaatimukset ovat sielläkin kovia. Siihen osaa vastata ainakin Mira Leinonen, kansainvälisen pelastusalan järjestön CTIF:n naiskomission ja suomalaisen pelastustoimen naisverkoston puheenjohtaja. Suomen 14 000 sopimuspalokuntalaisesta naisia on noin yhdeksän prosenttia, operatiivisissa tehtävissä pelastajana, paloesimiehenä tai palomestarina ehkä prosentti. ”Työskentely samanikäisten, samanväristen ja samaa sukupuolta olevien kesken tyhmentää organisaatiota. ”Millaista toimintakykyä pelastajan työssä tarvitaan ja miten sitä parhaiten mitataan?” Pelastustoimen naisverkosto selvitti viime syksynä naisten kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta pelastusalla. Operatiivisiin tehtäviin pitäisi saada lisää naisia. Hän korostaa, että naisia pitäisi saada töihin organisaation jokaiseen portaaseen, myös pelastajiksi. Näen tärkeänä, että työpaikoille tulee monimuotoisuutta. ”Mietimme keinoja, kuinka saisimme pelastustoimen houkuttelevammaksi naisille, ja kuinka saisimme pidettyä alalla ne, jotka jo ovat siellä”, Leinonen sanoo. Tai pikemminkin niiden puutteesta. Leinonen lähtee liikkeelle tilastoista. ”Sisäministeriön pitäisi määrittää, mitä tietoa kerätään, ja pelastuslaitosten pitäisi kerätä se tieto.” Naisverkoston toimintasuunnitelman yksi keskeisimpiä tavoitteita onkin selvittää naisten määrä pelastusalalla. Poliisin PR parempaa Toinen tavoite on naishakijoiden määrän lisääminen pelastusalan koulutuksiin. Mutta entä poliisi, puolustusvoimat, rajaviranomaiset. Kohti monimuotoisempaa pelastuslaitosta Tällä hetkellä paloasema on keski-ikäisten miesten työpaikka. Pelastajakoulutukseen hakee vuosittain naisia yhdestä kahteen prosenttia. Jos naiset ovat fysiologisista syistä heikompia kuin miehet, se ei tarkoita, että heidän pitäisi tehdä tuplatyö yltääkseen samaan kuin miehet.” Naisverkoston tavoite on tarkastella pelastajakoulutuksen nykyisten fyysisten vaatimusten tarkoituksenmukaisuutta yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. ”Pelastustoimen taskutilastosta pystyy näkemään jonkinlaista sukupuolijakaumaa, mutta kaikki laitokset eivät ole toimittaneet sinne henkilöstöä koskevia tietoja.” Leinonen painottaa, että sukupuolten tilastointi on pelastuslaitosten johon vastuulla. Leinonen korostaa, että ohjeilla ja rakenteilla pitäisi huolehtia siitä, että kaikki ovat samalla viivalla. ”Meidän on edustettava sitä väestöpohjaa, jolle tuotamme palvelua. He tekevät PR-työssä jotain paremmin kuin me”, Leinonen sanoo. Meidän pitää olla monimuotoisempia kuin nykyisin, jotta voimme tehdä entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa palvelua”, Leinonen sanoo. Tähän liittyvät myös etniset ryhmät.” Suomalaisessa pelastustoimessa tasa-arvossa on vielä tekemistä. 1 ·2018 9 ”Työskentely samanlaisten kanssa tyhmentää organisaatiota.” ”P elastuslaitos on nelikymppisten, kehäkolmosen ulkopuolella asuvien, Toyotalla ajavien kahden lapsen isien työpaikka.” Näin sanoo Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen
”Lainsäädäntö edellyttää esimerkiksi, että naisen tulee tehdä henkilötarkastus naiselle”, Haapala sanoo. Vaikeneminen on sama asia kuin epätasa-arvoisen kohtelun hyväksyminen. Joukkoon mahtuu myös hyvää fysiikkaa vaativia tehtäviä, ja kuten pelastajien, myös poliisin fyysistä suorituskykyä mitataan testeillä koko virkauran ajan. Kiitos tv-sarjoille Naisten innokkuuteen alalle vaikuttaa paitsi sovellettu kuntotesti, myös media ja televisio. Poliisin salaisuus: räätälöity kuntotesti ja Maria Kallio Viisi askelta tasa-arvoisempaan työyhteisöön 1. Kysely tehtiin alun perin CTIF:n Women in Fire and Rescue Services -komissiossa kaikkien 36 jäsenmaan naisille. Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala sanoo, että naisten tämänhetkiseen määrään alalla ollaan tyytyväisiä. Muuten ne eivät koskaan muutu.” TASA-ARVO T ällä hetkellä poliisikoulutukseen valittavista opiskelijoista noin kolmasosa on naisia. Ikävistä asioista on puhuttava Kyselyyn Suomessa vastasi noin sata naista niin vakituiselta kuin vapaaehtoispuolelta. 10 1 ·2018 Kysely kartoitti seikkoja, jotka ovat tyypillisiä juuri pelastusalalla toimiville naisille, kuten raskauteen ja perhesuunnitteluun liittyvät asioita. Nimetkää häirintäyhdyshenkilö ja pitäkää huolta mahdollisuudesta ilmoittaa häirinnästä matalalla kynnyksellä. Siellä 40 prosenttia operatiivisesta henkilöstöstä on naisia.” Naisverkosto aikoo järjestää opintomatkan Portugaliin. Se sattui olemaan vuosi, jolloin 130 opiskelijasta 24 oli naisia. Syy naisten ryntäykseen alalle oli pääsykokeen kuntotestin kriteerien muutos siten, että naisia arvioitiin omassa ryhmässään. Vastaukset kertovat, osa epäsuorasti, siitä että naisten asemassa on vielä paljon parannettavaa. Haapala tähdentää, että poliisin täytyy olla siinä kunnossa, että hän suoriutuu koulutuksesta ja tulevista tehtävistä koko työuransa ajan. ”Jos jaloiltaan 35 kokoinen nainen joutuu kulkemaan koon 42 saappaissa, työturvallisuus vaarantuu.” Leinonen kertoo törmänneensä usein vähättelyyn koettaessaan nostaa esiin tasa-arvoasioita. Tähän ei riitä keskushallinnon tasa-arvosuunnitelma. 3. Sellaisia ei ole. ”Kaikki tietävät, että meillä on mahdollisuus pärjätä uralla ja edetä myös kansainvälisiin tehtäviin.” Aika ajoin nousee kysymys, vastaako pääsykokeen kuntotesti poliisin työtä. ”Kaikenlaiselle syrjinnälle olisi oltava nollatoleranssi. Myös Poliisit-tv-sarjalla on ollut suuri vaikutus hakijamääriin. Heille on sanottu, että naisalaiset voivat toimia vain naisesimiehen alaisuudessa ja että naiset tekevät asioista hankalampia työpaikalla. Alan naiset ovat törmänneet vähätteleviin asenteisiin. ”Poliisikunta on ainakin jollain lailla läpileikkaus Suomen kansasta.” Haapalan mukaan poliisilla on paljon tehtäviä, joissa ainakin oletettavasti toinen sukupuoli pärjää toista paremmin. Sekin antaa kuvan, että ollaan tasa-arvoinen organisaatio.” Haapala uskoo, että poliisin tasa-arvoisuus palkkauksessa ja uramahdollisuuksissa ovat yleisesti tiedossa, mistä taas on kiittäminen organisaation avoimuutta julkisuudelle. Haapala uskoo, että esimerkin voima on suuri. ”Ei riitä, jos pelastuslaitos sanoo noudattavansa kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa. Tähän mennessä on selvinnyt muun muassa se, että joissakin maissa tasa-arvo pelastusalalla toteutuu loistavasti. Moni vastasi ettei tiedä, koska ei ole koskaan ollut raskaana. Kokeeseen kuuluu kestävyysja ketteryyskoe, ylätaljantai leuanveto sekä penkkipunnerrus. Kyselyssä kysyttiin esimerkiksi, mitä operatiivisissa tehtävissä toimivan vastaajan palkalle tapahtuu, kun hän tulee raskaaksi. 5. 4. ”Portugali on lopettanut paikallisen naisverkostonsa, koska sille ei ole käyttöä. Vaikka nämä asiat ovat epämiellyttäviä, ne on puhuttava auki ja tehtävä näkyviksi. Unohda miesten ja naisten työt. Työnantaja: hoida lakisääteiset tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat kuntoon ja varmista, että ne ovat työntekijöiden saatavilla. Haapala meni itse Poliisikouluun tammikuussa 1987. Naispoliiseja tarvitaan, koska kuten pelastustoimen, myös poliisin pitäisi heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa. Naiset suorittavat esimerkiksi ylätaljan vedon painolla, joka on 70 prosenttia suorittajan oman kehon painosta, kun taas miehet tekevät saman testin aina 100 kilon painolla. 2. ”Muistan, kun Rikospoliisi Maria Kallio tuli televisiosta. Hän muistuttaa, että jos omalla laitoksella asiat ovat kunnossa, se ei vielä tarkoita, että ne olisivat kunnossa koko maassa. Varmista, että työolosuhteet ovat sellaiset, että kaikki pystyvät työskentelemään niissä. Tätä ennen naisia oli ollut yhdestä kahteen per kurssi. ”Näiden asioidenhan pitäisi olla ihan yleisesti tiedossa! Kun niistä ei tiedetä, jotkut voivat valitettavasti tehdä ratkaisuja, etteivät hanki lapsia, koska pelkää palkan tippumista tai irtisanomista”, Leinonen sanoo. Paitsi taktinen ajattelu, myös laki määrittelee, millainen henkilöstö tehtävää suorittavassa partiossa on. Meille tuli runsaasti nuoria tyttöjä uudeksi Maria Kallioksi haluamaan”, Haapala kertoo. Vielä tarvitsisi pohtia, mitä se tarkoittaa käytännön työssä.” Kyselyssä tuli myös ilmi, että edelleenkään operatiivisissa töissä toimiville naisille ei tarjota sopivia työvarusteita. ”Poliisit-sarjassa nainen on tosielämän tavoin tasavertainen partiokaveri miespuolisen poliisin kanssa. Tuo reippaasti epäkohdat ilmi. ”Siihen saakka kaikki hakijat olivat samassa rivissä myös fyysisten testien suhteen. Leinonen muistuttaa, että monelta pelastuslaitokselta puuttuu tasa-arvosuunnitelma, joka on lakisääteinen velvoite. Lähde: Mira Leinonen, Sami Kerman. Kriteerien muuttamisen vaikutus oli suuri.” Nykyisin poliisikoulutuksen valintakokeessa on kuntotesti, jonka suoritusvaatimuksissa ja pisterajoissa on otettu huomioon sukupuolten välinen ero fyysisessä toimintakyvyssä
Tärkeä on esimerkiksi tapa, jolla naisista puhutaan koko pelastustoimessa kouluista pelastuslaitoksiin ja mediaan. ”Jokainen työyhteisö toimii parhaiten silloin, kun siellä on kaiken ikäisiä ja molempia sukupuolia.” Parviainen korostaa, että tasa-arvon lisäämisessä koko alan täytyy toimia yhtenä rintamana. ”Cooperit ja uimatestit sujuvat, mutta penkkipunnerrus tuppaa olemaan liikaa. Testissä penkkipunnerrusta pitäisi tehdä minuutissa vähintään 25 toistoa 45 kilon painoilla. Parviainen näkee, että jos kampanjoihin lähdettäisiin, toimenpiteiden pitäisi olla kirjattu tasaarvosuunnitelmaan. Helsingin pelastuslaitoksen palotarkastajista valtaosa on naisia. Fyysisen kunnon valintakriteerejä hän ei lähtisi muuttamaan. Poliisihan on aikoja sitten määrittänyt naisille omat fyysiset rajat. ”Kysyisin, miksi heitä on Amerikassa ja Ruotsissa, miksei Suomessa?” Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen on Waitisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että naisia tarvitaan pelastusalalle niin pelastajiksi kuin muihinkin toimenkuviin. 1 ·2018 11 H elsingin Pelastuskoulun pelastajakurssille hakee vuosittain 150–200 henkilöä. Hän arvelee, että miesvaltaisuus selittyy osaksi vanhalla perinteellä. Sanna Elonen ja Suvi Suojalehto työskentelevät pelastajina Helsingin pelastuslaitoksella. Monipuolistaakseen hakija-ainesta Helsingin Pelastuskoulu mainitsi opiskelijarekrytoinnissaan sekä naiset että maahanmuuttajataustaiset, joilta se erityisesti toivoi hakemuksia. ”Se riippuu myös vähän toimintaympäristöstä, jossa henkilö tulee toimimaan. Se on ehkä perusteltu ratkaisu.” Waitisen mukaan ”naisten sarja” on harkitsemisen arvoinen asia tulevaisuudessa myös pelastajien valintakokeessa. Hän muistuttaa, että ne ovat alalla yhteisesti mietityt ja lähtevät alan tarpeista: kentällä ei ole naisten tai miesten tehtäviä. Meilläkin tulee tapahtumaan ammatillista erikoistumista.” Waitinen muistuttaa, että pelastustoimessa muuna kuin palomiehenä työskentelee paljonkin naisia. Koulu on jo ryhtynyt toimiin sosiaalisen median ja kurssi-ilmoituksen kautta. Pelastajatutkinnon valintakokeessa testataan fyysistä suorituskykyä ja lihaskuntoa. ”Helsingissä on maahanmuuttajataustaista väestöä varmaan 20–30 prosenttia, ja naisia ihan hirveän paljon. ”Näen erittäin vieraana ajatuksena, että naisille olisi omat kriteerit. Heistä naisia on kolmesta viiteen. Waitinen arvioi, että naisilla haku tyssää usein penkkipunnerrukseen. ”Ala on ollut sankarihohtoinen miesten maailma.” Waitinen uskoo, että pelastusalan profiilia ja houkuttelevuutta naisten silmissä nostetaan median kautta. Naisten pääsykoe tyssää usein penkkipunnerrukseen.. Silti myös pelastajiksi tarvittaisiin naisia. Koulun rehtori Matti Waitinen sanoo, että tarvetta pelastajanaisille olisi. Jos kriteerejä lasketaan, niitä pitää laskea myös miesten osalta.” Pelastusopisto ei korosta opiskelijarekrytoinnissaan naisia tai maahanmuuttajia, koska se voisi antaa vaikutelman jonkin ryhmän suosimisesta toisen kustannuksella. Miksi palokunta näyttää tältä?” kysyy Waitinen. ”Hesarin ja Metron ilmoituksissa on jo muutaman vuoden ajan ollut miesensihoitaja Matti Waitinen: Sovellettu kuntotesti ”harkitsemisen arvoinen” ja naispelastaja, kun etsimme uusia pelastajia.” Mutta miksi positiivinen mediajulkisuuskaan ei tunnu auttavan
Palontutkintaryhmä koostetaan pelastustoimen ammattilaisista, jotka useimmiten ovat erikoistuneet palontutkintaan myös omassa pelastuslaitoksessaan. Se on yksinkertaisesti mahdotonta, sillä eri alojen vakavia onnettomuuksia sattuu melko harvoin. 12 1 ·2018 O nnettomuustutkintakeskus (Otkes) käyttää onnettomuustutkinnoissa laajaa asiantuntijoiden reserviä. Johtaja Veli-Pekka Nurmi kysyy, voisiko pelastuslaitosten ja Otkesin tutkintaa yhdistää tai keskittää. Mutta jos sellainen sattuu, meillä on järjestely, että pystymme tutkimaan sen varmasti.” Myös palontutkinnassa Otkesilla on oma asiantuntijajoukkonsa. Otkesin vakituiset työntekijät ovat tutkinnan asiantuntijoita, kun taas talon ulkopuolelta tulevat asiantuntijat oman alansa erityisosaajia. Koetamme pitää huolta, että meillä on sopiva määrä ihmisiä, joilla on sekä osaaminen että halukkuus tehdä tällaista työtä.” Otkesin päätoimiset erikoistutkijat koordinoivat eri alojen asiantuntijoita. Meillä on tapauksia, joissa henkilö on erinomainen ja motivoitunut asiantuntija, mutta syystä tai toisesta hänellä ei ole mahdollisuutta panostaa tähän.” Siksi Nurmi korostaa, että Otkesilla täytyy Asiantuntijat Otkesin apuna Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Otkes ja Kaisu Puranen Onnettomuustutkintakeskus ei yritäkään olla kaikkien alojen asiantuntija, vaan käyttää tutkintoihin laajaa asiantuntijareserviä. ”Sattui oikeastaan ihan mitä tahansa, meillä on tutkintaryhmässä sekä substanssin osaamista että tutkintaosaamista.” Nurmi sanoo, että Otkesin keskeinen osaamisalue on tutkiminen, eikä virasto yritäkään olla kaikkien tutkinta-alojensa asiantuntija. Lisäksi hänellä täytyy olla kova motivaatio tehdä tutkintaa. Nurmen mukaan järjestelmä toimii hyvin. Otkes kouluttaa heitä säännöllisesti. Otkes tutkii Suomessa sattuneet vakavat onnettomuudet ja niiden vaaratilanteet. ”On selvää, että meillä täytyy olla tulipalojen tutkimiseen riittävästi osaamista. ”Useimpien asiantuntijoiden päätyö on jossain muualla. ”Ei ole mitenkään mahdollista, että meillä olisi kaikkien alojen asiantuntijoita odottamassa, jos sattuisi vaikkapa ydinvoimalaonnettomuus. Tutkintahaaroja on viisi: ilmailu-, vesiliikenneja raideliikenneonnettomuudet sekä muut onnettomuudet ja poikkeukselliset tapahtumat. Heitä Otkesilla on noin 130, joista pelastusja ensihoitoalan asiantuntijoita noin 10 henkilöä. OTKES. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo, että jokaisen onnettomuustyypin tutkinnassa ovat mukana juuri kyseisen alan asiantuntijat. ”Joskus on käynyt niin, että henkilö on erinomainen asiantuntija, mutta hän ei vain halua olla sellaisessa työssä.” Kolmanneksi henkilöllä täytyy olla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää aikaa työhön. Hänen täytyy ensinnäkin olla tutkimusalan rautainen asiantuntija. Useimpien päätyö muualla Nurmi sanoo, että Otkesin asiantuntijana toimivalla henkilöllä täytyy olla kolme ominaisuutta. Palopuolella koordinoija on erikoistutkija Heikki Harri
”Mielestäni siinä voisi olla järkeä. Esimerkiksi Turun yliopistosairaalan tulipalon tutkinnassa syyskuussa 2011 huomattiin alkuvaiheessa, ettei asiantuntijaryhmässä ole ketään, joka tuntisi ison sairaalan toimintalogiikkaa. ”Tutkinnan sisäänrakennettu osa on aina se, että tarkastelemme itse onnettomuuden lisäksi myös tehtyjä pelastustoimia.” Nurmen mukaan laitokset suhtautuvat pääosin myönteisesti toimiensa arviointiin. ”Meidän piti löytää tällainen henkilö täydentämään ryhmää ikään kuin sairaalaviisaaksi. Nurmen mielestä pelastuslaitosten oma palontutkinta ja Otkesin tekemä tutkinta eivät kilpaile keskenään, vaan molemmilla on roolinsa palontutkinnassa. Parasta on, jos tutkijoiden valinnassa onnistutaan kerralla, mutta täydentäminen ei ole epäonnistuminen.” Kantava ajatus on, että tutkintaryhmät ovat aina moniammatillisia. Tutkinta voi myös elää edetessään. ”Edellytykset tutkia ovat aivan erilaiset. Joskus tutkintaryhmää voidaan joutua täydentämään. ”Jos kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä, se voi aluksi olla kiusallista, mutta me Lento-onnettomuus Siilinjärvellä 20.1.2010.. Pelastuslaitosten palontutkintaa voisi vähentää, ja me voisimme tutkia enemmän. Kun me käynnistämme tutkinnan, panostamme siihen aika isosti.” Nurmen mielestä molemmat vastaavat hyvin lakisääteiseen tehtäväänsä. Pelastuslaitosten rooli ei rajaudu pelkästään tulipaloihin, sillä pelastustoimi on mukana esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksissa. ”Sisällöt ja voimavarat vastaavat siihen, mikä on pelastuslaissa säädetty pelastuslaitosten tehtäväksi tai turvallisuustutkintalaissa meidän tehtäväksemme.” Nurmen mielestä on harkinnan arvoinen kysymys, voisiko pelastuslaitosten ja Otkesin tutkintaa jollakin tavalla yhdistää tai keskittää. Otkesille enemmän tulipaloja Tutkintojen tavoite on aina turvallisuuden parantaminen. Päätoiminen, ammattimainen tutkinnan tekeminen on usein tehokkaampaa, taloudellisempaa ja tuottavampaa kuin sivutoiminen.” Pelastuslaitokset liittyvät useimpiin Otkesin tutkimiin onnettomuuksiin. ”Tyypillisimmillään pelastustoimen palontutkintaa tehdään niissä tapauksissa, kun me emme tee tutkintaa”, Nurmi linjaa. Nurmen mukaan vastuunjako toimii hyvin pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitosten palontutkinta on sivutehtävä, ja se tehdään aika pienillä voimilla. 1 ·2018 13 olla riittävästi eri alojen asiantuntijoita, niin sanottuja ”ottopoikia”, jotta reservistä löytyy niitä, jotka täyttyvät kaikki kolme kohtaa. Pelastuslaitosten palontutkinta suuntautuu hieman eri lailla kuin Otkesin. Turvallisuustutkintalain mukaan Otkesin tulee tutkia onnettomuudessa tehdyt pelastustoimet ja viranomaisten toiminta
Hän on itsekin ollut Otkesin asiantuntijaverkoston jäsenenä. Turvallisuustutkintalain mukaan Otkesin on pakko tutkia suuronnettomuudet. Koulutusmoduuleja on useita erilaisia, kuten turvallisuustutkinnan perusteet, työsuojelun näkökohdat, työturvallisuus, kuulemiskoulutus, säädöskoulutus ja niin edelleen. ”Olemme kertoneet Hätäkeskuslaitokselle ne tehtävälajit, joista haluamme ilmoituksen, kuten suuret rakennuspalot. Raide-, ilmailuja vesiliikenneonnettomuuksiin liittyy kansainvälisiä, Suomea sitovia sopimuksia sekä EU-säädöksiä. ”Useimmat toimivat asiantuntijoina oman työnsä ohessa. Tulipalot ja tieliikenneonnettomuudet jaotellaan muihin onnettomuuksiin, sillä niissä toimitaan kansallisen lainsäädännön pohjalta. Tutkinta on helppo hyväksyä, kun ymmärtää sen tavoitteen. Onnistuminen riippuu työnantajasta, mutta hyvä työnantaja näkee hyödyn sekä tutkintaa tekevälle että pelastuslaitokselle”, Harri sanoo. Usein henkilö tunnetaan muuta kautta, ja hänet pyydetään asiantuntijaksi johonkin ryhmään. Erikoistutkija Heikki Harrin yksi työnkuva Onnettomuustutkintakeskuksessa on toimia yhteyshenkilönä pelastusalan asiantuntijaringille. Ilmoitusvelvollisuus on myös Hätäkeskuslaitoksella ja meripelastuskeskuksilla. OTKES Otkes löytää asiantuntijat verkostojen kautta . Kun onnettomuustutkinta alkaa, kunkin tutkintahaaran johtava tutkija kokoaa tutkintaryhmän yhdessä viraston johdon kanssa. Ennen Otkesia Harri ehti olla liki 30 vuotta pelastustoimen eri tehtävissä. ”Tehtävämme on pistää pallo pyörimään, ja sitten se alkaa elää omaa elämäänsä.” Turvallisuustutkintalain mukaan onnettomuuden pelastustoimiin osallistuneen viranomaisen tulee ilmoittaa viipymättä Otkesille tapahtumasta, joka voi tulla sen tutkittavaksi. ”Voisi sanoa, että toimimme julkisena konsulttina, joka antaa syötteitä pelastustoimen kehittämiseksi sattuneiden onnettomuuksien ja tehtyjen toimien perusteella.” Tutkintojensa pohjalta Onnettomuustutkintakeskus antaa suosituksia turvallisuuden parantamiseksi. ”Yleensä ensitietojen perusteella teemme aika nopeasti ratkaisun, käynnistetäänkö alustava tutkinta vai ei.” Otkes jakaa tutkintahaaransa viiteen, koska kaikilla on omanlaisensa säädöspohja. 14 1 ·2018 emme ole syyttämässä ketään tai hakemassa virheitä, vaan auttamassa pelastustoimea kehittymään.” Nurmi painottaa, että lain mukaan kaikkien Otkesin tutkintojen tavoite on turvallisuuden parantaminen. ”Pelastuslaitosten palontutkinta on sivutehtävä, ja se tehdään aika pienillä voimilla. ”Mukaan ei pääse niin, että ilmoittaa haluavansa osallistua tutkintaan. 12 viime vuotta ennen Otkesia hän toimi palomestarina Kanta-Hämeessä. Muuten Otkesilla harkitaan tapauskohtaisesti, mitä tutkitaan. Jos asiantuntijan tehtävä jatkuu, henkilön täytyy myös sitoutua Otkesin koulutuksiin, joita on vuosittain yhdestä kahteen. Se vaatii taiteilua ja viikonlopputyötä. Yleensä Otkes löytää asiantuntijansa verkostojen kautta. Jos henkilö on ollut muutenkin aktiivinen alalla ja palontutkinnoissa, hänet voidaan pyytää mukaan tutkintaan. Se on antanut 2010-luvulla noin 400 suositusta tutkintojensa perusteella. ”Harkitsemme erityisesti sitä, onko onnettomuuksista opittavaa ennaltaehkäisyn kannalta.” Otkes käynnistää vuosittain 20–30 tutkintaa. Sitten katsotaan, miten homma lähtee toimimaan”, Harri sanoo. Harri korostaa, että tutkinta on kokonaisvaltaista toimintaa ja vaatii sitoutumista sekä pitkäjänteisyyttä. Kun me käynnistämme tutkinnan, panostamme siihen aika isosti”, Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi vertaa.. Olemme siis häken osalta vasteessa, ja kun valittuun tehtävälajiin tulee ilmoitus, meillä piippaa samaan aikaan kuin palokunnalla.” Tyypillisesti Otkes aloittaa tutkinnan jo, kun pelastustoimet ovat vielä käynnissä. ”Jos taas ei ymmärrä, mikä tehtävämme on, silloin on helppo myös arvostella sitä.” Ilmoitus häkeltä Onnettomuustutkintakeskus toimii itsenäisenä virastona oikeusministeriön yhteydessä turvallisuustutkintalain pohjalta
Johtava tutkija vastaa yhdessä erikoistutkijan kanssa alansa onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta. 1 ·2018 15 Onnettomuustutkintakeskus Toimii oikeusministeriön yhteydessä, suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti. Saadaan oikea tieto esimerkiksi siitä, milloin jokin keskustelu on käyty.” Lehtinen painottaa, että ihmisten kuuleminen on tärkeää, mutta taustalla on aina hyvä olla kovaa faktaa. Silloin voimme verrata, täsmääkö kova fakta ja se, mitä asianomaiset kertovat.” Esimerkiksi sammutushyökkäyksen tehnyt työpari voi hyvinkin muistaa asiat eri tavalla, koska he ovat niin keskittyneet omaan tehtäväänsä. ”He muistavat, miten ovi aukaistiin tai tuliko vettä kun pyydettiin, mutta eivät välttämättä sivuseikkoja. Kutsun tallenteita kovaksi faktaksi. Talous koostuu toimintamäärärahasta ja arviomäärärahasta. ”Tapahtumat, niiden järjestys, henkilöiden toiminta. Vuonna 2014 toimintamääräraha oli 1411000 euroa, arviomääräraha 625000 euroa. Lehtinen painottaa, että jo nauhojen kuuntelu pelkästään oman väen kesken kehittäisi myös operatiivista toimintaa todella paljon. Lehtisen työhön onnettomuustutkinnassa kuuluvat muun muassa hätäpuhelujen läpikäynti ja analysointi sekä pelastuslaitoksen radioliikenteen ja Pronto-raporttien läpikäynti ja analysointi. Johtava palotarkastaja Knut Lehtinen on toiminut palontutkijana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 2005, jolloin pelastuslaitos perusti palontutkintaryhmän. Lehtisen mielestä se tekee työstä palkitsevaa. Vuonna 2009 häntä kysyttiin mukaan Onnettomuustutkintakeskuksen ”ottopojaksi”, eli asiantuntijareservin jäseneksi. Jos onnettomuus tutkitaan, kova fakta helpottaa tutkintaa merkittävästi. Ensimmäinen tutkinta oli tavaratalo Hong Kongin palo Vantaalla vuonna 2010. Tutkinnan ydin on olennaisen erottaminen epäolennaisesta. ”Niistä saadaan perusta ja aikajana onnettomuuteen. ”Ihminen muistaa sen, mitä muistaa. Silloin on hyvä olla tallentava lämpökamera.” Siksi se, että pelastuslaitokset nauhoittavat työskentelykanavansa, on todella tärkeää. Otkes tutkii luotsiveneen kaatumista ja uppoamista Suomenlahdella Emäsalon eteläpuolella 8.12.2017.. Vakituisia virkoja 16, noin 130 tuntipalkkaista asiantuntijaa. Viisi tutkintahaaraa: ilmailu-, raideliikenne-, vesiliikenneja muihin onnettomuuksiin sekä poikkeuksellisiin tapahtumiin. Jotkut asiat ovat merkittäviä, jotkut merkityksettömiä. Toisen mielestä käytävällä ovi oli kiinni, toisen mielestä auki. Olennaista on niiden erottaminen.” ”Harkitsemme erityisesti sitä, onko onnettomuuksista opittavaa ennaltaehkäisyn kannalta.” Toiminta nauhalle! – Tutkija tarvitsee kovaa faktaa
Jos pelastuslaitokset poistetaan yhtälöstä, silloin jäävät tutkimatta pienet ja keskisuuret vahingot ihmisten kodeissa.” Pälviä muistuttaa, että pelastuslaitokset saavat omasta tutkinnastaan tärkeää turvallisuuviestintäja koulutusmateriaalia oman toimintansa kehittämiseen. ”Ei sitä voi ulkoistaa minnekään. Molemmat ovat myös olleet mukana Otkesin onnettomuustutkinnoissa asiantuntijoina. Pelastuslaitokset eivät näe tutkintaa merkittävänä voimavarana tai päivittäistyönä, vaikka syvällisemmän tutkinnan myötä voitaisiin kehittää niin pelastustoimea kuin riskienhallintatyötä. ”Aktiivinen toiminta perustuu muutamiin kiinnostuneisiin henkilöihin per laitos”, Pälviä sanoo. Paloluoma sanoo, että tutkinta menee eteenpäin jatkuvasti, mutta ongelma on henkilöresurssi. Paloluoma painottaa, että pelastuslaitosten palontutkinnan pitäisi olla ammattimaisempaa. ”Otkesin rooli on tutkia suuret onnettomuudet, poliisin taas rikokset ja suurimmat omaisuusvahingot. Heillä tuskin on sellaisia resursseja käytössään”, hän sanoo. ”Pelastuslaitosten täytyy tehdä omaa palontutkintaansa, koska muuten merkittävä joukko arkisia tulipaloja jää tutkimatta”, perustelee Pälviä. ”Jos siihen suuntaan mennään, niin Otkes saa palkata rutkasti uusia työntekijöitä. Sitä pitäisi tehdä reilusti enemmän, muttei sitä voi kukaan muu tehdä pelastuslaitosten puolesta.” Pasi Paloluoma on samoilla linjoilla. Ajatus ei saa vastakaikua Tuomas Pälviältä tai Pasi Paloluomalta. Toisaalta Paloluoma muistuttaa, että palontutkinnan opintopäivät keräävät toistuvasti useita kymmeniä pelastustoimen edustajia, joten volyymiakin löytyy. Pelastuslaitosten palontutkinnan tehtävä on myös pelastustoiminnan kehittäminen. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi esitti ajatuksen, että Otkes voisi laajentaa palontutkintaansa ja pelastuslaitokset vastaavasti vähentää. ”Pelastuslaitosten pitäisi resursoida enemmän työvoimaa päätoimiseen palontutkintaan.” Pelastustoimen palontutkinnalla on paikkansa Esimiehet:. Molemmat arvioivat, että pelastuslaitosten oman palontutkinnan taso on tällä hetkellä vaihtelevaa, ja taso pitäisi vakiinnuttaa. Pälviä on riskienhallintapäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella sekä Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja, Paloluoma palopäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. 16 1 ·2018 P elastusalan palontutkinnan asiantuntijoiden mielestä pelastuslaitosten pitäisi kehittää palontutkintaansa ja säilyttää se itsellään
”Tutkinnan ydin ei ollut Satakunta, Pomarkku tai Huntsman, vaan suomalainen pelastustoimen järjestelmä ja teollisuuspalot, joihin suositukset kohdentuivat.” Suositukset voivat vaikuttaa yleistyksien vuoksi itsestäänselvyyksiltä, mutta eivät ole niitä. Kuva: Pomarkun VPK. Suositusten toteutumisen seuranta on Otkesin lakisääteinen tehtävä, jota kehitetään jatkuvasti mahdollisimman läpinäkyväksi. Satakunnan palot: ”Jos suositukset ovat itsestäänselvyyksiä, miksei asioita ole hoidettu?”. Näin yksittäisten tapausten suositukset laajenevat koskemaan kaikkia kyseisen alan toimijoita. 1 ·2018 17 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävä on nostaa yksittäisen onnettomuuden tutkintaselosteen suositukset yleiselle tasolle. Lain mukaan niiltä, joihin suositus kohdentuu, tulee pyytää lausunto ennen tutkinnan valmistumista. ”Emme lähde kohdistamaan onnettomuustutkintaselosteen suosituksia esimerkiksi yksittäiseen VPK:hon, vaan haemme järjestelmätason vastauksia”, Otkesin johtaja VeliPekka Nurmi sanoo. ”Jos ne olisivat itsestäänselvyyksiä, miksi ihmeessä asioita ei ole hoidettu?” Nurmi kysyy. Jos suositukset kohdistettaisiin yksittäiseen toimijaan, muut voisivat katsoa olevansa niiden ulkopuolella. Otkes tutki teollisuuspaloja Satakunnassa tammikuussa 2017. Esimerkiksi tammi–helmikuussa 2017 sattuneiden Satakunnan teollisuuspalojen tutkinnan suositukset pyrittiin yleistämään. ”Suosituksen kohteet tietävät paljon ennen lausuntokierrosta, että asia on nousemassa esille.” OTKES Yksittäisistä suosituksista yleisiä . Otkes tiedottaa asianomaisia suosituksista jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ennen virallisia selosteita
Lähtöajat olivat kaikilla lähempänä kahta minuuttia. Ensimmäisenä kohteessa oli palomestari Kalle Hakamäki kuljettajineen kello 1.51, joita seurasivat toiset yksiköt. Poikkeamalla oli suuri merkitys aiheutuneisiin vahinkoihin. Ilmoituksen sisältönä oli kolmikerroksinen kerrostalo, asunnosta savua. Ilmeisesti toinen heistä kävi avaamassa parvekkeen oven, jolloin palo levisi kaksioon. Soittaja ryhtyi ansiokkaasti herättelemään palavan asunnon asukkaita koputtamalla ja huutamalla porraskäytävässä. Sen kiinni ollut ovi piti murtaa auki sahaaRakentamismääräysten ”soveltaminen” ajoi asukkaat evakkoon Jyväskylän Korteniityntiellä sijaitsevassa P1-paloluokan pienkerrostalossa syttyi tulipalo yöllä 9.8.2017. Vasteeseen nousi ensimmäisessä aallossa RKS31, RKS101, RKS121, RKS115, RKS103, RKS106 ja yksi ambulanssi EKS122. Palo oli kuitenkin levinnyt parvekkeelta puisen julkisivun kautta ullakolle jo ennen palokunnan saapumista kohteeseen. Eräs talon asukas huomasi, että savua tulee lasitetulta parvekkeelta rakennuksen toisesta kerroksesta. Asukkaiden oli nopeasti poistuttava porraskäytävän kautta ulos. Hän teki hätäilmoituksen kello 1.42. Keskuspaloaseman pelastusryhmä suoritti sammutustehtävän palavaan huoneistoon. 18 1 ·2018 K eski-Suomen pelastuslaitos onnistui sammuttamaan nopeasti palon huoneistossa ja parvekkeella. Palavan huoneiston kaksi asukasta havahtuivat ääneen. Teksti: Jarkko Jäntti, riskienhallintapäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Mika Rinne Kuvat: Keski-Suomen pelastuslaitos ja Mika Rinne ”Parvekkeelta alkanut palo sai levitä seinärakenteen kautta ullakolle ja kehittyä 400 neliön alalla kohtalaisen voimakkaaksi.” OPERATIIVINEN TOIMINTA. Ensivaiheen tiedustelussa porrashuoneen ylätasanteella oli pään korkeudella savua ja ainakin palavan huoneiston yläosasta tuli tummaa savua. Pelastuslaitoksen palontutkinnassa on selvinnyt, että talossa oli poikkeama rakentamismääräyskokoelman olennaisiin vaatimuksiin nähden. Lisähälytysten jälkeen paikalle saapuivat myös ambulanssit EKS123, EKS121, EKS845 sekä Jyväskylän VPK ajoneuvoilla RKS131, RKS133 ja RKS1396. Rakennuspalo: keskisuuri. Hätäpuhelun aikana palo syttyi liekkipaloksi parvekkeella. Hälytysilmoitus Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kello 1.44. Pelastustoimen vahvuudet olivat Jyväskylässä erinomaiset, joten kaikki kolmelta eri paloasemalta hälytetyt ajoneuvot saatiin vähintään tavoitevahvuuksilla liikkeelle
Viisi ihmistä loukkaantui lievästi hengitettyään savua. Liekkien etenemistä ei pystynyt katkaisemaan parvekkeelta, koska betonirakenteiset elementit estivät veden ohjaamisen liekkeihin. Palo oli levinnyt parvekkeelta puisen julkisivun kautta ullakolle jo ennen palokunnan saapumista kohteeseen.. Palontutkinnassa selvisi, että johtoauton PEKE-työasema oli uusittu, mutta Webinfon toimivuus uudella työasemalla oli jäänyt testaamatta. Seppälän paloaseman pelastusryhmä välitti palomestarin antaman evakuointikäskyn asukkaille ja avusti heitä siirtymään savun seasta kokoamispaikalle. Koko talo evakuoitiin Asukkaiden kokoamispaikka perustettiin vastapäätä palavaa rakennusta sijainneen kerrostalon piha-alueelle. Kokoamispaikalle siirrettiin tai siirtyi yhteensä 15 henkilöä, joista pidettiin kirjaa. Hakamäki yritti etsiä viranomaisten käytössä olevasta WebInfo-paikkatietopalvelusta kohteen piirustuksia, mutta palvelu ei suostunut aukeamaan. Samanaikaisesti palavan huoneiston asukkaat tavattiin pihamaalta. Palo meni parvekelipan ja ontelolaatan välistä läpi seinän sisässä. Parvekkeelta alkanut palo sai levitä seinärakenteen kautta ullakolle ja kehittyä 400 neliön alalla kohtalaisen voimakkaaksi. Sitä ei löytynyt. Palo ullakolla aiheutti mittavat palovahingot, mutta sammutusveden aiheuttamien vahinkojen määrä jäi suhteellisen pieneksi. Palo levisi ullakkotilaan Huoneiston ja parvekkeen palo oli sammutettu kello 2.00, mutta palo jatkui parvekkeen yläpuolisessa seinässä ja räystäässä. Kaikkiaan talossa oli 15 asuntoa, joista neljä oli tyhjiä. Ilmoituksen tehnyt henkilö oli oman avaimensa kanssa vastassa opastamassa palokuntaa. . Nostolavaauton valmisteluihin kului aikaa kohteeseen saapumisesta noin 13 minuuttia ja hälytyksestä 25 minuuttia. ”Kattoon ei kajota” Vaajakosken paloaseman sammutusyksikkö sai tehtäväkseen tiedustella hyökkäysreitin yläpohjan onteloon. Nostolavalla ei onneksi tarvinnut tässä tapauksessa pelastaa ketään varateinä toimiviksi suunnitelluilta parvekkeilta. 1 ·2018 19 malla. kerroksen tasalla nostokorista alkoi kello 2.10. Ullakon sammuttaminen 3. Pääsy vesikatolle oli järjestetty vain ulkokautta. Heidät vietiin sairaalaan ja lopuille löytyi paikka ystäviltä
Pääsuunnittelija oli laatinut paloteknisen selvityksen ja antanut yleiset ohjeet pääpiirustuksissa, jotka oli hyväksytty rakennusvalvonnassa. Palokaasujen jäähdyttäminen suoritettiin suhteellisen pienellä, kahden kuution vesimäärällä sekä nostolavaa hyödyntäen ja siihen tukeutuen. Syttymissyynä tupakointi Poliisi suorittaman palonsyyntutkinnan mukaan syttymissyy liittyi tupakointiin parvekkeella. Kohde luovutettiin isännöitsijälle ja huollolle seuraavana aamuna kello 8, jotka jatkoivat jälkivartiointia iltaan saakka. . Rakentamisen ohjauksessa ja toteutuksen valvonnassa on kiinnitettävä huomiota myös paloteknisiin yksityiskohtiin. Määräystä täydentävässä ohjetekstissä sanotaan, että ulkoseinärakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon palon leviämisvaara ulkoseinän ulkopintaa pitkin, ulkoseinärakenteen sisällä sekä ulkoseinän ja osastoivan rakennusosan liitoksen kautta. Palon aikana reservinä toiminut Jyväskylän VPK aloitti kello 4.15 jälkivahinkojen torjunnan. Ongelmaksi tässä tapauksessa muodostui se, että osastoivien rakennusosien liitoksia ei suunniteltu detaljitasolla. Mitä opittiin. Rakenne ei pidättänyt paloa Korteniityntien talo on valmistunut vuonna 2012. Parvekkeella oli myös rottinkinen kalusteryhmä, erillinen tuoli sekä pahviroskia. Sen rakentamisessa tuli noudattaa uudistettuja määräyksiä ja ohjeita rakennusten paloturvallisuudesta E1 (2011). Vaakapaneelia oli käytetty huomattavasti tavanomaista laajemmin. 20 1 ·2018 Sammutustoiminnassa valittu taktiikka ”kattoon ei kajota” oli yleisesti onnistunutta. Yksi olennaisista vaatimuksista on, että palon ja savun kehittymisen sekä leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua. Toinen huoneiston asukkaista oli illalla poltellut sikaria sohvalla. Lehtijutun valmistumisen aikaan ei ollut tiedossa, nostaako syyttäjä asiassa syytteen vai ei. Osastoivia rakennusosia tässä tapauksessa olivat huoneistojen sekä parvekkeiden väliset pystyseinät ja kerrosten väliset vaakarakenteet. Pelastuslaitoksen palontutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että palon leviämisen kannalta oleelliseksi muodostuneen ontelolaattavälipohjan ja parvekkeen kattolipan välistä rakennetta ei ole suunniteltu pidättämään paloa lainkaan. Tällä Hakamäki tarkoitti, että konesaumattua peltikattoa ei avata ennen, kuin sen alla olevat syttymiskelpoiset palokaasut on saatu jäähdytettyä. Ulkoseinät ja parvekkeet on rakennettava niin, että palo ei leviä niiden kautta vaaraa aiheuttavalla tavalla. Palo pääsi leviämään tuuletusilmaraossa sekä julkisivupintaa pitkin ohi betonisten osastoivien rakennusosien. ”Palo pääsi leviämään tuuletusilmaraossa sekä julkisivupintaa pitkin ohi betonisten osastoivien rakennusosien.” OPERATIIVINEN TOIMINTA. Asunnon ovi oli hyökätessä kiinni ja se piti murtaa sahaamalla ovilehden alaosa lukon alta poikki. Parvekkeella oli lasitettua parvekeseinää vasten ja parvekeovea vastapäätä lähes seinän levyinen kangassohva