Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.FI > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. 1 2015 18 .2 . 10
Luo toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. 50 20 Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Uusi Dräger HPS 7000
Pääkirjoitus helmikuu 2015 Isot vahingot kasvavat rajusti Viime vuoden tilastot kertovat, että pelastustoimen tehtävät ovat laskussa. Palontorjunnan työtä jatkanut Pelastustieto täyttää nyt 65 vuotta. Sivuilla 6–7 kerromme lehden historian mittavimmasta uudistuksesta verkossa. Eniten ovat vähentyneet kiireelliset tehtävät. Maaseudulla asiat kyetään sopimaan niin, että homma toimii. Kansi Lumi pöllyää, kun Sotkamon paloaseman ylipalomies Mika Korhonen kaasuttelee paloaseman mönkijällä. Helsingissä ongelmien sammutusvesihuollossa todetaan alkaneen, kun muodostettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen vesilaitos. Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Jokainen iso vahinko vaikuttaa toki vakuutusmaksuihin. Vakuutusyhtiöt ovat huolensa tästä tuoneet esille, mutta siitä huolimatta tilanne synkistyy. Vuosien 2011–2013 keskiarvo oli 40 suurta rakennuspalovahinkoa. Onko euro ainut konsultti, jotta asia saadaan paremmalle tolalle. Eniten on isoja vahinkoja, joissa kustannukset ylittävät puoli miljoonaa euroa. Kuva: Pekka Agarth. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Onnettomuuksien ehkäisy on tehostunut, mutta siitä huolimatta vahinkoja sattuu. Antoisia lukuhetkiä niin perinteisen painetun lehden kuin verkonkin parissa. Televisiossa ylikunnallisen vesilaitoksen edustaja ihmetteli, eivätkö palomiehet osaa käyttää paloposteja. Se ei varmasti ole mahdotonta Helsingissäkään. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa palopostit ja palovesiasemat testataan pelastuslaitoksen riskianalyysin perusteella. Ykkösja kakkosriskikohteiden lähellä sijaitsevat palopostit ja palovesiasemat sekä luonnon vedenottopaikat listattiin. Ne on merkitty PEKE-johtamisjärjestelmään. Rakennuspaloista aiheutuu jatkuvasti isompia vahinkoja. Pelastuslaitos toteaa pelastuslain mukaankin kunnossapidon kuuluvan vesihuollosta vastaavalle toimijalle. 10 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. Näistä aiheutui vuosien 2011–13 keskiarvona 50 miljoonan euron vahingot, kun määrä viime vuonna nousi peräti 54 prosenttia, 78 miljoonaan euroon. Viime vuonna määrä nousi 57:ään ja kasvoi 44 prosenttia. Äskettäin oli julkisuudessa esillä, että Helsingissä tulipalojen sammuttaminen on ollut hankalaa, koska palopostit ovat huonokuntoisia. Sammutusvesi turvattava Haja-asutusalueella ovat pelastuslaitokset tehneet suunnitelmat, jotta vesihuolto pelaa tulipalojen sammuttamisessa. Palontorjunta-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 15.2.1950. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.F I > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. 1 2015 18 .2 . P.S
64 Poistumisharjoitus herätti miettimään tositilannetta ???????????????66 Tutkija kehittää uutta teknologiaa joukkotuhon varalle ?????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 54 Pelastuslaitoksen tehtävät vähenivät 8800:lla ?????????????????????????56 Ilkka Mustakangas: maaseudun turvaksi kevytpaloasemia ?????58 Onnettomuuksien ehkäisy edennyt harppauksin ????????????????????. 73 Lentokenttäpaloauto talvirengastestissä ?????????????????????????????????. 30 CTIF:n naiskomissio ajaa tasa-arvoa pelastusalalle ????????????????. 44 Rantakulman VPK:n nostolava mahtuu ahtaisiin paikkoihin ????47 Sopimuspalokuntabarometri: jännitteet pois johtamisella ?????. 60 Suurikaan korkeus ei ole turvallisuusrajoite ??????????????????????????????62 Uusia ideoita sammutusvesihuoltoon ??????????????????????????????????????. 72 Turvallisuuspolitiikkaa palopäällystöpäivillä ?????????????????????????????. 50 VKP:laiset kaipaavat yhtenäistä kohtelua ja arvostusta ???????????52 Pariisi hukkuu vääriin hälytyksiin ?????????????????????????????????????????????. 48 Vapaaehtoisia voisi hyödyntää enemmänkin ??????????????????????????. B 2. Toisesta rekan hytistä kuski päässyt pois, toisessa kuski kiinni ja hereillä.” Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Täysin uusittu www?pelastustieto?fi ?????????????????????????????????????????????6 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????8 Hälytysilmoitus: rekkojen nokkakolari ???????????????????????????????????????10 Ari Jalonen: pelastaja eduskunnassa ?????????????????????????????????????????26 Kainuu – Kaukana kaikesta ???????????????????????????????????????????????????????. 40 Ebola ja palomiesten terveys pinnalla CTIF:ssä ?????????????????????????42 Eläkeikää lähestyvät vieroksuvat vaihtoehtoisia tehtäviä ????????43 Hyödyt reilusti esille pelastustoimen aluejärjestelmästä ????????. 2. RSA 32, RSA 401, RSA 491 Tieliikenneonnettomuus, keskisuuri” Kaksi rekkaa ja erittäin iso traktori, savua ilmassa, tie poikki molempiin suuntiin, loukkaantuneita traktorissa yksi ja rekassa pahasti yksi, yhtä kuskia ei näy, nuppi niin pahasti ojassa. 68 Yhtäläinen koulutus kaikille ????????????????????????????????????????????????????????69 Jussi Korhoselle Päiviö Hetemäen rahaston tunnustus ????????????70 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Palomestarin päiväkirja ???????????????????????????????????????????????????????????????78 Muistoissa ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????79 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 2. 10 Sisällys Hälytysilmoitus. Grafiikka Peter Bange 3. Kan tatie 41 Aura an ja Turk uun Huit tisiin A A D D B C 1
48 Pelastaja eduskunnassa Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalonen lopettelee ensimmäistä kauttaan eduskunnassa. 48 Sopimuspalokuntabarometri: tarve hyvälle henkilöstöjohtamiselle Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tilaaman ensimmäisen Sopimuspalokuntabarometri-tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa sopimuspalokuntatoiminnasta vuonna 2014. Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala toivoo, että asenneongelmat ja kuppikuntaisuus jätettäisiin menneisyyteen. Barometrin mukaan pelastuslaitosyhteistyön ja sopimuspalokuntien sisäisistä jännitteistä pitäisi päästä eroon. Jalonen soisi, että pelastusalan ammattilaisia olisi eduskunnassa enemmän. Ongelmista selvitään kuitenkin palomiesten omalla kekseliäisyydellä ja yhteistyöllä rajavartiolaitoksen sekä Kainuun prikaatin kanssa. ”Tätä varten haemme ulkopuolista apua”, hän paljastaa. 30 30–39 1·2015 26. ”Hyvä henki on myös jokaisen palokuntalaisen vastuulla.” s. ”Jostain syystä meidän ala ei osaa vetää kotiinpäin. Pitkät välimatkat, maaseudun autioituminen ja miehistöpula koettelevat pelastajien ammattitaitoa. 26 Kaukana kaikesta Työskentely Kainuun pelastuslaitoksella eroaa melkoisesti pelastusammattilaisen toimenkuvasta ruuhka-Suomessa. Paloesimiehenä sekä raivaajaja pelastussukeltajana toiminut Jalonen aikoo asettua ehdolle myös tulevissa eduskuntavaaleissa. s. Siihen ei ole totuttu, ja meillä on tietty pelko politiikkaa kohtaan”, hän suomii. s. Pienillä asemilla palomiehillä on tiivis yhteishenki
Pelastustoimen alle kuuluvat hallinnolliset asiat, pelastustoimintaan operatiivinen toiminta ja onnettomuuksien ehkäisy. ARTIKKELIT Pelastustieto.fi julkaisee päivittäin uusia, mielenkiintoisia artikkeleja pelastusalalta. Olemme jaotelleet jutut kahteen, helppolukuiseen kategoriaan: pelastustoimi ja pelastustoiminta. ARKISTOJUTUT Arkistosta löydät aikaisemmin ilmestyneitä artikkeleja aina vuodesta 1950 lähtien. WWW.PELASTUSTIETO.FI Täysin uusittu 6 1 ·2015
Lehtiarkistoon tarvitset käyttäjätunnuksesi. Voit tilata lehden ja hallinnoida yhteystietojasi. KIRJAUDU JA TILAA Tästä voit kirjautua sisään Pelastustiedon maksulliseen palveluun omilla käyttäjätunnuksillasi. Sähköisenä löytyy juttuja aina vuodesta 1950 alkaen. BLOGIT Voit tutustua laajaan kirjoon pelastusalan blogeja, joita eri ammattilaiset kirjoittavat. Kannattaa tutustua. Uusien, ajankohtaisempien ja sisällöltään runsaampien verkkosivujen myötä painettu Pelastustieto ilmestyy tänä vuonna kahdeksan kertaa. Saadaksesi täydelliset verkkopalvelut, sinun tulee ensin rekisteröityä. Ne esitellään näillä sivuilla. Mikäli haluat, voit tilata itsellesi tunnuksen ainoastaan verkkosivustolle. Parhaiten tutustut avaamalla selaimestasi tutun osoitteen www.pelastustieto.fi. Saat kaiken verkkoaineiston näköislehtineen 48 eurolla vuodessa. Pelastustieto-lehden tilaajana saat käyttöösi koko verkkosivun aineiston. Kiinnostavat arkistojutut ovat myös luettavissasi. LEHTIARKISTO Tämän linkin alta löydät Pelastustiedon kaikki lehdet vuodesta 2007 alkaen digitaalisessa muodossa näköislehtenä. Sen jälkeen tarvitset 5-numeroisen asiakasnumeron, joko lehden osoitekentästä tai tilaamalla verkkotunnukset. Pelastustieto haluaa tarjota lukijoilleen entistä enemmän juttuja sekä paljon muuta mielenkiintoista asiaa myös verkossa. Verkkosivut täynnä uutta materiaalia 1 ·2015 7. Lisäksi pääset lukemaan Pelastustiedon uusimman numeron näköislehteä ja tuoreimpia artikkeleja. Pelastustiedon uudella verkkosivustolla julkaistaan kattavasti myös alan kiinnostavia blogikirjoituksia. Verkkosivujemme pääpaino on entistä ajankohtaisemmalla tiedolla. Siksi olemme avanneet täysin uudet verkkosivu, jotka toimivat sujuvasti eri laitteilla. Tilaus jatkuu kestona. Tässäkin numerossa on 84 sivua mielenkiintoista luettavaa. Sivuille päivitämme säännöllisesti uusia tekstejä ja alan uutisia. Nyt Pelastustieto on mahdollista lukea myös digitaalisena näköislehtenä. Yhden numeron sivumäärä on vähintään 68 sivua, mutta se voi olla myös suurempi. Myös aikaisemmin ilmestyneet lehdet vuodesta 2007 alkaen voit lukea näköislehtenä
Sama rakennus oli Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäinen istuntopaikka vuosina 1907–1910. Vanhempi opettaja Jani Jämsä on tyytyväinen, että nyt on olemassa puolueetonta ar vioin titietoa. Puhemies Eero Heinäluoma korosti vapaaehtoisen palokuntatyön merkitystä yhteiskunnan turvallisuustehtävissä ottaessaan vastaan taulun. Näin ollen näiden aiempien polttojen ja mittausten perusteella opinnäytetöissä ja demopoltoissa tehdyt johtopäätökset eivät ole luotettavia. Helsingin VPK muisti eduskuntaa taululla Eduskunnan puhemiehet Eero Heinäluoma, Pekka Ravi ja Anssi Joutsenlahti sekä pääsihteeri Seppo Tiitinen ottivat vastaan taulun Helsingin VPK:n edustajilta. Viime vuonna 150 vuotta täyttäneen Helsingin VPK:n historiakirjan teon yhteydessä löytyi Helsingin kaupungin arkistosta hyväkuntoinen väritetty arkkitehtipiirros VPK:n talon julkisivusta. AJASSA Pelastusopiston paloteatterin auditointi osoitti, että syaanivedyn (HCN) pitoisuuksia mittaava kenno on ristiherkkä hä’älle, jota käytännössä aina muodostuu tulipalossa. ”Toivottavasti saadaan toteutettua tutkimuksen toinen vaihe, jossa on tarkoitus selvittää tilojen soveltuvuus tutkimuksiin.” ”Paloteatteri on pikemminkin demonstraatioväline kuin tutkimuslaboratorioksi tarkoitettu.” Auditointiryhmän jäsen Seppo Männikkö toivoo, että Pelastusopisto aktiivisesti jakaa korjattua tietoa, sillä väärää tietoa automaattisten sammutuslaitteistojen vaikutuksesta on levinnyt varsin laajalle. Puhemies kiitti Helsingin Vapaaehtoista Palokuntaa eduskunnan ja palokunnan yhteisen historian muistamisesta. ”Harmillista, että muutamissa opinnäytetöissä mittausvirheen takia lähti väärää tietoa, mutta sitä yritetään nyt korjata.” ”Opinnäytetöiden kirjastokappaleisiin ja verkossa oleviin tiivistelmiin lisätään linkki VTT:n tutkimukseen ja asiaa koskevaan tiedotteeseen”, Jämsä sanoo. jonka pohjalta taiteilija Kimmo Pälikkö muokkasi taulun saaden näkyviin muun muassa sivupäädyt, missä rakennuksen portaikot sijaitsivat. Paloteatterin mittalaitteet antoivat väärää tietoa Paloteatterin tutkimukseen ryhdyttiin, kun puolitoista vuotta sitten tehnyt polttokokeet antoivat tietoa, että sprinklerin laukeamisen jälkeen palavaan tilaan syntyy syaanivetyä. 8 1 ·2015. ”Jos mittalaitteet olisivat olleet kunnossa, sprinkleritutkimuksenkin johtopäätökset olisivat olleet toisenlaiset”, Jani Jämsä sanoo. Paloteatterin HCN-mittauskenno vaihdettiin tekniikaltaan toisenlaiseksi keväällä 2014, kun ristiherkkyysongelma tuli esille kaasuanalysointilaitteiston suunnitellun määräaikaishuollon ja -kalibroinnin yhteydessä. Aihetta käsiteltiin Pelastustiedon numerossa 8/2013 K uv a: K im m o K ai st o Eduskunnan puhemiehistö ja pääsihteeri ottivat vastaan Helsingin VPK:lta taulun, joka esittää vuonna 1967 purettua VPK-taloa. VPK:n historian kirjoittanut Juhani Katajamäki totesi, että vapaaehtoisen palokuntaliikkeen historia ei ole vain sammutusja pelastustyötä vaan myös toimintaa kohti demokratiaa, yleistä äänioikeutta ja modernia eduskuntalaitosta. Se herätti kentällä kummastusta. Vapaaehtoiset palokunnat olivat 1800-luvun jälkipuoliskolla demokraattisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen kehityksen edelläkävijöitä. Auditointityöryhmän puheenjohtaja Jarkko Häyrinen on tyytyväinen, että VTT teki ansiokkaan tutkimuksen. VTT:n tekemässä tutkimuksessa ei ole mittausvirheen suuruutta voitu luotettavasti arvioida, mutta tulokset ovat todennäköisesti olleet merkittävästi suurempia kuin polttotilan todelliset HCN-pitoisuudet. Hän lupasi taulun saavan arvoisensa paikan Eduskuntatalossa
SPEKin ja SanastokeskusTSK:n yhteishankkeen tuloksena syntynyt Kokonaisturvallisuuden sanasto valottaa kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen liittyviä käsitteitä sekä niiden ruotsinja englanninkielisiä vastineita. Myrskyvahinkotehtäviin yksiköstä löytyy niin moottorisaha, nostoraksit kuin erilaisia taljoja. Sanastotyön rahoituksesta vastasivat Väestönsuojelusäätiö ja puolustusministeriö. Kolmannessa kalustokorissa on hydraulinen uppopumppu H-19 ja pieni määrä erilaista armatuurikalustoa. Käsitteiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. 1 ·2015 9. Varsinainen auton letkukalusto on sijoitettu kahteen kalustohäkkiin, joissa on yhteensä 600 metriä 110 millimetrin paloletkua ja 400 metriä 76 millimetrin paloletkua. Auton letkut on helppo selvittää ajoneuvosta käsin tai siirtää vaikkapa mönkijällä selvitettäväksi. Kullaan VPK:lle tuli Tapaninpäivän myrskyn jälkeen idea rakentaa monipuolinen ajoneuvo moneen eri käyttötarkoitukseen. Mikä on kybertoimintaympäristö. Sanaston tavoitteena Kokonaisturvallisuus koottiin sanastoksi on selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille, ja siten helpottaa alalla työskentelevien tai muuten sen kanssa tekemisiin tulevien työtä. Puhuako kriisistä ja katastrofista vai häiriötilanteesta ja poikkeustilasta. Sanaston termit on annettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja määritelmäkielenä on suomi. Kokonaisturvallisuuden sanastolla pyritään parantamaan alan viestintää ja ehkäisemään väärinkäsityksiä. Itse Mercedes-Benz -merkkinen auto on vuosimallia 1997 ja se on palvellut Tanskassa sähkölaitoksella ensimmäiset vuotensa. Nostokorin ansiosta siitä on hyötyä rakennuspalohälytyksillä, tehokkaan kymmenen tonnin hydraulisen vinssin ansiosta liikenneonnettomuuksissa. Sanastossa on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina noin 180 aihepiiriin kuuluvan käsitteen tiedot. Kalustokorit on suunniteltu niin, että ne ovat helppo nostaa tarvittaessa auton nosturilla muualle, kuten palokunnan mönkijän peräkärrylle, jos letkuselvitystä ei haluta tehdä suoraan autosta käsin. SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen toimi sanastotyöryhmän puheenjohtajana. Mitä on suojaväistö englanniksi. Auton kalustuksen hankkimisesta on vastannut pääosin Kullaan VPK, auton pumppu, armatuurikalusto ja paloletkut ovat tulleet pelastuslaitokselta. Auto on nelivetoinen ja sillä on päässyt operoimaan monessakin pahassa paikassa. Auton uppopumppu siirtyy nosturilla kätevästi vesipaikkaan. Kuva: Antti Pulkkinen. Autossa oleva nosturi nostaa parhaimmillaan 16 metriä. Mitä eroa on isäntämaatuella ja isäntävaltion tuella. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi niin opetustyössä, alan kansainvälisissä yhteyksissä kuin käytännön varautumistyössäkin. Sen jälkeen se on päätynyt Etelä-Suomeen, josta palokunta hankki sen viime vuoden keväällä. Kokonaisturvallisuuden sanastoa laatineessa työryhmässä olivat edustettuina Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja TSK:n lisäksi muun muassa opetusja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaalija terveysministeriö ja ympäristöministeriö sekä Huoltovarmuuskeskus ja Turvallisuuskomitean sihteeristö. Teksti ja kuvat: Arto Papunen Kullaan VPK:lla tehokas monitoimiyksikkö Monikäyttöiseen pelastusajoneuvoon ollaan Kullaalla tyytyväisiä. Sanastotyötä ohjasi Turvallisuuskomitea. Auton yksikkötunnuksena on virallisesti letkuauton RSA8297
1 ·2015 11 ”Kaksi rekkaa ja erittäin iso traktori, savua ilmassa, tie poikki molempiin suuntiin, loukkaantuneita traktorissa yksi ja rekassa pahasti yksi, yhtä kuskia ei näy, nuppi niin pahasti ojassa. Toisesta rekan hytistä kuski päässyt pois, toisessa kuski kiinni ja hereillä.” 18.12.2014 kello 18.37
Paloesimies Marko ToiValtava energia, vaativa irrotus Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Sauli Virtanen oli palaamassa Huittisissa sattuneelta, yli viisi tuntia, kestäneeltä rekkaonnettomuustehtävältä asemalleen Euraan. Onnettomuus oli tapahtunut Huittisista Auraan kulkevalla kantatie 41:llä, jonka nopeusrajoitus on 80 km/t. Loukkaantuneita traktorissa yksi, rekassa yksi pahasti ja yhtä kuskia ei näy, koska rekan nuppi niin pahasti ojassa. Hän käski hälyttää liikenneonnettomuuden toiselta puolelta Vampulan VPK:n (RSA 441) ja Kokemäeltä raivausyksikön (RSA 455). Rekkojen nokkakolari Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Marko Toivio/Satakunnan pelastuslaitos, Juha Elonen, Marko Partanen Palomies Juhani Lääti kertoi vetoauton hytin raivauksen menneen aika ajoin melkoiseksi tasapainoiluksi. Palomiehet Huittisten paloasemalla olivat aloittamassa sikalastissa olleen rekan jäljiltä henkilökohtaisen huollon. Molemmat Huittisten höökit saapuivat onnettomuuspaikalle lähes yhtaikaa, noin 10 minuuttia hälytyksestä. Ja sopimuspalokuntalaiset ehtivät tuskin takaisin asemalleen, kun hätäkeskuspäivystäjä antoi uuden hälytysilmoituksen. 12 1 ·2015. Toisesta rekan hytistä päässyt kuljettaja pois, toisessa hytissä kiinni ja hereillä.” Alkutietoihin ei ollut ehtinyt se, että osallisena oli myös henkilöauto. Riittävästi resursseja Palomestari Virtanen varmisti ensimmäisenä hälytetyt yksiköt ja ajatteli, että resursseja on saatava lisää. K ello 18.36 tulleen hälytyksen alkutiedoissa oli ainekset vaikka mihin: ”Kaksi rekkaa törmännyt, erittäin iso traktori ojassa, savua ilmassa ja koko tie poikki molempiin suuntiin
Paikalle saapuva raivausyksikkö sai tehtäväkseen avustaa tehtävässä. Rekkojen nokkakolarissa hyttien hanttimiehenkohdat olivat osuneet niin rajusti toisiinsa, että säiliörekan, jossa potilas oli kiinni, hytti oli tuhoutunut kokonaan. Palomiesten keinot eivät loppuneet Pelastuslaitoksen palomiehet ryhtyivät irrottamaan potilasta. Palomies Otto Törne sai tehtäväkseen potilaan tukemisen. Toivio kertoo, että oli erittäin haastavaa muodostaa tilannearvio siitä, mitä kohteessa todellisuudessa oli tapahtunut. Huittisten VPK:n hööki alkoi huolehtia traktorista ja sen lähellä olevasta henkilöautosta. Hälytysil moitus 1 ·2015 13. Yhteensä onnettomuuspaikalta vietiin erilaista romua pois neljä vaihtolavallista. Tapaamiltaan henkilöiltä hän kysyi vammat, ovatko he puristuksissa ja onko ajoneuvossa ollut muita sekä mitä ajoneuvoissa on lastina. Tilanteesta teki hankalan paikalla olevat useat ajoneuvot, levinnyt lasti ja runsaslukuinen altistuneiden ja paikalle pysähtyneiden ohikulkijoiden määrä. ”Luokittelin kaksi potilasta punaiseksi ja kaksi keltaiseksi. Sampolahti tuki potilaan kaularankaa. Muita altistuneita Toivio ei löytänyt eikä heitä haastattelemallakaan ilmennyt. Jokaiselle ajoneuvolle löytyi kuljettaja. Ajoneuvojen syttyminen tuli estää ja varoittaa onnettomuuspaikkaa lähestyvää liikennettä. ”Käytännössä siinä ei ollut muuta ehjää paikkaa, kuin kapea kaistale kuljettajan kohdalla”, palomies Juhani Lääti kertoo. Potilas oli korkealla, eikä paikalla olevissa yksiköissä ollut työtasoa. Heti tiedustelun jälkeen pelastuslaitoksen hööki sai vastuualueekseen säiliöautoyhdistelmän ja potilaan irrotuksen. vio aloitti tiedustelun. Paikalle pysähtynyttä ohikulkijaa, Eija Sampolahtea, pidettiin miesvoimin puristuksissa olevan potilaan luona hytinromussa. Ajattelin, että energia on ollut niin suuri, ettei ensihoidon tulisi ainakaan laskea hälytettyä resurssia”, Toivio sanoo. Palomestari Virtanen antoi onnettomuuden toiselta puolelta saapuvalle Vampulan VPK:n höökille vastuualueeksi kappaletavaraa lastinaan kuljettaneen täysperävaunurekan. Hän kiersi ajoneuvot nopeasti läpi. Aluksi mietittiin, että irrotus tehtäisiin kannettavalla pelastussarjalla, mutta 401-hööki saatiin peruuttamalla niin lähelle, että auton kiinteän hydraulisen pelastussarjan letkut riittivät. Sellainen loihdittiin kappaletavararekasta tielle levinneistä muovilaatikoista ja trukkilavasta. Virtanen varmisti tiedustelun perusteella, että jokaiselle potilaalle oli tulossa ambulanssi. Hän ehti palomiehistä ensimKappaletavaralastissa riitti keräämistä
Jalastaan kiinni Potilas oli kuskin penkillä ahtaassa paikassa. ”Potilaalla tuntui olevan kova kiire pois ja yritin rauhoitella häntä kertomalla mitä hänen ympärillään tapahtuu”, Törne sanoo. Hytin A-pilari oli siirtynyt törmäyksen voimasta lokasuojan etupuolelta takapuolelle. Ohjaamossa kuljettajan paikka ruhjoutui ahtaaksi paikaksi. Potilas ja hänen kaulaansa tukeva Törne peiteltiin huovalla ja Törne kertoi potilaalle, mitä tapahtuu. ”Hytinromu antoi hyvin periksi yläreunasPalomiehet Otto Törne (vas.), Jari Toivonen ja Juhani Lääti sekä paloesimies Marko Toivio tekivät työntäyteisen työvuoron rekkaonnettomuuksien aikaan. Irrotustyö aloitettiin kuskin ovesta. ”Koska potilaalla tuntui oleva kova kiire pois, tärkein tehtäväni oli rauhoitella häntä, jotta hän ei vehtaamalla hankaloittanut omaa tilaansa. Sen lisäksi, että hytti oli painunut kasaan ja lattia oli noussut hyttiin korkealle kuprulle, oli jalkatilassa paljon muovista lattiaja kumista mattomateriaalia. ”Oli hankala pitää tasapainoa ja asetella jalat tukevasti, kun samalla oli pidettävä työntötankoa ylhäällä”, Lääti sanoo. Taiteilua työntötangoilla A-pilarin ja B-pilarin yläosaan, katonrajaan päätettiin asettaa pisin kalustosta löytyvä työntötanko. Kun hytti oli painunut törmäyksen takia kasaan, oli kuljettajan jalkatilan lattia taittunut ylöspäin. Siitä huolimatta ovi irtosi helposti levittämällä levittimillä molempien saranoiden ja tuulihaan kohdalta. ”Törmäyksen takia ovessa ei ollut kuin raamit jäljellä ja se oli kevyt nostaa pois paikaltaan”, Lääti kertoo. 14 1 ·2015. Työntötanko saatiin kuitenkin paikoilleen, se piti levittää lähes täyteen mittaansa. Selitin hänelle koko ajan miksi kestää”, Törne kertoo. Potilaan tukijan rooli määrättiin hänelle, sillä hän on yksiköstä ainoa, joka työskentelee säännöllisesti ambulanssissa. Tanko päätettiin jättää ylös, joten se kiinnitettiin liinalla korin kattorakenteeseen putoamisen varalta. ”Potilaan jalka oli turvakengässä, mutta kenkä oli kumin, muovin ja metallin vuoraamassa jumissa. Rattia leikattiin poljinleikkurilla. Potilaan rintamasuunta oli ovelle päin, ikään kuin hän olisi ollut tulossa etuperin ulos hytistä, mutta hänen oikea jalkansa oli ratin vasemmalla puolella jumissa. Hän tarjoutui pelastajille irrotetusta ovesta erikoisessa asennossa. Oli vaikea ylettyä työtasolta hytin katonrajaan. Potilas jatkoi kiirehtimistään. mäisenä irrotettavan potilaan luo ja vapautti tehtävästä Sampolahden heti, kun tee-se-itse -työtaso oli valmis ja tukijaa oli turvallista vaihtaa. Palomies Lääti kiipesi renkaan päälle ja kollega Toivonen tuki häntä käsillään. Mattopuukosta olisi saattanut olla sotkun purkamisessa paljon hyötyä”, palomies Jari Toivonen pohtii
”Voisitteko nostaa” Sampolahti tiesi, että potilaan luo on päästävä, mutta samalla hän huomasi, ettei itse pysty kiipeämään tuhoutuneeseen hyttiin. ”Otan sinun pääsi käsieni väliin, sillä on mahdollista, että niskaasi on sattunut jotakin”, Sampolahti sanoi miehelle. Samalla hän totesi, että mies oli mennyt törmäyksessä todella pieneen sykkyrään. Kun Sampolahti pääsi potilaaseen käsiksi, hän tarkisti ensin hengitystiet, ne olivat auki. Välillä hän kysyi alhaalla pitäviltä miehiltä, että jaksavatko vielä. Hytti oli täysin tuhoutunut ja mies siellä pienessä tilassa, korkealla. Lattiaan, pilareiden väliin, tehtiin leikkureilla lisää vekkejä, minkä jälkeen hytti antoi periksi ja saimme tilaa nähdäksemme potilaan kiinni olevan jalan”, Lääti kertoo. Pilarien alareunoja saatiin sen verran ruttuun, että tanko saatiin paikoilleen, mutta kasaan ruttaantunut lattia ei antanut periksi. ”Aika tuntui pitkältä, aloin pohtia, teenkö oikeita asioita.” 1 ·2015 15. Sitten kuski oli kiinnostunut, mitä oli tapahtunut, johon hän sai vastaukseksi: ”toinen tuli päällesi”. ”Kävin kertomassa ambulanssi-ihmisille, mitä olin havainnut ja sitten lähdin kotiin. Tuttu mies oli itsekin ollut mukana onnettomuudessa. Potilas tunsi kivun, mutta ei pystynyt paikallistamaan sitä. Paikalla ollut tuttu mies kertoi, että muista ajoneuvoista oli päästy pois, paitsi toisen rekan hytissä oli potilas. Sampolahti meni paikalla olleiden kanssa rekan hytissä olevan miehen luokse. Palomiehet tulivat paikalle ja kysyivät Sampolahdelta, pystyisikö hän jatkamaan kaularangan tukemista vielä vähän aikaa. Hänen oli pyydettävä miehiä myös tukemaan häntä, jotta hän pysyi ylhäällä. Potilas kesti koriin irrotuksesta tulleet liikkeet, mutta jalan tunnustelu tai kun jalka liikkui, kipua alkoi heti tuntua. ”Hengität ja puhut, näyttäisi, että pahemminkin olisi voinut käydä”, Sampolahti vastasi. Erilainen kauppareissu ta, mutta alareunasta oli vaikea löytää työntötangolle tukevaa paikkaa. ”Pyysin, että voisiko joku nostaa minut tuonne ylös.” Kaksi miestä nosti Sampolahden lokasuojan päälle, mutta siinä ei saanut pidettyä jalkoja tukevasti. Sitten kuljettaja halusi pois ja Sampolahti alkoi rauhoitella häntä. ” Työpaikalla juuri pidetty ensiapukurssi oli Sampolahdella tuoreessa muistissa. Pian ensimmäisen havaintonsa jälkeen hän tajusi, että paikalle oli pysähtynyt useampi auto, mutta ei vielä yhtään paloautoa tai ambulanssia. Ylimääräiset ihmiset tuollaisissa paikoissa ovat yleensä haitaksi, ajattelin”, Eija Sampolahti kertoo. Mies oli tajuissaan, mutta ei puhunut. Hätätilapotilaista hänellä oli kokemusta myös entisistä työpaikoistaan, päivystyksestä ja leikkaussalista. ”Sitten kysyin: sattuuko ja hän vastasi, ettei satu. Sampolahti kyseli mieheltä, onko hänen hyvä hengittää ja yritti katsoa samalla onko ulkoisia suuria vuotoja. Yhtäkkiä hän näki, että edessä oli tapahtunut jotakin: kaksi rekkaa oli törmännyt toisiinsa. ”Miten minun kävi”, kuljettaja kysyi. Sitten kuuluivat paloautojen äänet. Aloin pohtia, että teenkö oikeita asioita”, Sampolahti kertoo. Sampolahti sanoi jaksavansa. Sampolahdesta tuntui, että hän oli potilaan kanssa parikymmentä minuuttia, todellisuudessa aika oli puolet lyhyempi. Hän valitti myös hengitysvaikeutta. He vastasivat, että jaksavat. Aika tuntui pitkältä ”Aika tuntui pitkältä. ”Teimme leikkurilla A-pilarin viereen lattiaan kolon, josta väänsimme levittimillä alaspäin. Hän pohti myös, mitä sitten, jos potilaan tila heikkenee ja pystyykö hän enää sitten tekemään mitään. Tanko luisti useaan otteeseen pois paikoiltaan”, Lääti kertoo. Hälytysil moitus Diabeteshoitaja Eija Sampolahti ajeli Huittisista kaupoilta kotiin Vampulaan. ”Menin paikalle ja esittäydyin, että olen sairaanhoitaja, tarvitaanko täällä apua”, Sampolahti kertoo. Tapaus ei kauhistuttanut häntä, hän oli ollut pahoissa tilanteissa ennenkin. Kuljettajalla huoli muista Hän kysyi Sampolahdelta ensimmäiseksi, kuoliko kukaan, johon hän vastasi: ”tietojeni mukaan ei”. Palomiehet saivat työtason ja välineet valmiiksi, Sampolahti vapautettiin tehtävästään
Nopeusrajoitus tienkohdassa oli 80 km/t. 2. 2. Väistävä yhdistelmä (B) osui myös traktoriyhdistelmään, joka suistui tieltä. Yhdistelmät ajoivat rajun nokkakolarin. Väistäneen yhdistelmän perävaunu irtosi ja jäi omalle kaistalleen. 16 1 ·2015. Irronneeseen perävaunuun törmäsi myös henkilöauto (D), joka suistui tieltä. Kan tatie 41 Aura an ja Turk uun Huit tisiin A A D D B C 1. 18.12.2014 kello 18.37 Auran ja Turun suuntaan perävaunua vetänyt iso traktori (A) oli kääntymässä oikealle kääntyvälle tielle. Grafiikka Peter Bange 3. B 2. Vastaan tuli säiliöissään rehua kuljettanut vetoauton ja täysperävaunun yhdistelmä (C). Traktoriyhdistelmän takaa tuli kappaletavaralastissa ollut vetoauton ja täysperävaunun yhdistelmä (B), joka väisti kääntyvää traktoriyhdistelmää vastaantulevan kaistalle. Säiliöajoneuvoyhdistelmä jäi omalle kaistalleen ja väistäneen yhdistelmän vetoauto suistui tieltä
Grafiikka Peter Bange 3. 2. Toisesta rekan hytistä kuski päässyt pois, toisessa kuski kiinni ja hereillä.” Juttu jatkuu sivulla 18 Hälytysil moitus. ”Kaksi rekkaa ja erittäin iso traktori, savua ilmassa, tie poikki molempiin suuntiin, loukkaantuneita traktorissa yksi ja rekassa pahasti yksi, yhtä kuskia ei näy, nuppi niin pahasti ojassa. Kan tatie 41 Aura an ja Turk uun Huit tisiin A A D D B C 1. B 2. 2
18 1 ·2015. Henkilöauton osallisuudesta auttajat saivat tietää vasta onnettomuuspaikalle tultuaan. tia. Nytkin se saatiin helposti juuri oikeaan paikkaan. Ei niin kuin oppitunnilla ”Materiaali kiinni olevan potilaan ympäriltä oli irrotettava pala palalta. Traktori ja sen vetämä rekan perävaunu suistuivat onnettomuuden yhteydessä ojaan. Se leikattiin poljinleikkurilla kolmeen osaan, jolloin tilaa syntyi sen verran, että potilas voitiin siirtää. Onko tämä huono pila. Tämän tiedon kerroin myös palomiehille, he olivat sitä mieltä, että et ole tosissasi, taidat pilailla”, Toivio kertoo. Se ei käynyt kuin tieliikennepelastamisen oppitunneilla, että: tuohon, tuohon ja tuohon vekki ja tuosta työntö, niin potilas on irti, vaan kyseessä oli vaikea irrotus”, Toivonen kuvaa. Katkaisimme vyön, hänen olonsa helpottui ja saimme asetettua hänelle tukikaulurin”, Törne kertoo. Irrotuksen kestoa ei mitattu, mutta palomiehet arvioivat sen kestäneen 30–45 minuut”Tämä on tiimityötä ja kaikkien on saatava suunsa auki”, Toivonen sanoo. Kun rankalauta tuotiin paikalle, hätäinen potilas alkoi toimia. Potilaan rintamasuunta oli jo valmiiksi siirtämiselle otollinen. ”Kesti hetken, ennen kuin löysimme villapaidan sisään hirttäytyneen turvavyön. Traktorissa oli kuljettajan lisäksi matkustaja, joka oli loukkaantunut ja lähtenyt kävelymatTämänkaltainen valaisin on osoittautunut monilla tehtävillä käyttökelpoiseksi. ”Potilas otti itse A-pilarista kiinni ja veti itsensä ilmaan, jonka aikana rankalauta saatiin työnnettyä takareisin tasolle”, Törne kertoo. Kun jalka irtosi jumistaan, potilasta ahdisti vielä ratti. Se piti kuitenkin paikkansa, yksi sika oli kuollut ja kaksi jouduttiin lopettamaan, kun kappaletavararekka törmäsi sikojen kuljetusvaunuun yrittäessään väistää sitä. ”Potilas liikkui rankalaudalle ja sen avulla pois kuin rokkitähti yleisömassan kannattelemana”, Lääti kuvailee. Siirtämisessä oli paljon väkeä. Rauhaton potilas saatiin yhteistyökykyisemmäksi jatkuvalla informoinnilla. ”Kun pelastustehtävä oli suoritettu, sain tietooni, että traktorin perävaunussa oli 40 sikaa. Keskustelu ja tilannetietoisuus helpottivat myös Törnen työtä potilaan kanssa. Sen aikana oli tärkeää, että miehet kävivät vuoropuhelua, sillä tehtävän suorittamiseksi ei ollut selviä säveliä
Ensiksi siirrettiin pois kappaletavararekan perävaunu, jolloin toinen kaista saatiin auki. Kun poliisin tekniikkaryhmä saapui Porista, palomiehet auttoivat sitä. Onnettomuusromuista etsittiin potilaiden tavaroita ja piirturikiekkoja. Hälytysil moitus koutunut kymmenien metrien päähän onnettomuuspaikasta. Traktorin kuljettaja säilyi vammoitta ja ryhtyi hoitamaan elossa olevia sikoja suojaan. Loukkaantunut matkustaja oli poistunut paikalta ennen Toivion tekemää tiedustelua, eikä kuljettaja maininnut mitään hänestä. Virtanen olikin määrännyt paikallisille VPK:n yksiköille onnettomuuspaikan molemmin puolin liikenteenohjauksen ja kiertotien suunnittelun. Kiertotie piti hiekoittaa ennen kuin sinne voitiin ohjata raskasta kalustoa. Virtanen tilasi paikalle kaksi isoa autonosturia. Hektisten vaiheiden jälkeen palomiehet saivat odotella tovin, mutta paloesimies Toivio jatkoi palomestari Virtasen avustamista, sillä palomestarin yksikköön ei kuulu assistenttia. Motitetut autot päästettiin jatkamaan matkaansa, minkä jälkeen onnettomuuspaikka suljettiin uudelleen kokonaan raivausta varten. Pelastuslaitoksen hööki poistui paikalta kello 23:n jälkeen. Kun loukkaantuneet oli saatu matkaan, paikalle tulivat hinurit. ”Raskaan kaluston onnettomuuksissa olen ollut ennenkin, mutta en koskaan vastaavassa kuin tämä.” Jo kahden 50 tonnin rekan nokkakolari 80 km/t:n vauhdissa, oli ennennäkemätöntä. kan päässä olevaan kotiinsa hankkimaan apua itselleen. Pitkäkestoinen raivaus Oli selvää, että onnettomuuspaikan raivaus tulisi kestämään pitkään. Niiden hytit olivat painuneet kasaan ja lähes irronneet kiinnityksistään ja akselikin oli sin”Raskaan kaluston onnettomuuksissa olen ollut ennenkin, mutta en koskaan vastaavassa kuin tämä.” 1 ·2015 19. Poliisi tarkisti ennen kiertoteille ohjaamista niiden kunnon. Vaikuttavat voimat Onnettomuuden massiivinen energia ja valtavat massat tekivät palomestari Sauli Virtaseen vaikutuksen. Jonkun verran liikennettä oli myös jäänyt mottiin onnettomuuspaikan molemmin puolin
20 1 ·2015. ”Ai täällä on vielä tuollainenkin”, Kokki sanoo muistelleensa, kun näki kohteeseen tultuaan osallisena olevan myös henkilöauton. 20 tuntia keikalla Siivoukset saatiin päätökseen aamulla ja tie avattiin kello 6.11. Hän työskenteli ensimmäistä kertaa urallaan lääkintäjohtajana. Virtanen hälytti kaksi kertaa illan ja yön aikana vpknaiset muonitustehtävälle. Valmiuteen kuuluu vakituisia ja erilaisia sopimuspalokuntien yksiköitä. Heli Kokki toimi ensimmäistä kertaa lääkintäjohtajana. Kappaletavaralastia siivottiin lähinnä miesvoimin, harjoin ja lapioin. Kokin ja Toni Poikulaisen ambulanssi oli kohteessa ensimmäisenä, kello 18.55. Porissa päivystävä Satakunnan sairaanhoitopiirin lääkäriyksikkö oli matkalla Raumalle sydänpysähdyspotilaan luokse. Kenttäjohtaja lisäsi vasteeseen neljännen, Porissa päivystävän sairaanhoitopiirin ambulanssin. Alkutiedot kertoivat kolmesta potilaasta, mutta kenttäjohtajan etupainotteisuus osoittautui tarpeelliseksi. FinnHEMS 20 ei pystynyt lentämään niin huonossa säässä ja FinnHEMS 30 oli autotehtävällä noin 85 kilometrin päässä kohteesta. Siksi tiesin myös paikalle tulevien ambulanssien viiveistä. Ne eivät olisi ehtineet kohteeseen nopeammin kuin Lund. Etupainotteisuus kannatti Kahden rekan ja traktorin onnettomuus pikatiellä kuulosti ensihoitaja Heli Kokin mielestä kovalta paikalta, sillä nopeudet ovat isot ja massat suuret. Yksi perävaunu oli säilynyt onnettomuudesta sen verran hyvin, että se siirrettiin varovasti viimeisenä, vaikka nosturit olisivat siirtäneet sen muutoin nopeammin ja helpommin. ”Pyrimme rajaamaa autoista valuneet aineet tiealueelle”, Virtanen kertoo. Lääkäriyksikön ajomatka Huittisiin oli noin 70 kilometriä. Työssä oli apuna myös etukuormaajatraktori, jonka avulla tavarat siirrettiin vaihtolavoille. Kiireinen ensihoitopäivä Vahingontorjuntaakin Autonromujen ja perävaunujen lisäksi paikalta kertyi neljä vaihtolavallista pois vietävää romua. Sairaanhoitopiirin kenttäjohtaja Heikki Lampinen alkoi tukea onnettomuuteen meneviä ambulansseja Porissa sijaitsevasta ensihoitokeskuksesta. Kenttäjohtaja Lampinen saa Kokilta isot kiitokset. Ajomatkalla Lund kartoitti kopterien saatavuuden. Lähin vapaa yksikkö löytyi Kokemäeltä noin 20 kilometrin päästä. Hätäkeskus hälytti Harjavallan ambulanssin lisäksi yksiköt Punkalaitumelta ja Säkylästä. Hän tunsi myös paikalla olevan palomestari Sauli Virtasen ja paloesimies Marko Toivion. ”Tein esitietojen perusteella nopean riskinarvion ja kun rekkaonnettomuus kuulosti pahalta tilanteelta, käännyimme kohti Huittista. ”Tämä vuorokausi meni kokonaan kahvilla ja leivällä”, hän sanoo. Työparina hänellä oli Toni Poikulainen. Päivystyspiste on Eurassa, josta on äärilaitoihin Raumalle ja Huittisiin matkaa lähes 40 kilometriä. Sydänpysähdyspotilas jäi ensihoitoyksiköiden hoidettavaksi”, lääkäri Vesa Lund sanoo. Alueja yksikkötuntemus tärkeää Palomestari Sauli Virtanen päivystää SatakunKuvakaappaus tilannehuone.fi-sivustolta nan pelastuslaitoksen alueella, johon kuuluu kahdeksan kuntaa. Hän tiedotti saamistaan tiedoista jatkuvasti. Onnettomuuspaikalla oli ryhdyttävä myös vahingontorjuntaan, sillä yhdessä ison rekan veturissa voi olla jopa tuhat litraa dieseliä. Virtanen palasi asemalle kello 6.48. ”Kenttäjohtaja määräsi kaikki ambulanssit samaan puheryhmään. Yhteistyölle oli hyvät lähtökohdat. Minun ei tarvinnut ottaa matkalla keneenkään yhteyttä, vaan kenttäjohtaja hoiti Porista kaiken”, Kokki sanoo. Keikat olivat lohkaisseet hänen vuorokaudestaan reilut 20 tuntia. Satakunnan ensihoitoyksiköillä oli kiireinen ilta. Tutut yksiköt hyvästä Kokki tunsi yksiköt, jotka olivat tulossa paikalle. Rekkaonnettomuuden aikaan Huittisten oma ambulanssi oli tehtävällä. Se oli Harjavallan Sairaankuljetus Oy:n Eurassa päivystävä ambulanssi, joka oli juuri saanut Kokemäellä peruutuksen