8 – pakkanen iso haaste sammutustöille. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s
12 Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon 044 728 0400 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi – tutkitusti luettu ja luotettava ammattilehti TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. . ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. / . 58 9/ 20 10 25.11. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKA LENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. . Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Uudet puhelinnumerom me ovat: Kirjanpitäjä Sinikka Toivonen 044 728 0400 Markkinointisihte eri Minna Kamotskin 044 728 0401 Toimittaja Kimmo Kaisto 044 728 0402 Kuva-arkistoija Kristian Leppänen 044 728 0403 Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen 050 512 3369 Päätoimittaja Esa Aalto 050 562 0735. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s. / . ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Onko tilauksesi vielä uusimatta
26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Eli päivisin kun olemme valveilla. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Palomiesten työn murros kiteytyy nyt siihen, milloin ihmisille sattuu eniten onnettomuuksia ja milloin palokuntien voimavarojen tulee olla suurimmillaan. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Työ on vielä kesken, mutta ministeriössä laadittavan ohjeen kerrotaan olevan yleisluontoisen, joka jättää päätäntävallan kullekin alueelle. 20 1/ 20 11 10.2. Samanlainen tilanne toistui joulun alla Vantaalla riehuneessa tavaratalon palossa. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tehdäänkö tulevaisuudessa nyt poikkeusluvalla toteutettavaa 24 tunnin työaikaa vai onko se jokin muu. Pelastuslaitokset ovat kuntiensa omistama organisaatio. Jos päättäjät ovat sitä mieltä, että heidän alueellaan palokunnan täytyy pystyä toimimaan kaikkina vuorokauden aikoina niin, että kansalainen voi nukkua yönsäkin turvallisesti, pitää sitä varten huolehtia voimavaroista eli turvata pelastuslaitosten mahdollisuudet rekrytoida riittävästi väkeä. Jussi Rahikainen kirjoittaa tässä lehdessä: ”Näiden kokemusten valossa kaupan alan vaatimukset myymälätiloissa säilytettävien palavien nesteiden ja kaasujen kokonaismäärän kasvattamisesta nykyisestä tuhannesta litrasta huomattavasti suurempiin määriin ilman, että tehtäisiin kunnon palo-osastointeja tai esimerkiksi kohdesuojauksia automaattisella sammutuslaitteistolla, tuntuvat naurettavilta. Kuntien päättäjät käsittelevät palvelutasopäätöstä, jonka laitokset valmistelevat huomioiden omat riskikohteensa. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Runsas vuosi sitten valmistuneessa sisäasiainministeriön vetämässä toimintakykyhankkeessa arvioitiin tehtävien kokonaismäärää ja tultiin siihen tulokseen, että tehtäviä on eniten silloin, kun ihmiset ovat aktiivisimmillaan. Aineisto koottiin PRONTOsta, kuten tekivät alipäällystöopiskelijat Sami Tammi ja Olli Tarhonen, jotka ajankohtaisen keskustelun innoittamana tekivät opinnäytetyön tuloksellisten pelastustehtävien jakautumisesta vuorokauden ajan ja viikonpäivien mukaan. Sen perusteella laaditaan palokunnille ohjeet, millaisin voimavaroin ja aikamäärin pelastustehtäviin pitää rientää. Pääkaupungin pelastuslaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Kiteytettynä heidän työnsä päätelmä oli, että illat, yöt ja viikonloput ovat palokunnille kiireisimmät. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. joulukuuta alkaneessa tulipalossa. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Puheet alemmasta eläkeiästä olisi sen sijaan syytä jo lopettaa. Tällaista turvallisuutta vaarantavaa kehitystä ei saa päästää syntymään. Parhaillaan ollaan uudistamassa toimintavalmiusohjetta. Palavat nesteet kaupoissa ovat uhka Joulukuun lehdessämme Tomi Honkakunnas kirjoitti Muhoksen kauppakeskuspalossa sammutustöitä vaikeuttaneista palavista nesteistä, joita säilytettiin kaupan tiloissa. Katso juhlavuodesta: www.pelastuslaitos150.hel.fi. Pitääkö asiakkaiden ja palomiesten henki vaarantaa, jotta kauppaketjut voisivat tehdä enemmän voittoa säästämällä logistiikkaja rakennuskustannuksissa?” Pelastusalan pitää tuoda ongelma selkeästi esille ja pitää päättäjät hereillä. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Juhlavuosi on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja äskettäin julkaistiin näyttävä historiateos. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Yksikään päättäjä, oli vallassa kuka tahansa, ei tule sellaista päätöstä tekemään, että palattaisiin esimerkiksi ammatillisiin eläkeikiin. Silloin sattuu mittavimmat henkilöja omaisuusvahingot. Toisaalta asia kulminoituu myös alan yhteen herkimmistä asioista eli työaikaan. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Hong Kong -ketjun tavaratalo Vantaalla tuhoutui täysin rajussa 23. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Milloin palomiestä tarvitaan eniten. Palvelutasopäätökseen kirjataan se, millaisin voimavaroin oma palokunta toimii. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. P.S. Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudet puhelinnumerom me ovat: Kirjanpitäjä Sinikka Toivonen 044 728 0400 Markkinointisihte eri Minna Kamotskin 044 728 0401 Toimittaja Kimmo Kaisto 044 728 0402 Kuva-arkistoija Kristian Leppänen 044 728 0403 Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen 050 512 3369 Päätoimittaja Esa Aalto 050 562 0735 PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 1 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62
arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 12 SIVU 52 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 1 /2 01 1 10.2.2011 8 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa Tommi Luhtaniemi 10 Palavat nesteet lisäsivät palotehoa Jussi Rahikainen 14 Sisäministeri tukisi palomiehen kuntoa palkallakin 20 Raskaiden pelastustehtävien jakautumista selvitettiin Esa Kokki 22 Maadoitus petti – säiliöperävaunu syttyi tuleen 23 ”Lisää palotaustaisia eduskuntaan” 24 Naapurin avoin työilmapiiri viehätti Tanja Uusitalo 32 Sotepiirin ja pelastuslaitoksen ensihoitoyhteistyö Ulla Ylönen 34 Kauris –informaatioähkyn sydämessä Jari Lepistö, Tommi Viitasaari 36 Esperanzan maastopalon sytyttäjälle kuoleman tuomio Tuomas Pälviä 38 Erilainenkin pärjää Pauliina Kankare 40 Bussien paloturvallisuudessa parannettava Esa Kokki, Timo Loponen 42 Naisia ja pakolaisia halutaan palomiehiksi Ruotsissa Maria Palo 43 Palomiesten väkivallan uhka lisääntynyt Ruotsissa Maria Palo 44 Pelastussukeltajakortti täytti 20 vuotta Ilpo Tolonen 45 Haiko: Kuntien saatava enemmän irti pelastuslaitoksistaan 46 Palonsyyntutkintaa saksalaisittain Frans Schaper 48 Kukonpojat 1970 – mitä heille kuuluu tänään. Tuoreimpana valta kunnallisena pro jektina sisäisen turvallisuuden sihteeristön projekti ”Monitoimitilojen turvalli suuden parantaminen”. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Valitse kysely Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Mikä on paras työaika palomiehelle. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiviikko, 2.02 2011 14:40 Etusivu Palaute Sivukartta Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Ihmeparantumisen jälkeen Mikko on kuntouttanut itsensä palomieheksi ja seuraavaksi esimiehen tehtäviä Järvenpäässä hoitavan miehen matka suuntautuu Ge neveen, CERNiin palomieheksi. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. s. s. Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tarvitaanko Suomessa yhä väestönsuojia. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Jokelan ja Kauhajoen sekä Sellon ampu mis tapaus ten jälkeen on eri tahoilla tehty työtä turvallisuuden edistämiseksi. Ensi vuoden valtion talousarvio ei lupaa kunnille juurikaan lisää liikkumavaraa ja valtiovarainmi nisteriön mukaan kuntien tulee säästää ensi hallituskau della jopa 8–10 miljardia euroa. 26 Vuoden palomies Mikko Karvonen joutui paneutumaan työ turvallisuusasioihin jouduttuaan vakavan työtapaturman uhrik si runsaat neljä vuotta sitten. Juhani Katajamäki 50 Helsingin Väestönsuojeluyhdistys täytti 70 vuotta 54 Alan kirjallisuutta 57 Palovaroittimia Kiinasta Antti Soininen 58 150 vuotta stadin turvana 60 Porin VPKtalo kunnostettiin EUtuella VAKIOT 29 Vieraanamme: Ari Keijonen 55 PalontorjuntaBrandvärn 50 vuotta sitten 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 59 Keskustelua: Jyrki Vesa turvallisuus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. s. s. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 30 Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 18 opintomatka Espanjalaiseen pelastustoimeen Madridis sa tutustuneet palopäällystöopiskelijat saivat rautaisannoksen tietoa ja näkemystä toisen Euroopan maan järjestelmästä. ” Yli neljä viidestä vas tasi kyllä. Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. 20 1/ 20 11 10.2. MAALISKUUT A TEEMALLA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Vuoden 2010 paras kansi on mielestäni:. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! talous Kuntaalalla on edessään yhä kovempia haasteita tuleville vuosille. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. vuoden palomies tässä numerossa PELASTUSTIE TO 2/2011 ILMESTYY 10. Kyllä 83.3% Ei 16.7% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om
Opas on tarkoitettu avuksi erityisesti rakennussuunnittelijoille sekä rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille. Runsaan osanottajajoukon (max. SPEK opastaa 23, 48 sivua, 2010. alv. Kirjalliset/sitovat ilmoittautumiset tulee toimittaa 15.3.2011 mennessä sähköpostilla nilsianpalomiehet@hotmail.com, faxilla p. uusitussa painoksessa annetaan paloturvallisuusohjeita maatalousrakennusten, erityisesti eläinsuojarakennusten, suunnittelua sekä korjausrakentamista, muutosja laajennustöitä varten. alv. Opas painottuu uudisrakentamiseen. Palovaroitinopas Tutustu verkkokaupassamme kattavaan valikoimaan alan ammattikirjoja, koulutusaineistoa, valistusaineistoa, opasteita ja muita tuotteita. Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet/naiset ). Hakemuslomakkeita saa osoitteesta www.pses.fi kohdasta ajankohtaista. (017) 187142 tai osoitteeseen: Nilsiän Palomiesyhdistys/Palobandy PL 32, 73301 Nilsiä R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. tuottamiseen • pelastusalan tutkimusja opinnäytetöihin • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotusja valistustoimintaan • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutusja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Maataloudessa tapahtuneet suurpalot ovat aiheuttaneet tarpeen kehittää maatalousrakenttamiseen ja maatilan ylläpitoon liittyvää paloturvallisuuden ohjausta ja opastusta. Lisätietoja myös Nilsiän paloasemalta puh: (017) 187141 virka-aikaan. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146. Ilmoittumismaksu 100 €/joukkue. Ilmoittautumislomakkeet, majoitustarjoukset ja lisätiedot saatavilla osoitteessa www.nilsianpalomiehet.fi. 74 sivua, 2010 Maatilan paloturvallisuus Suunnittelijan opas O pas, joka auttaa valitsemaan huoneistoon tarkoituksenmukaiset palovaroittimet ja antaa neuvoja niiden tarpeellisesta määrästä, oikeasta sijoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. valtakunnallinen turnaus Palobandy-turnaus 2011 Nilsiässä 16.–17.4.2011 Nilsiän palomiehet ry:n järjestämään turnaukseen saa osallistua: vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö. Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. Opas soveltuu pelastusja rakennuslupaviranomaisille, suunnittelijoille, asentajille, kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, asuntojen omistajille ja haltijoille, majoitusliikkeiden ja hoitolaitosten toiminnanharjoittajille sekä maahantuojille. Hinta 18, 00 €, sis. Hinta 25,50 €, sis. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Maatilan paloturvallisuusoppaan 2. Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää enintään 50000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin: • Paloja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastusja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitusja koulutusaineistojen yms. 20 joukkuetta) lisäksi toivomme mukaan tapahtumaan myös kannustusjoukkoja. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutusja harjoitusvälineistön hankintaan • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Hakemukset osoitetaan 3.3.2011 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä. Ammattikirjoja puoli sivua tammikuu 2010.indd 1 27.1.2011 14:02:20 www.pelastustieto.fi. Nimetön-1 30.1.2006, 12:27 67 HAETTAVAT APURAHAT 15
Palavereja on jo pidetty pelastuslaitoksen, Tornion Veden ja terveystarkastajan kesken pohtien muun muassa kriisiviestintää ja varautumista vastaaviin häiriötilanteisiin. – Palo lähti liikkeelle Gyproclevyllä vuoratun sisäseinän välistä, jossa oli villaeriste, josta se levisi sisäkattoon. – Tärkeää on estää vastaavien vahinkojen syntyminen ja pitää yllä luottamus sprinklerijärjestelmiin, toteaa Soppela. Parin päivän kuluttua talousveden laatu oli vähitellen palautunut normaaliksi. Alustavien selvitysten perusteella voitiinkin tiedottaa, että tapahtumassa ei ole havaittu mitään rikokseen viittaavaa. Sammutustyöhön osallistui Seinäjoen lisäksi yksiköitä Nurmosta, Ilmajoelta ja Ylistarosta. Vesivahingon vaikutus kaupungin talousveden laatuun lisäsi viranomaisyhteistyötä. 6 1/2011 L apin pelastuslaitos sai hälytyskeskukselta ilmoituksen 20.1.2011 klo 6.19 suuresta vesivahingosta Suomi-Soffan tiloissa Torniossa. – Onnettomuuden syy paikantuu sprinklerin vesisäiliön pinnanmittausautomatiikkaan ja venttiilin ohjausjärjestelmään. Uskon, että eri tahoilla on kiinnostusta tutkia tapahtumaketjuun liittyviä teknisiä ja inhimillisiä tekijöitä sekä selvittää muutama tunti ennen tapahtumaketjun alkua olleen alueellisen sähkökatkoksen osuutta asiaan, kertoo valmiuspäällikkö Ari Soppela. Noin 5000 m 2 :n myymälässä ja varastossa kastuivat lattiaja seinärakenteet sekä valtaosa huonekaluista. Teksti: Riitta Ahonen, kuvat: Lapin pelastuslaitos H enkilöauton sulattaminen kaasuliekillä aiheutti virvoitusjuomavarastossa sitkeän palon, josta aiheutui palovahinkoja noin 400 neliölle. Talousveden kokonaisbakteerimäärät olivat tutkimusten mukaan kuitenkin alhaiset. Yksityiseksi varastotilaksi luokiteltu halli oli remontoitu vuonna 2010. Onnettomuuden jälkivahingontorjuntatyöt ja liiketoiminnan keskeytys kestänevät kuukausia. Pumppaus päättyi noin kello 17. – P3 pyysikin virka-apua poliisilta tapahtuman dokumentointiin ja arviointiin. Vettä Suomi-Soffan kiinteistössä oli noin 1500 m 3 . Hallissa jouduttiin raivaamaan myös sosiaalitiloja, jonne palo myös levisi. Vuodon aiheuttama runsas virtaus värjäsi veden kaupungin verkostossa Tornion keskustan alueella. Vaarana oli myös kiinteistön jätevesien sekoittuminen vuotovesiin, mikä estettiin viemärikaivojen pumppauksella ja yläkerran rautakaupan WC-tilojen käyttökiellolla. Palokunta käynnisti veden pumppaamisen ja varmisti yhdessä Tornion Vesi Oy:n ja kiinteistöhuollon kanssa verkostoventtiilien sulkemisella lisäveden tulon loppumisen. Palokunnan saapuessa paikalle kellarin myymälässä oli vettä kauttaaltaan noin 30 cm. Noin kolme tuntia ennen hälytystä Tornion Vesi oli saanut tiedon suuresta vedenkulutuksesta, jonka syytä alettiin selvitellä. Säiliön täyttöön liittyvä putkisto ja venttiilit. Tapaus herätti heti laajaa median kiinnostusta sekä arvailuja tapahtuman syistä. Sprinklerivesisäiliö tulvi yli huonekalukaupassa Torniossa Heti tilanteen alussa kiinteistönhoitaja sai tehtäväksi veden pinnan merkkauksen pumppausten tehon seuraamiseksi. Soppelan uran aikana vastaavaa vahinkoa ei ole aikaisemmin tapahtunut. Palokunta joutui avaamaan hallin huopakattoa useista kohdista palopesäkkeiden taltuttamiseksi.. – Tämä olikin hyvä lähtölaukaus uudessa valmiuspäällikön tehtävässäni, sanoo Soppela onnettomuuden heijastuksesta tiivistyvään yhteistyöhön. Seinäjoen Rengastien teollisuusalueella jouluaattona päivällä syttynyt palo sai aikaan lisäksi savuvahinkoa 1900 neliön rakennuksessa. Jouduimme avaamaan hallin huopakattoa ulkopuolelta useista kohdista palopesäkkeiden sammuttamiseksi, kertoo palomestari Juha Koski Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Seinäjoen paloasemalta. Palo aiheutti yrittäjälle omaisuusja keskeytysvahinkoja. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky Palo jäädytti limonadit Seinäjoella Peltirunkoisen 1900 neliön virvoitusjuomavaraston palo levisi hallin sisäseiniin ja välikattoon, aiheuttaen voimakasta savun muodostusta. Virvoitusjuomia oli varastossa palon alkaessa kaksi rekkalastia, jotka jäätyivät kovassa pakkasessa, kun hallista poistettiin tuulettamalla runsaasti muodostuvaa savukaasu. Ensimmäisenä vesivahingon totesi vartioliikkeen mies. Vesilaitoksen kulutuslukemien mukaan tulvimisen on alustavasti arvioitu alkaneen noin kello 23
Joukkuekilpailuun voivat osallistua nyt myös yleisessä sarjassa naiset ja veteraanit. Henkilö roikkui valjaissa viidennen ja kuudennen kerroksen välissä sisäpihan puolella arviolta 20 min. 0400 574868 ja Esa Neuvonen puh. – Ilmeisesti kuljetuksessa vaurioituneen ilotulitepadan kaatuminen aiheutti 36 henkilön lievän loukkaantumisen, tutkintaa johtava rikoskomisario Esko Heinonen kertoo. Vammantuottamuksesta, vaaranaiheuttamisesta ja kokoontumisrikkomuksesta epäillään 4–5 Poliisi tutkii yhä ilotuliteturmaa henkilöä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 5.3. Helsingin pelastuslaitoksen nostolavayksikkö ”Skidi”, jonka avulla lumenpudottaja haettiin turvaan, osoitti tarpeellisuutensa. Kukaan ei loukkaantunut. Auton suurin ulottuvuus ylös on 61 metriä. Nostolava-auton veroton kokonaishinta on noin 725000 euroa. Poliisin tutkinta-aineisto valmistunee 1–2 kuukauden kuluessa, jonka jälkeen se siirtyy syyteharkintaan. Aikataulu tutkinnalle on venynyt, koska asianomistajia on paljon, 32 ja osa heistä on ulkomailla, Saksassa. Auto luovutettiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2010 ja otettiin operatiiviseen käyttöön tammikuun lopulla. H16:n kalustoon kuuluu muun muassa erilaisia sähköja hydraulikäyttöisiä moottorisahoja ja laikkaleikkureita, vesitykki, korkeapainesammutusjärjestelmä, savutuuletin, vinssi ja niin edelleen. Myöskin toisen kuusikerroksisen talon katolla lumenpudotusporukasta kaksi lumenpudottajaa putosi putoavan lumen mukana yhden kerroksen verran alaspäin ja jäivät roikkumaan köyden varaan ylimmän kerroksen kohdalle. 040 751 8576 Kilpailun järjestäjinä toimivat Parikkalan VPK, Etelä-Karjalan Pelastuslaitos ja SPEK. Kuusikerroksisen asuintalon katolta pudotettiin lunta ja lumenpudottaja oli jostain syystä liukastunut ja pudonnut räystään yli, jääden turvaköyden varaan roikkumaan. klo 10–14. Heidän kuulemiseensa joudutaan käyttämään kansainvälistä virka-apua. Helsingin pelastuslaitoksen muut nostolava-autot (suluissa suurin korkeus) on sijoitettu seuraavasti: H161 ”Skidi” (20 m) Kallio H26 (32 m) Erottaja H36 (32 m) Haaga H66 (52 m) Mellunkylä 1464 tehtävää Pelastuslaitoksen nostolava-autoilla oli vuonna 2010 yhteensä 1464 tehtävää. Kilpailupaikkana on Simpelejärvi ja kaloja narrataan lauantaina 12.3. Onnettomuustutkintakeskus tutki onnettomuuden ja antoi oman lausuntonsa vuoden lopulla. Ahtaissa sisäpihoissa tämä yksikPalomiehet hakivat lumenpudottajia turvaan kö on tehokas työväline. Lumenpudottaja ei loukkaantunut. Auton teknisiä tietoja: Alusta: Sisu R500 E13M 10 x 2 Päälirakenne: Bronto Skylift F61RPX Teho: 350 kW / 480 hv Pituus: 12 m Leveys: 2,55 m Korkeus: 3,8 m Paino: noin 35 t Ulottuvuus ylös: 61 metriä noin 325 kilon korikuormalla Ulottuvuus sivulle: 28 metriä noin 500 kilon korikuormalla ja 32 m noin 130 kilon korikuormalla. Katso myös www.parikkalanvpk.fi Alan SMpilkki Parikkalassa. Uutta nostolavaautoa käytetään muun muassa pelastustehtävissä ylhäällä ja alhaalla sekä tulipaloissa erilaisissa sammutusja katonavaamistehtävissä. Paloja pelastusalan SM-pilkki järjestetään tänä vuonna Parikkalassa. Pelastuslaitos varautui samaan aikaan, kun nostolavaa selvitettiin, hakemaan lumenpudottaja alas myös yläkautta köysiä hyväksikäyttäen. Samalla osallistutaan myös henkilökohtaiseen kisaan. Toinen pääsi kiipeämään ikkunasta sisään ja toisen pelastuslaitos pelasti ikkunan kautta sisälle. P äijät-Hämeen poliisi jatkaa edelleen viime kesänä kansainvälisellä palokuntanuorten leirillä sattuneen ilotuliteturman rikosepäilyjen selvittelyä. Kilpailukalana on ahven. Helsinkiin uusi nostolavaauto L umenpudottajat ovat alkutalven aikana työllistäneet Helsingin pelastuslaitosta. H16 sijoitetaan keskuspelastusasemalle Kallioon. mennessä: parikkala@ vpk.ekpelastuslaitos.fi Tiedustelut myös: Eero Nykänen puh. 1/2011 7 Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle on hankittu uusi nostolava-auto H16
Hong Kong -ketjun tavaratalo Vantaalla tuhoutui täysin rajussa 23. Vaahto hillitsi paloa jonkin verran, mutta arviolta 10–15 minuuttia sisäsammutuksen lopettamisesta ensimmäinen onteloRakenteet pettivät Hong Kong -tavaratalon tulipalossa Savunpoistoluukut löytyivät lumen ja kuormalavojen alta. Palavat nesteet, ilotulitteet ja purevan pakkasen kangistama vesihuolto vaikeuttivat sammutustöitä. Keskityimme tällä ryhmityksellä siis varastopalon sammuttamiseen. Vesihuoltoa ryhtyi järjestämään P3:n kuljettaja. KU P2 oli jonkin aikaa kohteessa avustamassa pelastustyön johtamisessa. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta aineelliset vahingot ovat arviolta reilut 15 miljoonaa euroa. Teksti: Tommi Luhtaniemi, paloesimies (vs. Vantaa L4 vastasi lääkintäkaistasta. Henkilökunta oli tyhjentänyt tilat jo ennen ensimmäisten yksikköjen saapumista. Hätäkeskus hälytti kohteeseen joukkuelähdön. Jokaisella vastuualueella työskenteli alkuvaiheessa 1–3 pelastusyksikköä ja vesihuolto oli järjestetty kaikille vastuualueille. Lisätiedoissa selvisi myös, että ilotulitteet olivat varastoituna rakennuksen viereisessä kontissa ja sisällä väestönsuojassa. Tavaratalossa oli syttymishetkellä noin 30 henkilökuntaan kuuluvaa ja arviolta 120– 150 asiakasta. Poistuttuani ulos rakennuksesta käskin lopettamaan savusukelluksen ja siirtymään ulkosammutukseen. Ensimmäisen kerroksen myymälätiloissa oli runsaasti savua. Varastossa paloi lamppuöljyjä, butaanisäiliöitä, moottoriöljyjä, paristoja ja muuta vastaavaa. KU P2 antoi viranomaistiedotuksen savuhaitasta läheisillä asuinalueilla. Tehtäväalueet olivat: varaston sammutus, yläpuolisten tilojen varmistus, sivutilojen – ensimmäisen kerroksen myymälätilojen – varmistus, lääkintä ja vesihuolto. Olin kiertämässä vastuualueita kävellen, kun KU P31 pyysi arvioimaan välipohjassa näkyviä halkeamia. Kohteesta tulleiden ensitietojen mukaan varastossa palaa ja asiakkaiden evakuointi oli käynnissä. KU11 oli aloittanut sammutushyökkäyksen varastoon. Missään vaiheessa ei päästy alkupalon lähelle. Sisäsammutuksen lopettamisen jälkeen palo voimistui nopeasti. Jaoin tehtävät vastuualueittain kolmeen päätehtävään ja tukitehtäviin. Noin minuutin kuluttua hälytyksestä vaste nostettiin komppanialähdöksi. 8 1/2011 J ouluaaton aattona 23.12.2010 klo 16.01 tuli Vantaan Hong Kong -tavaratalosta hätäilmoitus varastossa syttyneestä tulipalosta. Onnettomuustutkintakeskus selvittää muun muassa sen, miksi ontelolaatat romahtivat. KU31:n miehistö avasi niitä sitä mukaa, kun löysi ne. Rakenteet pettävät Noin tunnin kuluttua sammutustyön alusta näkyivät ensimmäiset välipohjan heikkenemisen merkit. Tavaratalon eteläpäädyssä olevista varaston ovista tuli paksu musta savu, kun saavuin kohteeseen noin 10 minuuttia hälytyksestä. joulukuuta alkaneessa tulipalossa. Lääkintäkaistan tehtävänä oli tarkistaa noin kymmenen savulle altistunutta asiakasta ja tämän jälkeen ensihoidon valmiuden ylläpito palopaikalla. Hetkittäin näytti siltä, että palo saataisiin rajattua ja hiipumaan, mutta hetken kuluttua savusukeltajat joutuivat perääntymään. Yritimme rajoittaa paloa muun muassa laskemalla keskivaahtoa savunpoistoluukuista palavaan varastoon. palomestari), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Paikalla olevilta tavaratalon edustajilta saimme jonkinlaisen luonnoksen rakennuksen tiloista ja varastossa palavista materiaaleista. Ensimmäiset yksiköt olivat kohteessa noin 7 minuutissa hälytyksestä. Alkutilanteen rauhoituttua ja vakiinnuttua – näin luulimme – P2 lähti tilannekeskukseen hoitamaan tiedottamista ja huolehtimaan päivittäisvalmiudesta yhdessä KU P4:n kanssa. Hälytyksestä oli kulunut 80 minuuttia eli sammutustyöt olivat kestäneet noin 70 minuuttia. Samalla rakennus tärähti selvästi. Päästyäni toisen kerroksen myymälätiloihin lattiassa oli muodonmuutoksia – pitkiä halkeamia, joista nousi savua. Vasteaikaa pidensi lähimmällä pelastusyksiköllä ollut päällekkäinen tehtävä. Sammutustyön edetessä tiedot varastopalosta vaihtelivat. Palavassa varastossa oli savunpoistoluukkuja, jotka olivat osittain lumen ja kuormalavojen alla yläpihalla
Liikenne jouduttiin pysäyttämään lähikaduilla, mutta myös kehä III :lla joksikin aikaa. Kaiken kaikkiaan sammutustyössä rikkoutui kymmenisen ajoneuvoa, joista kolme piti hinauttaa pois paikalta sammutustöiden aikana. Jokaisen vesikatkon jälkeen letkut alkoivat olla vaikeampia käyttää. Samoihin aikoihin oli paikalle tullut Helsinki P4, joka tarjosi heidän johtokeskustaan ja letkuautoa, josta tehtiin vesiselvitykseksi neljän tuuman linja muutaman sadan metrin päässä olevasta vesiasemasta. Jäähyhmä tukki putket ja letkut Kova pakkanen vaikeutti sammutustyötä. Tämä tehtävä sitoi yhden pelastusjoukkueen yöllä noin kolmen tunnin ajaksi. Ulkosammutukseen siirtymisen jälkeen vastuualueet piti muodostaa uudestaan. Päällekkäiset tehtävät Tavaratalopalon aikana pyrittiin pitämään pelastustoiminnanvalmiutta yllä ottamalla VPK:oita varikkovalmiuteen asemilleen ja tekemällä valmiussiirtoja. Sää aiheutti ongelmia muillekin kuin veden kanssa toimiville. Tehtävää johti vapaalta aikaisemmin hälytetty palomestari. Vaurioita syntyi muun muassa silloin, kun liittimiä sulatettiin nestekaasutoholla. Säiliösarja-ajo oli ainoa jotenkin toimiva keino kuljettaa vettä. Näiden suojaaminen ja siirtäminen muodostivat yhden tehtävän. Yhdellä jäähdytettiin ilotulitekonttia ja kahdella rajoitettiin paloa. Vesihuoltoon tarvittiin reilusti lisää voimavaroja, koska veden tarve kasvoi ulkosammutukseen siirryttäessä. Mitä olisi voinut tehdä toisin. Välipohjan pettäminen levitti palon nopeasti yläpuolisiin myymälätiloihin. Hälytystehtäviä oli illan ja yön aikana yli kaksikymmentä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella, vaativimpana ammoniakkisäiliön nestemäinen vuoto Vantaalla. Vapailla resursseilla yritettiin hillitä paloa. Ulkosammutuksella oli tarkoitus rajoittaa palo mahdollisimman pienelle alueelle. Myöhemmin tuli vielä kolmaskin ”pantteri” sammutustyöhön. H10 tulikin pian paikalle ja sinne perustettiin operatiivinen johtopaikka TOJE. Nostolavan siirto vaikeutui, kun tukijalat jäätyivät ulkoasentoon. Purkukin piti tehdä nopeasti, jotta letkuista ei olisi tullut 20-metrisiä kankia. Savuista oli haittaa aina Helsingin kantakaupunkia myöten. Palavat kemikaalit arvioitiin vaarallisuudeltaan normaalin rakennuspalon kaltaisiksi. Neljän tuuman letkuselvitys jouduttiin purkamaan pian käyttöönoton jälkeen jäätymisen takia. Neljän tuuman vesiselvitystä ei voitu hyödyntää kuin hetki, kun letkuun kertynyt jäähyhmä tukki suihkuputket ja letkut. Lopulta nostolavaa jouduttiin sulattamaan nestekaasuslämmittimellä, ennen kuin lava saatiin nippuun. Kova pakkanen vaikeutti sammutustöitä huomattavasti ja rikkoi kalustoa. Nopea jäätyminen vaikeutti letkujen irrottamista ajoneuvoista. Vastuualuejako ja joukkojen ryhmitykset. Säiliöautojen käyttöaika sarja-ajossa jäi lyhimmillään alle tuntiin, ennen kuin auto jäätyi toimintakyvyttömäksi. Tiloissa oli jo savua, joten ilotulitevaraston tyhjennys tehtiin savusukeltaen. Samoihin tiloihin tuli myös poliisin johto. Palon yltyessä Lento P3 tarjosi sammutusavuksi kahta Panther-lentokenttäpaloautoa, joiden suuret vesija vaahtosäiliöt auttoivat suojaustyössä. Palon lopputulos on surkea omaisuusvahinkojen kannalta, henkilövahingoilta vältyttiin. Pantterit osallistuivat sammutukseen parin tunnin ajan. laatta romahti. 1/2011 9 Hong Kong -tavaratalon lähellä oli asutusta, mutta onneksi savut etenivät kehä III:n suuntaan etelään. Toisen päädyn väes tönsuojassa olevan ilotulitevaraston tyhjentäminen oli toinen tehtävä. Ilotulitekontin siirtoon hälytetty nosturi jäätyi pystyyn, ja kontin siirto viivästyi tämän takia. Tätä päivittäistehtävien toimintavalmiutta hoiti taustalla päivystävä päällikkö P2 ja KU P4. Rakennuksen palavassa päädyssä oli ilotulitekontti kuuden metrin päässä seinästä, ja kontin vieressä nestekaasupullojen varasto. Mitä olisi voinut tehdä toisin, jotta lopputulos olisi ollut toinen. Elohopea laski kireimmillään 27 asteeseen ja tuuli kylmensi pakkasen purevuutta entisestään
Rakennuksesta ei ollut kohdekorttia, koska sitä ei ollut varustettu automaattisella paloilmoittimella. Tästä oli suuri apu. Kahdessa alimmassa kerroksessa oli myymälätilojen lisäksi Hong Kong -ketjun keskusvarasto. Vesihuolto oli riittävä sisäsammutusvaiheessa, mutta ei ulkosammutuksessa. Kantavat rakenteet oli nan piirtämän pohjapiirroksen varassa. 10 1/2011 olivat mielestäni hyvät. Rakennuksessa ei ollut automaattista sammutuslaitteistoa tai -paloilmoitinta ja savunpoisto oli luokkaa säälittävä – muutama ulkoa käsin avattava luukku. Johtaminen perustuu osittain olettamuksiin ja käsityksiin siitä, mitä seuraavaksi tulee tehdä. Helsinki P4 toimi apuna tarjoamalla heidän kalustoaan ja henkilöstöään avuksi tarpeen mukaan. Vapaalta hälytetyt palomestarit joutuivat sidotuksi päällekkäistehtäviin, jolloin vastuun vaihto siirtyi normaaliin työvuoronvaihtoon. Rakennuksen pohjakuva olisi auttanut hahmottamaan tilojen koon ja sijainnin. Erilaisia viestejä ongelmista, tilanteen muutoksista ja niin edelleen tuli yhtenään. Rakennuksen pohjoispäädyssä oli kolmas kerros, jossa sijaitsi noin 660 m 2 :n kokoinen Hong Kong -ketjun pääkonttori. Ilman tehtävään osallistuneiden ammattitaitoa tilanne olisi voinut päättyä paljon huonommin. Ensimmäisen kerroksen kaavioon on merkitty punaisella palo-osastojen rajat. Rakennuksen palokuorma oli rajoitettu arvoon 200–400 MJ/(vaippa)m 2 , mikä vastaa nykyluokituksessa arvoa 600– 1200 MJ/(lattia)m 2 . Olisiko palo voitu saada sammumaan toisenlaisella taktiikalla tai tekniikalla. Säiliöautoja oli tarpeeksi, mutta teknisiä ongelmia tuli liian tiuhaan. Pohjapiirros olisi auttanut löytämään nämä aiemmin. Jo muutaman tunnin jälkeen huomasin, kuinka jatkuva viestien vastaanottaminen ja käskyjen antaminen vie voimavaroja. Olin pelastustoiminnanjohtajan roolissa lähes 17 tuntia yhtäjaksoisesti. Savunpoistoluukkuja löytyi lisää palon edetessä lumen ja kuormalavojen alta. Sammutusvoimaa ei voitu lisätä palavassa varastossa tilojen ahtauden takia. Riittävän reservin pitäminen palopaikan läheisyydessä ei ollut mahdollista kovan pakkasen takia. PRONTOn tietojen mukaan sammutustyöhön osallistui pelastuslaitokselta 91 ajoneuvoa ja 267 henkilöä. Vantaalla sijaitsevan Hong Kong -tavaratalon julkisivu kantavien rakenteiden petettyä. Tämän luokan rakennuksen pitäisi kestää sortumatta koko palokuorman palaminen sekä jäähtymisvaihe. Järeä työjohto oli juuri selvitetty, kun käskin kaikki ulos rakennuksesta. Rakennus sijaitsee rinteessä siten, että osa ensimmäisestä kerroksesta on maan alla ja sekä ensimmäisestä että toisesta kerroksesta on uloskäynnit suoraan maan pinnalle. Johtamisresurssit olivat lujilla. Ongelmien aiheuttamat vesikatkot vaikeuttivat työtä huomattavasti. Järeän suihkun käyttö olisi voinut auttaa palon sammutuksessa, mutta sen käyttö on hankalaa ahtaissa tiloissa varastohyllyjen välissä. Se on aivan liikaa. En olisi voinut kuvitella näin nopeaa ja täydellistä betonirakenteiden pettämistä. Olimme henkilökunPohjapiirros 1.krs j p vss vss Myymälä Varasto Myymälävarasto Myymälä Varasto varasto Myymälä H ong Kong -tavaratalo sijaitsi 6200 neliömetrin kokoisessa, vuonna 1986 rakennetussa, pääosin kaksija osin kolmikerroksisessa rakennuksessa. Tätä lukiessa voi olla vaikea kuvitella, millainen tilanne oli. Lisäksi mukana oli iso joukko muita toimijoita ja viranomaisia. Kerrokset oli palo-osastoitu toisistaan siten, ettei niiden välillä ollut rakennusmassan sisällä aukkoja tai porrashuoneita. Palo sai alkunsa myymälävarastosta, joka oli erotettu rakennusluvan mukaisesti ainoastaan kevyillä väliseinillä myymälätiloista. Rakennus oli rakennettu palonkestäväksi eli se kuului paloluokkaan P1. Teksti: Jussi Rahikainen, riskienhallintapäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palavat nesteet lisäsivät palotehoa 10 1/2011. Vastuualueiden johtajat toimivat hyvin ammattitaitoisesti. Näin jälkeenpäin kirjoittaessa asiat saa tuntumaan ja näyttämään jotenkin yksinkertaisilta ja helpoilta. Pelastusalalla työskennelleet tietävät, millaista toiminta on vaativissa tehtävissä. Siitäkin oli suuri apu. Se oli suunniteltu alun perin tuotantoja toimistorakennukseksi, jossa oli hieman myymälätiloja, mutta jo vuonna 1989 Hong Kong aloitti toimintansa kiinteistössä. Tämän kokoinen tehtävä sisältää niin suuren määrän pieniä osatehtäviä, että kaikki ei voi mennä ihan nappiin. En tiedä
Onkin toivottavaa, ettei työja elinkeinoministeriö ainakaan lieventäisi konttien suojaetäisyyksiä koskevia määräyksiä ja ohjeita uudistaessaan räjähdeasetuksen ilotulitteita koskevaa osiota. Suojaetäisyys ei riittänyt Pihalle oli myös lupa varastoida kontissa 500 kiloa räjähteitä. Ontelolaattojen polttokokeessa uunin lämpötila noudattelee ISO 834 -standardipalokäyrää siten, että 800 celsiuksen lämpötila saavutetaan reilussa kahdessakymmenessä minuutissa, mutta 1000 celsiusta vasta noin 100 minuutin kohdalla. Jo nyt voidaan olettaa, että poikkeuksellisen suurella palokuormalla, jonka joukossa oli runsaasti palavia nesteitä ja kaasuja, oli suuri merkitys rakenteiden pettämiseen. Otetaan opiksi ennaltaehkäisyyn Hong Kongin tulipalosta voidaan ottaa oppia myös onnettomuuksien ehkäisyyn. Tomi Honkakunnas kirjoitti Pelastustiedossa 10/2010 Muhoksen kauppakeskuksen palosta, jossa myymälätiloissa säilytetyt palavat nesteet vaikeuttivat palon sammuttamista. Rakenteet oli suunniteltu luokkaan A120, mikä vastaa nykyluokituksessa palamatonta R(EI)120 -luokkaa. Rakennuksen väestönsuojassa oli lupa varastoida sata kiloa räjähteitä vuodenvaihteen ilotulitemyyntiä varten. Seuraavana painopisteenä olisi ollut palokuorman määrän pienentäminen. Hong Kongin palotarkastuksissa oli muutaman viime vuoden aikana ollut painopisteenä poistumisturvallisuuden parantaminen – ja siinä onnistuttiin ainakin tulosten valossa varsin hyvin. Asiakkaiden ja palomiesten henki vaarassa Näiden kokemusten valossa kaupan alan vaatimukset myymälöissä säilytettävien palavien nesteiden ja kaasujen kokonaismäärän kasvattamisesta nykyisestä tuhannesta litrasta huomattavasti suurempiin määriin ilman, että tehtäisiin kunnon palo-osastointeja tai esimerkiksi kohdesuojauksia automaattisella sammutuslaitteistoilla, tuntuvat naurettavilta. Myymälätilat suunnitellaan palokuormalle 600– 1200 MJ/m 2 , mutta etenkin halpahalleissa tavaramäärä kasvaa ajoittain reilusti suuremmaksi. Tämä työ olisi voitu aloittaa edellyttämällä yritystä määrittämään myymälän palokuormatiheys, tarvittaessa konsultin avulla. Henkilökunta ei yrittänyt alkusammutusta, sillä palon eteneminen oli pelottavan nopeaa. Molemmissa kohteissa myös säästyttiin henkilövahingoilta; Hong Kong -tavaratalossa oli noin 120 asiakasta palon syttyessä, mutta heidän poistumisensa sujui henkilökunnan opastuksella ripeästi. Romahduksen syy selvitetään Onnettomuustutkintakeskus tekee tulipalosta D-selosteen, jossa pyritään muun muassa selvittämään, miksi ontelolaatat romahtivat. Kun palo havaittiin myymälätilojen yhteydessä olevassa varastossa, liekit löivät jo kattoon. Sen lisäksi räjähtelevät butaanija spraypullot vaaransivat sammuttajien turvallisuuden. Ainakin suurimpaan osaan muutostöistä oli haettu rakennuslupa. Alaosan leikkautuminen aiheutui todennäköisesti siitä, että se laajeni korkean lämpötilan takia nopeammin kuin laatan yläosa. Oman vaaransa tulipalossa aiheutti ilotulitteiden varastointi kaupan yhteydessä. Onneksi vapaalla ollut palotarkastaja Katja Luoma oli tilanteen tasalla ja soitti asiasta päivystävälle päällikölle. 1/2011 11 toteutettu pilari–palkki-systeemillä, jotka kannattelivat välija yläpohjan ontelolaattoja. Rakennuksessa ei ollut automaattista sammutuslaitteistoa tai paloilmoitinta ja savunpoisto oli luokkaa säälittävä.. Näin väestönsuoja saatiin tyhjennettyä ilotulitteista ennen kuin ne aiheuttivat ylimääräisiä vaaratilanteita. Niin Minihinta kuin Hong Kongikin täyttivät rakentamisaikana voimassa olleet rakentamismääräykset. Samassa yhteydessä olisi voitu luontevasti tarkastaa ylittääkö palavien nesteiden ja kaasujen määrä tuhat litraa, jolloin pitää tehdä kemikaali ilmoitus pelastusviranomaiselle. Kuvassa ontelolaatan irtileikkautunut alaosa. Tämä etäisyys osoittautui liian pieneksi, niinpä ilotulitekonttia jouduttiin jäähdyttämään ja siirtämään turvalliseen paikkaan. Ontelolaatat hajosivat siten, että ensin leikkautui irti laatan alaosa, jonka jälkeen laatan yläosa pullistui jännityksistä johtuen hieman ylöspäin ja romahti pienellä viiveellä. Itä-Uudenmaan poliisi tutkii palon syttymissyytä. Onnettomuustutkintakeskus tekee tulipalosta D-selosteen. Edellinen vastaava sortuma Turussa 1983 Edellisen kerran P1-luokan rakennus sortui tulipalon takia 11.11.1983 Turussa, jolloin tavaratalo Minihinta paloi kivijalkaan. Myös miltei kaikki rakennuksen julkisivuelementit tippuivat alas. Pitääkö asiakkaiden ja palomiesten henki vaarantaa, jotta kauppaketjut voisivat tehdä enemmän voittoa säästämällä logistiikkaja rakennuskustannuksissa. Rakennuksen välipohjan sortuminen alkoi noin puolentoista tunnin kuluttua palon syttymisestä, myöhemmin sortui myös osa yläpohjasta, vain rakennuksen kolmikerroksinen osa kärsi vähemmän vahinkoja. Sama oppi saadaan myös Hong Kongin tulipalosta; palavat nesteet nopeuttivat palon etenemistä sekä kasvattivat palotehoa ja siten todennäköisesti aiheuttivat rakennuksen sortumisen. Kontti oli sijoitettu nykymääräysten mukaisesti kymmenen metrin päähän myymälärakennuksen ovesta, etäisyyttä seinään oli noin kuusi metriä. Lisäksi palaneen rakennuksen kerroskorkeus ei ollut kovin suuri, noin neljä metriä, joten ontelolaattoihin kohdistui liekkikosketus heti tulipalon alusta lähtien. Palavat nesteet ongelma myös Vantaalla Palavien nesteiden ja muun runsaan palokuorman takia Hong Kongin tulipalossa lämpötilan kehitys oli huomattavasti odotettua nopeampaa
Asiakkaiden autoja oli jäänyt parkkihalliin ja kaikilla ei ollut ulkovaatteita, lämpötila oli noin –20 o C pakkasella. Alkutietojen mukaan kohteessa oli ammuttu, mutta tarkkaa tietoa uhrien määrästä ei tuolloin vielä ollut. Hieman myöhemmin tilanteesta tiedotettiin valvomon kautta myös Espoon kaupungin johtoryhmää. Johtokeskuksen perustamisen lisäksi valvomoon lisättiin kaksi henkilöä. Alkutiedustelun yhteydessä todettiin, että uhreja oli yhteensä neljä ja että Prisman tilat olivat jo tyhjät asiakkaista. Noin 15 minuuttia tilanteen alun jälkeen kauppakeskuksen työntekijä käynnisti paloilmoituspainikkeella palohälytyksen evakuoinnin tehostamiseksi ja tuolloin hätäkeskus hälytti kohteeseen hälytysohjeen mukaisen vasteeni EP3, E13, E15, E16, E21 ja E31. 12 1/2011 Kauppakeskuksessa tapahtunut ampumisvälikohtaus toissa uuden vuoden aaton aamupäivänä käynnisti pitkälle alkuiltaan kestäneen laajan poliisioperaation, jossa pelastuslaitoksen tehtävä oli ensihoidon lisäksi muun muassa tukea poliisin toimintaa ja huolehtia satojen ihmisten evakuoimisesta –20 asteen pakkasessa. Lisätietojen myötä kohteeseen hälytettiin vielä kolme ambulanssia lisää. Hoito keskeytettiin Ajomatka Leppävaaran paloasemalta Selloon on puoli kilometriä ja E51 oli kohteessa kahden minuutin kuluttua hälytyksestä. L4 määritti tulokynnykseksi mahdollisimman suojaisan kulman rakennuksesta, jonne yksiköt sijoitettiin. Kylmä sää vaikeutti evakuointia Tapahtuma-aikana koko kauppakeskuksessa oli paikalla noin 3000–4000 henkilöä. Tapahtumapaikalla P3 määräsi pelastuslaitoksen yksiköiden tehtäväksi alueen eristämisen ja poliisin toiminnan tukemisen sekä evakuoin nin hoitamisen. Evakuoin tiin käytettiin pelastuslaitoksen ja VPK:n miehistönkuljetusautoja. Pelastuslaitoksen valvomo tiedotti tilanteesta Espoon päivystävää palomestaria ja päivystävää päällikköä sekä samalla muita johtoryhmäläisiä. Johtokeskustoiminta ja muu valmius Keskuspaloasemalle perustettiin pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE) ja EL04 ja EP4 johtamaan muita pelastustehtäviä alueel la. Hoitotoimenpiteet ehdittiin aloittaa poliisin suojauksessa, mutta pelastuslaitoksen saadessa tiedon siitä, että ampujan sijainnista ei ole varmuutta päätettiin, hoitotoimenpiteet keskeyttää. Ampumistapaukseen liittyi kaksi sairaankuljetustehtävää ja yksi varmistustehtävä eri puolilla Espoota. Osa asiakkaista poistui omatoimisesti, mutta kylmän ilman takia kaikki eivät voineet lähteä pois alueelta. Muonitusta VPK järjesti iltaan mennessä 200 henkilölle. E nsimmäinen hälytys ampumisista kauppakeskus Sellon Prismasta tuli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle 31.12.2009 klo 10.10, jolloin tehtävään hälytettiin lääkintäesimies EL4, hoitotason ambulanssi E490 ja Leppävaaran paloasemalta pelastusyksikkö E51. Mikäli vastaava tilanne olisi tapahtunut kesällä, ei evakuointi olisi muodostunut kuin hyvin pieneksi tehtäväksi. Lisäksi pelastuslaitoksen alueella oli klo 15:een mennessä kahdeksan muuta tehtävää, joista yksi oli yhdeksän yksikköä vaatinut omakotitalon tulipalo Nummi-Pusulassa. Sisällä ollut pelastuslaitoksen henkilöstö poistui ulos. Tämän jälkeen myymälän sisätiloihin ei enää palattu. Ihmisiä meni myös läheisten kerrostalojen porrashuoneisiin. Enimmillään kirjastossa evakuoituja oli paikalla kerrallaan noin 200 henkilöä ja VPK:n tiloissa 120. Johtokeskuksessa huolehdittiin muun Väkivallanteko kauppakeskuksessa käynnisti turvallisuuden kehittämisen Turvallisuussuunnitteluun satsataan Espoossa Teksti: Tuomas Pälviä, valmiuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kuva: Lehtikuva 12 1/2011. Evakuoituja koottiin kirjastoon ja Leppävaaran VPK:n paloasemalle
Jokainen skenaario käytiin läpi ryhmissä vastaten koulutusmateriaalissa esitettyihin kysymyksiin. Työryhmään kuuluu edustajia poliisin lisäksi Espoon kaupungilta, pelastuslaitokselta, seurakunnasta ja kauppakamarista sekä Sellon kauppakeskuksesta. Yksiköiden vapautuessa tehtävästä johtokeskuksen toiminta ja EL04:n ja EP4:n valmius purettiin. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on kutsunut kokoon työryhmän, jonka tarkoituksena on laatia alueella malli kauppakeskuksen turvallisuussuunnittelua ja viranomaisten operatiivista suunnittelua varten. Tuoreimpana valtakunnallisena projektina sisäisen turvallisuuden sihteeristön projekti ”Monitoimitilojen turvallisuuden parantaminen”, jonka työryhmään kuuluu edustajia yrityksistä, poliisija pelastusviranomaisista sekä korkeakouluista. Laajasta kokonaisuudesta on kuitenkin helppo supistaa aineistoa omaan käyttöön. 1/2011 13 muassa sopimuspalokuntien varikkovalmiuksista ja valmiussiirroista sekä tarvittavien henkilöresurssien hankkimisesta. Työ on käynnistynyt vuoden 2010 lopulla ja tuloksia on odotettavissa käytäntöön vuonna 2011. Vaikka koulutusaineiston sisältöä ei ollut lainkaan muokattu Suomen olosuhteisiin, toimi koulutus kokonaisuutena hyvin ja sisällöstä selkeästi havaitsi, että Englannissa on paljon tietoa ja kokemusta erilaisista terroristihyökkäyksistä. Ensihoitoyksiköt joutuivat keskeyttämään aloitetut ensihoitotoimet, koska ampujan olinpaikka ei heti ollut selvillä.. Jokaisen skenaarion jälkeen yhden tai kahden ryhmän vastaukset käytiin läpi ja aiheesta keskusteltiin. Kuten kouluttajakin useasti totesi, tarkoituksena ei ollut löytää absoluuttisesti oikeita vastauksia, koska niitä ei käytännössä ole, vaan pohtia omia toimintamalleja ja suunnitelmia sekä saada ajatuksia muilta. Koulutus perustui ARGUS-malliin, joka on NaCTSO kehittämä kolme tuntia kestävä vakiosisältöinen koulutus terroristihyökkäyksestä selviytymiseen. Kauppakeskusten turvallisuuden kehittäminen Jokelan ja Kauhajoen sekä Sellon ampumistapausten jälkeen on eri tahoilla tehty työtä turvallisuuden edistämiseksi. NaCTSOn aineistoa löytyy runsaasti internetistä, www.nactso.gov.uk, josta voi esimerkiksi ladata laajan oppaan kauppakeskusten turvallisuudesta. Yksi esimerkki paikallisesti turvallisuussuunnittelusta löytyy Espoosta, jossa kaupungin turvallisuusstrategiaan on kirjattu kauppakeskusten turvallisuuden edistäminen. Ensimmäiseen defusing-tilaisuuteen osallistui koko tehtävään osallistunut henkilöstö ja toiseen tilaisuuteen vainajien kanssa tekemissä ollut henkilöstö. Lisäksi yhteistyötä on tehty paikallisesti. Koulutusta Englannista Kauppakamari järjesti tammikuussa ”Poik keuksellinen väkivallanteko kauppa keskuksessa”-nimikkeellä iltapäivän mittaisen koulutustilaisuuden, jonka kohderyhmänä olivat yritysten turvallisuusasiantuntijat ja myymälöiden esimiehet ja muut päivittäisestä turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Tapahtumapäivän iltana järjestettiin kaksi defusing-tilaisuutta ja lisäksi halukkaille tarjottiin myöhemmin mahdollisuus osallistua debriefingiin. Kouluttaja oli Englannista National Counter Terrorism Security Officesta (NaCTSO). Koulutusta pohjustettiin multimediaesityksillä ja skenaariot etenivät valmiin käsikirjoituksen mukaan tilanteen kiristyessä vaiheittain. Päivän aikana kaikkiin ampumistapaukseen liittyviin tehtäviin osallistui yhteensä 16 yksikköä kokonaisvahvuudella 3+4+22=29
Toki ministerin mielestä on kannettava huolta myös siitä, että palokuntien toimintavalmius säilyy myös tulevaisuudessa. Tapaturmien torjunnassa tehtävää Tähän liittyy hänen mukaansa myös se, että työtä järjestellään uudella tavalla ja hänen mielestään esimerkiksi tapaturmien torjunnassa pelastustoimelle on paljon annettavaa. Työuria pitää pystyä pidentämään ja siihen voidaan vastata työhyvinvointia parantamalla. Toki ratkaisut tehdään kullakin alueella omistajien eli kuntien päätöksellä, mutta valtio antaa tukensa tälle kehitystyölle. On olemassa jo nyt paljon erilaisia alueellisia hankkeita tähän liittyen, joita kannattaa viedä eteenpäin. – Tällä hallituskaudella annettiin selkeät suuntaviivat sille, miten pelastustointa halutaan tulevaisuudessa kehittää. – Haluaisin, että pelastustoimella olisi suurempi merkitys erilaisten onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisytyössä. Palomiehen raskas työ aiheuttaa tässä omat haasteensa, mutta myös kunnon ylläpitämistä tulisi tukea, vaikka palkkausjärjestelmän avulla. – Se työ ei tällä hetkellä kuulu oikein kenellekään. Siellä tehdään sitä työtä, ja tiedetään ja tunnetaan parhaiten tarpeet. Palomiesten urapolkuja selvitellyt selvitysmies Pekka Myllyniemi visioi pelastuslaitoksista turvallisuuden tavarataloja, ja Anne Holmlund näkee ajatuksen ytimenä sen, että paloasemat olisivat avoimempia ja selkeästi avoin osa yhteiskuntaa. Kun tiedämme toimintaympäristömme, on järjestettävä asiat niin, että kaikki työt, myös toimialan perustehtävät voidaan hoitaa. N äin sanoo viimeisiä kuukausiaan sisäasiainministerinä toimiva Anne Holmlund (kok.), joka uskoo, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kuuluu yhtenä keskeisenä kehittämistoimena pelastustoimi. Anne Holmlund pitää välttämättömänä sitä, että kukaan ei käskytä ketään toimimaan Sisäasiainministeri Anne Holmlund tukisi palomiehen kunnossa pysymistä palkankin avulla ”Työhyvinvointi vastaus työurien pidentämiseen” Teksti ja kuva: Esa Aalto. – Totean vain, että esimerkiksi eläkeikää koskevat ratkaisut tehtiin jo 20 vuotta sitten ja on selvää, että ammatillisiin eläkeikiin ei ole enää paluuta. 14 1/2011 Ikääntyminen luo haasteen myös pelastustoimelle ja siksi myös seuraavan hallituksen ohjelmassa näitäkin kysymyksiä pitää käsitellä. Valistaminen on yksi osa tätä, mutta siihen liittyy muutakin
Tärkeätä on myös, että suurinta osaa maantieteellisesti pelastustoimessa hoitavan sopimuspalokuntien toiminta turvataan. – Valitettavasti tämäkin asia näyttää olevan iäisyyskysymys; onko väestönsuojarakentaminen kallista vai ei. Tällainen parannus tulee tarpeeseen isoilla teollisuusalueilla, joissa sopimuspalomiehet joutuvat työttömäksi, hän painottaa. Lain antaminen eduskunnalle venyi, koska erityisesti väestönsuojarakentamisen velvoitteista oli ympäristöministeriön kanssa erilainen näkemys. Tämäkin on asia, jota pitää erityisesti pohtia myös seuraavalla hallituskaudella. Anne Holmlund on viihtynyt sisäasiainministerin työssään. Mitään tällaista uhkaahan meillä ei ole nyt näköpiirissä, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. – Esimerkiksi puolustusvoimien perustehtävä on antaa pyydettäessä virka-apua ja tästä saatiin toimiva esimerkki Itä-Suomen lumikaaoksessa, kun armeijan kalustolla sähkölinjojen korjaajat pääsivät nopeasti käsiksi vikakohtiin. – Toivon, että paikallisesti keksitään hyviä innovaatioita, joilla nuoria saadaan mukaan tähän hyvään toimintaan. Näkisin myös, että alueellisten pelastuslaitosten välistä yhteistyötä tulee entisestään kehittää ja nekin voivat tukea toisiaan. – Eli näköpiirissä ei mielestäni ole mitään sellaista, että pelastustoimen valtiollistaminen antaisi sen toiminnalle jotakin olennaista lisäarvoa. Häkeuudistus etenee, korkeakoulutus tarpeen Hätäkeskusuudistuksesta päättänyt sisäministeri Anne Holmlund uskoo uudistuksen etenevän aikataulussaan. Hänen mielestään sopimuspalokuntatoiminnassa on sellaista vetovoimaisuutta, jota haluavat toimintaan ja kädentaitoihin kiinnostuneet nuoret. Pelastusalan koulutukseen hän näkee tarpeelliseksi saada mukaan myös ylemmän korkeakoulututkinnon mahdollisuuden. – En näe kuitenkaan turvallisuusalan yhteistä koulutusta välttämättömäksi, mutta tiivis yhteistyö on hyvä asia. Laki viedään nyt läpi Pelastuslaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja lähetekeskustelussa laki sai ministerin mukaan hyvän vastaanoton. Enkä ole havainnut, että päivälähtöongelma olisi laajamittaista, vaikka toki on yksittäisiä tapauksia. – Ei ole. – Harmillista oli se, että lain antaminen eduskunnalle tämän takia viivästyi ja pidin huonona myös sitä, että väestönsuojarakentamisesta alettiin keskustella lakiesityksen yhteydessä. Oikea paikka sille on suuremmat strategia-asiakirjat, kuten turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko, jonka yhteydessä asiaa nyt tullaan tarkastelemaan. Viranomaisyhteistyö auttaa harvaalueita Eri viranomaisten välisen yhteistyön sujumista sisäministeri Anne Holmlund pitää vahvuutenamme. Se pitäisi ottaa esille työsopimusta tehtäessä. Pohjanmaalla on saatu hyviä kokemuksia syrjäytymisuhan alla olleiden nuorien mukaan saamisesta palokuntatoimintaan. Menossa on muun muassa Lapissa kokeilu, jossa eri viranomaiset voivat tehdä joitakin toistensa töitään, kun ovat esimerkiksi ensimmäisenä onnettomuuspaikalla. – Turvallisuus ei ole koskaan vanhanaikaista ja siitä on pidettävä aina huolta. – Kun väestö ikääntyy ja turvallisuuspalvelutkin pitää yrittää tasapuolisesti turvata eri puolilla maata, on keksittävä uusia ratkaisuja, sillä viranomaisten resursseja ei voida automaattisesti lisätä. Siellä on monia kohtia, joilla turvataan ja edesautetaan niiden toimintaa, lähtien työterveydenhuollon järjestämisestä. Kenties laitoksissa tapahtuvalla työvuorosuunnittelulla voidaan auttaa asiaa. – Mielestäni kuntien yhteistyössä hoitama pelastustoimi on hyvä ja siitä saadaan paljon hyötyä omistajilleen. 1/2011 15 tietyllä tavalla, vaan ala itse muiden tukemana suuntaa toimintaansa uudella tavalla. Tiedän, että sopimuspalokuntalaisilla on yhteiskunnassa sellainen arvo, että tähän suhtaudutaan myötämielisesti. Tämä on hienoa. Olen käynyt monta keskustelua sosiaalija terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajien kanssa ja nyt se on toteutumassa, kunhan eduskunta lakimuutoksen hyväksyy. Pelkään myös, että tällainen lainkirjaus leimaisi sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olevaa väärällä tavalla. – Käyn vielä ennen virkakauteni loppua keskustelemassa tulevaisuuden näkemyksistä pelastusjohtajien kanssa. He saavat tällaisesta itselleen onnistumisen kokemuksia. Päivälähdöt esille työsopimuksissa Ministeri vastaa myös kritiikkiin siitä, että uudessa laissa olisi sopimuspalokuntalaiset unohdettu. Anne Holmlund ei myöskään näe viranomaisten yhteistyölle estettä siinä, että pelastustoimi on eri omistajan kuin muut turvallisuustoimijat. Mielestäni työnantajien velvoitetta päästää sopimuspalokuntalaista hälytystehtäviin työaikana ei voida kirjata lakiin. Nämä ovat niitä asioita, joista omistajien eli kuntien on kannettava huolta. Nyt väestönsuojarakentamista voidaan pitää kalliina, mutta sitten jos jotakin tapahtuu eikä siihen voida vastata, ääni kellossa on kokonaan toinen. – Se on hallituksen mukainen ohjelmahanke, joten se pitää saada tällä vaalikaudella hyväksyttyä. Hän viittaa SPEKin tekemään kyselyyn, jossa valtaosa vastanneista kansalaisista oli sitä mieltä, että väestönsuojat ovat tarpeellisia. Nyt uusittavassa pelastuslaissakin todetaan, että sopimuspalokuntien toiminta tulee turvata. – Viimeisimmät saamani tiedot kertovat, että uudistustyö sujuu aikataulussaan ja uudet hätäkeskukset olisivat toiminnassa vuonna 2015. – Jatkuva uudistaminen ei ole mikään itseisarvo, mutta tärkeintä kaikessa on, että toiminnallisuus säilyy. Miehinen ala on ollut mieleen ”suoranuottiselle” naiselle; asiat nostetaan esille ja käsitellään niiden oikeilla nimillä. – Jos meillä pidetään uhkakuvissa myös sotaa, siihen pitää olla kaikin tavoin varautunut. – Ja vaikka ennaltaehkäisyyn pitää panostaa, on pidettävä huolta, että toimintavalmius operatiivisiin tehtäviin säilyy riittävänä. – Yhteistyötä voidaan myös tiivistää, esimerkiksi harvaanasutuilla alueilla. Tässä edetään kuitenkin askel kerrallaan ja varmistetaan aina se, että hätäkeskuksen tuottama turvallisuuspalvelu säilyy. Toki on aina otettava huomioon se, että autettavan turvallisuus säilyy. Aluelaitosten määrään ministeri Holmlund ei ota kantaa, mutta ehkä tulevaisuudessa mennään isompiin kokonaisuuksiin. – Se on ollut sydämeni asia koko virkakauteni ajan. 1/2011 15 ”Haluaisin, että pelastustoimella olisi suurempi merkitys erilaisten onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisytyössä.”. Haluan kuulla heiltä, miten he näkevät pelastustoimen tilanteen ja onko jotakin sellaista, mitä valtionhallinnossa pitää jatkossa ottaa huomioon. Tärkeintä on, että toiminta on yhdenmukaista eri puolilla Suomea. Se on selkeä viesti pelastuslaitoksille pitää huolta vapaaehtoisväestäänkin. Suojaosuus vaati vääntöä Erityisen ilahtunut ministeri Holmlund on siihen, että pitkän väännön jälkeen sopimuspalokuntalaisille annetaan 300 euron suojaosuus hälytyskorvauksista, jotta eivät menetä työttömyyskorvaustaan. Myös synergia muiden turvallisuustoimijoiden kanssa hoituu. Pidän siitä huolen, sillä tiedän, että pelastuslaitoksissa sitä odotetaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että työt järjestellään hyvässä yhteistyössä ja toisille apuna ollen eikä niin, että mennään toisten tontille touhuamaan
16 1/2011 Vuoden palomies Mikko Karvonen joutui paneutumaan työturvallisuusasioihin jouduttuaan vakavan työtapaturman uhriksi runsaat neljä vuotta sitten. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, Mikko olisi palannut työvuoron jälkeen normaalisti takaisin kotiin, omakotitaloon, johon perhe oli vain kymmenkunta päivää aikaisemmin muuttanut. Sellaisia tehtäviä hän oli ehtinyt tehdä useita vuosikymmenen mittaisella urallaan. Keuhkot ja hengitystiet olivat myös vakavasti vaurioituneet. Karvonen vietiin Töölön sairaalaan, jossa lääkärit totesivat kolmannen asteen palovammoja eri puolilla kehoa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Mikko joutui vakavan työtapaturman uhriksi. L auantai-iltapäivä 28.10.2006 muutti täysin Mikko ja Reija Karvosen perheen elämää. Rivitalon kattorakenteet pettivät yllättäen alta ja mies putosi 500-asteiseen paloon. Ihmeparantumisen jälkeen Mikko on kuntouttanut itsensä palomieheksi ja seuraavaksi esimiehen tehtäviä Järvenpäässä hoitavan miehen matka suuntautuu Geneveen, CERNiin palomieheksi. Vuoden palomies Mikko Karvonen tietää kokemansa perusteella työturvallisuuden merkityksen Palomiehen uran uusi suunta Genevessä Teksti ja kuvat: Esa Aalto 16 1/2011. Hän roikkui käsiensä varassa kattorakenteista kiinni pitäen useita minuutteja, ennen kuin kollegat saivat hänet vedettyä pois. Mineriittikatemateriaali pääsi yllättämään palon sammuttajat. Palomiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Mikko oli työvuorossa ja hälytys tuli rivitalohuoneiston palon sammuttamiseen Järvenpäähän
– Jokainen ajoi vain omia etujaan. – Uuden tilanteen vaatimista asioista, kuten esimerkiksi erilaisten tukien hakemisesta olisi voinut odottaa saavan tietoa suoraan työnantajalta. – Aina tuntuu mukavalta saada kiitosta työstään. Karvonen käy myös kertomassa kokemuksistaan eri oppilaitoksissa ja organisaatioissa. Fysioterapeuttina työskentelevä Reija Karvonen vetää myös liikuntaryhmiä omassa yrityksessään, RHK Fitness Consulting. 1/2011 17 Todennäköisyys sille, että hän selviäisi, oli 50 prosenttia. Sen sijaan Mikon työnantaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, ei osannut Karvosten mielestä ottaa tilannetta haltuun, ja apua ja tietoa sai sieltä varsin huonosti. Häntä myös harmitti se, että asioiden hyväksi ei tehty yhteistyötä vakuutusyhtiön, pelastuslaitoksen ja hänen kesken. Karvosen tahdonvoimasta ja arvostuksesta työtään kohtaan kertoo se, että kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen hän oli kuntouttanut itsensä ja palannut töihin. Mikon kuntoutumista voikin pitää ihmeenä. – Kotona olin ainoastaan alun kriittisimmät ajat, mutta aika pian halusin hakeutua takaisin töihin, sillä sekin helpotti oloa siinä vaiheessa, Reija Karvonen kertoo. Kaupunkilaistyttö oli vain kymmenen päivää aikaisemmin muuttanut maaseudulle Tuusulan Kellokoskelle omakotitaloon, jossa olivat omakotitalon omistajan työt. – Olen työorientoitunut perfektionisti. Mukana häärivät myös rottweilerit 10-vuotias Domi ja 8-kuukautinen Nemo. Omatoiminen kuntouttaminen on auttanut merkittävästi asiaa. Alkuun hän teki kevennettyjä töitä päivystävän palomestarin assistenttina. Tämän jälkeen hän on säännöllisesti kehittänyt osaamistaan muun muassa kansainväliseen pelastustoimintaan keskittyvän Finn Rescue Finland -ryhmän jäsenenä ja sisäisen turvallisuuden erikoistumisopinnoilla. Pelastusopiston lukukauden päättäjäisissä joulukuussa Mikko Karvonen palkittiin vuoden 2010 palomiehenä. Vuoden Palomiehen intohimosta pelastustyötä kohtaan kertoo myös se, että kuntoutumisen ja työn ohella hän suoritti loppuun ennen onnettomuutta kesken jääneet turvallisuusalan tradenomiopinnot. Siksi minulla oli vimma kuntoutua takaisin töihin palokuntaan, kun fyysiset esteet siltä poistuivat. – Edessä oli myös synkkä syksy ja pimeä talvi. – Jos olisin tiennyt, mitä olisi ollut edessä, en olisi halunnut tänne muuttaa, omiin marjapensaisiin nyt kiintynyt Reija Karvonen naurahtaa. Vaimonkin elämä meni uusiksi Mikko ja Reija Karvonen tutustuivat toisiinsa jo nuorina, sillä kolmikymppiset Pepin, 7 ja Seetin, 5 vuotta, vanhemmat eivät ole iäkkäitä vieläkään. Pelätä ei onneksi tarvinnut, sillä seurana oli rottweiler-uros Domi. Naapuriakaan ei aivan näköpiirissä. Mikko on jaksanut uurastaa itsensä eteen. Runsaat neljä vuotta sitten elämä meni kokonaan uusiksi, kun Mikon läheisiltä työkavereilta tuli tieto aviomiehen joutumisesta vakavan työtapaturman uhriksi. Hän haluaa muistuttaa pelastustyöntekijöitä siitä, että omilla asenteilla on tärkeä merkitys työtapaturmien välttämisessä. Työnantaja olisi voinut nimetä tehtävää hoitamaan oman yhdyshenkilön, kuten Tampereella tehtiin hieman myöhemmin sattuneen työtapaturman yhteydessä, Mikko Karvonen sanoo. Kaikki palomiehet eivät ole yhtä onnekkaita ja saaneet jatkaa ammatissaan. Elokuussa 2009 hän palasi takaisin pelastussukeltajaksi ja tällä hetkellä tekee palomiehen sekä varaesimiehen töitä. Koin myös työtapaturman epäonnistumiseksi työtehtävässäni. Seitsemän vuotta sitten he avioituivat. – Myös lähellä asuvat läheiset olivat suurena apuna. Omakotitalon töihin hän sai apua Mikon työkavereilta. Reija Karvonen (vas.) sekä Seeti ja Peppi seuraavat isän Mikko Karvosen perässä Geneveen kesällä. Lisäksi molemmat käsivarret olivat täynnä ihosiirteitä. Kaikkien ihmetykseksi Karvonen heräsi oltuaan kuukauden nukutettuna tehoosastolla ja sai kauhukseen huomata, että vasemman käden sormien kärkinivelet oli amputoitu. Perinteisen taulun tunnustuksena valinnasta Mikko Karvoselle ojensi vuoden palomies -toimikunnan varapuheenjohtaja Isto Kujala.. Karvonen on kaikkien palomiesten sankari Lääkärit pitivät hyvin epätodennäköisenä, että Karvonen palaisi takaisin pelastustehtäviin. – Onneksi olivat lapset, muuten en olisi jaksanut. Heidän takiaan oli jaksettava ja vietävä arkea eteenpäin, silloin kolmen ja runsaan vuoden ikäisten lasten äiti kertoo. Mikon työkavereilta sain myös kyytiapua sairaalaan Mikkoa katsomaan. – Vähän ajan päästä sieltä otettiin yhteyttä ja kutsuttiin puhumaan asioista, mutta en juuri siinä tilanteessa ehtinyt töiden, lasten ja arjen keskellä lähteä, Reija Karvonen sanoo. Hänen kuntoutumismahdollisuutensa tulkittiin vähäisiksi myös vakuutusyhtiön puolesta, koska uudelleenkoulutushakemus evättiin. Karvonen pitää Vuoden palomies -palkintoa koko pelastusalan yhteisenä, sillä se muistuttaa työturvallisuuden merkityksestä. Mielestäni palkinto on muistutus siitä, että alalla on tapahtunut muitakin vastaavanlaisia työtapaturmia. Pidän palkintoa kunnianosoituksena koko pelastustoimea kohtaan ja muistutuksena siitä, että työturvallisuudesta ei saa tinkiä, Karvonen sanoo. Kuntaliiton kehittämisjohtaja Markku Haikon ilmoitettua palkinnon saajan ja Mikon astellessa vastaanottamaan tunnustustaan, valmistuvien kurssien opiskelijat nousivat seisomaan osoittaakseen suosiotaan ja kunnioittaakseen vanhempaa kollegaansa, joka on vaikeuk sien kautta päässyt takaisin työelämään. Ylpeä miehestään Reija Karvonen on ylpeä miehestään ja tämän ihmekuntoutuksesta
Turvallisuustradenomiksi ammattikorkeakoulussa opiskellut Mikko ei karsasta onnettomuuksia ehkäisevää työtä, mutta toivoo, että uusi lakikin ohjaisi enemmän erityiskohteiden tarkistuksiin. Kaikkien kohteiden palotarkastaminen ei ole järkevää. Esimiehiä pitäisi testata Vakuutusyhtiö ehdottikin Mikolle työtä kuin työtä, mutta hän itse oli sitä mieltä, että on operatiivisiin tehtäviin koulutettu palomies. – Mikko on päättäväisesti halunnut takaisin töihin. Omaishoitajan tehtävää hän on kuitenkin saanut tehdä, sillä palanutta ihoa piti rasvata säännöllisesti ja myös haavoja hoitaa. – Kuntoutuminen on yksin Mikon omaa ansiota. Elämänarvot kokee toisin; turhanaikaisten narinoiden kuuleminen ärsyttää. Reija Karvonen sanoo, että ei ole koskaan tuntenut suuttumusta siitä, että joutui miehensä työtapaturman takia kovaan paikkaan. – Ajattelin kyllä aikaisemmin Mikon työn vaaroja, mutta en ole pelännyt. Kun fyysiset esteet kuntoutumiselle ovat väistyneet, Mikko on aina fysiikastaan huolta pitäneenä pannut itsensä hyvään kuntoon. Päätimme heti, että minä en siihen osallistu, vaikka työkseni sellaista teenkin. Mikon tuntevat ja mies itsekin sanoo muuttuneensa kokemansa jälkeen. Vuoden palomies 2010 ja kunniataulu. 18 1/2011 – Ja kyllähän se on tuntunut hienolle, kun monet ovat tulleet onnittelemaan Mikon saamasta vuoden palomies-tunnustuksesta. Ihmiset valittavat usein aika mitättömistä asioista.. Joku toinen olisi jo jättänyt eläkepaperit. Tosin Mikon sairaanhoitajasisar oli myös paljon apuna hoitotyössä. Esimerkiksi laitoksella tehty pyöräergonomia-testi osoitti, että työtapaturmasta ei ole enää mitään viitteitä. Itse asiassa Mikko on testeissä tehnyt parempia tuloksia kuin sellaiset, jotka eivät ole joutuneet käymään läpi sitä mitä hän on joutunut. Reija Karvonen on iloinen Mikon puolesta, että tämä on päässyt takaisin entiseen työhönsä. Kun Mikko nyt palasi takaisin töihin, aluksi pelkäsin. Kun kuulin paloautojen hälytysäänen, pelkäsin, ettei vaan kenellekään ole sattunut työtapaturmaa. – Joskus tosin on käynyt mielessä ärtymys, kun joku on kertonut tuntevansa ne henkilöt, joiden kotona tulipalo syttyi, jota Mikko oli kohtalokkain seurauksin sammuttamassa. – Meillä on niin lyhyet sytytyslangat, että siinä syntyisi helposti sanomista, aviopari hymyilee. Tulipalo kun syttyi turhan takia; kiukaan päällä kuivatettiin vaatteita
Ihailtavan positiivisesti tilanteeseensa suhtautuva Mikko Karvonen sanoo vammojensa hoitamisen olevan tällä hetkellä hänen päätyönsä. Työnantaja jätti yksin – Olihan se mahtavan hieno fiilis, kun pääsi taas tekemään näitä töitä ja kiinni arkirutiineihin. – Arvostan sitä, että pääsen kertomaan nimenomaan päällystölle omia kokemuksiani ja näkemyksiäni työturvallisuusasioista. Mikko oli sairaalassa palovammaosastolla tehohoidossa kuukauden ajan. – Tajusin pian, että omin voimin en aukosta pääse ylös. Työtapaturman uhriksi joutuneen palomiehen työyhteisö lähellä ja etäämpänä ovat olleet suurena tukena. Hymyili herätessään Kaikki meni onneksi hyvin ja kuvaavaa Mikon lääkäreitäkin hämmästyttäneelle paranemisvauhdille on miehen äärettömän positiivinen luonne, josta lienee ilmentymä sekin, että hänen kerrottiin hymyilleen herätessään kuukauden nukutuksesta. Jokaisen joka pelkää, pitää pystyä se sanomaan. Sen sijaan he keskittyivät sammuttamaan ja jäähdyttämään paloa sisältä helpottaakseen katon läpi pudonneen miehen tilannetta. – Lääkärit olivat vaimolle sanoneet, että saatan noin kolmen kuukauden kuluttua onnettomuudesta päästä käymään kotona, mutta ensimmäisen kotikäynnin pystyin tekemään kuuden viikon jälkeen. Kävin sairauslomani aikana paljon asemilla ja ilman sitä, kynnys tulla takaisin olisi varmasti ollut korkeampi. Mikko on innoissaan, kun pääsi takaisin siihen työhön, josta pitää, mutta erityisesti vaimolle töihin paluu palomieheksi oli kovempi paikka. Se auttaa kuntoutumisessa. – Kyllä nämä asiat pitää tuntea joka tasolla, myös päällystön pitää suhtautua näihin asioihin vakavasti. Heidän ansiotaan oli se, että selvisin onnettomuudesta hengissä. Vammoja pitää edelleen kuntouttaa säännöllisesti ja aktiivisesti, vielä monta vuotta. Karvoset muuttavat Geneveen Karvosen perheessä on jälleen edessä elämänmuutos, mutta nyt myönteinen. Mikon elämä meni uusiksi – Kyllähän tässä elämä meni aivan alkutekijöihin. – Yritysturvallisuus kiinnostaa. Uskon, että siitä on hyötyä myös tulevaisuudessa työuralleni. – Olen onnellinen, että saan olla edelleen perheeni kanssa, vajaan kahden vuoden ikäisen pojan ja vajaan neljän vuoden ikäisen tytön isä sanoo. Saunapaloa sisällä sammuttamassa ollut Järvenpään savusukelluspari oli nähnyt Mikon putoamisen katon läpi ja he pohtivat hänen vetämistään reiästä alas, mutta eivät sitä tehneet, koska eivät olleet varmoja miten se onnistuisi. Tämän hetkiseen tilanteeseensa hän on tyytyväinen. Koskaan ei voi tietää, mistä saattaakin olla apua. Jouluna olin neljä päivää kotona ja sen jälkeen kolmen sairaalapäivän jälkeen minut kotiutettiin kokonaan, kahdeksan viikkoa onnettomuuden jälkeen. P ositiivisin yllätys oli se, että keuhkot todettiin normaaleiksi. Pahimmat palovammat hänelle aiheutuivat siitä, kun kangas sammutusasussa puristui vasten ihoa ja myös takin liepeitten alta pääsi iholle kuumuutta. Työnantajan pitäisi huolehtia tästä. Mikko palasi elokuussa sinnikkään, omatoimisen kuntoutuksen ansiosta töihin ja hän työskentelee nyt Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Hyvinkään paloasemalla palomiehenä. Vakuutusyhtiö jatkoi yhä vakavasti loukkaantuneen miehen ajamista töihin ja painosti työnantajaa järjestämään palomiehelleen töitä. Paikalle tulleen Järvenpään vapaaehtoisenpelastuspalvelun sammutusmiehet Joni Beshar ja Sami Peltokoski tulivat myös avuksi ja näiden neljän miehen voimin minut saatiin vedettyä pois katolta. Mikko haki ja pääsi palomieheksi Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestöön CERNiin, joka pyörittää maailman suurinta hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta Genevessä Sveitsissä. – Kohteen tiedusteluun on varmasti syytä paneutua paremmin ja kattotyöskentelyn merkitystä olisi myös pohdittava. ” 16 9/2008 10 2/2007 2/2007 11 ”Olen luottavainen ja lääkäritkin ovat, että mies saadaan vielä kuntoon.” ”M eidät määrättiin savusukellusparini kanssa katolle tekemään savunpoistoaukko ja katsoimme, että tiilirakenteisessa talossa on myös tiilikatto. Olen käynyt hänen luonaan tutustumassa siihen toimintaan. Mieleen kyllä hiipi, Mikko karvonen putosi katteen romahdettua ylhäällä näkyvästä aukosta. – Toivoisin tietysti, että vielä joskus voisin palata tämän rakkaan harrastukseni pariin. Mikko Karvonen on toiminut Järvenpään paloasemalla vuoron varaesimiehenä. Mikko Karvonen kertoo kokemuksistaan marraskuun lopussa Palopäällystöliiton järjestämillä pelastusalan työturvallisuuspäivillä Kuopiossa. Mikolla on myös vesisukelluspätevyys ja hän on harrastanut sukeltamista. – Jos se ei onnistu, en sitä murehdi. Olenkin käynyt jo sukeltamassa. Työturvallisuuteen opittavaa Mikko on pohtinut onnettomuuttaan myös työturvallisuuden kannalta ja mitä hänen kokemastaan pitäisi ottaa opiksi. en olisi kyennyt painamaan, joten onneksi hengityssuojain irtosi kasvoiltani, jolloin kykenin huutamaan apua ja pian sammutusparini, palomies Jouko Kentala, tuli avuksi ja yritti vetää minua aukosta ulos. – Tästäkin voitaisiin jatkossa ottaa jotakin opiksi, hän tuumii. – Kriittisiä hetkiä elettiin useasti, sillä menehtymiseni oli useamman kerran varsin lähellä. – Etkä ole, vaimo-Reija jatkaa. – Reijalle suon kaiken kokemansa jälkeen lepotauon ja olen sen velkaakin, Mikko sanoo. Tuskinpa tämä taustani on siinä haitaksi, palomiehenä pitkään työskennellyt Mikko hymyilee. Yritysturvallisuus kiinnostaa Liiketaloutta ja turvallisuusjohtamista opiskeleva Mikko Karvonen valmistuu tradenomiksi 1-2 vuoden kuluttua. Mikko sanoo, että töihin paluu tuntui lopulta helpolta. Vakuutusyhtiön mielestä kunnalta kyllä löytyisi jotakin työtä, puhuttiin esimerkiksi puistohommista. Kannattelin itseäni käsieni varassa ja jalat roikkuivat yläpohjan päällä. Hän pitää erinomaisena asiana myös pelastusalan tukirahaston perustamista. – Pudotessani löin pääni ja siinä rytäkässä hengityssuojain irtosi kasvoiltani. Kokemusta tulee ainoastaan työtehtävien kautta. Hänellä ei ole palaneen ihon alueella ollenkaan hikirauhasia. – Vuosi sitten vakuutusyhtiö alkoi patistella töihin. Työtehtäviin kuuluu muun muassa päivystävän palomestarin autonkuljettajana ja apulaisena toimiminen sekä säiliöautoyksikössä työskenteleminen. Haaveenani olisi tulla kelvolliseksi tekemään jopa operatiivista työtä, mutta siinä suurin kysymysmerkki on keuhkojen paraneminen. Mikko pysyi koko ajan tajuissaan ja oli sitä myös sairaalaan vietäessä. Myös muut pelastusalan tehtävät kiinnostavat ja hakeutuminen vaikkapa päällystökoulutukseen. Kuva on otettu ullakkotilasta. Hälytystehtäviin en voi kuitenkaan osallistua, koska ihosiirteet eivät kestä kuumuutta. Ihoa suojaavat siteet ja vammat vaikeuttavat liikkumista ja esimerkiksi pukeutumiseen hän tarvitsee apua. – Ymmärrän sen, sillä hän joutui elämään vaikeimmat ajat, kun makasin tiedottomana sairaalassa. – Ehkä lapetikkaistakin olisi voinut olla hyötyä, sillä olisin niiden avulla voinut päästä reiästä alakautta pois. Esimies ei hänen mielestään ole alaistensa kontrolloija, vaan vastaa tiimityöskentelystä. Apua on tarvittu perheen elämiseen ja vaimon käynnit sairaalassa ovat tuoneet kustannuksia, hän kertoo. Mineriittikatto ei kuumuuden takia siinä vaiheessa vielä paukkunut, joten sekään ei paljastanut katteen oikeaa materiaalia. – Koulutuksen aloittaminen teki henkisesti hyvää, sillä sain muutakin ajateltavaa, kuin kuntouttamisen ja paranemisen. – Kotona kuntoutus on käynnissä ja käyn myös kolme kertaa viikossa fysioterapeutilla. – Kun työuraa on jäljellä vielä ainakin 30 vuotta, on hyvä aika hakea vaikutteita muualta. Apua ihon hoitamiseen hän saa lähellä asuvalta sairaanhoitajasisareltaan, joka on hoitovapaalla. Ihoa pitää myös hoitaa rasvaamalla, vaikka sitä onkin voinut merkittävästi keventää. Lääkärit ovat teroittaneet myös omatoimisen kuntoutuksen merkitystä ja sen jos minkä urheilullisen taustan omaava palomies tietää ja osaa. Jouduin aluksi jopa opettelemaan uudestaan kävelemään, sillä tasapaino katosi turman ja pitkän sairaalassaolon seurauksena. Mikko aloittaa Genevessä maaliskuun alussa ja perhe seuraa kesällä. Savusukellukseen lääkärit eivät ole antaneet lupaa. Mikko Karvosen ihosta paloi 28 prosenttia, kun hän putosi sammutustöiden yhteydessä rivitalon katon läpi. Hänellä on tietty pelko, mutta kun olen kertonut, etten tee samoja hommia, hän on rauhoittunut. Positiivinen luonne auttaa paranemisessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettaja Mikko Karvonen, 30 oli työvuorossa kotiasemallaan Tuusulan Hyrylässä lokakuun viimeisenä lauantaina, kun tuli hälytysilmoitus rivitalopalosta Järvenpäässä. Kädet ovat vielä pienoinen ongelma, niissä tuntuu ihossa pientä kiristystä, mutta esimerkiksi työtehtävissä en ole sitä tuntenut. Tosin juuri äskettäin sain tiedon, että vakuutusyhtiö korvaa sittenkin osan opiskelukustannuksista. Ongelma on myös kattotyöskentelyn harjoittelemiseen sopivien kohteiden puute. – CERN tarjoaa kieliopintoja perheenjäsenille ja voin alkaa tehdä vaikka koruja. helmikuuta klo 9.05. Pahiten onnettomuudessa loukkaantui Mikon vasen käsi, josta oli peukaloa lukuun ottamatta muiden sormien päät amputoitava. 16 9/2008 Teksti ja kuva: Esa Aalto Mikko Karvosen ihmeparaneminen vakavan työtapaturman jälkeen Jääräpää kuntoutti itsensä takaisin palokuntaan Rivitalopalossa pari vuotta sitten vakavasti loukkaantunut palomies Mikko Karvonen haaveili vain vajaat puoli vuotta onnettomuuden jälkeen (PT 2/07) palaavansa palomiehen töihin ja myös rakkaan harrastuksensa, sukelluksen pariin. Tuli ja savu ehtivät vaurioittaa hengitysteitäni ja ihostani paloi lähes 30 prosenttia. Savua alkoi tulla palavasta asunnosta yhä enemmän ja jäin savun keskelle. – Tämä ihana talo vain pitää myydä, Reija Karvonen sanoo tänään. Mikko muistelee pudotessaan ihmetelleensä ensimmäiseksi sitä, miten suuren reiän hän sai aikaiseksi. – Työtehtävissä myös viranomaisten yhteistyöllä on tärkeä merkitys ja se pitäisi osaamisessa ottaa huomioon. Paikalla ollut Järvenpään ensihoitoyksikkö lähti viemään minua sairaalaan ja sain hyvän ensihoidon. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Sieltä yritän hankkia itselleni töitä tulevaisuudessa. Radiopuhelimen tangenttia että en siitä selviä. Kesäkuussa hän kävi jo sukeltamassa. – Minut on hyvin otettu vastaan. Hänet pidettiin tuon ajan nukutettuna ja hänelle tehtiin silloin kolme isoa ihonsiirtoleikkausta. Pitkiä minuutteja – Minuutit käsien varassa roikkuessa olivat pitkiä. Tulevaisuudessa Mikko näkisi itsensä mieluusti koulutusmestarina, joka voisi suunnitella täydennyskoulutusta ja antaa siten tukea operatiiviselle työlle. – Hyvä, että sellainen saatiin aikaiseksi edes nyt ja että kaikki alan järjestöt ovat yksissä tuumin sen takana, Mikko Karvonen sanoo. Suomesta on ollut paljon palomiehiä töissä siellä ja meiltäkin pari kaveria, joista toinen tulee nyt kotiin. Mikko Karvosta haastatellaan Aamusydämellä-ohjelmassa TV1:ssä 20. – Oli hienoa päästä takaisin töihin ja nyt työ mahdollistaa myös opiskelun. Palotarkastajan ja valistajankin töitä tarjottiin, mutta sitten palomestari Jouni Savolainen kertoi Hyvinkäällä vapautuvasta kuljettajan paikasta ja sillä tavalla Mikko pääsi mukaan haluamaansa kenttätyöhön. Haluan kuitenkin enemmän kokemusta paitsi ulkomailta myös turvallisuuspuolelta. Ihokudosta hoidan harjoituttamalla lihasta. Maratonia ja sukeltamista Mikko Karvonen on omatoimisesti kuntouttanut itseään ja perehtynyt siihen, miten pahoja palovammoja on paras kuntouttaa. – Ilman työtapaturmaa en sinne varmaankaan olisi hakenut. Positiivinen palomies suhtautuu toiveikkaasti paranemiseen ja haaveilee jopa kuntoutumisesta tekemään operatiivista työtä. CERNin pesti on viisivuotinen. Viimeisimpänä hän opetteli tekniikkasukeltamisen. – Työn kaikenlaisia riskejä pitää kunnioittaa, mutta ei pelätä. – Jälkeenpäin olemmekin pohtineet sitä, että 1990-luvulla alussa rakennetussa talossa oli ruodeväli täysin rakennusluvan vastainen. Koulutusta hän kykeni jatkamaan vuosi sitten syksyllä. Siitä oli hyötyä kuntoutumisessa. Onneksi käsi alkoikin parantua. Opiskeluni yhteydessä aloin ajatella suuntautumista muulle turvallisuusalalle ja katsoin, että nyt on ammatillisesti hyvä hakea potkua toisaalta. Hän on virkavapaalla Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Pysyy pääkoppa paremmin kasassa. • Palomies-sairaankuljettaja Mikko Karvonen sammutusyksikön täkillä jonka kyydissä hän meni kohtalokkaalle sammutuskeikalle. Tällä hetkellä tärkeintä on hoitaa ihonsiirtokohdat kuntoon ja vaikeuksia on aiheuttanut kyynärpäiden operointi, johon ihosiirrännäinen ei oteta juurtuakseen. Mikon halu päästä alansa töihin ajoi häntä kuntouttamisessa eteenpäin ja merkittävin paranemiseen vaikuttanut asia olivat keuhkot. – Alipäällystö tarvitsisi erityisesti koulutusta henkilöjohtamiseen. Hän kritisoi myös työantajaansa siitä, että hänet lopulta jätettiin aika yksin selvittämään onnettomuutensa jälkeisiä korvausja muita selvityksiä. Vaimolleen mies antaa suurkiitoksen ja tunnustuksen. Olin kuulemma matkan aikana antanut ensihoitajille myös ohjeita hoitamisesta, Mikko hymyilee. – Esimiesten osaamista pitäisi myös testata ja päivittää säännöllisesti. Enemmän pitäisi kenties käyttää apuna puomitikasautoa. Myös viisivuotias tytär muistaa onnettomuuden ja kysyi töihin lähtiessäni, että tulenko vielä kotiin. Kiipesin ensimmäisenä katolle ja aloin etsiä kuuminta kohtaa suihkuputkesta vettä päästellen. Olin jo aikaisemmin ajatellut, että haluaisin kouluttaa itseäni lisää ja parhaillaan suoritan turvallisuustradenomin opintojani. Kolmannen asteen palovammoja tuli erityisesti vasempaan käteen sekä molempiin käsivarsiin ja kyynärpäihin, kasvoihin, molempiin lapoihin, pohkeisiin, vasempaan reiteen, pakaroihin sekä vyötärölle. Fyysisen kunnon jatkuva hoitaminen on tärkeää aina, mutta erityisesti nyt. – Niiden hoito jäi omille harteilleni, kun pelastuslaitoksessa katsottiin, ettei työtapaturma ollut työnantajan vika, vaan oma vikani, Mikko Karvonen sanoo. 32-vuotias Mikko Karvonen sanoo olevansa jääräpäinen kaveri. Esimerkiksi Ruotsissa vältetään katolle menemistä ja kattotyöskentely muuttuu vaarallisemmaksi, kun palomiehet ikääntyvät. – Keikkoja siellä on määrällisesti vähemmän ja joku voi todeta, että se on ammatillisesti hyppäys taaksepäin. On mahdotonta sanoa, kuinka kauan aikaa siinä vierähti. Tällä keikalla niitä ei tarvittu, mutta olen miettinyt sitä, että ne kenties kannattaisi rutiininomaisesti ottaa mukaan joka keikalle. Se oli huojentava tieto. – Muutimme vain hieman ennen onnettomuutta omakotitaloon ja sellaiseen asumismuotoon tottumattomalle ihmiselle on tullut paljon uusia asioita. Mikko aloitti turvallisuustradenomin koulutuksen vain hieman ennen loukkaantumistaan. CERNissä pohjoismaalaiset palomiehet ovat haluttuja, koska he ovat monitaitoisia. Olin kääntymässä takaisin tikkaille hakeakseni katon avaamista varten työkaluja, kun jalkani meni ilmeisesti hieman katonharjan ulkopuolelle ja samassa katto petti alta ja putosin ullakkotilaan. – Olen luottavainen ja lääkäritkin ovat, että mies saadaan vielä kuntoon. Mikko itse sanoo, ettei töistä tulisi mitään, jos pelkäisi. Sitä on pidettävä jatkuvasti, ainoastaan tunti vuorokaudessa se on pois, jonka aikana ihoa hoidetaan rasvaamalla ja vaihtamalla siteet. Työkaverit ovat auttaneet meitä muun muassa talon remontoinnissa ja rahallista tukea on tullut laajalti alan eri toimijoilta. – Olen tutkinut, miten arpikudosihoa on parasta kuntouttaa ja olenkin omassa kuntouttamisessani hankkinut aihealueesta mittavan tietopaketin, jota olen valmis jakamaan sitä mahdollisesti tarvitseville. Se ei olisi saanut olla näin leveä, että siitä voi aikuinen mies humpsahtaa läpi. Erityisesti heidän ensihoito-osaamisensa kiinnostaa. Pelkona tosin oli, että käsi olisi pitänyt ranteesta saakka amputoida. Hän ei yksin jaksanut ja avuksi riensi pian myös paloesimies Jouni Kotilainen. Nyt kävin aina moikkaamassa kavereita ja he kyselivät kuulumisiani ja näkivät tervehtymiseni. 1/2011 19 – Kummasti ihmisen kroppa toipuu. Autoa hän on kyennyt ajamaan helmikuun puolivälistä alkaen. Sairausloma oli kestänyt heidän mielestään jo tarpeeksi kauan ja oli aika hankkiutua töihin. – Siirretty iho on suojattu painetekstiilillä, jonka avulla tasoitetaan arpikudosta. Pahan työtapaturman kokenut palomies sanoo, että työturvallisuuteen suhtaudutaan alalla yhä turhan kevyesti. Tietoa vuoden palomiehistä: www. Mikon paranemista voi syystäkin kutsua ihmeeksi. Lue Pelastustiedoissa 2/2007 ja 9/2008 julkaistut jutut Mikko Karvosesta: www.pelastustieto.fi Uusin valittu naputti laattansa Pelastusopiston kunniatauluun. – Toisaalta sammutusasuihin olisi syytä miettiä jotakin sellaista, joka talvisten ulkoiluvaatteiden tapaan kiristäisi hihat ja lahkeet, jotta kuumuus ei sitä kautta pääsisi iholle. Mikko on kiitollinen siitä, että onnettomuudessa hän ei ensiksikään menettänyt henkeään ja että paraneminen on sujunut erittäin hyvin. – Hain paikkaa, kun halusin lisää vastuuta. Vaimo hoitaa lapsien ja kodin lisäksi nyt myös minua. Hän lähtee kuitenkin mielellään ulkomaille, ja tiedossa ovat leppoisat kotirouvan päivät. Vajaat pari vuotta työtapaturman jälkeen se kaikki on totta. Se järkytti ja päätin, että minähän kuntoutan itseni palomieheksi. vuodenpalomies.fi. Ne todettiin puhtaiksi ja viime keväänä Mikko juoksi jopa puolimaratonin. Valmistuvat opiskelijat kunnioittavat vuoden palomiestä, Mikko Karvosta, seisaalleen nousten. – Ajattelin, että vakuutusyhtiö korvaa minulle tämän uudelleenkouluttamisen, mutta silloin olin väärässä. – Haluan kiittää kaikkia. Tiedän, että osaan myös työturvallisuusasiat. – Ihmetellä vain voi, että niin kävi, sillä jo vähäisenkin savukaasuhengitysmäärän sanotaan vievän tajun ja olin kuumien savukaasujen armoilla monta minuuttia. – Vaarana oli, että myös auttajien alta katto pettää, jolloin uhrien määrä olisi ollut suurempi. Kielitaito tulee myös paremmaksi, ja lapset ovat nyt sen ikäisiä, että muutto ulkomaille sopii
Erityisesti keskustelua on herättänyt puheet virka-ajan (klo 8–16) ulkopuolisen valmiuden optimoinnista. He määrittelivät nämä tehtävät ”todellisiksi pelastustehtäviksi”. Pelastusmenetelmiä vaativia ja henkilövahinkoja Illat, yöt ja viikonloput KIIREISIMPIÄ Opinnäytetyössä tarkasteltiin raskaimpien pelastustehtävien jakautumista Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto Kuva: Tapio Sovijärvi 20 1/2011. 20 1/2011 T oimialalla on herättänyt vilkasta keskustelua toimintavalmiusohjeen uudistaminen. Ihmisten pelastamista vaativia rakennuspaloja tapahtuu useimmiten iltaisin ja öisin. Henkilövahinkoja ja mittavia omaisuusvahinkoja aiheuttavia rakennuspaloja tapahtuu myös useimmiten iltaisin ja öisin. Sisäasiainministeriön 2009 julkaiseman Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen loppuraportin tulosten mahdollinen vaikutus toimintavalmiusohjeen uudistamiseen on herättänyt suuriakin tunteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty näiden todellisten pelastustehtävien painottumiset vuorokaudenajan ja viikonpäivän suhteen. Taulukosta on luettavissa, että pelastusmenetelmiä vaativia rakennuspaloja tapahtuu useimmiten iltaisin ja viikonloppuisin. Tammi ja Tarhonen tarkastelivat seuraavia tapauksia: • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena, • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena ja kuollut vähintään yksi henkilö, • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena ja savusukellusta pelastusmenetelmänä, • rakennuspalot, joissa käytetty vettä sammutusaineena ja savusukellusta pelastusmenetelmänä ja kuollut vähintään yksi henkilö, • liikenneonnettomuudet, joissa käytetty pelastusmenetelmänä irrotusta, • liikenneonnettomuudet, joissa kuollut vähintään yksi henkilö, • liikenneonnettomuudet, joissa käytetty pelastusmenetelmänä irrotusta ja kuollut vähintään yksi henkilö, • ihmisen pelastaminen veden varasta, • ihmisen pelastaminen veden varasta ja kuollut vähintään yksi henkilö, • rakennuspalot, omaisuusvahingot vähintään 50000 euroa, • rakennuspalot, pelastettu vähintään yksi henkilö, • liikenneonnettomuudet, pelastettu vähintään yksi henkilö ja • ihmisen pelastaminen veden varasta, pelastettu vähintään yksi henkilö. Aineiston he poimivat PRONTOsta vuosilta 1998–2009. Tehtävien määriä tarkasteltiin vuorokauden ajan ja viikonpäivän mukaan. Tässä artikkelissa esitellään Tammen ja Tarhosen opinnäytetyön keskeiset tulokset ja verrataan niitä sisäasiainministeriön toimintakykyhankkeen loppuraportin tuloksiin. Todellisten tehtävien jakautuminen Tammen ja Tarhosen opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella pelastuslaitosten tehtäviä, joissa vaaditaan kykyä suoriutua vaativista toimenpiteistä. Toimintakykyhankkeen loppuraportti ja sen pohjalta virinnyt keskustelu innoitti viime vuonna Pelastusopistolla alipäällystötutkinnon suorittaneita Sami Tammea ja Olli Tarhosta tarkastelemaan opinnäytetyössään tuloksellisten pelastustehtävien jakautumista vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan