Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Valikoimassamme muun muassa. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilaisille
Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Att få sin röst hörd på ett brandkårsmöte Turtola Pääkirjoitus Lingottua Tahtoo tietää Letkut solmussa Liekinheittäjä 20 Elävä kuva helpottaa johtamista 5 11 41 49 52 54 sottungsby FPK: Ammattilaiset ympäristöopissa 18 34 Parkanon VPK tuunasi mönkijän 36-39 Jenkkiputkesta kehittyi tehokas Suomi-versio 26-33 Sähköistetyt ajoneuvot palokunnan näkökulmasta 14-17 Öljysuojarahaston tulevaisuus hämärän peitossa 20. 2000-luvun puolivälissä lehden kustannusoikeudet siirtyivät yksityisiin käsiin. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jarkko Kangas, Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilaisille. Vuoden 2021 ensimmäinen numero on sadas vuonna 2001 alkaneessa julkaisun historiassa. Vuodesta 2009 (numero 26) alkaen lehti on ilmestynyt Palokuntalainen-nimellä Kustannusosakeyhtiö Sanomapajan toimesta. Lähetä meille ajatuksiasi kohta kahden vuosikymmenen ajan ilmestyneestä lehdestä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Jälki-istunto 25 12 järjestöjyrä SSPL:n keulaan Brandkåristen 47 Ledare 46 sisältö Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kuva Petri Huru. Valikoimassamme muun muassa Sadas numero ilmestyy viikolla 1 /2021 Ensimmäinen Sopimuspalokuntalainen-lehti ilmestyi 6.11.2001 Sopimuspalokuntien Liiton julkaisemana. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA
4 palokuntalainen PK97
Sopimuspalokunta on pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt järjestettyä apua antava palokuntayhteisö. Sivutoiminen henkilo. Ynnä muuta hämärää. Sopimushenkilo?sto. On hyvin valitettavaa, että kehitys pelastustoimen organisaatioita kuvaavien avainsanojen parissa näyttää etenevän ravunkäyntiä selväksi sovitusta sooloilevaan sotkuun. KYSE ON PERUSASIOISTA ALALLA, jonka yleisestä ryhdistä ja työryhmien tolkkullisuudesta vastaa ylijohtaja Kimmo Kohvakka.. on pelastuslaitoksen palveluksessa suoralla työsopimuksella sivutoimisesti pelastustoimintaan osallistuva henkilö. Näitä aiemmin puolivakinaisiksi palokunniksi kutsusttuja yhteisöjä on Suomessa noin 200. Sopimus voi olla yhteisön tekemä palokuntasopimus. LEPISTÖN TYÖRYHMÄN MÄÄRITELMÄN mukaan suoralla työsopimuksella laitoksen kanssa toimivien sopimushenkilöiden yhteisö ei ole sopimuspalokunta. USEAT VPK-YHDISTYKSET MAKSAVAT hälytystehtävistä palkkaa, mutta sellaista saavat eivät ole Lepistön määritelmän mukaan sivutoimisia henkilöitä. PELASTUSJOHTAJA JARI HYVÄRISEN johtama Sopimuspalokuntatoiminnan edistämistyöryhmä (2018) määritteli yksimielisesti keskeiset sopimuspalokuntatoimintaan liittyvät käsitteet seuraavasti: Sopimuspalokunta on pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt järjestettyä apua antava palokuntayhteisö. JOS MAINITUT UUDEMMAT MÄÄRITELMÄT leviävät yleiseen käyttöön, menee koko sopimuspalokuntatilastointi uusiksi. Sopimushenkilo?sto. Kun Lepistön työryhmä on nyt kehittänyt termin sivutoiminen henkilö, olisiko heidän yhteisöään kutsuttava sivutoimiseksi palokunnaksi. Vielä hämärämpää. Voidaan käyttää myös työpaikkapalokunnissa työskentelevistä henkilöistä (työsopimus työnantajan kanssa). 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Työryhmä sekoitti avainsanojen pakan Artikel på svenska på sidan 46 pääkirjoitus RAKENTAVA JULKINEN KESKUSTELU edellyttää, että aihepiiristä on käytettävissä selkeät peruskäsitteet, jotka kaikki osalliset tulkitsevat samalla tavalla. Toisaalta taas useiden vpk:iden henkilöstö on suoralla työsopimuksella pelastuslaitoksen palveluksessa, mutta näitä palokuntia ei voi Lepistön määritelmän mukaan kutsua sopimuspalokunniksi. Suomessa ei yhtäkkiä olekaan enää noin 16000 sopimuspalokuntalaista, sillä suuri osa heistä onkin sivutoimisia henkilöitä. Hämärää. Suomessa ei olekaan enää 709 sopimuspalokuntaa, vaan noin 500 sopimuspalokuntaa ja noin 200 sivutoimisten henkilöiden muodostamaa… jotain. Niiden henkilöstöä voidaan kuitenkin kutsua kattotermillä sopimushenkilöstöksi. on pelastustoimen tehtäviin palokuntasopimuksen tai työsopimuksen perusteella osallistuva henkilöstö. on pelastustoimen tehtäviin palokuntasopimuksen tai työsopimuksen perusteella osallistuva henkilöstö. Sopimus voi olla yhteisön tekemä palokuntasopimus tai henkilön ja pelastuslaitoksen välinen työsopimus. PELASTUSYLITARKASTAJA JARI LEPISTÖN johtama Sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä (8.11.2019 –) sekoitti soppaa seuraavasti: Pelastuslain (379/2011 2 a §) mukaan sopimuspalokunnalla tarkoitetaan pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa tai sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta
SPAL VAATII, että maakuntien on kannettava työnantajavastuunsa ja huolehdittava pelastusja ensihoidon henkilöstöstä uudistuksessa. Pelastustoimen rahoitus on säädettävä tasolle, joka varmistaa pelastuslaitosten henkilöstöresurssit riittävälle tasolle. SPAL näkee positiivisena, että valtakunnallinen ohjaus johtaisi toteutuessaan yhdenmukaisiin ja siten kansalaisille yhdenvertaisimpiin pelastustoimen palveluihin koko maassa sekä varmistaisi pelastustoimen kehittymisen toimialana. 040 716 1805, kim.nikula@ spal.fi Liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. Pelastuslaitosten itsenäinen asema ja riittävä rahoitus soten rinnalla on varmistettava. LISÄTIETOJA: Järjestön johtaja Kim Nikula, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. SPAL on huolissaan kuntien kulukuurista ja yt-neuvotteluiden sumasta. SPAL ON ESITTÄNYT vuosi sitten kannanotossaan, että pelastustoimi on pidettävä rahoituksen ja pelastustoimen palveluiden järjestämisen osalta itsenäisenä maakunnissa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työsuhteisiin on huomioitava sekä väliaikaishallinnon aikana että uudessa organisaatiossa. Henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä. SPAL EDELLYTTÄÄ, että sote-maakuntauudistuksessa ja pelastustoimen uudelleen järjestelyssä: Henkilöstön asema on turvattava liikkeenluovutusperiaatteella. Valitettavasti esitettyjen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta lakiesityksen tarjoamat keinot ovat tältä osin jääneet riittämättömiksi. SPAL KATSOO, että pelastustoimen järjestämislain tarjoama keinovalikoima ei ole riittävä esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työsuhteisiin on turvattava siirtymävaiheesta lähtien. 6 palokuntalainen PK99 SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET SPAL RY on huolestunut henkilöstön asemasta ja pelastustoimen palvelutason säilymisestä sote-maakuntauudistuksessa. 040 096 3388, ilkka.mustakangas@spal.fi Lyhennelmä SPAL-tiedotteesta: Sote-maakuntauudistus ei saa rapauttaa pelastustoimen toimintakykyä Kuva SPAL. SPAL muistuttaa, että pelastustoimi ja sen henkilöstö eivät saa jäädä sosiaalija terveydenhuollon uudistamisurakassa sivurooliin. SPALIN NÄKEMYS ON, että uusi lainsäädäntö ei tuo mitään muutosta ensihoitopalveluiden nykytilaan, sillä pelastustoimi tuottaa maakuntauudistuksen jälkeenkin ensihoitoa vain, jos tästä erikseen sovitaan. Mikäli tavoitteena on parantaa strategista johtamista, suorituskykyä ja ohjausta, edellyttäisi tämä leveämpiä hartioita ja suurempia alueellisia pelastuslaitoksia
Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa joulukuun 2020 alussa. Sote-ministeriryhmä totesi, että sisäministeriön arvion mukaan kunnilta siirtyvä pelastustoimen rahoituspohja ei kata vuoden 2020 tasossa lakisääteisen palvelutason edellyttämää rahoitusta. Perusteluista käy aiempaa selkeämmin ilmi, että hyvinvointialueiden järjestämistehtäviin keskittyvä ohjaus on luonteeltaan strategista ja vuorovaikutteista. Alueen käytettävissä olevan rahoituksen on riitettävä suunnitellun investoinnin toteuttamiseen. Sopimuspalokuntajärjesto?jä. Vastuu pelastustoimen alueen palvelutasosta ja sen edellyttämästä rahoituksesta on vuosien 2021 ja 2022 osalta kunnilla. Kirjauksia järjestökentän kuulemisesta ei muutettu. Riskikertoimen sisältö määritellään vuoden loppuun mennessä ja asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pelastustoimen investointien hyväksymismenettely on sovitettu yhteen sote-järjestämislaissa säädetyn menettelyn kanssa. Öljyntorjuntarahoituksen uutta rahoitusmekanismia valmistellaan sisäministeriön, valtiovaraniministeriEduskuntaan joulukuussa. Rahoitusmallia kehitetään riskikertoimen määräytymistekijöiden osalta lausuntopalautteen perusteella. Lakiluonnos pelastustoimen järjestämisestä löytyy osoitteesta www.soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020. Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö arvioivat vielä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvän rahoituksen tasoa suhteessa siihen, mikä on riittävä rahoitus pelastustoimen lakisääteisen palvelutason ylläpitämiseksi. Investointeihin tulossa sääntelyä. Sopimuspalokuntajärjestöjä kuultaisiin muun muassa pelastustoimen strategisia linjauksia valmisteltaessa, pelastustoimen neuvottelukunnan työssä sekä sisäministeriön neuvotellessa hyvinvointialueiden kanssa pelastustoimen tehtävien toteuttamisesta. ön sekä ympäristöministeriön yhteistyössä. Sisäministeriö on arvioinut alueen pelastustoimilta kerätyn tiedon perusteella yhteenlasketuksi vajeeksi 79 miljoonaa euroa. Lisäksi pelastustoimen tarveperusteen pohjana ollutta pelastustoimen riskiarviointimallia kehitetään pitkällä aikavälillä yhdessä alueen pelastustoimien kanssa. Sopimuspalokuntajärjestöjen kuuleminen on otettu kattavasti huomioon pelastustoimen omassa ohjauskokonaisuudessa. Valtionohjaus vesittymässä vain strategisiin linjauksiin. 7 Lakiluonnos pelastustoimen järjestämisestä annettiin lainsäädännön arviointineuvostolle lokakuun puolivälissä. Ohjauksella ei puututa yksityiskohtaisesti tai velvoittavasti hyvinvointialueiden palvelutuotantoon. Pelastustoimen valtionohjauksensäännöksien perusteluja on täsmennetty. Valmistellaan, milloin valmista. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan kustannusvaikuttavasti ja että yhteistyöalueittain huomioidaan muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat. Tässä otteita lakiluonnoksen perusteluista (väliotsikot toimituksen, kursiivit lainauksia SM:n tiedotteesta 13.10.2020): 79 miljoonaa riittänee vain välttämätto?mään, ei kehitykseen
Vajaa puolet kaikista vastaajista katsoi, että fyysinen toimintakyky tulee arvioida FireFit-testillä. Pelastustoiminnan peruskurssille hakeutujan tulee olla perusterve ja kelvollinen käyttämään paineilmahengityslaitetta hengityksen suojaimena. Yli puolet tähän kysymykseen vastanneista sopimushenkilöstön edustajista (n=231) kannatti tätä vaihtoehtoa, mikä tarkoittaa 44,8 % kaikista sopimushenkilöstövastaajista. Tässä muutama poiminta alalla keskustelua herättäneistä seikoista: Kaikista vastaajaryhmistä yli puolet kannatti pelastustoiminnan peruskurssin alaikärajaksi 16 vuotta. Kyselyn tulokset ovat nähtävillä Pelastusopiston sivuilla www.pelastusopisto.fi. Kaikista vastaajista reilu kolmannes arvioi, ettei fyysistä toimintakykyä tarvitse arvioida. Keskimäärin neljä viidestä vastaajasta kannatti aiemman kokemuksen vaatimista palokuntatoiminnasta ennen pelastustoiminnan peruskurssia. Terveydentila todetaan lääkärintarkastuksen yhteydessä. FireFit-testauksen eri esitetyistä vaihtoehdoista suurimman kannatuksen sai se, että testi ei olisi karsiva, vaan sen tehtävänä olisi antaa lisätietoa toimintakyvystä, eli FireFit -testaus toteutetaan ilman indeksirajaa. Kaikista vastaajista yli 85 % kannatti opetussuunnitelman mukaista ohjattua etukäteistä perehdytystä. Erityisesti tämä sai kannatusta pelastuslaitosvastaajilta. 8 palokuntalainen PK99 Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään liittyvää Pelastustoiminnan peruskurssia koskevaa kyselyyn (Päivi Mäkelä 29.9.2020) vastasi 788 pelastusalalla toimivaa henkilöä. Mitä mieltä Pelastustoiminnan peruskurssin ehdoista. Kaikissa muissa paitsi joku muu, mikä-vastaajaryhmässä vähintään 76 % vastaajista oli samaa mieltä väitteestä. Sopimushenkilöstöä lukuun ottamatta vaihtoehto, että vaativien tilanteiden edellyttämää paineensietokykyä ei arvioitaisi, sai vain vähäistä kannatusta. 30.9.2020 Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä Pelastustoiminnan peruskurssia koskeva kysely: kvantitatiiviset tulokset Päivi Mäkelä 29.9.2020 Mielipidekirjoitus sopimushenkilo?sto?n koulutusjärjestelmästä sivulla 42-44.. Kysely kuuluu Pelastusopistoa sopimushenkilöstön opetussuunnitelmatyössä tukevan kehittämisverkoston hankkeisiin. Kehittämisverkoston kokoonpano: Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitos, Petteri Jokelainen Jokilaaksojen pelastuslaitos, Mari Latvala Huittisten VPK, Aleksi Peurala SSPL, Markku Savolainen SPEK, Johanna Vuorensyrjä UPL ja Jaana Turunen SPPL
Vuonna 2005 hän valmistui Pariisin pelastuskoulusta, jonka sotilaspalokunnassa hän työskenteli noin viisi vuotta. Kangasalan VPK on esimerkillinen palokunta, jonka toiminta on laajaa, monipuolista ja yhteisöllistä. Vapaa-ajallaan hän urheilee, matkustaa, laittaa ruokaa ja käy avantouinnilla. kerran. Uusi paloasema oli koko palokunnalle suuri ponnistus, josta Salmiselle kertyi itselleenkin 1500 talkootyötuntia. Karim on syntynyt ja kasvanut Pariisissa ja oppinut suomen kielen äidiltään. Siitä lähtien hän on työskennellyt ensin Käpylän asemalla maaliskuuhun 2018, jonka jälkeen hän siirtyi Erottajan asemalle. Karim puhuu suomen ja ranskan lisäksi englantia ja espanjaa. Viimeisin suuri koko palokunnan yhteinen ponnistus oli, kun Suomen vanhimpiin kuuluva maaseutupalokunta sai vuonna 2019 käyttöönsä uuden talkootöinä rakennetun paloaseman. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa pelastustoimen hyväksi. Salminen on erittäin aktiivinen palokuntalainen: vuosittaisen yli sadan hälytystehtävän lisäksi Salminen ylläpitää osaamistaan vähintään 30 harjoituksessa, minkä johdosta Salmisen palokuntatoimintaan käyttämä tuntimäärä nousee vuositasolla yli 500:aan. Vuonna 2009 vielä asuessaan Pariisissa hän haki Helsingin pelastuskouluun, suoritti pääsykoetestit ja pääsi kurssille 34. Perusteluissa mainitaan esimerkiksi, että Karim antaa hienon liikunnallisen mallin muille palomiehille ja ammattiin haluaville, hän pitää kunnostaan erittäin hyvää huolta ja on loistava hengenluoja työyhteisössään. Kaksi viikkoa ennen kurssin alkamista Karim muutti Suomeen ja valmistui palomies-ensihoitajaksi syyskuussa 2011. Valinnan suoritti Palopäällystöliiton vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto. Valinnan perusteluina ovat lisäksi Karimin osoittama sitoutuneisuus työhönsä ja työyhteisöönsä. Vuoden Sopimuspalokunnan päälliköksi valittu Salminen oli tämän hankkeen vetäjä. Lähde: www.hel.fi/uutiset/fi/pelastuslaitos/. Hänen mottonsa pelastusalalla on Sauver ou périr eli Pelastaa tai menehtyä. 2020 on Juha Salminen Kangasalan VPK:n päällikkönä toimiva Juha Salminen on valittu Vuoden Sopimuspalokunnan päälliköksi. 9 Sopimuspalokunnan päällikko. Lähihoitajan tutkinnon Karim sai kesäkuussa 2012. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt 6. Stadin brankkari 2020 on Karim Lounes Palomies-ensihoitaja Karim Lounes nimettiin vuoden 2020 Stadin brankkariksi. Salmisen palokuntaura on alkanut jo lähes neljäkymmentävuotta sitten, joista viimeiset 15 vuotta hän on johtanut Pirkanmaalla toimivan Kangasalan VPK:n toimintaa palokunnan päällikkönä
Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ensiluokkainen valinta Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. 10 palokuntalainen PK99 Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin
MENNEELLÄ VIIKOLLA oli jälleen ongelmia hälytysviestien perilletulossa sopimuspalokuntalaisten puhelimiin. HOMMAT HOITUIVAT NÄTISTI, eikä suurempia vahinkoja varmaan syntynyt. Saati sitten jos pitäisi mennä tulipaloon. Onko sinulla autossasi ensiapulaukkua. Jälkeenpäin mieleen jäi oikeastaan kaksi asiaa. Työkaluja ei ole, kuin omat kädet. Tällä tolalla on pelastustoimen hälyttäminen Suomessa. Mieli rauhoittui kovasti, kun tajusin niiden tulevan suhteellisen läheltä, ja vielä ammattiasemalta. Tiedätkö aina, missä olet, jos se yhtäkkiä pitäisi jollekin kertoa. 11 Ajankohtaisia huomioita LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Entä heijastinliiviä. Ei käy kateeksi. Vilkasliikenteinen tie ja kahdeksankympin nopeusrajoitus. Eikä tunnu kiinnostavan ketään. Ottakaa hyvät palokuntalaiset asia vakavasti. Jälleen. kolumni TURTOLA. Pysykää terveinä. Aika isoja riskejä otetaan työturvallisuudessa pakon sanelemana. Oli ohjeita tai ei, ylimääräiset pois paloasemilta, ei kipeänä toimintaan, käykää testeissä, jos oireita on ja sopikaa toimintamalleista. KORONAN TOINEN AALTO on täällä jo. AJATELKAA SKENAARIOTA, jossa kunnan ainoa palokunta on karanteenissa. Edelleen. Tuli ohje varmistaa hälytysten perillemeno esimerkiksi omilla whatsapp -ryhmillä. Itselle tuli ensimmäisenä mieleen etäisyys lähimmälle paloasemalle, ja mistä tulee ambulanssi. En tarkoita omaa maskinkäyttöä, vaan palokuntien toiminnan turvaamista. Asia on käsittämätön. Suosittelen investoimaan muutaman euron edellä mainittuihin, vaikka todennäköisyys on pieni. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. En. Jonkin verran pelastusalalla touhunneen satunnaisen kulkijan ensimmäiset ajatukset poikkeavat todennäköisesti maallikon ajatuskulusta. En ymmärrä. PAIKALLE SAAPUI AMMATTIYKSIKKÖ vahvuudella 2. Luvut ovat kevättä suuremmat, rajoitukset kevättä lievemmät. Tämä onkin toinen huolen aiheeni. Kaksi miestä, ruuhka-aika, liikenne, ajoneuvot, potilas, syttymisen estäminen ja niin edelleen. KOLUMNISTI OSUI TÄSSÄ TAANNOIN kauniina syyspäivänä liikenneonnettomuuspaikalle. Jokainen meistä, vaikka olisimme kuinka ammattilaisia alalla, on tuollaisessa tilanteessa aika aseeton. Ei käynyt kateeksi
Maskosta voi hyvällä syyllä kutsua järjestömaailman erityisasiantuntijaksi. Hän on koko työuransa palvellut eri järjestöjä ja vapaa-aikanakin useat paikalliset yhdistykset ovat tulleet hänelle tutuksi. 12 palokuntalainen PK99 JÄRJESTÖJYRÄ SSPL:N KEULAAN Kellokoskelainen Ari Maskonen, 47, aloitti syyskuun alussa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtajana. Teksti Pekka Koivunen Kuva Joonas Aalto
Vapaa-aikanaan Ari harrastaa palokuntatoiminnan lisäksi sählyä, koripalloa ja jalkapalloa. Sieltä miehen tie vei matematiikkaopintojen pariin Joensuuhun. VPK-toiminnan lisäksi Maskonen on ollut vahvasti mukana kotipaikkakuntansa yhdistystoiminnassa. Ari kirjoitti ylioppilaaksi Sipoon lukiossa vuonna 1992. Sote-uudistus ja siihen liittyvä pelastustoimen muutos ei pelota toiminnanjohtaja Ari Maskosta, joka on tunnettu toimen miehenä niin kotipaikkakunnalla kuin päättäjien kabineteissakin. – Sopimuspalokuntien asioita saadaan kehitettyä vain palokuntien yhteistyöllä ja pelastuslaitosten, alan järjestöjen ja valtiovallan vuoropuhelulla. – Isäni teki elämäntyönsä kaivoksissa. Ensi vuoden keväällä palaamme Kellokoskelle selvittämään toiminnanjohtajan ajatuksia työstään Suomen sopimuspalokuntien puolesta. Työtä järjestöissä Uudellemaalle palattuaan vuonna 1999 Ari aloitti Keskustanuorten poliittisen sihteerin toimessa. SSPL on ja tulee olemaan vahva vaikuttaja pelastusalan muutoksissa. Nuori, kyvykäs mies nousi vuonna 2008 Keskustan Uudenmaan piirin toiminnanjohtajaksi. Ryynäämisen lisäksi palokunnassa Arille avautui yhdistyksen puheenjohtajan paikka, jossa hän toimi yhdeksän vuotta. Perheestä kolme palokunnassa Arin puoliso toimii opettajana Helsingissä. Poika Vilho, 19, on palokunnan hälytysosastossa ja myös Niilo, 17, astuu pian mukaan hälytettävien rivistöön. Hänet valittiiin uudelleen hallitukseen ”Sopimuspalokuntien asioita saadaan kehitettyä vain palokuntien yhteistyöllä ja pelastuslaitosten, alan järjestöjen ja valtiovallan vuoropuhelulla. Suoritetut sammutustyökurssi, savusukelluskurssi ja palokuntien ensiapukurssi takasivat paikan sammutusauton takapenkillä. Toimen miestä ei pelota Työsarka valtakunnallisessa järjestössä on vaativa. – Kaksi vuotta ylioppilaskunnan hallituksessa ja toinen niistä puheenjohtajana antoi hyvät eväät tulevalle uralle, vakuuttaa Ari Maskonen. Arin motto on ”Tuulta ja tulta päin”.. Kansanedustaja Jari Lepän eduskunta-avustajana Ari oli kolme vuotta. – Olin välillä noin puolitoista vuotta Uudenmaan yrittäjien projektipäällikkönä. Vain läntinen Suomi ei tullut tutuksi lapsuusja nuoruusaikana. Pelastustoimi elää jatkuvassa muutoksessa. Vuonna 2013 hän luopui puheenjohtajuudesta, piti välivuoden. Kuusivuotias nuorimmainen mitä ilmeisimmin suunnittelee liittymistä palokuntaan isoveljiensä tavoin. SSPL on ja tulee olemaan vahva vaikuttaja pelastusalan muutoksissa” 2015 ja hän toimii edelleen hallituksen varapuheenjohtajana. Aktiivinen järjestömies halusi elämäänsä äksöniä. Lappeenrannasta muutimme Outokumpuun ja sitten Kolariin. Lopulta asetuimme Sipooseen. Lukeminen, elokuvat ja musiikki kuuluvat Arin vähemmän hikisiin aktiviteetteihin. Asuinpaikat vaihtuivat useaan otteeseen. Siellä voidaan katsoa hänen aktiivisen järjestövaikuttamisen alkaneen. Vuosituhannen vaihteessa hänet nimettiin Nuoren Keskustan liittosihteeriksi. 13 Ari Maskonen syntyi Lappeenrannassa vuonna 1973. Palokuntaan! Tuusulalaisen Kellokosken VPK:aan Maskonen liittyi vuonna 2003
Anne-Marien avustus on 90% kokonaiskustannuksista ja Heinin 80%.. 14 palokuntalainen PK99 ”Öljysuojarahaston varat kerätään öljysuojamaksuna öljyn maahantuonnin yhteydessä siten, että kustannukset kohdistuvat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti viime kädessä öljynkuluttajien talouteen.” Öljysuojarahasto on ollut avustamassa kahta Satakunnan pelastuslaitoksen venettä
15 Öljysuojarahaston tulevaisuus hämärän peitossa Pelastustoimi on pitkään saanut tukea öljyntorjunnan kaluston hankintoihin ja koulutukseen öljysuojarahastosta. Se on korvannut joissakin tapauksissa myös öljyntorjuntatehtävistä aiheutuneita kustannuksia. Öljysuojarahaston tulevaisuus on epävarma, uusiin kalustohankkeisiin ei tällä hetkellä myönnetä avustuksia. Teksti ja kuvat Arto Papunen
Tämän vuoksi ratkaisuja ei voida tehdä myöskään luottaen tuleviin öljysuojamaksun tuottoihin. – Ympäristövahinkojen toissijaisen vastuujärjestelmän kehittäminen (ns. Myöntäessään korvauksia öljysuojarahaston varoista, öljysuojarahaston hallitus on valtionavustuslain mukainen valtionapuviranomainen. Huhtalan mukaan eduskunnan käsittelyssä olevaan vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin ehdotus neljän miljoonan euron määrärahasta öljysuojarahastolle. Öljysuojarahaston varat kerätään öljysuojamaksuna öljyn maahantuonnin yhteydessä siten, että kustannukset kohdistuvat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti viime kädessä öljynkuluttajien talouteen. Samaan aikaan voimaan tulleen maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain mukaan kunnalla oli torjuntasuunnitelman perusteella oikeus saada korvaus öljyntorjunnan kalusto-, ylläpitoja koulutuskustannuksista. Hallituksessa on edustaja sisäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä, luonnonja ympäristönsuojelujärjestöstä, öljyalalta ja Suomen Kuntaliitosta. Hän jatkaa, että öljysuojamaksun kantaminen on keskeytetty, sillä öljysuojarahaston ylempi pääomaraja ylittyi alkuvuodesta 2020. Tällä jaksolla korvaukset ovat olleet poikkeuksellisen suuret, sillä käytettävissä on ollut korotettuna kannetun (20102015) öljysuojamaksun tuottoa. RAHASTON TULEVAISUUS AUKI Öljysuojarahastosta annetun lain mukaan kustannuksiltaan 85 000 euroa ylittävän yksittäisen torjuntakalustohankinnan korvaaminen alueen pelastustoimelle edellyttää, että öljysuojarahaston hallitus on etukäteen hyväksynyt kyseisen hankinnan.. 16 palokuntalainen PK99 – Öljysuojarahaston varoista on tällä hetkellä sidottu edellä mainittuihin ja harkinnanvaraisiin pelastustoimen hankintoihin noin 21 miljoonaa euroa. Myös valtion varautumista on rahoitettu näillä varoilla merkittävästi, Huhtala kertoo. – Maksun korottamisella varauduttiin voimakkaasti lisääntyneiden öljykuljetusten aiheuttamaan vahinkoriskiin erityisesti Suomenlahdella. – Jos kyse on esimerkiksi yli kymmenen metriä pitkästä veneestä, on hakuprosessi voinut kestää puoli vuotta. Sitä ei ole vielä ratkaistu, onko tulevaisuudessa olemassa erillistä rahoitusta pelastustoimen öljyvahinkojen kalustoja ylläpitohankintoihin. Muita kalustohankintoja koskevia korvauksia tai ennakkopäätöksiä ei tällä hetkellä voida myöntää, sillä sellaisia päätöksiä ei voida tehdä, joiden maksamiseen ei ole käytettävissä varoja, öljysuojarahaston pääsihteeri Merja Huhtala kertoo. Vuonna 1974 säädettiin laki öljysuojarahastosta, joka korvasi öljyvahinkojen korvausrahaston. Huhtala jatkaa, että hakuprosessin pituus on riippunut paitsi korvattavaksi haetusta hankinnasta myös siitä, onko hakemuksessa selvitetty riittävästi hankinnan perusteet. Hakemus on lähetetty ensin ELY-keskukselle, joka on antanut hakemuksesta lausunnon öljysuojaÖljysuojarahasto on ympäristöministeriön alainen, valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto (Laki öljysuojarahastosta 30.12.2004/1406). ÖLJYNSUOJARAHASTON TUELLA ON OLLUT SUURI MERKITYS PELASTUSLAITOKSILLE Pelastuslaitoksille myönnetyt korvaukset kalustohankintoihin ovat vuosina 2015-2019 vaihdelleet 4,4 miljoonan ja 7,9 miljoonan euron välillä. TOVA-hanke) on meneillään ja siinä yhteydessä arvioidaan myös öljysuojarahaston tulevaisuus. Öljyvahinkojen ja niiden torjunnan kustannusten lisäksi torjuntaviranomaisille voitiin myöntää avustuksia kalustoja ylläpitohankintoihin. Kalustohankinnat, joihin on annettu ennakkopäätös, korvataan. Korvauksia voitiin myöntää myös torjuntatyöhön velvollisille, jolloin myös torjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset voitiin ottaa huomioon. Tuosta määrärahasta voitaisiin korvata pelastuslaitosten vuoden 2020 ylläpitoja koulutuskustannuksia. Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain mukaan kunnalle säädettiin vastaava oikeus alusöljyvahinkojen torjuntaan varautumisen aiheuttamien kustannusten korvauksista kuin maa-alueiden öljyvahingoissa. Rahastosta maksettavista korvauksista päättää rahaston hallitus, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Päätöksenteossaan öljysuojarahasto on ympäristöministeriöstä riippumaton itsenäinen viranomainen. TUKEA JO PUOLI VUOSISATAA Öljysuojarahaston historia periytyy vuoteen 1972, jolloin perustettiin öljyvahinkojen korvausrahasto öljyvahinkojen ja niistä aiheutuvien torjuntakustannusten korvaamiseksi
Lausuntojen odottaminen ja hakemusten täydentämisprosessit ovat vieneet aina oman aikansa. www.ym.fi/oljysuojarahasto. Öljysuojarahasto on myös korvannut öljyntorjuntatehtävien kustannuksia vuositasolla 200 000 – 400 000 euron arvosta. Huhtala kertoo, että pelastustoiminnan hankinnoista kirjo on suuri aina käsityökaluista meripuomeihin ja isoihin öljyntorjuntaveneisiin. Tämän jälkeen hakemus on valmisteltu rahaston työjaoston käsittelyyn ja viety sen jälkeen rahaston hallituksen päätettäväksi. Hakemuksen tultua öljysuojarahastoon on pyydetty venehankinnoista lausunto myös Rajavartiolaitokselta. Kalustohankintojen lisäksi öljysuojarahasto on korvannut esimerkiksi öljyntorjunnan koulutuksen kuluja kuin myös kotimaan liikenteen laivurin ja koneenhoitajan lupakirjan hankintakuluja, jos ne ovat liittyneet pelastuslaitoksen öljyntorjunnan valmiuden ylläpitämiseen. Öljysuojarahasto on maksanut ylläpitoja koulutuskustannuksia pelastuslaitoksille 3-4 miljoonaa edellisinä vuosina. Myönnettävä avustusprosentti kalustolle on riippunut kaluston tyypistä ja siitä, miten iso osuus sen käytöstä on arvioitu olevan öljyntorjuntaa. 17 rahastolle
Kuvassa Sottungsby FBK:n kouluttajat (vas.) Harry Ekman, Ville Tiainen, Teemu Helenius, Sebastian Helenius, Clas von Bell Teksti Pekka Koivunen Kuvat Sottungsby FBK Kartta Metsähallitus. 18 palokuntalainen PK99 Ammattilaiset YMPÄRISTÖOPISSA Vantaalainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, Sottungsby FBK järjesti elokuussa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa lähiseudun ammattiasemien henkilöstölle alueperehdytyksen Sipoonkorven kansallispuistossa
Korkeuserot ovat puiston alueella suuria ja maasto hyvin vaihtelevaa. Pääosa kansallispuiston alueesta on vaikeakulkuista jopa maastoajoneuvoille. Viime elokuun aikana jokaiselle lähiseudun ammattiaseman vuorolle järjestettiin tutustumiskäynti puiston alueelle. Helikopterin laskeutumispaikatkin ovat vähissä. 19 Pelastustoiminnan kannalta Sipoonkorpi on vaativa. Myös Itä-Uudeltamaalta päivystävä palomestari kävi tutustumassa alueeseen. Sottungsby FBK:n varapäällikön Teemu Heleniuksen mielestä perehdytystilaisuuksien avulla haluttiin myös viestittää, että kylän palokunnan jäsenistön paikallistuntemuksella on suuri rooli Sipookorven alueen etsintäja pelastustehtävissä. SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO Vuonna 2011 perustettu Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja Sipoon kunnan alueilla. Alueella on lukuisia polkuja, joki, järviä, useita retkipaikkoja ja yksi korkea kallio portaineen. Puiston pinta-ala on 23 km². Sipoonkorpi on rakentamaton ympäristö käsittäen erilaisia metsiä, soita ja kulttuurimaisemia. Alueen halki virtaa Sipoonjoen sivujoki Byabäcken. Kaikki osapuolet pitivät tätä pääkaupunkiseudulla ainutlaatuista ammattija sopimushenkilöstön välistä koulutusyhteistyötä erinomaisena, ja sille onkin luvassa jatkoa yhteisharjoitusten myötä. Mukana olivat Mellunkylän asema Helsingistä sekä Havukosken ja Mittatien (kärkiyksikkö) asemat Keski-Uudeltamaalta. Sottungsby FBK E75 E75 E18. Alueesta on muodostunut pääkaupunkiseudun asukkaille retkeilyalue, jonka suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2019 puistossa kävi 110 000 vierailijaa. Kolme-neljä tuntia kestäneet perehdytystilaisuudet sisälsivät puiston alueen ja reittien esittelyjä sekä pelastustoiminnan kannalta tärkeitä erityispiirteitä unohtamatta vapaamuotoista keskustelua grillauksen lomassa. Huom! Sottungsby FBK on laajemmin esillä seuraavassa numerossamme. Sottungsby FBK:n aloitteesta palokunta ja Metsähallitus sekä siellä erityisesti puistomestari Rami Koskinen suunnittelivat laitokselle perehdytysohjelman, joka otettiin hyvin vastaan Helsingin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilla. Alueen järviä ovat Bakunkärrsträsk, Fallträsk, Gumböle träsk, Jöusjärv ja Storträsk
20 palokuntalainen PK99 Pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri: Elävä kuva helpottaa johtamista ” Teksti Pekka Koivunen Kuvat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos ”