Järjestelmän tehtävä on taata, ettei byrokratia haittaa toimintaa kentällä. Sillä on vaikutuksensa myös kustannustehokkuuteen. Yli organisaatiorajojen on tehtävä toimenpiteitä, jotka auttavat toimintaa. Hätätilapotilaalle on taattava saumaton hoitoketju. Yhteistä köyttä samaan suuntaan ENSIHOIDON JA PELASTUSTOIMEN on vedettävä samasta köydestä samaan suuntaan. Jotta toimintamme on laadukasta, on oman tiimityön ja organisaatioiden yhteistyön onnistuttava. Riippumatta julkisen ja yksityisen ensihoidon tai pelastustoimen roolista, on tehtävät hoidettava mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Teksti ja kuva: Juha Jormakka
0400 504 678, maria.salo@sanomapaja.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy WWW.SYSTOLE.FI 22-41 ensivaste, ensihoito ja johtaminen 33. PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen, 0400 674 208, marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467, jarmo.turva@systole.fi TOIMITTAJAT Juha Jormakka,Janne Kähkönen ja Dimitri Lisitsyn ILMOITUSMYYNTI Maria Salo, puh. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0784-3062 Systole ja Palokuntalainen yhteisnumero Kuva Joni Hyyryläinen
Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Frivillig eller inte det är frågan Turtola Pääkirjoitus Lingottua Tahtoo tietää Letkut solmussa Aarne & Dave Liekinheittäjä 22 Ensihoito ja ensivaste arvostavat toisiaan 7 21 79 87 88 89 63 Henkilökuvassa Pirttilahti Pohjaslahdelta 18 26 Ensivasteen uhkatilanteet Palopuhe 90 Kevennetään henkistä kuormaa 46 64-69 jämsänkosken VPK 70-75 Sähköistetyt ajoneuvot palokunnan näkökulmasta 50-59 SEHL 20. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Jälki-istunto Väsynyt lanssari 31 44 Johtamistyhjiössä piilee vaara 32 12 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Brandkåristen 82 TAITTO Maria Salo Sanomapaja PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Joni Hyyryläinen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto Pääkirjoitus 9 Ledare 80 sisältö
Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Ihmishenkien pelastaminen ei ole vain työtä, se on kutsumus. RAJOITTAMATONTA TEHOA • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku. Lisää työkaluja on tulossa myöhemmin. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 6 systole & palokuntalainen Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Siksi Holmatron uusi Pentheon-tuotesarja tuo käyttöösi ennennäkemättömän nopeuden, täydellisen kontrollin ja älykkään akkujen hallinnan. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Tällä hetkellä valikoimassa ovat leikkuri PCU50, levitin PSP40, teleskooppitankolevitin PTR50 ja yhdistelmätyökalu PCT50
Artikel på svenska på sidan 80. Hätäkutsuja käytetään nyt enemmän ja niidenkin jälkeen jää vielä aikaa reagoida. MEIDÄN ON MYÖS JAETTAVA TOISILLEMME tietoa hyväksi havaitsemistamme käytänteiteistä. MUISTATHAN, että uhkaja vaaratilanteet on vietävä kahvipöydän lisäksi myös järjestelmään. Ennakointia on opittu myös hätäkutsujen käytössä. KUN PYYSIMME TÄHÄN LEHTEEN AINEISTOA uhkaja vaaratilanteista, toiset organisaatiot kieltäytyivät keskustelemasta kanssamme. Uhkaja vaaratilanteet ovat tulleet jäädäkseen. On osattu olla valppaina potilaiden herättelyissä ja saatu sen takia aikaa reagoida, kun heräteltävä onkin käyttäytynyt odottamattomasti. Toisaalta kuka tahansa voi joutua kokemaan ikäviä asioita sen takia, että jätämme asiat omaksi tiedoksemme. MARKO PARTANEN Päätoimittaja Systole pääkirjoitus. Taidot pysyvät yllä vain jatkuvasti harjoittelemalla. Kuka tahansa voi saada todella ratkaisevan tiedon tai vinkin kollegalta. 7 Tieto lisää turvallisuutta UHKA-JA VAARATILANNERAPORTEISTA käy ilmi, että aiheesta annetuista koulutuksista on omaksuttu hyviä käytänteitä. Siksi silloin, kun on mahdollista jakaa tietoa kollegoille, se kannattaa tehdä. Kuten tehdyistä raporteista käy ilmi, me voimme jatkossa olla tähän ikävään asiaan paremmin valmistautuneita. JAKAMALLA OLEMASSA OLEVAA TIETOA alan kesken, voimme saavuttaa mahdollisimman turvalliseen työympäristön. Ensilinjan auttajien näkökulmasta olisi kuitenkin edullista, että asioista keskusteltaisiin; tuotaisiin esiin sekä hyviä että kehnoiksi todettuja asioita. Vain järjestelmään taltioitu raportti auttaa. Jos emme jaa tietoa toisillemme, pakotamme kollegat siihen helmasyntiin, josta aina ivallisestikin puhutaan: Polkupyörän uudelleen keksimiseen. Toiset eivät kokeneet mielekkääksi antaa tietoa tästä asiasta oman alansa ammattipiiriin. Me kaikki tiedämme, että työympäristömme ei koskaan enää ole täysin turvallinen. Opituista hyvistä käytänteistä saa olla hyvä mieli, mutta koulutusta on jatkettava. Apu ei kuitenkaan ole paikalla samaan aikaan, kun painike painetaan pohjaan
8 systole & palokuntalainen
Yksittäisen palokunnan vastuualue on puolestaan suurempi kuin etelässä. Artikel på svenska på sidan 81. VARALLAOLOPALOKUNTIEN vastuualueiden paloasemaverkosto on tyypillisesti eteläistä Suomea harvempi. VARALLAOLO (1+1-3) on tyypillistä palokunnille, joilla on keskimääräistä sopimuspalokuntaa enemmän hälytystehtäviä. ASIA ON KOKO PELASTUSTOIMEN YHTEINEN ja sen pitäisi kiinnostaa myös Kimmo Kohvakan johtamaa pelastusosastoa. 9 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Palokuntalainen Varallaoloon on saatava ratkaisu Nykyistä hälytysvalmiutta ei saa vaarantaa SUOMEN PELASTUSLAITOKSISTA kolmellatoista on yksikönjohtaja/miehistötason varallaololla varmistettu lähtövalmius joko virka-ajan ulkopuolella tai ympäri vuorokauden. SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatisen kommentoi Ylen lähetyksessä 16.7.2020 näin: ”Vaikka sopimuspalokuntien olemassaolo vaarantuisi, kansalaisten turvallisuus ei vaarannu.” Väite on käsittämätön ja vaatii selityksen. P.S. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTOA asia ei näytä kiinnostavan, eikä pelastuslaitosten kumppanuusverkosto saa aiheesta aikaan pelastuslaitosten yhteistä kannanottoa, koska jotkut pelastusjohtajat ovat koko varallaolojärjestelmän purkamisen kannalla. Yllättävää on, että varallaolopalokuntien hälytyskelpoisten jäsenten määrä on usein sopimuspalokuntakentän keskiarvoa pienempi. Näillä alueilla ammattipalokuntien määrä on muuta Suomea vähäisempi. Sellainen kehitys olisi kirjaimellisesti hengenvaarallista, mikä päättäjien tulisi ymmärtää. Näissä hälytystehtävissä tilannepaikan johtajana on usein sopimuspalokunnan yksikönjohtaja Pääosin varallaolopalokunnat ovat vastuussa harvaan asutun Suomen keskeisistä pelastustoimen palveluista. Tarvitsemme valtakunnallisen ratkaisun siten, että henkilöstön nopea ja varma lähtö hälytystehtävään saadaan tavalla tai toisella varmistettua koko Suomessa. Järjestelmä on vuosikymmeniä vanha. pääkirjoitus. Iso osa näistä tehtävistä hoidetaan yksin ilman muiden ammattitai sopimuspalokuntien apua. Palvelutasoa ei saa laskea. Näyttää ilmeiseltä, että ”Helsingin rouvat ja herrat” eivät tunne harvaan asutun Suomen olosuhteita tai ovat tietoisesti unohtaneet ne
Tässä toimituksen tekemiä poimintoja matkan varrelta: – UUDISTUKSELLA – parannetaan pelastustoimen palvelujen yhdenmukaisuutta vahvistamalla valtakunnallista johtamista ja ohjausta. – pelastustoimen toimimisen ensihoitopalveluiden tuottajana. – varmistetaan pelastustoimen palvelut harva-alueilla ja voimakkaasti kasvavissa keskuksissa. – PELASTUSTOIMEN järjestäminen siirtyy sote-maakunnille ja Helsingin kaupungille, jotka järjestävät pelastustoimen omalla alueellaan (22 pelastuslaitosta). – merkittävien toiminnallisten uudistusten toteuttamisen. Sote-budjetit ovat aivan toista, mihin pelastusjohtajat ovat tottuneet. – pelastustoimen johtaminen, ohjaus ja valvonta perustuu jatkossa systemaattiseen tutkimus-, kehittämisja arviointitoimintaan. Tyhjän saa pyytämättäkin.. – pitkällä aikavälillä kustannusten kasvun hillinnän. Haluavatko he suojella omaa asemaansa ja tehdä pelastuslaitostensa talousarvioista mahdollisimman paljon muita sotepe-osapuolia tyydyttäviä vai kykenevätkö he korjaaman uudistuksen yhteydessä pelastustoimen talouden viime vuosien niukkuutta. Sotemaakuntakierros 2020 Valtion lähettiläät ovat kiertäneet maakunnissa julistamassa sote-uudistuksen ilosanomaa. 10 systole & palokuntalainen – PELASTUSTOIMEN uudistuksen tavoitteena on, että ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuus paranee. TOIMITUKSEN KOMMENTTI: Pelastustoimi on uudistuksessa ”5 prosentin liike”. – UUDISTUS MAHDOLLISTAA – valtakunnallisen yhtenäisen järjestelmän toiminnan häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa. – varmistetaan, että maakuntien pelastuslaitoksilla on mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluja koko maassa. – PELASTUSTOIMI on soten kanssa rinnakkainen, itsenäinen toimiala. – voimavarojen ja rahoituksen kohdistamisen tunnistettujen kansallisten, alueellisten ja paikallisten riskien mukaisesti. Pelastusjohtajat ovat nyt tosipaikan edessä
Maskonen on ollut mukana niin operatiivisessa toiminnassa kuin myös erilaisissa kehittämishankkeissa. Kuva Jari Laukkanen Liiton uusi toiminnanjohtaja Ari Maskonen ja puheenjohtaja Arto Pirttilahti.. Ari Maskosella on vahva kokemus järjestötyöstä ja yhdistyshallinnosta sekä osaamista erilaisten projektien hallinnasta ja toteutuksesta. 11 SSPL SSPL:n toiminnanjohtaja vaihtui kalkkiviivoilla Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on viimeisen vuoden aikana kohdannut useita henkilövaihdoksia. Nyt liitolla on uunituore puheenjohtaja Arto Pirttilahti ja toiminnajohtajaksi on valittu Timo Koukin sijaan Ari Maskonen. Liiton hallituksen tiedotteen mukaan Timo Koukin vetäytymiseen ei liity dramatiikkaa. Syyskuun alussa tehtävässään aloittanut Maskonen on kellokoskelainen perheenisä, joka on aikuisiällä tullut mukaan palokuntatoimintaan. SSPL:n järjestöpäällikkönä jatkaa Aleksi Peurala
– Harvaan asutussa maassamme pelastustoimen palvelut on turvattu suurimpien taajamien ammattipalokunnilla, mutta noin 90 %:issa maan pinta-alasta sopimuspalokuntalaiset tuovat ensimmäisen avun kansalaisten luo. Tunnustuksella SSPL haluaa tukea ja kannustaa sopimuspalokuntatoimintaa ja toisaalta myös tehdä tunnetuksi palokuntayhteisöjen tekemää muutakin arvokasta työtä yhteiskunnan hyväksi. Huomionosoituksen palokunnalle luovutti SSPL:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti Hämeenlinnassa 29.8.2020. Myös suurissa taajamissa kuten nyt Hämeenlinnassa ovat sopimuspalokunnat tukemassa ammattipalokuntien toimintaa suuremmissa ja päällekkäisissä tilanteissa. Palokunta on aktiivisesti pyrkinyt löytämään jäsenilleen mielekästä toimintaa ja ylläpitämään toimintansa laatua, erityinen kiitos ja kunniamaininta on annettu palokunnan veteraaniosastolle aktiivisuudesta ja palokunta-arvojen vaalimisesta. Liitto arvostaa erityisesti palokunnan laaja-alaista ja monipuolista toimintaa. Pirttilahden mukaan SSPL haluaa olla tekemässä sopimuspalokuntatyötä näkyväksi, jotta se saisi sen arvostuksen, joka sille pelastustoimen palveluiden yhtenä peruspilarina kuuluu. Yhdistyksenä Hämeenlinnan Vapaaehtoinen Palokunta ry on aktiivinen ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia palokuntatoiminnassa tarjoava yhteisö. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) on valinnut Hämeenlinnan Vapaaehtoinen Palokunta ry:n Vuoden 2020 sopimuspalokunnaksi on. 12 systole & palokuntalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, Hämeenlinnan VPK on ollut aktiivisesti kehittämässä palokuntien laadukasta jälkivahingontorjuntatoimintaa normaalin hälytystoiminnan rinnalla. – Hämeenlinnan VPK:lle luovutettu kunniamaininta on tunnustus koko Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen jäsenistölle, niin sopimuspalokuntatoimintaan osallistuville, kuin nuoriso-, naisja veteraaniosastolaisille, toteaa Pirttilahti. HÄMEENLINNAN VPK Vuoden 2020 sopimuspalo kunta on
Sen tavoitteena on tehdä ensihoidon tehtäväksi tulleista synnytyksistä mahdollisimman turvallisia. He perustelevat ehdotustaan seuraavasti: ”Janne Keto sai sinnikkäällä yrittämisellä ja perusteluilla luvan JET-tehtävälleen, joka oli kokoluokassaan merkittävästi tavanomaista laajempi ja mittavampi. Hänen merkittävä työpanoksensa oli avainasemassa, kun HUS Lohjan sairaanhoitoalueella käynnistettiin ”Kätilö kentällä” -malli. Valinnan tekevät: Ensihoidon opettajat, ensihoitolääkärit, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Systole ensihoidon erikoislehti. Tarvittiin lukuisia lupia, yhteistyötä, kokouksia sekä moniammatillistahyväksyntää tulosyksikkörajojen yli, jotta ”Kätilö kentällä”-kokeilu mahdollistui.” Kätilö kentällä -pilotti suunniteltiin, valmisteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Lohjan sairaalan synnytysosaston sekä alueen ensihoidon kanssa. auttoi kätilöt kentälle Kuva: Joni Hyyryläinen VUODEN ENSIHOITAJ A. Lue juttu Vuoden ensihoitaja 2020 Janne Kedosta seuraavasta Systolesta (5/2020). ”Kätilö kentällä” -mallissa kätilö lähtee ensihoidon avuksi kentälle, jos synnytys sairaalan ulkopuolella näyttää todennäköiseltä. 13 Janne Keto on valittu Vuoden ensihoitajaksi 2020. HUS Lohjan sairaalan Naisten -ja lastentautien tulosyksikkö, synnytysosaston johto, lähiesimiehet ja kätilöt asettuivat ehdotuksen taakse yksimielisesti. Keto työskentelee HUS Lohjan alueen ensihoidon kenttäjohtajana. Ehdotus Kedon valinnasta Vuoden ensihoitajaksi tuli sairaalan sisältä. Vajaan puolentoista vuoden mittainen kokeilu päättyi vuodenvaihteessa, jonka jälkeen ”Kätilö kentällä” -malli on jatkunut toistaiseksi. Vuoden ensihoitaja valittiin kymmenennen kerran
Kuitenkin se vaikuttaa taustalla pelastustoimen aktiivisena pelurina. Verkostoyhteistyön avulla se on pyrkinyt vähentämään pelastuslaitosten päällekkäistä työtä sekä lisäämään yhteisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kuusijäsenisen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2020 ja 2021on Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Tervo toimii verkoston hallituksen valmistelijana ja esittelijänä. KAKSITOISTA VUOTTA HARMONISOINNIN PUOLESTA Kumppanuusverkoston toiminta alkoi vuonna 2008. Varapuheenjohtaja on Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Jyrki Landstedt. Kuntaliiton yhteydessä toimivalla verkostolla on kaksi päätoimista työntekijää, kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja koordinaattori Terhi Virtanen. Muut hallituksen jäsenet johtavat omia palvelualueitaan: Päijät-Hämeen Jari Hyvärinen (pelastuspalvelu), Itä-Uudenmaan Peter Johansson (turvallisuuspalvelut), Etelä-Savon Seppo Lokka (ensihoito) ja Pohjois-Karjalan Markus Viitaniemi (tukipalvelut). Erilaisten hankkeiden kustannukset jaetaan pelastusalueiden väestömäärään tai Pelastuslaitosten KUMPPANUUSVERKOSTO tänään muun yhteisesti sovitun jyvityksen mukaan. Ruohonjuuritasolla sitä ja sen toimintaa ei kunnolla tunneta. Kukin pelastuslaitos maksaa kuntaliitolle tasamaksun näistä peruspalveluista. Virtanen vastaa kumppanuusverkoston palvelualueiden käytännön koordinoinnista ja kehittämisestä. 14 systole & palokuntalainen Kaksitoista vuotta toiminut pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on pelastustoimen kentällä edelleen kummajainen. KUUSI PELASTUSJOHTAJAA HALLITUKSESSA Verkostoa johtavat yhteistyössä kaikki Suomen pelastusjohtajat sekä heidän nimeämänsä pelastusjohtajien hallitus. Kunnallisen Kumppanuusverkoston kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja koordinaattori Terhi Virtanen.. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä
Pelastustoimen omavalvontamallin kehittäminen 2. Osaamisen kehittämisen jatkohanke, OKA2 – Pelastusopiston kanssa yhteistyössä tehty OKA1 -hanke on menestynyt hyvin. Seuraava askel on pelastustoimen tietohallintostrategian hyväksyminen syksyn aikana ja sitä noudattaen sitten eteenpäin. www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTAA 1. Hankkeet taas toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Pelastuslaitosten yhteinen ICT –hanke – Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ottamassa vetovastuun hankkeesta, jonka keskiössä ovat muun muassa tietoturvallisuus, KEJO ja Erica. – Hankkeiden jalkautuminen ei ole mielestäni riittävän vakioitua eikä siten riittävän hyvää. Pelastuslaitosten palvelujen kehittäminen. Lausuntovalmistelussa Tervo yleensä laatii valmistelussa olevasta asiasta pohjapaperin, jota muokaten pelastuslaitokset etsivät yhteisen kannan eli vähintään pienimmän yhteisen nimittäjän. Se on yksi arvostetuimmista hankkeistamme. Poistumisturvallisuuden kehittämistyö 5. Joissakin taas on ollut ongelmia tiedottamisen suhteen. – Yhteistyötä tehdään muun muassa hankkeissa, pysyvissä kehittämistyöryhmissä sekä kansallisena ja alueellisena yhteistyönä useiden eri toimijoiden välillä. Yhteensä noin 200 pelastuslaitosten yhteistä lausuntoa 8. OKA2 jatkaa siitä. pääkäyttäjätoiminteiden koordinointi ja tietoturvallisuuden kehitystyö 4. – Pelastuslaitokset ovat luonnollisesti päälähde, mutta seuraamme tarkkaan alan ilmiöitä ja otamme käsiteltäväksi kaikki ne asiat, jotka hallituksemme näkee tarpeelliseksi. AJANKOHTAISIA HANKKEITA Arvioiva valvontamenetelmä -hanke – Tavoitteena on ollut vakioida valvontatyön tekemisen tapaa, jolla tuetaan siirtymistä teknispainotteisesta valvonnasta asiantuntijatyöhön. – Suhteet ovat asialliset ja puhevälit kunnossa. OKA-hankkeet 6. Valtakunnallisen ensihoidon koulutusverkoston perustaminen 9. valtio Sisäministeriön pelastusosaston ja kumppanuusverkoston suhteet ovat olleet viime aikoina keskustelun aiheena alan piireissä. Kunnat vs. Tietojohtamisen merkityksen voimistuminen pelastuslaitosten johtamisessa 12. Jotkut laitokset ovat pitäneet huolta, että oma organisaatio on selvillä siitä, mitä verkosto kulloinkin tekee. – Lopputuloksena on kumppanuusverkoston yhteinen kanta. – Toivon, että moderni ja avoin valmistelukulttuuri tulee takaisin, kun maakuntalainsäädäntö saadaan maaliin, päättää kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. Jo pitkään jatkuneen maakuntalainsäädännön valmistelu olisi voinut ministeriöiden taholta olla julkisempaa. 15 pelastustoimen täydelliseen harmonisointiin ei verkostossa pyritä, vaan se etsii alueita, joissa pelastuslaitosten yhteiset käytännöt toteuttaisivat yhteistyön tavoitteita. Tervon mielestä kumppanuusverkostolla olisi ollut tarjota lakivalmisteluun vahvaa asiantuntemusta, mutta sen hyväksikäyttö on jäänyt vähäiseksi. Hankkeiden jalkautumisessa kentälle on Vesa-Pekka Tervon mielestä ollut parantamisen varaa. – Tiedottaminen verkostomme toiminnasta on ollut pelastuslaitoskohtaista. On ollut muutamia tilanteita, joissa hankeen tuloksia ei ole otettu kaikissa laitoksissa käyttöön. Yhteinen ICT-yhteistyö mm. Kumppanuusverkostoa on kentällä arvosteltu tiedottamisen vähyydestä. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kunnat, muut viranomaiset, sopimuspalokunnat sekä vapaaehtoiset toimijat ja järjestöt, kertoo kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. IMPULSSEJA USEALTA TAHOLTA, YHTEINEN NIMITTÄJÄ HAUSSA Vesa–Pekka Tervo kertoo, että impulsseja kumppanuusverkoston käsiteltäväksi tulevista asioista tulee usealta taholta. Hankkeen tulosten toteutuminen on kuitenkin vielä kesken, koska valvontasovelluksen valmistuminen on viivästynyt. Pelastustoimen uudistushankkeen muuttaminen yhteishankkeeksi 11. Turvallisuuspalvelujen systemaattisen kehitystyö 10. Lisäksi aktiivisia hankkeita ovat muun muassa Työterveyslaitoksen vetämä ensihoitajien fyysisen toimintaja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa sekä Tokeva 2020 –hanke. Pelastustoimen laatujärjestelmän suunnittelu ja sitominen pelastuslaitosten omavalvontaan 3. Jatkuvan kehittämisen yhteistyön rakenne: tiedon kokoaminen ja jakaminen pelastuslaitosten käytänteistä eri kysymyksissään kaikilla palvelualueilla 7. Palvelualueet valmistelevat vuosisuunnitelmat, jotka hallitus hyväksyy toteutettavaksi
Esimerkiksi sydänpotilaalle annettava nitrosuihke on ohjeistettu eri alueilla hyvinkin eri tavoilla, mutta kirjassa vain yhdellä tavalla. Maailmalla kirjoitetaan paljon kirjoja, joissa pyritään saamaan kaikki opetus yksiin kansiin. Tässä piilee kuitenkin riski, että tieto vanhenee nopeasti. Kirjan hienoisena ongelmana tai epätarkkuutena on sen ajoittainen ristiriita Sanoma Pron kustantamien samaan sarjaan kuuluvien muiden ensihoitokirjojen kanssa. Kirjassa esitellään hyvin ensihoidon toimintaympäristöä ja totuttuja toimintamalleja aina työturvallisuudesta ja hygieniasta ajoneuvon kuljettamiseen ja jälkipuintiin asti. 400-sivuisessa opuksessa onkin kyllä saatu yksiin kansiin valtava määrä tietoa. Ensimmäisessä osassa käsitellään ensihoidon järjestelmää, toimintaympäristöä ja ensihoitajan työtä. Kirjassa esitellään myös viimeisimmät lakimuutokset, jotka käsitellään laadukkaasti. Huolellinen ensihoitojärjestelmän perusteiden käsittely tuo teokseen paljon sellaista tietoa, mitä ei aikaimmin ole painettu mihinkään ensihoidon oppikirjaan. Kirjan tavoitteena on kattaa perustason ensihoidossa eteen tulevat osa-alueet. Kirja sopii ensihoidon perustason koulutukseen mutta sitä voidaan käyttää monilta osin erinomaisesti myös ensihoitaja amk -koulutuksessa, sillä kirjassa on paljon sellaista asiaa, mitä muissa kirjoissa ei ole. 16 systole & palokuntalainen Oppikirja perustasolle Sanoma Pro täydensi ensihoidon kirjasarjaansa uudella Perustason ensihoito -oppikirjalla. Monessa kohdassa hyvinkin yksityiskohtaisesti kuvatut toimintamallit ovat äärimmäisen hyvää oppia jokaiselle ensihoidossa työskentelevälle. Toki kirjassa käsitellään myös eri potilasryhmien hoitaminen perustason menetelmin. Jo kirjan nimi Perustason ensihoito kertoo hyvin, miksi kirja on tehty: perustason ensihoidon koulutusta varten. Joitakin kirjan oppeja noudattamalla saattaa ilmaantua ristiriitaa myös ensihoidon alueellisen ohjeistuksen, Käypä hoito -suosituksen tai laajasti hoitoa linjaava ensihoito-opaan kanssa. INFO Perustason ensihoito Kustantaja: Sanoma Pro 201a9 Tekijät: Saija Naarajärvi ja Tuomas Telkki Laajuus: 400 sivua Hinta: 67,60 € (kustantajan verkkokauppa) Teksti ja kuva Juha Jormakka. Kirja on jaettu kahteen osaan. Koulutuksissa, joissa käytetään laajasti myös muuta kirjallisuutta, on riskinä, että ohjeistuksista syntyy ristiriita. Asiakkaan kohtaaminen ja perustason auttamismenetelmät kappaleissa vuorostaan käsitellään potilaan tilanarviointia, mittausja tutkimusmenetelmiä sekä potilaan haastattelua. Esimerkiksi ensiarvio on ohjeistettu eri lailla kaikissa ensihoidon oppikirjoissa, mikä saattaa aiheuttaa valinnan vaikeutta vaikkapa ensihoitaja amk -koulutuksen valtakunnallisessa hoitotason kokeessa. Sen edeltäjän, Ensihoidon perusteet -kirjan, viimeisin painos onkin vuodelta 2014. Toinen osa käsittelee toimintaa ensihoitotehtävällä. Kirjaan sisään rakennetut Arttu-videot ovat erittäin hyvä lisä ja niitä olisi voinut olla enemmänkin
17 Ka veriporukka on vetäytynyt mökille viettämään perjantai-illan jatkoja. Hänellä on ollut jaloissaan pirstaleisia murtumia, niihin liittyvää kuntoutusta ja neurologisia testejä. Pahoinvoiva mies ei ole humalassa, hän ei ole juonut pisaraakaan edes lähiviikkojen aikana, lukuunottamatta yhtä Fernari-paukkua. Vaiva edellyttää päivystyksellisen leikkaushoidon. Hän on kärsinyt vastaavanlaisista kohtauksista lähikuukausien aikana useasti, ensimmäisen kerran noin neljä kuukautta sitten, mutta vaivaa ei ole tutkittu tarkemmin. Ensihoitaja keskustelee miehen kanssa vielä seuraavana aamuna ja neuvoo, että tämän kannattaisi mennä lääkärin vastaanotolle. Vastaus: RTGja magneettikuvien jälkeen miehellä havaitaan pallean repeämä, joka on nostanut painetta rintaontelossa. Mennessään makuulle hän kärsii ylävatsallaan kouristuksen omaisesta kivusta, samalla tuntuu pistoa oikean solisluun alla. Kun herää ajatus, että tilanteessa on jotakin erikoista, kannattaa kääntää se toinenkin kivi, vaikka ensimmäisen kiven alta löytyisi jo ilmeinen ratkaisu. Paikalla ollut ensihoitaja kiinnostuu tilanteesta. Hän oli palannut töihin kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen. Mies on pitänyt vaivaansa lihasjumina, joka säteilee vatsaan, lääkäri on määrännyt siihen kipulääkettä ja lihasrelaksanttia. Ämyreissä on äänessä Antti Ketonen , hän laulaa: ”olet niin kaunis”, vaikka porukka on jo laskuhumalan puolella. Miehellä ilmenee myös voimakasta oksentamisen tarvetta, minkä jälkeen kipu helpottaa. Nuorehko mies oksentaa useaan otteeseen, vähän väliä hän kävelee kumarassa parvelta vessaan. Väistyvässä hiprakassaan hän aloittaa haastattelun. Selviää, että mies on ollut reilu puoli vuotta sitten liikenneonnettomuudessa. Hyvä pointti Vatsakipua ja pahoinvointia jatkoilla Teksti Mervi Lahtinen. Mikä miestä vaivasi ja mikä on tämän jutun hyvä pointti. Repeämä korjataan tähystysleikkauksessa ja oireet poistuvat
Sitä seurasi pesti kolmen kunnan seutuasiamiehenä ja vihdoin kahdeksan kunnan seutuyhdistyksen toiminnanjohtajuus vuonna 2000. Heillä on kolme lasta: Juho, 28, toimii Virroilla automaatioinsinöörinä. Arto valmistui Mustialan maatalouskoulusta agrologiksi vuonna 1988. – Karjankasvatus oli jo aiemmin tilalla lopetettu. Kotitilalla viljeltiin ja kasvatettiin karjaa. Vaimollani Eijalla oli jo tuolloin omaa yritystoimintaa ja minulla alkoivat tilan ulkopuoliset luottamustoimet ja työt lisääntyä. Kuopus Konsta, 24, tähtää diplomi-insinööriksi Tampereella. Elisa, 26, työskentelee verotoimistossa Vaasassa. – Sitten Virroilla avautui maaseutuasiamiehen paikka. Isä hankki lisätuloja louhintaurakoitsijana. Arto ja Eija ovat olleet yhdessä 35 vuotta. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 18 systole & palokuntalainen Arto Pirttilahti syntyi seitsemänlapsisen perheen kuopukseksi entisessä Pohjaslahden kunnassa Pohjois-Hämeessä vuonna 1963. Tila siirtyi Arton haltuun 1992. Eija toimii Taitokeskuksen Mäntän toimipisteen vetäjänä. Kiteytettynä voi sanoa, että nuoresta laskuvarjojääkäristä on vuosien varrella kasvanut vahvat yhteiskuntasuhteet omaava vaikuttaja. ISOLLE KIRKOLLE Lukuisat paikalliset ja maakunnalliset luottamustoimet ja alueen kuntien tuntemus pohjustivat Arto PirttilahHenkilökuvassa Pirttilahti Pohjaslahdelta Sopimuspalokuntien Liittoa luotsaa nyt kansanedustaja, agrologi Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdelta. Ensimmäisen työpaikan hän sai Luhangasta, missä toimi puolitoista vuotta maataloussihteerinä ja sen jälkeen yhtä pitkään Juupajoen kunnan maataloussihteerinä. Päätimme aloittaa luomuviljelyn ja parhaimmillaan meillä oli kaksi hehtaaria mansikkaa. Pirttilahden ansioluettelo on hengästyttävän pitkä ja monipuolinen
Sopimuspalokuntien merkitys pelastustoimintaja ensivastepalveluiden tuottajana on suuri. Nyt kolmannen kauden edustajana Arto Pirttilahti on eduskunnassa monessa mukana. Kannatus säilyi hyvänä myös vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa. Arto ja Eija Pirttiahti Kaksipyöräisten lisäksi tontilta löytyy myös Volkkareita.. – Kansanedustajan työ vaatii joskus myös viikonlopun vapaa-ajan uhraamista yhteiskunnalliseen toimintaan. Joukossa on keräilyharvinaisuuksia 1950-luvun Jawoista aina 1980-luvun tossumopoihin. – Taitaa meillä tuo volkkarifanitus olla sukuvika. Palaamme ensi keväänä Arto Pirttilahden ajatuksiin Suomen pelastustoimesta ja erityisesti sopimuspalokunnista ja pelastusalan vapaaehtoistoimijoista. Auto on nimittäin tyttäremme Elisan menopeli. Arton äänisaalis oli 5516. KANSALAISTEN TURVALLISUUTEEN ON SATSATTAVA KAIKKIALLA SUOMESSA Vapaaehtoistoiminnan ja sopimuksenvaraisten turvallisuuspalvelujen tuotannon turvaaminen ovat Arto Pirttilahden keskeisiä teemoja. Kaksipyöräiset ovat siinä kunnossa kuin ne olivat Arton ne hankkiessa. Pihalla on haastatteluhetkellä kolme Volkswagenia, Katso lisää tietoja Arto Pirttilahdesta: https://artopirttilahti.fi www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1101.aspx 1300 vm. 1974 ja nykyään harvinainen Derby vuodelta 1981. Ilman toimivaa sopimuspalokuntajärjestelmää emme pärjäisi Suomessa. Pihassa on myös uudehko Golf. HARRASTUKSENA ”KAIKKI MIKÄ PÄRISEE.” Arton cv:ssä pistää silmään laskuvarjojääkärikoulutus. – Jäin tuolloin parinsadan äänen päähän, mutta seuraavissa vaaleissa sitten onnisti. 19 den pyrkimyksiä eduskuntaan Keskustapuolueen ehdokkaana vuonna 2007. – Kansalaisten turvallisuus Suomessa tulee taata tasapuolisesti niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Talous, liikenne, hallinto ja turvallisuus ovat olleet lähellä sydäntäni. Pyrin säilyttämään niissä käytön jäljet. Vuodesta 2011 Pirttilahti onkin toiminut muun muassa eduskunnan sopimuspalokuntayhteistyöryhmän jäsenenä. Tallista löytyy myös VW ”hippibussi” vm. – Entisöin niitä harvakseltaan ajokuntoon. Arto on intohimoinen kaksipyöräisten keräilijä. Entisestä navetasta ja tallista löytyy kymmeniä mopoja ja moottoripyöriä, joita Arto on kerännyt 9-vuotiaasta lähtien. – Valiokuntatyössä saa syventävän kuvan käsiteltävinä olevista asioista. Kansanedustaja Arto Pirttilahden tyypillisen työviikon maanantai on varattu maakunnallisten asioiden hoitoon. Tiistaiaamuna on lähtö Helsinkiin, missä aika kuluu tiiviisti perjantaihin saakka. Kyllä hänelle kelpaavat autotkin ja vaikka moottorisahat. Utin tiivin koulutuksen ja 32 hypyn jälkeen olisi voinut olettaa hyppäämisestä tulevan Artolle harrastus, mutta Eija selvittää salamannopeasti asioiden todellisen laidan: – Kaikki, mikä pärisee! Siinä on harrastusta kerrakseen. 1966. 1966, 1303 vm. Käyttöautoiksi Volkkareista ei ole ja Arto ajaakin työajot Mersulla
Kuivadesin?ointi poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. 20 systole & palokuntalainen Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. Testattu, tehokas & turvallinen desin?ointimenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio.. Topper on nyt osa Image Wearia