RAJOITTAMATONTA TEHOA • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku. Siksi Holmatron uusi Pentheon-tuotesarja tuo käyttöösi ennennäkemättömän nopeuden, täydellisen kontrollin ja älykkään akkujen hallinnan. Tällä hetkellä valikoimassa ovat leikkuri PCU50, levitin PSP40, teleskooppitankolevitin PTR50 ja yhdistelmätyökalu PCT50. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Ihmishenkien pelastaminen ei ole vain työtä, se on kutsumus. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lisää työkaluja on tulossa myöhemmin
Rauhallista kesäaikaa toivottaen! Palokuntalainen-lehden toimitus sisältö PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 20. Kartoitamme seuraavissa numeroissa palokuntien uutta normaalia. Koronarajoituksista ja aikataulusyistä tähän numeroon tarkoitettu Jämsänkosken VPK:n juttu siirtyy seuraavaan numeroon ja testaustoiminta odottaa vielä jatkumistaan. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO, ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. PALOKUNTALAINEN.FI 11 palokuntalainen BRANDKÅRISTEN nyt 6 pelastusalan ilmiöitä 10 palokunnat 16 henkilöt 12 vakiot kalusto ja varusteet 34 brandkåristen 43 Haagan autolla eniten tehtäviä 7 Pelastustoimen järjestämisvastuu Lingottua Pääkirjoitus Turtola Tahtoo tietää Letkut solmussa Seuraava lehti Liekinheittäjä 8 Käyttövoimatarrat autoihin 5 15 33 49 52 53 54 13 Pelastusopistosta valmistuneet 29 Vihtijärven VPK 34 Sähköautot mielipide 40 44 Avtalsbrandkårsutbildningen i förändring 40 Pelastusopiston maailma on muuttunut 9 Tarkan osoitteen puuttuminen Etelä-pohjanmaan pelastuslaitos 16-28 12 Uusi pelastuskomentaja Ajankulua 51 16 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Terveisiä toimitukselta Korona-aika alkaa olla ohi, toivottavasti. Palokunnat eivät palaile hiljalleen entiseen, vaan uuteen normaaliin. rek
4 palokuntalainen PK97
JOS KYSEESSÄ on erillinen ja rinnakkainen järjestelmä, miksi kaikkialla puhutaan pelkästä sote-uudistuksesta. Niiden rahoitus tulisi valtiolta. Missä on pelastustoimi – pe. 5 Missä on pe . ERÄÄT TAHOT PELASTUSTOIMESSA ovat viime vuosina pitäneet ensihoitoa kuin kukkaa kämmenellä ja puhuneet sen ja pelastustoiminnan synergian puolesta. Tarvitaan todella vahvoja pe-edunvalvojia istumaan tasavertaisina kokeneiden soja te-päättäjien pöydissä. Siellä esitys arvioidaan, ja lopputuloksena palautuu mitä ilmeisimmin höylätty könttäsumma, jolla sote ja pe pitää maakunnassa hoitaa. VALTION KORONARAHAA ON JAETTU avokätisesti kuntien ylläpitämille sairaanhoitopiireille. So ja te aiheuttavat noin 95 % sote-maakunnan menoista. tetta. On viitteitä siitä, että pelastustoimi halutaan sivuun ensihoidosta. TÄMÄ EI AINAKAAN johdu siitä, että pelastustoimi olisi pelottava peto. ONGELMA SYNTYY MALLISTA, jolla valtion rahoitus on määrä toteuttaa käytännössä. Poissa ainakin julkisesta keskustelusta. Nyt jos koskaan tarvitaan pelastusalan lujaa yhteistä edunvalvontaa. JOS KAAVAILUT ENSIHOIDON käytännön palveluiden siirrosta soten tuottamiksi toteutuvat, vähenee pelastustoimen painoarvo sotepe-pöydässä entisestään. Yksinkertaistetusti pelastuslaitosten talous toimisi siten, että pelastusjohtaja vie laitoksessa valmistellun yksityiskohtaisen talousarvioehdotuksen pääluokittain sotepe-pöytään, jossa kootaan kaikki maakunnan arvioidut menot yhteen ja lähetetään esitys valtionvarainministeriölle. Sotepe-pöydissä väännetään rahoista ankarasti. Näin on tilanne jo viidellä alueella, joissa pelastustoimi ei tuota ensihoitopalveluita lukuun ottamatta ensivaspääkirjoitus PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Artikel på svenska på sidan 43. Kuten asioita tarkkaan seuraavat tietävät, on sote-puolella saamassa jalansijaa selvä linjaus: ensihoitopalvelut otetaan suoraan soten tuotettaviksi. Miten käy jatkossa, kun tilanne rauhoittuu ja siirrytään valtion rahoittamaan pelastustoimeen. HALLITUS ESITTÄÄ PELASTUSTOIMEA ”erilliseksi” ja ”rinnakkaiseksi” toimialaksi uuteen sote-järjestelmään. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto ovat nekin saaneet osansa, mutta paljonko suoraa tukea on tullut kuntien ylläpitämille pelastuslaitoksille. Lopullinen rahanjako toimialoille tapahtuu näin ollen maakunnassa. Pe vain vaivaiset viisi. Pelastuslaitoksia tulisi esityksen mukaan Helsinki + 21 sote-maakuntaa. Näyttää pikemminkin siltä, että maakunnallisena toimialana pe joutuu soten vahvaan puristukseen. MISSÄ JA MILLAINEN PE on vuonna 2030 riippuu kuluvan hallituskauden päätöksistä.
Pelastuslaitokset voisivat jatkossakin hoitaa pelastustoimen ohella myös ensihoitoja ensivastetehtäviä. Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamat kiinteistöt jäisivät niiden omistukseen ja paloasemien nykyiset vuokrasopimukset siirtyisivät nykyisin ehdoin sote-maakunnille. Lähde: SM:n tiedote 15.6.2020 Hallitus esittää: Pelastustoimen järjestämisvastuu sote-maakunnille ?. Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyisivät nykyisin ehdoin kunnilta sote-maakunnille. 7 nyt Hallitus esittää, että pelastustoimen järjestäminen siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä sote-maakunnille ja Helsingin kaupungille. Samoin pelastustoimen kalusto siirtyisi sote-maakuntien omistukseen. Pelastustoimen rahoitus tulisi jatkossa valtion budjetista. Valtioneuvosto asettaisi sote-maakuntien pelastustoimelle strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Kansalaisille pelastustoimen uudistus näkyisi parantuneena palveluna. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Sote-maakuntien pelastustoimesta ja valtion ohjauksesta säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa, joka on lausuntokierroksella 25.9.2020 saakka. Sisäministeriö ohjaisi sote-maakuntien ja Helsingin kaupungin pelastustointa. Aluehallintovirastot valvoisivat pelastustoimen palvelutasoa, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Rahoitus määräytyisi asukasmäärän, asukastiheyden ja riskikertoimen mukaan. Uudenmaan maakunnassa olisi kuitenkin neljä sote-maakuntaa, ja lisäksi Helsingin kaupunki hoitaisi sote-maakunnan tehtäviä alueellaan. Sote-maakuntien aluejako perustuisi pääosin nykyiseen maakuntajakoon. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Se voisi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman sote-maakunnan hoidettavaksi. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaalija terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Nykyisten pelastuslaitosten henkilöstö siirtyisi nykyisin ehdoin sote-maakuntien palvelukseen. Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää
Toimitusjohtaja Jarkko Tikka suoritti toimenpiteen itse.. Katolle tarran laittaminen on tärkeää, koska tietyissä onnettomuustilanteissa erityisvaarallista ajoneuvoa saatetaan lähestyä dronella tilanteen selventämiseksi. Kansainvälinen paloja pelastusalan järjestö CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) on tehnyt jo sopimuksia Euroopassa joukkoliikenneorganisaatioiden kanssa tarrojen käyttöönottamisesta (mm. Ota yhteys liittoon. Ensimmäisenä liikennöitsijänä Suomessa Pohjolan Liikenne tarroitti omat hybridiautonsa. koko, laatu ja värit). Tällöin katolla on hyvä olla tieto käyttövoimasta, jolloin se on mahdollista havaita myös etäämpää. 8 palokuntalainen PK97 nyt Käyttövoiman tunnistamiseksi tarkoitetut tarrat ovat tulossa ajoneuvoihin. Standardi määrittelee tarrojen ulkoasun (mm. Tarroihin liittyvä ohjeistus on käännetty 18 eri kielelle. Vihreissä, kaasua kuvaavissa tarroissa, on puolestaan kaasujen lyhenteet kirjaimin. Dieseltarra on harmaa ja hybriditai täyssähköllä kulkevan ajoneuvon tarra on oranssi. Suomessa on käytössä yksi tarratyyppi per ajoneuvo. Tarroja saatavilla SPPL:n kautta. Belgian joukkoliikenteen ja International Association of Public Transport UITP:n kanssa). Kansainvälisen standardin mukaiset tarrat on tarkoitettu pelastustoiminnan turvallisuuden parantamiseksi onnettomuusja palotilanteissa. Ensimmäinen Suomessa tarroitettu ajoneuvo on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ajoneuvo EK102, joka otettiin ajoon tarroitettuna huhtikuussa 2020. Lähde: SPEK Kuljetus Tikka oy Lappeenrannasta lisäsi ensimmäisenä kuljetusliikkeenä Suomessa käyttövoimatarrat yrityksen nosturiautoon. Tarroja suositellaan laitettavaksi ajoneuvon keulaan, perään, kylkiin ja kattoon. Oransseja tarroja on kahdenlaisia: hybridin ja täyssähkön erottaa sillä, että hybridissä on salaman päällä polttoaineKäyttövoimatarrat AUTOIHIN pumppu. Suomessa on jo alettu tarroittaa joukkoliikenteen, raskaan kaluston ja pelastustoimen ajoneuvoja
3)/ varotietoa STM: Tarkalle osoitteelle ensivasteen hälytysviesteissä ei ole juridista estettä. Mikä on tilanne tänään, Markku Saarinen. 7.25 Viestit 7:23:19 20.6.2020/ 700/ A/ EYX00, EXY123 EXY, 8892 (Yht. Hän ajoi paloasemalle, tuli kohteeseen noin viiden minuutin kuluttua kahden ensivasteryhmän jäsenen kanssa. Noin 30 ihmistä uransa aikana elvyttäneellä palokuntalaisella olisi ollut matkaa kohteeseen 78 metriä ja elvytys olisi voinut alkaa noin 30 sekunnin kuluttua hälytyksestä, jos hälytysviestissä olisi ollut tarkka osoite. ”Olemme ottaneet ongelman asialistalle ja aloittaneet valmistelun asian ratkaisemiseksi muun muassa selvittämällä onko olemassa juridisia esteitä tarkan osoitteen sisällyttämiseksi hälytysilmoitukseen. Johtopäätös oli se, että ei ole olemassa mitään juridista estettä tarkan osoitteen sisällyttämiseksi hälytysilmoitusviestiin. Lopputulos olisi voinut olla muuta kuin kuolema. Perusteena osoitettomuudelle on ollut joidenkin virkamiesten tulkinta tietosuojasta. Pyrimme saamaan ratkaisun kevään aikana.”, kuului vastaus. ------Esimerkki elävästä elämästä, jossa osoitteen puuttumisen johdosta lopputulos oli kuolema: Kokenut ensivastekoulutettu palokuntalainen sai viime helmikuussa ensivastehälytyksen (701A) ilman osoitetietoa. 9 nyt Ensivastehälytysviesteissä ei ole viime vuosina ollut kohteen osoitetta, mikä on aiheuttanut useita tilanteita, joissa ensivastekoulutettu auttaja olisi ollut huomattavasti nopeammin kohteessa elvyttämässä kuin ensivasteryhmä tai ensihoitajat. ”Selvitimme ministeriössä asian juridisen puolen. Olemme saattaneet asian sisäministeriön pelastusosaston tietoon.” Hatun nosto STM:lle ja Markku Saariselle! Nyt odotamme, että toimeenpanosta vastaavat tahot hoitavat osaltaan asian kuntoon. Puoli vuotta sitten, numerossa 94, kysyimme asiasta sosiaalija terveysministeriön valmiusyksikön asiantuntija Markku Saariselta. Uhri oli mennyt elottomaksi ja käymässä ollut kansalainen oli soittanut hätänumeroon ja aloittanut sitten tilanteesta järkyttyneenä eräänlaisen ”painelun”
paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 6827 5840 -14 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 1381 1334 -3 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 4098 3912 -5 Ensivastetehtävä 9840 6042 -39 Ihmisen pelastaminen 925 807 -13 Eläimen pelastaminen 697 596 -14 Vahingontorjuntatehtävä 3767 4046 7 Avunantotehtävä 2787 2410 -14 Virka-aputehtävä 566 675 19. Viime ja tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden tehtävämäärät Onnettomuustyyppi 2019 2020 Muutos % Rakennuspalo 887 789 -11 Rakennuspalovaara 1341 1201 -10 Maastopalo 1041 1133 9 Liikennevälinepalo 896 761 -15 Muu tulipalo 813 899 11 Liikenneonnettomuus 7027 5999 -15 Öljyvahinko 988 1084 10 Vaarallisten aineiden onnettomuus 128 109 -15 Räjähdys/räjähdysvaara 7 8 14 Sortuma/sortumavaara 49 20 -59 Autom. Eniten on kasvanut virka-aputehtävien määrä, 19 prosenttia. Ensivastetehtävät ovat vähentyneet eniten, 39 prosenttia. Lähde: Tampereen Messut Eurosafety siirtyy kevääseen 2021 Korona vaikutti tehtävämääriin Korona sai keväällä aikaan muutoksia pelastustoimen tehtävämäärissä viime vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna. Kaikkien neljän tapahtuman näyttelytoimikunnat eli alan asiantuntijaryhmät sekä EuroSafety-messujen toimeksiantaja Suomen Työturvallisuuden Liitto (STYL ry) totesivat kuitenkin, että syyskuun ajankohta on vielä liian aikainen näin suurelle ja kansainväliselle messukokonaisuudelle. STYLin hallituksen puheenjohtaja Mari Taskisen mukaan EuroSafety-messuilla mukana olevia työturvallisuusalan yrityksiä ja työturvallisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia koskevat kokoontumisja matkustusrajoitukset vaikuttavat sekä kävijöiden että näytteilleasettajien mahdollisuuteen osallistua tapahtumaan. Tampereen Messut Oy huomioi asiantuntijoiden suositukset tehdessään päätökset messutapahtumien siirtämisestä. Tämän ja viime vuoden viiden ensimmäisen kuukauden osalta tehtävämäärät ovat vähentyneet esimerkiksi ensivastetehtävissä, liikenneonnettomuuksissa sekä liikennevälineja rakennuspaloissa. Uuden aikataulun mukaisesti EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut järjestetään 18.–20.5.2021 ja Logistiikkaja Elintarviketeollisuus-messut 19.–20.5.2021. Vähentymistä on ollut myös sortumien osalta, mutta se on johtunut helposta lumitilanteesta. 10 palokuntalainen PK97 pelastusalan ilmiöitä Neljän tapahtuman kokonaisuus eli EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Elintarviketeollisuusja Logistiikka-messut oli alun perin tarkoitus järjestää syyskuun toisella viikolla. Tehtävien kokonaismäärä on vähentynyt viimevuotiseen verrattuna 15 prosenttia
TOP 10 yksiköt, joilla on viiden minuutin lähtövalmius Mukana on myös ns. 11 Vuoden 2019 tilasto: Haagan sammutusautolla eniten tehtäviä Selvitimme vuoden 2019 ”eniten ajaneet” pelastustoimen yksiköt. päiväpaloasemien yksiköitä, jotka lähtevät pienellä miehityksellä alle viidessä minuutissa. Selvitys perustuu Pronto-tietoihin. REK111 Etelä-Karjala/Joutseno 332 RKA131 Kainuu/Sotkamo 325 RKS405 Keski-Suomi/Jämsä 297 RVSLA11 Varsinais-Suomi/Laitila 253 RPI8615 Pirkanmaa/Mänttä-Vilppula/Vilppula 252 RJO221 Jokilaaksot/Pyhäjärvi 246 ROK441 Oulu-Koillismaa/Pudasjärvi 233 RPH441 Päijät-Häme/Padasjoki 231 RPK501 Pohjois-Karjala/Kitee 229 RJO181 Jokilaaksot/Nivala 228 TOP 10 yksiköt, joilla on yhden minuutin lähtövalmius RHE301 Helsinki/Haaga 1805 RHE201 Helsinki/Erottaja 1760 RVST11 Varsinais-Suomi/Turku/Keskuspaloasema 1734 ROK101 Oulu-Koillismaa/Oulu/Raksila 1666 RPH101 Päijät-Häme/Lahti/Paavola 1663 RPI101 Pirkanmaa/Tampere/Keskuspaloasema 1644 RHE101 Helsinki/Kallio 1516 RLU201 Länsi-Uusimaa/Espoo/Niittykumpu 1294 RKU201 Keski-Uusimaa/Vantaa/Vantaankoski 1278 RPS101 Pohjois-Savo/Kuopio/Neulamäki 1269 TOP10 veneyksiköt RES4082 Etelä-Savo/Savonlinna 52 RHE708 Helsinki/Herttoniemi 50 RPS1082 Pohjois-Savo/Kuopio 43 RPI108 Pirkanmaa/Tampere 35 RVSNM11 Varsinais-Suomi/Naantali 33 REK108 Etelä-Karjala/Lappeenranta 32 RES2482 Etelä-Savo/Puumala 30 VPI1087 Meripelastus Pirkanmaa 29 VPI1086 Meripelastus Pirkanmaa 27 RRP1083 Pohjanmaa/Vaasa 26 Henrietta Hassinen / Yle Arto Papunen pelastusalan ilmiöitä
Lähde PeO Kuva: Ossi Pietiläinen henkilöt. Lisäksi hän on toiminut oman toimensa ohella Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana ja Finn Rescue Teamin joukkueenjohtajana. 12 palokuntalainen PK97 Pasi Uurasmaa suunnittelijaksi Pelastusopistolle Helsingin kaupunginhallitus valitsi 22 hakijan joukosta tradenomi (YAMK) Jani Pitkäsen Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan virkaan. Uurasmaa on mukana seminaareissa ja tapahtumissa vastaamassa niiden organisoinnista.Seminaarien palaute ja kehittäminen kuuluvat myös Uurasmaan vastuulle. Jani Pitkäsestä Helsingin pelastuskomentaja Palomestari Pasi Uurasmaa on nimitetty määräaikaiseksi suunnittelijaksi Pelastusopistolle syyslukukaudeksi 2020. Pitkänen on toiminut Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2018 alkaen, pelastuskomentajan viransijaisena lokakuusta 2019 alkaen ja avoimen viran hoitajana 1.2.2020 alkaen. Uurasmaalla on erittäin vahvaa osaamista sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä ja hän on toi-minut muun muassa Pelastusopiston sopimushenkilöstökoulutuksen kehittämisverkoston jäsenenä sen alusta alkaen. Lisäksi Uurasmaalla on erittäin pitkä työkokemus pelastusalan tehtävistä niin ammattikuin sopimushenkilönä ja hän on toiminut pitkään SPEK:n ja SPPL:n koulutuksen suunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Jani Pitkänen on aiemmin toiminut aluepäällikön, palomestarin, paloesimiehen ja palomiehen tehtävissä. Uurasmaa osallistuu Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kokonaiskoordinointiin ja toimii järjestelmästä vastaavan suunnittelijan työparina
13 Pelastusopistolla vietettiin historian ensimmäinen virtuaalinen valmistujaisjuhla. Päättävän kurssin puheenvuoron piti Aku Latvala alipäällystökurssi 45:lta. Stipendin saivat Randell Piia hätäkeskuspäivystäjäkurssi 33, Kankaanpää Saku pelastajakurssi 106 ja Kantojärvi Antti alipäällystökurssi 45. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Pelastustieto-lehti, Suomen Palomiesliitto SPAL ja Hätäkeskuslaitos. Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Valmistujaistilaisuudessa jaettiin todistukset yhteensä 121 tutkinto-opiskelijalle. Valmistuneet opiskelijat kursseittain Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 33 (16 hlöä) Ala-Ilkka Laura Oulu Isotalo Jussi Tampere Jokisalo Taru Sastamala Kolmonen Linda Vaasa Lahti Katri Kuopio Lahtinen Sari Porvoo Leppänen Aini Kuopio Mustonen Nelli Hyvinkää Niiranen Nina Kuopio Niskanen Iina Laukaa Ojala Karita Oulu Randell Piia Turku Riihijärvi Iida Oulu Takala Anniina Tampere Tikkanen Aino Kuopio Tirkkonen Mari Kuopio Pelastajakurssi 106 (32 hlöä) Aaltonen Aleksi Kuopio Bredin Oskar Espoo Friman Benjamin Tampere Föhr Juuso Kuopio Hanhela Kirill Helsinki Heino Samu-Pekka Joutsa Heinonen Jani Helsinki Heloaro Sami Helsinki Hirvonen Jere Kirkkonummi Hokkanen Niilo Kuopio Holmbäck Casper Kruunupyy Holmström Anders Lahti Huhtala Lauri Iisalmi Isomäki Jani Tampere Janhunen Tero Kokemäki Kallioinen Aleksi Kouvola Kankaanpää Saku Tampere Kankkunen Jani Kauniainen Karvinen Joonas Liperi Korpi Niko Orimattila Koskinen Henri Helsinki Laaksonen Roope Loimaa Laitinen Tommi Jyväskylä Lampinen Joel Jyväskylä Lempinen Janne Hämeenlinna Leskinen Mikael Hämeenlinna Lindgren Antti Oulu Mannerkorpi Jani-Markus Kuopio Mansikkamäki Jouni Seinäjoki Martikainen Emil Rauma Merivirta Teemu Mikkeli Saarinen Karo Tampere henkilöt Pelastusopisto: Virtuaalinen valmistujaisjuhla. Pelastajien valan vastaanotti pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Tilaisuuden juhlapuhujana oli sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Virtuaalista valmistujaisjuhlaa seurasi yli 390 katsojaa ympäri Suomen
14 palokuntalainen PK97 Pelastajakurssi 107 (30 hlöä) Hyvönen Antti Kuopio Hämäläinen Samu Lappeenranta Meronen Miro Kuopio Mäntyniemi Tuomas Helsinki Nieminen Nicolas Espoo Nykänen Lauri Helsinki Nyström Toni Helsinki Partanen Mika Kuopio Paunonen Mika Varkaus Peltoniemi Tomi Kemi Rinne Joel Pudasjärvi Romu Sami Loimaa Rusi Jan-Patrik Jyväskylä Saarinen Severi Hämeenlinna Saloranta Tuomo Espoo Savolainen Jesse Kuopio Sundelin Antti Pori Suominen Joonas-Elmeri Jyväskylä Suoranta Antti Salo Sääksjärvi Aki Helsinki Taponen Oskari Hauho Tuomi Onni Pori Vidgren Valtteri Laukaa Viitakangas Mika Turku Virta Santeri Parkano Virtanen Vili Kuopio Vuorinen Lassi Vantaa Vuorma Samuli Ylöjärvi Väisänen Viljami Salo Ylhä Atte Espoo Alipäällystökurssi 45 (20 hlöä Hanski Lauri Hamina Höijer Tero Hattula Kantojärvi Antti Ylöjärvi Kelkka Kalle Kouvola Kituniemi Petri Helsinki Koivuluoma Mikko Ilmajoki Latvala Aku Vantaa Lindholm Joakim Raasepori Lukkarinen Jari Paltamo Makkonen Tuukka Outokumpu Mattsson Henri Helsinki Norrila Raine Loviisa Ollila Tomi Heinola Parkkisenniemi Aki Oulu Savolainen Aleksi Lahti Seppälä Kim Vantaa Törhönen Matti Helsinki Välijoki Erno Joensuu Wasenius Kai Lohja Yrjölä Jarkko Porvoo Palopäällystön tutkinto-ohjelmasta kevätlukukaudella 2020 valmistuneet Amk-opiskelijat (24 hlöä) Poliisiammattikorkeakoulu Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) Asikainen Jaakko Turku Gröhn Juha Janakkala Huttunen Jukka Lahti Immonen Jarmo Pieksämäki Innanen Jukka Iisalmi Kalliomaa Turo Alajärvi Kiskola Tuomas Pori Kolppo Jorma Kotka Kuusento Hanna Oulu Luoma-Aho Janne Jyväskylä Nyyssölä Mika Seinäjoki Partanen Petri Kuopio Pietiläinen Jarkko Tampere Raninen Eero Siilinjärvi Rossi Jari Äänekoski Vehkala Jari Kuopio Savonia -ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) palopäällystön tutkinto-ohjelma Salonen Ville Kouvola Tuhkanen Henri Kuopio Topias Kangastie Lappajärvi Lohiranto Markus Hamina Salo Joni Pori Malinen Joonas Kouvola Siitonen Mika Porvoo henkilöt
Vuorovaikutus ei syystä tai toisesta suju. Väsymättä haluan korostaa, että kaiken palokuntatyön, pelastusalan ja auttamisen olennaisin juttu piilee vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. TARVITSEMME TOISIAMME myös auttaaksemme ja ollaksemme toisia ihmisiä varten. Linjat leikkaa toisiaan, ja viilloista me vuodetaan.” PAULI HANHINIEMEN LAULUN SANAT ovat soineet viime viikkoina ja kuukausina päässäni. PELASTUSALA ON salaliittoteorioiden, poteroihin kaivautumisen, epäluuloisuuden ja ennakkoluulojen luvattu maa, etenkin toisilleen vähänkään vieraampien tahojen ja toimijoiden välillä. Kukaan ei muodosta palokuntaa yksin, pelastusryhmäkin vaatii minimissään vahvuuden 1+3. Itse kun olen hieman arka jakelemaan muille vakavia kehotuksia, koska olen yhtä lailla hukassa kuin kaikki muutkin, niin teenpä senkin Hanhiniemi-sitaatin avulla: ”Nähkää toisenne, uskokaa todeksi se, minkä näätte ja löytäkää toisenne nyt.” K u v a S t u di o Hä rm ä Artikel på svenska på sidan 47.. Tästäkin huolimatta lukuisat palokuntayhteisöt voivat pahoin ja kärsivät ongelmista, jotka pahimmillaan hajottavat palokuntia. Luulenpa, että tätäkin se on siksi, että linjojen leikkauskohtia on säikähdetty ja asettauduttu puolustusasemiin. EMMEKÖ OSAAKAAN KOHDATA. Uudessa odottamattomassa elämäntilanteessa olen alkanut löytää kaiken merkityksen ja arvokkuuden lukuisista pienistä mutta sittenkin niin suurista ihmisten kohtaamisista. Apua tarvitsevia auttaaksemme kohdattava meidän on kohdattava myös toisemme ja hyväksyttävä, että päät kolisevat näissä kohtaamisissa joskus kipeästikin toisiinsa. Useammin epäilen, että kysymys on halvaantumisesta tilanteissa, joissa kohtaamiset aiheuttavat linjojen leikkausta tavalla, joissa viiltohaavat alkavat vuotaa ja pelästymme. Ilman suostumistamme tähän olemme hukassa. Ristiriidat saavat meidät sulkeutumaan ja piiloutumaan poteroihimme eikä huomata, että vuotavasta viillosta huolimatta linjojen leikkaus olisi vasta alku jonkun uuden ja hyvän syntymiselle. Voi olla, että joskus vuorovaikutusta ei vain ole tarpeeksi. 15 lingottua ”Linjat leikkaa toisiaan, joskus vuosia ja joskus shokeeraavan hetken vaan. Tämäkin on tietysti inhimillistä, mutta yhtä inhimillinen pyrkimys olisi yrittää uskoa meidän kaikkien toimivan tällä alalla yhteistä tarkoitusperää varten – toisten ihmisten parhaaksi. OMASSA SISÄISESSÄ MAAILMASSANI koko pelastusala perustuu ajatukseen, että tätä työtä tehdään toisia ihmisiä varten. Ja sitä varten tässä elämässä me ihmiset ylipäätään heilumme, että on olemassa myös toisia ihmisiä. Emmekö kuuntele tai ymmärrä toisiamme. Siinä me palokuntalaiset olemme Kohtaamisen kipeys JAAKKO LINKO Pappi, pelastuksen sekatyömies ja palokunnan yksikönjohtaja parhaimmillamme inhimillisiä, ammatillisia ja luotettavia – toisille ihmisille hädässä
16 palokuntalainen PK97 palokunnat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on Oman tiensä kulkija Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosta voisi hyvällä syyllä kutsua vanhalla termillä ”palolaitokseksi”. Tilojen ja kaluston suhteen laitos kestää vertailun. Koko 120 hengen päätoiminen ja noin 850 hengen sopimushenkilökunta on omistautunut pelastustoimen tehtäviin ja ensivastepalveluihin. Kasarmoitua päällystöpäivystystä ei virka-aikaa lukuunottamatta ole. Pelastusjohtaja Harri Setälä. Pelastustoiminnan valmius on varmennettu tiheän päällystöja miehistövarallaolon avulla
– Kuntapäättäjät halusivat aseman Roveksen teollisuusalueelle, me olisimme toivoneet sijaintipaikaksi keskustaa. Olemme kuitenkin erilaisin järjestelyin saaneet ykkösalueen tavoitettavuuden pääosin kuntoon, kertoo pelastusjohtaja Harri Setälä. Kävimme joitakin vuosia sitten yhteistyöneuvotteluita, mutta tuloksetta, selvittää Harri Setälä vallitsevan tilanteen taustoja. Toisena ongelmana on sopimushenkilöstön väheneminen. Etelä-Pohjanmaalla niistä vastaa sairaanhoitopiiri. – Asema, jonka Seinäjoen kaupunki rakennutti, on kuitenkin huippuluokkaa ja toimii pelastustoimen kannalta erinomaisesti. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on yksi viidestä Suomen pelastuslaitoksesta, joka ei tuota ensihoitopalveluita. Ainut iso asia, jossa Seinäjoen kaupungin ja laitoksen suhteet ovat olleet kovilla, oli kaupungin uuden paloaseman paikka. Seinäjoella pelastuslaitoksen toimintaan ja kehittämiseen vaikuttavat myös kuntien asettamat säästötavoitteet. Hänen kädenjälkensä näkyy päivittäisen toiminnan voimakkaassa kehittymisessä ja hyvissä suhteissa kuntapäättäjiin. Väestö keskittyy Seinäjoen ympäristöön ja reuna-alueilla henkilöstön rekrytointi on vaativaa. – Pelastustoiminnan ja ensihoidon paljon puhuttua synergiaa ei Etelä-Pohjanmaalla ole nähty riittävän hyödylliseksi kummallekaan toimialalle. Olemme ryhtyneet aktiiviseen yhteistyöhön paikallisten paloasemien henkilöstön kanssa toimintavalmiuden turvaamiseksi. TUTTUJA ONGELMIA Harri Setälän mukaan pelastushenkilöstön ikääntyminen on Etelä-Pohjanmaallakin ongelma – Meillä tämä konkretisoituu kymmenen seuraavan vuoden kuluessa. 17 palokunnat Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastusliikelaitosta on kymmenen vuoden ajan luotsannut oman maakunnan kasvatti, pelastusjohtaja Harri Setälä. – Olemme onnistuneet sisäisin tehostamisjärjestelyin saamaan kustannussäästöjä toimintavalmiuden vaarantumatta.›› ETELÄ-POHJANMAA Asukkaita 190 000 Pinta-ala 14000 km 2 PELASTUSLAITOS Liikelaitos Henkilöstö Päätoiminen 120 Sopimushenkilöstö 890 Paloasemia 30 Pelastusajoneuvoja Sammutusautoja 41 Säiliöautoja 29 Nostolavoja 6 Veneitä 30 Muita ajoneuvoja 89 Tehtäviä 2019 5048
– Jurvassa ja Lapualla on toimintaan soveltuvat tilat ja laitteet sekä osaava henkilökunta. Perusvalmiudesta siirrytään tarvittaessa tehostettuun valmiuteen. Letkuja huolletaan Lapualla, Ilmajoella ja Ähtärissä, Myös sopimuspaloasemien asemille on Setälän mukaan sälytetty erityistoimintoja. 18 palokuntalainen PK97 palokunnat Keskitys, hajautus ja oma tuotanto ovat päivän sanoja E-P:lla. – Yhteistyö niin tilannekuvan ylläpidossa kuin valmiusmallin suunnittelussa alueen muiden viranomaistahojen ja myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on ollut saumatonta.. Harri Setälä kertoo valmiusmallin olevan sovitettu Etelä-Pohjanmaan alueellisiin ja paikallisiin resursseihin ja tarpeisiin. PELASTUSLAITOS YLLÄPITÄÄ TILANNEKUVAA Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on keskeinen rooli poikkeustilan aikaisen tilannekuvan muodostamisessa ja jakamisessa eri viranomaistahoille. Niissä huolletaan esimerkiksi laitoksemme 78 raskasta pelastusajoneuvoa ja joukko kevyitä autoja, kuvailee Harri Setälä. Kemikaalija vesisukellustoiminta ja huolto on keskitetty Seinäjoen asemalle, kuten myös viestilaitehuolto. Hänen mukaansa esimerkiksi neljännen tason eli poikkeustilan aikana ovat kaikki mahdolliset pelastustoimen ja yhteistyökumppaneiden resurssit käytössä. Seuraavat tasot ovat täysvalmius ja poikkeustila, jolloin otetaan kaikki saatavilla olevat resurssit käyttöön. – Varusvarastot ovat Seinäjoella ja Nurmossa. – Olemme ottaneet käyttöön neliportaisen valmiusmallin kiireellisen pelastustoiminnan turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Useasta muusta pelastuslaitoksesta poiketen eteläpohjalaiset hoitavat myös raskaan kaluston huollot ja korjaukset itse. Harri Setälä on yksi harvoista savusukelluskelpoisista pelastusjohtajista.. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa toimintoja on keskitetty tietyille asemille eri puolille laitoksen aluetta. – Esimerkiksi Kortesjärvi, Nurmo, Kauhava ja Kurikka huolehtivat muonituksesta ja Koskenkorvan VPK:lla on suurtehopumppu
Tiloissa näkyykin käyttäjien osallistuminen suunnitteluun. Henkilökunnan sosiaalitilat ja kuntosali ovat ”viimeisen päälle”. Tilanjako on käytännöllinen. Varmasti puhtainta Suomessa.” Erilaisten yhteistilojen määrä kiinnittää huomion. Seinäjoen uuden paloaseman sijainnista kiisteltiin vuosia. Koulutusja neuvottelutiloja on niin sadalle hengelle kuin pienryhmillekin. Puhdas paloasema-konsepti on otettu huomioon kirjaimellisesti. ”Kaikki on kuin pakasta vedettyä. Vaikka käyttäjät olisivat valinneet paloasemalle keskeisemmän paikan, he ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Johtamiseen tarkoitettuja tiloja on kaksi. Kaikki operatiivisen toiminnan kannalta tärkeät tilat ovat lähellä kalustohallia. 19 palokunnat Seinäjoen paloasema vuosimallia 2017 Puhtaat valkeat lattiat Seinäjoen vajaa kolme vuotta vanha paloasema on maamme huippua monessa mielessä. Asema sijaitsee Roveksen teollisuusalueella.. Ajoneuvojen, kaluston ja varusteiden huoltotilat on varustettu ajanmukaisin laittein. Miehistön oleskelutiloja on kaksi: suuri keittiöja oleskelutila sekä valmiushuone. Kerrosalaltaan 3800 m2:n aseman takapihalta löytyvät varastohalli ja tenniskenttä. Aseman käyttäjät ovat omaksuneet puhtauden, mikä näkyy kaikkialla asemakiinteistössä. Täällä ei tarvita äitejä neuvomaan poikia siisteydessä.”, kuuluu tuntemattomaksi jääneen vierailijan kommentti. ”Kalustohallia voisi käyttää jopa leikkaussalina
Esimiehen työssä vaikeinta on Mikan mielestä henkipalokunnat. Tyypillistä on myös pienen työyhteisön vankka yhteishenki. Kolmosvuoron vakimiehet Kaj Julin ja Mikko Kaukoranta olivat tätä juttua tehtäessä vuosilomalla. Valmistuin vuonna 2007 alipäällystökurssilta ja sain heti asemamestarin pestin. Kaikki haastatellut ovat omasta mielestään eläkevirassa. Aseman miehet ovat vuorokausirytmissä eli 24 tunnin työvuoro iskee joka neljäs päivä. – Viiden sijaisvuoden jälkeen sain vakinaisen palomiehen viran, jossa vierähti melkein kymmenen vuotta. Pohjalaiseen tapaan miesten keskinäinen vuorovaikutus on suoraa, mutta reilua. Mikan mukaan olisi varmasti helpompaa ollut tulla laitoksen ulkopuolelta esimiehen virkaan. ASEMAMESTARI MIKA SINISALO, 51 Ilmajoen VPK:ssa palokuntauransa aloittanut Mika Sinisalo tuli Seinäjoelle kesämieheksi vuonna 1998. ”Hyvin ovat timantin särmät hioutuneet.”, kuuluvat työtovereiden kommentit. Kolmosvuoron kuudesta miehestä neljällä on sopimuspalokuntatausta, mikä on tyypillistä myös muille työvuoroille Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Se vaatii onnistuakseen asenteen muutosta niin uudelta esimieheltä kuin miehistöltäkin. 20 palokuntalainen PK97 Seinäjoen aseman kolmosvuoro: Tämä on ykköshommaa Seinäjoen paloaseman vuorovahvuus on 1+5. Hälytyksiä työvuorolle tulee keskimäärin kolme vuorokaudessa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitosta kolmosvuorolaiset pitävät erinomaisena työnantajana. Tällä porukalla pystytään miehittämään sammutusauto neljällä sekä säiliöön ja puomiin kuljettajat. – Oman porukan esimieheksi tuleminen ei ole niitä helpoimpia vaiheita palomiehen uralla