BRANDKÅRISTEN 95 Sopimushenkilöstön koulutusuudistus Simot eläkkeelle Kihniön muonituskärry NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l KOULUTUS irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 20 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Lämpökamerat testissä
Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä.. Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. ESTERI GROUPIN VALIKOIMA LAAJENEE Liiketoimintakaupan myötä laajenneesta valikoimastamme löytyvät vanhojen tuttujen tuotteidemme lisäksi tunnetut, aiemmin Dafo Oy:n toimittamat pelastustyökalut. Laaja ja ympäristöystävällinen vaahtonestevalikoima ja vaahtolaitteet. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. Vastaamme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin tunnetuilla alan huipputuotteilla ja monipuolisella palvelulla
Hankintapäätökset eivät ole helppoja, koska mieltymyksiä käyttötilanteessa on monia. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. Vene ja sen käytettävyys pelastustoiminnassa kiinnosti palautteen perusteella lukijoita ja artikkeli koettiin hyödyllisenä. Palokuntalainen pahoittelee virheestä. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 Johtokeskus on kriisien keskiössä 24 h 9 Ideoita kentältä 12 9700 tehtävän mies jäi eläkkeelle 15 Keski-Suomen monipuolisuusmies vaihtaa vapaalle 19 SSPL:n ajankohtaisseminaari 2020 22 MIELIPIDE: Tervetuloa ERICA! 29 Sammutustehtäviin soveltuvat lämpökamerat – JÄTTITESTI 45 Maahantuojien kommentit 46 Kenttä puhuu – Suuri kalustokysely 52 Pelastusopisto tiedottaa: Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä uudistuu 26 Nopea helpotus sammuttajien nälkään – Kihniön muonituskärry 60 Tolkningen av arbetstid börjar klarna i Finland 5 Pääkirjoitus 21 Lingottua 59 Turtola 65 Tahtoo tietää 67 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet koulutus, hyvinvointi, turvallisuus 7 10 18 29 52 palokunnat 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä 26 60 VIIME SYKSYLLÄ aloitimme pelastusalalle tarkoitettujen tuotteiden käyttäjätestauksen koeajamalla Pioneer Multi –veneen. Testaustoiminta starttasi. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Tomi Vastamäki TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Tämän lehden laajin artikkeli on neljän lämpökameran vertailutestiraportti. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. OIKAISU VIIME LEHDEN jutussa Palopukujen kankaissa on eroja, oli vahingossa päätynyt Hankauskesto (Matgindale Test) -kaavioon luvut tuhansina, kun kyse oli tietysti kymmenistä tuhansista. rek. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Toivomme lukijoilta ehdotuksia niin yksittäisen tuotteen testaamisesta kuin vertalutesteistäkin. Virhe on korjattu sähköiseen lehteen. Testin perusteella jokainen kamera soveltuu palokuntakäyttöön hyvin. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 20. Toivommekin niin näiden kuin tulevienkin testien antavan osviittaa siihen, miten tuotteita kannattaa arvioida monipuolisesti
Jos vastaus on ei, veronmaksajien kannalta järkyttävä meno jatkuu 22 pelastuslaitoksen vetäessä yhteistä köyttään moniin eri suuntiin kinastellen samalla valtion kanssa. Saadaanko eri suuntiin vetävät pelastuslaitokset ruotuun esimerkiksi suhtautumisessa valtioon ja pelastustoimen rakenteisiin. Pelastuslaitosten pitää löytää isoissa asioissa yhteinen linja, kumppanuusverkoston näpertely ei ole sitä. Nykyinen 22 laitoksen kunnallinen järjestelmä on aikansa elänyt. Puoli vuosisataa sitten alkoi kehitys kunnallisista hälytyskeskuksista aluehälytyskeskusten kautta valtion hätäkeskuksiin. Onko herroista johtamaan joukkojaan, vai jääkö Suomen pelastustoimi heidän jäljiltään entistä sekavampaan tilaan. Katseet kohdistuvat kahteen henkilöön: PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKALTA odotetaan selvää linjanvetoa, mitä valtion pelastuspolitiikka on käytännössä – vai onko sellaista olemassakaan. TAJUAVATKO NYKYISET päättäjät Kohvakka ja Tähtinen mukaan luettuina, että vastaavalla tavalla keskittyvä kehitys on pelastustoimessa ainut järkevä linja. ELÄMME ENNEN kokemattoman nopeiden muutoksen aikaa. PELASTUSALAN YLÄHYLLYLLÄ ovat alkaneet vaihtoviikot. Suomen väestön ikärakenteen negatiivinen kehitys ja ihmisten virta kohti kasvukeskuksia ovat totisinta arkipäivää. P.S. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja INFORMAATIOTEKNOLOGIAN, AUTOMAATION ja robotisaation kehitys muuttaa yhteiskuntaa järkyttävällä nopeudella. Kolme uutta pelastusjohtajaa, useita uusia pelastuspäälliköitä, uusi 112-johtaja… Alan kaupalliset toimijatkaan eivät ole välttäneet vaihtuvuutta. Valtion ja kuntasektorin jatkuvan kinastelun on loputtava. Yhteiskunta ja erityisesti tekniikka ovat kehittyneet huimasti ja nyt meillä on kuusi valtion ylläpitämää, ilmeisen toimivaa hätäkeskusta. ”Elämme ennen kokemattoman nopeiden muutoksen aikaa.”. Lähikuukaudet näyttävät, onko Tähtisellä kapasiteettia tai edes halua johtaa pelastustoimen kenttä kehityksen polulle. PELASTUSJOHTAJIEN JOHTAJA PEKKA TÄHTINEN on tosipaikan edessä. Annatteko maailman mennä ohi, Kohvakka ja Tähtinen. PALOKANSA KAIPAA nyt johtajuutta – valistunutta ja tehokasta johtamista alan parhaaksi ja yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseksi. NYT ON syytä tarkalla silmällä seurata Kohvakan ja Tähtisen ulostuloja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset satavat päälle. Joko hänestä löytyy koko pelastustoimen todellinen suunnannäyttäjä tai hänkin jää historiaan tyyppivirkamiehenä, jonka sanat ovat suurempia kuin teot. Ja taustalla väijyy sitkeästi maakuntaja sote-uudistus. Kohvakalla on näytön paikka. Suomeen on vihdoin luotava yhtenäinen pelastustoimi. Suomen pelastuslaitosten toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan
8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 UU TTA 202 0! Mu kan a pel ast ust oim i Yhteistyössä: S A M A A N A I K A A N :
JOHTOKESKUS TEKEE tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden, kuten Ilmatieteen laitoksen, Kyberturvallisuuskeskuksen ja teleoperaattoreiden johtokeskusten kanssa. Yksikössä työskentelee johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen sekä kolmetoista johtokeskuspäivystäjää. Vuonna 2019 johtokeskuksen päivystäjät ottivat vastaan 6800 konsulipalveluihin liittyvää ilmoitusta, joista pääosa koski ulkomailla tapahtuneita poikkeustilanteita. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta se on taho, joka sovittaa yhteen turvallisuusviranomaisten toimintaa ja huolehtii resurssien priorisoinnista eri viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Johtokeskus seuraa hätäkeskusten tilannekuvaa puheluja tehtävämäärien sekä henkilöstötilanteen osalta hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn ja muiden sensorien avulla. Myös operatiiviseen toimintaan liittyvä viestintä ja väestön varoittaminen ovat johtoKaikki tieto johtaa Keravalle Johtokeskus on kriisien keskiössä 24h Kerava keskuksen vastuulla. 7 JOULUKUUSSA 2017 Keravalla toimintansa aloittanut Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus pitää yllä tilannekuvaa koko valtakunnan turvallisuustilanteesta ympäri vuorokauden. Johtokeskus välitti viime vuonna 11 vaaratiedotetta. KUN ULKOMAILLA hädässä oleva suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen ottaa yhteyttä Ulkoministeriön päivystykseen joko puhelimella (+358 9 1605 5555), sähköpostilla tai Nettikonsulin kautta, hänelle vastataan johtokeskuksessa. HÄTÄTILANTEISSA JOHTOKESKUS on tiedonkulun keskipiste. Sen perustehtäviin kuuluu muun muassa hätäkeskusverkoston tilannejohtaminen. Palvelu on yleensä neuvontaa ja asian välittämistä vastuuviranomaisen hoidettavaksi. 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 UU TTA 202 0! Mu kan a pel ast ust oim i Yhteistyössä: S A M A A N A I K A A N :
– Koskien lähes kaikkia viime syksyn jälkeen jätettyjä avoimia tarjouspyyntöjä raskaista paloautoista (sammutus-, säiliösammutusja säiliöautot) yritys on esittänyt, että pelastusalalla rikotaan kilpailutusmääräysiä, kertoo kalustomestari Janne Vuorela Satakunnan pelastuslaitokselta. Lisäksi se on tehnyt useita valituksia eri pelastuslaitosten kilpailutuksista. SUOMEN PALOAUTOMARKKINOILLE on pyrkimässä uusi, 23.10.2019 perustettu valkeakoskelainen yritys, JVK Vehicles Oy. Eivätkä edes jättäneet tarjousta kilpailutukseen, josta valittavat, kummeksuu Vuorela. Yrityksen tähänastinen toiminta on aiheuttanut hämmennystä pelastuslaitosten piirissä. Yhtiön osakepääoma on euroa. Uusi peluri paloautomarkkinoilla hämmentää 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95. JVK Vechiles Oy tarjoaa Suomen pelastuslaitoksille tiettävästi puolalaisia paloautoja. JVK Vechiles Oy on osallistunut tiettävästi yhteen pelastusautokilpailutukseen kuitenkaan menestymättä siinä. Pelastuslaitoksista saatujen tietojen mukaan laitosten kalustomestarit joutuvat vastaamaan yrityksen Kilpailuja kuluttajavirastolle valituksissaan tekemiin kysymyksiin. – Kilpailutuksiin osallistuvan toimittajan tulee hallita toimialansa perustiedot, päättää Janne Vuorela. Sammutusautojen päällirakennemarkkinoita hallitsee kotimainen Saurus ja alustojen osalta Scania. HUOM! Pyysimme yritykseltä puhelimitse ja tekstiviestillä lausuntoa asian tiimoilta, mutta emme saaneet. Sen toimialaksi kaupparekisteriin on merkitty “koneiden ja laitteiden agentuuritoiminta”. Muut merkit ovat vähemmistössä. – Meillä on työn alla vastine Kilpailuja kuluttajaviraston selvityspyyntöön
Jäisi turhia ilmoituksia ja näppäinten paineluita pois ja tilastointi tarkentuisi.” Sydäniskuri ja APUA-puhelin ”Kympessä ollaan rakentamassa järjestelmää, jossa määrätystä paikasta kylältä on saatavana maallikkosydäniskuri, jos lähialueella sattuisi sydänkohtaus. Laitteita on jo asennettu eri puolille Kymenlaaksoa.”. Ellei valmiudessa oleva henkilö tule hälytystehtävään säädetyssä ajassa, seuraisi siitä sanktio. Näin saataisiin palokuntiin lisää jäseniä.” Ideoita kentältä Palokuntalainen-lehden toimitus ottaa julkaistavaksi pelastusalaa mahdollisesti hyödyttäviä ideoita osoitteessa toimitus@ palokuntalainen.fi Palokunnille tai hälytyskelpoisille korvaus valmiudesta ”Kun hälytyskelpoinen palokuntalainen on valmiudessa ja riittävän lähellä paloasemaa, hän merkkaa älypuhelimellaan itsensä valmiuteen. 9 Vakuutusmaksualennuksia palokunnan jäsenille ”Mitäpä, jos vakuutusyhtiöt alentaisivat vakuutusmaksuja niiltä henkilöiltä, jotka liittyisivät palokuntaan ja osallistuisivat hälytysosaston toimintaan niin, että vaaditut harjoitusja hälytysmäärät täyttyisivät. Järjestelmällä tilannekeskus olisi koko ajan selvillä paljonko kussakin palokunnassa on henkilöitä valmiudessa. Samoin taulussa on APUA puhelin, jolla saadaan viranomaisiin yhteys, jos sattuu matkapuhelinyhteydet olemaan häiriössä. Teknisesti tämä on mahdollista järjestää pienellä lisäominaisuudella vaikka Secappiin. Rahaa ei liikkuisi ollenkaan, vaan harjoituskauden jälkeen palokunta toimittaisi niiden tiedot vakuutusyhtiöille, jotka ovat oikeutettuja maksujen alennukseen. Näin saataisiin tarkka lähtöaika, kun yksikkö lähtee asemalta ja myös kohteeseen saapumisaika. Palokunnalle tai hänelle itselleen kilahtaisi joka tunti tietty pieni summa siitä, että on valmiina välittömästi lähtemään hälytystehtävään. Näin estettäisiin väärinkäytökset.” GPS-paikannus kaikkiin pelastusajoneuvoihin ”Jokaiseen paloautoon gps-paikannin ja ja yksinkertainen seurantajärjestelmä. Voisiko tällaisen saada Peken tai Kejon kylkeen. Tässä olisi etua vakuutusyhtiöille ja palokunnille. Tietysti laitoksella pitää olla valmius hyödyntää tietoa korvauksen maksamiseksi
Hjelt on edelleen aktiivinen vaikuttaja edistäen sopimuspalokuntatoimintaa, ja on mukana operatiivisessa pelastustoiminnassa Kauniaisissa ja Sibbo Skärgårds FBK:ssa. SSPL MYÖNSI 4.2.2020 liiton korkeimman tunnustuksen ja järjestyksessään toisen sopimuspalokuntaristin Kauniaisten VPK:n kunniapäällikkö Silvio Hjeltille. Tätä ennen Vainio on toiminut sisäministeriön pelastusosastolla useissa eri tehtävissä vuodesta 1998. Silvio Hjelt on tehnyt pitkän uran sopimuspalokuntatoiminnassa ja sen hyväksi. ja kausi kestää viisi vuotta. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT NIMITYKSIÄ VALTIONEUVOSTO NIMITTI valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri Taito Vainion Hätäkeskuslaitoksen johtajaksi 30. Risti luovutettiin Hjeltille Tampereella 8.2.2020 pidetyssä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaarissa. Hän aloittaa tehtävässään huhtikuun alussa, nykyisen pelastusjohtaja Martti Soudunsaarien jäädessä eläkkeelle. Hän aloitti virassaan 1.3. MARKUS AARTO työskentelee tällä hetkellä Lapin yliopiston hallintojohtajana. Markus Aarto on toiminut pitkään myös sopimuspalokuntatoiminnassa. Hän on Saarenkylän VPK:n puheenjohtaja. Risti myönnetään erityisen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä palokuntatoiminnan hyväksi. tammikuuta. Sopimuspalokuntaristejä myönnetään enintään yksi vuodessa, eikä tunnustusta voi erikseen anoa. Tehtävissään hän on vastannut hätäkeskustoiminnan strategisesta kehittämisestä ja Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen valmistelusta. Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtoon Historian toinen Sopimuspalokuntaristi Silvio Hjeltille Varatuomari Markus Aarto Lapin pelastuslaitoksen uudeksi pelastusjohtajaksi. Virka on sijoitettu Poriin. Vainio on työskennellyt pelastusosaston ohjausja kehittämisjohtajana sisäministeriössä vuodesta 2018 lähtien
Kinnunen on työskennellyt pelastajan töissä yhteensä kymmenen vuotta, hetken Oulussa sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksella reilut kahdeksan vuotta. Palomiehen töiden ohessa Kinnunen on opiskellut Tampereen yliopistossa ja valmistunut hallintotieteen maisteriksi vuonna 2015. 11 HENKILÖT LIITON HALLITUKSEN 8.11.2019 toiminnanjohtajaksi valitsema Mika Gröndahl aloitti tehtävässään 1.2.2020 Pekka Vänskän jäädessä eläkkeelle. HALLINTOTIETEEN MAISTERI, insinööri (AMK) Ville Mensala johtaa 1.7.2020 alkaen Keski-Suomen pelastuslaitos-liikelaitosta ja vastaa sen taloudesta ja kehittämisestä maakunnallisena toimijana. Viestintäsuunnittelijan tehtävä on osa-aikainen ja Voutilainen jatkaa myös Liikenneturvan yhteyspäällikkönä. Eläkkeelle siirtyvän Simo Tarvaisen edeltäjä oli uuden pelastusjohtajan isä, Markku Mensala. Kinnunen on suorittanut palopäällystökurssin 2017 ja toiminut palomestarina Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella kahden vuoden ajan ennen uutta kehittämispäällikön tehtävää. Ville Mensala on jo toisen polven pelastusjohtaja. Mika Gröndahl aloitti UPL:ssa Keski-Suomen pelastuslaitoksen uudeksi pelastusjohtajaksi Ville Mensala SPPL:n uusi kehittämispäällikkö on Antti Kinnunen Mari Voutilainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäsuunnittelijaksi. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON kehittämispäällikkö Antti Kinnunen aloitti tehtävässään 1.2.2020. Mensala siirtyy pelastusjohtajan tehtävään Helsingin pelastuslaitoksen esikuntapäällikön tehtävästä. MARI VOUTILAISEN tehtävänä on toimia jatkossa pelastuslaitoksen viestinnän yhteyshenkilönä median ja yhteistyökumppaneiden kanssa
Hän työskenteli palomiehenä, pelastussukeltajana, aluspäällikkönä ja paloesimiehenä, kunnes siirtyi päällystötehtäviin vuonna 1988. Uran kalkkiviivojen karikot eivät kuitenkaan himmennä Weckstenin saavutuksia hänen 45 vuotta kestäneen uransa aikana.. Myös valtiovallan suuntaan oli semanttista kohinaa. Ylpeä omistaan Simo Wecksten on stadin brankkari, joka on aina ollut ylpeä omasta laitoksestaan. Vuodesta 2004 marraskuuhun 2012 hän toimi riskienhallinnan osaston päällikkönä ja lopuksi seitsemän vuotta pelastuskomentajana. – Kun astuin virkaan 2012, aloitin saneeraustoimet, jotka eivät heti auenneet Simo Wecksten 9700 tehtävän mies jäi eläkkeelle Pitkän ja ansiokkaan työuran pelastusalalla tehneen Simo Weckstenin lähtöä Helsingin kaupungin palveluksesta leimasivat ongelmat pormestari Jan Vapaavuoren kanssa. Pelastustoimella pitää Weckstenin mukaan olla jatkossakin autonominen asema. Simo Wecksten osallistui noin 9 700 pelastustehtävään uransa aikana. Simo Wecksten kannatti komentajakautenaan viiden suuren laitoksen mallia. Hänet valittiin Vuoden palomieheksi 1999. – Suuret toimijat pystyvät pelastustoimessa kustannustehokkaampaan toimintaan kuin pienet – sama onko järjestelmä kunnallinen tai valtiollinen. Itsenäinen ja vahva pelastustoimi ennen kaikkea Simo Wecksten muistuttaa, että pelastustoimi on suurin sisäisen turvallisuuden toimiala. Onnistuuko se kunnallisena, se onkin toinen juttu. – Pelastustoimen status pitää nostaa sille kuuluvalle paikalle. Korostan kuitenkin tiivistä yhteistyötä muiden viranomaistahojen kanssa kolmattakaan sektoria unohtamatta. Komentajavuosiensa aikana hän teki paljon töitä pelastuslaitoksen nostamiseksi entistäkin tehokkaammaksi. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT S imo Wecksten aloitti palveluksensa Helsingin palolaitoksessa vuonna 1975, aluksi sairaankuljettajana. – Sen on saatava olla itsenäinen toimija, jota johtavat pelastusalan ammattilaiset
Simo Weckstenin kirja ilmestyi seitsemän päivää ennen eläkkeelle siirtymistä. Kirjan kolmas kolmannes käsittelee Simon taivalta Helsingin pelastuslaitoksessa ja avaa myös hänen näkemyksiään kaupungin johdon ja poliitikkojen toiminnasta. Hänen tekstinsä on lyhyttä ja ytimekästä, helppoa lukea ja ymmärtää. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Tämä on ollut sisäpiireissä tiedossa jo vuosikausia, on hyvä, että asia on viimein julkinen. Venäjän (Siperia) keikka on tragikoomisuudessaan kirjan huvittavinta antia, Palestiina ja Iran dramaattisinta. Merkillepantavaa ovat Simon paljastukset pelastusjohtajien kuppikuntaisuudesta. Kirjaa voi hyvällä syyllä suositella kaikille pelastusalasta kiinnostuneille. Tarkat päivämäärät ja kellonajat sekä lukuisat henkilöja paikannimet antavat tarinoista luotettavan vaikutelman. Kirjan 250 sivusta pääosa käytetään Weckstenin ulkomailla tapahtuneiden tehtävien kuvauksiin. Suomen kieli on hallussa ja virheitä tai kielellisiä konkeloita on olemattoman vähän. Tietokirjailija, pelastuslaitoksen entinen merimestari Teemu Tumelius kuvaa Simon monipuolista taivalta tahdikkaasti sortumatta ylisanoihin. HENKILÖT 13 Simon seikkailumatka on mielenkiintoinen kirja VUONNA 1996 eläkkeelle jääneen pelastuskomentaja Rainer Alhon muistelmakirja ”Jäljet näkyivät portilla” ilmestyi seitsemän vuotta sitten, 17 vuotta eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tarinat hänen kansainvälisistä operaatioista ovat ihmeen yksityiskohtaisia. Jan Vapaavuoren johtamistavan Simo lyttää maanrakoon. Tuore kirja on imaisee lukemaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita löytyy vaikka muille jakaa. Kimmo Kohvakkaan kohdistuu arvostelua ainakin rivien välissä. Lapsuudesta ja nuoruudesta kertova alkuosa taustoittaa hyvin Simon elämää Karhulassa, Mikkelissä ja Teksti muistuttaa kylläkin perusteellisuuteen pyrkivää sukuselvitystä, mutta se on hyvin kirjoitettu. Sisäministeriö saa ansaitsemaansa arvostelua, vaikka sitä ei sen kummemmin avata. Entinen sisäministeri Kai Mykkänenkään ei saa hyvää arvosanaa
– Kyllä nämä komentajaurani kalkkiviivat olivat aika turbulenttia aikaa, tunnustaa Wecksten. – Se miksi en esittänyt rakennettavaksi toiminvalmiusohjeen edellyttämiä uusia paloasemia (10 kpl), perustui tutkittuihin faktoihin (Klinge ym 2014, keskeisenä asiantuntijatahona VTT), perustelee Wecksten. Paljonko lisää jouduttaisiin maksamaan ja montako ihmistä lisää sillä voitaisiin pelastaa. Karikkoa kalkkiviivoilla Parin kolmen vuoden aikana ennen eläkkeelle siirtymistään Wecksten koki komentajauransa pahimmat karikot. Helsingissä sattuu asukasmäärään suhteutettuna vakavia henkilöja omaisuusvahinkoja huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa. – Erityisen ylpeä olen siitä, miten pelastustoiminnan ja ensihoidon synergia toimii. Myös sisäministeri Kai Mykkäsen pari vuotta sitten tekemä (sittemmin peruttu) päätös siirtää pelastusalan koulutus kokonaisuudessaan Kuopioon oli aiheuttanut Weckstenille harmaita hiuksia ja paineita kaupungin johdon taholta. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on monien mittareiden mukaan maailman huippuluokkaa. Tietokirjailija Teemu Tumelius ja Simo kirjan julkistustilaisuudessa.. – Halusin kuitenkin julkaista kirjassa asiat sellaisina kuin ne minun näkökulmastani näyttivät. Ne osoittavat, että valittu toimintalinja on ollut oikea. Wecksténin mukaan tulee miettiä sitä, mitä vaikkapa yhden minuutin parannus toimintavalmiusaikaan merkitsee. Kirjassaan Wecksten paljastaa myös pelastusjohtajien keskuudessa esiintyneitä erimielisyyksiä. Tuloksia kehtaa esitellä kansainvälisestikin. Hänen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kiista huipentui 20 miljoonan euron uhkasakkoon vajaa vuosi sitten. –Kaupunkimme pelastustoimen suorituskyky on ainutlaatuinen. Jokainen laitoksemme palomies taitaa ensihoidon ja se on erinomainen asia, jos ajatellaan esimerkiksi suuronnettomuustilanteen hoitamista. – Seitsemän vuoden aikana olemme tutkineet omaa toimintaamme ja sen tuloksia. – Valitettavasti kaupunkimme pormestari Vapaavuori ei suostunut ymmärtämään tutkimusta. Seurauksena uhkasakosta kaupungin johdon ja Weckstenin välit viilenivät. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT kaikille henkilöille laitoksessamme. Organisaation ja toimenkuvien muutokset aiheuttavat aina muutosvastarintaa, kuten tiedämme, kertoo Wecksten
Alkavat eläkepäivät kuluvat mökkeilyn, liikunnan ja asuntoautoilun merkeissä. Hänen palkanmaksajinaan ovat olleet niin kunta, kuntien yhteenliittymä, valtio, rahasto kuin järjestökin. HENKILÖT Pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Suomen monipuolisuusmies vaihtaa vapaalle Teksti Pekka Koivunen Kuvat Esa Aalto. 15 Keski-Suomen monipuolisuusmies vaihtaa vapaalle Keski-Suomen pelastusjohtajan virasta eläkkeelle jäävällä Simo Tarvaisella on monipuolinen kokemus julkishallinnosta
Kokemusta tuli myös sairaankuljetuksesta. Näin alkoi pitkä rupeama valtion palveluksessa. Valtion viroissa näkökulma oli ylhäältä alas. Palosuojelurahasto ja SPEK opettivat, että pelastusala on muutakin kuin hallintoa. Palomiehen työssä oppi, mitä tämä ala käytännön tasolla on. Hän pyrki ja valittiin johtamaan Keski-Suomen pelastuslaitosta vuonna 2008. – Olin ollut tasan kymmenen vuotta Keski-Suomen läänin pelastustarkastajana 1987–1997. Uudenmaan läänin parin vuoden komennuksen jälkeen seurasi 10-vuotinen pelastustarkastajan pesti Keski-Suomessa. Jyväskylän Yliopistossa suoritetun filosofian maisterin (fysiikka) tutkinnon jälkeen Palomestarikurssi 9 pätevöitti Simon Uudenmaan läänin apulaispelastustarkastajan virkaan, johon Heikki Paajanen hänet vuonna 1985 valitsi. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 HENKILÖT P ohjois-Savossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Simo Tarvainen aloitti monipuolisen uransa pelastustoimen palveluksessa ”puolivakinaisena” Rautalammilla. Lyhyt vierailu valmiusjohtajan pallilla Turussa ja sitten ministeriöön Helsinkiin. Tuolloin opin paljon kuntien toiminnasta ja loin myös suhteet. – Nautin siitä, että olen saanut vaihtaa työtehtäviä. Vuonna 2000 oli vuorossa Palosuojelurahasto ja seuraavana vuonna 2002 SPEK, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli vuoteen 2008. Takaisin Keski-Suomeen Simo on koko työuransa aikana tuntenut lukkarinrakkautta Keski-Suomea kohtaan. Kolme ja puoli vuotta kesäjussina Jyväskylässä sekä yksi kesä Vantaalla sinetöivät uravalinnan
Raju alku Heti viran alkupäivinä tuli selväksi, että Keski-Suomen pelastusjohtajalla on edessään iso urakka. Myös yhteydet muihin viranomaistahoihin olivat valmiina. Ristonmaa, Seppälä, Vaajakoski, Laukaa, Äänekoski, Hankasalmen saneeraus, siinä isoimmat kohteet. Ylityöt kiellettiin ja käytiin monta saneerauskierrosta. Vuosien saneerauksen jälkeen teimme neljä miljoonaa ylijäämää pari vuotta sitten, valottaa Tarvainen tiukan toimintapolitiikkansa tuloksellisuutta. Jatkuva negatiivisten asioiden uutisointi ei pitkän päälle ole Tarvaisen mielestä kehittävää. – Olen aina pitänyt tärkeänä pitää silmät ja korvat auki, mitä maailmalla tapahtuu. Valtion viroissa näkökulma oli ylhäältä alas. – Edellisenä askeleena voisi pitää esimerkiksi ensivasteen tulemista palokuntatoimintaan 1990-luvulta lähtien. kuntapäättäjiin. – Vajaa viisi vuotta toimineen pelastuslaitoksen talous oli surkeassa kunnossa. Niistä on ollut todella paljon hyötyä täällä Keski-Suomessa. – Sovelsin pelastusjohtajan viran alusta alkaen aiemmista työtehtävistä saamiani kokemuksia. Edessä ovat lähiaikoina ainakin Viitasaari ja Karstula. Myös henkilöstön koulutuksella on ollut keskeinen sija hänen linjauksissaan. Laitokselle tulisikin palkata päätoiminen turvallisuusviestintähenkilö. – Olemme saaneet kalustoa uusittua, niin, että hiljaisempienkin asemien ajoneuvojen keski-iät ovat laskeneet. Tämä on sitä pelastustoimen ’tuotekehittelyä’, johon pitäisi koko ajan olla aikaa ja resursseja, esittää Simo Tarvainen. Simo Tarvaisen lehdistösuhteet eivät aina ole olleet ongelmattomat. Olemmekin halunneet kehittää muun muassa palomiesten kansainvälistä vaihtoa. 17 HENKILÖT Jatkuvaa kehitystyötä Ensihoidon kehittäminen on ollut lähellä Simo Tarvaisen sydäntä. – Kierroksen aikana paljastui tarve niin uudisrakentamiselle kuin saneerauksillekin. – En ole alkanut toimittajien kanssa tappelemaan, vaikka joskus olisi ollut syytäkin. – Keski-Suomessa on tällä hetkellä kolme 24/7-yksikköä (Muurame, Laukaa, Karstula), jotka toimivat ensimmäisenä koko maassa erityisesti tähän toimintaan suunnitelluilla pelastus-/ ensihoitoajoneuvoilla. – Tämä vaikuttaa myös työilmapiiriin. – Yleisölle suunnatussa viestinnässä on paljon parantamisen varaa. Keski-Suomen ja Itä-Suomen pelastuslaitokset valmistelivat vuonna 2015 yhdessä Pohjois-Karjalan mallin mukaista monitoimiyksikkötoimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus on hengenpelastaminen. – Tämän uutisointi oli huomattavasti vaatimattomampaa kuin lukuisten ongelmien. Mielestäni kaluston kierrätys on onnistunut. Myös kirjavan kaluston uusiminen on vaatinut pitkän aikavälin toimenpiteitä. Asemia ja uutta kalustoa Simo Tarvainen kiersi ensimmäisenä virkavuotenaan kaikki Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloasemat. ”Palomiehen työssä oppi, mitä tämä ala käytännön tasolla on. – Vaikeinta ovat olleet juuri henkilöstöasiat, erityisesti päätoimiseen henkilöstön tuottavuuden lisääminen. – Kun ihmiset tarvitsevat apua, heidän on saatava sitä. On myös mainittava, että sopimuspalokuntiemme osaaminen ja laatutaso on viime vuosina noussut merkittävästi. Haastattelun lopuksi omien sanojensa mukaan kutsumustyötä tehnyt Simo Tarvainen muistuttaa opeista, jotka hän sai jo Rautalammilla. Simo Tarvaisen aloittaessa virassa, kanavat kuntapäättäjiin olivatkin auki. Ei ollut kovinkaan miellyttävää lähettää virkakauden alussa 800 000 euron lisälaskua kuntiin, kertoo Simo Tarvainen alkuvuosien rajuista toimenpiteistä. Helposti nuo murheet tulevat mieliin myös vapaa-ajalla. Palosuojelurahasto ja SPEK opettivat, että pelastusala on muutakin kuin hallintoa”.. Turvallisuusviestintä on entiselle SPEKin toimitusjohtajalle tuttua
Asiantuntija-alustukset ja kommenttipuheenvuorot johdattelevat normaaliolot–häiriötilanteet–poikkeusolot-teemaiseen trilogiaan. Palopäällystöpäivien teema on tulevaisuuden tekijöille, joten myös oleellisena kohderyhmänä ovat tulevaisuuden tekijät ja esikuvat ympäri Suomen. Pelastusalaa tulee kehittää, mutta kenen ehdoilla ja miksi. Lämpimästi tervetuloa mukaan Palopäällystöpäiville Helsinkiin 25.–27.3.2020. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PELASTUSALA ON osa ympäröivää yhteiskuntaa, ja aika-ajoin onkin tärkeä tarkastella asioita oman roolin ulkopuolelta. Skenaario etenee epätodennäköisellä, mutta täysin mahdollisella suurella junaonnettomuudella kivenheiton päässä Palopäällystöpäivien pitopaikasta. Alan ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät tarjoaa ainutlaatuisen alustan vuorovaikutukselle ja osaamisen kehittämiselle valtakunnallisesti. Tapahtuma alkaa keskiviikkona Varautumisen pre-seminaarilla. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen kohti 2030-lukua haastaa Suomen miettimään uusia ratkaisuja: miten julkisia palveluja tuotetaan ikääntyvälle väestölle. Miten tiedolla johtaminen tukee kehitystä. Pelastusalan ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät on suunnattu tulevaisuuden tekijöille NÄHDÄÄN MAALISKUUSSA HELSINGISSÄ! Suomen Palopäällystöliiton väki www.sppl.fi/ppp2020 Teksti ja kuva SPPL. Lisäksi paneudutaan useisiin päivänpolttaviin puheenaiheisiin. Mitä tarkoittaa suorituskyvyn hallinta ja johtaminen. Torstaista perjantaihin Palopäällystöpäivät pureutuvat koko yhteiskuntaa puhuttaviin teemoihin
Pelastustoimelle tämä asettaa uusia vaatimuksia. Mika Taavitsaisen ERICA-esitystä pidettiin käytäväkeskusteluissa parhaana järjestelmän kuvauksena tähän mennessä. ESITYKSET OVAT katsottavissa osoitteessa www.sspl.fi Kuvat Arto Papunen. Aron esityksen jälkeen Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi esitti mielenkiintoisen mallin harva-alueiden turvallisuustason nostamiseksi – kyläryhmät, joiden toimintaa pelastuslaitos koordinoi. Hänen perinpohjainen esityksensä Suomen väestön alueellisesta jakautumisesta lähitulevaisuudessa avasi satapäisen kuulijajoukon silmiä veret seisauttavalla tavalla. Seminaarin päätti Teemu Veneskarin ajankohtainen esitys roboteista ja tekoälystä. Tilaisuuden juontaja Mira Leinonen ja kyläryhmistä keskustelemassa Markus Viitaniemi, Markku Kallio, Raija Jääskeläinen ja Juho Luukko. PeO:n edustajien esityksen koulutusuudistuksesta ja oppimiskartoituksesta olivat myös osanottajien mieleen. vanhenee vauhdilla. 19 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ARON MUKAAN on täysin selvää, että kasvukeskusten ulkopuolella väestön määrä vähenee ja ikärakenteen muutos on ilmiselvä, väki SSPL:n Ajankohtaiseminaari 2020: Timo Arolta jäätävää tekstiä aluekehityksestä SSPL:n Ajankohtaiseminaari 2020:n vierailevana luennoitsijana oli aluetutkija Timo Aro. Sisällöltään monipuolisessa seminaarissa nähtiin muun muassa sisäministeri Maria Ohisalon videotervehdys ja kuultiin pelastusylijohtajan Kimmo Kohvakan tilannekatsaus. Aluetutkija, VTT Timo Aro. Jaakko Linko kertoi vaatimustason noususta viime vuosikymmeninä
Yhteistoimintaan muiden lähipalokuntien kanssa perehdytään kirjan viimeisessä kolmanneksessa, jonka mielenkiintoisin artikkeli on ”Palokunnan kautta ammattiin” eli 25 palokuntalaisen tarina Anjalan VPK:n riveistä pelastusalan ammattiin. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 95 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ MUUTAMAT PALOKUNTAYHDISTYKSET ovat viime vuosina satsanneet korkealaatuisiin historiikkitai historiateoksiin. 040 716 1805 kim.nikula@spal.fi Tuula Kukonlehto viestintäjohtaja puh. Uusi nimi kuvastaa kasvavan jäsenistömme ydintehtävää ja saumatonta yhteistyötä pelastusja hälytystehtävissä, liiton johtaja Kim Nikula sanoo. Uusi nimi kertoo vahvasta ja yhtenäisestä auttamisen ammattilaisten liitosta. – Työn tekemisen edellytyksiä on kehitettävä pelastusalalla, sillä ensilinjan auttajat ansaitsevat parhaat mahdolliset työolosuhteet, riittävät resurssit työn tekemiseen ja vaativasta työstä oikeudenmukaisen palkan, Kim Nikula jatkaa. – Halusimme nimen, joka puhuttelee koko jäsenkenttäämme pelastus-, ensihoitoja hätäkeskustyöntekijöitä. Nimenmuutoksen yhteydessä uudistettiin myös liiton visuaalinen ilme. Suomen Palomiesliitto SPAL on nyt Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Yhteyshenkilöt Kim Nikula, liiton johtaja puh. Anjalan VPK:n teos nousee tällä vuosituhannella julkaistujen palokuntahistoriikkien kärkikaartiin. 1990-luvulla keskeytynyttä palokunnan historiikin valmistelua päätyi jatkamaan Anjalan nuorisokeskuksen kehittämispäällikkö Kirsi Sali. kaudella. Kirjan suomen kieli on sujuvaa ja kielioppi hallussa. 0400 352 709 tuula.kukonlehto@spal.fi Lähde: SPAL-tiedote. Sitä seuraa osasto ”Henkilöitä vuosien varrelta” ja lopuksi kertomuksia kauden ilmiöistä ja tapahtumista palokunnassa ja vähän sen ulkopuolellakin. Kun historia on kronologisesati käyty läpi, paneudutaan kirjassa Anjalan VPK:lle tärkeisiin teemoihin: ”Palotallista omaan taloon”, ”Poikaosasto”, ”Kilpailutoiminta” ja ”Palokuntanaiset”. Anjalan VPK:n muhkea julkaisu 335 sivua palokuntahistoriaa PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON ja hätäkeskusten henkilöstön ammattiliitto SPAL on uudistanut nimensä. Jokaisen jakson alussa on aikajana päätapahtumista ao. Kirjan lopussa selvitetään alan käsitteitä ja toimijoita ja listataan luetteloita ihmisistä eri tehtävissä vuosien varrella. Sitten seuraa yhdistyksen säännöt vuosilta 1895, 1999, 2006 ja 2018. SPALin sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@spal.fi ja verkko-osoite www.spal.fi. SPAL työskentelee pelastusalan työntekijöiden työelämän uudistamisen puolesta. Y-tunnus ja laskutustiedot pysyvät ennallaan. Helppolukuisuutta lisää monipuolinen kuvitus. Hän kokosi laajasta arkistomateriaalista ja viimevuosien tapahtumista kokonaisuuden, joka on jaksotettu lukijaystävällisesti: Neljä ”Ajan kulkua”-jaksoa kertovat palokunnan historian neljästä kaudesta. Kirjan päättää kuvakavalkadi yhdistyksen jäsenistä 100-vuotispäivänä 7.10.1994. Päätös nimenmuutoksesta tehtiin SPALin Liittokokouksessa 28.11.2019. Viime vuonna julkaistu kymenlaaksolaisen Anjalan VPK:n historiikki ”Kirkon suojelusta yhteiskunnan turvaksi” on hyvä esimerkki perusteellisesta työstä palokuntatoiminnan taltioimiseksi