BRANDKÅRISTEN 94 Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen Kankaissa on eroja Kalusto kiertää – osa 3 Rauman VPK: NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi kehitystarina Kymmenen vuoden
AMMATTILAISEN TYÖKALUT MEILTÄ. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä yli 125 vuoden kokemuksella. • liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen • kiinnitys pikalukituksella • ulosotto 3” tai 4” VESIASEMAN JAKOTUKIT • helposti liikuteltava • akkuja verkkovirtakäyttöinen • teho: 17,330 m 3 / tunti • paino: 18 kg / perusakulla 23 kg • akun kesto: 20-80 min • Video: youtu.be/WPeZ-jjLl_w BLOWHARD BH-20 MULTIFIRE • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MULTIFIRE B RAUPLAN HOSEMASTER • työaika lyhenee, tilantarve pienenee • apulaitteiden tarve poistuu • patentoitu koeponnistusjärjestelmä • jopa 20 paloletkua / tunti • vedenkulutus: vain 5 l / paloletku • Video: youtu.be/-dxJMo78ZD8 • letkunkantokassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa • letku voidaan paineistaa letkukassiin • Video: goo.gl/hEd2MA ATTACK PACK • luokkansa kevein ja pienin • paras teho/ painesuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto/ imukorkeus: 9 m • Video: youtu.be/Wq5vL4ok5sg TOHATSU VE1500 • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC PATU NORDIC • käyttölämpötila: -30°C + 60°C • luokka: 55A 233B C • paino: 18,3 kg • tyhjenemisaika: 21 s • mitat: 579 mm / 270 mm PATU JOCKEL 12 KG. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja
Lehtemme ottaa myös tarvittaessa voimakkaasti kantaa, vaikka se ei aina kaikkia lukijoita miellytä. 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJAT Arto Papunen ja Jens Tegengren KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Toivomme aktiivista palautetta lukijoiltamme. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 SPAL: Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana maakunnissa 10 Teknisen päällikön, Kimmo Hirvosen päivä 16 Raimo Alatalo – 50 vuotta palokunnassa 22 PSR: Päivä paloasemalla 2019 24 Palopukujen kankaissa on eroja 28 G-putki Kullaan uuteen säiliösammutusautoon 32 Kalusto kiertää – osa 3 40 Rauman VPK – Kymmenen vuoden kehitystarina 46 Skillnader mellan tyg och tyg, för branddräkter 5 Pääkirjoitus 21 Lingottua 27 Turtola 51 Tahtoo tietää 55 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet 7 10 22 28 palokunnat 56 Letkut solmussa 57 Seuraavassa lehdessä 58 Liekinheittäjä 40 46 PALOKUNTALAINEN-LEHTI SEURAA tiiviisti pelastusalan ilmiöitä, kertoo alan ihmisistä ja yhteisöistä, esittelee ja testaa kalustoa sekä julkaisee ”kaikuja kentältä”. Otamme mielellämme vastaan myös juttuvinkkejä. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. • liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen • kiinnitys pikalukituksella • ulosotto 3” tai 4” VESIASEMAN JAKOTUKIT • helposti liikuteltava • akkuja verkkovirtakäyttöinen • teho: 17,330 m 3 / tunti • paino: 18 kg / perusakulla 23 kg • akun kesto: 20-80 min • Video: youtu.be/WPeZ-jjLl_w BLOWHARD BH-20 MULTIFIRE • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MULTIFIRE B RAUPLAN HOSEMASTER • työaika lyhenee, tilantarve pienenee • apulaitteiden tarve poistuu • patentoitu koeponnistusjärjestelmä • jopa 20 paloletkua / tunti • vedenkulutus: vain 5 l / paloletku • Video: youtu.be/-dxJMo78ZD8 • letkunkantokassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa • letku voidaan paineistaa letkukassiin • Video: goo.gl/hEd2MA ATTACK PACK • luokkansa kevein ja pienin • paras teho/ painesuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto/ imukorkeus: 9 m • Video: youtu.be/Wq5vL4ok5sg TOHATSU VE1500 • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC PATU NORDIC • käyttölämpötila: -30°C + 60°C • luokka: 55A 233B C • paino: 18,3 kg • tyhjenemisaika: 21 s • mitat: 579 mm / 270 mm PATU JOCKEL 12 KG. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Heidi Helin TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Turvallista vuotta 2020 toivottaa, Palokuntalainen-lehden toimitus Uusi vuosi, uudet kujeet Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä yli 125 vuoden kokemuksella. Tavoitteenamme on kuitenkin toimia koko pelastusalan paremman tulevaisuuden puolesta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. AMMATTILAISEN TYÖKALUT MEILTÄ. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja
TUTTU JUTTU on esimerkiksi vuonna 2007 tehty ehdotus rakentaa koko maan kattava pelastushenkilöstön kaksisuuntainen hälyttämisja henkilöstöresurssien hallintajärjestelmä. Tuollainen järjestelmä olisi nykytekniikalla helppo toteuttaa ja se sekä tehostaisi toimintaa että toisi kustannussäästöjä. DIGITALISAATION JA robotiikan käyttö sammutusja pelastustoimintaan lisääntyy maailmalla nopeasti. Pelastusylijohtaja Kohvakka ja alan johtavat virkamiehet vannovat juhlapuheissa digitalisaation ja robotiikan nimeen, mutta totuus on kylmäävä. EI TARVITSE kuin keskustella hetkinen pelastusosaston virkamiesten tai pelastusjohtajien kanssa, ja käy selväksi, että Suomeen ei tule lähivuosina koko pelastushenkilöstön kattavaa hälytysjärjestelmää. Disruptiivinen innovaatio tai teknologia kasvattaa tuottavuutta tai rahalla saatavaa vastinetta. ESITYS AIHEUTTI yleisössä hetken euforian, joka vaihtui pian takaisin arkiseen pohdintaan. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja PELASTUSTOIMEN AJANKOHTAISSEMINAARISSA marraskuisessa Joensuussa alamme väkeä oli runsaasti. Suomessa ei. Kaikki vähänkin merkittävät uudistusehdotukset tyrmätään näiden byrokraattien toimesta. PELASTUSTOIMEN sirpaloituminen saa jatkua rauhassa. “Pelastusalalla kun ei ole tapana unelmoida eikä varsinkaan ajatella, että jotain voisi tehdä toisin.”. Valtakunnallisesti ei tapahdu mitään, koska ”pelastustoiminta on kunnallista”. VALISTUNUT ARVAUS on, että lähivuosina Suomessa jotkut pelastuslaitokset alkavat kehittää omia digihimmeleitä ja robottivirityksiä. sopimushenkilöstön, pelastustoiminnan vapaaehtoistoimijat ja muita relevantteja tahoja. Laadukkaassa ohjelmassa oli yksi esitys yli muiden. PELASTUSALA ON täynnä johtavia virkamiehiä, joiden päätyö näyttää olevan varmistaa oma asemansa kumartamalla vähän joka suuntaan. Pelastusalalla kun ei ole tapana unelmoida eikä varsinkaan ajatella, että jotain voisi tehdä toisin. Positiivisuutta uhkuneen nuoren Perttu Pölösen raikkaat ajatukset disruptiosta* avasivat paikallaolijoiden silmiä ja ajatuksia. Järjestelmä olisi kattanut pelastuksen ja ensihoidon ammattihenkilöstön, Digitalisaatio ja robotiikka jäävät haaveiksi *Disruptio (englannin sanasta disruption, häiriö) tarkoittaa markkinoilla tapahtuvaa häiriötä, hajaannusta tai sekasortoa, jonka aiheuttaa jokin uusi innovaatio. Järjestelyt pelasivat hienosti pohjoiskarjalaisen lupsakkaan tyyliin. Ei, vaikka sen edut olisivat kustannuksia suuremmat. Aikaa kuluu ja rahaa palaa. MUTTA KUN EI
Tarkoin määriteltyjen prosessien, jaettuna likaisiin ja puhtaisiin vaiheisiin, auttaa huoltoteknikoita välttämään altistumisen vaarallisille aineille, jotka lähtevät kontaminoituneista suojavarusteista. Tilanteen jälkeinen aika on aika ennen seuraavaa tilannetta: kontaminoitujen paineilmalaitteiden-, kasvo-osienja kemikaalisuojapukujen puhdistaminen sisältää paljon terveysriskejä huoltoteknikoille. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa Ota kuva tästä niin saat linkin!. Turvallisuutta joka työvaiheeseesi: Kuinka tehdä suojainten puhdistus mahdollisimman turvallisesti
Palomiesliitto perää vastuuta kuntapäättäjiltä ja sote-maakuntauudistuksesta vastaavilta. Myös pelastustoimen ja ensihoidon palvelutuotannon synergiaetu ja kustannustehokas toimintamalli on säilytettävä uudistuksessa. Pelastustoimen henkilöstön jaksaminen on jo nyt äärirajoilla supistuvien resurssien ja kasvavien hälytystehtävien puristuksessa. Maakunnissa on oltava jatkossakin pelastuslaitoksia, jotka pystyvät huolehtimaan paikallisesti lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja pelastustoimen palveluista kansalaisille kaikissa turvallisuusolosuhteissa. Riittävä toimintakyky on varmistettava päivittäisessä pelastustoiminnassa, suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhtä lailla kehittyvissä kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Itsenäisen pelastustoimen alasajo ja pelastusalan henkilöstöja toimintaresursseista säästäminen murentaisi rajusti yhteiskunnan turvallisuusperustaa. Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana maakunnissa. Työnantajana kuntien pelastuslaitosten on kannettava työnantajavastuunsa ja huolehdittava henkilöstönsä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista uudistuksessa. Rahoituksella on turvattava riittävät henkilöstöja toimintaresurssit pelastustoimelle paikallisesti ja valtakunnallisesti. SPAL: Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana maakunnissa Muokattu lyhennelmä Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n liittokokouksen julkilausumasta ”Pelastustoimen henkilöstön jaksaminen on jo nyt äärirajoilla supistuvien resurssien ja kasvavien hälytystehtävien puristuksessa.”. 7 PALOMIESLIITTO ON huolissaan kunnissa meneillään olevista säästötoimenpiteistä ja lisääntyneistä yt-neuvotteluista
Hän on toiminut Jyväskylän VPK:ssa ja Lappeenrannan VPK:ssa, jonka päällikkönä 13 vuotta ja puheenjohtajana kolme vuotta. Vuonna 2007 Kujala aloitti työnsä SSPL:n päätoimisena toiminanjohtajana. Hän kunnostautui myös Palokuntalainen-lehden ”Villimies” –kolumnistina 16 vuoden ajan. Lomillaan hän on käyttänyt – ja edelleen käyttää – vapaa-aikaansa teneriffalaisen Adejen palokunnan päivystäjänä osallistuen aktiivisesti niin hälytyskuin yhdistystoimintaankin. Isto Kujala ja hänen tyttärensä Sanna.. 9 Vahva vaikuttaja Isto Kujala eläkkeelle SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO RY:N toiminnanjohtaja Isto Kujala saatettiin eläkkeelle lämminhenkisessä tilaisuudessa Helsingissä joulukuussa. Kujalan meriitit sopimuspalokuntatoiminnassa ovat ainutlaatuiset. Liiton puheenjohtajana hän toimi kaksi kautta, vuodet 2003–2006. Kujala oli vuonna 2001 perustamassa Suomen Sopimuspalokuntien Liittoa ja toimi sen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Palokuntalainen-lehden toimitus kiittää Isto Kujalaa pitkästä ja menestyksekkäästä yhteistyöstä ja toivottaa hänelle leppoisia eläkepäiviä! Teksti Pekka Koivunen Kuvat Maria Salo Isto Kujalan läksiäisjuhlaa kunnioitti läsnäolollaan myös Viron palokuntadelegaatio
HENKILÖT Kolmen miljoonan & 536 himmelin mies Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen perehdyttämässä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen veneasiantuntija Petteri Kohosta veneen salaisuuksiin
Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana. 11 Kaikki pärisevät ovat intohimoni, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen. HENKILÖT Juttusarja jatkuu keväällä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Hän on vuodesta 2014 hallinnoinut laitoksen kalustoresursseja kokemuksella, jonka koneteknikosta tuotantotalousinsinööriksi kouluttautunut on monipuolisella urallaan saanut. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
Tällä hetkellä Keski-Suomen pelastuslaitos on kaluston korjauksissa ja huolloissa hyvin omavarainen. 7.50 Aamukahvi ja töiden jako asentajille. Tekninen päällikkö on työssä virka-aikana. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 K immo Hirvosen toimenkuvaan kuuluu periaatteessa kaikki, mitä sammutusautossa on paitsi viestivälineet. – Pyrimme lähiaikoina saamaan ainakin. 11.00 Ruokailu. n. n. Korjaamolla on viikkopalaveri perjantaisin tai maanantaisin. Seurantapäivänä ruokailun jälkeen seurasi veneen esittely Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen edustajille Säynätsalossa. – Syksyllä sattuneen Vaajakosken aseman sammutusauton ulosajon vahingot olivat sen verran mittavat, että auto oli pakko korjauttaa merkkikorjaamolla ja korirakentajalla.Varsinaista varakalustoa Keski-Suomen pelastuslaitoksella ei ole – toistaiseksi. – Meillä on laitoksen osastopäällikkökokous maanantaisin kahden viikon välein. 7.05 Töihin lähtö Vaajakoskelta kohti Ristonmaan asemaa. – Järjestelmällä seurataan tuotteiden hankintoja, sijaintia, huoltoja, korjauksia ja poistoja. Aivan kaikkeen ei Hirvosen pieni organisaatio kuitenkaan kykene. Työtä jaksottaa muutama vakiotapahtuma. 8.10 Teknisen päällikön työpäivä muodostuu pitkälti tilanteiden mukaan. – Joku jakopääremontti kannattaa tehdä ulkona, mutta esimerkiksi raskaan kaluston huollot ja korjaukset teemme pääosin itse. Jokaisen tuotteen historia on nähtävillä elinkaaren alusta sen loppuun saakka. Hirvosen mukaan omalla työllä on saatu aikaan niin kustannuskuin ajansäästöjäkin. Hankintojen junailun sekä korjaamon työsunnitelmien ja työnjohdon lisäksi hän vastaa laitoksen ajokoulutuksesta. Kalustoresurssien hallintaa vasten on pelastuslaitoksella otettu käyttöön Trail-kalustonhallintajärjestelmä. 16–16.30 Kotia kohti. Jokaiseen päivään sisältyy toimistotöitä ja työnjohtoa. 7.20 Ristonmaan asemalla sähköpostin läpikäynti ja tulleiden laskujen tarkastus ja hyväksyntä. 8.00 Vuoron vaihto. Hirvosen vastuulla olevien investointien ja kaluston ylläpidon arvo on keskimäärin kolme miljoona euroa vuodessa. Oma työ kunniaan Hirvosen aloittaessa työtään viisi vuotta sitten alettiin laitoksella laskemaan, mitä kannattaa tehdä omana työnä ja mitä teettää ulkopuolisella. 13.30 Päiväkahvi nautitaan tilanteen mukaan. Järjestelmä on jo käytössä, mutta aikaa kuluu vielä, että saamme sen kattamaan kaikki eri tuoteryhmät, kertoo Kimmo Hirvonen. HENKILÖT Kimmo Hirvosen tyypillinen työpäivä n. Iltapäivällä toimistotyöt ja päivän töiden läpikäynti kuuluu melkein jokaisen päivän rutiineihin
Jotta saisimme kaluston kierrätyksellä keskimääräisen laatutason nousemaan, pitäisi uusien autojen lukumäärä olla viisi vuodessa. Hankintayhteistyötä itäsuomalaisten ja tietojen vaihtoa länsisuomalaisten kanssa Keski-Suomen pelastuslaitos on mukana Itä-Suomen hankintaringissä. Kaikki ajoneuvot ovat luonnollisesti automaattivaihteisia. HENKILÖT 13 yhden täydellisen vara-auton, jotta kalustohuollon tai korjauksen ajaksi ei tarvitse heikentää minkään aseman toimintaa. ”Jokaisen tuotteen historia on nähtävillä elinkaaren alusta sen loppuun saakka.” Hirvosen toimenkuvaan kuuluvat mm. Varsinaisen kenttätyön tekijät osallistuvat vahvasti hankintojen valmisteluun. – Sammutusautot kilpailutetaan yhdessä, mutta ambulanssit ja nostolavat jokainen laitos kilpailuttaa itse. Tässä tietojen ja kokemusten vaihdossa ovat mukana Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Tietojen vaihtoa tapahtuu myös länsisuomalaisten laitosten kollegojen kanssa. Vankka tausta Vanhoja 60–70 -luvun autoja ja historicarallia harrastava Kimmo asuu Vaajakoskella vaimonsa ja kahden teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Teimme päätöksen, että kaikki sammutusautot ja ambulanssit ovat vastedes nelikkoja. – Kun astuin tähän virkaan, kiersin kaikki laitoksen asemat ja tein ajoneuvokaluston luokituksen, jotta kierrätys saataisiin mahdollisimman tehokkaaksi ja tasapuoliseksi. – Kyllä palomies tai ensihoitaja tietää parhaiten, millä työkalulla kulloinkin tulee paras tulos. – Olemme saaneet hankkia kahdesta kolmeen raskasta ajoneuvoa vuodessa. – Länsi-Suomen pelastuslaitosten tekniset päälliköt kokoontuvat kolmesta neljään kertaa vuodessa. Säiliöautoissa päädyimme kolmiakselisiin alustoihin. Ensi vuonna Keski-Suomen pelastuslaitos saa nostolavan ja kaksi sammutusautoa. raskaan kaluston kierrätysja investointisuunnittelu.. Hirvosen aikana kalustoinvestoinnit ovat kasvaneet merkittävästi
Sprintterin B-huollot.. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 HENKILÖT Ristonmaan asemalla tehdään mm
– Ehkä sitä olenkin, mutta osaan kyllä kiehahtaakin kunnolla. Melkein unelmatyö Kimmo Hirvonen pitää nykyistä teknisen päällikön työtään antoisana. Meillä on kuitenkin pieni ja joustava yhteisö ja homma toimii, vaikka tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Puolustusvoimien tehtävissä hän sai kokemusta myös isoista paloautoja suojelujärjestelmähankinnoista. Peurala aloitti palokuntauransa Teuvalla sammutusmiehenä. – Tykkään todella paljon tästä työstä. Peurala on viimeiset seitsemän vuotta työskennellyt ensihoitajana Varsinais-Suomen alueella. Aleksi Peurala on koulutukseltaan sairaanhoitaja AMK. Tunnit meinaa loppua. Vaikka kuinka suunnittelisin työpäivää tai –viikkoa, ei suunnitelma koskaan toteudu täysin. Hänellä on myös vankka turvallisuusalan koulutustausta, CV:stä löytyy muun muassa turvallisuusalan erikoisammattitutkinto. Työt ajoneuvoasentajana ja paperitehtaalla asentajana sekä ura puolustusvoimien palveluksessa tarkastusteknikkona, teknisen henkilökunnan esimiehenä ja paloja pelastusjärjestelmistä vastaavana osastopäällikkönä ovat olleet erinomainen pohja nykyiselle työlle. SALOLAINEN ALEKSI PEURALA, 30, otti vuoden alussa vastaan Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikön tehtävät. Aleksi Peuralan työtehtäviin SSPL:n palvelukseessa kuuluu erityisesti yhteydenpito jäsenkenttään. Kun kortistossa on 536 tuotetta (vakuutettua ajoneuvoa, kärryä, venettä, mönkijää vast) – himmeliä, kuten Hirvonen niitä kutsuu, teknisen päällikön pitää olla lehmänhermoinen. ”Kun kortistossa on 536 tuotetta, teknisen päällikön pitää olla lehmänhermoinen.”. 040 080 3215, aleksi.peurala@sspl.fi 15 Työmatka on 12 km ja perheen mökkimatka Pieksämäelle hieman pidempi. Tällä hetkellä hän toimii Halikon VPK:ssa Salossa. Aleksi Peurala aloitti SSPL:n järjestöpäällikkönä Yhteystiedot: Korpraalintie 3, 25250 Märynummi puh. Peurala vastaa palokuntansa viestintäasioista. Aiemmin hän toimi palokunnan koulutuspäällikkönä kolme vuotta. Tekniseksi päälliköksi Kimmo Hirvosen koulutustausta on ideaali: ajoneuvoasentaja, koneteknikko ja tuotantotalousinsinööri
Raimo Alatalolla oli merkittävä rooli uuden sopimuspohjan luomisessa Tyrnävän kunnan kanssa, aluepelastuslaitosten perustamiseen liittyvissä tehtävissä ja Tyrnävän paloaseman rakentamiseen liittyvissä asioissa. – Sitten tulivat myös nämä alueelliset ja valtakunnalliset tehtävät 2000-luvulla, valottaa Raimo panostaan sopimuspalokuntien ja sopimushenkilöstön asioiden ajajana. Raimo toimi pitkään yksikönjohtajana, mutta ei ole osallistunut varallaoloon enää reiluun kymmeneen vuoteen. Tyrnäväläinen Raimo Alatalo on tästä hyvä esimerkki.. Kaikilla palokuntalaisilla oli kunnan kanssa henkilökohtainen sopimus, mutta palkka maksettiin ainoastaan varallaolosta ja yhdistys sai vuosittaisen korvauksen, kertoo Raimo palokerhon perustamisvaiheista. Raimo Alatalo, 63v, Tyrnävä 50 vuotta palokunnassa – edelleen mukana Aktiivisessa palokuntatoiminnassa on tänään mukana yhä enemmän yhä vanhempia – ja yhä pidempään. – Yhdistystä perustettaessa toimintamallimme oli poikkeuksellinen. Hän toimi useita vuosia SSPL:n hallituksessa ja Oulu-Koillismaan alueosastossa. Tänään Raimon mukanaolo hälytystehtävissä vapauttaa nuorempia vaativampiin tehtäviin, kun Raimo toimii säiliöauton konemiehenä ja hoitaa vesihuoltoa. Hälytyksiin lähden tarvittaessa varsinkin kun tarvitaan konemiestä. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 HENKILÖT RAIMO ALATALO on ollut palokunnassa 50 vuotta. – Käyn kyllä viikkoharjoituksissa, joskin en enää yhtä aktiivisesti kuin ennen. Näillä ”vanhuksilla” on tärkeä osa monen palokunnan hälytystehtävissä. Hän lähti mukaan toimintaan 12-vuotiaana isänsä matkassa. Aktiivinen vaikuttaja usealla vuosikymmenellä Raimo on Tyrnävän henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnan yhdistyksen eli Tyrnävän Palokerhon perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja
Hän haluaa myös siirtää hiljaista tietoa nuoremmille palokuntalaisille koskien erityisesti hänen omia vahvuusalueitaan paikallistuntemusta ja konemiestaitoja. Hän asuu vaimonsa Arjan kanssa Tyrnävän Markkuulla, joka valittiin vuoden kyläksi 2019. Ammatikseen Raimo on viljellyt siemenperunaa. – Nyt syksyllä nostin viimeisen sadon ja eläkkeelle on tarkoitus jäädä 01.06.2020. Tyrnävän palokerhossa Raimo Alatalon rooli on tänään kannustaa nuorempia palokuntatoiminnassa. Näiden kuvien välissä on 50 vuotta palokuntatoimintaa. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 17 HENKILÖT Palokuntaa ei jätetä eläkkeelläkään Raimo on kolmen lapsen isä ja paljasjalkainen tyrnäväläinen
Perusteena tämänvuotisessa Vuoden Palomies -tunnustuksessa on ollut määrätietoinen itsensä ja alan työhyvinvoinnin kehittäminen. – En kuitenkaan osaa ottaa tätä täysin itselleni. Vuoden palomies on Saku Sutelainen MIA JÄRVISALO. Henkinen huolto on jalkautunut vuoden aikana valtakunnallisesti ympäri Suomen. – On hienoa, että voimme kannustaa ponnistelemaan ja tekemään oikeaksi katsottuja asioita jo työuran aikana. Saku painottaa, että asiaa on viety eteenpäin nimenomaan yhdessä. – Totta kai tämä on isoin tunnustus itselleni koskaan, ja onhan tämä palkinto kovasta työstä, jota on tehnyt pelastusalalla henkisen huollon puolesta, toteaa Saku Sutelainen. Koulutusjohtaja Tomi Timonen nostaa esiin sen, että Vuoden Palomies -palkinnon voi antaa työnaikaisista meriiteistä eikä pelkästään urapalkintoina pitkän työuran jälkeen. Sekä Sakua että nykyistä työnantajaa Palopäällystöliittoa palkinto ohjaa ja kannustaa jatkamaan samalla linjalla. Saku näkee, että pelastusala on muuttumassa ja heräämässä henkisen huollon tärkeyteen. On mahtavaa, että tämä aihe eli henkinen huolto ja mental fire fit -teema voittaa tässä, Sutelainen tuumaa. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 94 HENKILÖT SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON projektipäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta palomies-ensihoitajan tehtävistä virkavapaalla oleva Saku Sutelainen on valittu Vuoden Palomieheksi Helsingissä 10.12.2019
– Palopäällystöliitto on ajassa mukana ja seuraa aikaansa, mikä on näkynyt ajankohtaisina teemoina toiminnassa, Ihamäki toteaa. 19 HENKILÖT SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Vuoden 2019 sopimuspalokunnan päällikkö Kari Simula, Köyliön VPK Kari Simula on toiminut Köyliön VPK:n päällikkönä 15 vuotta. Tunnustuksen myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Hän on toiminut Satakunnan Sopimuspalokunnat ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2016, ollut mukana neuvotteluissa Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa ja ollut aktiivisesti mukana palokuntanuorten leiritoiminnassa. Tuore puheenjohtaja kiittää luottamuksesta ja arvelee joutuvansa ensitöikseen ostosreissulle. Ihamäesta SPPL:n uusi puheenjohtaja Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja uusi puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Jo rakennetulta pohjalta on helppo jatkaa eteenpäin, jäsenistöä vahvasti osallistaen. Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajakausi on kolmivuotinen, ja kausia voi olla samalla puheenjohtajalla kaksi peräkkäin. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaetaan vuosittain sopimuspalokuntatoimintaa edistäneelle henkilölle. JA A N A K O V ER O P EK K A K O IV U N EN. Palokunnan päällikkönä Simulaa luonnehditaan hyväksi yhteishengen rakentajaksi, reiluksi ja tasapuoliseksi sekä muita kunnioittavaksi. – Täytyy lähteä ostamaan muutamia pareja villasukkia, jotta saan jalkani mahtumaan Jarin jättämiin suuriin saappaisin, kuvailee puheenjohtaja V-P Ihamäki ensitunnelmiaan nimityksen jälkeen. V-P Ihamäki valittiin Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajaksi tiistaina 10.12.2019. Suomen Palopäällystöliitto kiittää Jari Sainiota kuluneista yhteisistä vuosista ja toivottaa puheenjohtaja Ihamäen lämpimästi tervetulleeksi! KARI SIMULA on toiminut Köyliön VPK:n päällikkönä vuodesta 2004 ja kehittänyt päällikköuransa aikana Köyliön VPK:n toimintaa monin eri tavoin. Simula on myös aktiivinen toimija palokuntansa ulkopuolella. V-P Ihamäki näkee sekä edeltäjänsä Jari Sainion että muiden aikaisempien puheenjohtajien luoneen Palopäällystöliitosta vahvan aatteellisen toimijan
ajoneuvon hydrauliikkaan liitettäväksi.. Paino noin 400 kg Laitteen saa vesisäiliöllä tai ilman. Kysy lisää asennusvaihtoehdoista ja muista Cobra-yksiköistä, esim. Matalapaineominaisuus on vakiona. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 40 3591676 l info@dafo.fi l www.dafo.fi COBRA ON AUTO, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN Turvallinen Tehokas Ympäristöystävällinen Cobra Compact on helposti ja edullisesti asennettava, itsenäinen sammutinleikkuri