. PALOKUNTALAISEN JA SYSTOLEN toimitukset haluavat tällä yhteisjulkaisulla edistää ensihoitajien, pelastusalan ammattilaisten ja sopimushenkilöstön taustojen ja toimintatapojen tuntemusta sekä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. I 3 I TÄMÄ LEHTI ON tarkoitettu kaikille pelastusalan ja ensihoidon toimijoille niin kentällä kuin johtoportaissa. D im it ri Li si ts yn. Vuorovaikutus tehtävissä toimii, mutta parannettavaa löytyy aina
Tarjous voimassa 22.11.2019 asti. palokuntalainen BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti NORMAALIHINTA 49€/VUOSIKERTA NORMAALIHINTA 50€/VUOSIKERTA TILAA MOLEMMAT TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi KÄYTÄ ALENNUSKOODIA “YHTEISTARJOUS” Voit tilata lehdet myös erikseen samasta osoitteesta. APELLI I 4 I ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KOHTEESSA Yhteishintaan 80€ Palokuntalaisen ja Systolen vuosikerrat sis.alv. Vain uusille tilaajille kotiosoitteeseen toimitettuna! Tarjous koskee ensimmäistä vuosikertaa. Tilaus on toistaiseksi voimassa oleva. Tilaus jatkuu ensimmäisen vuosikerran jälkeen normaalihintaisena.. Ilmoita alennuskoodikentässä minkä lehden tilaat
palokuntalainen BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti NORMAALIHINTA 49€/VUOSIKERTA NORMAALIHINTA 50€/VUOSIKERTA TILAA MOLEMMAT TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi KÄYTÄ ALENNUSKOODIA “YHTEISTARJOUS” Voit tilata lehdet myös erikseen samasta osoitteesta. Vain uusille tilaajille kotiosoitteeseen toimitettuna! Tarjous koskee ensimmäistä vuosikertaa. APELLI I 5 I Yhteishintaan 80€ Palokuntalaisen ja Systolen vuosikerrat sis.alv. Tilaus jatkuu ensimmäisen vuosikerran jälkeen normaalihintaisena.. Ilmoita alennuskoodikentässä minkä lehden tilaat. Tilaus on toistaiseksi voimassa oleva. Tarjous voimassa 22.11.2019 asti
rek. Ollikainen TAITTO & ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo puh. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. 0400 504 678 maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja Yhdystie 6, 29250 Nakkila Y2242549-9 Alv. Ensivastekenttä antaa palautetta käytänteistään. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko ja Lauri Turtola TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. BRANDKÅRISTEN PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen puh. Ensihoitajat mukana venetestissä. 62 30 22 Tuulilasiraportti tarkentaa esitiedot. vuosikerta ISSN 1798-2685 Aikakauslehtien liiton jäsen.
62 30 22 Tässä lehdessä PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen 0400 674 208 marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467 jarmo.turva@systole.fi KUVATOIMITUS Juha Jormakka ja Dimitri Lisitsyn TAITTO & ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy PAINOPAIKKA Euraprint Oy TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LEHDEN PERUMISET & KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen puh 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Salo 0400 504 678 maria.salo@sanomapaja.fi KANSIKUVA Matias Wesin Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ISSN 0784-3062 Aikakauslehtien liiton jäsen. Ensihoidon erikoislehti BRANDKÅRISTEN Yhteisnumero NYT 12 Lievä astma ei estä savusukellusta 15 Selvästi tuloksellista saattohoitoa ENSIMMÄISENÄ KOHTEESSA 22 Tärkeä tuulilasiraportti 30 Ensivasteen kirjo on laaja SEHL 50 Kolumni: kiitettävän hyvä ensivaste 54 Erityisäitiysrahakysely: rahaa ei yleensä tipu KALUSTO 60 Lakana-aihiosta kehittyi hypotermiapussi 62 Koeajossa Pioner Multi -vene TYÖTOIMINTA 68 Ensivaiheen immobilisaatiohoitoa lapissa 72 Ensihoitoruletin pyörittäjät Keski-Suomessa BRANDKÅRISTEN 82 Ledare – Marko Partanen 83 Ledare – Pekka Koivunen LETKUT JA LAASTARIT SOLMUSSA 89 Aarne ja Dave: Hiljaista tietoa. E N S I H O I D O N E R I K O I S L E H T I SYSTOLE 4 & PALOKUNTALAINEN 93 2019 Kannessa: Kuka on ensimmäisenä kohteessa. -kysymystä tärkeämpää on se, että apu alkaa mahdollisimman nopeasti
Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . 9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. . . pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. pienin tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana
Kaikki eivät ota toisen organisaation lisätöitä vastaan avosylein, vaikka kollega saattaa olla innoissaankin. Toimintaa pykäläviidakko ei toistaiseksi ole estänyt. Siksi on tärkeää, että kaikilla auttajilla on kykyä aloittaa toiminta, vaikka se vaatisikin astumista toisen auttajan tehtäväkentälle. NOPEALLA TILANTEESEEN PUUTTUMISELLA voidaan pelastaa jonkun henki tai koti. Samassa yhteydessä on kaivettu esiin lakikirja, sillä ongelmaksi on nostettu se, että päätoimista pelastustointa eivät saa harjoittaa muut kuin pelastusalan ammattitutkinnon omaavat henkilöt. TOISINAAN UUSISSA TOIMINNOISSA pelätään potilasturvallisuuden tai työturvallisuuden puolesta. VIERAALLE MAAPERÄLLE ASTUNEELLE auttajalle, joka on käynnistänyt toiminnan, ei ainakaan kannata olla käärmeissään, sillä hän on tullut hätiin ja tekee vain omaa työtään. Asioita ei tietenkään pidä suin päin tehdä, vaan huolellisella suunnittelulla tulee pyrkiä välttämään karikot. Vieraalla reviirillä auttamassa Joskus omaa reviiriä saatetaan puolustaa, jolloin ajatellaan, että omalle organisaatiolle kuuluvia tehtäviä ei tulisi kenenkään muun tehdä.. VIIME VUOSINA ON puhuttu paljon monitoimiyksiköistä tai hybridiyksiköistä, joissa ensihoitaja ja palomies operoivat yksiköllä, joka voidaan hälyttää kaikkiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin. Joskus omaa reviiriä saatetaan puolustaa, jolloin ajatellaan, että omalle organisaatiolle kuuluvia tehtäviä ei tulisi kenenkään muun tehdä. TEHTÄVÄN LUONTEESEEN PARHAITEN sopiva yksikkö saattaa joskus lähteä pitkänkin taipaleen takaa. Tällaista toimintaa varten on kautta historian luotu erilaisia valmiuksia: poliiseilla on matkassaan deffoja ja rajavartijoita hälytetään ensihoitotehtäville. Järkevällä, ”rajat ylittävällä”, toiminnalla voidaan monesti helpottaa avuntarvitsijan tilannetta nopeammin kuin odottamalla paikalle taho, jolle tehtävä tarkasti ottaen kuuluu. Sanotaankin, että monitoimiyksiköissä lain henki täyttyy, vaikka lain yksittäinen kirjain toimintaa vastaan pullikoisikin. Toiminnot, joita teemme, ovat suunniteltu avuntarvitsijaa, eivätkä työntekijöitä varten. Silloin sen ei pitäisi haitata ketään muutakaan. Sitä paitsi monesti paljonkin auttavat toimenpiteet ovat kansalaistaitoja kuten elvyttäminen, automaattisen defibrillaattorin käyttö ja alkusammutus. Avuntarvitsijaa tuskin tällöin haittaa, ketä avun antaa. On tilanteita, jolloin tarkoituksenmukaisin apu ei pääse autettavan luokse ollenkaan. VIERAALLE MAAPERÄLLE ASTUMINEN aiheuttaa reaktioita. Ensimmäinen auttaja ei välttämättä ole hädän luonteeseen nähden tarkoituksenmukaisin. I 9 I PÄÄKIRJOITUS Marko Partanen Systole-lehden päätoimittaja APUA TARVITSEVAN LUOKSE ehtii ensimmäisenä tyypillisimmin ensihoito, pelastustoimi, poliisi tai Rajavartiolaitos. Siksi yhteiskunnan organisaatioissa työskentelevien olisi hyvä hallita ne muutenkin
3. 2. Toimitettavan materiaalin seuranta 2. Testaus ja tarkistus 3. 3.. Toimitettavan materiaalin seuranta Lue lisää ja katso ohjevideot: www.draeger.com/fi_fi/Fire-Services/Hot-Topics/Suojainten-huolto Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa 1. Ota kuva tästä niin saat linkin! 1. Paineilmalaitteiden pesu ja kuivaus 5. 6. 5. 4. Moderni huoltotila turvalliseen puhdistusprosessiin eri vaiheittain: Likaiset vaiheet: Puhtaat vaiheet: 1. Kasvo-osien pesu ja kuivaus 6. Suojainten pesu ja vastaanotto 4
ENSIHOITAJAT JA SOPIMUSPALOKUNTIEN ensivastehenkilöt tapaavat keikoilla noin 14 000 kertaa vuodessa. Muilla sopimuspalokuntien asemilla ensihoitajien vierailut ovat harvassa. YHTEISILLÄ PELASTUSTOIMEN KEIKOILLA tavataan kuitenkin yli 50 000 kertaa vuodessa. TILANNE EI OLE toivoton. Ammattiasemien ensivastekeikkojen määrä on noin 10 000. Vähällä vaivalla ja pienin kustannuksin. Nämä keikkatreffit eivät riitä, kun osapuolten tulisi tuntea toisensa hyvin ja pystyä koko ajan parantamaan yhteistoimintansa tehokkuutta. Harjoituksia on pääsääntöisesti arki-iltaisin, koska palokuntalaiset ovat päivisin työpaikoillaan. Onneksi heitä on vähän. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan ensihoitajien ja sopimuspalokuntien ensivastehenkilöstön yhteistoimintaa harjoitellaan lähinnä niillä paloasemilla, joihin on sijoitettuna ambulanssi. ENSIVASTETEHTÄVIEN SUURESTA MÄÄRÄSTÄ huolimatta yhteistoiminnan käytännön harjoittelu sopimuspalokuntien kanssa on vähäistä. Työvuoron päiväohjelman tilapäisen muuttamisen ei kuitenkaan pitäisi olla ongelma, jos tahtoa löytyy. I 11 I PÄÄKIRJOITUS Pekka Koivunen Palokuntalainen-lehden päätoimittaja NÄIN AJATTELEVAT ”MESTARIT” ovat niitä ensihoitajia ja pelastusalan toimijoita, jotka pärjäävät omasta mielestään mainiosti ilman säännöllistä harjoittelua tai suhtautuvat harjoitteluun pakkopullana. VAIKKA PELASTUSTOIMINTA ON perustoimintojen osalta kaavamaista, osapuolten sujuva yhteistoiminta vaatii varautumista mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja lukemattomien eri toimintamallien harjoittelua. Yhteistoimintaa harjoitellaan valitettavasti enimmäkseen keikkapaikoilla. Harjoitukset ajoittuvat aamutai iltapäivään. PALJON ENEMMÄN ON ikävä kyllä sellaisia mestareita, jotka vähättelevät eri toimijatahojen yhteisiä harjoituksia. Muutama pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri ovat jo kehittämässä käytännön yhteistoimintaa ja -harjoittelua myös ruohonjuuritasolla. Tavallisesti tarkkaan käsikirjoitetuissa ja näytösluonteisissa suuronnettomuusharjoituksissa esiinnytään yhdessä, mutta siinä se. MUUTAMA HYVIN SUUNNITELTU käytännön yhteisharjoitus vuodessa ei tekisi kenestäkään mestaria, mutta lisäisi varmasti tehokkuutta ja toimintavarmuutta. Ilta-aikaan tapahtuva harjoitus ei kuuluu vakiintuneeseen työvuoron ohjelmaan muuten kuin poikkeustapauksissa. Ammattija sopimuspalokunta pelastustoiminnan yhteisharjoituksessa on Suomessa harvinaista herkkua. Harjoitus pilaa mestarin Yhteistoimintaa harjoitellaan valitettavasti enimmäkseen keikkapaikoilla.. AMMATTIPALOASEMAN YHDEN TYÖVUORON vuotuinen harjoitusmäärä on hieman korkeampi. Odotamme tuloksista hyviä esimerkkejä laajaan käyttöön. SOPIMUSPALOKUNNAT HARJOITTELEVAT 40–50 kertaa vuodessa 2–3 tuntia kerrallaan
Pelastustehtävien rajoittaminen hengitystieinfektioiden aikana voi olla tarpeen. Lupaa ei myönnetä kriteerien täyttyessäkään, jos astmakohtauksen riski arvioidaan merkittäväksi. Astma on kuitenkin yleistynyt ja muuttunut aiempaa lievemmäksi sairaudeksi, joten Yhteenveto artikkelista lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa syyskuussa: Lievä astma ei enää ole pelastussukelluksen este tarve uusista suosituksista keuhkojen toiminnan arviointiin ja astmaa sairastavan työkelpoisuuden määrittelemiseen on ajankohtainen. Pelastussukelluslupa voidaan myöntää, jos keuhkolääkäri arvioi astmakohtauksen riskin hyvin pieneksi. Lievä keuhkojen toiminnan heikkeneminen ei yleensä estä pelastussukellustyötä, kun astma ja muut keuhkosairaudet on suljettu pois. Astmaan sairastunut pelastaja soveltuu pelastussukellustyöhön, kun astmakohtauksen riski arvioidaan pelastajien hengityssairauksiin perehtyneessä erikoissairaanhoidon yksikössä pieneksi. Sukelluslääketieteeseen perehtyneen lääkärin arvio on aiheellinen vesisukellukseen osallistuville pelastajille. Astmaa sairastava ei yleensä sovellu pelastussukellustyöhön. Asiantuntijaryhmän suositukset koskevat pelastajia, muita pelastussukellustyötä tekeviä ja sopimuspalokunnissa toimivia. Astmaa sairastava pelastaja soveltuu pelastussukellustyöhön vain, kun astmakohtauksen riski arvioidaan pieneksi pelastajien hengityssairauksiin perehtyneessä erikoissairaanhoidon yksikössä.. Pelastussukellusluvan saanutta pelastajaa seurataan työterveyshuollossa. Pelastussukelluskelpoisuuteen otetaan tarvittaessa kantaa myös sairausvastaanottokäynneillä. I 12 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN NYT AIEMMASSA OHJEISTUKSESSA ASTMAN on ollut este pelastussukellukselle. Terveystarkastuksen yhteydessä selvitetään astmaoireet. Lisäksi kartoitetaan poikkeuksellinen altistuminen hengitysteitä ärsyttäville pölyille, savuille ja huuruille sekä näihin liittyneet hengitystieoireet
Ryhmään osallistuu edustajia Aluehallintovirastosta, pelastuslaitoksista, Pelastusopistosta, Suomen Sopimuspalokuntien liitosta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta ja Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbundetilta. Yhteistyöryhmä aikoo etsiä tähän ratkaisuja, Kimmo Kohvakka kertoo. Hallitusohjelman mukaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Haluamme vahvistaa sopimuspalokuntatoimintaa lisäämällä kehittämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tarttumalla ajankohtaisiin haasteisiin yhteistyössä alan keskeisten sopimuspalokuntatoimintaan liittyvien toimijoiden kanssa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo. Harvaan asutun Suomen turvallisuuspalveluiden kannalta tähän on panostettava erityisesti. SISÄMINISTERIÖ VASTAA YHTEISTOIMINTARYHMÄN vetämisestä. SOPIMUSPALOKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMISESTA on linjattu hallitusohjelmassa. – SOPIMUSPALOKUNNAT MAHDOLLISTAVAT koko maan kattavan, joustavan valmiuden päivittäisissä onnettomuuksissa, suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. I 13 I SISÄMINISTERIÖ PERUSTAA SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN kansallisen yhteistoimintaryhmän, jonka tehtävänä on yhtenäistää lainsäädännön ja valtakunnallisten sopimusten tulkintoja sekä valmistella toimintaohjelma sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. – YKSI KESKEISIMMISTÄ kysymyksistä on, kuinka turvataan sopimuspalokuntatoiminta harvaan asutuilla alueilla. Sopimuspalokunnissa on myös huomattavaa potentiaalia onnettomuuksien ehkäisyssä ja poikkeusoloihin varautumisessa. Yhteistoimintaryhmä kehittämään sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä NYT. RYHMÄ MYÖS ANALYSOI sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia ja tekee esityksiä tarpeellisista kehityshankkeista
Kirjailija käy läpi Revon kertomana uran vaiheita onnistumisineen ja epäonnistumisineen, mutta käsittelee laajasti myös yksityiselämän vaiheita. Marko Revon ja liikekumppaneiden ideat ja jaksaminen vaikuttavat jopa lähentelevän hypomaanisuutta. Metsästys, luonto ja musiikki ovat tärkeitä asioita Revon yksityiselämässä. Luin kirjaa aivan erityisestä, henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kauppakoulun ja armeijan Kirjauutuus Ambulanssimoguli Ambulanssi ja sen valmistaja Ambulanssimoguli on palomieskirjailija Marko Partasen elämänkertateos ambulansseja valmistavan Profile Vehiclesin keulahahmo Marko Revosta. Tämän jälkeen kirja etenee kronologisessa järjestyksessä lapsuudesta ja nuoruudesta nykyhetkeen melko yksityiskohtaisella ja hyvin mielenkiintoisella kerronnalla. Vierailut menivät juuri samalla kaavalla, kuin mitä kirjassa kerrotaan. Suosittelen kirjaa erityisesti pitkän linjan ensihoitajille, jotka ovat Marko Revon lailla kasvaneet oppipojasta kisällivaiheen kautta mestareiksi ja asiantuntijoiksi. Seuraavaksi hän alkoi tehdä ambulanssien teippauksia. Mutta juuri tällaiset persoonat voivatkin saada merkittäviä asioita aikaiseksi, kunhan vain kaikki ei vesity romahtamiseen. Seuraavassa luvussa ollaankin jo ajassa, jolloin Marko Repoa ei vielä ollut. Ensihoidossa jäävuoren huippu on näkyvä toiminta kentällä. Toiminta laajeni ulkomaille. Saudi-Arabiaan ja Thaimaahan. Markoa kiinnostivat kuitenkin enemmän myyntihommat, joissa hän oli aktiivisesti mukana. Marko viihtyi tehtaalla vapaa-ajallaan ja sai kaikenlaisia tehtäviä suorittaakseen ja pääsi lopulta kisällinoppiin. Kirjan luettuasi ja seuraavan kerran noustessasi tutuin raidoin kuvioituun ambulanssiin, uskoisin, että työvälineesi ei ole enää pelkästään aikoinaan asemalle vanhan tilalle ilmestynyt, jostain tehtaalta tullut uusi ambulanssi, vaan senkin takana on elämäntarina. Lähes elokuvamainen kuvaus Revon vanhempien ensikohtaamisesta on kaunista luettavaa. Tehtiin merkittäviä kauppoja mm. Kirja kertoo juuri siitä näkymättömästä veden pinnan alla olevasta jäävuoren osasta, Martti Ahokas. joka kannattelee pinnan yläpuolella kelluvaa jäävuoren huippua. jälkeen Marko palasi tehtaalle töihin ja aloitti työt autolähettinä. Seuraava tehtävä oli ostoja myyntireskontran hoitaminen ja ura eteni talousjohtajaksi. Sen lisäksi, että olen vuosikymmenet työskennellyt Profile Vehiclesin ambulansseissa, olen myös vieraillut kahdesti tehtaalla ja tavannut kirjan henkilöitä ja saanut nauttia heidän vieraanvaraisuudestaan. I 14 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN NYT HETI KIRJAN ENSIMMÄISET sivut tempaavat lukijansa mukaan bisnesmaailman hektisyyteen ja herättävät uteliaisuuden tulevista tapahtumista. Elämäkerta kuvaa päähenkilönsä mutterinlajittelijasta suuren kansainvälisesti toimivan konsernin huippujohtajaksi. Mutta ilman näkymätöntä, kooltaan moninkertaista, veden alla olevaa osaa ei näkyvä toiminta olisi mahdollista
Aina löytyy asioita, joita voidaan tehdä paremmin. Kun ensihoitajat alkoivat hoitaa kotisaattotehtäviä, ilmeni, että niistä haluttiin keskustella. Kun ambulanssi hälytetään kotonaan saattohoidossa olevan potilaan luokse, ongelma ratkeaa yleensä ensihoitajan keinoin ilman kuljetusta. I 15 I NYT POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJIEN tekemä saattohoitotyö palkittiin Finn´ EM:n innovaatiopalkinnolla. Meidän tapaamme toimia käytettäisiin pohjana mallille, joka palvelisi harvaan asuttuja seutuja”, Törrönen sanoo. DIMITRI LISITSYN. ”Parhaillaan Suomeen suunnitellaan kattavaa järjestelmää, joka vastaisi kotisaattotehtävistä. Innovaatiokisan voiton jälkeen monet tahot ovat halunneet kuulla lisää pohjoiskarjalaisten kotisaattotoiminnasta. Kilpailun voittanut innovaatio esiteltiin Systolessa 2/2016. Finn´ EM:n innovaatiokisa on luotu juuri tätä varten”, Finn´ Em Ry:n puheenjohtaja Eeva Tuunainen sanoi. Innovaatiokisan muut finalistit • KAINUUN SOTESSA tehty VälitysVälitys-niminen projekti, jossa työkyvyltään heikentynyt työntekijä tekisi halutessaan korvaavana työnä vanhusten tarkistusta ja seuranpitoa. Tampereella järjestetty Finn´ EM -konferenssi oli järjestyksessä toinen. ”Innovaatio Finn´ EM:n innovaatiopalkinto Selvästi tuloksellista saattohoitoa häikäisi meidät ja se löi meidät ällikällä. Jutun voi lukea myös systole.fi-verkkosivuilta. • JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN ja MedKitin MedKit Online –varastosovellus. Sen myötä myös sellaiset Aja B-tehtävät, jotka eivät oikeasti niitä ole, ovat vähentyneet. Toiminta kuitenkin vakuutti tuomariston, joka koostui kahdesta sairaanhoitopiirin ylilääkäristä, vertaiskehittämisen konsultista ja ensihoitajasta. ”Me haluamme kannustaa kenttää innovoimaan jokapäiväisistä asioista ja viemään niitä eteenpäin. Pohjois-Karjalan ensihoitopalvelun tuottama kotisaattotoiminta pokkasi Tampereen Finn´ EM –konferenssissa lajissaan ensimmäisen innovaatiopalkinnon. Ensihoitajan näkökulmasta on mielenkiintoista, että innovaatio on säästänyt karkeasti arvioiden 170 000 ambulanssikilometriä, joista iso osa olisi ajettu yöllä. • EKSOTEN ENSIHOITOTYÖSTÄ tehtävä omavalvontaraportti. Palkinnon Antti Erholtzin kanssa vastaanottanut Kari Törrönen empi ensin, että kannattaako saattohoitotoiminnalla lähteä akuuttihoidon innovaatiokilpailuun. Tämä säästää myös potilaita ja omaisia, kun ei tarvitse lähteä päivystykseen”, tuomaristoon kuulunut ensihoitaja Jenni Sula perusteli. Vähitellen toiminta poiki pelastuslaitokselle myös defusing-järjestelmän. Siihen kaavaillaan kolmea erilaista mallia riippuen alueesta, missä se otettaisiin käyttöön. Finn’EM Ry on ensihoidossa ja päivystyksessä työskentelevien hoitajien ja lääkäreiden järjestö, joka tukee koulutusta, kansainvälisyyttä ja työssä jaksamista
• VASTAAJISTA 95 % oli saanut tarvittavat vastaukset kysymyksiinsä Palosuojelurahastosta tai rahaston verkkosivuilta hankepäätöksen käsittelyn yhteydessä. • VASTAAJISTA 69 % piti avustuspäätöksen perusteita joko riittävinä tai melko riittävinä. I 16 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN NYT VASTAAJAT OLIVAT YLEISESTI tyytyväisiä avustuspäätöksiin ja hakemusten käsittelyaikoihin. • RAHASTON AVUSTUKSIIN liittyvän hakukirjeen luki kyselyn vastausten mukaan 67 % vastaajista. • VASTAAJISTA 92 % piti hakulomakkeen täyttämistä joko melko helppona tai erittäin helppona. KOKO RAPORTIN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN tuloksista voi lukea rahaston verkkosivuilta: bit.ly/33mkibU. • KALUSTOJA rakennushankeavustusta hakeneista vastaajista kymmenellä prosentilla oli hankkeita, joita tulisi tukea, mutta jotka eivät tällä hetkellä ole avustuksen piirissä. Vain 15 vastaajaa 129:stä olivat tyytymättömiä saamaansa päätökseen, mikä johtui pääosin kielteisestä avustuspäätöksestä tai päätöksen perusteista. • VASTAAJISTA 96 % ilmoitti tietävänsä, mihin hankkeisiin sopimuspalokuntien pienavustusta voi saada. • VASTAAJISTA 99 % koki rahaston sihteeristöltä saamansa palvelun olleen joko erittäin myönteistä tai myönteistä. • VASTAAJISTA 96 % arvioi avustuksen maksatuksen olleen joko riittävän nopea tai melko nopea. • 88 % vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa avustuspäätökseen. • 97 % vastaajista arvioi avustuksen hakulomakkeiden ja ohjeiden löytämisen pääosin joko melko helpoksi tai erittäin helpoksi. • RAHASTOON YHTEYDESSÄ olleista vastaajista 98 % piti sihteeristön tavoitettavuutta avustuksenhakuprosessin yhteydessä joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Kysely lähetettiin tänä vuonna kaikille vuonna 2018 rahastosta avustusta hakeneille tahoille. • SOPIMUSPALOKUNTIEN EDUSTAJISTA kaikki (100 %) olivat ymmärtäneet pienavustusten hakuprosessin joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Palosuojelurahaston asiakastyytyväisyyskyselyn satoa Palosuojelurahasto on teettänyt neljän vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyitä toimintansa kehittämiseksi ja parantamiseksi. • AVUSTUKSEN KÄSITTELYAIKAA piti 91 % vastaajista joko riittävän nopeana tai melko nopeana
Linko on kouluttanut paljon pelastushenkilöstöä sekä ammattilaisia, että sopimuspalokuntalaisia. I 17 I NYT PALOMIES-ENSIHOITAJA VALENTINO HARALAMBIEV on valittu vuoden 2019 Stadin brankkariksi. Valentino Haralambiev on Stadin brankkari 2019 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Jaakko Linkon, 39. Linko on koulutukseltaan teologian maisteri. Toiminnanjohtajan työ alkaa 1.1.2020. Hän on myös sopimuspalokunnan päällikkökurssin suorittanut ja aktiivisesti Säynätsalon palokunnassa toimiva yksikönjohtaja, joka omaa pitkän ja monipuolisen kokemuksen sopimuspalokuntatoiminnasta. Jaakko Linkolla on kokemusta myös järjestötyöstä ja viestinnästä. Valinnan perusteina olivat muun muassa aktiivinen osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen, hyvä ammatillinen osaaminen, positiivinen asenne sekä yhteistyökykyisyys ja sosiaalisuus. Toiminnanjohtajan paikka avautui nykyisen toiminnanjohtajan Isto Kujalan ilmoitettua, että hän irtisanoutuu tehtävästä siirtyäkseen vanhuuseläkkeelle. Hän toimii tällä hetkellä Keskuspelastusasemalla palomies-ensihoitajana. LIITON TOIMISTON OSOITE ON 1.1.2020 ALKAEN: Pappilantie 8 A 3 40900 Säynätsalo puh. 050 373 9571 jaakko.linko@sspl.fi Jaakko Linkosta SSPL:n uusi toiminnanjohtaja ST U D IO H Ä R M Ä
Mutta usein niiden kuulee olevan liian jäykkiä, ja että niitä pidetään vain sen takia, että niitä on pakko pitää. MITEN PALAUTETTA PITÄISI antaa. ”Jos saa samaa keksiä päivästä toiseen, niin Hyvin te veditte! kyllästyyhän siinä”, Eddie Murphy sanoi stand up –esityksessään. Tiedän, että moni ensihoidon palveluntuottaja käyttää niitä, enemmän tai vähemmän tiukkojen raamien kera. Hajottava palaute ei mielestäni kuulu kulttuuriimme enää 2000-luvulla, ja siitä pitää aktiivisesti pyrkiä pois. Eikä se kuukausittain ohimarssin tekevä palkka välttämättä riitä kiitokseksi työiän mittaisella uralla. Positiivista palautetta tarvitaan monista syistä, joista tärkeimmät ovat varmasti hyvien työskentelytapojen vahvistuminen sekä työmotivaation ja hyvän työpaikkahengen ylläpito. Ne parantavat puolestaan työn laatua. Tällöin käytännön hyöty ei välttämättä toteudu. Saattaa toki olla näinkin, mutta jokainen tietää, että toisinaan palkka tulee tilille heikommallakin suorittamisella, ainakin koeajan jälkeen. Kuinka monta ”hyvin vedettyä” on liikaa, eli niin paljon, että se menettää merkityksensä. Yritysmaailmasta olemme saaneet kehityskeskustelut. PUHUMME AINA ESIMIEHISTÄ ja termi hyvät esimiestaidot on ollut pinnalla jo vuosia. Kysymys kuuluukin: Onko se aina riittävä palaute. Toivon myös, että jonkinlaista palautteen antoa löytyisi, niin positiivista kuin rakentavaakin. OMAT KOKEMUKSENI OVAT pääsääntöisesti myönteisiä ja kannatan niiden järjestämistä, mutta toivoisin niiden olevan työyhteisön näköisiä ja että niiden raameissa olisi liikkumavaraa. PERINTEISESTI PALAUTTEEN ANTAMINEN hoituu otsikon kaltaisin sanoin: ”hyvin veditte”, jotka esimies lausuu kalustohallissa tai kahvipöydässä. Käymistuotteiden nauttiminen työpaikalla johtaisi kuitenkin ongelmiin työnantajan kanssa, joten selvin päin tätäkin asiaa on vain hoidettava. Tarvitaan myös. SUOMALAISESSA TYÖELÄMÄSSÄ TODETAAN usein, ettei niin sanotusta normaalista työskentelystä tarvitse antaa positiivista palautetta, sitä varten on olemassa palkka. Maailman suurimmassa hissiyhtiössä käytettävä malli ei välttämättä toimi suomalaisella pelastuslaitoksella, sairaanhoitopiirillä tai yksityisellä ensihoitopalveluntuottajalla. Ja on syytä ollakin. Käymistuotteet helpottavat tunnetusti tätä ongelmaa tai ainakin madaltavat sen antamisen kynnystä. VÄSYNYT LANSSARI I 18 I SYSTOLE & PALOKUNTALAINEN Väsyny t lanssa ri Mats Stens tröm Isä, poika, veli ja vanha n liiton Floren ce KOLUMNI MEILLE HILJAISILLE JA ujoille suomalaisille palautteen antaminen on edelleenkin, oi, niin vaikea taito. KEHITYSKESKUSTELUISTA HUOLIMATTA ALALLAMME tulisi vallita avoimen keskustelun kulttuuri, jonka tulisi olla vaivatonta ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa. Eikä siinä ole mitään väärää, päinvastoin
Kätevästi mukana kulkeva taskukokoinen LUMIFY -ultraäänilaite omalla älylaitteellasi. Alaiset voivat pitää mielessä, että myös esimiehet tarvitsevat ja ansaitsevat palautetta, muutakin kuin negatiivista. Olen pitänyt LfE-järjestelmää hyvin toimivana ja voin vilpittömästi suositella sitä. Saatavana myös mahdollisuus reaaliaikaiseen ultraäänikuvan live-stream etäkonsultaatioon. Kysy loppuvuoden kampanjahintoja. Vaikea alainen voi tehdä esimiehen työn ylipääsemättömän vaikeaksi, ja siinä samalla häviää kaikki edellytykset hyvään keskusteluun ja palautteenantoon. Myös esittelylaitteita saatavilla hyvään hintaan. Jokainen tietää, että toisinaan palkka tulee tilille heikommallakin suorittamisella, ainakin koeajan jälkeen.. TOIMIALUEELLANI ON OTETTU käyttöön Learning from Excellence –järjestelmä, jossa pyritään oppimaan erinomaisuudesta. Ota yhteyttä: myynti.pms@philips.com tai 09 6158 0400 www.philips.fi/healthcare/sites/lumify hyviä alaistaitoja. Kuten esimiehiäkin, löytyy erilaisia alaisiakin aikamoinen kattaus. Sen avulla voidaan työyhteisön jäseniä kehua matalalla kynnyksellä, ja kiinnittää huomiota toimiviin ja innovatiivisiin työskentelytapoihin
Sairaalasiirtoja yksikölleni osuu vain harvakseltaan.” Eskelinen kertoo viihtyneensä Falckilla hyvin. Suomessa häntä kyllästytti, kun työvuorolistat saatettiin laatia heikoimmillaan vain kolmeksi viikoksi eteenpäin, eikä niihin itse voinut juurikaan vaikuttaa. ”Falckilla suunta on muuttunut, täällä kysytään mitä minä haluan omalta työltäni ja asioita pyritään järjestelemään siten.”. ”Ruotsin elvytysneuvoston mukaiset aikuisen ja lapsen hoitoelvytyskurssit Suur-Tukholman ambulanssisairaanhoidon koulutuskeskuksessa olivat todella positiivien yllätys.” POIKKEAVUUKSISTA KERROTTIIN HETI Jokaisessa Tukholman ambulanssissa on yksi erikoissairaanhoitaja mutta hänellä ei tarvitse olla ensihoidon tutkintoa. Jos teen 16 viikon aikana yli 30% yötöitä, saan hyvityksenä työajan vähennystä neljä tuntia viikossa.” Eskelinen rytmittää työnsä siten, että hän tekee viikossa tuplamäärän töitä, jonka jälkeen hän palaa viikoksi perheensä luo Suomeen. Yksikkö ei välttämättä ehdi asemalle kuin vaatteiden vaihtoon. Jotkut tehtävät koettelevat motivaatiota mutta jokaisessa vuorossa on myös niitä tehtäviä, mitkä haastavat ammattitaidon. +46 70-104 98 37 FALCKIN PALSTA Suomessa työskennellessään Paul Eskelisestä tuntui välillä siltä, että ensihoitajaa johdetaan vain ylhäältä tulevin käskyin. KAIKKI HALUSIVAT HALATA Eskelinen otettiin Falckilla hyvin vastaan. Hoitotasolla aloittaessaan työntekijät perehdytetään työhön ”Järjestelmän poikkeavuuksista kerrottiin minulle heti rekrytointivaiheessa, eikä siitä haluttu antaa mitään siloteltua kuvaa.” Töitä on paljon ja potilaat on kuljetettava sairaalaan aina kun he niin haluavat. Ruotsissa ollessaan hän asuu Falckin upouudessa vuokra-asunnossa kahden työkaverinsa kanssa. Palkka on kohentunut lähes 1300 eurolla kuukaudessa. ”Halutessani voin tehdä 24 tunnin työvuoroja tai vaikka pelkkiä päivävuoroja. ”TÄÄLLÄ TYÖVUORO sisältää kaikenlaisia tehtäviä. PAUL ESKELINEN ON saanut Etelä-Tukholmassa operoivalta Falckilta sitä, mitä lähti lahden takaa hakemaankin. Paul löysi Falckilta paremmat työolot Ensihoitaja Paul Eskelinen lähti Ruotsiin ja Falckille hakemaan parempaa palkkaa, työaikaa ja kohtelua. ”Monet tulivat juttelemaan ja uudestaan nähdessään halusivat halata, myös miehet, mikä näin suomalaisena tuntui vähän ihmeelliseltäkin.” Palkallinen perehdytys kesti kuusi viikkoa, niistä kaksi tehtiin työharjoitteluna kentällä. Monissa työvuoroissa olen kokenut saavani ottaa enemmän vastuuta, mitä suomalaisilla keikoilla saisin. ”Ennen listan tekoa katson milloin pojan lätkäpelit, tytön voimistelukisat ja perheen muut menot ovat, enkä ota siihen töitä ollenkaan.” KUN ESKELINEN naputtelee työvuorotoiveensa Falckin tietojärjestelmään, tärkeintä on, että listaan kuuluvat työtunnit täyttyvät. Eväät kulkevat auton matkassa ja niitä syödään sairaaloiden taukotiloissa, joissa tavataan eri palveluntuottajien kollegoja, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Falckilla Eskelinen saa listat 16 viikoksi eteenpäin ja hän voi itse suunnitella työaikansa. ”Asiat ovat parantuneet ja olen kokenut olevani tervetullut.” OTA YHTEYTTÄ Anna Bardy, anna.bardy@se.falck.com puh