BRANDKÅRISTEN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäivystäjät ERICASTA
akun kesto: 20-80 min . helposti liikuteltava . työpaine: 10 bar, 230 psi . teho: 17,330 m3/h . etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m . akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa. portaattomasti säädettävä suihkukuvio . pituus: 250 mm . akkuja verkkovirtakäyttöinen . materiaali: kromattu messinki . liitäntä: R1” uk . paino: 18 kg perusakulla 23 kg . 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika . WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . mitat: 60 x 60 x 25 cm . liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen, kiinnitys pikalukituksella VESIASEMAN JAKOTUKKI MULTIFIRE B YHDISTELMÄSUUTIN PALLOVENTTIILILLÄ VESIASEMAN PIKALIITINKÄYRÄ MULTIFIRE WWW.TRVESITYKIT.FI PIENIKOKOINEN JA KEVYT SAVUTUULETIN BLOWHARD BH-20 . paino: 1,34 kg
Jos sinulla on mielessä jokin asia, jonka voisimme nostaa esille, laita meiliä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 47 Lavian VPK juhli kansalaisten kanssa 48 Åsikt: Den Stora Utbildningsreformen hotar barka åt skogen 5 Pääkirjoitus 22 Lingottua 31 Turtola 43 Villimies 53 Tahtoo tietää 55 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet 7 10 16 36 palokunnat 56 Letkut solmussa 57 Seuraavassa lehdessä 58 Liekinheittäjä 44 48 Yhteisnumero tulossa ENSIHOIDON ERIKOISLEHTI Systole ja Palokuntalainen julkaisevat yhteisnumeron loka-marraskuun vaihteessa. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 Varsinainen ensivasteyksikkö jää usein talliin 8 Pelastajien post-traumatyöpaja 10 Päällikkyys vaihtui Euran VPK:ssa 12 Hätäkeskuspäivystäjä, vuoromestari Johanna Salo 16 Hätäkeskuspäivystäjien kommentteja ERICAsta 23 PSR tukee myös sopimuspalokuntien rakennushankkeita 26 Mielipide: Hiukan fiksummat ihmiset 32 Mielipide: Ensivasteyksikkö on terveystoimen yksikkö 34 Vastine: Testausvimman jälkipyykkiä 36 Bronto Skylift panostaa turvallisuuteen 40 Viking Life-Saving Equipment Oy 44 Palokuntanuorisoleirit – missä mennään. Mielipiteitä ja ajatuksia tulee niin kentältä kuin johtoportaistakin. Lehden teemana on ensihoitopainotteinen ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa” ja yhteistoiminta eri toimijatahojen kanssa. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19
Otkesin pitäisi kuitenkin pidättäytyä tietojen antamisesta ja jättää tiedottaminen vastuuviranomaisen tehtäväksi. Hän on toiminut näin tilanteissa, joissa poliisille kuuluva onnettomuuden esitutkinta on aivan alkuvaiheessaan. Tällainen esiintyminen voi myös vääristää silminnäkijöiden muistikuvia. Otkesin henkilöstön ei kuitenkaan tulisi lausua onnettomuudesta mitään Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävä ei ole arvailla siihen perustuvia näkemyksiä. TIEDOTUSVÄLINEILLÄ ON tietysti tarvetta saada mahdollisimman paljon tietoa onnettomuudesta mahdollisimman nopeasti. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja OIKEUSMINISTERIÖN ALAISEN Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tehtävät on määritelty laissa (Turvallisuustutkintalaki 20.5.2011/525). Laki ei säädä, miten ja missä vaiheessa Otkes voi julkisesti arvioida tapahtuneen onnettomuutta tai siihen johtaneita tekijöitä. LAKI EI suorasanaisesti kiellä tuollaista julkisuutta. ENNENAIKAINEN ARVAILU julkisuudessa saattaa vaikuttaa vastuuviranomaisen tekemää esitutkintaa ohjaavasti. “Arvailu julkisuudessa saattaa vaikuttaa vastuuviranomaisen tekemää esitutkintaa ohjaavasti.” ennen kuin sen tutkinta on edennyt niin pitkälle, että arvausten ja oletusten sijasta on mahdollista kertoa tutkittua tietoa ja esittää. OTKESIN JOHTAJA Veli-Pekka Nurmi on toistuvasti esittänyt julkisuudessa arvioitaan tai arvailujaan vasta tapahtuneen onnettomuuden kulusta tai syistä
Palomiehet kohtaavat paljon vaaroja, syöpä ei pitäisi olla yksi niistä. Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi suojellaksesi muita LUE LISÄÄ!. Lue lisää uusilta sivuiltamme
Palomiehet kohtaavat paljon vaaroja, syöpä ei pitäisi olla yksi niistä. Tästä asiasta on sivuilla 32 mielipideartikkeli, jossa tarkastellaan ensivasteyksiköiden juridista ja toiminnallista asemaa. Lue lisää uusilta sivuiltamme. Lehden toimitus odottaa tästä aiheesta kommentteja seuraavaan Palokuntalainen-lehteen, joka on yhteisnumero ensihoidon erikoislehti Systolen kanssa. Luulisi, että Erica mahdollistaisi hälytysvasteen rakentamisen siten, että mikäli liikenneonnettomuusvasteeseen sisältyvät pelastusyksiköt eivät ole koulutettu ja varustettu ensivasteyksiköiksi, järjestelmä ohjelmoitaisiin hälyttämään kohteeseen lähin varsinainen ensivasteyksikkö. Kaikissa pelastusyksiköissä ei ole kuitenkaan varsinaisen ensivasteyksikön toimintaan koulutettua henkilökuntaa ja varusteita. Ilmeisesti asiasta päättävillä tahoilla ei ole tiedossa, että arviolta noin puolet Suomen ensivastetta tekevistä palokunnista hoitaa ensivastetehtävät siihen erityisesti varustetuilla kevyillä ajoneuvoilla. 7 TERVEYSTOIMEN ALAINEN yksikkö jää talliin ja ensiminuuttien ensihoito kohteessa jää pelastusyksikön henkilöstön vastuulle. Kansalaisten tasapuolisen palvelun takaamiseksi vasteiden ja hälyttämiskäytäntöjen tulisi olla koko maassa yhteinäisiä. Nyt näin ei ole. Varsinainen ensivasteyksikkö jää usein talliin Joidenkin sairaanhoitopiirien alueilla erillistä ensivasteyksikköä (muu kuin sammutusauto) ei hälytetä liikenneonnettomuuteen, jossa on altistuneita. Numerossa käsitellään laajasti aihetta ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa”. Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi suojellaksesi muita LUE LISÄÄ!. Asia on järjestyksessä, jos kyseisellä pelastusyksiköllä on ensivasteyksiköltä edellytetty ensivastevalmius. Kansalaisen kannalta tämä on epäkohta
– Tämän ensimmäisen pilottityöpajan 12 paikkaa on täytetty, mutta ensi vuodelle suunnittelemme jatkoa, kertoo projektipäällikkö Saku Sutelainen. Mukana on vertaistukea, terapeutin tapaamista, traumatietoisuutta, hierontaa, yhteisöllistä tekemistä ja omaa aikaa. Pelastusalalle ei ole aiemmin suunnattu vastaavaa post-traumatyöpajaa, joten kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiLisätietoa: Saku Sutelainen projektipäällikkö, SPPL puh. Hankkeen ja post-traumatyöpajojen tarkoitus on edistää puhumisen kulttuuria ja henkistä kestävyyttä pelastusalalla. Pelastusalan henkisen huollon eli MentalFireFitin tarkoitus on • vähentää ja häivyttää häpeää puhua kipeistä ja vaikeista asioista • edistää ymmärrystä siitä, että raskaiden työtehtävien kuuluu tuntua • edistää ymmärrystä siitä, että mieli voi murtua siinä missä jalkakin, myös auttajan ammatissa. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN POST-TRAUMATYÖPAJA on lokakuun 8.–10.2019 Porissa järjestettävä, kolme päivää kestävä kokonaisuus, jossa osallistujat voivat käsitellä työhön liittyviä kuormittavia, kriittisiä tai traumatisoivia kokemuksia. KOLME PÄIVÄÄ kestävässä tilaisuudessa käydään läpi omia henkisesti haastavia työhön vaikuttavia asioita. • edistää puhumisen kulttuuria avaamalla traumaattisten tilanteiden jälkeisiä toimia ja niihin liittyviä normaaleja reaktioita • tuoda esiin muiden ensilinjan auttajien, kuten poliisin ja ensihoidon, toimivia käytäntöjä • hyödyntää ja edistää olemassa olevia keinoja, kuten työterveysyhteistyötä, kehityskeskusteluja, jälkipurkutoimia, vuoroja täydennyskoulutuksia, alan koulutuksia ja työnohjausta pelastusalalla. 044 756 7112 saku.sutelainen@sppl.fi www.sppl.fi/mentalfirefit www.sppl.fi/ posttraumatyopaja nen pilotointi. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pilotointi: Pelastajien posttraumatyöpaja. Post-traumatyöpaja on osa Suomen Palopäällystöliiton Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanketta, jota rahoittaa Palosuojelurahasto
Kansainvälisen pelastuspalvelun kehystaso, peruskoulutuksen toteuttaminen ja muodostelmien ylläpitäminen (300 000 euroa). SM esittää 1,53 miljardia euroa vuoden 2010 budjettiin Miten käy Pelastusopiston esitysten. Seuraamme PeO:n alkuperäisten esitysten kohtaloa syksyn aikana. ESITYS 3. Pysyvä kehyslisäys. SISÄMINISTERIÖN MÄÄRÄRAHOJA jakavat Poliisi, Rajavartiolaitos, Maahanmuutovirasto ja pelastustoimi (Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto, pelastusosasto ja avit). KEJOja etäjohtamisen koulutusympäristö vuodelle 2020 (125 000 euroa) ei pysyvä kehyslisäys. Eduskunta päättää asiasta lopullisesti syksyn aikana. Asuntolan kalusteinvestoinnit (100 000 euroa / vuosi) vuosille 2020 – 2023. Pelastusopiston pelastuskaluston investointitarpeet (700 000 euroa). ESITYS 6. ESITYS 2. Pelastusopisto on keväällä esittänyt alla olevia lisäyksiä vuoden 2020 talousarvioon (ja 2021–2023 talousarviokehykseen). Pysyvä kehyslisäys. ESITYS 7. Pysyvä kehyslisäys. Hallitus käsittelee budjettia syyskuussa. Valmistelussa on esitysten jälkeen tehty karsintaa sisäministeriössä ja Valtionvarainministeriössä. Pysyvä kehyslisäys. Pelastustoimen johtamisen ja hätäkeskustoiminnan koulutusympäristöt (350 000 euroa). Sopimuspalokunnan kouluttajakoulutus (100 000 euroa). ESITYS 5. KATSO MYÖS! Tahtoo tietää-palsta, sivu 53.. Pysyvä kehyslisäys. ESITYS 10. Toimitilamenot (100 000 euroa) Pysyvä kehyslisäys. Ei pysyvä kehyslisäys. Pysyvä kehyslisäys. ESITYS 9. Pelastusopiston ydintoimintojen turvaaminen (600 000 euroa). 9 ESITYS 1. Pelastustoimen resurssija onnettomuustilastojärjestelmän (Pronto) ylläpitoja kehittämiskustannukset (100 000 euroa). ESITYS 4
– Asuin tuolloin Euran paloaseman vieressä. Palokunnallamme oli kunta-aikana yli 200 hälytystä vuodessa ja osallistuin silloin myös päällystöpäivystykseen. Askosen kaikkiaan 55 vuotta kestänyt palokuntaura jatkuu edelleen hälytysosaston jäsenenä ja yksikönjohtajana.. Päällikkyys vaihtui Euran VPK:ssa Teuvo Askonen toimi 32 vuotta palokunnan päällikkönä Vuonna 1987 Euran VPK:n päällikkönä aloittanut Teuvo Askonen, 68, luovutti heinäkuun alussa päällikkyyden Juuso Rauhaselle, 31. – Euran VPK:n toiminta vie osan vapaa-ajasta, mutta viikonloput olen rauhoittanut palokuntatoiminnalta. Teuvo onkin vannoutunut mökkeilijä ja Lapinkävijä. Nämä sitoivat aika paljon yrittäjän aikaa. – Kun saavutin virallisen eläkeiän päätin lyhentää työpäivää tunnilla. Silloin olen mökillä tai Lapissa. Kymmenen vuotta meni sammutusmiehenä ja varapäällikkönä, kunnes sitten valitsivat palokunnan päälliköksi vuonna 1987. Tulihan sitä istuttua myös Palopäällystöliiton neljännen jaoston johtokunnassa useita vuosia, muistelee pitkän linjan aktiivinen palokuntaveteraani. TEUVO ASKOSEN pitkään meriittiluettoloon kuluu myös osallistuminen valtakunnalliseen järjestötoimintaan. – Kalusto on nyt parempaa, mutta muuten kaipaan kunta-aikaa. TEUVO JATKAA edelleen hälytysosastossa ja osallistuu noin 40-50 hälytystehtävään vuodessa. – Oliko sitten syy huonot ajat vai mikä, mutta ryhmässä pääaiheina olivat vuosikausia säästöt. KUNTA-AIKANA PALOKUNTAA koskevat neuvottelut ja käytännön yhteistyökuviot sujuivat Teuvon mielestä nykyistä alueellisen pelastustoimen aikaa paremmin. – Koin liiton aikanaan ja edelleen tärkeäksi sopimuspalokuntien kannalta. Omat mökit löytyvät Pyhäjärven rannalta sekä Kittilästä, Muoniosta ja Kolarista. Aikaa riittää myös harrastuksille. – Kun lääkäri totesi minut soveltuvaksi palokunnan hommin, niin ei ole mitään syytä luopua hälytystoiminnasta, kertoo konemiehenä ja yksikönjohtajanakin hälytyksissä toimiva Teuvo. Hän pyörittää edelleen kolmea ympäristöalan yritystä työllistäen noin 30 henkeä. Kymmenen vuotta Satakunnan pelastuslaitoksen Peso-ryhmässä (sopimuspalokuntaryhmä) istunut Askonen olisi kaivannut enemmän keskittymistä sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseeen. Hän oli myös perustamassa Suomen Sopimuspalokuntien Liittoa ja pitkään sen hallituksessa. – Onneksi hälytysmäärät ovat nyt kohtuullisia. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen jäi taka-alalle. Teuvo oli mukana ensimmäisessä sopimuspalopäällikköseminaarissa. PALOKUNTAURANSA KAUTTUAN Tehtaiden VPK:n poikaosastossa vuonna 1963 aloittanut Askonen siirtyi Euran VPK:n riveihin vuonna 1977. Nyt teen töitä vain 15 tuntia päivässä, sanoo Teuvo lievä hymynkare huulillaan. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 HENKILÖT ASKONEN EI aio jäädä lepäämään laakereilleen. Siksi vaihdoin palokuntaa
Sammutusasu kuuluu kuitenkin hänen varustukseensa jatkossakin.. 11 HENKILÖT Euran VPK:n kunniapäälliköksi nimetty Teuvo Askonen juhla-asussa
Uusia päivystäjiä ei kylläkään ihan aluksi sijoiteta tehtäväseurantaan. Ennen hätäkeskuspäivystäjäopintoja Salo oli hankkinut amk-tutkinnon yritysvietinnässä. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 HENKILÖT P orin hätäkeskuksen vuoromestari Johanna Salo aloitti hätäkeskuspäivystäjän työssä heti puolitoista vuotta kestäneiden opintojen päätyttyä vuonna 2007. – Pääsääntöisesti vuorot kulkevat kuuden päivän rytmissä. – Hän ei ole esimiesasemassa, mutta on osaltaan junailemassa esimerkiksi koulutusasioita, kertoo Johanna Salo. Ensin on kahden päivän päivävuoro, sitten kaksi vapaata ja lopuksi kaksi yövuoroa. Hänen tehtävänään on selvittää mitä ja missä on tapahtunut sekä lähettää kohteeseen asianmukaiset viranomaisyksiköt. – Ylipäivystäjä toimii myös vuoromestarin sijaisena. Sitten meillä on vielä painopistevuorot esimerkiksi kello 16:00-04:00. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Hätäkeskuspäivystäjä välittää avunpyynnön Hätäkeskuspäivystäjä on linkki hätätilanteen ja avun välissä. Tämän jälkeen on kaksi vapaata ja kierto alkaa alusta. Nämä osuvat usein vilkkaisiin viikonloppuihin. Päivystäjän työ on viimeisen vuoden aikana kokenut suuren muutoksen siirryttäessä noin 15 vuotta käytössä olleesta ELS-hätäkeskustietojärjestelmästä paljon puhuttuun Ericaan. Vuoromestarina Johanna Salo aloitti vuonna 2018. Lisäksi salissa toimii ilmoitinlaitetestaajia. Osa päivystäjistä tekee kuitenkin vain ilmoitusten vastaanottoa. Porin hätäkeskuksen apulaispäällikkönä toimii Riku Inkinen ja päällikkönä Helena Borisov. Häken salissa työskentelee ivo, tese ja muutama muu Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on joko ilmoitusten vastaanotto (ivo) tai tehtäväseuranta (tese). Hätäkeskuksen henkilöstöön kuuluu myös virkanimike ylipäivystäjä. Uutena asiana on se, että ilmoitinlaitetestauksissa ei nykyään ole keskusrajoja, vaan sitä tehdään valtakunnallisesti ja tehtävään on oma henkilökunta. Salin työtä johtaa vuoromestari. – Pääsääntöisesti salissa kaikki tekevät kaikkea. 12-tuntinen työvuoro Johanna Salo kertoo päivystäjän päivävuoron alkavan kello 07:00 ja päättyvän klo 19:00, jolloin alkaa yövuoro, joka päättyy aamulla klo 07:00
Sarjan seitsemännessä osassa seurataan kalustomestarin työvuoroa.. HENKILÖT 13 Hätäkeskuspäivystäjä välittää avunpyynnön Hätäkeskuspäivystäjän työvuoro SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
Onneksi ne ovat olleet harvinaisia. tai 19:00 Päivystäjä käynnistää työpisteessä järjestelmän eli menee sisään omalla kortilla. Tämä onkin yksi isoimmista haasteista päivystäjän nykyisessä arjessa. Tietysti järjestelmässä on kehitettävää, mutta kukin viranomainen määrittelee itse niin riskinarvion kuin vasteetkin. Vuoromestarit ja tese antavat työvuoron päättyessä raportin kesken olevista tehtävistä ja muista toimintaan vaikuttavista asioista seuraavaan työvuoroon tuleville. Oikea elämä ei aina kuitenkaan sovellu tiukkoihin kysymys/vastaus -vaateisiin. Erityisesti erilaiset lapsiin liittyvät tapaukset jäivät mieleen. Uskon, että tulevaisuudessa, kehityksen myötä, meillä on toimiva systeemi. Usein listalla on määritelty puolessa vuorossa työtehtävän vaihto. 10 ”Ensimmäisinä vuosina sitä ihmetteli ihmisen elämää.”. – Me olemme saaneet jonkin verran palautetta, jonka oikea kohde olisi kyseinen vastuuviranomaistaho. Viranomaiskentällä ei vieläkään Salon mukaan ymmärretä täysin sitä, että hätäkeskuspäivystäjä on pitkälti viranomaisten itsensä antaman ohjeistuksen varassa. Työpäivän kulku on yksilöllistä tästä eteenpäin. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 HENKILÖT Päivystäjän hektinen työvuoro 07:00 Vuoromestari on tehnyt pöytäkartan, josta näkee kuka tekee mitä ja mihin aikaan. Nippelitekniikasta ja muusta käytännön työstä kysyttäessä Salon mielestä Erica-ympäristössä joutuu käyttämään enemmän hiirtä ja virveliikenne on sekavampaa. Tauot voi itse määritellä, kuitenkin siten, että vuoromestari määrittää, kuinka monta päivystäjää voi olla tauolla samanaikaisesti. Yhdellä silmäyksellä ei näe tilannetta, vaan pitää vaihtaa näkymää. Tauot ja ruokailu ovat päivystäjän omassa harkinnassa vuoromestarin antamien speksien mukaan. Viikossa on mahdollista harrastaa tunti liikuntaa työajalla vahvuuksien mukaan. Tämä riippuu päivävahvuudesta. He vievät aikaa todellisilta avuntarvitsijoilta. – Ensimmäisinä vuosina sitä ihmetteli ihmisen elämää. Ericaan Johanna Salo suhtautuu myönteisesti – Se ei ole enää mörkö. Taukoa jotkut päivystäjät pitävät tunnin välein, mutta toinen voi istua jopa kolme tuntia työpisteessään. Järjestelmä on kuitenkin selvästi vanhaa järjestelmää modernimpi, mutta kehitettävää riittää. Sitten seuraa rooli valinta: ivo, ylivuoto ivo tai tese. 19:00 tai 07:00 Työvuoro päättyy – Lisäksi meillä on hallintosihteerit ja toimialojen asiantuntijat. Työpäivään saattaa sisältyä koulutusta. – Päällekkäisten tilanteiden huomaaminen on hankalampaa ja kokonaiskuvan hallinta on vaikeampaa kuin ELSissä. Sitten on tietysti omana asiakaskuntanaan ne, joiden ei tulisi edes soittaa 112:een. Henkisesti vaativa työ Hätäkeskuspäivystäjä joutuu kommunikoimaan hyvin värikkään asiakaskunnan kanssa. – Työ on nyt kontrolloidumpaa ja teknisesti viranomaisen laatimiin kysymyspatteristoihin sitovampaa. ELSistä Ericaan Vuoromestari Johanna Salon mukaan päivystäjän työ on ELSistä Ericaan siirryttäessä muuttunut. Melkein kaikilla soittajilla on jonkinlaisen avun tarve. Kaikkiaan täällä Porin hätäkeskuksessa työskentelee noin 70 henkilöä
Tuula on työskennellyt aiemmin yritysja vaikuttajaviestinnän asiantuntijaja johtotehtävissä NIMITYKSIÄ: muun muassa energiateollisuuden, terveyspalvelujen, metsäteollisuuden sekä postija logistiikkapalvelujen aloilla. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6 01300 Vantaa. Kukonlehto toimii liiton viestintäyksikön vetäjänä ja on Palomiesliiton johtoryhmän jäsen. HENKILÖT Päivystäjän hektinen työvuoro FILOSOFIAN MAISTERI Tuula Kukonlehto on nimitetty Suomen Palomiesliitto SPALin viestintäjohtajaksi 5.8.2019 alkaen. 0400 352 709 suunnitelman mukaisesti. Tehtävässään Kukonlehto vastaa Palomiesliiton vaikuttamisja sidosryhmäviestinnän kehittämisestä, johtamisesta ja toteutuksesta liiton strategian ja toimintaPalomiesliiton viestintäjohtajaksi Tuula Kukonlehto Yhteystiedot: Tuula Kukonlehto tuula.kukonlehto@palomiesliitto.fi Puh
Tässä numerossa ääneen pääsevät anonyymit hätäkeskuspäivystäjät. Hätäkeskuspäivystäjien kommentteja Ericasta. Seuraavassa numerossa kuulemme sopimuspalokuntien kokemuksia ERICAsta. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ PALOKUNTALAINEN-LEHTI KERÄÄ eri toimijatahojen kommentteja ERICAsta
Toimitus on stilisoinut niitä asiasisältöön puuttumatta. ”Insta toimitti juuri sitä, mitä tilattiin.” ”Ericassa oma ammattitaito ei ole niin tärkeä, kun kone tekee riskinarviot, mistä taas johtuvat hölmöt vasteet.” ”Ei voida ajatella taktisesti, vaan pitää tehdä mitä algoritmit määrittelevät.” ”Jääkö päivystäjän mielipide muiden jalkoihin?” ”Erityisesti kiireellisyydet sekaisin.” ”Nyt Erica on jo eri kuin keväällä.” Teksti Pekka Koivunen Kuvat Hätäkeskuslaitos PELASTUSALAN ILMIÖITÄ. 17 Anonyymit kommentit on kerätty elokuun aikana keskusteluista hätäkeskuspäivystäjien kanssa. Kommentit ovat satunnaisessa järjestyksessä
Päivystäjästä tuli Erican myötä robotti.” ”Ivo hälyttää eikä tiedä tesen asioista.” ”Puhekuulutukset koneella on hyvä juttu, voidaan keskittyä puheluun.” ”Päivystäjä ei kuule robotin ääntä.” ”Vaikka viivästyi, olisi ollut vielä syytä lykätä, mutta ymmärrän Instan ja viranomaisten paineet.” ”Paikannuksen tarkkuus on perseestä.” ”Luotan vahvasti seuraavaan ohjelmapäivitykseen. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ ”Odotusaika ollut pitkä. Ihan hyvä tulossa.” ”Paikallistuntemuksella on erittäin tärkeä merkitys edelleen.”. Olen odottanut jo kaksi vuotta.” ”Kehitystyön pitäisi lähteä päivystäjän lähtökohdista.” ”Normipuheluihin voisi ottaa vaikka pitkäaikaistyöttömän
Poliisi reagoi muutoksiin hitaasti, ehkä siksi, että kaikki menee poliisihallituksen kautta.” ”Koulutus oli hyvä ja laaja.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ. ELSissä se oli todella nopea ja luotettava.” ”Pelastus ja ensihoito ovat korjanneet jo omia puutteitaan. Tiedän ensimmäisestä lauseesta, että tarvitaan nyt ja kiireellä apua.” ”Els oli yksinkertaisempi ja värikkäämpi, Erica on harmaa. Vasta sitten virveliikenne on mahdollista.” ”Ihmetyttää miksi pieniä ei ole korjattu jo.” ”Kysymyspattereita pitää järkeistää. 19 ”Puherobottia pitää odottaa ennen kuin hälytys on ohi. Toimii hyvin.” ”112 sovellus toimi ELSissä paremmin, paikannus on epätarkempi.” ”Kehittäjien ahaaelämykset ovat häirinneet Erican kehitystä.” ”Oli ehkä Installe yllätys, että kehitysprojektiin tuli mukaan useita tahoja, joilla oli omia vaatimuksia.” ”Viimeiset kolme vuotta rassasi kaikkia päivystäjiä, koska käyttöönottoa siirrettiin usein. ” ”Yksiköt heti valmiiksi. Salihenkilöstölle tuli lomakieltoja ja taas uusia lomakieltoja jne.” ”Olis kiva saada lisää.” ”Erican paikannusjärjestelmä todella surkea
Ei ole kuitenkaan niin selkä kuin aiempi.” ”Paikannus toiminut hyvin.” ”Ensimmäisistä koulutuspäivistä meni kuitenkin vuosi ennen kuin otettiin käyttöön.” ”Katastrofaalisen alun jälkeen kehitystä on tapahtunut”. Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille. ”Päivystäjät voivat tehdä kehitysehdotuksia, mutta miten niitä sitten otetaan huomioon. Pystyn jatkamaan keskustelua. Minun ei tarvitse enää antaa hälytystä puheena. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 92 ”Jos toimittaja saa käyttöliittymän koulutuksen, hän voi istua pukille ja alkaa ottaa hätäilmoitusta vastaan.” ”Kartta on huonontunut, mutta liikkuminen kartalla on helpompaa. Painan vain nappia ja jatkan.” ”Poliisille keikat puheella.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Olemme nykyään myös samaa kokoa. Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISNUMERO LOKA-MARRASKUUN VAIHTEESSA ”ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ KOHTEESSA” ”VIRANOMAISYHTEISTYÖ ” palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI BRANDKÅRIST EN 92 Bronto Skylift Oy Viking Life – Saving Equipment Oy Ajatuksia leiritoiminnasta NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Hätäkeskuspäiv ystäjät ERICASTA 4 • 2019 Ensihoidon erikoislehti. Odotan mielenkiinnolla.” ”Muutosvastarinta on vähentynyt selvästi viime aikoina.” ”Kehitetäänkö tätä liikaa viranomaisten väliseksi työkaluksi?” ”Puherobotti on loistava