BRANDKÅRISTEN 91 Palotarkastajan päivä Mika Gröndahlin terveiset Amsterdamista Oppia Hollannista: NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 27 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Takaisin perusasioihin Virve 2.0
lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN. patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . vedenkulutus vain 5 l / paloletku TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS . työaika lyhenee, tilantarve pienenee . suurin nosto/ imukorkeus 9 m . paino toimintakunnossa 127 kg . paras teho/ painosuhde . suurin nosto/ imukorkeus 9 m . 525 l / 6 bar : 52 kg . 2000 l / 7bar . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . paras teho/ painosuhde . jopa 20 paloletkua / tunti . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . apulaitteiden tarve poistuu . nopein alkuimulaite . luokkansa kevein ja pienin . HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME OSOITTEESTA: WWW.FWP.FI
Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 7 Opittiinko viime vuoden maastopaloista. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Yhteinen teema on problematiikka, jonka kohtaa ”Ensimmäinen yksikkö kohteessa”. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Yhteisnumerossa tarkastellaan asioita pelastustoimen ja ensihoidon näkökulmista. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. JOS SINULLA teemaan sopivia ajatuksia, ota yhteys toimitus@palokuntalainen.fi.. Se voi olla ensivaste, sammutusyksikkö, ambulanssi, hybridiyksikkö, poliisin yksikkö jne. 9 Sopimushenkilöstön kohtaama väkivalta huolestuttaa 10 Palotarkastaja Pasi Lehtosen päivä 16 Pelastusopistolta valmistuneet 18 Virve 2.0 mullistaa viranomaisliikenteen 26 PSR: Sopimuspalokuntien pienavustusprosessi 28 Mielipide: ”Varallaolo on osa 48 tunnin työviikkoa” 34 Kalusto kiertää 36 Oppia Hollannista: Takaisin perusasioihin 42 Vema Lift Oy tunnetaan maailmalla 32 Berlin Firefighter Stairrun 2019 44 Palokntien vakavat haasteet esillä Amsterdamissa 48 Mikkelin VPK 140-vuotta 52 ÅSIKT: Brandkårsarbetet i farozonen – allt arbete räknas 5 Pääkirjoitus 17 Lingottua 25 Turtola 50 Villimies 57 Tahtoo tietää 59 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 7 10 18 34 32 palokunnat 60 Letkut solmussa 61 Seuraavassa lehdessä 62 Liekinheittäjä 44 52 Yhteislehti tulossa PALOKUNTALAINEN NUMERO 93 ilmestyy marraskuun alussa yhteisnumerona ensihoidon erikoislehti Systolen kanssa
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi UUDET HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla
Entä jos lainvoimainen tuomio on annettu tai jos tuomion saanut valittaa ylempään oikeusasteeseen. Miten palokuntayhteisön on reagoitava esimerkiksi silloin, jos ammatikseen tai sopimusperusteisesti palokuntatoiminnassa mukana olevaa henkilöä epäillään rikoksesta. ENTÄ JOS rangaistus on jo kärsitty. MUTTA MIKÄ on tilanne, jos palokuntayhteisön jäsenen arvot hänen yksityiselämässään poikkeavat merkittävästi edellä mainituista yleisesti hyväksytyistä arvoista. Tietyin edellytyksin virkamiehen tai viranhaltijan virantoimitus voidaan keskeyttää väliaikaisesti. JOS PALOKUNTALAISELLA on suora sopimus pelastuslaitoksen kanssa, noudatetaan ongelmatapauksissa yleensä työja työehtosopimuksissa määriteltyjä käytäntöjä. Palokuntayhdistyksissä on syytä käydä vakava keskustelu hälytystoimintaan osallistuvien henkilöiden ”nuhteettomuusasteesta” jo ennen kuin tilanne tulee päälle. Pelastusalan palvelujen laatu onkin noussut Suomessa tasolle, jolla näiden arvojen voidaan katsoa toteutuneen vähintään hyvin. ”Ohjeiden tulee palvella pelastustoiminnan etuja, mutta niiden täytyy olla myös oikeudenmukaisia ja yhtenäisiä.”. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja INHIMILLISESTI, AMMATILLISESTI, luotettavasti. Hänet voidaan pidättää virantoimituksestaan Sopiiko lainrikkoja pelastamaan. VIRKAMIEHEN KOHDALLA asia on selvin. Tärkeää on, että menettelytavat ovat ennalta kaikkien tiedossa. Yksiselitteisen selkeitä toimintamalleja ei kuitenkaan ole. PALOKUNTAYHDISTYKSESSÄ TILANNE on erityisen ongelmallinen, jos yhdistyksen hälytystoiminnassa mukana oleva on rikosepäilyn kohteena tai jo saanut tuomion. Milloin epäilyksen alainen tai tuomittu henkilö aiheuttaa pelkällä mukana olollaan maineja luotettavuusvahinkoa pelastuslaitokselle ja palokunnalle. PELASTUSALAN ARVOTYÖTÄ tulee laajentaa siten, että alalle saadaan ohjeistus, miten rikosepäilyjen ja tuomion saaneiden ja sellaisen kärsineiden henkilöiden suhteen menetellään. Nämä pelastusalan toimijoiden hyväksymät arvot luovat pohjan kaikelle toiminnalle ammattija sopimuspalokunnissa. Ohjeiden tulee palvella pelastustoimen etuja, mutta niiden täytyy olla myös oikeudenmukaisia ja yhtenäisiä yksittäisiä henkilöitä kohtaan. myös rikossyytteeseen liittyvän tutkimuksen ajaksi, jos sillä voidaan katsoa olevan merkitystä viran hoitamisen edellytyksiin
Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA
7 • ONKO maastopalokalusto optimoitu/sijoitettu asemittain mahdollisimman tehokkaaksi kokonaisuudeksi alueelliset olot huomioon ottaen. Opittiinko viime vuoden maastopaloista jotain. Kysymykset kietoutuvat maastoja metsäpalojen ympärille ja ovat hyvä muistutus kenelle tahansa pelastustoiminnassa mukana olevalle. • ONKO maastopalokalusto koekäytetty. • MITEN polttoainehuolto hoidetaan, jos kohde on kaukana huoltoasemista. • MITEN hoidetaan paineilmalaiteja letkuhuolto. • MITEN suhtaudutaan ”vapaaehtoisiin kansalaisiin” sammutustoiminnassa. • ONKO mietitty tilanteita, jossa palo on kaukana tiestä. Päätimme julkaista nuo kysymykset sellaisenaan, kuitenkin hieman stilisoituna. Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. • MITEN hoidetaan muonitus ja mahdolliset lisäkädet. Lehden toimitukseen saapui pelkkiä kysymyksiä sisältänyt nimetön viesti. • ONKO päivälähtöjen henkilöstön todennäköinen määrä selvitetty. • SAADAANKO kaikki tarvittava kalusto liikkeelle myös, kun hälytys tulee arkena keskellä päivää. • MITEN hyödynnetään droneja maastopalon tiedustelun ja johtamisen apuna. • ONKO pelastuslaitoksilla ja palokunnilla suunnitelmat sen varalle, että paloja olisi taas saman verran kuin vuonna 2018. • MITEN vesihuolto on suunniteltu. • MITEN hoidetaan muu sammutusja pelastusvalmius ison tilanteen aikana. • ONKO pelastuslaitoksella etukäteissuunnitelma ”jälkisammutuksen” resurssoinniksi. • OLLAANKO selvityksiä erilaisiin maastopalokohteisiin suunniteltu ja harjoiteltu. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA
aika ajoin tehtävä vuorokausirytmiin perustuva työaikajärjestelmä sekä teknisten sopimuksen liite 8:n mukainen työaikajärjestelmä olisivat tulleet tiensä päähän. Pelastuslaitoksissa, missä työnantaja ja työntekijät ovat kyenneet yhdessä sopimaan työaikajärjestelmästä, on työhyvinvointi eri tasolla kuin alueilla, joissa asioita ei kyetä yhdessä ratkaisemaan. Olemme selvittäneet, estääkö uuden TALin säännökset valtakunnallisen TS-liitteen 8 tai poikkeusluvan kaltaisen aika ajoittain tehtävän työvuorojärjestelmän käyttöönottamisen tai jatkamisen pelastuslaitoksissa. säännös. Emme ole saaneet minkäänlaista tukea tai vahvistusta näille väitteille! OSA LEGENDOISTA voi perustua TALin määritelmään vähimmäislepoajasta sekä viikoittaisesta keskimääräisestä 40 tunnin enimmäistyöajasta. Uusi TAL ei näiden tietojen valossa ole tuomassa tähän mitään ylitsepääsemättömiä esteitä. Toinen toistaan pätevämpi tulkitsija on ihan vakavissaan esittänyt väitteitä, että ns. Kim Nikula järjestön johtaja Lyhennelmä järjestön johtaja Kim Nikulan blogikirjoituksesta Urbaani legenda 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91. Jatkossakin voimme tehdä valtakunnallisia ja paikallisia sopimuksia poikkeuksellisesta työajasta, mikäli osapuolilla on siihen tahtoa. Jätetään siis messijuridiikka vähemmälle ja keskitetään energia toimiin, jotka edistävät työhyvinvointia sekä työturvallisuutta — yhteistyössä. Uuden TALin säännöksistä haasteeksi tulee lähinnä se, voidaanko jatkossa 24 tunnin työvuoron perään tehdä säännöllisesti esimerkiksi kahdeksan tuntia kestäviä kevyitä harjoituksia. Työaikalaki astunee voimaan vuonna 2020. Perusteluina on hieman löyhästi ja ehkäpä kevyesti väitetty olevan työaikalain kokonaisuudistus. On kuulema vakavissaan esitetty, että pelastustoimen tehtävissä voisi tulla sovellettavaksi ko. Väitteille ei ole juuri lainkaan esitetty lainopillisia perusteluita. Pelastustoimessa työaikalain kokonaisuudistus on saanut mitä erilaisempia urbaanilegendoja liikkeelle. EDUSKUNTA ON hyväksynyt työaikalain (TAL) kokonaisuudistuksen. Tässä on ehkä ainoa kipukohta, jota joudutaan tarkastelemaan vähimmäislepoajan säännösten näkökulmasta syvällisemmin. Yhtä vähän löydän yhtymäkohtaa pelastustoimen tehtävien ja moottoriajoneuvon kuljettajia koskevan lain soveltamisalasta. Se on tuottavuutta parhaimmillaan
Lähde: SSPL SSPL: Sopimushenkilöstön kohtaama väkivalta huolestuttaa. Etenkin ensihoitajien kohtaamat uhkatilanteet ovat herättäneet alalla ja julkisuudessa keskustelua viime vuosina. 9 SOPIMUSPALOKUNTIEN HENKILÖSTÖ kohtaa yhä useammin uhkaja väkivaltatilanteita hälytystehtävissä. VASTAAJISTA 30 % oli saanut jotain koulutusta uhkaja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen. Lisäksi 25 % ilmoitti, että palokunnan hälytystehtävissä on koettu uhkatilanteita, mutta itse ei ole ollut näissä tehtävissä mukana. Tämä käy ilmi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) sopimuspalokuntalaisille tekemästä kyselystä. Sopimushenkilöstölle tehty kysely osoittaa, että huolestuttava ilmiö koskettaa laajasti päätoimisen ensihoitoja pelastushenkilöstön ohella myös sopimuspalokuntia. Myös monissa ensihoitotehtävissä ensimmäinen potilaan tavoittava yksikkö on sopimushenkilöstön miehittämä ensivasteyksikkö, joten kyselyn paljastama väkivallan uhan kokemisen yleisyys ei tullut yllätyksenä. KYSELYYN VASTASI 960 henkilöä kattavasti ympäri Suomea. – Viimevuosina on uhkatilanteiden määrä kasvanut – pelkäämme, että kasvu jatkuu. Myös suojavarusteissa on huomioitava uhkatilanteiden mahdollisuus, toteaa Kujala. Vastaajista 12 % oli itse ollut uhattuna, 25 % oli ollut mukana tällaisessa hälytystehtävässä, mutta ei itse ollut uhattuna. UHKAJA väkivaltatilanteet ovat selkeä työturvallisuuskysymys pelastustehtävissä, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Kujala vaatii pelastuslaitoksia huomioimaan paremmin uhkaja väkivaltatilanteet työturvallisuussuunnitelmissaan ja -ohjeissa sekä järjestämään niihin myös riittävästi tarvittavaa koulutusta. Vastaajista 62 % ilmoitti ilmiön olevan omassa palokunnassakin kohdattu ja tuttu. Peräti 63 % vastaajista ei ole saanut mitään koulutusta tällaisiin uhkaaviin tilanteisiin
10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 Palotarkastaja on palveluammatti HENKILÖT Palotarkastaja Pasi Lehtonen, 58, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Palotarkastaja on palveluammatti
Sarjan kuudennessa osassa seurataan hätäkeskuspäivystäjän työvuoroa. Palotarkastaja on palveluammatti V arsinais-Suomen pelastuslaitoksen riveissä toimii 25 palotarkastajaa. Osa tarkastajista on jaettu tiimeihin, joissa on tavanomaisten kohteiden lisäksi asiantuntemusta ja kokemusta erityiskohteiden tarkastuksiin. Palotarkastajat pyrkivät osaltaan varmistamaan, että palomiesten käynnit kohteissa jäisivät mahdollisimman harvalukuisiksi. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana. Näitä ovat muun muassa kemikaaleja sisältävät kohteet, yleisötapahtumat, rakennusvalvontalausunnot, Palotarkastaja Pasi Lehtonen kertoo Mika Heinoselle sammuttimen olevan asianmukaisessa kunnossa.. Palotarkastajat tekevät työtä, jota ei suuren yleisön keskuudessa mielletä yhtä hohdokkaaksi kuin palomiesten työtä. 11 Palotarkastaja on palveluammatti HENKILÖT Palotarkastajan päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia
Yleensä laitosten tarkastukset tehdään vuoden välein, mutta jos laitoksessa asiat ovat kunnossa, voi tarkastusväli olla kaksikin vuotta. Työt alkavat klo 8.00 ja pättyvät klo 16.00. Pelastusopiston vuoden kestäneen koulutuksen jälkeen hän aloitti palotarkastajana tehden myös pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. – Kokonaistavoite on 270 merkintää eli pistettä, joita saa tarkastuskäyntien lisäksi esimerkiksi lausunnoista, neuvonnasta yms. Lehtosen erikoisalaa ovat hoivaja hoitolaitokset. Palotarkastukset ovat maksullisia Valvontamaksut tarkastuksista ovat 111 ja 55 euroa riippuen kohteesta. Pasin työmatka Yläneeltä Laitilaan kestää noin 40 min. Harvoin tarvitaan vahvempia keinoja. Tarkastusta voi pyytää vain kiinteistön omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. – Laitilan lisäksi työtehtävät vaativat matkustamista koko laitoksen alueella. 160 kohdetta vuodessa ja paljon muuta Palotarkastaja Pasi Lehtonen aloitti palokuntauransa Yläneen kk:n VPK:n riveissä. Osallistuin Laitilassa myös aikoinani yksikönjohtajavarallaoloon. Myös hoivaja hoitolaitosten arviointipäätökset poistumisturvallisuusselvityksestä koko Varsinais-Suomen alueella kuuluvat työnkuvaani. – Olin aluksi Mynämäen toimipisteessä neljä vuotta palotarkastajana ja siirryin sitten Laitilaan. Palotarkastaja on ensisijassa yleisön palvelija. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HENKILÖT poistumisturvallisuusselvityskohteet ja riskiasuminen. ”Työtehtävät vaativat matkustamista koko laitoksen alueella.”. Pasi Lehtosen tarkastustavoite on noin 160 kohdetta vuodessa. – Olen erikoistunut hoitolaitosten problematiikkaan. Tänään häntä voidaan pitää asiantuntevana konsulttina, joka suosittelee ja joskus joutuu myös huomauttamaan kiinteistön turvaallisuuspuutteista. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palvelukseen hän tuli siirryttäessä alueelliseen pelastustoimeen vuonna 2004
Pasi Lehtosen päivä lyhyesti – Kohdalleni osui kerran kiinteistön ostoa havitellut henkilö, joka halusi palotarkastusta ostettavalle kiinteistölle. Tästä oli pakko kieltäytyä, koska emme ole viranomaisina asunnonostajan konsultteja kauppatilanteessa. Epäasiallisia asiakkaita Lehtonen ei ole kohdannut urallaan kuin muutaman. – Sanat yleensä tehoavat. Mikäli kyseessä on lainvastainen tilanne, kirjataan tilanne ”Hyvin harvoin tarvitsee asiakkaalle lukea lakia.”. – Lisäksi suositukset ja opastus ylipäätään ovat tehokkaita keinoja kohteen paloturvallisuuden kohentamiseksi. – Huomautus, joka usein johtaa tilanteen korjaukseen jo tarkastustilanteessa on hyvin yleinen palotarkastajien käyttämä pehmeä keino, kertoo Pasi Lehtonen. Palotarkastajalla on useita 7:10 Pasi Lehtonen lähtee Yläneeltä kohti Laitilaa 8:00 Työpäivä alkaa postien läpikäynnillä Tulevien tarkastusten ajankohtien sopimista Puhelinneuvontaa Edellisten tarkastusten pöytäkirjojen täydentämistä 10:00 Kahvitauko (kahvitauko vaihtelee päivän mukaan) Lausunnon kirjoittaminen 11:00 Lounastauko (vaihtelee päivän mukaan) 11:30 Tulevan tarkastuskohteen historiatietojen läpikäynti 11:50 Lähtö ensimmäiselle tarkastuskäynneille 12:00 Leipomon tarkastus 13:30 Paluu toimistolle Valmistautuminen toiselle tarkastuskäynnille Vaatteiden vaihto sikalakäyntiä varten 13:45 Lähtö toiselle tarkastuskäynneille 14:00 Sikalan ja kuivurin tarkastus 15:00 Paluu toimistolle pesulle ja vaatteiden vaihtoon Pöytäkirjojen laatimiset Sähköposteihin vastaamista 16:00 Työpäivä päättyy HENKILÖT 13 keinoja tarkastettavan kiinteistön saattamiseksi lain ja muiden säännösten vaatimalle tasolle. Hyvin harvoin tarvitsee asiakkaalle lukea lakia tai jopa uhata rikosilmoituksen tekemisellä
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella palotarkastajat pitävät kahden viikon välein videopalavereita, joissa käsitellään tarkastusja valvontatyöhön liittyviä päivänpolttavia asioita. – Olen hyvin tyytyväinen työnantajaan ja välineisiin sekä koulutukseen, joka on aivan välttämättömyys tällä alalla, koska erilaisten säännösten ja käytäntöjen kirjo on suuri. Pasi Lehtosen mukaan hyvin harvoin pitää käyttää vahvempia keinoja. Puhelinneuvonta on luonnollinen osa palotarkastajan työtä. Tarkastusten sopiminen vie Lehtosen mukaan melko paljon aikaa. Valvontakäyntejä tarkastaja tekee kenttäpäivinä yhdestä kolmeen. – Jos on kyseessä selvä pelastuslain rikkomus, on mahdollista tehdä asiasta poliisille ilmoitus. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HENKILÖT tarkastuspöytäkirjaan määräykseksi. – Se on sovittelua asiakkaiden aikataulujen ja oman aikatauluni kanssa. – Jokainen tarkastuskäynti vaatii ennakkoja jälkityön Merlot-palotarkastusohjelmiston parissa. Kaikista kohteista tehdään tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan asiakkaalle yleensä sähköpostitse, kertoo Pasi Lehtonen. Pääosa työstä tehdään toimistossa Palotarkastajan työpäivästä valtaosa kuluu toimistossa. Tämä tehoaa yleensä jo hyvin. Keinovalikoimasta löytyy vielä uhkasakon määrääminen, jota tulee käytettyä kuitenkin hyvin harvoin. – Annan mielelläni neuvoja suunnittelijoille ja rakentajille jo suunnitteluvaiheessa. Mika Heinonen ja Pasi Lehtonen.
Pelastussuunnitelman Lehtonen tarkastaa myöhemmin. Heinonen Oy on vuonna 1974 perustettu makeisiin leipomotuotteisiin erikoistunut yritys. Tuotantotilojen lisäksi tarkastettiin pannuhuone ja rakennuskompleksi kierrettiin. Sammuttimet ja poistumisteiden merkintä tuotantotiloissa olivat hyvässä kunnossa. Palotarkastus Joukahaisentien tuotantolaitoksessa pitää tehdä kolmen vuoden välein. 15 HENKILÖT LAITILAN LEIPÄ S. Huomauttamista näistä ei löytynyt. – Meillä ei ole koko toimintamme aikana ollut onnettomuuksia eikä palokunnan tarvetta, kertoo Mika Heinonen. Laitilan keskustassa sijaitseva yrityksen gluteeniton leipomo tarkastettiin jo aiemmin. Valvontakäynnillä leipomon paloturvallisuustilanne todettiin hyväksi. Palotarkastajalta saa hyviä suosituksia turvallisuustason parantamiseksi. Tarkastuskäynti alkaa kahvihetkellä, jonka aikana keskustellaan yleisistä asioista ja mahdollisista muutoksista edellisen käynnin jälkeen. Toinen suositukseni henkilökunnan tiloissa oli käyttämättömän sähköhellan kytkeminen pois verkosta. – Palotarkastuksessa havaittavat puutteet pyrimme korjaamaan mahdollisimman pian. – Turvavalojärjestelmän testaus ja väestönsuojan tiiveystarkastus tulee muistaa tehdä säännöllisesti, muistutti Pasi Lehtonen. Tästä esimerkkinä Pasi Lehtonen kertoo yrityksen esimerkillisen tavan varastoida suuri kuormalavamäärä kaukana tuotantorakennuksesta. Nyt on vuonna 1981 rakennetun ja useasti laajennetun kiinteistön vuoro. Miehet olivat tavanneet jo aiemmin muutaman kerran samoissa asioissa, joten juttu luistaa hyvin alusta alkaen. – Henkilökunnan keittiöön suosittelin sammutuspeitettä. Tarkastuskäynnin tulos: Leipomossa asiat kunnossa Palotarkastajan tärkein työkalu on Merlot -palotarkastusohjelmisto, jossa on tiedot kaikista tarkastuksen kohteena olevista kiinteistöistä koko pelastuslaistoksen alueella.. Käsisammutin siellä kyllä oli asianmukaisesti tarkastettuna. Yritystä johtaa Mika Heinonen, joka on sovittuna aikana vastassa palotarkastaja Lehtosta
Onnea kaikille valmistuneille!. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 HENKILÖT Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 31 (15 hlöä) Horto Veera Kuopio Karhunen Noora Kuopio Kauppinen Reetta Pieksämäki Koivisto SannaLeena Siilinjärvi Kupari Anu Varkaus Laksola Hanna Tampere Mäntylä Tiia Tampere Nyyssönen Mia Kuopio Saarva Katri Sipoo Salo Ellen Lahti Sihvola Fiona Iitti Soukkala Ella Alavus Tiainen Patrick Kuopio Tuukkanen Taru Vantaa Vesterinen Merja Vantaa Pelastajakurssi 102 (28 hlöä) Ahola Joel Oulu Ahonen Petri Lahti Alho Juuso Akaa Esquina Anttonen Kuopio Haverinen Teemu Oulu Helén Tommi Jyväskylä Himberg Tomi Helsinki Honkala Ilkka Kuopio Huovinen Teemu Helsinki Huttunen Mikko Kuopio Huunonen Sami Kaarina Juusela Henri Naantali Jyväsjärvi Olli Hämeenkyrö Kankaanpää Niko Ylistaro Karlsson Robert Lemland Karttunen Jukka Joensuu Kattilakoski Jorma Kannus Kellberg Marko Tampere Koivunen Jaakko Nokia Konttinen Aapo Helsinki Korpela Tommi Helsinki Koskela Jussi Kurikka Kuittinen JuhaPekka Paimio Kukkonen Jukka Kuopio Laiho Simo Turku Leino Henrik Tampere Leppänen Tuomas Raisio Suominen Niko Turku Pelastajakurssi 103 (29 hlöä) Lucenius Toni Loppi Majava Juuso Rovaniemi Matikainen Antti Kuopio Matkala Juuso Tampere Merilehto Joonas Tornio Mäkinen Jukka Kuopio Nummikoski Jaakko Riihimäki Oljemark Kristian Espoo Padinki Eemi Kokkola Pehkonen Marko Hämeenlinna Portin Jesper Pedersören kunta Päivärinta Sauli Tampere Ruohonen Rami Tampere Räsänen Tommi Hanko Saarelainen Mikko Heinola Salmela Matias Lieto Sillman Samu Rovaniemi Sirkka Markus Kerava Solonen Elmo Haapajärvi Stenbäck Janne Kuopio Suominen Oskar Parainen Tamminen Kristian Nurmijärvi Tähtivaara Esko Kuopio Uitto Lassi Salo Uurasmaa Severi Kerava Varis Olli-Pekka Helsinki Viinikainen Jarno Kuopio Väänänen Juho Rovaniemi Alipäällystökurssi 43 (20 hlöä) Heinonen Aku Kemi Heinonen Lauri Hollola Hukkanen Jari Ylöjärvi Häkkinen Jarmo Laukaa Järvinen Joni Riihimäki Kaunisto Niko Turku Kivelä Miikka Kokkola Kuismanen Mikko Imatra Lämsä Pasi Vaasa Mäkinen Mikko Kontiolahti Pilli AkiPetteri Tampere Rautiainen Mika Oulu Riepponen Jukka Rauma Ritvaniemi Jari Jyväskylä Räsänen Mikki Tampere Sipola Janne Hämeenlinna Tolonen Risto Ylitornio Vehkala Timo Vantaa Vihtola Mikko Siilinjärvi Vilo Tuomo Espoo Palopäällystön tutkinto-ohjelmasta 24.5. Kaikki valmistuneet eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen. Stipendin saivat Patrick Tiainen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Jussi Koskela pelastajakurssilta sekä Lauri Heinonen alipäällystökurssilta. tutkintotodistuksensa vastaanottaneet Amk-opiskelijat (3 hlöä) Haataja Antti Kuopio Hyvönen Eemu Turku Koski Niko Taivassalo Palopäällystön tutkinto-ohjelmasta aiemmin keväällä 2019 valmistuneet Amk-opiskelijat (13 hlöä) Hakomäki Jori-Lauri Helsinki Heikkala Kirsti Vantaa Kaihola Marko Lahti Karppinen Urho Nivala Kosonen Antti Kotka Kuikka Tuomas Sonkajärvi Laitinen Santeri Jyväskylä Löyttyniemi Paavo Jyväskylä Partanen Joonatan Mikkeli Saarela Tuomas Oulu Suonpää Juuso Pori Tenhunen Teemu Keitele Valtakari Jannice Kuopio Valmistuneet opiskelijat kursseittain PELASTUSOPISTON PRIIMUSSTIPENDIT jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille
Mutta jokainen palokuntajuhla, johon olen viime aikoina saanut osallistua, onkin huokunut jotakin aivan muuta kuin ulkokultaisuutta. ”Mitä enemmän arvostamme aidosti itseämme, sitä enemmän saamme osaksemme arvostusta muiltakin.”. Ulkoiset juhlan merkit ovat olleet mitä arvokkaimpia, mutta ne kaikki ovat viitanneet Juhlapuhetta johonkin niitäkin suuremaan ja todellisempaan. MIELIKUVA PALOKUNNAN virallisista juhlista saattaa pitää monen mielessä sisällään lähinnä pönötystä palokuntapuvuissa, arvokkaita mutta tylsiä juhlapuheita, todelliselle arkiselle palokuntaelämälle vierasta koreilua. Ne ovat hienoja tilaisuuksia, joissa on ollut kunnia saada olla kutsuttuna mukana. Saatetaan ajatella, ettei niissä tunnu nenään rakastamaamme savunhajua kuin korkeintaan itseä hienompien ihmisten sikareista eivätkä siniset valot välähtele kuin juhlien jatkoilla tanssilattian yllä. JUHLAHETKET KANTAVAT arkeen, takaisin savunhajuisempaan todellisuuteen, jossa sielläkin meillä on hyvä syy pitää kiinni ylpeydestämme. Pelastuslaitosten viranhaltijat oivaltavat juhliin osallistuessaan, mikä merkitys kulloinkin juhlivalla sopimuspalokunnalla onkaan koko pelastustoimen kannalta. PALOKUNTAYHDISTYSTEN JUHLISSA olen aistinut aitoa yhdessä tekemisen iloa, oikean yhteisöllisen palokuntahengen ja aatteen paloa sekä erästä varsin tarpeellista asiaa, joka meiltä arjen keskellä helposti katoaa – tervettä ylpeyttä siitä, mitä olemme ja edustamme. Ilolla ja ylpeänä työtään tekevää sopimuspalokuntalaista on helppo arvostaa. MITÄ ENEMMÄN arvostamme aidosti itseämme, sitä enemmän saamme osaksemme arvostusta muiltakin. YMMÄRRÄN TÄLLAISTA kriittisyyttä ja teeskentelyn pelkoa. Kun palokuntayhdistys täyttää pyöreitä vuosia ja viettää juhliaan ylpeän arvokkaasti, se saa osakseen tarpeellista näkyvyyttä. 17 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi TÄLLE VUODELLE on osunut monia palokuntayhdistysten merkittäviä vuosijuhlia. Alan ulkopuoliset havahtuvat ymmärtämään, että pelastustoimi on suurelta osin sopimuspalokuntien varassa ja saattaapa joku innostua hakeutumaan itsekin toimintaan mukaan. Silti on pukeuduttu paraatiasuihin, jaettu ansiomerkkejä, marssittu lippujen kanssa pitkin pääkaupungin katuja ja niin edelleen. Ja ennen kaikkea me sopimuspalokuntalaiset sekä työllemme tärkeänä tukena olevat pelastustoimen vapaaehtoiset palokunnissa heräämme huomaamaan oman arvomme. Tästä kiinni pitäen on hyvä toimia yhdessä ja tehdä työtä epäkohtienkin korjaamiseksi – jotta meillä kaikilla olisi mahdollisimman hyvä ja turvallinen arki. En minäkään pidä itseäni juhlaihmisenä – mikäli juhlalla tarkoitetaan vain pakonomaista arvokkuutta tai teennäistä iloa. Tässä asiassa en väsy toistamaan itseäni
Käytännössä tämä merkitsee kaikkien päätelaitteiden vaihtoa uusiin ja viestintäpalvelujen laadun ja määrän harppausta kapeakaistaisista palveluista laajakaistaisiin. Lisäksi taataan nopeat ja häiriöttömät ryhmäpuhelut ja lyhytsanomat. Sekä viranomaisettä siviiliviestinnässä siirretään yhä enemmän kuvia ja videota, mikä aiheuttaa siirrettävän datamäärän alati kiihtyvän kasvun ja siten kaikille viestintäverkoille uusia vaatimuksia. Erillisverkot toteuttaa voittaneen 4G-verkon päälle viranomaisia palvelevat ratkaisut ja toimii palveluoperaattorina.” TIMO LEHTIMÄKI ERILLISVERKKOJEN TOIMITUSJOHTAJA Virve-verkko kattaa koko Suomen, Suomen aluevedet sekä Suomenlahden merialueen. Virven ensisijaisia käyttäjiä ovat ?Yleisradio ?Väylävirasto ?Ilmatieteenlaitos ?Meripelastusseura ?Turvallisuusja teleyritykset ?Energia-alan toimijat ?Pääkaupunkiseudun joukkoliikennetoimi jat (Metro ja Raitiovaunut) Teksti Suomen Erillisverkot ja Pekka Koivunen Kuvat Suomen Erillisverkot ja Timo Lehtimäki. ?Pelastustoimi ?Poliisi ?Sosiaalija terveystoimi ?Puolustusvoimat ?Rajavartiolaitos ?Rautatietoimijat ?Tulli ?Hätäkeskuslaitos ?Liikenneja viestintävirasto TrafiCom Virven käyttäjinä turvallisuuskriittiset toimijat ovat etusijalla mobiililaajakaistapa lveluissa muihin käyttäjiin nähden eli heille taataan kaista ja palvelun saatavuus kaikissa olosuhteissa, myös verkon ruuhkatilanteissa. 1??/?3 Mikä on Virve 2.0. TETRA pois, LTE tilalle Virve 2.0 VIRVE-TIETOA??. . Tetra-teknologiaan pohjautuva radioverkko Virve saavuttaa 2020-luvun lopussa elinkaarensa päätepisteen. Nykyinen Virve jatkaa uuden Virve 2.0 -verkon rinnalla ainakin vuoteen 2025 saakka. Esimerkiksi onnettomuustilantei ssa videokuvan lähettäminen varmasti ja turvallisesti mahdollistuu. Virve varmistaa viranomaisten ja muiden toimijoiden viestintää ja yhteistyötä organisaatiorajojen yli myös tulevaisuudessa ja entistä ehommin palveluin, kun videon, kuvien ja datan siirto laajakaistaan siirryttäessä mahdollistuu arviolta vuonna 2022. Virve siirtyy uuteen teknologiaan 2020-luvulla Viranomaisverkon seuraava sukupolvi eli Virve 2.0 toteutetaan viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyönä. Erillisverkot kilpailuttaa kaupalliset verkkooperaattorit 2019. Suomen Erillisverkot turvaa suomalaista yhteiskuntaa tarjoamalla viranomaisille ja huoltovarmuuskriitti sille toimijoille turvalliset ja toimintavarmat ICT-palvelut. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ mullistaa viranomaisliikenteen Kohta kolmekymmentä vuotta vanha TETRA-teknologia vaihdetaan kuuden vuoden kuluessa LTE-teknologiaan
Nyt toteutettavalla uudistuksella Suomi nousee jälleen viranomaisviestinnän suunnannäyttäjäksi, kertoo Suomen Erillisverkot Oy:n liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist. Hankinnasta kisaa kolme tunnettua yhtiötä Uuden Virve 2.0 –järjestelmän kaupallinen toimija valitaan kolmesta operaattorista. Lopullinen yliheitto tapahtuisi vuoden 2025 aikana. – Suomi oli tuolloin jo viranomaisviestinnän kehityksen kärjessä. Kisassa ovat alustavien neuvotteluiden ja selvitysten perusteella mukana DNA, Elisa ja Telia. 19 V anha, TETRA -teknologiaan perustuva Virve 1.0 on ollut käytössä vuosituhannen vaihteesta saakka. Valtio-omisteinen yhtiö koordinoi uudistusprosessia, jonka on arvioitu saavuttavan käyttöönottovaiheen asteittan 2020-luvun alkupuolella. Se korvasi aikanaan eri viranomaisten omat, lähinnä VHF-taajuuksille rakennetut järjestelmät. – Touko-kesäkuussa näiden ”Nyt toteutettavalla uudistuksella Suomi nousee jälleen viranomaisviestinnän suunnannäyttäjäksi.” PELASTUSALAN ILMIÖITÄ Liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist ja toimitusjohtaja Timo Lehtimäki haluavat jakaa mahdollisimman paljon tietoa kentälle, jotta järjestelmä olisi tuttu käyttäjille jo etukäteen.
Liikevaihto vuonna 2018 oli noin 97,4 miljoonaa euroa. Tarjoamme viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille turvalliset ja toimintavarmat ICT-palvelut. – Erillisverkot turvaa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja kaikissa olosuhteissa. Valtio-omistaja tuo pitkäjänteisyyttä & vakautta ja osakeyhtiömuodon ansiosta toimintamme on ketterää ja rahoituksemme joustavaa, kertoo Erillisverkot-konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki. Suomen Erillisverkot Oy 4G älypuhelimiin on saatavilla kovennetut kuoret, joissa on takakannella keskeiset fyysiset radiopuhelinpainikkeet.. Erillisverkkoihin kuuluvat emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy ja Turvallisuusverkko -liiketoiminta ja Leijonaverkot -liiketoiminta. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 91 PELASTUSALAN ILMIÖITÄ VUONNA 1999 perustettu Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. – Valtion kokonaan omistamassa yhtiössä yhdistyvät virastoja yritysmaailman edut. Kehitämme yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja vaikutamme toiminnallamme lähes jokaisen suomalaisen elämään