BRANDKÅRISTEN 90 Pelastusjohtajan päivä Topper Uniform Oy – pelastustoimen virkavaatettaja Helsingin kalusto hankitaan tiimityönä NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 18 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Kalusto kiertää
9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . . . työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . pienin tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden
040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. SISÄLTÖ PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. rek. Hankimme vastaukset Suomen Erillisverkot Oy:n asiantuntijoilta. Kysymykset: toimitus@palokuntalainen.fi toukokuun loppuun mennessä. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 9 Virven kattavuus laajenee Pohjoismaihin 11 Vuoden ensijoitaja Miika Hokkanen 12 Mei Yang-Ikävalko 16 Pelastusjohtaja Markus Viitaniemen päivä 26 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset 30 Suomen paras elvytystiimi tulee Hyvinkäältä 32 Kirjaesittelyjä 34 Kalusto kiertää 38 Helsingissä kalusto hankitaan tiimityönä 42 Topper Uniform vaatettaa pelastusalaa 49 Palokuntanainen, paikkasi on kahvipannun kahvassa! 46 Sieviin uusi paloasema 48 Hälytysmuonitusseminaari Ylöjärvellä 52 Om testning av brandmän 5 Pääkirjoitus 25 Lingottua 33 Turtola 45 Villimies 57 Tahtoo tietää 59 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 7 11 26 34 49 palokunnat 60 Letkut solmussa 61 Seuraavassa lehdessä 62 Liekinheittäjä 46 52 Virve 2.0 tulossa KESÄ–HEINÄKUUN VAIHTEESSA ilmestyvässä lehdessä julkaisemme laajan selvityksen uudesta Virve 2.0 -järjestelmästä. Lukijoillamme on nyt mahdollista lähettää kysymyksiä koskien Virven tulevaisuutta. TÄHÄN NUMEROON lupaamamme Interschutzmessujuttu siirtyy toimituksellisista syistä seuraavaan numeroon.. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh
Dräger x-am® 8000 on kompakti monikaasumittari, jolla mittaat jopa seitsemää kaasua, myrkyllisiä ja syttyviä kaasuja ja happea yhdellä kertaa. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.fi -monikaasumittarilla mittaat jopa seitsemää kaasua! Dräger x-am ® 8000 LUE LISÄÄ!. Mittarin lataus tapahtuu induktiivisella laturilla. Innovatiivinen merkinantojärjestelmä ja aputoiminnot varmistavat kokonaisvaltaisen turvallisuuden koko prosessin aikana. Yhteensopiva Dräger X-dock -kalibrointiaseman kanssa. CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika jopa 24 h
KAIKKI KAKSIKYMMENTÄKAKSI pelastusjohtajaa pitävät tavalla tai toisella kiinni asemistaan. Mitä tahansa voi tapahtua, kun hallintoon on syntynyt eräänlainen valtatyhjiö. Yhteensopiva Dräger X-dock -kalibrointiaseman kanssa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ei ole saanut näissä asioissa aikaan mitään merkittävää, vaikka pelastusjohtajat vannovat edelleen sen nimeen. KIMMO KOHVAKAN tilanne ei ole Kimmo Kohvakan kuherruskuukausi on ohi Hallitusohjelmaneuvotteluissa lipunkantaja punnitaan helppo. ”Suomessa pelastuslaitosten vapaaehtoinen kumppanuus tuottaa vain pintaraapaisuja.”. Rakenteisiin ja niiden kehittämiseen tämä yhteistyötä ei ole milloinkaan ulottunut. Mittarin lataus tapahtuu induktiivisella laturilla. TASALAATUISEMPI JA yhtenäisempi pelastustoimi tarkoittaa nykyistä vahvempaa valtion ohjausta. Tämä onnistuu Palopäällystöliiton jäsenistön mukaan parhaiten nykyrakenteen pohjalta.” SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO esittää suoraviivaisesti pelastustoimeen lisäresursseja. Kohvakka on liikkunut ahkerasti kentällä ja vienyt muun muassa sanomaansa ”tasalaatuisemmasta ja yhtenäisemmästä pelastustoimesta” erityisesti kuntapäättäjille. Valtion tulisi viheltää kentän peli poikki. Suuressa osassa maakunnista vallitsee kaatuneiden makuja sote-uudistusten jälkeen hämmennys ja odottava tunnelma. Ne tekevät ratkaisuja, jotka eivät ainakaan edistä tavoitetta yhtenäisemmästä pelastustoimesta. Nykyisten resurssien turvaaminen ei riitä. Osastopäällikön mahdollisuudet vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön ovat rajalliset. KIMMO KOHVAKKA nimesi itsensä pelastusalan mieheksi ja lipunkantajaksi (Palokuntalainen nro 89). CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika jopa 24 h. PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JA SPEKin eväät hallitusohjelmaneuvotteluihin ovat tutun konservatiiviset: ”Pelastustoimea tulee kehittää omana toimialana ja omista lähtökohdista. PALOMIESLIITTO ESITTÄÄ ohjelmaan konkreettisia tavoitteita painottaen erityisesti resurssien riittävyyttä. Hän on käyttänyt tämän ajan keskusteluyhteyksien avaamiseen pelastusalan eri toimijatahoihin. Kohvakalla on kuitenkin hyviä ominaisuuksia, joita taitavasti hyödyntäen hän voi saada alaa hyödyllisiä tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan. Suomessa pelastuslaitosten vapaaehtoinen kumppanuus tuottaa vain pintaraapaisuja. Innovatiivinen merkinantojärjestelmä ja aputoiminnot varmistavat kokonaisvaltaisen turvallisuuden koko prosessin aikana. Useat pelastusjohtajat puhuvat avoimesti siitä kuinka sisäministeriön pelastusosaston pitää pysyä lestissään. HALLITUSOHJELMAA VALMISTELTAESSA Kohvakan asema on pelastustoimen kannalta keskeinen. Kaikki pelastuslaitosten omat rakenteelliset uudistussuunnitelmat pitäisi laittaa jäihin. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.fi -monikaasumittarilla mittaat jopa seitsemää kaasua! Dräger x-am ® 8000 LUE LISÄÄ! PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKAN viisivuotisesta virkakaudesta on takana kuusi kuukautta. NYT TARVITAAN vahvaa valtion ohjausta. Ilman lainsäädännöllistä tukea Kohvakka ei kuitenkaan voi mitään sille, että muutama laitos ei todennäköisesti jää odottelemaan valtiovallan uusia linjauksia. Tämän Kimmo Kohvakkakin on jo saanut tuntea nahoissaan, kun hänen ehdottamansa valtiojohtoisen yhteistyön tiivistäminen sai pelastusjohtajilta viileän vastaanoton. Valtion ohjaus on heille punainen vaate. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja Dräger x-am® 8000 on kompakti monikaasumittari, jolla mittaat jopa seitsemää kaasua, myrkyllisiä ja syttyviä kaasuja ja happea yhdellä kertaa. Tämä on näytön paikka
Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI Olemme nykyään samaa kokoa. Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA. Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille
Kokonaisvaltainen uudistus on pelastustoimelle elinehto, jotta se voi vastata yhteiskunnan muutokseen. Ensihoitoja ensivastetehtäviä tekeviin kohdistuvat väkivallanteot tulee huomioida rikoslaissa. 040 716 1805 kim.nikula@ palomiesliitto.fi SPALilla konkreettiset tavoitteet hallitusohjelmaan ”Kokonaisvaltainen uudistus on pelastustoimelle elinehto, jotta se voi vastata yhteiskunnan muutokseen.”. Liitto kannattaa tutkintoihin moduulimallia, joka mahdollistaisi erikoistumisen jo tutkintovaiheessa. Tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen mahdollistaa uudenlaisen ammatillisen osaamisen sekä monipuolisemmat työurat. Lisäksi pelastustoimen koulutusuudistus on käynnistettävä seuraavalla hallituskaudella. Riittävästä henkilöstömäärästä huolehtiminen on tärkeää myös työturvallisuuden ja työn kuormituksen kannalta. Pitkäjänteinen rahoituksen ja henkilöstön muutosturvan välttämättömyys korostuvat muutoksissa, kuten sote-, maakunta-, pelastustoimenja tietojärjestelmien uudistuksessa. Rahoituksella varmistetaan se, että kansalaiset saavat hädän hetkellä nopeasti apua, kun hätäkeskuksissa, paloautoissa ja ambulansseissa on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä kalusto, välineet ja työtilat ovat kunnossa ja yksiköitä on tarpeeksi. Lisätietoja: järjestönjohtaja Kim Nikula puh. Seuraavassa hallitusohjelmassa on turvattava riittävä rahoitus uudistusten jatkamiseen. Pelastajakoulutus tulisi toteuttaa AMK-tutkintona. Uhkatilanteiden käsittelyyn on saatava yhtenäiset valtakunnalliset toimintamallit ja henkilöstön uhkatilannekoulutusta ja kansalaisiin kohdistuvaa viestintää tulee jatkaa: auttamistyöstä on päästävä ehjänä kotiin! Palomiesliitto haastaa myös pelastuslaitokset, ensihoidon ja hätäkeskukset systemaattiseen työturvallisuusajatteluun. 7 SISÄISEN TURVALLISUUDEN viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ja nopeaa palvelua kansalaisille. Palomiesliitto esittää, että koulutusuudistus kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja sen valmisteluun sekä toteutukseen osoitetaan rahoitus. Seuraavalla hallituskaudella työtä auttamisen ammattilaisten työturvallisuuden parantamiseksi tulee edelleen jatkaa. Tehokkuutta toimintaan saadaan työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden järjestelmäperusteisella johtamisella
Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Tasavuosijuhla tulossa. Tarvetta profiilin nostoon. Tehoa varainhankintaan. JUHLISTA PALOKUNTASI VUOSIPÄIVÄÄ! HOIDA SUHTEITA PÄÄTTÄJIIN JA ALUEESI ASUKKAISIIN! KUTSU VIERAITA PALOKUNTASI TAPAHTUMIIN! TEHOSTA PALOKUNTASI REKRYTOINTIA! PALOKUNTASI OMA LEHTI. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin
Hälytykset kulkevat jatkossakin kunkin maan oman hätäkeskusjärjestelmän kautta, mutta operaatioiden aikana eri maiden pelastusyksiköt voivat uudistusten jälkeen kommunikoida nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi poliisin, rajavartioston ja ambulanssihenkilöstön yhteispeli rajan yli ei ole ollut saumatonta, koska tieto ei ole kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla. Suomalaisten pelastajien viime kesänä Ruotsin metsäpaloissa antama apu oli hyvä esimerkki viranomaisten tiiviistä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Suomen viranomaiset ovat pitkään halunneet saada Virve-verkon, Ruotsin Rakelin ja Norjan Nødnettin yhteistoimintaan. Puheryhmien yhteiskäyttö on toiminut vain noin kymmenen kilometrin etäisyydellä rajasta eli Rakelja Virve-verkkojen kantaman sisällä. Norjan ja Suomen viranomaiset ovat kommunikoineet Lapin tunturialueilla hätätilanteissa lankaja matkapuhelimilla. Virven kattavuus laajenee Pohjoismaihin Lähde: Suomen Erillisverkot Oy 9. Suomen ja Ruotsin verkot ovat samalta valmistajalta, mutta Norjassa on eri valmistajan verkko. Ryhmäviestintä ei ole ollut mahdollista. Ruotsin ja Suomen verkot ovat jo operatiivisesti yhteistoiminnassa, ja kaikkien kolmen maan verkot sovitetaan yhteen tämän vuoden aikana. Käyttäjien koulutus, päätelaitteiden parametrointi ja järjestelmien yksityiskohtien hiominen ottavat oman aikansa. Verkkojen välisen yhteistyön mahdollistavat sopimukset ja tekniikka tulivat kuntoon vuoden 2018 aikana. Torniojokilaaksossa Ruotsin ja Suomen viranomaisilla on ollut tähän saakka käytössä yhteiset puheryhmät. Kun kolmen Pohjoismaan viranomaisverkot yhdistetään, syntyy maantieteellisesti maailman suurin useamman maan kattava yhtenäinen Tetra-verkon toiminta-alue. Verkkovierailu eli roaming otetaan täysimääräisesti käyttöön tämän vuoden aikana. POHJOISMAISET VIRANOMAISVERKOT Virve, Rakel ja Nødnett on liitetty teknisesti yhteen
10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 PELASTUSTOIMI ON oleellinen osa sisäistä turvallisuutta. Turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä on tiivistettävä. On kuitenkin asiakkaiden saaman palvelun ja toimintavalmiuden kannalta tärkeää, että pelastustoimi voi jatkossakin tuottaa ensihoitopalveluja. Palopäällystöliitolta eväitä tuleville päättäjille Lisätietoa: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto, ari.keijonen@sppl.fi, puh. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja pelastuslaitosten kumppanuusverkosto esittävät hallitusohjelmaan erityisesti pelastustoimen kehittämistarpeita huomioivaa sisäisen turvallisuuden selontekoa. – Pelastustoimi on vahva ja aktiivinen sisäisen turvallisuuden toimija, ja sen tulee näkyä sisäisen turvallisuuden selonteossa, painottaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Esimerkiksi hybridija terrorismiuhkiin, ilmastonmuutokseen ja kaupungistumiseen liittyviin haasteisiin vastataan parhaiten yhteistyöllä muun muassa pelastustoimen, poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen kesken. – Pelastustoimen ja ensihoidon synergia on tärkeää, mutta molemmat ovat omia toimialojaan. Molempia tulee kehittää omista lähtökohdista, yhtymäkohtia unohtamatta, muistuttaa toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Tämä onnistuu Palopäällystöliiton jäsenistön mukaan parhaiten nykyrakenteen pohjalta. Pelastustoimea tulee kehittää omana toimialana ja omista lähtökohdista. Pelastustoimen erityisluontoinen työ vaatii myös osaamiseen, henkiseen kriisinsietokykyyn ja fyysiseen toimintakykyyn panostamista. 040 5884 112 Suomen Palopäällystöliitto, toimisto@sppl.fi
Siinä Suomen Rajavartiolaitos lähetti Välimerelle Merikarhu-aluksen, jonka tehtävänä oli estää laitonta maahantuloa Kreikan aluevesillä. Valinnan tekee raati, johon kuuluvat: Ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), Suomen Ensihoitoalan liitto, ensihoidon erikoislehti Systole ja Tehy. Sen asenteen haluaisin tuoda suomalaiseen ensihoitoonkin, Miika Hokkanen sanoo. Hokkanen liittyi sairaanhoitajaksi monikansalliseen miehistöön, joka otti kiinni pakolaisveneitä ja saattoi ne viranomaisten haltuun. Matkalla ammattitaito punnittiin moneen otteeseen, kun merihätään joutuneita pakolaisia autettiin ja vakavasti sairastuneille pakolaisille annettiin ensihoitoa. Vuosina 2016–2018 Hokkanen palveli sairaanhoitajana Euroopan rajaja merivartioviraston, Frontexin, Poseidon-operatiossa. Ennen Poseidon -operaatiota Hokkanen on kouluttanut vuosittain merivartijoille ensiapua. Hokkasen tehtävänä oli myös huolehtia Merikarhun monikansallisen miehisHUS Porvoon ensihoidon kenttäjohtaja Miika Hokkaselle myönnettiin Vuoden ensihoitaja -tunnustus Mikkelissä pidetyillä Suomen Ensihoitoalan liiton opintopäivillä huhtikuussa. – Merivartiohenki oli se, joka sai minut työskentelemään pitkään aluksella. Siellä apua ei tarvinnut pyytää, vaan sitä tultiin aina tarjoamaan. JO N I H Y Y R Y LÄ IN EN Vuoden ensihoitaja auttoi pakolaisia Välimerellä tön terveydestä. 11 HENKILÖT SIPOOSSA ASUVA Hokkanen on tehnyt reilun 15 vuoden aikana poikkeuksellisen viranomaisyhteistyöuran Rajavartiolaitoksen kanssa. ”Apua ei tarvinnut pyytää, vaan sitä tultiin aina tarjoamaan.”. Hokkanen on yhdeksäs Vuoden ensihoitajaksi valittu henkilö
Vastapalveluksena saamme tuoda Suomeen kotimaan taloudelle erittäin tärkeää vientituloa, jolla yhteiskuntaamme voidaan kehittää lisää, sanovat toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki ja vientipäällikkö Mei Yang-Ikävalko.. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Kotimaisen asiakkaan uskollisuus ja luottamus tuotteitamme kohtaan, on antanut mahdollisuuden ja uskottavuuden lähteä myyntimatkalle suureen maailmaan
Mei Yang-Ikävalko, Veikko Nummela Oy Kiinan markkinoille kiinan kielellä Iivari Kalliomäen kolmen yrityksen (Veikko Nummela Oy, TR-vesitykit ja Rauplan Oy) tuotteita myydään ja markkinoidaan Kiinaan nyt myös ostajan kielellä. –Mieheni oli silloin Huhtamäellä töissä ja minä olin kotirouva. Vuonna 1997 Mei vihittiin suomalaisen miehen kanssa Turun maistraattissa. Tie vei aviomiehen mukana takaisin Kiinaan ja sitten Moskovaan. 13 HENKILÖT K iinan Hunanin maakunnasta kotoisin oleva Mei Yang saapui Suomeen vuonna 1996 turistiviisumilla. – Olin Vemalla muutaman kuukauden ja sain silloin jo jonkinlaisen kuvan pelastustoimesta Suomessa. Mei Yang-Ikävalko otti vuoden alussa vastuulleen vientipäällikön tehtävät painopistealueenaan idän suuret markkinat. Tyttäremme Maila syntyi kuitenkin Suomessa vuonna 2001 ja lopulta vuonna 2004 päätimme palata takaisin Suomeen. Opiskelua työn ohessa Mein ensimmäinen kosketus pelastusalaan tapahtui viisitoista vuotta sitten Suomen kielen kurssin työharjoittelussa nostolaitevalmistaja Vemalla Kaarinassa. En kuitenkaan uskonut, että koskaan opin tätä kieltä, mutta toisin kävi, sanoo Mei virheettömällä suomella. ”Minulta on monta kertaa kysytty mahdollisesta kulttuurishokista, mutta en kokenut mitään sellaista, vaan kotiuduin tänne nopeasti.” Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Minulta on monta kertaa kysytty mahdollisesta kulttuurishokista, mutta en kokenut mitään sellaista, vaan kotiuduin tänne nopeasti. – Suomi oli ensimmäinen ulkomaa minulle
Siellä tein markkinoinnin monipuolisia töitä kolmetoista vuotta. Täällä työn laatu on korkeatasoista ja yllätys, yllätys, hinnatkin ovat kilpailukykyisiä. Työn ohella Mei opiskeli tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. – Suomalaisen pitää oikella tavalla kertoa, missä suomalainen on hyvä. Mein mukaan suomalaiset yritykset ovat hyvässä huudossa Kiinassa. Tietyn tyyppiset juomat auttavat, hymyilee Mei. – Varsinkin pikkujouluna yksittäinen ihminen voi muuttua täysin erilaiseksi. Hän suoritti myös ylemmän amk-tutkinnon samassa oppilaitoksessa. – Kiinalainen poliittinen elämä on maskuliinisempaa ja hierarkisempaa, mutta liike-elämässä naiset naiset ovat jo hyvin aktiivisia ja päässeet ansaitsemiinsa asemiin. Suomalaiset tuotteet ovat hyviä ja design taattua ”nordic-laatua”. – Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä, mutta sisäänpäin kääntyneitä ja hiljaisia. – Esimerkiksi Veikko Nummela Oy on paljon joustavampi kuin isot alan yritykset. – Kiinalaisessa kulttuurissa arvostetaan yritystä, jonka kanssa voi kommunikoida omalla kielellä. Mein mukaan pelastusalaan erikoistuneita valmistajia on Kiinassakin, mutta ne ovat monella tapaa jäljessä suomalaisista. Suomi ansaitsisi enemmän tilaa maailmalla, pohdiskelee Mei. Täällä ollaan edelläkävijöitä teknologiassa eli insinöörit osaavat hommansa. ”Kiinalaisessa kulttuurissa arvostetaan yritystä, jonka kanssa voi kommunikoida omalla kielellä.” Tennistä, juoksua ja lukemista harrastava Mei on Turun seudun kiinalaisten yhdistyksen hallituksen jäsen.. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Turvanastalla aloitin vuoden 2005 maaliskuussa. He eivät hirveästi kerro itsestään. Ja sitten SE kysymys: ”Millaisia me olemme?” Mei oli ilmiselvästi valmistautunut tähän perisuomalaiseen kysymykseen. Mei pitää Suomea tasa-arvoisena maana verrattuna Kiinaan. Export manager Mei käyttää vientipäällikön työssä äidinkieltään päivittäin. – Pienen lapsen hoitaminen, työt ja opiskelu oli melko raskas yhtälö, mutta se kannatti, hymyilee Mei vapautuneesti ison urakan jälkeen
Hän on Tampereen ja Kotkan VPK:ien jäsen. ja 16.–17.2. Kurssin kaksi ensimmäistä jaksoa toteutettiin Vantaalla 25.–27.1. Päätöstilaisuudessa luovutettiin SSPL-stipendi Simo Sarimolle. Simo Sarimo HENKILÖT. Kurssin vahvuus oli 20 henkilöä ja kaikki läpäisivät kurssin. Kurssinjohtajana toimi yliopettaja Matti Hurula. Nuorin kurssilainen oli 25-vuotias ja vanhin 47. 15 SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSI no 45 päättyi Pelastusopistolla 12.4.2019. ja kolmas jakso Pelastusopistolla Kuopiossa 8.–12.4. P elastusoPisto Kurssilaiset Baarman, Nico Bobäck FBK Björklund, Ray Valkon VPK / Lovisa FBK Falkstedt, Joni Espoon VPK Hietanen, Jouni Virkkalan VPK Hilmola, Ville Laajasalon VPK / Valkon VPK Holmström, Kristian Tuusulan VPK Hämäläinen, Niko Tammisalon VPK Kaunisto, Tomi Helsingin VPK Kylänpää, Antti Kuusjoen VPK Marku, Rami Lapin VPK Martikkala, Harri Kauhavan palomieskerho Martin, Tom Gumbo FBK Numminen, Petri Kosken Tl VPK Pihkala, Atte Lappeenrannan VPK Rahikainen, Antti Tammisalon VPK Salonen, Miska Pornaisten VPK Sarimo, Simo Tampereen VPK / Kotkan VPK Sivonen, Jyri Vaaralan VPK Talvenmaa, Mikko Rauman VPK Tikander, Mathias Lovisa FBK Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 45 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 45
Vuonna 1994 Viitaniemi aloitti sopimuspalokunnan hälytysosastossa. Kunta-ajan kokemukset hälvenevät hiljalleen yhteisestä muistista. Ensimmäisenä valtakunnallisena tehtävänä hän otti vuoden alusta vastaan kumppanuusverkoston tukipalvelut–palvelualueen puheenjohtajan tehtävät. Johtajien keski-ikä on noussut lähelle kuuttakymmentä. Virkaa hakiessaan vuonna 2018 hän oli virkavapaalla pelastuslaitokselta johtavan asiantuntijan määräaikaisessa virassa sisäministeriön pelastusosastolla. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Uuden sukupolven pelastusjohtaja Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jyrki Hällström ja Pekka Koivunen Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, 42 Markus Viitaniemi aloitti Pohjois-Karjalan pelastusjohtajan virassa vuoden alussa. Ennen pelastusjohtajan pestiä Viitaniemi toimi valmiuspäällikkönä 13 vuotta. Suomen nuorimmalle pelastusjohtajalle on eri tahoilta asetettu paljon odotuksia. Uudet pelastusjohtajat tulevat olemaan pääosin aluepelastuslaitosten kasvatteja. Palokuntanuoresta pelastusjohtajaksi Markus Viitaniemi syntyi Turussa vuonna 1976, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Pohjois-Karjalan Viinijärvellä. Lehden toimituksen saamien tietojen mukaan Viitaniemen nimi on otettu kulisseissa usein esiin mietittäessä pelastusalan erilaisiin tehtäviin sopivia henkilöitä. Paikkakunnan palokuntanuoriin hän liittyi 1980-luvulla. P elastusjohtajien sukupolvi on vaihtumassa. Markuksen plakkarista löytyvät kaikki sopimushenkilöstön peruskoulutusjärjestelmän kurssitodistukset. Lähivuosina eläköityykin useita alan konkareita. Viitaniemestä sanottua ”Pelastusalan toivo.” ”Paljon vuosia jäljellä.” ”Rauhallinen, mutta pinnakin palaa joskus.” ”Kauanko mahtaa pysyä Joensuussa?” ”Sopii valtakunnan tason tehtäviinkin.” ”Hyvä mies tehtäväänsä.”. ”Nuori, kyvykäs ja fiksu” on Viitaniemestä sanottu useammallakin suulla
Urheilullinen pelastusjohtaja pyöräilee töihin myös talvisin.. Sarjan viidennessä osassa seurataan palotarkastajan työpäivää Turussa. 17 HENKILÖT Uuden sukupolven pelastusjohtaja Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jyrki Hällström ja Pekka Koivunen Pelastusjohtajan päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
Viitaniemen perhe asuu paritalossa Pielisjoen itäpuolella Karsikon kaupunginosassa. Viikolla pelastusjohtaja on paljon tien päällä. Koppalakki, kiiltävät napit olkapäillä ja punainen henkilöauto näkyvät katukuvassa myös virka-ajan ulkopuolella. Viitaniemelle matkat Kuopioon ja Helsinkiin ovat myös rutiinia. Pihaa vartioi kääpiösnautseri Torsti. Heillä on kolme lasta: Nea (20), Eetu (15) ja Jonni (8). – Meillä on niin sanottu viikonavaus maanantaisin. Päivätyöaika ei usein riitä Pelastusjohtaja on pelastuslaitoksen kasvot niin ylläpitäjätahoille, yhteistyökumppaneille kuin tiedotusvälineillekin, henkilökuntaa unohtamatta. Pelastusjohtaja Viitaniemellä on liukuva työaika. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 Pelastusopiston pelastajakurssilta hän valmistui vuonna 1999. Pelastuslaitoksen johtotiimi kokoontuu myös maanantaisin. – Olen pyrkinyt pitämään perjantain palaverittomana päiHENKILÖT vänä, jolloin olisin henkilöstönkin tavoitettavissa. – Yleensä ensimmäinen kokous jo yhdeksältä, selvittää Viitaniemi työpäivän rakennetta. Aluksi töitä löytyi Kiteen paloasemalta, sitten Liperistä. Aamun aloitus tapahtuu töistä riippuen klo 7 ja 9 välillä. Markus Viitaniemen tiukkaan maanantaihin kuuluu Siunsoten johtoryhmä lounaan jälkeen. Pelastusjohtajan työn sisältö on useimmille tahoille kuitenkin melko tuntematon. Vaimo Anni on työvoimahallinnon asiantuntija. – Videoneuvottelut ovat vähentäneet matkailun tarvetta. Haluaisin käyttää henkilöstön tapaamiseen enemmän aikaa. Markus Viitaniemi ja pelastuspäällikkö Esko Hätinen. Pelastusopiston päällystötutkinnon (2005) todistuksen Markus Viitaniemi sai kesäkuussa, ja jo heinäkuun alussa hän aloitti valmiuspäällikön virassa Joensuussa. ”Olen pyrkinyt pitämään perjantain palaverittomana päivänä, jolloin olisin henkilöstönkin tavoitettavissa.”. Vapaa-aikanaan Viitaniemi harrastaa metsästystä ja liikuntaa. Videopalaveriin osallistuvat alueittain palopäälliköt sekä hallintoja asiantuntijahenkilöstö. Työmatkoja on usein pelastusalueen sisällä, sillä kuntien kanssa vuorovaikutus on tiivistä
€. HENKILÖT 19 ensihoito. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos • Liikelaitos, osa Siun sotea • 26 paloasemaa ja yksi ambulanssiasema. • Hälytystehtäviä noin 45 000 kappaletta, joista pelastustoimessa 2 922 kpl. • sivutoimisia 436. • palokuntanuorisoja naistoiminnassa noin 260 henkilöä. • Liikevaihto 26 milj. pelastussekä ensihoito ASEMAT: pelastus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos – Joensuun asema. • Moniammatillisia yksiköitä 11 kpl. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on 26 paloasemaa. €. • määräaikaisia keskimäärin 41 henkilöä. • Nettokustannukset 75 € /asukas ja ensihoito 30 € /asukas HENKILÖSTÖ: • päätoimisia 278, joista pelastustoimessa 148 ja ensihoidossa 130. • Investoinnit 1,3 milj
Pohjois-Karjalassa on päädytty useampaan työvuorojärjestelmään. Maakunnan 11 moniammatillista yksikköä ovat kaksivuorojärjestelmässä. ”Videoneuvottelut ovat vähentäneet matkailun tarvetta.” Päätoiminen pelastushenkilöstö on vuorokausirytmissä ja ensihoitohenkilöstö tekee kahta vuoroa. Haasteita riittää Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi mainitsee maakunnan väen vähenemisen ja väestön ikääntymisen olevan suuria haasteita pelastustoimelle jo lähivuosina. Samassa talossa yhteydenpito on helppoa. Päivystävät palomestarit tekivät kahta vuoroa teknisen sopimuksen mukaan 1.5. Pohjois-Karjalan maakunnan väkimäärä on tänään 162 000.. Kuvassa Pohjois-Karjalan pelastusliiton toiminnanjohtaja Heli Haverinen Viitaniemen seurassa. Ja sitten tähän pitää vielä lisätä sivutoiminen henkilöstömme, kuvailee Markus Viitaniemi monimuotoista tilannetta laitoksensa alueella. Video ei oikein henkilökuntapalaveriin sovellu, toteaa Viitaniemi. Laitoksella neljä eri työvuorojärjestelmää Jos pelastusjohtaja haluaa tavata laitoksensa henkilöstöä, on kalenterin kanssa oltava tarkka. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 90 HENKILÖT Esimerkiksi tänään Ilomantsissa illalla järjestettävässä henkilökunnan tapaamisessa on oltava kasvokkain. saakka, jolloin he siirtyivät kokeiluluontoisesti paikallisen sopimuksen mukaiseen vuorokausirytmiin. – Meillä hallinto ja asiantuntijat sekä paloasemavastaavat ovat päivävuorossa. Paloasemia on 26