1 BRANDKÅRISTEN 89 Kokemuksia ERICAsta Aamukahvilla Kimmo Kohvakan kanssa Kympen uusi Amarok Täyden palvelun treenipaketti NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 19 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi Palomies Rasilaisen työvuoro
toimii kaikissa vaahtoluokissa / laajenemisasteissa . oikein säilytettynä pitkä säilyvyysaika . biohajoava . tutkitusti tehokas – EN-testin paras sammutusluokka 1A/1A . DIN EN 1568 osa 3: Heptaani 1A * . 2 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI TÄYSIN FLUORIVAPAA VAAHTONESTE . ICAO ** taso B; Last Fire *** Orchidex BlueFoam 3x3 on virallisesti testattu ja hyväksytty EN 1568 mukaisesti osat 1, 3 ja 4 seuraavin luokituksin: TESTIT JA HYVÄKSYNNÄT: Orchideen Orchidex BlueFoam 3x3 on täysin fluorivapaa ja biologisesti hajoava tehokas vaahtoneste Ota yhteyttä (02) 273 1800 / myynti@rauplan.com ja tilaa kattavampi esite tai sovitaan esittelykäynnistä. DIN EN 1568 osa 1: hyväksytty . alkoholinkestävä . yksi vaahtoneste kaikkiin paloihin, aina samalla sekoitussuhteella. erinomainen jälkileimahduksen estokyky lisää turvallisuutta . 100 % fluorivapaa! . pieni kulutus – sekoitussuhde aina 3 % . . DIN EN 1568 osa 4: Asetoni 1A; Isopropanoli 2B
yksi vaahtoneste kaikkiin paloihin, aina samalla sekoitussuhteella. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 7 Palokuntayhdistysten oman rahan käytöstä 10 Aamukahvilla Kimmo Kohvakan kanssa 14 Palomiehen päivä 24 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on pieni ja ketterä 29 ”Palokuntaehdokkaat” eduskuntavaaleissa 30 Jarno Joensuu pokkasi innovaatiopalkinnon 36 Hätäkeskuslaitos tiedottaa 38 Kokemuksia ERICAsta 42 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset 44 Etelä-Karjalassa uudenlainen palvelumalli 46 Me kysyimme – te vastasitte! 48 SSPL:n ajankohtaisseminaari 2019 54 Täyden palvelun treenipaketti 58 Hämeenlinnan vahingontorjuntayksikkö 60 Kympen uusi Amarok 62 Vuoden palomiesurheilija 2018 64 Valmennus jatkuu Karviassa ja Jämijärvellä 66 Yli 500 auttajaa Pohjois-Karjalan kylillä 68 Att göra en HIKLU SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 34 Lingottua 47 Turtola 62 Villimies 73 Tahtoo tietää 75 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 7 10 35 58 62 palokunnat 76 Letkut solmussa 77 Seuraavassa lehdessä 78 Liekinheittäjä PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 19. DIN EN 1568 osa 1: hyväksytty . Palaamme aiheeseen maakuntauudistuksen kohtalon ratkettua. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. DIN EN 1568 osa 4: Asetoni 1A; Isopropanoli 2B . biohajoava . erinomainen jälkileimahduksen estokyky lisää turvallisuutta . pieni kulutus – sekoitussuhde aina 3 % . Uudistuksen vaikutuksten valmistelu pelastuslaitoksissa on edennyt hyvin eri nopeuksilla, joten sopimustilanteen lähitulevaisuudesta ei saa muuta uutisoitavaa kuin ”olemme odottavalla kannalla”. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 66 68 ”Olemme odottavalla kannalla” VIIME LEHDESSÄ lupasimme julkaista numerossa artikkelin ”Palokuntien sopimusnäkymät”. ICAO ** taso B; Last Fire *** Orchidex BlueFoam 3x3 on virallisesti testattu ja hyväksytty EN 1568 mukaisesti osat 1, 3 ja 4 seuraavin luokituksin: TESTIT JA HYVÄKSYNNÄT: Orchideen Orchidex BlueFoam 3x3 on täysin fluorivapaa ja biologisesti hajoava tehokas vaahtoneste Ota yhteyttä (02) 273 1800 / myynti@rauplan.com ja tilaa kattavampi esite tai sovitaan esittelykäynnistä. Toimitus WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI TÄYSIN FLUORIVAPAA VAAHTONESTE . DIN EN 1568 osa 3: Heptaani 1A * . tutkitusti tehokas – EN-testin paras sammutusluokka 1A/1A . Toimituksemme päätyi siirtämään kyseisen aihealueen käsittelyä, koska maakuntauudistuksen toteutus on tätä kirjoitettaessa edelleen epävarma. oikein säilytettynä pitkä säilyvyysaika . rek. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. toimii kaikissa vaahtoluokissa / laajenemisasteissa . 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 100 % fluorivapaa! . . 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. alkoholinkestävä
www.hygio.. Otsonointikäsittely poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä ilman vesipesua. Testattu, tehokas & turvallinen puhdistusmenetelmä ensihoidon työvaatteille Suomen kattavin ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper.. C M Y CM MY CY CMY K Palokuntalainen 1-2019 (koko sivu, valmis).pdf 1 15.2.2019 14.01.44
Operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön osalta asia on yksinkertainen. Valmiita vastauksia näihin kysymyksiin ei ole, mutta olisi kummallista, jollei siirtyminen 22 laitoksesta viiteen jonkin verran vähentäisi henkilöstön tarvetta ja mahdollistaa siten kustannusten normaalin nousun helpomman hallinnan. Joillakin alueilla suunnitelmat ovat toteuttamista vaille valmiit, joillakin valmistelutyö on vielä kesken. Kaavailtu malli yhdestä suuresta, 1,6 miljoonaa asukasta palvelevasta ja 17:stä pienemmästä pelastuslaitoksesta on onneton poliittinen kompromissi. On etsittävä realistinen vastaus kysymykseen, keille uusi organisaatio tarjoaa mielekästä ja tuottavaa työtä. PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja 5 MAAKUNTAJA soteuudistusten kohtalon hetket ovat käsillä. Missä on viiden laitoksen järjestelmän pihvi. Jos viiden laitoksen järjestelmä ei kelpaa pelastusalan omalle väelle ja poliittisille päättäjille, kaksitoista laitosta on seuraavaksi järkevin vaihtoehto. Mikäli maakuntauudistus ei toteudu suunnitellussa aikataulussa, pelastuslaitosten elämä jatkuu epätietoisuuden kahleissa. Taloudellisuus toteutuu vain, jos tulevaisuuden laitosten henkilöstömitoitus tehdään todellisten tarpeiden mukaiseksi. Operatiivisen vastuun kantajia vähennetään, mutta hallinto paisuu. Päinvastoin. Malli sisältää lainsäädännöllisiä ongelmia, joista pelastustoimen kannalta räikein on se, että pelastuslaitokset eivät olisi välttämättä itsenäisiä liikelaitoksia, vaan toimisivat sote-organisaation sisällä. Maakunnallisiin pelastuslaitoksiin siirtymistä on valmisteltu jo pari vuotta. Sen sijaan muut toiminnot ja hallinto on otettava suurennuslasin alle. Se löytyy paremmasta toiminnallisuudesta ja taloudellisuudesta. ”Muut toiminnot ja hallinto on otettava suurennuslasin alle.”. Ketään ei saa laittaa kilometritehtaalle, jos työn mielekkyysja tuottavuusehdot täyttyvät. Muutos 18 laitoksen malliin ei tuota käytännössä mitään hyvää verrattuna nykyiseen 22 laitoksen järjestelmään. On siis perusteltua ja korkea aika nostaa keskusteluun ainut pitkällä tähtäyksellä järkevä malli: viisi pelastuslaitosta. Hallinnollisesti ja taloudellisesti on odotettavissa merkittävääkin vääntöä, mutta ongelmat ovat vuoropuhelulla ratkaistavissa, jos muutokselle on poliittista tahtoa. Sitä ei pidä supistaa. Paljon aikaa, vaivaa ja rahaa kuluu uuden organisaation opettelussa ja toiminnan säätämisessä vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteita. Hierarkkiset organisaatiot on mahdollista yhdistää ”yhdessä yössä”. Pelottavin skenaario on, että tapahtuu kuten julkisen hallinnon muutoksissa yleensä. On aika keskustella vakavasti luvuista 5 tai 12 Laitosten yhdistäminen on helpohko operaatio, kun puhutaan pelastustoiminnasta, niin samankaltaisia laitosten käytännöt ovat
Samalla ilmoituksella näkyvyyttä pelastusalalle ja ensihoidon ammattilaisille. palokuntalainen PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI Olemme nykyään samaa kokoa. Pyydä tarjous Maria Salo, maria.salo@palokuntalainen.fi, 0400 504 678 YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA
(03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen on pelastustoimen palvelemista. Liitto toteaa kuitenkin, että lähtökohtaisesti pelastuslaitosten tulee vastata kaikista pelastustoimen ja palokuntatoiminnan kustannuksista. Yhdistysten omalla rahalla hankitaan muun muassa pelastustoimessa välttämättä tarvittavia työkaluja ja kalustoa, suojavarusPalokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimeen 10,4 miljoonaa euroa omaa rahaa Suomen Sopimuspalokuntien Liitto selvitti kuinka paljon omaa rahaa palokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimen tehtäviin. Tässä näkyy selvästi pelastustoimen resurssien riittämättömyys, joka on tullut esiin myös sopimuspalokuntabarometri-kyselyjen tuloksista. teita ja ajoneuvoja. Yhdistykset käyttävät tämän lisäksi sosiaaliseen hyvinvointiin – palokuntaretkiin, kuntosalivuoroihin, vuosijuhliin, pikkujouluihin jne noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. SSPL:n mukaan oma varainhankinta on palokuntayhdistyksissä jossain määrin motivoiva tekijä, sillä käytettävä kalusto – omat autot ja oma paloasema – koetaan useasti toimintainnostusta lisäävänä tekijänä. Kyselyn toteutustavasta johtuen lopputulos on arvio, joka kuitenkin selkeästi näyttää palokuntayhdistysten käyttämän oman rahan suuruusluokan. Jatkuva oman varainhankinnan tarve rasittaa liiton mukaan myös sopimuspalokuntien jäsenhankintaa. Omaa rahaa käytetään myös paloasemien rakentamiseen ja kunnostamiseen. 7 TULOS OSOITTAA, että palokuntayhdistykset käyttävät pelastustoimen hankintoihin omaa rahaa noin 10,4 miljoonaa euroa vuodessa. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Saavatko päivystäjät käyttää omaa harkintakykyä vai ovatko pelastuslaitoksen antamat ohjeet ”kiveen hakattuja”. Tulipaloepäily sattui kouluaikaan, jolloin oli koululaisia ja henkilökuntaa paikalla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnasta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäsen Jens Tegengren jätti tammikuun lopussa EteläSuomen aluehallintovirastolle kantelun Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen (Keravan hätäkeskus) toiminnasta. LUP:n vastesuunnittelun ihmeellisyyksiä kuvaa Tegengrenin mukaan hyvin se tosiasia, että jos Kauniaisten VPK:n talolla on pieni rakennuspalo, Kauniaisten VPK ei saa edes hälytystä. Ei edes keskisuureen tehtävään. Vastauksia useihin selvityspyyntöihin LUP:n johto ei ole Tegengrenin mukaan antanut. KOVAA TEKSTIÄ ”Kantelun taustalla on jo pitkään jatkunut epäselvä tilanne LUP:n vasteissa.”. Kauniaisten VPK:n autot saivat seisoa tallissa koulua vastapäätä, kun rakennusta tyhjennettiin oppilaista ja henkilökunnasta tilanteessa, jossa epäiltiin oikeata tulipaloa. Jens Tegengranin mitta tuli täyteen, kun Kauniaisten Mäntymäen koulussa sattunut keskisuuri rakennuspalotehtävä 30.1.2019 klo 14:47. Kantelun taustalla on jo pitkään jatkunut epäselvä tilanne LUP:n vasteissa. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 KANTELIJA HALUAA avin tutkivan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden lähtöajat ja kohteen saavuttamisen ajat koko paloasemaverkoston osalta mukaan lukien sopimuspalokunnat. Myös kaupungin johto on reagoinut asiaan. Hätäkeskuslaitoksen (Keravan hätäkeskus) osalta kantelija haluaa avin selvittävän, onko hätäkeskuslaitoksella riittävän selkeä ohjeistus tarkoituksenmukaisten yksiköiden hälyttämiseen ja noudatetaanko niitä asianmukaisesti. Tilanne aiheutti ihmettelyä ja lukuisia kyselyjä Kauniasten asukkaiden taholta. Edelleen hän haluaa avin selvittävän, toteutuvatko pelastustoimen palvelut tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti ja yhdenvertaisesti koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella
Panostusten aika on nyt. Kansliapäällikkö Ilkka Salmen kannanotto turvallisuuden resurssien puolesta Lyhennelmä Salmen blogikirjoituksesta. Toimintaympäristön muutokseen ei vastata tipoittain myönnettävällä hankerahoituksella. KUN RAHAA on niukasti jaettavaksi, kyse on mitä suuremmissa määrin arvovalinnoista. SISÄINEN TURVALLISUUS on nähtävä yhteiskunnan tukipilarina, johon halutaan ja on syytä panostaa. TURVALLISUUSVIRANOMAISET OVAT liian pitkään olleet pienentyvien resurssien ja säästöjen armoilla. Menetettyä luottamusta ei osteta takaisin millään rahalla. Riittävät voimavarat luovat edellytykset sille, että kansalaiset kokevat jatkossakin olonsa turvalliseksi. 9 TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ MUUTTUU nopeasti ja on monin tavoin aiempaa arvaamattomampi. MIKÄÄN MÄÄRÄ tekoälyä tai koneoppimista ei korvaa ihmistä: kun ihmisellä on hätä, häntä auttamaan tulee toinen ihminen – juuri se poliisi, palomies tai rajavartija. Heitä ei yksikään tietokone korvaa. Tämä tie on kuljettu loppuun. Vain näin voimme varmistaa, että Suomi on maailman turvallisin maa – myös tulevaisuudessa. Meillä on oltava riittävä valmius kohdata muuttuvan maailman haasteet ilmastonmuutoksesta digitalisaation kehitykseen ja hybridivaikuttamiseen. Ilkka Salmi. TARVITSEMME TUNTUVIA ja pitkäkestoisia panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Kun turvallisuusviranomaisilta vaaditaan joustavuutta, kriisinkestävyyttä ja valmiutta, sitä vaaditaan myös rahoitukselta ja resursseilta. LUOTTAMUKSEN ILMAPIIRIÄ ja vakaata yhteiskuntaa ei ylläpidetä alimiehityksestä kärsivillä turvallisuuden tekijöillä. Rajavartiolaitos on joutunut vähentämään valvontaa itärajan pohjoisosissa ja Pohjanlahdella. JOS RESURSSIPULA johtaa siihen, että rikoksia ei saada tutkittua, paloauto ei ehdi paikalle ajoissa tai merihätään joutunut ei saa apua, se rapauttaa kansalaisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Poliiseja on väestöön suhteutettuna vähemmän kuin missään Pohjoismaassa. Voiko kansalainen luottaa siihen, että hädän sattuessa kohdalle hän saa apua
Tunnelma tuoreen pelastusylijohtajan, Kimmo Kohvakan aamukahvipöydässä poikkeaa aiemmista kohtaamisistani pelastusylijohtajien kanssa. ”Meillä on jo pelastushallitus.” Valtion ja kuntien väleistä pelastustoimessa keskusteltaessa Kohvakka heittää heti aluksi kovan väitteen. Sama kaiku on askelten kuin SPEKissä aikoinaan. Ainoastaan työnjaossa on harmaa alue – kuinka pitkälle alueellinen pelastustoimi voi mennä toteuttaessaan omia käytäntöjään. Kohvakan mukaan valtio ei johda, ohjaa tai valvo kiusatakseen tai häiritäkseen kunnallista tai tulevaa maakunnallista itsehallintoa. Eli alueellisiin tarpeisiin räätälöity ei saa tarkoittaa Kimmo Kohvakan kanssa Jotain uutta, jotain ennen kokematonta. Hyvä kysymys, johon vastaukseni on ”kyllähän hekin olivat, mutta eri tavalla”. Kun vaadin selitystä, hän pragmaatikkona esittää asian olevan käytännössä – siis käytännössä – jo niin. – Jos asiaa tarkastellaan yleisellä tasolla, pelastustoimen kokonaisuudesta huolehtiminen on valtion tehtävä hallussa, vaikkakin toteutustasolla alueellisuus ja paikallisuus on valttia … eikä siinä mitään vikaa ole. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT E ivätkö aiemmat pelastusylijohtajat sitten ole olleet aktiivisia. – Meillä on jo valtiollinen pelastustoimi – ja meillä on pelastushallitus, yllättää Kohvakka ja saa haastattelijan hereille ja ymmälleen. Kimmo Kohvakka käyttää runsaasti aikaa ja sanoja ajatustensa esiin tuomiseen. Aamukahvilla Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Hyvä niin, koska hänen pettämätön logiikkansa tulee esille, kunhan kuuntelee tarkasti hänen perustelunsa loppuun saakka. Kimmon aktiivisuus hänelle läheisten asioiden esiin tuomisessa ei ole yllätys. Pentti Partasen ja Esko Koskisen aamukahveilla kysymyksiä oli enemmän ja vastaukset lyhempiä. Se, siirtyykö aktiivisuus puheissa teoiksi, nähdään lähitulevaisuudessa, kun meneillään oleva ”kuherruskuukausi” on ohi. – Valtion intressi on ylläpitää tehokkuutta myös kansallisessa valmiudessa
11 HENKILÖT Aamukahvilla ”Valtion intressi on ylläpitää tehokkuutta myös kansallisessa valmiudessa.”
Jos emme keskustele ja kehitä alaamme yhteistyössä, jäämme auttamatta kehityksessä muiden toimialojen jalkoihin varsinkin resurssiasioissa. ”Meillä ei ole varaa kuppikuntiin.” Yhdessä tekeminen on Kimmo Kohvakan mielestä todellinen haaste pelastusalalla. Kohvakka painottaa pelastusalan sisäisen viestinnän lisäksi myös ulkoisen viestinnän tärkeyttä. – Olemme kyllä tuoneet esille alaamme melko hyvin, mutta olisimme voineet tehdä asiaamme hieman enemmän tykö, kuten on tapana sanoa. – Alan järjestöt tekevät arvokasta työtä tässä. – Meillä on nyt 22 pelastuslaitosta, joiden toimintakulttuurit poikkeavat jopa yllättävän paljon toisistaan. – Ne ovat tavallaan nivel aluetason ja keskushallinnon välillä ja keskeisiä valtion toimijoita pelastustoimessa ja alueellisessa varautumisessa. Aluehallintovirastot – Avit -, ovat Kohvakan mielestä vielä lähitulevaisuudessa aiempaa tärkeämpi osa kokonaisuutta. ”Erilaisuus on myös rikkaus.” Vaikka Kohvakka kuuluttaa yhtenäisen pelastustoimen perään, hän arvostaa oma-aloitteisuutta. Tämä johtuu alan rakenteesta. Valvovien elinten tulee omalla toiminnallaan edistää alan valtakunnallista yhtenäisyyttä. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT sitä, että esimerkiksi kaikkien voimien tehokas yhteiskäyttö vaarantuisi. Toisaalta koko julkisessa palvelujärjestelmässä on aina myös kyse kansalaisten ja muiden pelastustoimen asiakkaiden oikeudesta yhdenvertaisiin palveluihin. Nostan niiden merkityksen korkeammalle tasolle kuin nykyisin. Kannustan niitä jatkamaan vilkasta keskusteluperinnettä niin tapahtumissa kuin alan julkaisuissakin. Kohvakka näkee avoimen vuoropuhelun olevan yksi tärkeimmistä painopistealueista. – Henkilöstö on alamme tärkein ”Henkilöstö on alamme tärkein voimavara.”
Ja sitten asia, jota Kohvakka ei ole unohtanut ulostuloissaan virkakautensa ensimmäisten kuukausien aikana. Kimmon teesit. Yhteistyön vahvistaminen 2. Samoin oletan ja toivon niiden olevan myös pelastuslaitoksille. Keskeinen kysymys siinä on, miten viisaasti kehitämme koko alan henkilöstöä ammattilaiset, sopimushenkilöstö ja alan vapaaehtoistoimijat mukaan lukien. Kuvitelkaapa, kuinka paljon yksittäisiä oivalluksia esimerkiksi pelastustoiminnassa on tullut esiin ja otettu käyttöön vuosien varrella! Myös palonehkäisyssä ja tietyissä hallinnollisissa kuvioissa esimerkiksi Kumppanuusverkoston työ on ollut ansiokasta. – Kansainvälisyys on huomioitava kaikessa toiminnassamme. Julkisen hallinnon ja järjestökentän yhteistyö on kaikkien etu. ”Paljon tehtävää.” Kimmo Kohvakka ja pelastusalan muut toimijat elävät nyt ”kuherruskuukautta”, joka kestänee tulevan lomakauden yli. Myös varautuminen on Kohvakan sydäntä lähellä oleva asia. Pelastustoimi on yksi turvallisuuden tärkeä toimija ja, jotta mahdollisimman hyvät palvelut suomalaisille toteutuisivat, haluan myös taistella ”lipunkantajana” alamme resurssien puolesta. Intohimo ei liene kovinkaan väärä termi ilmaisemaan hänen pelastusalan asioihin paneutumisen astetta. Näiden aiemmin keskustelemiemme asioiden lisäksi pelastusalan koulutusuudistus on vahvasti tapetilla. Silloin hän esitti kuusi asiakokonaisuutta, joita hän virkakautenaan tulee tavalla tai toisella edistämään: 1. Lopuksi Kimmo Kohvakka summaa kaiken pyöristettyjen numeroiden avulla. Kaikki alan keskeisimmät toimijat on silloin tavattu, yhteistyötä pelastusosaston henkilökunnan kanssa harjoiteltu, suhteet kansliapäällikköön ja ministeriin ovat muotoutuneet, kanavat tiedotusvälineisiin on avattu jne. Mitä mies todella haluaa. Järjestöillä on erinomaisena etuna lähempi kosketus kenttään kuin meillä täällä Kirkkokadulla. Myös pelastustoimen Pelle Pelottomat ovat hieno asia. Siksi järjestöjen hyvinvointia vaalittava ja kehitettävä. On yhteenvedon aika. ”Haluan olla alan lipunkantaja.” Kimmo Kohvakasta saa helposti kuvan, että mies on omalla alallaan. – Varautumisen kehittäminen ja koordinointi on sisäministeriön tärkeä tehtävä hallinnonalallaan, jossa työtä riittää. – Haluan, että suomalaiset kaikkialla maassa saavat pelastustoimen palvelut mahdollisimman nopeasti ja laadukkaina. – Järjestökenttä on hyvässä timmissä ja työnjako pääpiirteittäin selvä, sanoo useita vuosia myös SPEKiä luotsannut Kohvakka. – Kyllä tässä tehtäväkenttä on melko laaja. 13 HENKILÖT voimavara. Kansallista valmiutta parannetaan. Alan tärkein voimavara on sen ihmisten osaaminen 3. Viestintää pelastustoimesta ja pelastustoimessa vahvistetaan 4. ”Teesejä toteuttamaan.” Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka piti linjapuheensa pelastustoimen ajankohtaispäivillä Tampere-talolla viime marraskussa. – Vahvalla kansallisella ohjauksella toteutettava 500 miljoonan ja 20 000 henkilön palvelupaketti on nyt hyvä ja yhteistyössä saamme siitä vielä paremman. Kahden tunnin aamukahvihetken loppupuolella selviää, että kaikki teesit on käyty ainakin sivuamalla läpi. – Pelastusosastolle järjestöt ovat voimavara. ”Järjestöt ovat myös valtava voimavara.” Suomessa pelastusalan järjestökenttä on Kimmo Kohvakan näkemyksen mukaan kehittänyt itse itseään ja näin kehittynyt toimivaksi kokonaisuudeksi. Kansainvälisestä yhteistyöstä erityinen voimavara 5. Kohvakka paljastuu nykyistä tasalaatuisemman ja yhtenäisemmän pelastustoimen vankkumattomaksi esitaistelijaksi – ja samalla ”alan mieheksi”. Voimme antaa paljon, kuten esimerkiksi hätäkeskuskonseptimme, mutta meillä on myös paljon saatavaa muiden maiden toimijoilta. Hyvä niin. Tiedolla johtamista on vahvistettava 6
14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT Yksin takapen killä Helmikuisena torstaiaamuna Porvoossa, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen asemalla 10 ei lähdön vahvuus päätä huimaa. Illalla tilanne paranee, kun Petri Lahtinen saapuu Tampereelta työsuojeluvaltuutettujen seminaarista ja Loviisan tilannetta paikkaamassa ollut Kristian Laine ottaa IU103:n kuskin paikan. Ei onneksi palomiehen normipäivä. Palomies Aki Rasilainen on yksin IU101:n takapenkillä – toistaiseksi
Sarjan neljännessä osassa seurataan pelastusjohtajan työpäivää.. 15 HENKILÖT Yksin takapen killä Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Palomiehen päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
IU101:n konemieheksi Snirvi määrää Jan Wackströmin. – Tänään meillä on taas hieman vajausta, kertoo Snirvi työt aloittavalle vuorolle. Snirvin mielestä palomiehen pitää olla hereillä apellissa ja sanallisen tehtävämääräyksen pitää riittää. Palomies Aki Rasilaisen 24 tuntia ”Räntäja lumisade ennakoivat tehtäviä.” Aki Rasilaisen työvuoron alussa hän tarkistaa kaluston ja varusteet. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT H elmikuun seitsemäntenä päivänä Aki Rasilainen saapuu Porvoon Ruiskumestarinkadulla sijaitsevalle paloasemalle hyvissä ajoin ennen vuoronvaihtoa. Vuoronvaihdon ja tarkistusten jälkeen aamukahville Nelosvuoron miehet kuuntelevat tarkkaan, kun paloesimies Hannu Snirvi kertoo päivän sijoitukset ja tehtävät. Raskaiden 103:n, 105:n ja 106:n kuljettaja on ylipalomies Robert Blomqvist. 202B-tehtävässä Rasilainen siirtämässä kolariajoneuvoa.. Päivystävää mestaria, Antti Virtasta kuljettaa palomies Dick Lönnqvist. Aki, sinä olet iltaan saakka 101:n takapenkillä ja sukellat tämän ikääntyneen toimittajan kanssa, naurattaa Snirvi paikallaolijoita. Räntäja lumisade ennakoivat tehtäviä, ajattelee Aki vaihtaessaan siviilivarusteet asemapalveluasuun. Kello kahdeksan kolmosvuoro lähtee vapaalle ja nelosvuoro aloittaa työt. Akin toiseksi sijoitukseksi tulee vesisukellusyksikön ykkössukeltaja. Hän ei nimittäin laita listaa lainkaan ilmoitustaululle, vaan pitää sen taskussaan. – Lahtisen Petri on Tampereella ja Laineen Kristian päivän ajan Loviisassa. Hän tekee tarkistukset perusteellisesti. Kun päivän sijoitukset ja työtehtävät on käyty läpi, Aki alkaa tarkastaa varusteita ja kalustoa
Vasemmalta Kristian Laine, Aki Rasilainen, Petri Lahtinen, Jan Wackstöm, Dick Lönnqvist, Robert Blomqvist ja Hannu Snirvi.. Öljyvahinkoon lähtee Robert Blomqvist IU109:llä. Askolassa kahden auton peltikolaria on jo selvittämässä Askolan yksikkö IU831 Vaikka Rasilaisen työvuoron aikana sää oli mitä hankalin, hälytyksiä hänelle osui vain yksi. Jan Wackström kuljettaa Scaniaa vaikeassa kelissä kokeneen kuljettajan taidolla. Kuopion reissussa oli mukana kilpakumppanini Suomen paras palomies -kisassa, vs. Raportin kirjoittamisen keskeyttää hälytys Edellisenä päivänä Aki Rasilainen on ollut Pelastusopistolla edistämässä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstön rekrytointia. Akin aamupala onkin selvästi suurempi kuin aamukahvipöytään istahtaneen pelastusjohtaja Peter Johanssonin. Tehtävä 202B Askolaan ajetaan lumisessa säässä. Kuluvan työpäivän aikana on Akin tehtävänä, muiden tehtävien niin salliessa, kirjoittaa raportit Kuopion rekrytointireissusta. 17 HENKILÖT Kahvitauolla Aki nauttii välipalan, joka riittäisi toimistotyöntekijälle lounaaksi. Palomestari Antti ja Hannu Snirvi tekevät päätöksen, että 101 lähtee liikenneonnettomuustehtävään Askolaan. Tätä hän tekeekin miehistön käytössä kalustohallissa olevan ”akvaarion” tietokoneella aina, kun muuta tehtävää ei ole. Aki Rasilaisen yksikön esimies Hannu Snirvi. Kirjoitustyö keskeytyy klo 9.40 hälytykseen – ja heti perään toiseen. palomestari Antti Virtanen. – Laitokselle tarvitaan sijaisia ja myös virkoja on tulossa haettavaksi. Aamiaisen Aki on nauttinut jo kotona
Työn keskeyttää hälytysilmoitus koodilla 486 eli ihmisen pelastaminen puristuksista. Asemalla Aki kävelee takaisin akvaarion koneen ääreen ja jatkaa Kuopion reissun raportointia. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT vahvuudella kaksi. Muutaman minuutin neuvonpidon jälkeen Akin tehtävänä on ajaa toinen kolariauto bussipysäkille. Lounaalla palomies Rasilaisen tankkaus ylittää jälleen keskitason ihmisen kilokalorimäärän. Takaisintulomatkalla ihmetellään edellä ajavan aura-auton kuljettajan taitoa. Tehtävä ei paljon kilokaloreita kuluta. Kohteeseen lähtee päivystävä palomestari, kuljettajanaan Dick Lönnqvuist ja ylipalomies Robert Blomqvist IU105:lla. Siinä se. Ensihoitajat esittelevät uutta ideaansa, jolla paarien kuljetus sujuu lumihangessakin.. – Käymme viikonloppuisin lounaalla kaupungilla, koska naapuriruokalat ovat suljettuja, kertoo Aki. Lounas autotalossa Porvoon asema kympin erikoisuuksiin kuuluu kahden lounaspaikan läheisyys. Aki voi jatkaa raportointia. Asiassa ei ole muuta erikoista kuin se, että molemmat lounaspaikat ovat kilpailevissa autotaloissa. Tavanomaisen työpäivänä IU101:n koko miehistö tekee yhdessä asemapalvelutyöt. Kahvilta kalustovarttia pitämään Iltapäivän kahvitauon jälkeen on kalustovartin aika. Erityinen huomio kohdistetaan pistosahan lisääntyneen käytön Rasilaisen kolmen ruokalajin lounas yhdellä lautasella. Porvoossa on perinteenä kutsua kalustovarttiin aseman vuorossa olevat ensihoitajat. – Täältä jouduttiin joskus antamaan alueen asemille ja yksiköihin pestyjä, mutta vielä jonkin verran märkiä letkuja, niin kova oli kulutus, kertoo Aki. Tänään huolletaan letkuja Iltapäivällä Hannu ja Jan ovat letkuhuollossa, jonne Aki pääsee vasta haastattelun jälkeen. Miehet muistelevat kesää 2018, jolloin letkuhuollon kapasiteetti oli koetuksella lukuisten tulipalojen vuoksi. Tällä kerralla paloesimies Hannu Snirvi ja Aki esittelevät potilaan suojausmenetelmiä liikenneonnettomuustilanteessa. Ensihoitajat tarkistavat neljää altistunutta. Aki nauttii kaikki lounaan ruokalajit yhdellä lautasella
”Tehtävä ei paljon kilokaloreita kuluta.”. Ensihoitajien lumikolaidean testaus 16.15 Työpalvelu: Uuden säiliöauton IU103:n tekniikkaan tutustuminen. 11.50 Työpalvelu: Aki jatkaa raportointia. 10.52 ”Hälytysilmoitus: IU P30, IU105, IU301, IU3312, 486, ihmisen pelastaminen puristuksista.” Henkilö jäänyt traktorin alle ja menehtynyt paikalla. 11.10 Lounas: Akin yksikkö siirtyy läheisen Autotalo Laakkosen Tähti-ravintolaan lounaalle. 09.56 Kohteessa Askolan keskustan risteyksessä, jossa on tapahtunut pieni peltikolari. 10.30 IU101 takaisin asemalla. 10.35 Työpalvelu: Aki jatkaa raportointia. 15.05 Kahvitauko 15.30 Kalustovartti pelastuksen ja ensihoidon henkilökunnalle kalustohallissa. 09.00 Kahvitauko 09.15 Työpalvelu: Aki kirjoittaa edellisen päivän Kuopion rekrytointireissun raporttia. 13.00 Työpalvelu: Letkuhuoltoa. Lumikola paarien eturenkaiden alle ja menoksi. Sitten koko henkilöstö siirtyy kalustohallin edustalle, jossa ensihoitajat esittelevät ja kokeilevat ideaa, jonka avulla potilaan kuljetus paareilla lumihangessa olisi helpompaa. Aki Rasilaisen päivä lyhyesti HENKILÖT 19 ensihoitohenkilökunnalle aiheuttamiin riskeihin. 16.30 Liikunta: Punttisali 18.20 Sauna 19.00 Päivällinen 19.30 Varaluottamusmiehen tehtäviä 19.32 ”Hälytysilmoitus: IU P30, IU333, IU371 ja IU331, 103, automaattinen palohälytys” 22.00 Iltapala 23.30 Lepäämään 05.50 Herätys 05.55 Omaehtoinen liikunta: Tasasykkeinen kuntopyöräily 06.50 Suihku 07.00 Aamiainen 07.50 Varusteiden vaihto 08.00 Vuoron vaihto ja kotiinlähtö. Kalustovartin ja lumikolakokeilun jälkeen Hannu, Jan ja Aki tutkivat uuden säiliöauton tekniikkaa. 09.40 ”Hälytysilmoitus IU101, 471, öljyvahinko pieni, Porvoo” 09.41 ”Hälytysilmoitus IU101, 202, liikenneonnettomuus pieni, Askola” 09.42 IU101 lähtee Askolaan ja IU109 saa hoitaa öljyntorjunnan. 07.40 Palomies Aki Rasilainen saapuu työpaikalle 08.00 Vuoronvaihto, jonka jälkeen varusteiden ja kaluston tarkastus. Idea toimi ainakin vähälumisella pihamaalla. IU301 nosti traktorin ja siirsi vainajan
– Meidän vuorossamme ei miehiä tarvitse houkutella salille, kertoo Hannu Snirvi ylpeänä työtovereistaan. Tukevan iltapalan jälkeen Aki selaa pelastuslaitoksen uusia tiedotteita ja alan lehtiä. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 89 HENKILÖT Tätä voisi kutsua rääkikisi Ja sitten seuraa Akin päivän tärkein hetki, puolentoista tunnin treeni punttisalilla. – Tässä työssä voi hyvällä tuurilla saada levätä kunnolla, mutta aika usein IU101 on liikkeellä tehtävissä yöaikana, kertoo Aki palomiehen työstä, jota on mahdoton aikatauluttaa ennakkoon. – Myös me vuoromme seniorit haluamme pitää huolta kunnostamme. Vuorotellen kyykkyä kymmenestä yhteen 80–100 kilon painoilla ja penkkipunnerrusta yhdestä kymmeneen 80 kilon painoilla. Porvoon asemalla on hieman yli tuhat tehtävää vuodessa ja melko usein niitä osuu myös yöksi. Kello 19.32 kaikuu jälleen hälytysilmoitus. Koko vuoro liikkuu Aki ei ole yksin salilla, vaan koko vuoro osallistuu treeneihin, kukin omilla ohjelmillaan. Näin tälläkin kertaa. Vuorotellen leuat kymmenestä ykköseen ja lisäpainodipit ykkösestä kymppiin ja lopuksi soututabata. ”Meidän vuorossamme ei miehiä tarvitse houkutella salille.” Nelosvuoro viihtyy salilla.. Ilta kuluu varaluottamusmiehen tehtävissä koneen äärellä. Nelosvuorossa on myös tapana käydä saunassa aina liikuntatunnin jälkeen. Kyseessä on automaatti ja sinne lähtevät palomestari Virtanen ja Robert Blomqvist IU105:lla. Akin harjoituksessa on sellainen tekemisen meininki, jota ei ihan jokaisella paloaseman kuntosalilla näe. Iltapalaa ja varaluottamusmiehen tehtäviä Saunan jälkeen Aki valmistaa itselleen tukevan päivällisen. Vajaa puolet työvuorosta on vielä jäljellä