ERICAn vaikutuksia palokunnille Esko Koskinen avoimena Kysyimme palokunnilta BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 88 matkassa Paloesimiesten
TURVALLISTA UUTTA VUOTTA WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI HUOLTOVARMA SUOMALAINEN Since 1968
Tutkimuksessa on kolmekymmentä kysymystä ja vastausaika noin 15 minuuttia. Toimitus. Tutkimukseen voi vastata sähköisesti ilmoitetussa osoitteessa. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja. Tarkemmat tiedot tutkimuksesta tulevat kohderyhmän jäsenille sähköpostitse tammikuun puolessa välissä. 3 7 Virve kihlautuu kaupalliseen operaattoriin 8 Oulu-Koillismaan paloasemilla sairastutaan 9 Sopimushenkilöstön koulutus muotoutuu 10 Esko Koskinen avoimena 16 Paloesimiehen päivä Kepalossa 24 Pelastusopistosta valmistuneet 28 ERICA:n myötä palokuntien arki muuttuu 34 Mielenkiintoisia lukuja sopimuspalokunnista 41 Sopimuspalokuntalaisia on alueella liikaa 56 Frivilliga brandkåren – byns skyddsängel 59 Ledare 60 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 33 Lingottua 39 Turtola 52 Villimies 61 Tahtoo tietää 63 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 18. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. Toivomme, että mahdollisimman moni lukijoistamme osallistuu tutkimukseen. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 46 Kanta-Hämeen pelastuslaitos automatisoi viestintää 48 Rosenbauerin Pantherit tulevat 50 Jämijärvellä alkoi kuntokuuri kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 46 50 56 7 10 28 53 Jämsänkosken suuri harjoitus 55 Kuninkojalle uusi asema Raisioon palokunnat 53 64 Letkut solmussa 65 Seuraavassa lehdessä 66 Liekinheittäjä Lukijatutkimus tammikuussa TEEMME LAAJAN lukijatutkimuksen tammikuun aikana. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Lähetämme pyynnön osallistua tutkimukseen noin kahdelle sadalle tilaajallemme. Lukijatutkimuksen tarkoitus on kehittää Palokuntalainen-lehdestä entistäkin laadukkaampi julkaisu niin diginä kuin printtiversiona. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh
Tutustu monipuoliseen mallistoomme lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä tai osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6
TÄLLÄ HETKELLÄ sopimuspalokunnan samasta palvelutarjonnasta yhteiskunnalta saama korvaus vuodessa voi olla jopa vain kymmenesosa siitä, mitä toinen palokunta toisella alueella saa. Tuolloin pitkän tähtäimen tavoitteena oli sopimusten harmonisointi eli kaikkien sopimuspalokuntien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu koko maassa. Valtaosa sopimuksista noudattaa periaatteiltaan Kuntaliiton ja SSPL:n 2000-luvun alkupuolella tekemää puitesopimusta. MERKKEJÄ SIITÄ, että puurot ja vellit ovat menossa sekaisin, löytyy esimerkiksi Uudeltamaalta. ON PELASTUSJOHTAJIA, jotka käyttävät palokuntakentän hajanaisuutta härskisti tavalla, jonka kokevat edukseen. Alaa pitkään seuranneet tietävät kuitenkin, ettei harmonisointi koko maassa toteudu lähivuosina millään muulla tavalla. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja SUOMESSA ON hieman yli 500 palokuntayhdistystä, joilla on sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Näiden lisäksi on kaksisataa henkilökohtaisiin sopimuksiin perustuvaa palokuntaa, joista pääosalla on myös palokuntayhdistys taustalla. SEKÄ EDELLÄ kuvatun eriarvoisuuden että pelastuslaitosten hajota ja hallitse -toimintakulttuurin mahdollistaa palokuntayhdistysten kentän kirjavuus. VIIMEKÄDESSÄ SOPIMUKSEN yksityiskohdat pitää luonnollisesti neuvotella ja sopia yksittäisen palokuntayhdistyksen ja laitoksen välillä. Pelastuslaitoksen on helpompaa neuvotella yhden tahon kanssa kuin vääntää kättä jokaisen palokunnan tai kuppikunnan kanssa erikseen. ON PALOKUNTIA, jotka hyväksyvät pelastuslaitoksen tarjoamat sopimusehdot nurkumatta. Ja lisäksi tajuavat sen, että sopimusneuvotteluissa pitää edetä aidosti itsenäisinä osapuolina. Pitkän päälle tilanne on kestämätön. ONNEKSI ON myös valistuneita pelastusjohtajia, jotka ymmärtävät sopimuspalokuntien operatiivisen merkityksen lisäksi myös niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Tästä esimerkki on perin röyhkeä ja lyhytnäköinen tapa tuoda palokunnille sopimus allekirjoitettavaksi ilman minkäänlaista yhteistä valmistelua. Tämä onnistuu vain palokuntien tiiviillä alueellisella yhteistoiminnalla.. PALOKUNTASOPIMUSMALLEJA ON käytännössä yhtä paljon kuin laitoksia. Mutta kaikkien perusperiaatteiden tulee olla kaikille palokunnille samat. Näistä muutamalla kymmenellä on palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa. Taustalla on pelko siitä, ettei uutta sopimusta solmita. Kun näitä ääripään edustajia löytyy saman pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista, soppa on valmis kiehumaan. Sanelupolitiikasta on 17 vuoden aikana saatu runsaasti kokemuksia. On myös vahvoja palokuntia, jotka voimiensa tunnossa esittävät toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdottomia vaatimuksia. PELASTUSLAITOKSET OVAT vahvoilla hajanaisen palokuntakentän vuoksi. SSPL:N AIKANAAN tekemän ehdotuksen perusteella harmonisointiin olisi päästy jakamalla palokunnat viiteen ryhmään. Kussakin ryhmässä olisi sovittu sille Sopimusneuvotteluiden suurin uhka näkyy peilistä sopivista harmonisointitoimista. Alan nykyisten tai entisten viranhaltijoiden miehittämät pelastusliitot ovat alkaneet osallistua sopimuskeskusteluihin. Tämä ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta. Vain muutamilla alueilla palokunnat toimivat täysin yhteisessä rintamassa, mutta juuri näillä alueilla asiat ovat yleensä molempien osapuolten kannalta hyvässä mallissa
Virve 2.0:ssa hyödynnetään kaupallisten teleyritysten matkaviestinverkkoja. Kun lakimuutos on voimassa, Suomen Erillisverkot kilpailuttaa yhden kolmesta kaupallisesta teleoperaattorista kumppaniksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset massatapahtumat, joissa verkon ruuhkautuminen on tyypillistä. Alustavan aikataulun mukaan lait tulevat voimaan mahdollisimman pian vuoden 2019 alkupuolella. 7 VIRVEN SIIRTYMINEN laajakaistaiseksi palveluksi tukee Suomen Erillisverkot Oy:n mukaan käyttäjien tarpeita: esimerkiksi onnettomuustilanteessa videokuvan lähettäminen varmasti ja turvallisesti on pian mahdollista. Erillisverkot on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Erillisverkot tuottaa palveluja kriittiseen viestintään, tilannejohtamiseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. 040 501 5195 jarmo.vinkvist@ erillisverkot.fi lu. Erillisverkot-konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja kaikissa olosuhteissa. Hankkeen toisessa vaiheessa käyttäjille tarjotaan viranomaisvaatimukset täyttäviä Virve 2.0 -sovelluksia, joiden avulla nykyisen Virven kriittinen puheliikenne voidaan korvata. Lakiesityksen mukaan Erillisverkot toimii palveluoperaattorina laajakaistaisessa Virvessä. Hallitus esitti 8.11.2018 sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain muuttamista. Artikkeli perustuu Suomen Erillisverkot Oy:n tiedotteeseen. Uuden Virve-palvelun käyttöönotto aloitetaan vuonna 2022. Tämä vaatii muun muassa pitkän testausjakson. Erillisverkoilla on meneillään Virve 2.0 -hanke, jonka ensivaiheessa toteutetaan turvallisuuskriittisille toimijoille etuoikeutettu mobiililaajakaistapalveLisätietoja Jarmo Vinkvist liiketoimintajohtaja, Suomen Erillisverkot -konserni puh. Kilpailun voittavalle teleyritykselle tämä tarkoittaa muun muassa verkon laajentamista ja vahvistamista. Lakimuutos mahdollistaa: Virve kihlautuu kaupallisen operaattorin kanssa Viranomaisverkko Virve siirtyy mobiililaajakaistapalveluun yhdessä kaupallisen operaattorin kanssa.. Ennen siirtymistä uuteen teknologiaan, on varmistettava, että palvelu täyttää kriittisen viestinnän tarpeet. Näin Virve-käyttäjien palvelun saatavuus ja laatu varmistetaan myös verkon ruuhkatilanteissa, jolloin esimerkiksi viranomaisten liittymät ovat etusijalla suhteessa muihin käyttäjiin. Nykyinen Tetra-teknologiaan pohjautuva Virve on käytössä vielä 2020-luvun loppupuolelle saakka
8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 OULUN PALOMIEHET ovat huolissaan astmaja syöpätapausten määristä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Raksilan asemalla esimerkiksi osoitettiin jo 2002 kuntoarvioinnissa sisäilmassa riittämättömyyttä, mutta vasta 2013 aseman piha-alueelle saatiin tilapäinen tilaelementtirakennus toimisto-, sosiaalija lepotiloja varten. Raksilan lisäksi Linnanmaalle rakennetaan paloasema ja Taivalkoskelle valmistuu asema ensi vuonna. Pahin tilanne on Oulun Raksilan keskuspaloasemalla sekä Kempeleen ja Kuusamon paloasemilla. Viimeisimmissä tapauksissa yhteinen tekijä on ollut se, että sairastuneet ovat olleet erittäin liikunnallisia ja terveellisiä elämäntavoiltaan. Raksilan aseman osalta kolmas hankeselvitys johti viimein siihen, että päätettiin rakentaa uusi asema, joka voitaisiin ottaa käyttöön 2020–2021. Aikaisemmin syöpään sairastuivat Oulussa vanhemmat tupakoivat palomiehet. Sisäilmaongelmista oireilevia paloja pelastustehtävissä on yli 60. Asemarakennusten ongelmat ovat pelastuslaitoksen johdon ja vuokranantajan tiedossa, mutta konkreettiset toimenpiteet etenevät hitaasti. Nyt sairaus koskettaa myös nuorempia palomiehiä. Hyvin jalkautettua Puhdas paloasema, terve palomies -toimintatapoja tulee palomiesyhdistyksen mukaan edelleen jatkaa ja kehittää. Oulun Palomiesyhdistys toivoo, että uusia asemia rakennettaessa ei unohdeta myöskään vanhoja paloasemia, joista osa kaipaa kipeästi remonttia, ei pelkästään sisäilmaongelmien vaan myös toiminnallisten haasteiden vuoksi. Oulu-Koillismaalle on tulossa tällä hetkellä kolme uutta paloasemaa, joissa altistumisen ehkäisy on huomioitu. Lyhennelmä SPALin tiedotteesta Oulu-Koillismaan paloasemilla sairastutaan vakavasti
• Pintapelastuskurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. SOPIMUSHENKILÖSTÖLLE SUUNNATTU sähköinen uutiskirje koulutusjärjestelmän etenemisestä on tilattavissa Pelastusopiston sivuilta www.pelastusopisto.fi. • Tilannepaikanjohtajakurssi SIIRTYMÄKAUDELLA SOPIMUSHENKILÖSTÖN koulutukseen sovelletaan SPEK:n (Pelastusopiston vahvistamaa PeODno/2013/954) opetussuunnitelmaa kurssikohtaisesti siihen saakka, kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssikohtainen koulutus on valmis. Opetussuunnitelman koulutuskokonaisuudet, jotka erityisesti ovat olleet kehittämistyön kohteena: • Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus 2 op (pilottikoulutus käynnissä) • Pelastustoiminnan peruskurssi 3 op (pilottikoulutus toteutetaan Pohjois-Savossa maalis-huhtikuussa 2019) • Savusukelluskurssi 1,5 op (opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma, kurssiaineisto ja pilottikurssi syksyllä 2019) • Ryhmänjohtajakoulutus 5 op (opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma, kurssiaineisto, pilottikurssi alkaa syksyllä 2019 ja päättyy 2020 keväällä) • Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 4 op (uudistettu opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma ja kurssiaineisto otetaan käyttöön vaiheittain, kun ryhmänjohtajakoulutukset uudistuvat 2019 alkaen) • Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 6 op. Opetussuunnitelmassa otetaan kantaa myös seuraaviin kursseihin: • Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2020 aikana. • Kemikaalisukelluskurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. Pelastusopiston opetussuunnitelmaan tulevien osaamiskokonaisuuksien osalta edetään siirtymävaiheessa osittain rinnakkain aiemmin käytössä olleen opetussuunnitelman kanssa. pelastuslaitoksille, pelastusalan liitoille, puolustusvoimille ja oppilaitoksille) 30.1.2019 seminaarin, jossa esitellään tarkemmin koulutusjärjestelmää. 9 PELASTUSOPISTON VASTUULLE 1.1.2019 alkaen siirtyvä pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kehittäminen etenee hyvällä otteella. • Öljytorjuntakurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. • Ensiapukurssi (Sopimushenkilöstön ensihoidon perusteet). • Ensivastekurssi (Sopimushenkilöstön ensihoidon perusteet). SPEK ylläpitää kurssiaineistoa ja oppimisympäristöä, kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssikohtainen koulutus ovat valmiit. Uudistuksessa huomioidaan mahdollisuus hyväksilukea soveltuvia osia sopimushenkilöstön koulutuksesta pelastusalan tutkintokoulutuksessa. Sopimushenkilöstön koulutus alkaa muotoutua. • Vaarallisten aineiden tukitoiminnot -kurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. Pelastusopiston kurssiaineisto tulee ottaa käyttöön kursseilla viimeistään aineiston valmistumisvuotta seuraavana vuotena. • Korkealla työskentely -kurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2020 aikana. SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ kehitetään samantahtisesti koko pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen kanssa. PELASTUSOPISTO JÄRJESTÄÄ koulutuksen järjestäjille (esim
Koskista voidaan hyvällä syyllä pitää pelastusalan superjunailijana. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Viime lokakuun alussa pelastusylijohtajan virasta eläköityneen Esko Koskisen pitkä virkakausi valtion palveluksessa on sisältänyt lukuisan määrän hankkeita, joissa hänellä on ollut keskeinen rooli. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Esko Koskinen: Junailijan haave kaatui
Hän siirtyi virkaan pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. Esko Koskiselle kertyi vankka kokemus säädösvalmistelusta. Ennen pelastusylijohtajan viran perustamista vuonna 1987, Koskinen toimi pelastusosaston osastopäällikön virassa pari vuotta vuosina 1986–1987 osastopäällikkö Myllyniemen ollessa kansanedustajana. Hallitusneuvos Koskinen astui edeltäjänsä pelastusylijohtaja Pentti Partasen saappaisiin syksyllä 2013. Kuopio oli Koskisen mielestä vasta kolmanneksi paras vaihtoehto. Vammala ei kelvannut poliitikoille Myös pelastusopiston siirto Otaniemestä Kuopioon tehtiin pitkälti Esko Koskisen junailemana, vaikka hän valmisteluja esittelyvaiheessa asettui silloista poliittista valtavirtaa vastaan. 11 Esko Koskinen: Junailijan haave kaatui E sko Koskinen toimi sisäministeriössä erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1974 alkaen. ”Ministeri uhkasi uran olevan vaakalaudalla kieltäytymiseni vuoksi.” Esko Koskinen lenkkireittinsä kääntöpisteessä Skatanniemessä.. Hän oli mukana useissa pelastustoimen suurissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa, kuten pelastustoimen ja väestönsuojelun yhdistämisessä kuntatasolla, kunnallisten aluehälytyskeskusten perustamisessa, hätäkeskuskokeilussa ja hätäkeskusuudistuksessa sekä pelastustoimen alueellistamisessa
Näihin rinnastuu myös sukututkimus, joka on tuoreen eläkeläisen uusin aluevaltaus harrastusten piirissä. Olisin suorittanut palopäällystötutkinnon virkakauteni alkupuolella, mutta se ei ollut valtion virassa olevalle tuolloin mahdollista. Armeijassa Esko koulutettiin sotilaspoliisikomppanian päälliköksi. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 – Vastustin opiston siirtoa Kuopioon, olin Vammalan kannalla. – Kyllä tuo liikunta on edelleen kuvioissa vahvasti mukana. Esko asuu poliisiosastolta eläköityneen säädösvalmistelija-avustaja vaimonsa kanssa paritalossa Vuosaaren Aurinkolahdessa. Koulunsa hän kävi Kalliossa ja opiskeli oikeustieteen kandiksi Helsingin yliopistossa. – Olin aikoinaan vuosikausia Jokerien G-C joukkueen johtaja ja seuraan edelleen urheilua aktiivisesti. Stadin kundi Esko Koskinen on paljasjalkainen stadilainen Helsingin Vallilasta. Esko paljastaa myös intohimonsa vähemmän liikunnallisiin harrastuksiin, kuten poliittiseen ja sotahistoriaan sekä valokuvaukseen. – Ministeri uhkasi uran olevan vaakalaudalla kieltäytymiseni vuoksi. ”Sunnuntaisin ei enää tarvitse miettiä, että maanantaina pitää mennä töihin.” Esko Koskinen viettää eläkepäiviään merellisessä ympäristössä Vuosaaren Aurinkolahdessa.. Silloinen sisäministeri Mauri Pekkarinen kuumeni kieltäydyttäni esittelemästä Kuopio-vaihtoehtoa, muistelee Esko Koskinen. Pekkarisen kanssa yhteistyö kyllä sujui myöhemminkin, no hard feelings kummankaan puolelta. Hallituksen tekemän Kuopio-päätöksen jälkeen Pekkarinen kuitenkin leppyi, kun ojensin hänelle valmiit suunnitelmat Kuopio-vaihtoehdon varalle. Liikun luonnossa ja käyn salilla viikottain. – Ihan mielenkiintoista aikaa tuo inttikin oli, mutta kyllä varatuomarin hommat siviilissä vetivät vahvasti puoleensa. Koskisilla on kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Vaari-Koskisen historiasta paljastuu yllättävä tieto, mies kun ei ole julkisuudessa kovin urheilulliseksi profiloitunut
Pelastusalan koulutus. – Tee virasta kimmomainen, näy kentällä, ole aktiivinen kansainvälisissä ympyröissä, ota kantaa julkisuudessa rakentavasti, siinä ne. 13 ELÄKÖITYNYT PELASTUSYLIJOHTAJA suostuu pienen puristelun jälkeen kertomaan, miten hän olisi halunnut muutaman pitkään puhuttaneen päätöksen menneen. Hätäkeskukset Keravan lisäksi Ouluun, Kuopioon, Tampereelle ja Turkuun. Mikäli päätös pelastustoimen valtiollistamisesta joskus tehdään, muutokseen pitää varata riittävästi aikaa, jotta se voidaan toteuttaa hallitusti. Keskusyksikkö olisi pitänyt sijoittaa Keravalle. Se haave, joka kaatui Ottaessaan pelastusylijohtajan viran vastaan syksyllä 2013 Esko Koskinen asetti tavoitteekseen eläköitymisen samana päivänä, kun pelastustoimi siirtyy maakuntien vastuulle. Pelastusylijohtajan pitää kuitenkin Koskisen mukaan hoitaa omalla olemuksellaan ja persoonallaan suhteet kaikkiin suuntiin. Jälkiviisautta Sunnuntaista on tullut ihana päivä Eläkeläinen ja pelastusalalla pitkään palvellut junailija Esko Koskinen kertoo lievä hymy kasvoillaan aikakäsityksensä muuttuneen ja miksi sunnuntaista on tullut ihana päivä. Pelastuslaitosten määrä. Pelastustoimen siirtäminen kunnallisesta toiminnasta valtiolliseksi on ollut esillä Koskisen viran aikana useasti. Maakuntauudistuksen kaatuminenkin on mahdollista. Enemmän näen ongelmaksi pienet pelastuslaitokset kuin suuret. Isossa laitoksessa on paljon hyviä puolia, kuten tiedämme. – Olen maakuntauudistuksen kannattaja, mutta maakuntia tulisi olla vähemmän. – Kuten hyvin tiedämme, joskus vuoden 2016 tienoilla alkoi näyttää siltä, että eläkepäivät koittavat ennen kuin maakuntien pelastuslaitokset aloittavat. Parempi hoitaa Kuopiossa kaikki. Hätäkeskukset. On parasta kertoa tuntoja vasta seuraavalla hallituskaudella. – Näen hyviä perusteita myös Uudellamaalla annettavaan pelastusalan koulutukseen, mutta ongelmana on, että se tulisi kalliimmaksi kuin keskittäminen yhteen paikkaan. Kaikki etelä-, keskija pohjoisliitteet pois maakuntien nimistä, niin päätyisimme alkuperäisiin toimiviin kokonaisuuksiin. Valtio vai kunnat. Tänään aikataulu on edelleen hakusessa. – Olen ollut valmistelemassa useita kesken olevia hankkeita. – Sunnuntaisin ei enää tarvitse miettiä, että maanantaina pitää mennä töihin.. – Yhdeksästä kahteentoista laitokseen olisi ollut paras vaihtoehto, viisikin olisi ollut hyvä ja toimiva. – Niitä tuli yksi tai kaksi enemmän kuin ajattelin. Terveisiä Kimmolle Esko Koskinen sanoo suoraan, että hän ei halua nykyhallituksen kauden aikana kovinkaan paljon ottaa katsomosta kantaa pelastusalan auki oleviin suuriin kysymyksiin – eikä myöskään antaa ykstyiskohtaisia neuvoja uudelle pelastusylijohtajalle
Latvalalla on ollut koko uran ajan suuri halu kehittää ja kehittyä. Hän on vahvistanut ammatillista osaamistaan ulkomaita myöten ja osallistunut kansainväliseen pelastustyöhön. Latvala on muun muassa laatinut lento-onnettomuuksien ja suuronnettomuuksien johtamisohjeet sekä kehittänyt vaihtoehtoisia sammutusjärjestelmiä. Arto Latvala on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 LATVALA LIITTYI mukaan vpk-toimintaan yhdeksänvuotiaana Pyhäsalmella. Lisäksi Latvalasta on saanut alkunsa päivystävien palomestareiden onnettomuustyyppikohtainen P3-käsikirja, jonka ensimmäinen versio on hänen käsialaansa. Hän suoritti Valtion palo-opistossa palomiehen, paloesimiehen, palomestarin ja pelastussukeltajan tutkinnot. Arto Latvalasta tuli useita ehdotuksia Vuoden Palomies -toimikunnalle. Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämisessä hän on ollut mukana vuodesta 1993 lähtien. Tutkimushankkeiden tulokset ovat muuttaneet pelastajien toimintatapoja tulipalotilanteissa, mikä ilmenee palomiesten nopeampana toimintana ja pienempinä omaisuusvahinkoina. Vuoden palomies 2018 on täysosuma Arto Latvala Arto Latvala. Latvalan alulle panemien tutkimusten tuloksia hyödynnetään myös rakenteellisen paloturvallisuuden opetuksessa ja palotarkastustoiminnassa. Lähde: Vuoden palomiestoimikunta Vuoden 2018 palomieheksi valittu palomestari Arto Latvalan ura pelastusalalla on kestänyt yli 50 vuotta. Niistä kaikista paistoi läpi suuri arvostus pian eläkkeelle jäävää pelastusalan moniosaajaa kohtaan. Hän on toiminut kouluttajana Pelastusopistolla ja sen edeltäjällä Palo-opistolla sekä lukuisissa muissa koulutustilaisuuksissa jo yli 30 vuoden ajan. Vaihtoehtoisten sammutusmenetelmien sekä sammutustaktiikan ja -tekniikan kehittämisessä Latvala on tehnyt pitkäjänteistä työtä Pelastusopiston tutkimushankkeissa. Lämpöäkään ehdotuksista ei puuttunut
Hän kohtelee palokunnan jäseniä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Lehtokankaan valinnan jälkeen Palopäällystöliitolla on kunniapuheenjohtajan lisäksi kuusi kunniajäsentä. Lehtokangas tunnetaan sovittelevana ja rakentavana ilmapiirin luojana pelastusalan keskusteluissa. Esimerkillään hän saa myös muut innostumaan. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. Lähde: SPPL:n tiedote Kari Lehtokangas Sami Viholainen S II R I LÉ C U Y ER S IIR I LÉ C U Y ER. Hän on pitkällä urallaan ollut yksi positiivisimpia alan vaikuttajia, joita olen tavannut, toteaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Puheenjohtajuutta edeltäneet liiton toiminnalliset ja taloudelliset haasteet saatiin Lehtokankaan johdolla ratkaistua. Viime vuoden tunnustuksen sai veikkolalainen Sami Viholainen, joka on jo vuosien ajan määrätietoisesti rakentanut ja kehittänyt palokunnan toimintaa yhteistyössä palokunnan hallituksen kanssa. Lähde: SPPL:n tiedote Vuoden 2018 Sopimuspalokunnan päällikkö: Sami Viholainen, Veikkolan VPK VUODEN SOPIMUSPALOKUNNAN päällikkö -tunnustus jaetaan vuosittain sopimuspalokuntatoimintaa edistäneelle henkilölle Suomen Palopäällystöliiton toimesta. – Kari Lehtokangas on kehittänyt pelastustoimea ja siihen liittyvää imagoa erittäin positiivisella otteella. Kari Lehtokangas liittyi Palopäällystöliiton jäseneksi helmikuussa 1974. Kunniajäsenyyden perusteluna olivat Kari Lehtokankaan lukuisat aikaansaannokset pitkällä uralla. 15 Kari Lehtokangas Palopäällystöliiton kunniajäseneksi SPPL KUTSUI joulukuussa 70-vuotisjuhlavuottaan viettäneen Kari Lehtokankaan liiton kunniajäseneksi. Pitkän palokuntauransa viimeiset vuodet Kari Lehtokangas toimi Helsingin pelastuskomentajana. Veikkolan VPK on aktiivinen palokunta, jolla on vuosittain yli 150 hälytystehtävää. Sami on nopea toimissaan ja suora viestinnässään. Päällikkönä Sami Viholainen on päättäväinen ja se näkyy siinä, että jos palokunnassa joitain halutaan tehdä, se myös tehdään. Lehtokankaalla on ollut valtakunnallisia luottamustehtäviä myös Suomen Punaisessa Ristissä. Tunnustuksen myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Hän on luonut ympärilleen verkostoja ja huolehtinut palokunnan hyvinvoinnista. Lehtokangas toimi liiton puheenjohtajana vuosina 2002–2006, jolloin pelastustoimi oli historiansa merkittävimmässä murroksessa siirryttäessä kunnallisesta alueelliseen pelastustoimeen
Marraskuisena arkipäivänä työvuorolistalla oli yksikköön määrätty konemieheksi palomies Pasi Taatila, takapenkille palomiehet Mikko Jokinen ja Jaakko Halme sekä esimieheksi Sami Rantala. Tampereen aluepelastuslaitos kutsui vuonna 1996. Paloesimies Sami Niittyniemi, 46, on vuoroesimies, jota paloesimies Sami Rantala, 43, tuuraa tarvittaessa. Molemmat tekevät myös asemapäivystäjän ja sammutusyksikön esimiehen tehtäviä erikseen sovitun kierron mukaan. Sen tehtävämäärä oli 1799 vuonna 2017. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Paloesimies Sami Niittyniemi liittyi Merikarvian VPK:n nuoriso-osastoon kolmetoistavuotiaana. Palomiehen viransijaisuutta hän teki Raumalla ja sitten seurasi YK-komennus Libanoniin. Sami Niittyniemi hoiti työvuoron ajan vuoroesimiehen tehtäviä, eikä ao päivänä ollut sammutusyksikön esimiehenä.(PI 1055:ssä toimi vanhimpana ylipalomies Jari Koskiniemi.) Samit kessuina Paloesimies Sami Rantala on syntyjään vantaalainen, mutta asui nuoruutensa Töysässä. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 P irkanmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla ”Kepalossa” on työvuorossa kaksi paloesimiestä, jotka voivat toimia vuoroesimiehenä ja asemapäivystäjänä sekä sammutusyksikön esimiehenä. Pelastusala oli Samille luonnollinen valinta. Paloesimiesten päivä Kepalossa Kessuilla kädet täynnä töitä Paloesimiehen työhön sisältyy joka työpäivä niin toimintaa kuin hallinnollisia tehtäviäkin. Pirkanmaan PI101 on yksi Suomen eniten liikkuvista sammutusyksiköistä. Työura alkoi Lapualla ja Keuruulla, sitten oli alipäällystötutkinnon vuoro 2010 ja lopulta paloesimiehen virka Pirkanmaan pelastuslaitoksella vuonna 2015. Paloesimies on pelastusyksikön työnjohtaja tilannepaikalla ja asemalla. Pelastajatutkinto hän suoritti vuonna 1994. Eteläpohjalaisesta nuoresta palokuntalaisesta tuli pelastajaoppilas elokuussa 1994 ja 1996 alkaen pelastaja. Kolmen murrosikäisen nuoren isä on tänään päätoiminen paloesimies, joka tekee myös vuoroesimiehen sijaisuuksia. Jos hälytyksiä ei satu työvuoroon, toiminta on toimistotyötä, harjoittelua tai huoltoa
Paloesimiesten päivä Kepalossa Kessuilla kädet täynnä töitä 17 Sami Rantalan työpäivä alkoi elementtitehtaan palossa Kangasalalla.. Paloesimiehen päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Seuraavassa numerossa seuraamme palomiehen työtä Porvoossa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Sarjan toisessa osassa seurataan Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävän kahden paloesimiehen työtä 12.–13.11.2018. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
P101 pestiä hoitava Sami Rantala joutuu työskentelemään tietokoneella myös useita tunteja päivässä. Yllättävän paljon toimistotyötä Vuoroesimies Sami Niittyniemi sanoo viettävänsä tietokoneella kuudesta kahdeksaan tuntia joka työpäivä. Henkilöiden siirtoja joutuu tekemään jokaisen työvuoron alussa ja usein myös työvuorojen aikana, kertoo Sami Niittyniemi. Seurantavuorokauden aikana pääosa Samin työstä tapahtui kuitenkin oman yksikön miesten kanssa. – Pidän esimiehen työstä, koska siinä ollaan suoritusportaassa ja ”Palomiehen työssä tietyt tehtävät rassaavat, sille ei mitään voi.” saa touhuta palomiesten kanssa, sanoo Sami Rantala. Hälytys Kangasalalle vei käytännössä huoltoineen noin yhdeksän tuntia. – Kakkosjaoksen kirjavahvuus on 91, tavoitevahvuus 80 ja todellinen vahvuus usein tämän alle. Monet raportit ja suunnitelmat vaativat koneaikaa. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Vuonna 2001 Niittyniemi suoritti alipäällystökurssin ja sai vuonna 2003 esimiehen viran. – Tässä työssä on sopivasti niin käytännön käsillä tekemistä kuin hallinnollista työtäkin. Esimiehen työssä joutuu varsinkin noihin hallinnollisiin asioihin Sillä aikaa kun Sami Rantala on sammutustöissä Kangasalalla vuoroesimies Sami Niittyniemi hoitelee hallinnollisia asioita Kepalossa. Vuodesta 2014 alkaen hän on hoitanut vuoroesimiehen tehtäviä. Seuraavan työvuoron lista laaditaan yleensä yhteistyössä Niittyniemen kanssa. Seitsemäntoista ympärivuorokautisesti toimivan paloaseman henkilöresursseista vastaaminen on jatkuvaa palapeliä ja muodostaa vuoroesimiehen työn vaativimman osan. Kuvassa neuvonpito apulaispalopäällikkö Ari Viitasen kanssa.
08.30 alkaa toimintavalmiusraportointi, jonka poikkeuksellisesti vetää paloesimies Sami Niittyniemi. Rantala, Taatila, Jokinen ja Halme toteuttavat saamaansa tehtävää seuraavat neljä tuntia. Rantala pohtii paloesimiehen työn kaksijakoisuutta. Edellinen työvuoro (1) saa kuitenkin klo 7.03 hälytyksen Kangasalalle teollisuushallin paloon. 08.45 esimiehet juovat kahvit työn merkeissä. Koko sammutushenkilöstölle on annettu kielto mennä sisään palavaan rakennukseen sortumavaaran vuoksi. Kohteeseen hälytetään neljä sammutusyksikköä, kymmenen säiliöautoa ja useita tukevia yksiköitä. Palomiehen työssä tietyt tehtävät rassaavat, sille ei mitään voi. 19 PALOESIMIEHET RANTALA JA NIITTYNIEMI ovat laatineet marraskuiselle maanantaipäivälle aikataulun, joka sisältää muun muassa pintapelastusharjoittelua ja huoltoa. Samit käyvät läpi työvuorolistaa ja päivän perustavaa laatua olevaa ohjelman muutosta. Sami Niittyniemi pitää paloesimiehen työtä hyvin antoisana, mutta myös melko kuluttavana. – Paloesimies on tavallaan työnantajan edustaja työyhteisössä, mutta tärkeää on myös välittää miehistön tuntemuksia ja toiveita ylöspäin organisaatiossa. Nyt hän on täysin kiinni Kangasalan palossa. 08.00 on apelli, lisäksi pitäisi olla hälytyskaluston tarkastus, mutta PI101 on poissa. Paloesimiehen päivä 24h Teollisuuspalo ohitti suunnitelmat perehtymään enemmän kuin peruspalomies. 09.15 Sami Rantala ja neljä palomiestä kyyditään Kangasalan palopaikalle, jossa he korvaavat aiemman vuoron PI101:n ja PI103:n miehet. Kuvassa Sami Rantala ja hänen yksikkönsä miehet.. 07.45 Sami Rantala saapuu Kepaloon, mutta kuulee Kangasalan palosta vasta ennen hieman ennen vuoronvaihtoa. 09.00 pitäisi alkaa pintapelastusharjoitus 101:n ja 1055 toimesta. Yleensä raportoinnin vetää TikeP3. Näin keski-ikäisenä työstä toipumiseen menee kuitenkin enemmän aikaa kuin aiemmin. Kakkosvuoron päivän suunnitelmat menevät uusiksi. – Tässä pääsee vaikuttamaan omaan työympäristöön enemmän kuin monessa muussa työssä. Päivä jatkuu >> Tehtävä Kangasalalla on päättynyt. Suoraman Elementti Oy:n elementtitehdas on kauttaaltaan tulessa. Samin yksikkö saa tehtäväkseen tehtaan pohjoisen päädyn sammuttamisen ja rakennuksen vieressä olevan nosturin suojaamisen
Sisäistä koulutusta on pyöritetty kahdessa ryhmässä samalla. Kauton mukaan TikeP3-järjestelmän käyttöönotto on ollut myös suuri muutos. – Vuonna 2003 tehtiin uudistus, jonka puitteissa toimittiin vuoteen 2011. Apulaispalopäällikkö Ari Viitanen pitää vuonna 2014 käyttöönotettua aluepalomestarijärjestelmää 2014 erinomaisena uudistuksena. Esko Kautto katsoo, että paloesimiehillä on hyvin tärkeä rooli pelastuslaitosten palveluketjussa. – Olemme saaneet järjestelmästä paljon positiivista palautetta. Viitasen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen haasteena on myös pohjoisen ja eteläisen alueen suuret erot. Nyt tämä tiivis aluepalomestariryhmä on jo levittänyt yhtenäistä toimintakulttuuria yli koko laitoksen. paloesimiehiin ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajiin. Pelastuspäällikkö Esko Kautto muistelee tällä vuosituhannella tehtyjä organisaatiouudistuksia. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Toimintoja yhdenmukaistettu – suuri vaikutus paloesimiesten työhön Pirkanmaan pelastuslaitoksella on koettu tällä vuosikymmenellä kaksi merkittävää organisaatiomuutosta. – Pohjoisessa meillä on hyvin sopimuspalokuntapainotteinen järjestelmä. – Olemme satsanneet paloesimiesten ja ylipalomiesten koulutukseen vähintään kolme kasipäivää. Pelastuspäällikkö Esko Kautto. Silloin tehtiin organisaatiomalliin useita korjauksia, joissa päivittäisten toimintojen yhdenmukaistaminen oli yksi päätavoite. Aiemmin tämä oli vaikeaa, koska laitoksemme on suuri ja välimatkat pitkät. – Sillä on ollut suuri vaikutus operatiivisia asioita hoitaviin Paloesimiehet Sami Rantala ja Sami Niittyniemi toimistotöissä. Alkuperäinen tavoite oli tehdä laitoksesta kauttaaltaan samannäköinen eli samanlainen toimintakulttuuri vallitsisi kaikilla laitoksen asemilla. Etelässä taas on suuri määrä ympärivuorokauden toimivia ammattiasemia