Vesijetti palokunnassa Satakunnan tilannekeskus Secapp, SASCA ja muut BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 45 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 87 Palomestarin päivä
patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika . paino: 2,3 kg FIREJET 500 AUTOMAATTISUIHKUPUTKI HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ BLOWHARD BH-20 . vedenkulutus vain 5 l / paloletku PIENIKOKOINEN JA KEVYT SAVUTUULETIN . akkuja verkkovirtakäyttöinen . runko anodisoitua alumiinia . helposti liikuteltava . WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . jopa 20 paloletkua / tunti . työaika lyhenee, tilantarve pienenee . akun kesto: 20-80 min . syöttö DN50 kynsiliitin . mitat: 260 x 127 x 257 mm . mitat: 60 x 60 x 25 cm . akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa. teho: 17,330 m3/h . 500 lpm @ 6 bar . apulaitteiden tarve poistuu . etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m . paino: 18 kg perusakulla 23 kg
0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Anna Broholm TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Jos sinä et osu kyselymme kohderyhmään, voit kuitenkin lähettää meille teräviä kommentteja sähköpostitse milloin tahansa. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 35 Kaksisuuntaiset pelastushenkilöstön hälytysja seurantajärjestelmät 42 Vesijet palokuntatoiminnassa 44 Vahva osaaja Vehon myyntitiimiin 46 Vaihtoehtoiset sammutusjärjestelmät kalusto & varusteet 35 60 7 10 16 27 Haalareissa vaanii vaara 30 Road rescue ihastutti messuilla 33 Palosuojelurahastolta odotettu julkaisu 53 Raahen uusittu asema 54 Lapin Savukoskella vihittiin uusi asema 58 180-vuotias Turun VPK palokunnat 53 hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 27 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä Lukijakysely tulossa SELVITÄMME TULEVAN kahden kuukauden aikana lukijoidemme mielipiteitä ja kehitysehdotuksia Palokuntalainen-lehdestä. Anna palaa! Lähetä ajatuksiasi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Arvomme tilaajarekisteristä noin viisikymmentä lukijaa eri puolilta Suomea ja pyydämme heiltä vastauksia lehteämme koskeviin kysymyksiin. Olemme valmiita niin risuihin kuin ruusuihinkin. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. 3 7 Kimmo Kohvakka aloitti pestinsä 8 Hyllytyspäätös 9 Lakiesitykselle tyrmäävä vastaanotto 10 Palomestari Tomi Anttilan päivä 15 Stadin brankkari 2018 16 Porin tilannekeskus 20 Hätänumeroon soitetaan yhä useammin 22 Mobiilipeleistä apua turvallisuusosaamisen kehittämiseen 60 Norm är inte alltid samma sak som verklighet 63 Ledare 64 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 19 Lingottua 34 Turtola 52 Villimies 65 Tahtoo tietää 65 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. Palokuntalainen-lehden toimitus. rek. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv
Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Tutustu monipuoliseen mallistoomme lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä tai osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin
Erica laskee näiden sekä kohteen saavutettavuuden ja palokunnan lähtöajan perusteella, mitkä palokunnat ja yksiköt saavat hälytyksen. Jääkö jonkun taajaman palokunta talliin, vaikka aseman naapurissa on hätä. TÄMÄN UUDEN filosofian virheistä ja omituisuuksista vastaa ensisijassa pelastuslaitos, joka syöttää järjestelmään resurssitietonsa ja määrittelee vasteet. On tunnettu tosiasia, että sopimuspalokunnalla pitää olla kymmenkunta savusukelluskelpoista hälytettävää, jotta tehtävään saadaan varmasti yksi savusukelluspari, todennäköisesti kaksi paria ja melko usein kolme paria. Tarkoitetaanko Erica viilaa vasteet määrällä takuuvarmasti pelastusyksikössä olevien savusukeltajien määrää, vai käytetäänkö arvioinnissa palokunnan sopimuksessa mainittua savusukeltajien kokonaismäärää. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. Samoin ne pelastuslaitosten vastuuhenkilöt, jotka viime kädessä vastaavat resurssien ylläpidosta ja vasteiden toimivuudesta, pääsevät kentän ja suuren yleisön arvioivan tarkkailun kohteiksi. Tämä aiheuttaa lähivuosina runsaasti selviteltävää. NYKYISIN ELS:LLÄ hälytetään yksiköitä. Sen sijaan ne ihmiset, jotka ovat toiminnallaan aiheuttaneet kolmen vuoden viivästymän, ansaitsevat kritiikkiä. Tuleeko palokuntakohtaisiin tehtävämääriin suuria muutoksia. TOIMINTAKUNNOSSA ERICA on aikanaan suuri edistysaskel hätäkeskuksille ja järjestelmää hyödyntäville viranomaisille. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Järjestelmän uskotaan myös parantavan loppuasiakkaiden palvelua. LÄHIMMÄN YKSIKÖN periaate saattaa myös aiheuttaa hämmennystä. ERICA-JÄRJESTELMÄÄ on turha moittia, tuli mitä tuli. Järjestelmävirheiden löytyminen on myös aina mahdollista ja Erican tapauksessa jopa todennäköistä. Muun muassa näihin kysymyksiin ei ole löytynyt valtakunnan kattavia vastauksia. Tutustu monipuoliseen mallistoomme lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä tai osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi KUN PAHASTI myöhässä oleva hätäkeskusjärjestelmä Erica saadaan teknisesti käyttökuntoon, ongelmat eivät lopu siihen. Tulevaisuudessa Erica tunnistaa hälytettävät kyvyt ja ominaisuudet perusteinaan hälyttäjän hätäkeskuspäivystäjän muutamaan kysymykseen antamat vastaukset. PALOKUNTIEN KYKYJEN ja ominaisuuksien arviointi on inhimillistä toimintaa, mihin vaikuttavat useat eri seikat. Esimerkiksi palokunnan pelastuslaitokselle tarjoamien savusukeltajien määrä herättänee keskustelua, koska luvulla on merkitystä palokunnalle osoitettavien rakennuspalotehtävien kannalta. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. PS. ”Jääkö jonkun taajaman palokunta talliin, vaikka aseman naapurissa on hätä?”. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Kansainvälisessä vertailussa Erica ottanee kärkisijan ainakin hetkeksi, jos se toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pelastustoimen koko vasteajattelu muuttuu. Millä perusteilla lähin yksikkö jätetään hälyttämättä
Hän asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Vantaalla. 7 KOHVAKKA TOIMI aiemmin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtajana. Puolustusvoimien palveluksesta hän siirtyi siviilielämään vuosituhannen vaihteessa. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä sekä Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksilla eri tehtävissä. Pelastusylijohtaja toimii sisäministeriön pelastusosaston osastopäällikkönä ja johtaa osaston toimintaa. Pelastusylijohtaja on sisäministeriön johtoryhmän jäsen. Kimmo Kohvakka on syntynyt 1968 Kajaanissaa. Kimmo Kohvakka aloitti pelastusylijohtajana Uusi pelastusylijohtaja, sotatieteiden maisteri Kimmo Kohvakka aloitti virassaan marraskuun alussa. Pelastusosastolle kuuluu myös Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen ohjausja valvontatehtäviä. Pelastusosasto johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palveluiden saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta.
Hallinto-oikeus katsoi, että virantoimituksesta pidättämistä voidaan soveltaa ajokiellossa olevaan viranhaltijaan ainoastaan tilanteissa, joissa työtehtäviä ei voida kohtuudella järjestää niin, että viranhaltija voi niistä suoriutua ilman ajo-oikeutta. 045 854 1989, pasi.jaakkola@palomiesliitto.fi – HALLINTO-OIKEUDEN päätös tarkoittaa, että pelastuslaitoksilla on varsin korkea velvollisuus järjestellä viranhaltijoidensa tehtäviä tilanteissa, joissa ajo-oikeus on väliaikaisesti menetetty, toteaa SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. Perusteluissa huomioitiin myös ajo-oikeuden menettämisen väliaikaisuus ja se, että laissa tai asetuksessa ei ole säädetty palomiehen ammatin harjoittamisen edellyttävän voimassa olevaa ajo-oikeutta. Palomiehen kieltäydyttyä tästä, työnantaja oli pidättänyt hänet virantoimituksesta viranhaltijapäätöksellä. Työnantaja toimi lainvastaisesti, kun se pidätti virasta palomiehen tämän menetettyä kuukaudeksi ajo-oikeutensa, totesi Hämeenlinnan hallinto-oikeus syyskuun lopussa antamassaan päätöksessään.. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Hallinto-oikeus: Palomiestä ei voi hyllyttää lyhyen ajokiellon vuoksi Lisätietoja: Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, puh. Tämän johdosta työnantaja oli kehottanut palomiestä hakemaan palkatonta virkavapaata ajalle, jolloin hänellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Se kumosi viranhaltijapäätöksen ja totesi, että työnantajalla ei ollut lainmukaista oikeutta pidättää palomiestä virantoimituksesta pelkästään sillä perusteella, että häneltä oli väliaikaisesti evätty ajo-oikeus. Palkaton virantoimituksesta pidättäminen oli voimassa siihen saakka kun ajo-oikeus palautui. Palomies menetti ajo-oikeutensa toistuvien liikennerikkomusten johdosta kuukaudeksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös asiassa ei ole lainvoimainen. Palomies teki viranhaltijapäätöksestä oikaisuvaatimuksen tuloksetta, joten hän vei asian hallinto-oikeuteen. Perusteluissaan hallinto-oikeus toteaa, että kaupungin palomiehen virkaan asettama BC-luokan ajo-oikeuden kelpoisuusehdon menettäminen ei yksistään tarkoita sitä, etteikö palomies kykenisi suorittamaan virkatehtäviään. Lisäksi palomiehen virantoimituksen pidättämisen osalta ei oltu noudatettu suhteellisuusperiaatetta, josta säädetään hallintolain 6 §:ssä
He eivät ole saaneet koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen – eivätkä edes riittävästi uhkaja väkivaltatilanteisiin. Osa poliisin tehtävistä sekä virkavastuu olisi siirretty ensihoitajille, mutta ilman selkeää sääntelyä virkamiehille kuuluvasta lainsuojasta. STM:n esitystä asiakasja potilaslaiksi pidettiin myös perustuslain vastaisena. Lakiesitys sai useilta tahoilta murskaavaa kritiikkiä. Lisäksi lakiesityksessä ei ollut säädetty riittävän yksityiskohtaisesti rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti virkoihinsa nimitetyt virkamiehet. Esimerkiksi SPAL esitti lausunnossaan, että ensihoitajien tehtävä on auttaa välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastaa henkiä. Palomiesliitto katsoi lausunnossaan, että ehdotetut rajoitustoimenpiteet ensihoidossa olisivat vähentäneet paitsi ensihoitajien myös asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. 9 STM:N LAKIESITYKSEEN oli kirjattu ensihoitajille vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla nyt on. La esitys ki. Mikäli lakiesitys olisi hyväksytty, ensihoitajat olisivat voineet esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää kiinni ja estää häntä poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa. Siihen heidät on koulutettu. Lähde SPAL Lakiesitys hyllytettiin STM:n esitys asiakasja potilaslaiksi sai tyrmäävän vastaanoton Sosiaalija terveysministeriön (STM) luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asiakasja potilaslaiksi on hyllytetty
Hän hoitaa myös pelastuslaitoksen ja Kokemäen kaupungin yhdyshenkilön tehtävät. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Palomestari Tomi Anttilan työpäiviä on jo kolme vuotta täyttänyt Erica. Satakunnan pelastuslaitoksen Erica-pääkäyttäjän pesti ja hätäkeskusalueen pääkäyttäjäryhmän jäsenyys työllistää häntä neljän paloaseman vastuupalomestarin työn ohella. Palomestari Tomi Anttila, 32, Satakunnan pelastuslaitos Ericaa, päivystystä ja paljon muuta Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Anna Broholm. Näiden lisäksi tulevat päivystävän palomestarin työt niin toimistossa kuin kentällä
Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana. Sarjan ensimmäisessä osassa seurataan Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Tomi Anttilan työtä tiistaina 9.–10.2018. Seuraavassa numerossa seuraamme paloesimiehen työtä Pirkanmaan pelastuslaitoksessa.. 11 Palomestarin päivä UUDESSA JUTTUSARJASSAMME seuraamme pelastusalan eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia
Pitkällä tähtäimellä myös paloasemien fyysisiä sijaintia kannattaisi miettiä vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan tarpeita. Sopimuspalokuntien lähtövahvuuksiin pitäisi saada myös lisää resursseja. Päätyönsä ohella savusukelluskelpoinen Anttila on edelleen mukana Ulvilan VPK:n toiminnassa. Palotarkastuksia pyrin tekemään viikottain, kertoo Tomi Anttila. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 P alomestari Tomi Anttilalla on pitkä kokemus pelastusalalta. Työvuorot ovat joko 24 tai 8 tunnin mittaisia. Asuinalueiden ja teollisuusalueiden laajentuessa meidän pitää pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Erityisesti päivälähtöjen vahvuudet ovat monissa sopimuspalokunnissa ongelma. Palomestarin työssä Anttilaa viehättää se, että jokainen työpäivä on erilainen. Parin vuoden ajat hän toimi Kokemäellä päiväpalomestarina ja vuoden 2011 alusta alkoi yhä jatkuva päivystys Porissa. – Meillä olisi paljon opittavaa niin Suomesta ja kuin ulkomailta. Pääosa päivystysajasta kuluu muuhun kuin hälytystoimintaan. Anttilan mukaan Erica-hankkeeseen osallistuminen niin laitoksen sisällä pääkäyttäjänä kuin Porin hätäkeskusalueella pääkäyttäjäryhmän jäsenenä vie työajasta valtaosan. Erikoinen työaika ja laaja tehtäväkenttä Päivystävä palomestari Satakunnan pelastuslaitoksessa on yleismies, jonka työn kuvassa pelastustoiminnan johtajan työ on vain murto-osa. Tulevien kuukausien aikana näemme miten pitkän kehitystyön tulokset toimivat. – Ajallisesti suurin osa työajastani on toimistotyötä. Kokemäellä työllistävät erityisesti lupa-asiat ja lausunnot. Virkaan hänet nimitettiin vuonna 2012 sijaintipaikkanaan Kokemäki. – Päätoimisia palomiehiä tulisi saada lisää. Nykyinen joustava päivystävän palomestarin työaikamalli on erinomainen – kumpaankin suuntaan. – Kokemäen, Kauvatsan, Kuurolan ja Risten paloasemien asiat ovat viikottain työlistalla, kuten myös yhteydenpito Kokemäen kaupungin suuntaan. Palokunnan hälytystoimintaan Anttila on osallistunut vuodesta 2004 alkaen. Hälytysten osuus ajankäytöstäni lienee jossain 5 % tietämillä. Anttila pitää Ericaa selkeänä parannuksena nykyjärjestelmään verrattuna – kunhan viimeistely onnistuu. Toiminta neljän paloaseman vastuumestarina käsittää lähinnä ohjausta ja valvontaa. Vuorokauden kestävät päivystykset osuvat kohdalle noin viikon välein. Paljon hyvää, hieman kehitettävää Anttilan mukaan pääosin Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstö, toimitilat ja kalusto ovat tänään huippuluokkaa, mutta hän löytää myös kehittämiskohteita. – Tässä työssä hienoa on myös yhteisöllisyys. Näiden lisäksi hän osallistui virkapaikaltaan tai tikessä satojen yksikkö-/ ryhmälähtöjen seurantaan ja tukemiseen. – Tällä hetkellä epäsäännöllinen vuorotyö sopii elämäntilanteeseeni erinomaisesti, mutta uskon, että joskus tulevaisuudessa teen vielä normaalia päivätyötä. Monipuolinen päivystysvuorokausi ilman hälytystehtäviä Karhu-alueen (Pori ja ympäryskunnat) päivystävällä palomestari RSA31:lla oli vuonna 2017 Pronton mukaan 317 tehtävää. Palokuntauransa hän aloitti Ulvilan VPK:n nuoriso-osastossa vuonna 1999. AMK N7-kurssilta Tomi valmistui vuoden 2010 joulukuussa. Tomi Anttilan mukaan pelastusalalla voisi nykyistä enemmän hyödyntää kollegojen kokemuksia. ”Hälytysten osuus ajankäytöstäni lienee jossain 5 % tietämillä.”. – Kokemukset päivystävän mestarin työstä ovat antaneet hyvän pohjan osallistumiseen Erica-hankkeeseen. Parhaiten tämä järjestyisi nykyistä laajemmilla vaihtojärjestelyillä
07.50 Palomestari Markku Rintala saapuu ja ottaa vastaan Karhu-alueen päivystysvastuun. Vehon ja Kirmola Oy:n edustajat selvittävät auton salaisuuksia Karhu-alueen palomestareille. Palomestarit Tomi Anttila ja Janne Kumpulainen tutustuvat johtoauton salaisuuksiin Kirmola Oy:n asiantuntijan opastuksella.. 09.00 Kahvitauko 09.15 Laitoksen palomestareiden videopalaveri, aiheena Pronton täyttäminen. Anttila junailee paikalle Meri-Porin RSA112:n. Anttila ei lähde kohteeseen. 13 Tomi Anttilan mielestä uuden johtoauton tilat ja laitteisto on suuri edistysaskel vanhaan verrattuna. 08.00 Vuoron vaihto Pm Tero Järvelä kertoo Anttilalle edellisen vuoro kauden tapahtumat ja luovuttaa viestivälineet. 16.00 Liikuntatunti Sählypelin keskeyttää hälytys noin 16.40. 10.00 Uuden johtoauton koulutus päivystäville. 06.00 Herätys ja aamutoimet 06.30 Toimistotöitä. Koko laitoksen alueella oli vain yksi pelastustoimen tehtävä ja yksi ensivaste. Tiedotusvälineiltä tulee useita soittoja liikenneonnettomuuksia koskien. RSA101 hoitaa pienen liikenneonnettomuuden. Anttila ottaa vastaan lähtöilmoitukset ja varmistaa resurssien riittävyyden sekä on yhteydessä molemman tehtävän tilannepaikanjohtajiin. 18.00 Illan ohjelma sisältää toimistotöitä paloaseman hallintosiiven toisessa kerroksessa, jossa sijaitsevat aluepalopäällikön, palomestareiden, viestimestarin ja palotarkastajan toimitilat. Anttila tarkistaa johtoauton kaluston. 24 tuntia 07.30 Anttila saapuu Satakunnankadun paloasemalle. Puolentoista tunnin tyhjentävä esitys käsittää yleiskatsauksen Erican ominaisuuksiin sekä esimerkkejä järjestelmän ehdottamista vasteista eri tilanteissa. 0.53 Viimeinen sähköposti lähtee 01.00 alkaen Anttila saa nukkua yönsä rauhassa. Seurantayö oli Satakunnassa ainutlaatuisen hiljainen. Heti tämän jälkeen tule hälytys liikenneonnettomuudesta Luvialla. 14.15 Toimistotöitä ja käynti tikessä. Sitten taas työpöydän ääreen. Paikallinen lintumies soittaa ja pyytää palokunnan apua kuolleen joutsenen noutamiseksi vedestä. Valmiusmestari Tiina Kielinen käy läpi Pronton täyttämisen ohjeistusta. 12.00 Ruokailu Amica Oy:n ylläpitämässä lounasravintolassa, joka palvelee pelastuslaitoksen lisäksi poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen henkilökuntaa. 12.45 Erica-koulutus Tomi Anttila perehdyttää palomestareita Erican käyttöön. 21.00 Iltapalaa Puolen kilometrin ajo paikalliselle huoltoasemalle ja takaisin uudella johtoautolla
Tapana on myös seurata ja tukea yksikkö-/ ryhmälähtöjen sujumista omalla alueella, kertoo Tomi Anttila. Pronto, uusi johtoauto ja Erica olivat päivän pääaiheet. ”Meillä on käytäntö, että muiden alueiden P3:set ryhtyvät tukemaan omalta työpisteeltään hälytetyn P3:n toimintaa.”.. Viikonloppuvapaan jälkeen seuraa toimistopäivä (8h) Kokemäen paloasemalla. Työpäivän ensimmäisen koulutuksen aiheena oli PRONTO. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 – Meillä on käytäntö, että muiden alueiden P3:set ryhtyvät tukemaan omalta työpisteeltään hälytetyn P3:n toimintaa. Työvuorot eivät ole veljiä keskenään Kuusi tuntia Tomi Anttilan hiljaisen työvuoron jälkeen Porissa päivystävä palomestari joutui johtamaan tahallaan sytytetyn kolmen rakennuksen palon sammutusta Eurajoen Luvialla. Seuraavana (8h) työpäivänä Tomi Anttila ajaa kotoaan Ulvilasta pelastuslaitoksen keskusasemalle Poriin, jossa pääaiheena on jälleen Erica. 24 tunnin työvuoron jälkeen Anttilalla on kaksi päivää vapaata. Palomestari Tero Järvelä kertoo Anttilalle edellisen vuoron tärkeimmät tapahtumat. Paikalla oli 14 laitoksen pelastusyksikköä. Anttilan lokakuista 24h-työvuoroa hallitsi päivystävien palomestareiden kerran viikossa pidettävä koulutuspäivä, jolloin paikalla olivat Karhu-alueen mestarit yhtä sairauslomalaista lukuunottamatta
Mika Korhosen työnkuva muodostuu tällä hetkellä pelastustyöstä erilaisissa onnettomuuksissa ja hoitotyöstä kiireellisten ensihoitopotilaiden parissa sekä onnettomuuksien ehkäisytyöstä. Hän toimii tällä hetkellä Malmin pelastusasemalla hoitotason palomies-ensihoitajana Malmin pelastusasemalla ja on sitä ennen palvellut Kallion ja Mellunkylän pelastusasemilla. vuosipäivän juhlatilaisuudessa. 15 PALOMIES-ENSIHOITAJA MIKA Korhonen on valittu vuoden 2018 Stadin brankkariksi. Helsingin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon myöntämisen ansioituneelle palomies-ensihoitajalle, paloesimiehelle tai asemamestarille, jotka toimivat pelastusja ensihoitotyön etulinjassa. 040 630 8689, paivi.aravuori@hel.fi syys, oikeudenmukaisuus, rehtiys, inhimillisyys, laaja-alaisuus, oman tehtävän kiitettävä hoitaminen, poikkeuksellinen uhrautuvuus, sitoutuneisuus ammattiin, Helsingin kaupunkiin ja pelastuslaitokseen. Järjestyksessään kahdeksas tunnustuspalkinnon saaja julkistettiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen 157. Korhosen valinnan perusteina olivat erityisen vahva ammatillinen osaaminen, ammattimainen asenne kaikkiin työtehtäviin sekä yhteistyökykyisyys ja sosiaalisuus. Valinta tehdään työtovereiden äänestykseen perusteella, jossa kriteereinä ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, arvostus, oma-aloitteisuus, esimerkilliMika Korhosesta Stadin brankkari 2018 Lisätiedot tiedottaja Päivi Aravuori puh. Aikaisemmin tunnustuksen ovat saaneet 2017 Mika Jyrkämö, 2016 Sami Sotikoff, 2015 Pekka Halkosaari, 2014 Jyrki Oksanen, 2013 Marko Tuominen, 2012 Timo Aaltonen ja 2011 Juha Tarvainen.. Lisäksi työhön kuuluu edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä jatkuva koulutus ja harjoittelu sekä valmiuden ja toimintakyvyn ylläpitäminen
Hän on toiminut öljynporauslautalla ja telakkalla palomiehenä Porissa sekä sairaankuljettajana Rovaniemen palolaitoksella. Satakunnan tilannekeskus on toiminut viisi vuotta Kokemus on valttia tiken kehittämisessä Tilannekeskuspäivystäjä Jukka Heinonen on toiminut tikessä sen perustamisesta alkaen. – Työ tilannekeskuksessa on työurallani luonnollinen jatkumo. Hän siirtyi palomiehen tehtävistä tikeen vuonna 2012. Samassa tilassa toimi yli parikymmentä vuotta Porin aluehälytyskeskus. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 S atakunnan tilannekeskus hoitaa päivittäisten pelastustoiminnan tukija seurantatehtävien ohella muun muassa puhelinvaihdetta, kameraja kulunvalvontaa, polttoainetilauksia sekä erilaisten resurssirekisterien päivitystä ja ylläpitoa. Tilannekeskus ottaa vastaan myös risunpolttoilmoituksia ja tukee pelastuslaitoksen sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Tiken perusvahvuus on yksi tilannekeskuspäivystäjä. Tilannekeskusta pyöritetään 12 tunnin työvuoroissa neljän vakituisen tilannekeskuspäivystäjän ja muutama tehtävään perehdytetyn palomiehen voimin. Tässä työssä pystyy hyödyntämään kaikkea mitä on kokenut niin ensihoidossa kuin pelastuspuolella, kertoo Jukka Heinonen, joka ”Perustamisen aikaisesta vakituisesta henkilökunnasta työskentelee tikessä yhä kolme henkilöä.”. Heinosella on vankka pelastustoiminnan ja ensihoidon tausta. Perustamisen aikaisesta vakituisesta henkilökunnasta työskentelee tikessä yhä kolme henkilöä. Porin palolaitoksella hän aloitti palomies-sairaankuljettajan tehtävissä vuonna 1993. Satakunnan pelastuslaitoksen vuonna 2013 perustettu tilannekeskus toimii keskuspaloasemalla katutasossa paloautoja ambulanssihallien välissä välissä
Yhteistike tavoitteena Tiken esimies, viestimestari Juha Salo sai palomiehen viran vuonna 1982, valmistui päällystökurssilta vuonna 2006 ja on toiminut siitä alkaen palomestarina, viimeiset neljä vuotta viestimestarina. Nykyinen tila ei kuitenkaan siihen riitä. Nykyisin pystymme hoitamaan tiken perustoiminnot viidellä hengellä, jotka tekevät 12 tunnin vuoroja. – Neuvottelut Porin kaupungin ja sairaanhoitopiirin kanssa on aloitettu, ja uskon, että yhteinen tike toteutuu lähivuosina. – Meillä tikessä ei ole varsinaista johtamisfunktiota kuten Pirkanmaalla, jossa on kasarmoitu TikeP3, eikä myös kentällä liikkuvaa P3:sta, jonka sijoituspaikka olisi tike, kuten Varsinais-Suomessa. ”Meillä on ollut melko vapaat kädet tehdä tikestä omanlaisemme.” Tilannekeskuspäivystäjä Jukka Heinonen.. Henkilöstövahvennuksia kuitenkin tarvitaan, jos toimintaa laajennetaan. – Me Satakunnassa tavoittelemme eri toimialojen yhteistä tikeä. Juha Salon mukaan Satakunnan tike on toiminnoiltaan Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen tilannekeskusten puolivälissä. 17 Teksti Pekka Koivunen Kuvat PekkaKoivunen ja Anna Broholm on osallistunut vahvasti nykyisen tilannekeskuksen kehittämiseen. Tältä asemalta löytyy kuitenkin järjestelyjen jälkeen tilaa, jos vain tahtotilaa eri osapuolilta löytyy, sanoo Juha Salo. RSAP31 tulee tikeen tarvittaessa tukemaan P32:n ja P33:n toimintaa. Suurimpien kaupunkien Porin ja Rauman kuin myös koko maakunnan erityispiirteet on voitu huomioda hyvin. – Meillä on ollut melko vapaat kädet tehdä tikestä omanlaisemme
Jatkotiedotteet: 326 kpl Viestit eri sidosryhmille: 357 kpl Risunpolttoilmoitukset: 1849 kpl Toimenpideraportit Porin linjoille: 47 kpl Lisäksi viestintää eri kanavia käyttäen sopimuspalokunnille ja henkilöstölle. Mielestäni ensin pitäisi määritellä kunkin tilannekeskustason ja myös yksittäisen tilannekeskuksen suorituskyky. Viisi suurta harjoitusta. – Pelastuslaitokset kehittelevät omia tilannekeskuksiaan ja sairaanhoitopiireillä on omat ensihoitokeskuksena, jotka toimivat ensihoidon tilanneja johtokeskuksina. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Erica vaatii tiketoimintojen viilausta Vakituinen vierailija Satakunnan tikessä on aluepalopäällikkö Erik van Esdonk, jonka toimenkuvaan kuuluu pelastuslaitoksen viestija tietotekniikkatoimintojen kehittäminen. Aluepalopäällikkö Erik van Esdonk, tilannekeskuspäivystäjä Jukka Heinonen, viestimestari Juha Salo ja palomestari Tomi Anttila.. Joudumme Porissakin tekemään Erican vaatimia teknisiä ja toiminnallisia muutoksia. Aikaa ja rahaa tärvääntyy, kun asiakokonaisuus ei ole kenenkään hallussa. Valtakunnallinen tilanne sekava Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski pitää nykyistä tilannekeskusten kehitystä huolestuttavana huolimatta siitä, että sisäministeriö on julkistanut oman suunnitelmansa tilannekeskusjärjestelmästä Suomessa. – Tilannekeskusten perustaminen ja kehittäminen ei ole tällä hetkellä kokonaisvaltaista. Satakunnan tiken suoritteita vuonna 2017 Pelastustoiminnan tukeminen: 188 tehtävää, joista 117 rakennuspaloa. Ja tietysti yhteistoimintakuviot eri viranomaistahojen kesken, toteaa Leppäkoski. Tällä hetkellä ratkomme tilaongelmaa johtuen tulevista suojaustasomäärityksistä, kertoo Erik van Esdonk. – Erican tulo vaikuttaa myös tilannekeskuksiin. Omaa ja mahdollisesti maakunnan yhteistä tilannekeskusta kehitämme tällä hetkellä omista satakuntalaisista lähtökohdista, mutta odotamme myös valtakunnallisia linjavetoja, päättää pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski
Jos kaksi osapuolta toteaa tekevänsä kumpikin itsenäisesti työtä, joilla on samoja tai samankaltaisia päämääriä, ei se automaattisesti tarkoita, että tehtäisiin yhteistyötä. Johtamiskoulutuksessa on ehkä Hienoja sanoja painotettu, kuinka tärkeä esimiehen on tuntea alaisensa. ”Suuri osa vuorovaikutuksesta on muuta kuin sanallista viestintää.”. PAREMPI VUOROVAIKUTUS ja viestintä on suostumista siihen, ettei kauniilla puheilla tai hienoimmillakaan sanoilla voi aina muuttaa toisten ajatuksia tai todellisuutta mieleisekseen. Suuri osa vuorovaikutuksesta on muuta kuin sanallista viestintää, mutta sanoissa on houkuttelevan paljon voimaa. Mutta tunteeko esimies alaisensa riittävän hyvin silloin, kun hän heitä tarkkailemalla tekee päätelmiä joukkonsa hengestä ja hyvinvoinnista. Hienoja ja kauniita sanoja käyttämällä voidaan yrittää luoda positiivisia mielikuvia jopa siten, etteivät sanat kerro koko totuutta. VAPAAEHTOISUUS ON tärkeää ja tarpeellista. On helppo todeta vuorovaikutuksessa olevan parantamisen varaa, jos tieto ei kulje, alaiset eivät toimi kuten esimies haluaisi tai päinvastoin. Toki palokunnissa tehdään paljon pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa, mutta kaiken suomalaisen palokuntatoiminnan kutsuminen vapaaehtoisten tekemäksi VPK-toiminnaksi ei kerro totuutta sopimuspalokuntajärjestelmästä. Vuorovaikutuksen parantaminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että etsittäisiin keinoja yksipuolisen viestin saattamiseksi tehokkaammin perille. Tässä riittää opeteltavaa ja peiliin katsomisen paikkaa itsellänikin. Jonkun tahon osallistuminen toisen järjestämään tilaisuuteen ei vielä tarkoita näiden tahojen olevan keskenään yhteistyössä. YHTEISTYÖKSI KUTSUTAAN pelottavan usein sellaisia tilanteita, jossa yksi osapuoli kertoo mitä tehdään ja muut palvelevat yhden asettamia tavoitteita samaisen tahon ehdoilla. Todellisuus ei tässäkään selviä ilman vuorovaikusta, jossa suostuu itse myös kuuntelemaan ja ottamaan vastaan. 19 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi IHMINEN ELÄÄ vuorovaikutuksessa toisiin, pyrkii viestinnällään vaikuttamaan, synnyttämään mielikuvia ja herättämään ajatuksia. Erilaisten yhteisöjen huonon ilmapiirin parantamiseen tarjotaan ratkaisuksi huomion kiinnittämistä vuorovaikutukseen. Ehkä niinkin mielellään, että lausuisi nuo sanat heppoisemmillakin perusteilla. Yhteistyö vaatii kaikkien osapuolten suostumusta yhdessä määriteltyihin ehtoihin ja päämääriin. ”MEIDÄN PALOKUNNASSAMME on todella hyvä henki.” Luulenpa, että moni esimies toteaisi näin mielellään. VUOROVAIKUTUS JO itsessään on käsite, jota käytetään usein tahattomasti tai tahallisesti väärin. Vuorovaikutus on aina vähintään kahdensuuntaista viestintää, johon kuuluu yhtä olennaisena kaikkien osapuolten kohdalla niin kuuntelu kuin puhuminenkin. Mutta jos vapaaehtoisuuden korostamisella halutaan saavuttaa myönteistä julkisuutta, voidaanko kaikki palokunnissa tehtävä työ nimetä harhaanjohtavasti vapaaehtoistoiminnaksi. Etenkin ”yhteistyöstä” hyötyvä osapuoli kertoo mielellään toimivansa yhteistyössä. Silti näinkin näkee tapahtuvan
Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä noin 291 000 virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 HÄTÄKESKUSLAITOS VASTAANOTTI tammi-kesäkuussa 1 323 200 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluita oli 1 307 000. Rajavartiolaitokselle meripelastustehtäviin liittyviä tai hätäkeskusten välisiä tehtävien välityksiä oli kokonaisuudesta 1 %. Hätänumeroon 112 soitetaan yhä useammin Lisätietoja: HÄTÄKESKUSLAITOS Tommi Hopearuoho laatupäällikkö tommi.hopearuoho@112.fi puh. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan ilmoitusmäärän kasvun takana on monta tekijää, joista suurimpana voidaan pitää poikkeuksellisen aikaisin alkanutta kesää. Viime vuonna keskiarvo oli 6900 puhelua vuorokaudessa. Hätäilmoitusten määrän nousuun liittyy myös muita yhteiskunnallisia tekijöitä kuin ilmastolliset asiat. Luku sisältää myös ilmoitinlaitteista seuranneet hälytykset. Siitä huolimatta vastausaikatavoitteet saavutettiin kaikissa hätäkeskuksissa. Kiireisimpänä päivänä hätänumeroon soitettiin jopa 12 200 hätäpuhelua vuorokaudessa. Esimerkiksi kansalaisten tietoisuus erilaisten palveluiden olemassa olosta kehittyy koko ajan. Hätäpuheluihin vastattiin tavoiteajassa Hopearuohon mukaan hätäkeskuspäivystäjäkohtainen tehtävämäärä oli tammi-kesäkuun aikana ennätyksellisen korkea johtuen hätäkeskuspäivystäjien saatavuusongelmasta. 0295 481 305. Kaikista hälytystehtävistä 57 prosenttia välitettiin terveystoimelle, jonka tehtävät jatkavat viime vuoden tapaa kasvuaan. Ilmoitusten määrä kasvoi kaikissa hätäkeskuksissa erityisesti toukoja kesäkuun hellejakson aikana. Yli puolet hälytystehtävistä terveystoimelle Hätäilmoituksista seuranneita hälytystehtäviä välitettiin viranomaisille noin 675 700 kpl. Hätäilmoituksesta seuranneiden hälytystehtävien osalta poliisin osuus oli tammi-kesäkuun aikana 34 % (kasvu 0,5 %), pelastustoimen 6 % (kasvu 11 %) ja sosiaalitoimen 2 % (kasvu 5,2 %). Hätäilmoitusten kasvuvauhti oli reilu kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Terveystoimen osalta väestön ikääntyminen on selkeästi lisännyt ensihoitopalveluiden tarvetta. Virheelliset ilmoitukset lisääntyivät Hätänumeroon soitettujen virheellisten ilmoitusten määrä kasvoi jopa yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna