Näin meitä johdetaan: P3:t Suomessa Kauhavalla hikinen urakka Varsinais-Suomen tilannekeskus aloitti BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 86 Yli 3 600 maastopaloa
TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS MOOTTORIRUISKU OSW SYNTEX 500 VAHVA PERUSLETKU WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . ei vaurioita juuristoa eikä pintakasvillisuutta . suurin nosto/ imukorkeus 9 m MEILTÄ KALUSTO MAASTOPALOIHIN PATU VEDENPEHMENNYSAINE METSÄJA MAASTOPALOJEN SAMMUTTAMISEEN . käyttölämpötilat: 40 °C + 100 °C . varastopituudet 20 ja 40 m . nopeakäyttöinen . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . soveltuu erinomaisesti metsäpaloihin. otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku . koot 1”3” CM 2 SL SUIHKUPUTKI ERINOMAINEN PERUSPUTKI . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . kevyt . säteilyä kestävä . varmatoiminen . silmiä/limakalvoja ärsyttämätön (OECD 405/2006) . ihoa ärsyttämätön (AISE/1999) . 525 l / 6 bar : 52 kg . auttaa vettä tunkeutumaan vettä hylkivään pintaan tai maaperään . biologisesti helposti hajoava (OECD 301E/1992) . tehokas pistemäinen suihku . paras teho/ painosuhde
040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Tähän mennessä niitä on ollut tänä vuonna yhteensä yli 3600. P3:t Suomessa 28 Varsinais-Suomen tilannekeskus 32 Pelastusalan viestintä – terminologian sekamelska 42 Hikinen urakka Kauhavalla 38 Veljekset Kulmala Oy 40 Scania Suomi Oy 41 Elektro-Arola Oy 57 Samhällets resiliens ligger på avtalsbrandkårernas axlar 60 Ledare 61 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 26 Lingottua 31 Turtola 56 Villimies 62 Tahtoo tietää 64 Lukijan kynästä Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen KANNESSA Kauhavan kalusto valmiina uusiin tehtäviin. Hellettä oli yli odotusten, kuten myös maastopaloja. Hyvä esimerkki innovatiivisuudesta on pahimpaan maastopaloaikaan toimitukseen tullut lukijan idea lehtipuhaltimen ja sankoruiskun yhdistelmästä. Odotamme vastaavia ideoita osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi 67 Tapahtumat 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä. ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi turvallisuusmessut 2018 -paketti 51 Maastopaloja havainnoidaan satelliiteilla 52 Etelä-Karjalassa brändätty dronepalvelu 54 Bronton uusi hybridi valloittaa Aasiaa kalusto & varusteet 51 36 57 7 12 14 46 Kiukaisten uusi asema vihittiin käyttöön 49 Vuoden Sopimuspalokunta löytyy Lappajärveltä palokunnat 46 Ideoita kehiin! KESÄKUUN LEHDESSÄ tällä samalla paikalla toivotimme helteistä heinäkuuta – ei kuitenkaan maastopaloissa. 10 Tavoitteena parempi työturvallisuus 11 Käytännön vaste-erot suuria 12 Veteraanit koolla Ellivuoressa 14 Miten meitä johdetaan. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. Lienee ennätys. Toimitus haluaa kuulla lukijoiden kokemuksia ja ajatuksia maastopaloista; uusia ideoita ja käytäntöjä sammutustoimintaan, mitä on tullut mieleen maastossa hikoillessa. 3 7 Haalarijupakan taustalla erehdys 9 Mistä ihmeestä näitä tietoja tulee. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Pureudumme maastopaloproblematiikkaan tässä lehdessä ja myös tulevan talven aikana
Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Osasto E 322. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. Tervetuloa tutustumaan Turvallisuusmessuille uuteen Crafter-ambulanssiin sekä Amarok-ambulanssiin
Ammattija sopimushenkilöstön työnjaossa on vielä rukattavaa, mutta palot sammuvat ja ihmiset pelastuvat kansainvälisestikin arvioiden tehokkaasti. EI OLE mitään syytä alentaa palokuntien kelpoisuusja vaatimustasoa sallimalla päivittäiseen hälytystoimintaan mukaan henkilöitä, joiden koulutus ei vastaa nykyisiä vaatimuksia. Pelastustoiminnassa ei vastaavaa järjestäytynyttä vapaaehtoisorganisaatiota ole, paitsi SMPS:n yhdistykset ja Suomen lentopelastusseura, nekin Vapepan jäsenjärjestöjä. Uusia palokuntamuotoja emme tarvitse, eikä nykyisiä hälytyskelpoisuusvaatimuksia ei tule alentaa.. AUTTAMISHALUISET KANSALAISET pitää pystyä ohjaamaan poikkeustilanteissa avustaviin tehtäviin tiukasti pelastustoimen johdossa. On harvinaista, että sammutusja pelastustoimintaan tarvitaan alan ulkopuolisia henkilöitä. VOIDAANKO HÄLYTYSOSASTOON kuulumatonta henkilöä käyttää sammutustoiminnassa. PELASTUSTOIMEN TULISI tehdä suunnitelmat niin palokuntien kuin ulkopuolisten vapaaehtoisten ja lain perusteella sammutustehtävään määrättyjen käyttämisestä esimerkiksi metsäpaloissa avustaviin tehtäviin. Emme todellakaan tarvitse julkisuudessa esillä olleita ”pop up -palokuntia”. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja ”Emme todellakaan tarvitse julkisuudessa esillä olleita ´pop up -palokuntia´.” SUOMEN PELASTUSTOIMEN operatiivinen järjestelmä on kokonaisuutena melko hyvässä kunnossa. SEN SIJAAN niitä palokuntien vapaaehtoisia, joilla ei ole hälytyskelpoisuutta, voitaisiin aivan hyvin käyttää apukäsinä poikkeustilanLisäavun käyttö täytyy suunnitella teissa. Esimerkiksi avustaminen metsäpalojen sammutuksessa olisi heille tärkeitä tehtäviä, joiden rajaus tulisi kuitenkin määritellä valtakunnallisesti. POLIISIJOHTOISISSA TEHTÄVISSÄ on Vapepan kautta saatavilla järjestäytynyttä henkilöstöä esimerkiksi maastoetsintään. KULUNEEN KESÄN tapahtumat kuitenkin osoittivat, että noin 13 500 sopimushenkilön ja 4 000 ammattilaisen työpanos ei aina riitä. Pelastuslain 37§:n mukaan häntä voidaan käyttää ja hän on jopa oikeutettu korvaukseen. Huolimatta siitä onko hän palokunnan jäsen tai aivan ulkopuolinen. Lisäksi olisi syytä laatia suunnitelmat vailla hälytyskelpoisuutta palokunnissa toimivien vapaaehtoisten sekä muun pelastustoimen ulkopuolisen henkilötyövoiman käytöstä, kun erityistä tarvetta ilmenee
Ellei näin ole, varusteiden käyttö voidaan kieltää. Vikingin mukaan ainuttakaan kalvotonta pukua ei ole Suomeen myyty kalvollisena. Kynä osoittaa virheellisen merkinnän. KOMMENTTI Niin ammattihenkilöstön kuin sopimuspalokuntalaisten kannattaa olla tarkkoja suojavarusteidensa ja suojainmerkintöjen suhteen. Kentällä puhuttiin jopa tavarantoimittajan epärehellisestä toiminnasta. Asia sai kesällä melko suuret mittasuhteet, kun tieto virheestä alkoi levitä muualle Suomeen. LUPin lisäksi keskustelun kohteena ollutta palopukua on toimitettu ainakin Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksille. Hankkimalla kalvottomia palopukuja, laitokset säästävät noin 170 euroa asukokonaisuudessa, jonka hinta vaihtelee 500 ja 1000 euron välillä. Tavarantoimittaja Vikingin mukaan tuotannossa on ommeltu takkiin väärä tuotetietolappu, kun ao. Näin ei kuitenkaan ollut, eli takki oli ”kalvoton”. Tieto kyseisestä virheestä saavutti myös aluehallintoviraston, joka pyysi selvitystä tavarantoimittajalta. Kummastusta herättää se, että väärää lappua on kiinnitetty asuihin kahdessa eri maassa. maat EU ja Thaimaa) palopuvuissa. Lisäksi työtehtävissä voidaan tarvita letkunkannatinta, puukkoa, valaisinta, savusukellusvarusteita ja paineilmahengityslaitteita. Kyseisessä asussa ei ole muualla mainintaa kalvollisuudesta. Taustojen selvityksen perusteella tosiasia on kuitenkin se, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on aikanaan tilannut kalvottomat puvut sopimuspalokunnille ja saanut juuri tilaamansa erän. Selvitysten jälkeen tavarantoimittaja sitoutui vaihtamaan lapun. Jupakan kohteena on Vikingin palopuku PS1000.065 malli 011. Lapun piktogrammissa olisi pitänyt olla merkintä Y1. Haalarijupakan taustalla inhimillinen erehdys Sammutusja pelastustyötä tekevien henkilöiden varusteet ja niiden suojainmerkinnät tulee käyttötarkoituksesta riippuen olla säädösten mukaiset. lapun ulkonäköä on vaihdettu. 7 KEVÄÄLLÄ KÄVI ilmi, että Viking Life-Saving Equipment Oy:n Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnille toimittamissa palopuvuissa oli merkintä, että puvun takki on käsitelty vedeltä suojaavalla kalvolla (piktogrammissa Y2, joka indikoi veden läpäisyä). Vanhimmat Suomesta löydetyt virheelliset merkinnät löytyvät toukokuussa 2017 valmistetuista (valm. Asiasta on Vikingin mukaan lähetetty tiedote pelastuslaitoksille ja jälleenmyyjille. Hintaan vaikuttaa kalvollisuuden lisäksi myös esimerkiksi valjaat.. INFO PALOASU = sammutustyöhön tarkoitettu henkilökohtainen varustekokonaisuus PALOASUUN KUULUU palopuku, palokypärä, alushuppu, palojalkineet, palovyö tai turvavaljaat ja palokäsineet
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi UUDET HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla NOSTOTYYNYT ESILLÄ TURVALLISUUS-MESSUILLA OSASTOLLAMME E222
Siltä voidaan, ja pitää edellyttää tarkkuutta. 714 palokunnassa pitäisi jokaisessa olla 105 jäsentä. Palokuntalainen-lehti antaa mielellään sivutilaa SPEKin tuottamalle tiedolle ja tiedotteille veloituksetta, kunhan tiedot oletettavasti kiinnostavat lukijoitamme. Mihin ne perustuvat, mitä ne tarkoittavat, miltä ajanjaksolta ne ovat ja mitä on lähimmäisenapu. P.S. Mistä ihmeen jäsenistä on kysymys. Aivan liian usein SPEK antaa julkisuuteen virheellisiä lukuja ja käyttää epämääräisiä termejä. Miksi kauan sitten hylätty PVPK-lyhenne on edelleen käytössä. Nimi synnyttää odotuksia, mutta mitä onkaan tapahtunut tiedolle. Rekisterin toimintaan on pelastusalalla oltu jopa tyytyväisiä. Ja pitää itseään palokuntien järjestönä, mitä se ei todellakaan ole. SPEK on pääosin yhteiskunnan varoilla toimiva järjestö. Jos kyseessä on palokuntalaisten määrä, on luku varmasti väärä. Harhautetaanko tässä tarkoituksella. Kaikki alalla toimivat tietävät, että luku on pahasti pielessä. LASKEKAAPA SPEKin ilmoittavat miehet ja naiset yhteensä! Tuloksena on, että ”SPEK-jäsenistössä” on mitä ilmeisimmin 162 muunsukupuolista!. Ja sitten vielä hälytysten määrät. SPEK-logon vieressä on teksti ”jäseniä: 75 189”. SPEKillä 75 189 jäsentä Pitkään käytössä olleella HAKA-rekisterillä SPEK on pitänyt yllä muun muassa määrätietoja palokunnista. Nyt HAKArekisteri on saanut uuden määritteen: ”Turvallisuusosaamisen hallinnointikanta”. Henkilökohtaisella sopimuksella työskentelevien (sivutoimisten) palokuntien määrä on myöskin melko tarkka. Mistä ihmeestä noita tietoja oikein tulee. SPEKillä ei ole ainuttakaan henkilöjäsentä. 9 DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi UUDET HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla NOSTOTYYNYT ESILLÄ TURVALLISUUS-MESSUILLA OSASTOLLAMME E222 TURVALLISUUSOSAAMISEN HALLINNOINTIKANNAN ilmoittama VPK-yhdistysten määrä on suurin piirtein kohdallaan. Toinen ehto on, että tietojen pitää olla tarkkoja ja terminologian kohdallaan
040 8227 844 sekä pelastusjohtaja Jukka Koponen, jukka.koponen@kuopio.fi, puh. – Kansainvälisesti ensihoitopalvelussa on ollut pitkään käytössä yhden ensihoitajan yksiköitä, mutta Suomessa toimintamalli on mahdollistunut säädösten muuttumisen myötä tämän vuoden alussa, mainitsee ylihoitaja Tarja Poikkeus Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Nykyinen hanke on jatkoa tutkimukselle, jossa selvitettiin moniammatillisen yksikön toimintaa, toteaa hankejohtaja Teija Norri-Sederholm. Tutkimusta ovat toteuttamassa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa Kuopion yliopistollisen sairaalan Ensihoitopalvelut sekä Itä-Suomen yliopiston Sosiaalija terveysjohtamisen laitos. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 – ENSIHOITAJAT toimivat perinteisesti työparina ja pelastajat useamman henkilön muodostamassa pelastusryhmässä. LISÄTIETOJA ANTAVAT hankejohtaja FT Teija Norri-Sederholm, teija.norri-sederholm@kuopio.fi, puh. Uusien toimintamallien riskit esiin Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan jo olemassa olevia työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä. Hankkeessa tutkitaan lisäksi kuinka työhyvinvointia ja työturvallisuutta voidaan edistää johtamisen, osaamisen kehittämisen ja työn organisoinnin keinoin. Toimittaessa moniammatillisessa yksikössä tulee sekä työnkuvaan että toimintamalliin uusia elementtejä, joilla on vaikutusta työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen. Työsuojelurahaston rahoittama hanke Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa toteutetaan 1.8.2018–31.1.2020. Toimintamallit syyniin Tavoitteena parempi työturvallisuus ja -hyvinvointi Pohjois-Savon pelastuslaitoksella käynnistynyt hanke tutkii moniammatillisten ja yhden hengen ensihoitoyksiköiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta. – Tunnistamalla uusien toimintamallien erityispiirteitä parannetaan yksiköiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Se on jatkoa Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun hybridiyksikkö tuottavasti kansalaisen turvaverkkona -hankkeelle. Lisäksi hankkeessa ovat mukana toimijoina Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset. 044 7188 101. Lisäksi hankkeen avulla pyritään kehittämään ja vahvistamaan käytäntöjä sekä tunnistamaan riskejä
Päivystävien mestareiden johtamistoimintaa on myös voitava arvioida avoimesti. Paljon on kiinni päivystävän palomestarin kyvyistä. Vasteen korottamisessa ja lisäveden nopean saannin varmistamisessa on kentällä havaittu aikailua ja turhaa empimistä. On tunnettu tosiasia, että mestarikunnassa on ”Hämeen hitaita”, mutta myös eri tilanteita hyvin ennakoivia päivystäviä pelastusviranomaisia. ”Eräältä pelastuslaitokselta kesti kesällä toista tuntia saada rivinsä järjestykseen ja resurssit tehokkaaseen käyttöön myrskytilanteessa.”. Näistä aiheutuvat viiveet sammutustyössä menevät yleensä päivystävän mestarin piikkiin, mutta niistä ei pahemmin puhuta. unohdetaan toisinaan ja yksiköt ohjataan esimerkiksi jonoon metsäautotien päähän, vaikka ne tulisi ohjata tulokynnykselle, josta resurssit voidaan jakaa haluttuihin painopisteisiin. Eräältä pelastuslaitokselta kesti kesällä toista tuntia saada rivinsä järjestykseen ja resurssit tehokkaaseen käyttöön myrskytilanteessa. 11 JOISSAKIN LAITOKSISSA jo pienikin savuhavainto metsäpalovaroituksen aikana johtaa joukkuetason lähtöön. Valtakunnallinen ohjeistus päivystäville palomestareille arjen erikoistilanteiden varalle on nyt paikallaan. Toisissa taas päivystävä palomestari määrää jonkun yksikön käymään ensin ”katsomassa”. Järjestäytynyt tiedustelukin Käytännön vaste-erot suuria Eri puolilta maata saatujen epävirallisten havaintojen mukaan pelastuslaitosten ohjeistus hellekesän tyyppisten erikoistilanteiden alkuvaiheiden hoitamiseen poikkeavat toisistaan huomattavasti. Ennakointia ei tehty ollenkaan, vaikka jo kaksi tuntia ennen voimakkaan rankkasateen ja tuulen saapuminen alueelle oli sääennusteen mukaan selvää. Samoin laitoskohtaiset ohjeet. Myös nopeasti kehittyvään myrskyyn reagoidaan eri tavoin. Osassa laitoksista ei ohjeistusta ole lainkaan
Tapahtuman viihdepuolesta vastasivat Laulukoulu Preston artistit ja Kiikan torvisoittokunta.. << Kaakkois-Satakunnan ja Sastamalan toiminta-alueen veteraanitoimikunnan puheenjohtaja Pekka Lehtinen kertoo paikallisen toiminnan alkaneen pari vuotta sitten vauhdikkaasti. Kuljettajana ollut Kirsi painottaa vielä tapahtuman hyvää tunnelmaa ja lupaa tulla ensi vuonnakin. >> Veteraanipäivässä on hienoa tavata vanhoja kavereita ja muistellla menneitä sanovat Albert Käiväräinen, Matti Holm ja Kirsi Lehtonen Karjalan VPK:sta Mynämäeltä sekä Esa-Ilmari Lahti Lokalahden VPK:sta. >> L-Spelin järjestöpäällikkö Anssi Lamminen ja toimistosihteeri Saija Kirstilä hoitavat Veteraanipäivän järjestelyt yhteistyössä paikallisen veteraanitoimikunnan kanssa
Veteraanitoiminta Veteraanitoiminnan tarkoituksena on herättää ja edistää myönteistä suhtautumista paloja pelastustoimintaan sekä vaalia palokuntahenkeä ja perinteitä. Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen selvitti tervehdyksessään maakuntauudistukseen liittyvän pelastustoimen uudistuksen nykytilaa. Tapahtumapäivän musiikista vastasi Kiikan torvisoittokunta ja Laulukoulu Presto johtajanaan Päivi Vahela-Nykänen. Veteraanit järjestävät esimerkiksi talkoita, avustavat varainhankinnassa, huoltavat kalustoa, neuvovat lapsia ja nuoria ja huolehtivat lumitöistä ja vastaavista tehtävistä. 13 PERINTEINEN VUOSITTAISEN tapahtuman avasi KaSaSan veteraanitoimikunnan puheenjohtaja Pekka Lehtinen. – Ei ole salaisuus, että tänä päivänä ihmiset kaipaavat henkilökohtaisia tapaamisia ja kokoontumisia. Sastamalan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jaakko Malmberg. Harrastustoimintaan voi kuulua esimerkiksi historiikin laatimista, retkeilyä ja matkailua, illanviettoja ja muuta mukavaa.. Veteraanit pitävät yllä palokunnan toimintaa ja avustavat muita osastoja. Yhteisen tapahtuman tunnelmaa kaikkia osanottajia yhdistävän asian merkeissä ei saavuteta verkossa, kertoo Lamminen. – Verkosta tulee kyllä olemaan hyotyä, kun palokuntaperinnetietoa aletaan keräämään. Tapahtuman alkuvuodet ovat hämärän peitossa, mutta tämä päivä ja tulevaisuus näyttävät todella valoisilta, päättää Saija Kirstilä. Lounaan jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitos esitteli kalustoaan ja Kiikan VPK järjesti leikkimielisen huopatossunheittokilpailun. Palokuntaveteraanitoiminnassa on imua 300 veteraania koolla Ellivuoressa Kaakkois-Satakunnan ja Sastamalan toiminta-alueen veteraanitoimikunnan (KaSaSa) ja Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n (LSPeL) järjestämä Palokuntien vetenaaripäivä 2018 veti tuvan täyteen alan veteraaneja elokuun lopussa Hotelli Ellivuoressa. Suosio ei ole salaisuus Veteraanipäivän järjestelyistä vastanneiden LSPeLin järjestöpäällikkö Anssi Lammisen ja toimistosihteeri Saija Kirstilän mukaan perinteisen tapahtuman suosio kertoo veteraanien sitoutumisesta palokuntatoimintaan. – Sen lisäksi, että veteraanit kokoontuvat kerran vuodessa yhteen, he osallistuvat erilaisiin alueellisiin tapahtumiin aktiivisesti. Iltapäivä kääntyi kohti iltaa seurustelun ja yhdessäolon merkeissä. LSPeLin Veteraanipäivää on järjestetty ainakin 1980-luvulta alkaen
Tehtävien määrä vuodessa kertoo paljon palomestarin työstä ja myös se, kuinka monta kertaa hän ajoi kohteeseen saakka. Kysyimme myös pisimpiä etäisyyksiä ja ajo-aikoja. Lopuksi vielä kysyimme sopimuspalohenkilöstön varallaolojärjestelyistä. Toimitus kiittää kaikkia kyselyymme erinomaisen tunnollisesti vastanneita laitosten edustajia!. Miten meitä johdetaan. Selvitimme rinkien ja päivystystä/varallaoloa tekevien viranhaltijoiden määrää. Myös se, onko heillä kuljettaja vai ajavatko yksi, oli kiinnostuksen kohde. Selvyyden puoksi käytämme heistä nimitystä P3, vaikka esimerkiksi Helsingissä arjen kenttätyötä tekevät mestarit ovat P40 ja P30. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Teksti Arto Papunen ja Pekka Koivunen Kuvat Depositphotos Tutkimme tässä artikkelissa erityisesti päivystävien ja varallaolevien pelastustoimen johtajien tilannetta eri pelastuslaitoksissa. Ylläpitokoulutukseen vastauksia saimme noin puolelta. Peekolmosten työympäristö on monimuotoinen KYSYIMME PELASTUSTOIMINNAN johtamistilannetta tänään ja sitä, mikä oli tilanne aluelaitoksen ensimmäisenä toimintavuotena
• Lohjan päivystävä mestari hälytettiin 290 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 183 kertaa. Koulutuksia järjestetään vähintään neljä kertaa vuodessa. • Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen suuntaan toimitaan P3-yhteistyössä lähimmän yksikön periaatteella, Helsingin ja Keski-Uudenmaan suuntaan yksiköiden riittävyyden perusteella. Sitä ennen kotivarallaolo kahdella päivystysalueella. • Espoon päivystävä mestari hälytettiin 578 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 363 kertaa. • Espoon päivystävän mestarin varalle kuormitustilanteessa perustettu päivystävä mestari hälytettiin 4 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 3 kertaa. • Vuonna 2017 P40 lähti 1047 tehtävään ja P30 56:een. Pisimmät toistaiseksi toteutuneet lienevät Raaseporista Karkkilan suuntaan noin 90 km. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä ei ole varallaolossa laitoksen alueella. Aikaa tuohon kuluu puolentoista tunnin molemmin puolin kelistä riippuen. • Kotivarallaoleva P2 ei korvaa hälytysohjeissa päivystävää palomestaria, vaan ensisijaisesti perustaa johtokeskuksen. • Raaseporin päivystävä mestari hälytettiin 101 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 49 kertaa. 15 HELSINGISSÄ PÄIVYSTÄVÄT palomestarit toimivat Kallion keskusasemalta käsin. Tällä hetkellä sijaisuuksiin on testin suorittanut yhdeksän henkilöä. • Kasarmointiasemilta pisimmät etäisyydet ovat Espoosta Hangon suuntaan noin 125 km. Korkeammilla vahvuuksilla muillakin saattaa olla, mutta harvakseltaan. Länsi-Uusimaa. • Päivystäville mestareille järjestetään täydennyskoulutuspäiviä säännöllisesti. Helsinki LÄNSI-UUDELLAMAALLA ON kolme päivystysaluetta kuten 2004: Espoo, Lohja ja Raasepori. Kaikki päivystävät tarvittaessa koko pelastuslaitoksen aluetta lähimmän yksikön periaatteella. Jos tehtävälle jouduttaisiin lähtemään kauimmaisesta kauimmaiseen pisteeseen, ajomatkaa kertyisi noin 150 km Hangosta Karkkilaan. • Minimivahvuudessa vain yhdellä (Espoo) on kuljettaja. • Pisimmät ajomatkat ovat noin 20 km ja 20 minuuttia. • Kaikilla osa-alueilla, niin päivittäistoimissa kuin eri tilanteisiin/tapahtumiin varautumisessa, on tiivistä yhteistyötä naapurilaitosten kanssa. Tiedot ovat vuodelta 2017. Tällainen tapaus tosin ei ole vielä kertaakaan konkretisoitunut. P40ja P30-päivystyksiä tekee noin 24 viranhaltijaa. • Toukokuusta 2011 lähtien kaikki ovat olleet kasarmoituja. • Raaseporin päivystävän mestarin varalle kuormitustilanteessa perustettu päivystävä mestari hälytettiin 4 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy kertaa. • Vakiorytmiä pyöritetään 18 henkilöllä (päivystys joka kuudes vuorokausi), sijaistukset hoidetaan joko työvuoroista tai päiväpäällystöstä kelpoisuuksien mukaan. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä ei ole varallaolossa. • Testauksia järjestetään joka toinen vuosi ja uusilla ennen päivystyksessä työskentelyn alkua
Ennen aluelaitosta 2004 oli useampi mestaririnki. KUP:LLA ON vuodesta 2004 alkaen ollut kaksi mestaririnkiä, KUP30 eteläalueen päivystäjä ja KUP40 pohjoisalueen päivystäjä. • KUPissa on ympärivuorokautinen P20-päivystys. • Lisäksi on erityisjärjestelyjä esimerkiksi meripelastukseen liittyen. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ITÄ-UUDENMAAN NYKYINEN johtamisjärjestelmä on vastaava kuin laitoksen aloittaessa, eli yksi päivystävä palomestari (kasarmoitu), jolla on oma kuljettaja. Vuonna 2004 oli kuusi P3-rinkiä eli alueelliset P3:t. • Yhteistyötä on suunnitteilla HIKLU-alueella ja valtakunnallisen osaamisen kartoittamismallin kanssa. Varsinais-Suomi ”Palomestarilla oli vuonna 2017 431 tehtävää” – Itä-Uusimaa. • Ringeissä on yhteensä 14 päivystäjää. • Itä-Uudenmaan alueella on myös P2-varallaolo. Kaksi ringeistä on vapaamuotoisia kotivarallaolorinkejä. • Palomestarilla oli vuonna 2017 431 tehtävää. • Molemmilla mestareilla on kuljettajat. • Lapinjärven ja Loviisan pohjoisosissa on ryhmänjohtajavarallaolo, johon osallistuu pääja sivutoimista henkilöstöä. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat ovat noin 60 km ja ajallisesti noin 4550 min. • P3-ringit ovat ympärivuorokautisia. • Tehtäviä mestareilla oli vuonna 2017 yhteensä 1236 kpl. • Pisimmät ajomatkat ovat noin 60 km suunta ja aikana noin 45 min. Kolme näistä on kasarmoituja eli vuorossa olevia (Loimaa-Forssa seudun P3-päivystys toteutetaan yhteistyössä Kanta-Hämeen kanssa). • Kasarmoiduilla P3:illa on kuljettaja. KUP30 päivystää Vantaalla ja KUP40 Hyvinkäällä. • Käytössä on pelastuslaitoksen oma vuosittainen osaamisen kartoitusmalli. Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa VARSINAIS-SUOMESSA ON viisi P3-päivystysrinkiä. • Laitoksella on kuusi päätoimista päivystävää palomestaria ja kolme sijaista. Päivystysjärjestelmää muutettiin vuonna 2014 nykyiseen malliin. • Palomestariresurssia, kuten muutakin resurssia, voidaan yhteistoimintasopimuksiin perustuen käyttää tarvittaessa aluerajojen yli
Varalla olevat ringit olivat peruja ajalta ennen alueellista pelastuslaitosta. Onnettomuuksiin hälytetään aina lähin P3. • Kanta-Hämeen kanssa on yhteinen P3-rinki Loimaa-Forssa akselilla. Viime aikoina on järjestetty myös Peke-järjestelmän ja johtokeskustoiminnan koulutusta. Vuonna 2004 oli rinkejä neljä, joista yksi kasarmoidussa päivystyksessä ja muut varallaolossa. Forssa/ Loimaa päivystysalueella P3:lla tehtäviä oli 130 kpl, ei peruttuja. • P3-yhteispäivystysalue on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa Forssa-Loimaa alueella. • Koulutuksen jatkaminen on suunnitteilla ja työn alla. • PH P30:lla on kuljettaja, PH P40:lla ei ole. Varallaoloringit olivat osittain henkilömäärältään vaillinaisia, joten alueita yhdistettiin ja varallaolo muutettiin kasarmoiduksi päivystykseksi. • Pisimmät ajomatkat ovat 40 km. • Kuukausittain järjestettävänä päällystöpäivänä on tarjolla vaihtelevasti koulutusta myös pelastustoiminnan johtamisesta seka kohdetutustumisia. alkaen ja toimii nykyisillä johtamisresursseilla. • Tehtävistä noin 10 % johdettiin etänä, jolloin tilannepaikan johtajana toimi vakinaisen tai sopimuspalokunnan yksikönjohtaja. • P3:t lähtivät viime vuonna tehtävään 1050 kertaa. • Rinkeihin kuuluu 12 viranhaltijaa. Kanta-Häme Päijät-Häme. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa kesäviikonloppuisin kolmella paloasemalla. • Vuonna 2016 järjestettiin Pelastusopiston vetämä pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus. • Pisin ajomatka on noin 75 km, 45-50 minuuttia tieja keliolosuhteista riippuen. Pelastusopiston osaamisenkartoituspilotoinnissa testataan P3ja P2tason osaamista. P3-päivystyspiste on joko Loimaalla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tuottamana (kaksi vrk kerrallaan) tai Forssassa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tuottamana (kaksi vrk kerrallaan, jonka jälkeen vuoro vaihtuu Loimaalle). • Viime vuonna Hämeelinnaan kasarmoidulla P3:lla oli 772 tehtävää, joista yhdeksän tehtävää peruttiin ja yhteen tehtävään hän ei lähtenyt ollenkaan. • Vuonna 2004 pelastustoiminnan johtamisvalmius oli järjestetty kolmella päivystysalueella kotivarallaolossa. • Itse ajavat P3:t ovat ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa. Matkantekoon kuluu keskimäärin yksi minuutti per kilometri. Länsi Uusimaan kanssa on tehty raja-alueen P3-vasteet, jolloin lähin ja tarkoituksenmukaisin P3 lähtee tehtävään V-S pelastuslaitoksen itäpuolella (Salo-Perniö-Kisko ja Suomusjärvi alueella). • Sopimuspalokunnat ylläpitävät omia järjestelmiään omaehtoisesti, mutta ne eivät ole pelastuslaitoksen korvauspiirissä. 17 NYKYISIN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ on kaksi kasarmoitua P3-päivystysrinkiä, PH P30 (asemapaikka Paavolan asema, Lahti) ja PH P40 (asemapaikka Heinolan asema). Lisänä on päällikköpäivystysjärjestelmä (P2), joka tarvittaessa suorittaa myös P3:n tehtäviä esimerkiksi päällekkäisissä tehtävissä. • Tike P3 on ollut kokeilussa 1.4. • Varalla oleva päällikkö on PH P20. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat 85 kilometriä eli vajaa tunti. • P3-päivystyksiin osallistuu 22 (10 vuoropalomestaria ja 12 vapaamuotoisessa varallaolossa) henkilöä. • Laitos on mukana opiston OKA-hankkeessa, joka kehittää osaamistasoa. P3-päivystystä tekee 12 viranhaltijaa. KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA on kaksi eri päivystysaluetta. • PH P30:lla oli 579 tehtävää ja PH P40:lla 372 tehtävää viime vuonna. • Joillakin sopimuspalokunnilla on varalla olevaa henkilöstöä
• P31-rinki toimii tällä hetkellä kasarmoituna Lappeenrannan Joutsenon paloasemalla. Vuosilomayms. Kymenlaakso Etelä-Karjala ”Etelä-Karjalassa on yksi P 31 -alue eli koko maakunta kuuluu samaan alueeseen.”. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ETELÄ-KARJALASSA ON yksi P31alue eli koko maakunta kuuluu samaan alueeseen. • Tehtäviä P3:illa oli vuonna 2017 963 kpl. Kohteessa he olivat 716 kertaa. • Testausjärjestelmää ei ole käytössä, mutta sellaisen käyttöönotosta on jo käyty keskustelua. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä ei ole varallaolossa. Tässä ringissä on kuusi päällystöviranhaltijaa, joiden tehtävinä ovat muun muassa pelastuslaitoksen johtokeskuksen perustaminen ja pelastustoiminnan johtajana toimiminen päällekkäisissä pelastustehtävissä. • P20-päivystys tapahtuu Kympessä vapaamuotoisessa varallaolossa. • P3:lla on kuljettaja vahvuuksista riippuen. • Pohjois-Karjalan rajalle Parikkalan Uukuniemeen on 132 km, Taipalsaaren Kyläniemeen on 87 km sisältäen yhden lossikyydin, Ruokolahden ja Puumalan (Etelä-Savo) rajalle on 65 km, etelässä Luumäen ja Kouvolan (Kymenlaakso) rajalle on matkaa 76 km ja Savitaipaleen ja Mikkelin (Etelä-Savo) rajalle on 91 km. Silloin P3:t olivat virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoisessa varallaolossa. sijaisuuksia tekee lisäksi 6-8 päällystöviranhaltijaa. Vuosina 2006–2013 Etelä-Karjala oli jaettu kahteen P3-alueeseen eli Lappeenrannan ja Imatran päivystysalueisiin. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat kilometreissä ovat 65 km / 45 min. • Päätoimisesti päivystyksiä tekee 6+6=12 henkilöä. P31 ajoi kohteeseen 117 tehtävässä ja 46 tehtävässä hänen kohteeseen tulonsa peruttiin tarpeettomana. • P31:llä ei ole kuljettajaa, mutta hän voi halutessaan ottaa sellaisen Joutsenon paloaseman miehistöstä. Venäjälle Viipuriin on 63 km. • P31:lle pidetään koulutuspäivä keskimäärin joka toinen kuukausi. Päivystävä päällikkö P20 on vapaamuotoisessa varallaolossa virka-ajan ulkopuolella. He toimivat päivystävinä ryhmänjohtajina virka-ajan ulkopuolella. • P3-ringit ovat kasarmoidussa päivystyksessä ja tuuraukset tehdään pääsääntöisesti varallaolossa. Vuonna 2004 oli myös yksi P3-alue, mutta kauimmaiset maakunnan kunnat eivät kuuluneet siihen, vaan niissä oli varallaolojärjestelmä siellä työskennelleiden viranhaltijoiden toimesta. KYMPEN ALUEELLA on kaksi P3-päivystysaluetta (P31 Kotka ja P32 Kouvola) ja niiden lisäksi kaksi päivystävää yksikönjohtajaa (P41: Miehikkälä ja Virolahti sekä P42: Kouvola ja Iitti). Rinkiin on nimetty pysyvästi kuusi palomestaria. • Etelä-Karjala P31 oli vuonna 2017 hälytysvasteessa 369 tehtävässä. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa kuudessa kunnassa (Savitaipale, Luumäki, Lemi, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala)
Pohjois-Karjalan P31 hoitaa osan Heinäveden kunnan alueesta. Osaamisen varmistaminen (testaaminen) aloitetaan loppuvuoden aikana. Joihinkin saarikohteisiin saattaa mennä vieläkin kauemmin. • P3:lle on järjestetty sisäistä koulutusta sekä ostettu pelastusopiston koulutuksia. • P3:t lähtivät viime vuonna tehtävälle1508 kertaa. Vuonna 2018 niitä on kuusi. Aikaisempien selvitysten perusteella voi todeta, että sellaisia joukkueja komppaniatehtäviä, joissa tarvitaan näiden muodostelmien johtamista on Etelä-Savon alueella vuosittain noin 70 kappaletta. • P31:llä on satunnaisesti kuljettaja. P32 ja P33 toimivat varallaoloperiaatteella. • P31-tehtävässä on seitsemän henkilöä, P32 tehtävässä viisi henkilöä ja P33 tehtävässä kolme henkilöä, joista Pohjois-Savossa kolme. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat ovat noin100 km eli reilu tunti. NYKYISIN ETELÄ-SAVOSSA on kolme P3-johtamisaluetta, joista yksi yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Näiden lisäksi P31 vastaa sellaisten pienten tehtävien pelastustoiminnan johtamisesta, milloin paikalla ei ole pelastusviranomaista. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten kanssa. Arviona on, että P3X on lähtenyt ja mennyt kohteeseen 2/3 osassa tehtävistä eli noin 300 tehtävälle. Riskiaikoina ja valmiutta kohotettaessa varallaolijoiden määrää nostetaan. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa laitoksen alueella. Johtamisalueita (varallaolo) joudutaan toisinaan yhdistelemään. • Pisimmät ajomatkat ovat Etelä-Savossa noin 90 km ja ajallisesti pisimmät ovat noin 1,5 h. • Laitoksen mestareille on tarjolla pelastustoiminnan johtamisen simulointiharjoittelua (XVR -ohjelma). • Laitos on myös mukana Pelastusopiston osaamiskartoitushankkeessa P2ja P3-tason johtajille. • P3X hälytettiin vuonna 2017 473 tehtävälle. • 20:llä sopimuspaloasemalla on yksikönjohtajavarallaolo ja lisäksi kahdeksalla paloasemalla miehistövarallaolo. Vuonna 2004 oli alueita sama määrä. Yhdellä on kuljettaja. • P31 toimii ympäri vuorokauden kasarmoituna. Mikäli valmiutta kohotetaan, tiedossa olevan uhan perusteella, nimetään tehtävää hoitamaan erillinen henkilö. • Normaalivalmiudessa P2 tehtävää hoitaa oman tehtävän ohella P31. 19 KESKI-SUOMESSA OLI vuonna 2004 yhdeksän päivystysaluetta. Pieksämäki – Varkaus – Suonenjoki alueella on yhteinen P3-alue, mihin osallistuu molemmista pelastuslaitoksista kolme päällystöviranhaltijaa. Etelä-Savo Keski-Suomi ”P 3 X hälytettiin vuonna 2017 473 tehtävälle.” – Etelä-Savo. • Päivystystä ja varallaoloa tekevien määrä on noin 28. • Kasarmoituna toimii kaksi ja varallaolossa neljä P3:ta. Vuonna 2009 aloitettiin yhteistyö Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa Varkaus-Pieksämäki-P3-johtamisalueella
• Heitä täydentää kotivarallaolossa virka-ajan jälkeen P30. • Kenttä P3:a tekee 10 vakinaista ja kaksi ”sissipalomestaria”, jotka tekevät vuosilomien aikana vakinaisesti sijoitettujen sijaisuuksia. • Naapurilaitosten kanssa on tehty yhteistyösopimukset. SatPel on mukana Pelastusopiston aloittamassa osaamiskartoituksessa (johon tarkoitus kaikkien päivystäjien osallistua). Molemmilla on kuljettaja. Niistä valittiin viisi kasarmoitua, ympärivuorokautista päivystyspistettä perustuen tavoitettavuuteen. Pirkanmaan pelastuslaitokseksi muuttuneella talolla on nyt kaksi ympäri vuorokauden päivystävää kenttäpalomestaria asemapaikkoinaan Nokia ja Hervanta. Henkilöstö on mukana Pelastusopiston osaamisen kartoittamisprojektissa. Lisäksi on erinäisiä projekteja tai vastuualueita, jotka voi lukea taitojen lisäämiseen, mutta eivät koske kaikkia. • Päivystysaluekohtaisesti on koulutuspäiviä, mutta niiden määrä vaihtelee (noin 8 kpl/vuosi). Tilanne elää jonkin verran, kun mukana on myös opiskelijoita. Toisinaan tämä toteutuu, mutta usein nousee esiin riski, jonka aiheutuu keskittymisen jakamisesta. 24), mutta vajausta on ollut pitkin matkaa (eli päivystysvuoroja tullut enemmän). 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Pirkanmaa TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN aloittaessa vuonna 2003, päivystysalueita oli yhdeksän. • Laitoksen järjestämänä ei sopimuspalokuntien henkilöstöä ole varallaolossa. P30 ringissä on seitsemän ja yksi varamies sekä lisäksi tilanneja johtokeskuksessa Tike P3 24/7. • Kerran kuukaudessa on koulutuspäivä. Komppanialähtöjä johtaa P20. • Satakunnassa on vapaaehtoinen P2 rinki, jossa tarkoituksena on turvata parempi tavoitettavuus (päivystävät puhelinta). • P3:illa ei ole kuljettajaa. • Tehtäviä oli viime vuonna yhteensä 1191, niistä matkalta peruttuja 499, ei lähtenyt 43 ja etäjohtaminen 53. • Rinkeihin osallistuu nyt noin 21 henkilöä. Ajallisesti vienevät luokkaa 35 min. Satakunta SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN aloittaessa tehtiin tarkastelu, jossa oli muutama eri päivystysvaihtoehto. Näin hän voi paremmin keskittyä ajamiseen. Vuonna 2006 alueita vähennettiin viidestä kolmeen. Ei siis makseta päivystyskorvauksia, tehtävä on vapaaehtoinen ja kokeiluluontoinen. • Nokian ja Hervannan päivystyspisteistä lähdettäessä pisimmät ajomatkat ovat 125–130 km ja ajoaika 85–90 min. • SatPel on linjannut, että johtamisjärjestelmässä ei ole palkattua sopimuspalokunnan varallaoloa. Sopimuspalokunnat voivat itse sopia varallaolosta ja maksaa tästä korvausta.. Poikkeuksia on, kun alueen oma P3 on varattuna, mutta pääsääntöisesti pisimmät matkat ovat 60–70 km. • Hälytysselosteiden mukaan P3x tehtäviä on noin 800 (2017). Tarkoituksena on, että päivystysringin koko olisi 8 (eli yht. Palvelutasoon on esitetty vaihtoehtoja (vähemmän päivystystä). Tarkoitus on, että toisen alueen päivystäjä ja TiKe tukee tehtävälle lähtevää P3:sta