Oulu-Koillismaa – osa 2 Puolustusvoimilla 25 palokuntaa Turvetuotantoalue riskikohteena BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 18 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 84 tilannekeskukset Pelastustoimen
TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS luokkansa kevein ja pienin paras teho/ painosuhde 2000 l / 7bar nopein alkuimulaite suurin nosto/ imukorkeus 9 m paino toimintakunnossa 127 kg lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 paras teho/ painosuhde 525 l / 6 bar : 52 kg nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m suurin nosto/ imukorkeus 9 m Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. Suurin osa Suomessa käytössä olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989. Suurin osa Suomessa käytössä. Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989
Myös sähköinen julkaisutoimintamme kehittyy syksyllä. Siksi haluamme sinun mielipiteesi, millaista lehteä juuri sinä haluat lukea. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 24 Turvetuotantoalue riskikohteena 25 Uusi taskutilasto nyt sähköisenä 34 Puolustusvoimilla 25 sotilaspalokuntaa 40 Sadat palokuntalaiset ovat väärässä – tai sitten ei 44 KUUMAT TUOTTEET: Heittosammutin 47 KUUMAT TUOTTEET: Vaahtonesteiden tarjonta laajenee 64 Några finlandssvenska synpunkter på räddningsväsendet 67 Ledare 68 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 13 Lingottua 23 Turtolan terassilta 33 Lämpökameramies 63 Villimies 69 Tahtoo tietää 71 Tapahtumat 72 Letkut solmussa 73 Seuraavassa lehdessä 74 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi kalusto & varusteet 40 64 7 11 14 32 Oulu-Koillismaa, osa 2 60 Palomiehenä Teneriffalla palokunnat 48 Palautetta, please! PALOKUNTALAINEN-LEHTI haluaa palvella lukijoita entistä paremmin. Syksyllä järjestämme lukijakyselyn, jossa kartoitamme yksityiskohtaisemmin lukijoidemme ajatuksia Palokuntalaisen kehittämiseksi. Otamme vastaan vapaamuotoista palautetta ja ehdotuksia osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 3 7 Sopimushenkilöstön koulutus uudistuu 10 Kärkiyksiköt palaavat 12 Paloristi 15:lle ansioituneelle 13 Vuoden ensihoitaja 2018 14 Tilannekeskus vai joku muu. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. Hyvää kevättä! Toimitus
Uusi Crafter on ennennäkemättömän monipuolinen. 36 512 €, CO2-päästöllä 193 g/km. Ammattilaisten toiveet huomioiva suunnittelu, innovatiiviset avustavat järjestelmät ja ensiluokkainen ajettavuus vakuuttavat vaativatkin kuljettajat. Crafter-mallisto alk. Paras kuljettaa varmasti. 36 512 € Uusi Crafter alk.. Crafter-malliston yhdistetty EU-kulutus 7,3–9,0 l/100 km, CO2-päästöt 193–237 g/km. Kaikkiin kuljetuksiin. Kuvan auto erikoisvarustein. www.volkswagen-hyotyautot.fi Uusi Crafter. Koeaja Crafter nyt lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä ja katso lisätietoa osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. Monipuolisempana kuin koskaan ennen. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö voi halutessaan kerrankin toimia alan puolestapuhujana, samoin muut alan järjestöt. Toisessa ääripäässä ovat ne pelastusjohtajat, jotka pitävät oman hallinnonhaaransa eduista kiinni viimeiseen saakka poliittisia päättäjiä ja virkamieskuntaa kumartelematta. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja SUOMEN 22 pelastuslaitosta luotsaa heterogeeninen joukko pelastusjohtajia. PELASTUSTOIMEN TÄYTYY koota voimansa ja aloittaa oman alan edunvalvonnan rakentaminen. Lähtötasoksi ei saa määritellä viime vuosien tiukkaan leikattuja budjetteja. MAAKUNNALLISET PELASTUSLAITOKSET käyvät tulosneuvotteluja sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Pelastustoimen pitää tehdä selväksi tavoitteensa ja pitää niiden puolta. Nyt eivät nöyristely ja suosion hankkiminen auta, sillä sosiaalija terveyspuolen neuvottelijoille pelastustoimi on mitätön sivuseikka, vain muutama prosentti tulevien maakuntien menoista. Toista ääripäätä edustavat myötäilijät, joiden tavoite näyttää olevan olla mahdollisimman sovittelevia ja nöyriä neuvotteluosapuolia. PELASTUSTOIMEN SIRPALEISUUDESTA johtuen valtakunnallista rahoitustasoa lienee mahdoton määritellä. MAAKUNNALLISTEN PELASTUSLAITOSTEN rahatarpeet viestitetään tulosneuvottelujen jälkeen valtiovarainministeriölle. Raha ei ole korvamerkittyä, ja siksi rahoituspäätöksen jälkeen alkaa pelastustoimen kannalta tärkein vaihe: rahanjako maakunnassa. TULEVIEN MAAKUNTIEN pelastuslaitosten rahoituksen perusta ja pohja luodaan ensimmäisessä rahoitusprosessissa. Sen epäonnistumisesta seuraisi ikävyyksiä vuosiksi eteenpäin. KESKUSTELUISSA OVAT esillä pelastuslaitosten rahatarpeet, joissa tulee huomioida pelastustoimen strategian toteutuminen. Pelastustoimelle on kohtalokasta, jos se epäonnistuu. TÄRKEIN VAIKUTTAMINEN tapahtuu maakunnissa. Rahoituksen lähtötaso tulee määritellä sellaiseksi, että sillä todella tullaan toimeen ja voidaan Nöyrä pelastusjohtaja romuttaa laitoksensa rahoituksen kehittää toimintaa. Se päättää maakunnan saamasta rahoituksesta ja jakaa rahat maakunnalle. ”Nyt eivät nöyristely ja suosion hankkiminen auta.”. Asukaskohtaisten kustannusten vaihteluväli on laaja, 55–99 euroa. Siksi on tärkeää, että jokainen pelastusjohtaja hoitaa nyt oman osuutensa kunnialla. OLEMME PELASTUSTOIMESSA tosipaikan edessä
Matalapaineominaisuus on vakiona. Kysy lisää asennusvaihtoehdoista ja muista Cobra-yksiköistä, esim. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi COBRA ON AUTO, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN Turvallinen Tehokas Ympäristöystävällinen Cobra Compact on helposti ja edullisesti asennettava, itsenäinen sammutinleikkuri. Paino noin 400 kg Laitteen saa vesisäiliöllä tai ilman. ajoneuvon hydrauliikkaan liitettäväksi.
Uudistuksen tavoitteena on rakentaa sopimushenkilöstön peruskoulutusjärjestelmä miehistö-, ryhmänjohtajaja päällystötasoille. Uutena elementtinä käyttöön tuleva harjoittelujakso vahvistaa oppimista ja sitoutumista palokuntatoimintaan. Pelastusopiston vastuulle tulevat: • lakisääteinen pelastustoimen sopimushenkilöstön opetussuunnitelman ylläpitoja kehitystyö • kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kouluttajakoulutus ja kouluttajarekisterin ylläpito • kelpoisuuden tuottavan koulutuksen opetusmateriaalin tuottaminen, päivittäminen ja tarjoaminen koulutuksiin. Pelastustoiminnan peruskurssi Suunnitelmien mukaan pelastustoiminnan peruskurssi tulee muodostumaan kahdesta moduulista sekä moduulien välissä tai jälkeen tapahtuvasta harjoittelusta palokunnassa. 7 Jatkuu sivulla 9. Moduulit ajoittuvat todennäköisesti kolmen kuukauden ajanjaksolle. Ennen peruskurssin alkua opiskelija tekisi ennakkotehtävät ja muut määrätyt suoritteet, jotka voivat olla esimerkiksi palokunnassa tapahtuvaa harjoittelua sekä perehtymistä palokuntatoimintaan ja omaan palokuntaan. Lisäksi tavoitteena on rakentaa järjestelmä peruskoulutusta tukevalle, Pelastusopiston opetussuunnitelmassa määritellylle täydentävälle koulutukselle.. Harjoitteluun voisi kuulua esimerkiksi kahdeksan viikkoharjoitusta tai tietty tuntimäärä harjoituksia eri Pelastusopisto tiedottaa: Sopimushenkilöstön koulutus uudistuu Pelastusopisto on 1.1.2019 alkaen vastuussa lakisääteisestä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä
Meille voi myös lähettää palautetta ja kysymyksiä, joihin vastaamme mielellämme! Pelastusopisto muutoksen äärellä. Yleensä lähettävä taho tekee ratkaisun siitä, kenet se lähettää kouluttajakoulutukseen. Suunnitelmissa on, että ensimmäisessä lähiopetuksessa taitotaso testattaisiin. Kurssilaisten osaaminen todennetaan kurssin aikana ja sen päättyessä. Kurssille ei olisi mahdollista osallistua, ellei ennakkosuoritteita ole tehtynä määräaikaan mennessä. Kouluttajakoulutus Kouluttajien koulutus tulisi muodostumaan ennakkotehtävistä, jotka tehdään sähköisesti verkko-oppimisympäristössä, kahdesta (2) lähipäivästä sekä lähipäiviin liittyvistä verkkotehtävistä. Mikäli taidoissa on petrattavaa, annetut lisätehtävät tulisi olla tehtyinä ennen seuraavaa lähiopetusta. Moduuli 1 olisi voimassa määräajan, jonka aikana olisi suoritettava moduuli 2. ALKUSAMMUTUSKOULUTUS TULTANEEN järjestämään osana lähiopetusta, jolloin opetussisältöihin saataisiin mukaan myös täydentävät sammutusmenetelmät. Kehittämishanke viestii ja kuuntelee Kevään ja syksyn 2018 aikana kehittämishankkeessa lähetetään paitsi uutiskirjettä, tuodaan myös tietoa Pelastusopiston verkkosivuille. Kouluttajakoulutuksen pääsyvaatimukset Suunnitelmien mukaan pääsääntö olisi edelleen, että kouluttajakoulutukseen pääsee, kun henkilöllä on alipäällystön virkaan soveltuva muodollinen pätevyys tai vastaava osaaminen. Kokeneet kouluttajat voisivat lähipäivien sijaan todentaa osaamisensa opetusnäytöillä. Osaamisen voisi harkinnanvaraisesti todentaa myös muulla tavalla. 9 Jatkuu sivulta 7. P EL A S TU S O P IS TO. MODUULI 2 jälkeen voisi osallistua palokunnan hälytystehtäville ja osallistua niihin tehtäviin, joihin on kertynyt koulutusta ja kokemusta moduulien 1 ja 2 aikana. Opetusnäyttö voisi olla esimerkiksi opetusportfolio sekä oman koulutuksen videointi, jotka arvioidaan. aiheista. Yhtenä vaihtoehtona pohditaan mallia, jossa kurssilainen osallistuu Pelastusopiston valtakunnalliseen loppukokeeseen, jonka voi tehdä verkossa. MODUULI 1 jälkeen voisi osallistua palokunnan hälytystehtäville ja osallistua niihin tehtäviin, joihin on siihen mennessä kertynyt koulutusta ja kokemusta. Etenkin alueilla, joilla on pienet resurssit, voidaan hyötyä täydentävien sammutusmenetelmien osaamisesta
Uusimpana esimerkkinä on Vantaalla maaliskuussa aloittanut kärkiyksikkö, jossa työskentelee ympäri vuorokauden kaksi palomiestä. Yksikköä voidaan käyttää pelastustoiminnan aloittamiseen tai tukiyksikkönä muiden yksiköiden apuna. Tänään ”varpusparviajettelu” on kuitenkin lyömässä läpi pelastustoiminnan nopeutta ja tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Kalustossa on otettu huomioon muun muassa tieja raideliikennepelastamisen erityispiirteet. Ajoneuvo on varustettu ensitoimenpiteisiin tarvittavalla paloja pelastuskalustolla. Kahden palomiehen kärkiyksikkö pystyy hoitamaan pienet tehtävät jopa ilman lisäapua. Isommissa tilanteissa tiedustelu ja tehokkaan sammutusja pelastustoimen aloittamiseen liittyvät valmistelevat tehtävät ovat luonnollinen osa kärkiyksikön toimintaa. Kärkiyksikkö-toimintamallia kannattaa harkita myös taajamien ulkopuolella ja sopimuspalokunnissa. Tästä osoituksena ovat erilaiset hybridija kärkiyksiköt. Pelastusryhmän muodostuminen ei ole enää kiinni ajoneuvojen lukumäärästä tai siitä kuinka monta miestä ajoneuvossa on. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 AJATTELUTAVAN MUUTOSTA vauhditti vuonna 2012 julkaistu Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, jossa irtauduttiin jäykästä ”vähintään neljä miestä samassa ajoneuvossa”-ajatuksesta. Kärkiyksiköt palaavat Uusien toimintamallien käyttöönottoa pelastustoiminnassa haittasi pitkään luku neljä. ”Sammutusja pelastustoimintaa ei voida aloittaa ja tehdä tehokkaasti ja turvallisesti alle neljän palomiehen vahvuisella yksiköllä.”, kuului väite alan ammattijärjestöistä.. Ryhmä voi tänään muodostua kuin ”varpusparvi”, mitä sanaa vanhan käytännön puoltajat käyttivät lyömäaseena ohjetta valmisteltaessa
Kuvat Perttu Vepsäläinen, SM Pelastusosasto. 11 SISÄMINISTERI KAI MYKKÄNEN myönsi helmikuun lopussa pelastusalan korkeimman ansiomerkin eli paloristin 15:lle alalla tavalla tai toisella ansioituneelle henkilölle. Paloristi voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutustai pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Paloristi. Paloristi 15:lle ansioituneelle Paloristin saajat Hallitusneuvos Helismaa Ilpo, pelastusjohtaja Helisten Petteri, pelastusjohtaja Koponen Jukka, lainsäädäntöjohtaja Kättö Mika, pelastusjohtaja Landstedt Jyrki, pelastusjohtaja Mäki Tero, johtaja Nurmi Veli-Pekka, rehtori Parviainen Mervi, kansainvälisten asioiden johtaja Peltola-Lampi Tiina, pelastusjohtaja Pukkinen Jaakko, pelastusjohtaja Pulkkinen Esa, kansanedustaja Rantakangas Antti, pelastusjohtaja Setälä Harri, Director General Tammearu Kuno ja ohjausja kehittämisjohtaja Vainio Taito. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomiehistä 78 on opiskellut työn ohessa terveydenhuollon tutkinnon, Törrönen on alusta asti ollut suunnittelemassa koulutusta ja myös opettamassa palomiehiä. Huomionosoitus luovutettiin Törröselle Suomen Ensihoitoalan Liiton kevätopintopäivien yhteydessä. Aiemmin Törrönen edusti ensihoitoa kotona tapahtuvaa saattohoitoa koskevassa Pohjois-Karjalan Paletti-projektissa. VUODEN ENSIHOITAJAKSI 2018 on valittu joensuulainen Kari Törrönen. Sairaanhoitaja amk:n ja pelastajatutkinnon lisäksi hänellä on opettajan pätevyys. Hankkeet ja projektit eivät aina ole olleet sellaisia, johon tyypillinen ensihoitaja olisi suinpäin ryhtynyt. Nykyään Törrönen työskentelee vastaavana ensihoidon kenttäjohtajana Siun Sotessa, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Hankkeisiin perehtymällä Törrönen on löytänyt niistä hyötyä ensihoitojärjestelmän ja yhteiskunnan lisäksi myös ensihoitajille. Parhaillaan Törrönen toimii ensihoidon asiantuntijana Pohjois-Karjalan AVOT-hankkeessa, joka kuuluu STM:n kärkihankeeseen. Kurssilta valmistui 14 palokuntalaista: Janne Avikainen, Mikkelin Esikaupungin VPK Jani Kankkunen, Grankulla FBK Marko Karonen, Säkylän VPK Toni Kukkola, Tuohikotin VPK Teemu Lehtinen, Tuusulan VPK Päivi Lindström, Jokelan VPK Mika Manninen, Pieksämäki (HSPK) Norberto Martin-Nohrström, Maskun sopimuspalokunta Martti Myller, Asolan VPK Vesa Mäenpää, Säkylän VPK Antti Niemelä, Sodankylän VPK Antti Rautava, Lappvik FBK Sami Tuominen, Nummen VPK Vesa Tölli, Nivalan VPK SSPL-STIPENDIN SAAJAKSI kurssilaiset valitsivat Antti Rautavan, Lappvik FBK:sta. Hän on siviiliammatiltaan luotsi ja hän toimii myös luotsiliiton puheenjohtajana. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 PELASTUSOPISTON SOPIMUSPALOKUNNAN päällikkökurssi numero 43 päättyi huhtikuussa. Törrönen on vastannut yli 20 vuoden ajan Pohjois-Karjalan sopimuspalokuntalaisten ensivastekoulutuksesta, muutama vuosi sitten koulutettavaksi tulivat myös rajavartijat. Hän on työuransa rinnalla tehnyt toisen uran erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Se etsii keinoja, miten iäkkäät ihmiset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 43 päätökseen Kari Törrösestä Vuoden ensihoitaja 2018 Valinnan tehneeseen raatiin kuuluu edustajia seuraavista yhteisöistä: • Ensihoidon opettajat • Suomen anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos • Suomen Ensihoitoalan Liitto • Tehy • Systole – ensihoidon erikoislehti JY R K I V ES A. Törrönen on sinnikäs puurtaja, joka on valmis kokeilemaan uusia asioita
Katselin sopimuspalokuntien päällikkökurssin opetustilanteesta otettua kuvaa, ja näytin mielestäni hämmentävän tyytyväiseltä ja tasapainoiselta. Omaan olemiseensa tyytyväisyys on nimittäin kokemukseni perusteella kaikkea muuta kuin tunnetta omasta erinomaisuudesta, virheettömyydestä tai täydellisyydestä. PALOKUNTAYHTEISÖN ON tärkeää voida hyvin, jotta se pysyy elinvoimaisena ja kykenee toimimaan pelastusalan arvojen mukaisesti inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti sille annetuissa tehtävissä. Jopa onnelliselta minusta on viime aikoina tuntunutkin uudessa työssä, itselleni sopivalta tuntuvassa roolissa SSPL:n järjestöpäällikkönä. Hyvinvoinnin kasvot ”MISTÄ NÄKEE, että ihminen voi hyvin?” Tätä pohdimme yhdessä päällikkökurssilaisten kanssa. Sananmukaisesti tyytyväisyys on tyytymistä, jonkin asian hyväksymistä sellaisena kuin se on. Ja kysykää yhdessä, miten voisimme voida vielä paremmin – niin että yhteisön kasvot antaisivat totuuteen perustuvan vihjeen hyvinvoinnista myös ulospäin. Yhteisön on selvitettävä tämä itse itseltään, yhdessä ja yksilöinä. UUDET HAASTEET pakottavat hyväksymään, ettei osaa tai hallitse läheskään kaikkea mitä haluaisi, mutta oikeastaan juuri se tuntuu hyvältä. Mikään yhteisö ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvää voi tavoitella, sellaista jossa jokaisen on mahdollista kokea tyytyväisyyttä oloonsa. 13 JAAKKO LINKO, järjestöpäällikkö, Yksikönjohtaja ja pappi ITSELLEEN VOI näyttää joskus oudon vieraalta. Käy vastausta pelkäämättä kysymässä itseltäsi ”miten sinä voit”. Kuinka helposti tulkitseekaan jopa omaa vointiaan parhain päin. Ulkopuolinen arvioija, olipa millainen työnohjauksen tai yhteisökonsultoinnin guru tahansa, ei kerro vastauksia vaan auttaa kysymään oikeita kysymyksiä. PINTAPUOLISESTI TARKASTELLEN voi olla vaikea tietää totuutta yhteisön hyvinvoinnista. Kun joku kysyy sinulta vointiasi, on vaikeaa vastata ellei ole hetkeen pysähtynyt tätä itsensä kohdalla miettimään. Näin kai sitä viisainta olisi aina itseensä suhtautua, hyväksyvällä myötätunnolla. Eipä toisaalta ihme. ”Kysykää yhdessä, miten voisimme voida vielä paremmin.”. Varsin nopeasti huomasimme, että eipä olekaan helposti pääteltävissä oleva asia. ”Aina silloin tällöin sinun kannattaa käydä pitämässä tauko ja käydä tapaamassa itseäsi”, muistutetaan oivallisesti hyvejohtajuusmeemissä. Kysy sitten toiseltakin. Yritän opetella muistamaan tämän myös hetkinä jolloin tyytyväisyys ei ole automaattisesti päällimmäinen tunne peilikuvaa tai valokuvaa katsoessa. Ei edes oman itsen kohdalla, toisista puhumattakaan
Ne tuottivat perustehtävänsä lisäksi palokunnille tietoa ja palvelivat pelastustoiminnan johtoa hyvinkin monipuolisesti. Tilannekeskus vai joku muu. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Suomen pelastustoimen sirpaleisuus näkyy selvästi pelastuslaitosten operatiivisten johtamisja tukitoimintojen järjestelyissä. Kuvat Satakunnan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset. Vielä 1990-luvulla aluehälytyskeskukset toimivat laaja-alaisesti pelastustoiminnan johtamista tukevina eliminä. Tänään on toisin
Jotta lukija saisi oikean kuvan Suomen tilannekeskuksista, rajanveto ja tilannekeskus-termin määrittely on paikallaan. Yhteismitallisuuden vuoksi sisäministeriön tai vaikkapa kumppanuusverkoston olisi syytä määritellä tilannekeskus-käsite tarkasti. Myöskään erikseen tilanteen niin vaatiessa perustettava ”tilannekeskus” ei täytä määritelmän ehtoja. KUN VERTAILLAAN pelastustoimen alueita Suomessa pitää terminologian olla yksiselitteistä. Tällä hetkellä tilannekeskus-käsitettä käytetään hyvin vapaasti kuvaamaan erilaisia järjestelyitä pelastuslaitoksissa. Pelastuslaitokset ovat täyttäneet syntynyttä ”palvelutyhjiötä” mitä erilaisimmilla ”tilannekeskus”-ratkaisuilla. Mikä on tilannekeskus. Tilannekeskus vai joku muu?. Lehtemme toimituksen määritelmän mukaan tilannekeskukseksi voidaan kutsua elintä, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: TILANNEKESKUS • toimii keskeytyksettä ympäri vuorokauden • toimii vähintään vahvuudella yksi • toimii sille erikseen varatussa tilassa • hankkii ja pitää yllä ajantasaista tietoa turvallisuustilanteesta ja erityisesti pelastustoiminnasta (resurssit, tilanteet …) alueellaan • tukee pelastustoimintaa ja erityisesti sen johtamista Näiden lisäksi tilannekeskuksella voi olla ja on mitä moninaisimpia muita toimintoja. JOHTAMISFUNKTIOLLA tarkoitetaan ympärivuorokautista, päivittäiseen operatiiviseen johtamiseen osallistuvan päällystöviranhaltijan toimintaa tilannekeskuksen tiloissa. ESIMERKIKSI asianmukaisin yhteyksin varustettu tila, jossa päivystävä palomestari työskentelee, ja joka tarvittaessa miehitetään, EI ole määritelmän mukaan tilannekeskus. 15 2000-LUVUN ALUSTA jatkunut kehitys on poistanut hätäkeskusten pelastustoimelle antamat tukitoiminnot täysin. Miksi näin
SELVITIMME HUHTIKUUSSA pikakyselyllä pelastustoimen tilannekeskusten nykytilan Suomessa. Niiden sisältö vaihteli odotetusti ylimalkaisesta perusteelliseen. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa varsinaisia ympäri vuorokauden toimivia aitoja pelastuslaitosten tilannekeskuksia on seitsemän kappaletta sekä lisäksi neljän laitoksen vuorollaan ylläpitämä ISTIKE. Tilannekeskuksen toimintaa johtaa vuorossa oleva palomestari P30, joka tarvittaessa voi myös johtaa osaa tehtäviä etänä tilannekeskuksesta käsin. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Helsinki Tilannekeskus, jossa myös johtamisfunktio HELSINGIN PELASTUSLAITOKSELLA on tilannekeskus, joka toimii ympäri vuorokauden. Tilannekeskukset palvelevat siis yhtätoista pelastuslaitosta. Lisäksi tilannekeskuksessa työskentelee vuorokauden ympäri 1–2 operaattoria sekä paloesimies tilanteesta riippuen. Suomessa on kahdeksan varsinaista tilannekeskusta Yksitoista laitosta tilannekeskuspalvelujen piirissä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei ti la nn ek es ku st a IS TI K E Ti la nn ek es ku s. Helsingin pelastuslaitoksen tilannekeskuksen päätehtäviä ovat ajantasaisen turvallisuustilannekuvan ylläpitäminen, johtamisen tukeminen, valmiuden johtaminen, operatiivinen johtaminen etänä sekä muut tukitehtävät. Myös käsitys siitä, mikä tilannekeskus on, vaihteli suuresti. Vastaukset saatiin yllättävän nopeasti
Keski-Uusimaa Tilannekeskus KESKI-UUSIMAAN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus on suoraan operatiivisten palveluiden alla, kuten plastusja ensihoitotoimisto sekä HEMS-yksikkö. Henkilöstönä on viisi vakinaista tilannekeskuspäivystäjää ja kesälomasijainen. Se neuvoo, opastaa ja ohjaa pelastustoimialueen kuntalaisia erilaisten turvallisuuteen liittyvien asioiden ratkaisuissa. Se toimii pelastuksen johtokeskuksen ensimmäisenä johtokeskushenkilöstön hälyttävänä viestikeskuksena (PelJoken runkona). Päivystävällä päälliköllä on myös mahdollisuus siirtyä tarvittaessa tilannekeskukseen ja tukea/johtaa sieltä toimintaa. KUPin tilannekeskus toimii myös koko pelastuslaitoksen päivittäisten toimintojen palvelupisteenä. Hän voi tarvittaessa siirtyä tilannekeskukseen, ellei ole itse tehtävällä. Aseman palomiehistä muutama henkilö kustakin työvuorosta kykenee myös toimimaan tilannepäivystäjänä.. 17 Länsi-Uusimaa Tilannekeskus LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus on toiminnassa ympäri vuorokauden. Tilannekeskus toimii normaalisti, vahvennettuna tai tarvittaessa hajautettuna kahdesta eri paikasta yhtä aikaa. Tehtäviin kuuluu myös operatiivisten yksiköiden toiminnan tukeminen. Tilannekeskus kerää ja luokittelee saamaansa pelastustoimialueen turvallisuustilanteeseen vaikuttavaa tietoa ja kokoaa turvallisuustilannekuvaa ennakoivasti yleisesti tai yksilöidysti tiettyyn tilanteeseen liittyen. Itäisen alueen päivystävällä palomestarilla on toimisto tilannekeskuksen vieressä. Se jakaa ennakkotiedotteita, tapahtumiin liittyviä turvallisuustilannetietoja pelastustoimialueen kuntien ja kaupunkien johtajille, toimialapäälliköille ja avainhenkilöille kriisijohtamisen tueksi. hälytyslistat), oman sekä naapurialueiden tilannekuvan seuranta, kulunvalvonta, tiedottamisessa avustaminen ja tiedotteiden välittäminen sekä mediaseuranta, pelastustoiminnan tukeminen ja seuranta, viestiliikenteen seuraaminen, tapahtumien nauhoitus, viestiliikenteen tukeminen ja vikailmoituksien välittäminen, toimiminen johtokeskuksen tukena ja viestikeskuksena tarvittaessa sekä alueen kuntien toiminnan tukeminen. Eteläisen alueen palomestarin (P30) työpiste sijaitsee tilannekeskuksen tiloissa. Se on koko ajan miehitetty kahdella päivystäjällä, jotka tekevät työtä 12 tunnin vuoroissa (päivävuoro 9–21 ja yövuoro 21–9). LUPin tilannekeskuksen päivittäisiin tehtäviin kuuluu muun muassa pelastuslaitoksen palvelupisteen hoitaminen (esimerkiksi puhelinvaihde), yleisen sähköpostin käsittely, asiakaspalvelu ja neuvonta (sisäiset ja ulkoiset asiakkaat), automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä varustettujen kiinteistöjen yhteystietojen ylläpito (kohdekortit), yhteystietojen päivittäminen ja välittäminen hätäkeskukseen (esim
Ei. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on Hämeenlinnan paloasemalla sijaitseva ajanmukainen johtokeskus, joka miehitetään tarvittaessa. Uusiin, remontoituihin tiloihin johtokeskus toteutetaan niin, että ensihoidon virka-aikaan toimiva tilannekeskus ja pelastustoimen johtokeskus toimivat samoissa tiloissa. Myös he voivat tarvittaessa toimia tilannekeskushenkilöstönä ja tukea pelastustoiminnan tehtäviä mikäli eivät itse ole hälytettynä tehtävälle. Henkilökuntana on TIKE-P3, TIKE-operaattori, ensihoidon esimies, palveleva palotarkastaja sekä aulahoitaja. Johtokeskusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Varsinais-Suomi Tilannekeskus, jossa myös johtamisfunktio VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus aloitti 1.4.2018. Ensihoidon tilannekeskus toimii virka-aikaisesti välittäen alueen hoitolaitosten välisiä, ambulansseilla tehtäviä sairaalasiirtoja. Se hoitaa pelastustoimintaan liittyviä tukitoimintoja ja tuottaa turvallisuuden tilannekuvaa Varsinais-Suomessa. Tilannekeskus on miehitetty ympäri vuorokauden. TIKE P3 päivystävä palomestari johtaa tilannekeskustoimintaa. Lisäksi tilannekeskukseen on keskitetty myös muita ensihoidon tehtäviä, jotka eivät häiritse varsinaisen tehtävän toteutumista. Onnettomuustilanteissa keskus kerää tarvittavan tiedon päätösten ja tilannekuvan muodostamiseksi ja välittää tietoa avainhenkilöille johtamisen tueksi. Lisäksi tilannekeskuksesta avustetaan tarvittaessa Varsinais-Suomen kuntien valmiustoiminnan käynnistämistä ja tiedottamista sekä ylläpidetään pelastuslaitoksen, viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteystietoja. Tällöin ensihoidon tilannekeskus pystyy nykyistä paremmin tukemaan tarvittaessa myös pelastustoimintaa. Virka-ajalla johtokeskus miehitetään saatavilla olevan päällystön voimin ja muina aikoina päivystävän päällikön, päivystävän palomestarin ja tarvittaessa vapaalta hälytettävän henkilöstön voimin. Lisäksi tilaan sijoittuu ensihoidon tilannekeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan lisäksi päivystävä palomestari ja Hämeenlinnan paloaseman vuorossa oleva paloesimies. Tilannekeskuspäivystäjä tukee lisäksi ensihoidon kenttäjohtotoimintaa ja ylläpitää tilannekuvaa. Tätä ennen laitoksella on ollut Infopiste, myöhemmin Viestija johtokeskus vuodesta 2004 alkaen. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Kanta-Häme KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA ei ole pelastustoimen henkilöstöllä vuorokauden ympäri miehitettyä tilannekeskusta eikä sellaista ole tällä hetkellä suunnitteilla
puhelinvaihdepalvelu) ja pelastustoimen alueen kuntien tukeminen. Tilannekeskustoiminnan käynnistää päivystävä palomestari tai päivystävä päällikkö, lisähenkilöstö tulee työvuorosta ja vapaalta olevasta henkilöstöstä. Samassa tilassa toimii päivystävä palomestari, joka omalta osaltaan seuraa päivittäistä tilannekuvaa ja tämän kehittymistä. Johtokeskuksessa olevat ohjelmistot keräävät itsenäisesti tilannetietoutta ja tilannekuvaa, jotka ovat suoraan käytettävissä johtokeskuksen perustamisvaiheesta alkaen. Päivystävä palomestari tukee toiseen päivystysalueen palomestarien pelastustoiminnan johtamisessa, hakee tietoja, hoitaa onnettomuustiedottamista jne. Tarvittaessa keskus voi toimia maakunnan alueen varahälytyskeskuksena. Tilannekeskuksen pidetään tarvittaessa tilannekuvaa, esimerkiksi myrskyrintaman tulosta ja tarvittaessa nostetaan valmiutta henkilöstön osalta. Tilannekeskuksella ei ole johtamistoimintoa, vaan johtaminen tuotetaan johtamisjärjestelmän muilla komponenteilla. Johtokeskus on myös rakennettu toimimaan erilaisissa häiriöja vikatilanteissa. ITÄ-UUSIMAAN PELASTUSLAITOKSELLA pelastuslaitoksella on jatkuvasti miehitetty tilannekeskus. Yleisin tehtävä on pelastustoiminnan johtamisen tukeminen. Kymenlaakso KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSELLA on kaksi P3-päivystysaluetta ja kaksi tilannekeskustilaa, jotka on varustettu viestija johtamisvälinein. Johtamisohjeen mukaisesti päivystävä päällikkö (PHP20) vastaa johtokeskuksen perustamisesta. 19 Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA on erikseen suunniteltu ja rakennettu pelastustoiminnan johtokeskus. Tilannekeskuksissa ei ole jatkuvaa miehitystä, vaan ne miehitetään tarvittaessa. Tarvittaessa johtokeskus voidaan jakaa pelastuskomppanian esikuntiin mm. Johtokeskuksessa on määrätyt paikat PTJ:lle, operaatio-, tilanne-, viestipäälliköille sekä muulle siellä toimivalle esikunnalle. Johtokeskuksen päätehtävänä on johtaa pelastustoimintaa, resurssoida, varoittaa. runsaslukuisten kiireettömien tehtävien osalta. Toisessa keskuksessa on päivystävän palomestarin työpiste. Tilannekeskuksen päätehtävinä ovat tilannekuvan ylläpitäminen, pelastustoiminnan valmiuden säätelyn ja pelastustoiminnan tukeminen, muut pelastuslaitoksen tukitoiminnot (esim. Tilat miehitetään tarvittaessa. Ruuhkatilanteissa tilannekeskuksesta hoidetaan ei-kiireellisten tehtävien välittäminen pelastusyksiköille ja pidetään yhteyttä kuntiin ja muihin viranomaisiin. Itä-Uusimaa Tilannekeskus Ei Ei. Tilannekeskuksen minimimiehitys on yksi päätoiminen tilannekeskuspäivystäjä, vahvuutta säädellään osana muuta valmiudensäätelyprosessia
Tilannekeskuksen ydintehtäviä ovat pelastustoiminnan ja sen johtamisen tukeminen, kuntien valmiustoiminnan tukeminen, tilannekuvan kokoaminen, viestiliikenteen toimivuudesta huolehtiminen ja tiedottamisen tukeminen. Etelä-Savo ISTIKE TILANNE-/JOHTOKESKUKSESSA ON päivystävän palomestarin työpiste ja hänellä on aina johtamisfunktio oman alueen tehtävien osalta. Kukin laitos tuottaa tilannekeskuspalvelua neljän viikon välein kaikille laitoksille. Tällä hetkellä ISTIKEssä on mukana Etelä-Karjala, Etelä-Savo sekä Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Se avustaa tilannepaikan johtajaa hänen pyynnöstään ja automaattisesti tietyissä tehtävissä, jne. Hän ylläpitää alueen tilannekuvaa, tukee pelastustoimintaa ja varmistaa pelastustoiminnan johtamistoiminnot tehtävillä, jossa ei ole pelastusviranomaista tilannepaikalla. Tike P3 toimii sopimuspalokuntien yksiköiden pelastustoiminnan johtajana. ISTIKEN tehtävinä ovat tilannekuvan ylläpito, säätilan ja muutosten seuraaminen ja tiedottaminen päivystäville palomestareille. Päivystäjät koostuvat päällystöstä, alipäällystöstä ja miehistöstä. Pirkanmaa Tilannekeskus, jossa johtamisfunktio PIRKANMAAN TILANNEja johtokeskus on miehitetty ympärivuorokauden päivystävällä palomestarilla (Tike P3) ja päivystäjällä. Henkilökuntaa on tilannekeskuksesta vastaavan palopäällikön lisäksi viestipäällikkö, kuusi palomestaria ja seitsemän päivystäjää. TikeP3 vastaa päivittäisistä ja tilannekohtaisista pelastustoimintaan ja toimintavalmiuteen liittyvistä asioista apunaan tilannekeskuksen päivystäjä. Suunnitteilla on maakunnallinen, ympäri vuorokauden päivystävä tilannekeskus, jossa olisi mukana myös pelastustoimen yhteistyötahojen toimintoja. ISTIKE-vuorolla on aina yksi tilannekeskuspäivystäjä ja hänellä tukemassa päivystävä palomestari. Pelastustoiminnan tilannekeskus pitää yllä pelastustoimen tilannekuvaa sekä seuraa kuntiin ja muuhun yhteiskuntaan vaikuttavia häiriötilanteita Pirkanmaalla ja laajemminkin. Ei Ei. Päivystävän palomestarin työpiste on johtokeskustilassa. Keski-Suomi KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSELLA on tarvittaessa miehitettävä tilannekeskus. ISTIKE-vuorolla muiden laitosten alueille hän antaa tarvittaessa johtamisen tukitoimia yhdessä tilannekeskuspäivystäjän kanssa ja vastaa muutoinkin ISTIKE toiminnasta. Keski-Suomessa odotetaan valtakunnallisia linjanvetoja tilannekeskuksien suhteen. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Pohjanmaa POHJANMAAN JOHTOja tilannekeskus miehitetään/täydennetään tilanteen mukaan. Etelä-Karjala ISTIKE ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus on osa Itä-Suomen pelastuslaitosten vuonna 2014 toimintansa aloittanutta ISTIKEä