Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen heinäkuussa. siirtävästä kevyestä peruspumpusta aina 2400 l min. TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 AMPHIBIO kellupumput SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen heinäkuussa. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI AMPHIBIO kellupumppu-sarjan suunnittelussa on pääpaino ollut helppokäyttöisyydessä ja kestävyydessä. Kysy myös muista malleista: p. (02) 273 1800. Laajasta tuotesarjasta löytyy kaikkiaan kuusi eri mallia, alkaen 900 l min. pumppaavaan teholaitteeseen. AMPHIBIO HYDRA -kellupumppu Ominaisuudet • Iskunkestävä • Uppoamaton • Kompakti koko • Kevyt (n.25 kg) • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika jopa 3,5 h Lisätarvikkeet • Pronssinen siipipyörä • Pohjasiivilä • Ulkoinen lisätankki • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton • Rakenne kestää myös “kuiva-ajon” 2390€ (alv %) Uusi erä toimitukseen heinäkuun alussa. • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Pronssinen siipipyörä • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton. Kaikki pumput ovat iskunkestäviä ja energiatehokkaita. PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa
Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. (02) 273 1800. Laajasta tuotesarjasta löytyy kaikkiaan kuusi eri mallia, alkaen 900 l min. TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 AMPHIBIO kellupumput SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen heinäkuussa. Lukijan kommentti. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Kaikki pumput ovat iskunkestäviä ja energiatehokkaita. PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. pumppaavaan teholaitteeseen. 0400 504 678 KANNEN KUVA Arto Papunen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. rek. 34 44 WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI AMPHIBIO kellupumppu-sarjan suunnittelussa on pääpaino ollut helppokäyttöisyydessä ja kestävyydessä. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 40 ELVYTYKSEN ETIIKKA 44 LUKIJAN KOMMENTTI Ajatuksia Jehumaljasta. Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen heinäkuussa. 20 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen AVUSTAJA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm KOLUMNISTI Jaakko Linko HALLINTO Maria Salo NRO 79 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 16. • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Pronssinen siipipyörä • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton 40. AMPHIBIO HYDRA -kellupumppu Ominaisuudet • Iskunkestävä • Uppoamaton • Kompakti koko • Kevyt (n.25 kg) • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika jopa 3,5 h Lisätarvikkeet • Pronssinen siipipyörä • Pohjasiivilä • Ulkoinen lisätankki • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton • Rakenne kestää myös “kuiva-ajon” 2390€ (alv %) Uusi erä toimitukseen heinäkuun alussa. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. siirtävästä kevyestä peruspumpusta aina 2400 l min. Kysy myös muista malleista: p. Elvytyksen etiikasta. SISÄLTÖ • NRO 79 5 PÄÄKIRJOITUS 25 LINGOTTUA 33 LÄMPÖKAMERAMIES 46 VILLIMIES 55 TAHTOO TIETÄÄ 58 LIEKINHEITTÄJÄ 20 AMBULANSSIN MUODONMUUTOS 26 RAIDELIIKENNE, OSA 2 34 JEHU-MALJA PUHUTTAA 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 47 KALUSTOKULMA 50 BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA PALOKUNTALAINEN • PELASTUSALAN JOHTAVA MIELIPIDELEHTI Ambulanssin muodonmuutos
PU-pinnoite suojaa mekaanisilta vaurioilta. Koot 39-48. Lue lisää: www.palokamu.fi. Ohjehinta, alv. Pukemista helpottavat vetolenkit. AVOKONTTORI. Vettähylkivä hydrofobickäsittely. Naulaanastumisuoja-komposiitti. F2A luokka 169,MSA Gravity -kokovaljaat Holik-sammutusjalkineet Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Lue lisää: www.turvata.fi. Kumipohjassa anti-liukueste sekä kuumuudenkestävyys aina 250 °C:een saakka. 0% 195,226,ERITTÄIN HELPPO PUKEA • PIKALUKOT REISIHIHNOISSA • SAATAVILLA 3 ERI KOKOA • S: PITUUS MAX 180 CM JA PAINO 68 KG • M: PITUUS MAX 200 CM JA PAINO 100 KG • L: MAX 200 CM JA PAINO 141 KG • HYVÄKSYNNÄT: EN 361, EN 358 JA EN 813 ZLIN PLUS LESNA PLUS Päällinen Grain-lehmännahkaa. 0% Ohjehinta, alv. Sympatex® kalvo. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. Uusi leveämpi lesti. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu vähentämään väsymystä ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. Varren yläreuna pehmustettu. MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaista käyttöä. Moottorisaha-suojaus. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. Komposiitti-kärkikuppi
Vastuunsa tunteva ammattilainen sopimuspalokunnan riveissä avaa uusia mahdollisuuksia palokunnan toiminnan kehittämiseen. PELASTUSOPISTON MERKITYS ilmapiiriin parantumiseen on suuri. ILMAPIIRIN PARANTUMINEN näkyy myös ammattihenkilöstön lisääntyvänä osallistumisena sopimuspalokuntien toimintaan. PINTTYNYT AJATUS sopimuspalokuntalaisista ”syömässä ammattilaisten leipää” haittasi myös pitkään suhteiden normalisoitumista. Myös vastavalmistuneet pelastajat ovat aiempaa paremmin kartalla Suomen pelastustoiminnan kehityksessä. ILMAPIIRIN PARANTUMINEN näkyy myös palomiesten edunvalvontayhteisöjen virallisten ja epävirallisten kannanottojen asiallistumisena. Alan oppilaitoksen henkilökunta tuntee pelastusalan rakenteen ja osaa suhtautua opetustoimintaan vastuullisesti. Ammattiasemilta alettiin ajaa yhä kauemmas maakuntiin, ja sopimuspalokunnat liittyivät entistä vahvemmin suurtenkin taajamien vasteisiin. Siitä asenteet ovat muuttuneet. Pääosin kaunaisuus perustui vääriin tai väritettyihin tietoihin ja huhuihin lakkojen aikaisista tapahtumista. Myös sopimushenkilöstön koulutus tapahtuu nykyisin aiempaa ammattimaisemmin. Tietokin välittyy paremmin molempiin suuntiin. TÄNÄÄN TILANNE on pääosin toinen. VAIKKA PELASTUSTOIMEN seuraavasta muutoksesta on tulossa lähinnä kosmeettinen, pelastuslaitokset kehittävät sen yhteydessä erilaisia toimintamalleja. Hälytystehtävissä sopimuspalokuntalaisten ja ammattihenkilöstön yhteistyö onkin tänään aivan eri tasolla kuin ennen alueellistamista. Vielä kymmenisen vuotta sitten PeO:n opettajakunnassa oli sopimushenkilöstöä avoimesti väheksyviä henkilöitä. Suhteet parantuneet, työ jatkuu Pelastusalan kannalta kehitys on oikean suuntainen.”. 79 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen SOPIMUSPALOHENKILÖSTÖN JA pelastusalan ammattilaisten suhteiden ongelmat olivat erityisen paljon esillä vielä viime vuosikymmenellä. Perusteeton pelko vaivasi erityisesti niitä palomiehiä, jotka eivät tunteneet maamme pelastustoimen rakennetta, vaan perustivat ajatuksensa olettamuksiin ja huhupuheisiin. Ammattipalomiehiä on niin hälytysosastojen rivijäseninä, yksikönjohtajina kuin palokunnan päällikköinäkin. Ikivanhat, 1960ja 90-lukujen palomiesten lakkoiluun liittyvät tapahtumat kaiversivat erityisesti joidenkin vanhempien ammattilaisten mieliä. Vuoropuhelu esimerkiksi SSPL:n ja SPAL:n välillä on säännöllistä. PELASTUSTOIMEN ALUEELLISTAMINEN muutti alan toimintaympäristöä niin, että kontaktit eri henkilöstöryhmien välillä lisääntyivät aiempaan verrattuna huomattavasti. Muutostyössä tulee muistaa pelastusalan henkilöstöryhmien hyvän yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeys. OPISTON POSITIIVINEN asennemuokkaus näkyy erityisesti valmistuneiden palomestareiden ennakkoluulottomana suhtautumisena sopimuspalokuntiin. Pelastusalan kannalta kehitys on oikean suuntainen
SPAL: Pohjois-Karjalan paloasemien liian pienet vahvuudet uhka turvallisuudelle Pohjois-Karjalan pelastustoiminnan toimintakyky on ajettu alas liian pienillä miehistövahvuuksilla. Varallaolon lähtövalmiusaikaa on Pohjois-Karjalassa vuosi sitten nostettu viidestä minuutista 15 minuuttiin. Pelastustoimen toimintavalmiuteen on vaikuttanut myös hybridiyksiköiden perustaminen. Palomiesliitto huomauttaa, että SM:n ohjeen mukaan työturvallinen savusukeltaminen edellyttää vähintään 1 + 3 vahvuutta. Avun saanti viivästyi pelastuslaitoksen riittämättömän operatiivisen pelastushenkilöstön määrän vuoksi. Niiden käyttöönoton myötä henkilöstöresursseja on käytännössä siirretty paloja pelastustehtävistä ensihoidon tehtäviin. Palomiesliitto painottaa, että määrältään riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka tehokkaasti hälytystehtävissä pystytään pelastamaan ihmisiä ja omaisuutta. Mökin omistajan mukaan hätäpuhelusta ensimmäisen paloauton paikalle saapumiseen kesti 52 minuuttia. Pohjois-Karjalassa pelastusvalmius perustuu suurelta osin palomiesten kotivarallaoloon, ei ympärivuorokautisesti miehitettyihin asemiin. Kansalaisia voidaan auttaa sitä tehokkaammin, mitä nopeammin pelastajat ovat paikalla. Vahvuudessa voi olla myös ainoastaan yksi henkilö, vaikka Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös edellyttäisi kyseisen aseman vahvuudeksi 1 + 1 (esimies + palomies). Pelastusvalmiuden alentumisen myötä maakunnan kansalaisten turvallisuus ja palomiesten työturvallisuus ovat heikentyneet merkittävästi. Asemia on ollut tyhjillään miehistön ollessa toisella paikkakunnalla hälytystehtävässä. 79 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ valmiuden heikentymisestä on vajaa kuukausi sitten Outokummussa tapahtunut tulipalo, jossa kesämökki paloi maan tasalle. Maakunnan paloasemien miehistövahvuuksissa on usein puutteita erityisesti pienillä paikkakunnilla. Liian pienten miehistöresurssien lisäksi Pohjois-Karjalan pelastusvalmiutta ovat heikentäneet varallaolojärjestelyt, jotka pidentävät toimintavalmiusaikoja. 52 min LISÄTIETOJA Järjestön johtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto SPAL ry puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi. Käytäntö on osoittanut, että Pohjois-Karjalassa hybridiyksiköt hoitavat lähinnä ensihoitotehtäviä
8 PALOKUNTALAINEN • 79 PÄIVÄN POLTTAVAT KRIISINHALLINTAKESKUKSEN ASEMAA ja roolia Suomen siviilikriisinhallinnassa selvittänyt työryhmä esittää, että Suomi siirtyisi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintamalliin ja perustaisi poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen. Hieman outoa on, että Kriisinhallintakeskus hoitaa myös kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivisia tehtäviä, mutta selvitysryhmän työhön ei kuulunut pohtia näiden tehtävien järjestämistä. Omalaatuista näin digitalisaation aikana on jo virinnyt keskustelu kriisinhallintakeskuksen sijaintipaikasta. Nykyinen Kriisinhallintakeskus ja sen henkilöstö muodostaisivat olennaisen osan uudesta keskuksesta. Valmisteluun osallistuvat ne ministeriöt, jotka joko rahoittavat tai antavat henkilöstöä kriisinhallintatoimintaan ja turvallisuuden kehityshankkeisiin. Nythän keskus sijaitsee Pelastusopiston yhteydessä Kuopiossa. Sopankeittäjiä poikkihallinnollisessa kriisinhallinnassa on kuitenkin niin monta, että ratkaisut saanevat odottaa itseään. Näin kertoo kesäkuussa julkaistu tiedote. Keskusta on jo joissakin puheenvuoroissa ehdotettu sijoitettavaksi ”kehä nelosen” sisäpuolelle. Esityksen mukaan muutoksen ensimmäisessä vaiheessa Kriisinhallintakeskus irrotettaisiin hallinnollisesti Pelastusopistosta ja siirrettäisiin väliaikaisesti sisäministeriön yhteyteen. Raportin laatijat ehdottavat kylläkin nopeaa selvitystä: Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen perustamista selvitetään tämän hallituskauden aikana. Kriisinhallintakeskuksesta alkamassa vääntö Viimekädessä poliitikot päättävät
Sivuille on saatu melko kattavasti sisältöä pelastusalalta. HÄTÄKESKUSUUDISTUSKIN esitellään lyhyesti ja sen alakohtana ”Uusi hätäkeskustietojärjestelmä”, joka artikkelin mukaan tuli käyttöön jo 2015!. • Pelastustielle ei saa kasata lunta. Mutta. Nuorin ajankohtaisblogi on päivätty kuluvan vuoden helmikuulle, sitä edellinen joulukuulle 2016. Uusimmat jutut kohdassa ”artikkelit” on julkaistu 31.5.2016 ja 7.10.2015. Kaiken huippuna ovat kuitenkin ajankohtaiset turvavinkit, joita sisäministeriön pelastusosasto tarjoaa kansalaisille: Turvavinkit nyt! • Kelin mukaiset kengät ja liukuesteet paras turva liukastumista vastaan. P.S. Joka toinen tiedote muuten kertoo, mitä ministeri Risikko on missäkin sanonut. • Lumet turvallisesti pois katoilta. Sivut ovat selkeät eli navigointi on helppoa. Lyhyen selailun jälkeen kuitenkin lukijaan iskee epätietoisuus; olenko tekemisissä jonkin vanhan version kanssa. Ei, kyllä sivuilta löytyy jopa kesäkuun Ei voi nauramatta selailla: www.pelastustoimi.fi 2017 aikana julkaistuja tiedotteita. Ei voi olla totta! KYLLÄ SE ON. ESKO HYVÄ, meneekö teillä niin paljon energiaa uudistustalkoisiin, että Suomen pelastustoimen ”virallinen” sivusto on jätetty täysin hunnigolle. 79 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTO pitää yllä nettisivustoa ( www.pelastustoimi.fi), jonka on mitä ilmeisimmin haluttu olevan ikkuna koko Suomen pelastusalaan
Pohjois-Savon pelastuslaitos: Sonkajärvi, Lyseotien koulu 8. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: Riihenmäen koulu, Mäntsälä 22. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos: Alahärmän yläkoulu, Kauhava 5. 040 758 7846 Kampanjasivut: www.nouhata.fi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Nissnikun koulu, Kirkkonummi 13. NouHätä!-kampanja järjestettiin tänä vuonna 21. Jokivarren koulu kuittasi kiertopalkinnon, palomiehen kypärän sekä SPEKin lahjoittaman 2000 euron palkintorahan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: Kuulammen koulu, Tyrnävä 11. Keski-Suomen pelastuslaitos: Saarijärven keskuskoulu, Saarijärvi 3. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Liperin koulu, Liperi KIPINÄT Orimattilalaiselle Jokivarren koululle NouHätä! -mestaruus TOUKOKUUSSA PELASTUSOPISTOLLA järjestetyn NouHätä!-loppukilpailun voitti Jokivarren koulu Orimattilasta. Pohjanmaan pelastuslaitos: Isonkyrön yläkoulu, Isokyrö 10. Lisätietoja NouHätä!-kampanjasta: Juha Hassila tiedotuspäällikkö, SPEK puh. Yläkouluja oli mukana 507. Kainuun pelastuslaitos: Keskuskoulu, Kajaani 7. Satakunnan pelastuslaitos: Eurajoen Yhteiskoulu, Eurajoki 6. Jokilaaksojen pelastuslaitos: Koivupuhdon koulu, Merijärvi 4. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos: Toholammin yläaste, Toholampi 18. Lapin pelastuslaitos: Ounasvaaran koulu, Rovaniemi 9. Kymenlaakson pelastuslaitos: Miehikkälän koulu, Miehikkälä 19. kertaa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Kanta-Hämeen pelastuslaitos: Karan koulu, Riihimäki 16. Helsingin pelastuslaitos: Meilahden yläaste, Helsinki 17. Kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston, pelastusliittojen ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Loppukilpailuun osallistui joukkue jokaiselta pelastustoimen alueelta. Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Jokivarren koulu, Orimattila 2. Pirkanmaan pelastuslaitos: Linnainmaan koulu, Tampere 20. Kahdeksasluokkalaisille järjestetyn valtakunnallisen kilpailun voittajajoukkueessa kilpailivat Mika Nieminen, Veeti Luojukoski ja Jasper Saarinen. Etelä-Savon pelastuslaitos: Juvan koulu, Juva 21. Etelä-Karjalan pelastuslaitos: Lemin koulukeskus, Lemi 14. Kakkosijan otti Saarijärven Keskuskoulu ja kolmanneksi sijoittui Koivupuhdon koulu Merijärveltä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Suopellon koulu, Naantali 15. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: Linnajoen koulu, Porvoo 12. 10 PALOKUNTALAINEN • 79 LISÄTIETOJA 1
Viranomaisyhteyden priorisointi ohi muun liikenteen ja palvelun saannin etuoikeutuksen toimivuus nykyisten LTE/4Gja tulevien 5G-mobiiliverkkojen ruuhkatilanteissa ovat edellytyksenä kriittisten viranomaisviestintäpalveluiden toteuttamiselle kaupallisten operaattoreiden verkoissa. www.erillisverkot.fi Testausten tulos: Viranomaisliikenteen priorisointi onnistuu LTE-verkoissa. Priorisointia käytetään esimerkiksi onnettomuusalueilla varmistamaan viranomaisille ryhmäpuheluja ryhmävideopuhelut sekä tiedonsiirtopalvelut. Testejä on tehty simuloitujen testien lisäksi aidoissa verkon kuormitustilanteissa säännöllisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Testejä on tehty hetkellisesti ruuhkautuneessa kaupallisessa verkossa aidoissa olosuhteissa muun muassa suuren yleisökeskittymän kuten jääkiekko-ottelun yhteydessä yhdessä viranomaisten kanssa. Viranomaisliikenne edellyttää priorisointia, jota Erillisverkot, Telia ja Nokia ovat testanneet mobiiliverkon aidoissa kuormitustilanteissa. Mobiiliverkon hetkellisiin ruuhkatilanteisiin painottuneista testeistä on saatu arvokasta tietoa viranomaiskäyttäjien, viranomaispalvelua tuottavan toimijan sekä verkko-operaattorin kannalta. PRIORISOINNIN TEKNISIÄ ominaisuuksia on testattu erilaisissa simuloinneissa vuodesta 2016 alkaen. 78 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT Suomen viranomaisverkko Virve on siirtymässä uuden sukupolven teknisiin ratkaisuihin, joissa viranomaisliikenteestä huolehditaan yhteistyössä kaupallisten operaattorien kanssa. Priorisointia tarvitaan, jotta viranomaisyhteydet voidaan taata kaikissa tilanteissa verkon kuormituksesta riippumatta
– Suomessa hätäkeskuspäivystäjien koulutus on maailman pisin ja laaja-alaisin. Ylipäivystäjä toimii ryhmänsä lähiesimiehenä ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin osa-alueilla. Hätäkeskus pystyy ensimmäisten joukossa seuraamaan yhteiskunnan hyvinvointia, koska kohtaa päivittäin kansalaisia erilaisissa hätätilanteissa. Hän on teknisesti pätevä, ja lisäksi hätäkeskustoiminnan kehittäminen on hänen sydäntään lähellä. Ydinpalvelussamme mikään kone ei voi korvata ihmistä. Matias Snellman on tiimipelaaja, joka positiivisella asenteellaan auttaa ja opastaa niin asiakkaita kuin työtovereitakin. Kiitos myös koko Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle, tämä palkinto on osoitus tärkeästä työstämme hätäkeskustoiminnan parissa, Snellman kiittää. – Hätäkeskustoiminnassa olen saanut nähdä koko elämän kirjon. Hän on kokenut ja ollut mukana erittäin vaativissa tehtävissä, missä hän on saanut kiitosta jämäkästä päätöksenteostaan. Haluan kiittää työtovereitani ja Vaasan hätäkeskusta saamastani tuesta ja kannustuksesta. Aika ajoin työssä kohtaa myös koko Suomea koskettavia tragedioita perhesurmista suuriin tieliikenneonnettomuuksiin ja kouluampumisista tuhoisiin rakennuspaloihin. Snellman on aidosti kiinnostunut työstään. Työn jättämistä jäljistä selviydyn kolmella lääkkeellä: juoksun, luonnossa liikkumisen ja perheen avulla, kuvailee lähes 20 vuotta hätäkeskustoiminnan parissa työskennellyt Snellman jaksamistaan. Kansalaisten luottamus hätäkeskuspalveluihin on korkealla, sisäministeri Paula Risikko totesi Vuoden Hätäkeskuspäivystäjän julkistamistilaisuudessa Helsingin Paasitornissa. Hätäkeskuspäivystäjän tulee hallita monta eri osa-aluetta ja samalla pystyä tukemaan asiakasta vaikealla hetkellä, kuvailee HätäkesYlipäivystäjä Matias Snellman on Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä 2017 kuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori päivystäjien työtä julkistamistilaisuudessa. – Hätäkeskuspäivystäjät ovat joka päivä kiinni yksittäisten ihmisten elämän suurimmissa käännekohdissa – henkilökohtaisissa tragedioissa, jotka voivat muuttaa koko elämän suunnan. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi valittua Matias Snellmania kuvannee parhaiten työkaverin toivomus: ”Jos minulle tulee hätä, toivon, että Matias vastaa hätäpuheluuni.” – Olen erittäin yllättynyt ja otettu saamastani tunnustuksesta. Ilman tiimipeliä työ olisi paljon kuluttavampaa. Työn suola on siinä, että koskaan ei tiedä mitä työvuoron aikana tulee vastaan. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä valittiin nyt ensimmäisen kerran, ja tämän myötä Hätäkeskuslaitos aloittaa vuosittaisen palkitsemisperinteen. HÄ TÄ KE SK US LA ITO S Matias Snellman.. 12 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT VAASAN HÄTÄKESKUKSESSA ylipäivystäjänä työskentelevä Snellman työskentelee päivystyssalissa ylipäivystäjänä, jonka tehtävänä on toimia hätäkeskuspäivystäjän tehtävissä kaikissa hätäkeskussalin rooleissa ja pätevöityä niissä ohjaajan tasolle. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjän valitsi Hätäkeskuslaitoksen nimetty palkitsijaraati. Onnistumiset ja hyvät työkaverit ruokkivat jaksamista ja positiivista energiaa. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjän valinnan perusteluiden mukaan Matias Snellman omaa vahvan ammattitaidon koko salitoiminnan osalta. Se tarkoittaa sitä, että päivystäjät eivät ole pelkkiä puhelinvastaajia, vaan ammattitaitoisia turvallisuusviranomaisia. Työkaverit kuvailevat Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi valittua miestä asialliseksi, rauhalliseksi, tasapuoliseksi ja salin luottohenkilöksi
KIPINÄT LIFEVAC.FI Maahantuonti ja myynti Tehokas apu vierasesineen poistoon silloin, kun Heimlichin ote ei auta. Taskutilaston tiedot perustuvat pelastustoimen resurssija toimenpidetilasto PRONTOon ja siinä on yleisimmin tarvittavat tiedot onnettomuuksista, pelastusja avunantotehtävistä, pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyöstä sekä pelastuslaitosten taloudesta ja henkilöstöstä. 029 545 3445 tai 050 597 5258 johannes.ketola@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi/pelastustoimen-taskutilasto-julkaistu LISÄTIETOJA. Uutena asiana taskutilastossa on kansainvälinen pelastustoiminta. Nyt myös sähköisenä: Pelastustoimen taskutilasto – jokaisen pelastusalalla toimivan perusteos Johannes Ketola, suunnittelija puh. LIFEVAC PELASTUSALAN TÄRKEIMMÄT ja kiinnostavimmat tilastotiedot ovat saatavilla myös sähköisessä muodossa
Johannan työtehtäviin kuuluvat palokuntakoulutuksen osaston oppimisympäristön ylläpitotehtävät, opintopäivien kutsut ja laskutus, Palotaruksen varaukset, erilaiset tapahtumajärjestelyt sekä esitteiden ja mainosten taitto. Työhön sisältyy niin rahoituksen, verkostojen kuin uusien tutkimusideoiden etsimistä. Poliisiammattikorkeakoulussa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tällä hetkellä hänen pääasiallisiin tehtäviinsä kuuluvat yrityskoulutusten uudistus (suunnittelu, aineistot, markkinointi, verkostoituminen ja toteutus) sekä yleisesti yrityskoulutusten kehittäminen ja kouluttaminen. Ira on koulutukseltaan kemian laitetekniikan diplomi-insinööri, ja hän on valmistunut Lappeenrannan Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000. Lisäksi hän on itse mukana erilaisissa tutkimusprojekteissa. SPEKin Tuula Kekki SPEKin tutkimuspäälliköksi VTT Tuula Kekki on työskennellyt SPEKissä lähes kolme vuotta. Tuula Kekin väitöskirjan käsitteli huumeidenkäyttäjien taparikollisuutta ja huumerikostorjuntaa. Talo ja työkaverit olivat tulleet tutuiksi ennen SPEKiin siirtymistä, sillä Kekki teki tutkimusta tuhopoltoista runsaan vuoden ajan Turun yliopiston työntekijänä Pasilan toimiston tiloissa. Viimeisten vuosien aikana hän teki Kaspelin kautta SPEKiin erilaisia projektitöitä, jotka liittyivät koulutusten kehittämiseen, kouluttajakoulutuksiin ja aineistoihin. Ira Pasi työskentelee pääsääntöisesti kotitoimistolta Kouvolasta käsin. 14 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT Johanna Kuittinen koulutusja viestintäassistentiksi Johanna Kuittinen palasi koulutusja viestintäassistentiksi järjestöpalveluihin. Tuula vastaa SPEKissä tutkimushankkeista ja julkaisuista. Aikaisemmin Tuula on työskennellyt mm. Tuhopolttojen ja huumerikollisuuden lisäksi hän on tutkinut päihdehuoltoa, sosiaalityön interventioita ja turvallisuuden tunnetta. Ira Pasi on monelle tuttu Kaspelista (Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry), jossa hän työskenteli vuodesta 2007. henkilöstöuutisia Ira Pasi erityisasiantuntijaksi Tuula Kekki Ira Pasi Johanna Kuittinen. Lisäksi Iran tehtävänkuvaan kuuluvat omatoimiseen varautumiseen ja asumisen turvallisuuteen liittyvä valistus, koulutukset, pelastussuunnittelu ja kohdennetut kyselyt kansalaisille sekä työpaikoille
Saat paluuviestillä tunnukset digipalveluun. KIPINÄT Seuraa ja kuulet alan tuoreimmat uutiset. Edellä mainittujen lisäksi Sannin työhön kuuluvat palokuntakoulutusosaston asiakaspalvelu, viestintä ja ohjeiden antaminen koulutuksen järjestäjille, kurssinjohtajille sekä palokuntalaisille. Erillinen henkilöstöfunktio on SPEKissä uusi, joten sen muotoutuminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä.. keväänä. Viimeiset neljä vuotta ovat kuluneet Vaasan yliopistossa henkilöstöjohtamisen pääaineopintojen parissa, jotka valmistuivat tänä Kati Keski-Karhu Eevi-Kaisa Kilpiö Sanni Kairavuo Sanni Kairavuo koulutussuunnittelijaksi Sanni Kairavuo palasi palokuntakoulutusosaston koulutussuunnittelijaksi tammikuun alussa. Tutuiksi tulivat järjestötoiminnan lisäksi pk-yritykset ja pörssiyhtiöt. Näiden lisäksi työnkuvaan kuuluvat henkilöstöhallintotiimin vetäminen sekä esimiestoiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Eevin tehtäviin kuuluvat mm. Hänen tehtäviinsä kuuluvat pienen ja tehokkaan taloustiimin vetäminen, taloudellinen raportointi johdolle, PSRja STEA-raportointi sekä erilaiset taloushallinnon selvittelyt ja SPEKin työntekijöiden auttaminen talousasioissa. eSmart-verkko-oppimisympäristö, Vimeo ja Open Badge Factory -osaamismerkkijärjestelmä. Sannin vastuulla on myös erilaisten järjestelmien ylläpitäminen, joihin kuuluvat mm. Kati on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta. Sannin tehtäviin kuuluvat yleisesti kaikki palokuntakoulutuksen suunniteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. osaamista, motivaatiota ja organisaation suorituskykyä edistävien henkilöstökäytäntöjen kehittäminen. Aiemmin hän työskenteli 11 vuotta tilintarkastajana Ernst & Young Oy:ssä, jossa hänellä oli vuosien aikana vastuullaan monipuolinen asiakaskunta. Koulutukseltaan Eevi on kasvatustieteiden ja kauppatieteiden maisteri. Kati Keski-Karhu controlleriksi Keski-Karhu aloitti tammikuussa SPEKissä controllerina. Lehti ilmestyy myös lehtiluukussa! Tilaa itsellesi maksutta verkkolehden lukuoikeus osoitteesta tilaukset@palokuntalainen.fi. Eevi-Kaisa Kilpiö henkilöstöpäälliköksi Eevi-Kaisa Kilpiö on työskennellyt SPEKissä vuodesta 2008 koulutussuunnittelijana, projektikoordinaattorina ja tiedottajana
Kehittäminen ja oppiminen ovat lähellä sydäntäni ja onkin suuri rikkaus, että olen saanut urallani tehdä erilaisia toiminnan kehittämiseen liittyviä työtehtäviä. – Suomalaista hätäkeskusmallia, jossa yksi organisaatio vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikkien toimialojen hätäilmoitukset, käsittelee tiedot ja hälyttää kaikki yksiköt samalla tietojärjestelmällä, ei vastaavassa muodossa muualta maailmasta löydy. kerran myönnetty PRO 112 -palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä sekä myönteisen turvallisuuskulttuurin tukemisesta. Kiitos siitä ansiokkaasta kehitystyöstä, jota 112-toiminnan asiantuntijat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tehneet Suomen hätäkeskustoiminnan hyväksi, totesi sisäministeri Paula Risikko palkinnon luovutustilaisuudessa. Merkittävä rooli hätäkeskustoiminnan yhdenmukaistamisessa Tommi Hopearuoho on ollut merkittävässä roolissa nykyisen valtakunnallisen hätäkeskustoimintamallin yhdenmukaistamisessa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävä on erittäin tärkeä ja arvokas yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta. Tutkintotodistuksensa saivat pelastajakurssit 94 ja 95, alipäällystökurssi 41 sekä palopäällystön tutkinto-ohjelmasta valmistuneet Amk-opiskelijat. Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Hän on tehnyt ennakkoluulottomasti työtä hätäkeskusten operatiivisen toiminnan ja viranomaisyhteistyön kehittämisen hyväksi sekä ideoinut aktiivisesti erilaisia tapoja toiminnan laadun parantamiseksi. 16 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT PRO 112 -palkinto on myönnetty Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Tommi Hopearuoholle. Nyt jo 13. Stipendin saivat Esa Koskimaa alipäällystökurssilta sekä Mika Pekki pelastajakurssilta. Ilman aktiivista viranomaisten välistä yhteistyötä tehokas PRO 112 -palkittu Tommi Hopearuoho: Hätäkeskustoiminta on avuntarvitsijoita varten 112-toiminta ei olisi mahdollista. Palkinnon luovutti Hopearuoholle Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori yhdessä sisäministeri Paula Risikon kanssa. – Maailma muuttuu ja toiminnan on muututtava sen mukana. Olen aina pyrkinyt muistamaan, että kaikki toimintamme HÄ TÄ KE SK US LA ITO S PELASTUSOPISTOSTA VALMISTUI yhteensä 95 tutkinto-opiskelijaa pelastustoimen tehtäviin. ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 41 (21 hlöä) Ahvenainen Tommi Kangasala Broström Petteri Uusikaupunki Hoikka Dan Vantaa Huttula Lauri Kuopio Innanen Jukka Iisalmi Javanainen Mikko Heinola Koskimaa Esa Lahti Kumakari Lasse Loviisa Kyyriäinen Marko Iisalmi Kyyriäinen Mikko Riihimäki Liljeroos Mikko Jyväskylä Löppönen Mikko Kaarina Mäkinen Sami Tampere Pajala Pekka Paimio Pinoniemi Petri Utajärvi Reiniharju Juho Muhos Riihijärvi Petteri Raahe Saarinen Matti Vantaa Sievänen Teemu Hämeenlinna Varje Olli-Pekka Helsinki PELASTAJAKURSSI 94 (30 hlöä) Ahtila Roni Lahti Ekholm Antti Tampere Ekroth Juuso Kouvola Ekström Philp Sipoo Greus Ville Lumijoki Haapa-aro Kimmo Rovaniemi Huttunen Arto Kuopio Hämäläinen Joel Salo Iivanainen Riku Kuopio Iso-Tuisku Jan Ilmajoki Keränen Jyrki Taivalkoski Kettunen Jarkko Siilinjärvi Kirmanen Paavo Jyväskylä Kiviharju Tomi Tampere Koivistoinen Juha Kihniö Koivuniemi Jesse Teuva Kolkkinen Alex Tampere Korpi Marko Jyväskylä Kuusi Kimmo Jämsä VALMISTUNEET. PELASTUSOPISTON PRIIMUSSTIPENDIT jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille
Koulutuksissa olen nähnyt päivystäjien tuskan työympäristön muuttuessa. Hän on aktiivisesti pyrkinyt edistämään sosiaalija terveystoimen tehtävien käsittelyn laatua muun muassa riskiarvio-ohjeita kehittämällä. Tommi Hopearuoholla on vahva tausta terveystoimen parista. Hopearuoho oli vaativassa muutoshankkeessa projektipäällikkönä, ja muun muassa koulutti tuolloin tiiminsä kanssa yhdenmukaista toimintamallia omalle henkilöstölle ja yhteistyöviranomaisille ympäri Suomea. 79 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT HÄTÄKESKUSLAITOS LUOVUTTAA vuosittain PRO 112 -palkinnon henkilölle, joka on tehnyt ansiokasta työtä hätänumeron 112 sekä hätäkeskustoiminnan kehittämisen hyväksi sekä tukenut yleisesti myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamista. Nykyisessä virassaan Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikönä Hopearuoho on edustanut virastoa esimerkillisesti hätäkeskusten yhteistoiminta-alueiden työryhmissä sekä valtakunnallisissa yhteistyöryhmissä. Koulutusvaihe oli kriittisen tärkeää rakenneuudistuksen onnistumisen näkökulmasta. PRO 112 pitää fokusoitua avuntarvitsijan ympärille. Kun toiminta perustuu ohjeisiin, muutokset vaativat paljon sitoutumista yksittäisiltä hätäkeskuspäivystäjiltä. PRO 112 tarkoittaa ammattimaista, professional, toimintaa hätäkeskustoiminnan puolesta. Hätäkeskustoiminta on avuntarvitsijoita varten, Hopearuoho toteaa. – Hätäkeskustoiminnan muutostahti on ollut viime vuosina kiivasta ja varmasti kuluttavaakin. Laurila Antti Turku Lehtiniemi Janne Nokia Liedes Ville Tyrnävä Liettyä Matias Helsinki Mathlin Teemu Kangasala Matikainen Teemu Pirkkala Mikkonen Joona Kuopio Nevalainen Joonas Tampere Nykänen Topi Lahti Oinonen Sami Joensuu Venäläinen Perttu Kuopio PELASTAJAKURSSI 95 (29 hlöä) Haavisto Albert Tampere Hirvonen Lauri Kuopio Korteniemi Juuso Puolanka Lintula Mikko Kuopio Mikkonen Jesse-Joonas Kuopio Oivanen Teemu Turku Oksa Tommy Pori Pekki Mika Lohja Poikonen Matti Kuopio Rantonen Jarno Kuopio Saarinen Joni Jyväskylä Sali Mikko Oulu Salmelainen Roope Jyväskylä Salminen Petteri Pöytyä Seppälä Juha Hollola Suomela Joonas Seinäjoki Susi Joonas Kangasala Tolonen Joonas Oulu Tornberg Miikka Oulu Turtonen Olli Tampere Uski Johan Joensuu Vastaranta Timo Huittinen Veteläinen Joose Kajaani Virmala Timo Jyväskylä Väisänen Ville-Veikko Lappeenranta Wickström Niclas Inkoo PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTO-OHJELMASTA VALMISTUNEET AMK-OPISKELIJAT (15 hlöä) Ahokas Nino Espoo Ala-Kuusisto Jonna Kuusamo Heikkilä Harri Paimio Heikkilä Matti Ylivieska Hirvonen Lauri Kuopio Hynninen Mikko Joroinen Karvinen Samuli Heinävesi Korhonen Valtteri Kuopio Leppämäki Samuel Saarijärvi Läderberg Vesa Hollola Läspä Tarmo Kokkola Mikkonen Jesse-Joonas Helsinki Saarioinen Samuli Helsinki Toivonen Juha Nokia Tuuli Tuukka Espoo. Palkinnon saajan valitsee Hätäkeskuslaitoksen ylin johto. Ennen Hätäkeskuslaitosta PRO 112 -palkinnon saaja on työskennellyt yli 10 vuotta erilaisissa ensihoitotehtävissä ja lääkintäesimiehenä. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen yhteydessä vuosina 2010–2015 Hopearuoho antoi merkittävän työpanoksen hätäkeskusten nykymuotoisen salityöskentelymallin luomiseen. Ymmärryksen kasvattaminen on ollut suuri ja mielenkiintoinen haaste. Pidän tärkeänä, että ohjeita ei pidä tehdä vain ohjeiden vuoksi vaan niihin tarvitaan myös ymmärrystä. Tommi Hopearuoho
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot on perustettu vuonna 2003. Öljyä ehti levitä jonkin verran Toppilansalmen ja Meri-Toppilan puiston väliselle vesistöja ranta-alueelle. – Öljyntorjuntajoukkolaisia kutsuttiin apuun perjantaina iltapäivällä, ja jo illalla heitä oli paikalla kahdeksan, kertoo suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki WWF:stä. Öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä vapaaehtoiseksi kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö.. joukot toimivat aina viranomaisen pyynnöstä ja alaisena. Palokunta rajasi öljyvuotoa Toppilansalmesta öljypuomein ja aloitti vuodon keräämisen veden pinnalta. 18 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN mukaan öljyvahinko aiheutui noin 1 500 litran öljysäiliön pettäessä. WWF:n vapaaehtoisista öljyntorjuntajoukkolaisista Oulun seudun ulkopuolelta tulleet majoitettiin läheiselle koululle. Niihin kuuluu noin 8 200 jäsentä. Jotta öljy saatiin pois, ruoko piti katkaista ja ottaa öljyyntynyt osa ruo´osta talteen, Niinimäki kuvailee. Tuuli oli painanut öljyä rantaa kohti ja öljyä oli ruovikon ja avoveden rajassa muutaman sentin kaistale. Vuodosta pääsi valumaan öljyä voimalan jäähdytysveteen ja Toppilansalmeen joitain satoja litroja. Rannalle levinneen öljyn määrä oli pelastuslaitoksen mukaan kohtalaisen vähäinen, mutta vaatii kuitenkin puhdistamista. – Tällä kertaa rantaöljyntorjunta oli hieman erilaista kuin ennen. – Lauantaiaamuna paikalla oli jo noin 25 vapaaehtoista, joista valtaosa oli käynyt WWF:n öljyntorjuntakoulutuksen. ÖljyntorjuntaWWF:n vapaaehtoiset apuna Oulun öljyonnettomuudessa Ympäristöjärjestö WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen jäsenet avustivat viranomaisia Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella kesäkuussa tapahtuneen öljyvuodon jälkien puhdistamisessa. Niinimäen mukaan öljyä oli ajautunut monenlaisille rannoille kivikoista ruovikoihin. Vapaaehtoiset avustivat pelastuslaitoksen henkilöstöä rantojen puhdistamisessa
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: Mitä se tarkoittaa. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. SPPL: Palopäällystön Kesäpäivät 2017 Padasjoki vk. 44 Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. SPEK: Palokuntalaisten 24365 Vapaaehtoispäivät 2017 Tampere 26.–27.9. HEINÄKUU 4.–5.7. SPPL: Viestintä viranomaistoiminnassa Helsinki 23.–24.9. Palomiesurheilu: SM-Golf Turku 9.8. Palomiesurheilu: Ammunta Pori 12.7. 52 Palokuntalainen ilmestyy Palokuntalainen -lehden toimitus. 36 Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 6.–7.9. SPAL: Liittokokous 2017 Jyväskylä 1.–31.12. SPPL: Asumisen paloturvallisuus Mikkeli 25.–27.8. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki vk. Palomiesurheilu: Jalkapallo Nokia 4.–6.7. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma LOKAKUU 17.–18.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu vk. Pori 12.–13.7. FINNSEC Helsinki 1.–30.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Beach Volley Lappeenranta ELOKUU 2.–3.8. 79 • PALOKUNTALAINEN 19 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Salibandy Pori 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio JOULUKUU 1.12
20 PALOKUNTALAINEN • 79 TEKSTI MARKO PARTANEN KUVAT MARKO PARTANEN, JOUNI TURTIAINEN JA ANNE TIMONEN muodonmuutos Ambulanssin