IRTONUMERO 8 € • VIIKKO 18 • 2017 • ISSN 1798-2685 78 SOME PALOKUNNISSA • PERSOONA IIVARI KALLIOMÄKI Raiteilla tapahtuu
TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 HELPPOKÄYTTÖINEN VESITYKKI KANNETTAVA JA KOMPAKTIN KOKOINEN FROGGY! SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen kesäkuussa. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI POK FROGGY • Vesimäärä 750 lpm • Erittäin kevyt, paino vain 6 kg • Liitin: UK 2’’1/2 BSP • Paineluokka: PN16 • Materiaali: alumiiniseos • Venttiili: palloventtiili • Käyttö: manuaalinen • Vaakasuuntaus: -26° +26° • Vaakasuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Pystysuuntaus: +24° +76° • Pystysuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Turvallisuus: lukittavat tukijalat, kiinnitysliina, sulkuventtiili • Kantokahva • Taitettavat tukijalat • Lisälaitteet: erilaisia suutinkärkiä, erilaisia liittimiä, säilytystarvikkeita PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen kesäkuussa.
27 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen AVUSTAJA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm KOLUMNISTI Jaakko Linko HALLINTO Maria Salo NRO 78 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 16. 0400 504 678 KANNEN KUVA Jari Kuusinen: Tavarajunan suistuminen kiskoilta Vammalassa 2013 TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. rek. 30 Persoona Iivari Kalliomäki. TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 HELPPOKÄYTTÖINEN VESITYKKI KANNETTAVA JA KOMPAKTIN KOKOINEN FROGGY! SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen kesäkuussa. SISÄLTÖ • NRO 78 5 PÄÄKIRJOITUS 26 LINGOTTUA 35 LÄMPÖKAMERAMIES 43 VILLIMIES 58 LIEKINHEITTÄJÄ 20 TILANNEPAIKKA TURVALLISEMMAKSI 27 PERSOONA IIVARI KALLIOMÄKI 30 KISKOILLA SATTUU JA TAPAHTUU 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 12 KIPINÄT 46 KALUSTOKULMA 50 BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA PALOKUNTALAINEN • PELASTUSALAN JOHTAVA MIELIPIDELEHTI Samu Kemppi ja KS115. 20 Vaaroja myös rautateillä. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 36 PALOKUNNAT JA SOME 40 UUDEN UUDENMAAN LAITOKSEN PALOKUNNAT, HERÄTKÄÄ! 44 MIELIPIDE: PALOKUNTAYHDISTYKSET PÄÄTTÄVÄT ITSE MITEN PALOKUNTATOIMINTA KEHITTYY! 36 WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI POK FROGGY • Vesimäärä 750 lpm • Erittäin kevyt, paino vain 6 kg • Liitin: UK 2’’1/2 BSP • Paineluokka: PN16 • Materiaali: alumiiniseos • Venttiili: palloventtiili • Käyttö: manuaalinen • Vaakasuuntaus: -26° +26° • Vaakasuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Pystysuuntaus: +24° +76° • Pystysuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Turvallisuus: lukittavat tukijalat, kiinnitysliina, sulkuventtiili • Kantokahva • Taitettavat tukijalat • Lisälaitteet: erilaisia suutinkärkiä, erilaisia liittimiä, säilytystarvikkeita PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen kesäkuussa.
0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. Dräger FPS®-COM 7000.. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin. DRÄGER SUOMI OY | PUH
Poliisi, rajavartiosto ja tulli ovat valtion organisaatioita, miksei pelastustoimikin. Valtio ei pitkään rahoita tarpeettomia rakenteita. Tätä eivät nykyiset pelastusjohtajat tunnusta. Tärkeän turvallisuusalan sirpaleisuus näkyy aiempaa selvemmin. Eivät varsinkaan ne heistä, jotka lobbasivat Suomeen 1+17 laitoksen mallin viime vuoden touko– lokakuussa. Maakunnissa alkaakin alkuhämmennyksen jälkeen keskustelu soteen verrattuna pienen pelastustoimen perusteista olla maakunnallinen organisaatio. Sitä ennen elämme 18 maakunnallisen pelastuslaitoksen järjestelmässä, joka osoittautuu ongelmalliseksi usealla eri tavalla. Uusi johtajasukupolvi tajuaa varmasti nykyistä paremmin yhteiskunnan kehityksen ja vie alan kohti järkevämpää tulevaisuutta. Tulevan vuosikymmenen puolivälin jälkeen Suomessa on viisi pelastuslaitosta ja pelastushallitus. Kohti viittä pelastuslaitosta Poliisi, rajavartiosto ja tulli ovat valtion organisaatioita, miksei pelastustoimikin.”. Valtio ja veronmaksajat eivät enää kauan katsele menoa, jota on pelastustoimessa tuskailtu jo viisitoista vuotta, mutta luvattu valtion ohjauksen lisääntyminen aiheuttaa pian kiistoja siitä kuka näyttää kaapin paikan. Viidestä kymmeneen vuotta kestävä prosessi on jo alkanut. Pelastusjohtajien yhdistys tai kumppanuusverkosto eivät ole saaneet mitään konkreettista aikaan pelastustoimen palvelujen tasalaatuistamiseksi ja kehittämiseksi, vaan jokainen laitos on pitänyt sisukkaan tiukasti kiinni omista käytännöistään. Kymmenen vuoden kuluttua nykyisistä pelastusjohtajista pääosa on eläkkeellä. Miksi tarvitaan 1+17 hallintoa, kun viidelläkin tultaisiin hyvin toimeen. Myös digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättä pelastuslaitosten rakenteisiin. Kun Uudenmaan laitos on saanut organisaationsa viilattua ja siitä turhat löysät pois, alkaa 17 muun laitoksen hallinto-organisaatioiden kalleus näkyä vertailussa räikeästi. TOINEN ONGELMA on jo tiedossa. NELJÄNNEKSI 1+17:N pelastuslaitoksen tilanne on pidemmän päälle kestämätön. Seuraavassa vaiheessa mukavuudenhaluiset maakuntapäättäjät tarjoilevat pelastustointa valtiolle. 78 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TÄMÄN KIRJOITUKSEN otsikko ei ole provokatiivinen, vaan täyttä totta. KOLMANNEKSI; USEAT tahot haluavat jo nyt pelastustoimen täysin valtion haltuun. ENSIMMÄINEN ONGELMA on rahan niukkuus
Ideapankille selvä tilaus Suomen vajaalla yhdeksälläsadalla paloasemalla syntyy jatkuvasti mitä erilaisimpia ideoita pelastustoiminnan tehostamiseksi: tuotekehittelyä, kaluston viilauksia, malleja, menetelmiä, käytäntöjä... Samoin on tilanne erilaisten kalustoviilausten suhteen. Viime numerossa esitteMiksi keksiä pyörää uudelleen. Valitettavasti vain murto-osa näistä ideoista ja innovaatioista tulee tavalla tai toisella julkisuuteen. Teemme jutun jokaisesta meille ilmoitetusta innovaatiosta, jolla katsomme olevan hyötyä muille palokunnille.. 78 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT JOTKUT PALOKUNNISSA syntyvät innovaatiot saattavat sisältää kaupallista potentiaalia, jolloin niiden julkistaminen on mallitai patenttisuojan saamisen kannalta ongelmallista. Lehden ilmestyttyä Ranualta otettiin yhteys; meillä on vastaava peite ollut käytössä jo kymmenen vuotta! Esittelemme Ranuan innovaation sivulla 48. ESIMERKKINÄ SAMAN perusidean kehittelystä kahdella eri paikkakunnalla on suuri sammutuspeite. OIVINA ESIMERKKEINÄ kymmenistä eri tavoista tehdä samaan lopputulokseen tähtäävä toimenpide ovat palokuntien käyttämät selvitysmallit. Sen sijaan ainutlaatuinen tuoteinnovaatio on syytä suojata. PALOKUNTALAINEN-LEHTI HALUAA olla mukana edistämässä alan kehitystä ja toivottaa tervetulleeksi kaikki sammutusja pelastustoimintaa kuten myös ensivastetta tehostavat ideat ja innovaatiot. Huolimatta opetuksessa käytettävistä tutuista perusja muista -selvityksistä, erilaisia virityksiä letkun ja muun kaluston viemiseksi kohti kohdetta on lukuisia – melkein yhtä monta kuin on palokuntaakin. Lehtemme keräämien tietojen mukaan varsinaisia patenttihakemuksia pelastushenkilöstön piirissä on viime vuosina syntynyt vain kourallinen. limme Etelä-Savossa kehitetyn sammutuspeitteen ja kerroimme sen käyttömahdollisuuksista sammutustoiminnassa. Käytettävät selvitysmallit riippuvat tietysti useista eri asioista; missä pumppu sijaitsee, missä letkukalusto sijaitsee, montako henkilöä yksikössä on jne. Menetelmät ja käytännöt ovat pääsääntöisesti suojausten ulkopuolella, joten niiden julkistaminen ei ole ongelma
Tapahtumien turvallisuuspäivystykset, pihojen pesut, puunraivaukset, muutot, tilojen vuokraus, vedenkuljetus, erilaiset korkean paikan työt… NÄIDEN PALVELUIDEN tuottamiselle on viime Erikoistuminen jatkuu, palokuntien palvelupaletti muutoksessa vuosina kuitenkin ilmestynyt esteitä niin yhteiskunnan kuin pelastuslaitosten asettamien rajoitusten vuoksi. PALOKUNTAYHDISTYKSET JA palomieskerhot ovat perinteisesti tuottaneet myös mitä erilaisimpia ei-hälytysluonteisia palveluita ulkopuolisille tahoille. SIIRRYTTÄESSÄ 18 maakunnallisen pelastuslaitoksen järjestelmään, palokuntien erikoistuminen nousee jälleen aiempaa vahvemmin keskusteluun. Tänään Suomen ammattija sopimuspalokunnista arviolta joka toisella on määritelty yksi tai useampi erikoistumisalue. 78 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOKUNTIEN ERIKOISTUMINEN oli päivän sana vuonna 2004, kun pääosa nykyisistä pelastuslaitoksista aloitti. Näiden palveluiden laajasta kirjosta ei yhdistyksen ole syytä ottaa mukaan ainuttakaan, jos palokuntatoiminta on ”huonossa hapessa”. KENTÄLTÄ KANTAUTUNEIDEN tietojen mukaan ei-hälytysluonteisten palveluiden tarjonta palokuntien toimesta on romahtanut viime vuosien aikana. Näin, vaikka operatiivista valmiutta ei vaarannettaisi. Tämän lisäksi valtaosalla palokunnista – erityisesti sopimuspalokunnista – on vahvuusalueita ja toimintoja, joita ei ole varsinaisesti määritelty erikoistumisalueiksi. Syynä on raha. Perussäännöksi on EU-lainsäädännön myötä tullut se, että mikäli yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, on sen toimittava tasavertaisessa kilpailutilanteessa muiden toimijoiden kanssa. Kannattaako toimintaa ottaa palokunnan tehtäväksi, onkin toinen asia.. VAIKKA EI-HÄLYTYSLUONTEISTEN palveluiden tarjonta on täysin yhdistyksen päätettävissä oleva asia, kannattaa niistä kuitenkin informoida sopimuskumppania. Sopimusneuvotteluissa saatetaan hyvin sivuta myös palokunnan muille tahoille tarjoamien palveluiden käytännön toteutusta. ERIKOISTUMINEN – mikä palokunta erikoistuu ja mihin – on ensi sijassa pelastuslaitoksen tahdon asia, mikä palokuntayhdistyksissä tulee muistaa. Palokunta pystyy halutessaan tarjoamaan toimivan järjestelmän lähinnä yöaikaan tapahtuvien tehtävien hoitamiseksi. ESIMERKKEJÄ ERIKOISTUMIStai vahvuusalueista ovat muun muassa jälkivahinkojen torjunta, öljyntorjunta, johtopaikan perustaminen, vesihuolto, liikenteenohjaus, meritoiminta, eläinpelastus, huolto, metsäpalojen sammutus jne. Jotkut pelastuslaitokset ovat kieltäneet laitoksen kaluston käytön palokuntayhdistyksen varainhankinnassa. Sosiaalija terveystoimi on lähestynyt jälleen palokuntia turvapuhelinasioissa. P.S. HYVIN lähellä hälytysluonteista toimintaa on turvapuhelinpalvelu, joka tuli muutamien palokuntien ohjelmaan jo 1990-luvulla. Tarjoamalla laitokselle toimivaa palvelupakettia, aktiivinen palokunta voi kuitenkin saada sopivan ja motivoivan lisän toimintaansa. Lisäpalveluiden tuottaminen sopii vain perustehtävänsä palokuntana hyvin hoitavan yhdistyksen toimintaan
Näin on varmistettu, että yhdistyksessä sopimuspalokuntatoiminnasta vastaava henkilö on saanut asianmukaisen koulutuksen. Jokainen palokunta tarvitsee koulutetun päällikön. Jokainen sopimuspalokunta tarvitsee päällikön. Tämä lainvastainen tulkinta on ollut voimassa vuoden 2004 alusta alkaen. Muun muassa Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ei edellytä alueensa sopimuspalokunnilta kelpoisuusehtojen mukaista päällikköä. Päällikkö varapäälliköineen vastaa operatiivisesta toiminnasta ja puheenjohtaja yhdistyksen taloudesta, hallinnosta sekä tukija taustatoiminnoista. Sopimuspalokunnan päällikkö on tilanteen aikana joko yksikönjohtaja tai miehistön jäsen. JOTTA VASTAAVIA tilanteita ei jatkossa tule, on kelpoisuusasia otettava huomioon uutta pelastuslakia valmisteltaessa ( tai nykyistä remontoitaessa). SOPIMUSPALOKUNNALLA PITÄÄ olla kelpoisuusehdot täyttävä päällikkö. Palokunnan päällikköä voi verrata esimerkiksi urheiluseuran toiminnanjohtajaan. Hänen tehtävänsä on pitää palokunnan valmius vähintään palokuntasopimuksessa määritellyllä tasolla. Palokunnan päällikkö ei ole enää vuosikausiin ollut operatiivista tilannetta johtava henkilö joitakin harvoja palokuntakohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKÖLLE on annettu kelpoisuusehdot, koska kansalaisten palvelun turvaamiseksi on sopimuspalokuntien toiminta oltava tietyllä tasolla. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407, 7 §: 3) palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon (alipäällystön tai päällystön ammattitutkinto, toim.huom.). 10 PALOKUNTALAINEN • 78 PÄIVÄN POLTTAVAT SUOMESSA ON kolme erilaista sopimuspalokuntaa (useine eri versioineen): yhdistys sopii laitoksen kanssa palokuntatoiminnasta, henkilöt sopivat osa-aikaisesta työstä laitoksen kanssa tai muu yhteisö sopii palokuntatoiminnasta pelastuslaitoksen kanssa. kurssin suorittamista ja pelastuslain 56 § määrittää pelastuslaitoksen vastuun koulutuksesta. EDELLÄ LUETELLUT ehdot ja periaatteet eivät kuitenkaan ole jokaisen pelastuslaitoksen ohjenuorana. Urakkaan sisältyy muun muassa koulutuksen järjestelyä, henkilöstöhallintoa, työturvallisuutta, kalustoasioita, valmiussuunnittelua jne. Kyseinen laitos ei myöskään maksa päällikkökurssia, vaikka valtioneuvoston asetus edellyttää sopimuspalokunnan päälliköltä ao. Hälytystehtävien ulkopuolella sopimuspalokunnan päällikkö on paljon vartija. Palokuntayhdistyksissä palokunnan päällikön ja yhdistyksen puheenjohtajan roolit ovat selvät. Yhteyksien pito pelastuslaitokseen on myös yleensä päällikön vastuulla
PÄIVÄLÄHTÖONGELMA ON ja pysyy ellei mitään tehdä. LAKIIN OLISI mahdollista ottaa pelisäännöt erilaisten ”hybridivirkojen” perustamiselle. Nämä vuosikymmeniä keskustelussa olleet ratkaisumallit vaatisivat toteutuakseen merkittävän suurta poliittista yksimielisyyttä. Osaa pelastuslaitoksia asia ei kiinnosta, osassa ongelma on arkipäivää. Päivälähtöongelmaa ei saa unohtaa PÄIVÄN POLTTAVAT. Päivälähtöongelmaa ei voida pelkillä lakimuutoksilla ratkaista, mutta lakiin on mahdollista sisällyttää elementtejä, joilla ongelmaa voidaan tulevaisuudessa lieventää. RASKAAN SARJAN muutoksia olisivat esimerkiksi menetetyn työajan korvaaminen sopimushenkilön siviilityönantajalle hälytystehtävien ajalta tai menetetyn ansiotulon korvaaminen suoraan sopimushenkilölle. Kyseessä on palvelutaso-, ei lakiasia. PELASTUSLAKIA OLLAAN muuttamassa hallinnonja maakuntauudistuksen vuoksi. Jotta asia hoituisi valtakunnallisesti, pitää ongelman ratkaisua etsiä valtakunnallisesti ja valtiojohtoisesti. Kymmenillä maaseutumaisten taajamien palokuntayhdistyksillä on ongelmia saada riittävästi henkilöstöä hälytyksiin arkisin päiväaikaan. 78 • PALOKUNTALAINEN 11 SUOMEN 700 sopimuspaloaseman valmius lähettää virka-aikana tavoitevahvuinen ryhmä tehtävään vaihtelee suuresti. Näiden kunnan, maakunnan ja valtion monitoimityöpaikkojen perustaminen hoituu kuitenkin ilman suurempia lainsäädännön muutoksiakin. AMMATTIHENKILÖSTÖN HAJASIJOITTAMINEN maaseudulle on ollut esillä keskusteluissa, mutta ei ole saanut laajaa kannatusta. Ongelma ei ole täysin vieras myöskään kaupunkien sopimuspalokunnissa
Lähistöllä olleiden veneilijöiden ja mökkiläisten nopea toiminta oli ratkaisevan tärkeää pelastamiselle. OTKES suosittaa Liikenteen turvallisuusvirastoa laatimaan menettelyn, jossa veneen rekisteröinnin yhteydessä uutta omistajaa opastetaan veneilyturvallisuudessa. Hätäkeskuslaitosta suositetaan sopimaan menettelystä, jolla 112-sovelluksen latauslinkki lisätään eri pelastusviranomaisten ja muiden pelastusalan toimijoiden internet-sivustoille. Tulipalon edetessä nopeasti ei henkilöillä ollut aikaa, eikä mahdollisuutta pukea liivejä päälleen ennen poistumista veneestä. OTKES suosittaa sisäministeriötä ohjaamaan pelastusviranomaisia tarkistamaan ja luomaan tarvittaessa erikseen vasteet maa-alueilla ja vesistöissä tapahtuviin onnettomuuksiin sekä ottamaan järvipelastusyhdistykset ja Saimaa VTS (Vessel Traffic Services) –alusliikennepalvelun huomioon resursseina järvialueilla. Hätäkeskuslaitoksen 112-sovelluksen käyttö olisi nopeuttanut onnettomuuspaikan määrittämistä. Vesiliikenteen valvontaan osallistuvia viranomaisia, veneseuroja ja veneilijöitä suositetaan kiinnittämään huomiota pelastusliivien käytön lisäksi myös liivien kuntoon ja sopivuuteen. 0295 150 714 SakariLauriala. ”Liikennevälinepalo, keskisuuri”-vasteeseen ei sisältynyt järvipelastajia. Yhteensä 11 henkilöä, joista 7 lasta ja neljä aikuista, joutuivat pelastautumaan palavasta veneestä veteen ehtimättä soittaa hätäpuhelua tai pukea pelastusliivejä ylleen. OTKES suosittelee vesilläliikkujia suojaamaan matkaviestimensä kastumiselta ja lataamaan niihin 112-sovelluksen. He olivat lähialueella alus miehitettynä, mutta tietämättöminä onnettomuudesta. Mikäli pelastusliivit eivät ole jatkuvasti päällä, kannattaa ne pitää käsillä sekä pukea päälle aina erityistilanteissa, joissa tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa, kuten konehäiriötilanteissa. Onnettomuustutkintakeskus: Järvipelastajat mukaan vasteisiin bit.ly/2oTXVJV LISÄTIEDOT Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi puh. Vene oli hankittu noin kolme viikkoa ennen onnettomuutta. Veneessä olijoille oli kaikille varattu pelastusliivit, mutta ne eivät olleet puettuina päälle onnettomuushetkellä. Onnettomuudessa kukaan ei kyennyt soittamaan hätäpuhelua. Vesilläliikkujia suositetaan pitämään pelastusliivejä päällään veneiltäessä. Tämä parantaisi ja nopeuttaisi tarkoituksenmukaisen vasteen määrittämistä. Saimaan onnettomuudessa veneen omistajalla oli lyhyt kokemus onnettomuusvenetyypistä. 0295 150 701 VPNurmi Viestintäpäällikkö Sakari Lauriala puh. 12 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT SAIMAAN PITKÄLLÄ Pihlajavedellä, Savonlinnan edustalla tapahtui illalla 24.7.2016 erittäin nopeasti edennyt venepalo, jossa vene tuhoutui ja upposi. Onnettomuudessa tapahtumapaikka sekä suotuisat kesäiset olosuhteet edesauttoivat ratkaisevasti uhrien selviytymismahdollisuuksia
Keski-Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena on, että uudet toimintatavat ja menetelmäohjeet ovat kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä. Savusukelluksen lisäksi he altistuvat toimiessaan tilannepaikalla, jälkiraivaustöissä, palatessaan sammutusvarusteet päällä paloasemalle sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja varusteiden säilytystiloissa. – Palomiesliitto pitää Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimia esimerkillisenä ja toivoo muidenkin pelastuslaitosten ottavan Keski-Suomesta mallia, kannustaa järjestön johtaja Kim Nikula. Viime kesänä valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan savusukeltavat palomiehet altistuvat liiallisesti syöpää aiheuttaville pah-yhdisteille eli polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. Tästä johtuen Keski-Suomen pelastuslaitoksella luovutaan lastulevyn polttamisesta kuumissa savusukellusharjoituksissa. Kaikilla näillä toimenpiteillä on tarkoitus parantaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstön työturvallisuutta ja vähentää turhaa altistumista. Altistumisista tullaan pitämään tarkempaa kirjanpitoa ja työterveyshuollolle tulee aktiivisempi rooli altistumisten seurannassa. Puhdas paloasema –toimintaohjeilla sammutustehtävissä ja kalustonhuollossa ottamalla käyttöön suojavyöhykkeet sammutustehtäviin ja jakamalla sammutustehtävät paloluokkiin, jolloin helpotetaan suojaimien valintaa kalustonhuolloissa. Operatiivinen pelastusja ensihoitohenkilöstö tullaan ilmoittamaan ASA-rekisteriin. Keski-Suomen palomiehet ASA-rekisteriin LISÄTIETOJA Järjestön johtaja Kim Nikula puh. Simo Huoli, Jouni Isokääntä, Ari Jaskari, Jukka Koskinen, Heli Laitinen, Keijo Latvala, Mari Mäkinen, Antti Nieminen, Toni Piirainen, Jarno Saarinen, Toni Salmi, Tuomas Väissi, Ville Sandberg, Jussi KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS on ensimmäisenä pelastuslaitoksena kertonut ilmoittavansa operatiivisen henkilöstönsä ASA-rekisteriin ja ryhtynyt merkittäviin toimiin syöpävaarallisille aineille altistumisen torjumiseksi. Rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään työhön liittyvää syöpävaaraa, seuraamaan työpaikkojen altistumistilannetta ja kohentamaan työoloja. Palomies on yksi eniten naftaleeneille altistuva ammattiryhmä. ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Kurssin vahvuus oli 17 henkilöä, joista kaksi oli naista. Operatiivisen työn lisäksi palomiehet altistuvat harjoitustilanteissa. 040 716 1805, kim.nikula@palomiesliitto.fi. SSPL-stipendi luovutettiin päätöstilaisuudessa Tuomas Salmelle Ruskon VPK:sta. 17 uutta päällikköä sopimuspalokuntiin SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSI 41 päättyi Pelastusopistolla huhtikuun alussa. Lisäksi he altistuvat pyreeneille sekä bentseenille yli toimenpideraja-arvojen. Keski-Suomessa altistumista pyritään jatkossa vähentämään ns. 78 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT Kurssin läpäisseet: Ara, Niko Haaparanta, Ere Hallio, Juhani Hannula
14 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT Kolmipäiväinen seminaari ja 85-vuotisjuhla Helsingissä ennätysyleisö Palopäällystöpäivillä Kuvatekstiä ehkä tänne KUVAT PETRI LINDH Puheenjohtaja Sainio järjesti erinomaiset päivät. Clarionin tilat olivat juuri sopivat 300 osanottajan tapahtumalle. Päivien vakiovieras.. Helsingin Korkeamäki ja Schneider pitivät mielenkiintoisen esityksen varautumisesta. Helsinkiläinen Pekka Sauri naurattaa sipoolaista Nicke Lignelliä
Tuliristi Nro 105 Hokkanen, Erkki Nro 106 Levón, Heikki Nro 107 Mökkönen Keijo Nro 108 Parviainen, Anssi Nro 109 Soudunsaari, Martti Nro 110 Tähtinen, Pekka Erityisansioristi Nro 46 Granström, Stig Nro 47 Haapanen, Jarmo Nro 48 Hyvärinen, Jari Nro 49 Ihamäki, Veli-Pekka Nro 50 Koivukoski, Janne Nro 51 Latvala, Arto Nro 52 Landstedt, Jyrki Nro 53 Lokka, Seppo Nro 54 Mäki, Tero Nro 57 Setälä, Harri Ansioristi Huttu, Ismo Nikula, Alpo Takala, Voitto Vainio, Taito Ansiomitali Herrala, Johanna Lonka, Harriet Saastamoinen, Mikko Tervo, Vesa-Pekka Palopäällystöpäivien esitykset ovat nähtävillä osoiteessa prospectumlive.com/event/ palopaallystopaivat. – Juontajapari Nicke Lignell ja Mira Leinonen selvisivät kolmen päivän urakasta hienosti. Illan musiikkiannista vastasivat Iina, Roosa, Heini ja Pentti Hietanen sekä Katja Lapin johtama orkesteri. – Upouusissa tiloissa tapahtuman järjestelyt yleensä arveluttavat, mutta Clarion-hotelli suoritui tehtävästä hienosti, kertoo SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Lauantaina käsiteltiin muun muassa sopimuspalokuntatoiminnnan edistämistä, työhyvinvointia ja varautumista, selvittää Ari Keijonen tapahtuman sisältöä. Hallinnon ja pelastustoimen uudistus puhutti torstaina ja koulutus ja digitalisaatio perjantaina. – Tilaa oli juuri sopivasti niin seminaarille kuin näyttelyllekin, ja iltajuhlaan tila oli mitä mainioin. Palopäällystöliiton historiaa valotettiin monipuolisesti torstaina aamupäivällä ja perjantain iltajuhlassa, johon otti osaa noin 220 henkilöä. Kolmipäiväinen tapahtuma keräsi Clarion-hotellin tiloihin ennätysmäiset 400 henkeä. Sisäministeri Paula Risikon asia oli painavaa, vaikka vierailu oli lyhyt. 78 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO SPPL:n 85. Luvussa ovat mukana näytteilleasettajat ja SPPL:n tapahtumahenkilökunta. Clarionin palvelut pelasivat myös hyvin. Seuraavat Palopäällystöpäivät järjestetään maaliskuussa 2018 Lahdessa. toimintavuosi koki huipentuman juhlaseminaarin ja iltajuhlan merkeissä huhtikuun alussa Helsingissä. Seminaarin striimausta seurattiin sadoissa kotikatsomoissa ja paloasemilla. Vahva kattaus ajankohtaista asiaa ja viihdettä Seminaaripäivien sisältö oli tiukasti kiinni ajassa. – Pääaiheiden lisäksi ohjelmassa oli muun muassa asiaa johtamisesta, toimintakyvystä, palonehkäisystä ja liikennepelastamisesta
Altistumista selvittänyt tutkimus käynnistettiin Palomiesliiton aloitteesta. ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Laitinen veti viime keväänä päättyneen Työterveyslaitoksen ”Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa?” -hankkeen tutkimuksia. Tutkittu tieto, niin pelastustoimen kenttätyössä kuin kaluston huollossa työskentelevien altistumisesta, on lisääntynyt huomattavasti Laitisen ansiosta. Turvallinen Suomi Pro Securitate -tunnustuksen saaja julkistettiin Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n ja Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry:n järjestämässä Turvallinen Suomi -seminaarissa. Koulutuskierros järjestettiin viime syksynä ja alku talvesta. 16 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT VUODEN 2017 Turvallinen Suomi Pro Securitate –palkittu on tutkija Juha Laitinen. Hän on myös kouluttanut pelastusalan ja työterveyshuollon työntekijöitä aiheeseen liittyen. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Juha Laitinen pitämässä kiitospuhetta tunnustuksen luovutuksen jälkeen. Erilaisten keinosavujen ja oikean savun vaikutusta ihmiseen Laitinen tutki 2012. Filosofian tohtori, Itä-Suomen yliopiston farmakologian ja toksikologian laitoksen dosentti Juha Laitinen on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja hän työskentelee Kuopion aluetoimipisteessä. KUVA PALOMIESLIITTO. Laitinen on tutkinut jo vuosien ajan pelastusalalla toimivien altistumista syöpävaarallisille aineille ja puhunut altistuvien ASA-rekisteröinnin puolesta. Vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessa hän teki selvityksen Finavialle palomiesten altistumisesta sammutusvaahdoille nestepalojen sammutuksessa. Tunnustus on aikaisemmin myönnetty asemamestari Ilpo Lehtoselle vuonna 2016, pelastusjohtaja Pekka Vänskälle 2015, toimittaja Asta Tenhuselle 2014, Palomiesliiton perustajille 2013, riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitalle vuonna 2012, pelastuskomentaja Rainer Alholle 2011, pelastustoimen selvitysmies Pekka Myllyniemelle 2010 ja kansanedustaja LISÄTIETOJA Järjestön johtaja Kim Nikula puh. Tunnustuksella huomioidaan vuosittain henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan tehnyt Suomea turvallisemmaksi, edistänyt pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen ammattilaisten asemaa, tai toiminut esimerkillisesti pelastusja hätäkeskusalalla. Tunnustus myönnettiin Laitiselle hänen ansioistaan pelastusalan henkilöstön työturvallisuuden edistämisessä. Lisäksi Laitinen on ollut yksi keskeisistä Turvallinen Suomi -tunnustus tutkija Juha Laitiselle kouluttajista ”Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen” –koulutuskiertueella, jonka järjesti Suomen Palopäällystöliitto Palosuojelun edistämissäätiön tuella yhteistyössä Palomiesliiton kanssa. Hän on ollut luomassa tutkimustensa pohjalta suosituksia pelastusalan ammattilaisille, pelastuslaitoksille ja työterveyshuollolle, kuinka altistumista voidaan vähentää ja Puhdas paloasema –mallia parantaa. Hän toimi tutkijana myös 2004 alkaneissa laaja-alaisissa tutkimuksissa, joissa tutkittiin Pelastusopiston savusukellusopettajien altistumista terveydelle vaarallisille aineille kuumasavusukellusten aikana
Hän on ollut kehittämässä eteläkarjalaista ensihoitoa kymmenen vuoden ajan. Se on se ykkösporukka, Palviainen sanoo. Palviainen on sen palvelupäällikkö ja organisaatioon kuuluu 208 henkilöä. Vuoden ensihoitaja 2017 on Jan-Erik Palviainen – Aina tulee muistaa raakaa ensihoitotyötä tekevät. Yhden hengen yksikkö on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito (tehosa) yhdistettiin samaksi tulosyksiköksi. – Arvostan henkilöstöä yli kaiken. Ensihoitoa haluaville pitää antaa mahdollisuus tehdä työ hyvin ja tarjota siihen resurssit, Palviainen sanoo. LISÄTIETOJA Jan-Erik Palviainen puh. Muutokset kohdistuvat kiireettömään työhön, mutta kiireellisetkin tehtävät pidetään tapetilla. Palviainen tiiminsä kanssa haastaa henkilöstön mukaan muutoksiin. Huomionosoitus luovutettiin Palviaiselle Suomen Ensihoitoalan Liiton Opintopäivillä Kuopiossa huhtikuussa. Palviaisen tiimi ideoi sen jatkuvasti lisääntyvään tehtävämäärän takia. Palviaisen johtama Eksote Akuutti kuuluu alallaan maan seuratuimpien ja innovatiivisimpien organisaatioiden joukkoon. Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat: Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan Liitto (SEHL), Tehy ja ensihoidon erikoislehti Systole. Eihän näitä mitään olisi saatu toteutettua elleivät he olisi olleet siinä mukana. Palviainen opiskeli ensihoitajaksi Saimaan ammattikorkeakoulussa, jossa häntä opetti vuonna 2013 Vuoden ensihoitajaksi valittu Simo Saikko. Yksikön on laskettu säästävän vuodessa 280 000 euroa. 78 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT LAPPEENRANTALAINEN JAN-ERIK Palviainen on valittu Vuoden ensihoitajaksi 2017. Huhtikuun alussa ensihoitoon ja tehosaan liittyi myös päivystys, koko paketin nimi on nyt Eksote Akuutti. Henkilöstö onkin ollut itseään säästämättä mukana muutoksen etulinjassa. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) otti käyttöön toisenkin samanlaisen yksikön Imatralla. Idean yhdistymisestä keksi Palviainen, mutta kun kaikki työstivät sitä, siitä tuli parempi kuin mitä Palviainen osasi odottaa. Ratkaisu on parantanut kiireettömien potilaiden hoitoa ja selkeyttänyt ensihoitajien työnkuvaa. Tätä osaamista ja innostusta ei sovi sivuuttaa. Lappeenrannan yhden hengen ensihoitoyksikkö on seuratuimpia eteläkarjalaisia ensihoitohankkeita. 040 487 7020 jan-erik.palviainen@eksote.fi KUVA DIMITRI LISITSY. He ovat olleet kovilla ja kehittäneet asioita ja halunneet olla työssä mukana. Muodonmuutos on huomattava
Yksi pihtaamisen muoto on se, että ”opettaa” toista tarkoituksella liian nopeasti tai ylimalkaisesti. Työyhteisön hyvä vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja siihen pystyy vaikuttamaan meistä jokainen. 7. Ei myöskään ole hyvä, jos jokin tieto on vain yhdellä ihmisellä. Millainen olet työkaverina. Voit osoittaa arvostavasi toisen ajatuksia ja osaamista kysymällä häneltä mielipidettä tai neuvoa. Jos olet tunnekuohussa, ota aikalisä ja palaa asiaan myöhemmin. Älä mitätöi tai kyseenalaista kenenkään ajattelua, sen sijaan ole kiinnostunut myös muiden mielipiteistä. 8. Siedätkö että toiset tietävät joskus enemmän kuin sinä. 6. JUTTU PERUSTUU Työterveyslaitoksen artikkeliin (www.ttl.fi/tyopiste/nailla-keinoilla-jokainen-voi-parantaa-tyoyhteisonsa-vuorovaikutusta) ja artikkeli on osa SSPL:n Vetovoimainen sopimuspalokunta –hanketta. Vaikka joku toinen puhuisi pahaa, sinun ei tarvitse lähteä siihen mukaan. Tarkastele omaa toimintaasi Silloin tällöin on hyvä pysähtyä miettimään omaa suhtautumista palokuntatoimintaa ja siellä olevia ihmisiä kohtaan. Näytä, että arvostat Jos työkaverisi kanssa on kiva tehdä töitä, sano se ääneen. Muista tervehtiä Tervehtimällä osoitat, että huomaat toisen ja arvostat häntä. 2. Älä puhu pahaa Puhu selän takana mieluummin hyvää kuin pahaa. Terveiset Työterveyslaitokselta:. Pidä kiinni sovitusta Myös palokunnassa täytyy voida luottaa siihen, että kukin hoitaa hommansa. Näin työt myös jakautuvat tasapuolisemmin. 5. Kun saat korjaavaa palautetta, suhtaudu siihen kiinnostuneesti, vaikka se voikin aluksi kirpaista. Mieti voisitko suunnata keskustelua rakentavampaan suuntaan. Hyvä palaute kannattaa sanoa myös kasvotusten. Ole tarvittaessa valmis muuttamaan omaa käyttäytymistäsi. Muista, että tarkoitus on etsiä ratkaisuja. Toisen hommaa voi ehtiessään helpottaa, vaikka se ei kuuluisikaan varsinaisesti omiin tehtäviin. Jos olet tyytymätön työkaverisi toimintaan, kerro siitä hänelle itselleen. 3. 4. Tarjoa apua Tarjoa apuasi, jos näet, että toverillasi palokunnassa on paljon tehtäviä. 9. Näillä keinoilla jokainen voi vaikuttaa palokuntansa ilmapiiriin Jos puhut selän takana, puhu mieluummin hyvää. Ole kiinnostunut tovereistasi palokunnassa. Älä panttaa tietoa Panttaaminen haittaa yhteistyötä ja palokunnan toimintaa yleisesti. Pysy asiallisena Asiallisuus tarkoittaa esimerkiksi, että kuuntelee toisia ja antaa heidänkin olla oikeassa. 18 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT 1. Jos et jostain syystä pystykään tekemään lupaamaasi, ota asia puheeksi mahdollisimman pian. Tervehtimisessä on hyvä noudattaa tasapuolisuutta, tervehdi kaikkia tuttuudesta riippumatta. Työkaveri joutuu ehkä käyttämään paljon aikaa jo tiedossa olevan asian selvittelyyn. Ota ongelmat puheeksi Jos huomaat työntekoon liittyviä ongelmia, ota ne puheeksi niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät asiaan vaikuttamaan. ”Kiitos” on käyttökelpoinen sana
Palomiesurheilu: Salibandy Pori 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio JOULUKUU 1.–31.12. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki vk. Palomiesurheilu: SM-Golf Turku vk. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2017 Helsinki 7.6. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2017 Tyrväntö KESÄKUU 6.–7.6. TOUKOKUU 5.5. FINNSEC Helsinki 1.–30.9. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Kotka vk. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma LOKAKUU 1.–15.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu vk. JEHUMALJA: Palokuntien SM 2017 Hämeenkyrö 23.–24.5. 27 Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 4.–5.7. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Helsinki 20.5. 44 Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. 36 Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 23.–24.9. SPPL: Pelastustoimen työturvallisuusseminaari Oulu 10.–11.5. SPEK: Palokuntalaisten 24365 Vapaaehtoispäivät 2017 Tampere 26.–27.9. 52 Palokuntalainen ilmestyy. 78 • PALOKUNTALAINEN 19 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2017 Helsinki 10.–11.5. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: Jalkapallo Nokia 1.–31.7. Palomiesurheilu: Ammunta Pori ELOKUU 2.–3.8
20 PALOKUNTALAINEN • 78 V uonna 2013 aloittanut tieliikennepelastamisen kolmihenkinen työryhmä on ollut vahvasti mukana työturvallisuuden parantamisen suunnittelutyössä. Lopputuloksena Tilannepaikka turvallisemmaksi Keski-Suomen pelastuslaitoksessa on viime vuosina panostettu työturvallisuuden parantamiseen onnettomuuspaikoilla. – Seppälässä on vuosittain vajaa tuhat tehtävää. Liikenneonnettomuuksiin, korkean paikan tehtäviin, vaarallisten aineiden torjuntaan ja pelastustehtäviin yksikkö osallistuu tarpeen mukaan koko Keski-Suomen alueella. – Raivausyksikkö KS115 otettiin käyttöön vuoden 2016 lokakuussa. Seppälässä sijaitseva yksikkö hälytetään vahvuudella 1+3 Jyväskylän alueella normaaleihin paloja pelastustehtäviin. Edellisellä, nyt Saarijärvelle sijoitetulla vuosimallin 2009 raivausyksiköllä ajettiin yli 160 000 kilometriä. on nyt puoli vuotta käytössä ollut yksikkö, joka vielä kehittyy käyttökokemusten myötä. Uudessa, Seppälän asemalle sijoitetussa raivausyksikössä (RKS 115) on monipuolinen kalusto erityisesti liikenneonnettomuuspaikan työturvallisuutta ajatellen. – Seppälän porukka on nyt koulutettu ja muut asemat ovat tutustuneet, sanoo Samu Kemppi. Seppälässä on vuosittain vajaa tuhat tehtävää. Sitä ennen teimme hartiavoimin työtä selvittääksemme, mitä kyseisessä yksikössä todella tarvitaan, kertoo palomies Samu Kemppi. Edellisellä, nyt Saarijärvelle sijoitetulla vuosimallin 2009 raivausyksiköllä ajettiin yli 160 000 kilometriä.” TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVAT PEKKA KOIVUNEN JA HALIKON VPK. – Kävin itse Ruotsissa ja Saksassa tutustumassa alan viimeisimpään tarjontaan ja vaihdoimme kokemuksia myös suomalaisten virkaveljien kanssa