IRTONUMERO 8 € • VIIKKO 9 • 2017 • ISSN 1798-2685 77 VPK RAKENTAA • UTSJOKI • SSPL-SEMINAARI kalustoa Uutta
AKKUJA VERKKOVIRTAKÄYTTÖINEN SAVUTUULETIN TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA RAUPLANILTA! SOITA: (02) 273 1800 SOITA: (02) 2162 112 VEIKKO NUMMELASTA! TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • tuoreöljyvoitelu • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Varusteet: • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen polttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun!. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI BLOWHARD ® BH-20 HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ • kaksi BH-20 savutuuletinta mahtuu samaan tilaan kuin yksi vastaavan teholuokan perinteinen tuuletin • säädettävän puhallustehon ansiosta BH-20:tä voidaan käyttää sekä ylipaineettä tavallisena savutuulettimena • teho 17,330 m3/h • paino 18 kg perusakulla 23 kg • mitat: 60 x 60 x 25 cm • akun kesto: 20-80 min. • etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m • akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa • vaihto automaattisesti verkkovirtaan VASTINETTA RAHOILLE! • 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika • tilansäästö • monipuoliset käyttömahdollisuudet • kevyempi Since 1968 VEIKKO NUMMELA OY Since 1981 Since 1977 PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa
040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Palokuntalainen ilmestyykin jatkossa parillisen kuukauden viimeisellä viikolla. Toimitus pahoittelee virheitä.. AKKUJA VERKKOVIRTAKÄYTTÖINEN SAVUTUULETIN TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA RAUPLANILTA! SOITA: (02) 273 1800 SOITA: (02) 2162 112 VEIKKO NUMMELASTA! TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • tuoreöljyvoitelu • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Varusteet: • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen polttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Lehden jakeluun muutos POSTIN JAKELU ei enää kykene kaikkialla maassa jakamaan lehteämme tilaajille sen ilmestymispäivänä. • etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m • akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa • vaihto automaattisesti verkkovirtaan VASTINETTA RAHOILLE! • 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika • tilansäästö • monipuoliset käyttömahdollisuudet • kevyempi Since 1968 VEIKKO NUMMELA OY Since 1981 Since 1977 PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. 0400 504 678 KANNEN KUVA E-SPL/ Kaarna TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Toimitukselta: Korjaus VIIME NUMEROSSA sivuilla 66-67 olleeseen LifeVac-artikkelissa oli kaksi virhettä: LifeVacin hankkineen tamperelaisen ravintolan omistajat ovat Anne ja Aki Laurila. 22 29 33 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 77 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 16. Tamrex Oy:llä on hyvä meininki. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. SISÄLTÖ • NRO 77 5 PÄÄKIRJOITUS 20 SATUNNAINEN OHIKULKIJA 28 LINGOTTUA 32 LÄMPÖKAMERAMIES 47 VILLIMIES 66 LIEKINHEITTÄJÄ 22 ESITTELYSSÄ UTSJOEN PALOKUNTATOIMINTA 29 VETOA JA VOIMAA SOPIMUSPALOKUNTIIN -HANKE 33 PERSOONA ANNE MARTISKAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 12 KIPINÄT 50 KALUSTOKULMA 58 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 65 ENSI NUMEROSSA PALOKUNTALAINEN • PELASTUSALAN JOHTAVA MIELIPIDELEHTI Utsjoella kaksi palokuntaa ja kolme paloasemaa. Syynä tähän ovat testaajapalokuntien kiireet Satakunnan suurpaloissa. Hyvinvointihanke käynnissä. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 37 KIUKAISTEN VPK:LLE UUSI ASEMA 40 YHDISTYSHALLINNON KOMMERVENKKEJÄ 42 SSPL:N SEMINAARISSA NÄKEMYKSIÄ VAPAAEHTOISUUDESTA 44 MIELIPITEET: HJELT & PAPUNEN WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI BLOWHARD ® BH-20 HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ • kaksi BH-20 savutuuletinta mahtuu samaan tilaan kuin yksi vastaavan teholuokan perinteinen tuuletin • säädettävän puhallustehon ansiosta BH-20:tä voidaan käyttää sekä ylipaineettä tavallisena savutuulettimena • teho 17,330 m3/h • paino 18 kg perusakulla 23 kg • mitat: 60 x 60 x 25 cm • akun kesto: 20-80 min. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. rek. KRANAATTITESTI SIIRTYY Lupaamamme sammutekranaattien kokeilujuttu siirtyy tulevaisuuteen. Nettiosoite lisätietoja varten on www.lifevac.fi
Lue lisää: www.turvata.fi. Sympatex® kalvo. Vettähylkivä hydrofobickäsittely. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaista käyttöä. 0% 195,226,ERITTÄIN HELPPO PUKEA • PIKALUKOT REISIHIHNOISSA • SAATAVILLA 3 ERI KOKOA • S: PITUUS MAX 180 CM JA PAINO 68 KG • M: PITUUS MAX 200 CM JA PAINO 100 KG • L: MAX 200 CM JA PAINO 141 KG • HYVÄKSYNNÄT: EN 361, EN 358 JA EN 813 ZLIN PLUS LESNA PLUS Päällinen Grain-lehmännahkaa. Varren yläreuna pehmustettu. Koot 39-48. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. 0% Ohjehinta, alv. Moottorisaha-suojaus. F2A luokka 169,MSA Gravity -kokovaljaat Holik-sammutusjalkineet Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Ohjehinta, alv. Kumipohjassa anti-liukueste sekä kuumuudenkestävyys aina 250 °C:een saakka. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu vähentämään väsymystä ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. PU-pinnoite suojaa mekaanisilta vaurioilta. KOKOUS. Komposiitti-kärkikuppi. Pukemista helpottavat vetolenkit. Naulaanastumisuoja-komposiitti. Uusi leveämpi lesti. Lue lisää: www.palokamu.fi
Pelastusosasto palautti järjestön ruotuun. SPEK-pesä on selvitettävä Liitoista toimivimmat tulisivat erinomaisesti toimeen ilman Pasilan holhousta.”. Kyse on monista tärkeistä kysymyksistä, kuten esimerkiksi: kuka suunnittelee ja organisoi palokuntakoulutuksen, kuka tuottaa koulutusmateriaalin, kuka hoitaa valistuksen, riittävätkö alueellisten liittojen rahkeet tulokselliseen toimintaan, sekä miten PSR:n ja Veikkauksen avustusrahat pitäisi jakaa. Se pitää itseään kokonaisturvallisuuden keskusjärjestönä, pelastusalan järjestönä ja jopa palokuntien järjestönä. Se pyrki viime vuonna monopolisoimaan palokuntien koulutuksen itselleen, mutta epäonnistui surkeasti. KAIKEN KUKKURAKSI SPEKin identiteetti on pahasti hukassa. 77 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen AIEMPI PELASTUSYLIJOHTAJA Pentti Partanen kannatti lämpimästi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kaavailuja valtakunnallisesta SPEK-ryhmästä, joka olisi merkinnyt käytännössä kaikkien alueellisten pelastusliittojen alasajoa. JO VUOSITUHANNEN vaihteesta saakka vallinnut sekava tilanne SPEKin ympärillä jatkuu. Omassa nurkassa mököttäjiä on katseltu kyllästymiseen saakka. Itsenäiset alueelliset pelastusliitot eivät tarvitsisi nykymuotoista SPEKiä. PELASTUSTOIMEN UUDISTUS on käynnissä. PELASTUSALAN JÄRJESTÖISTÄ muun muassa Palopäällystöliitto SPPL ja Palomiesliitto SPAL ovat SPEKin jäseniä, Sopimuspalokuntien liitto SSPL ei. Kuitenkin kaikkien liittojen rahavirrat kulkevat SPEKin kautta. SPPL ja SPAL eivät ole kiinnostuneet SPEKin kehittämisestä, vaan antavat nykyisen sekoilun jatkua. Ripeä aloitteen haltuunsa ottaja saa sekä määritellä suunnan ja tahdin että hyvää mainetta aktiivisuudesta. Se on hyvä paikka keskusjärjestön ja alueellisten liittojen sekä myös pelastuslaitosten keskinäisen työnjaon selkiyttämiseksi. Tähän on vaikea löytää perustetta. Järjestöllä on strategia, jonka käytännön toteutus ontuu pahasti. ALUEELLISISTA PELASTUSLIITOISTA yhdeksän toimii itsenäisinä. Loput kuuluvat SPEK-ryhmään eli käytännössä neljä liittoa on ajettu pelkiksi keskustelukerhoiksi. Nykyinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen ei ole halunnut puuttua pelastusalan järjestötoiminnan ongelmiin ollenkaan, vaikka hänellä olisi siihen mahdollisuus – ainakin alan arvojohtajana. Liitoista toimivimmat tulisivat erinomaisesti toimeen ilman Pasilan holhousta. Palosuojelurahasto on SPEKin suuri rahoittaja, mutta rahaston hallituksen puheenjohtajalla Kari Hannuksellakaan ei riitä mielenkiintoa perehtyä järjestötoiminnan ongelmiin. SSPL taas haluaa esimerkiksi sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmän selkiyttämistä, mutta ei SPEK-johtoisesti
Luotettavat huoltoja varaosapalvelut sekä tekninen tuki takaavat auton toimivuuden sen elinkaaren aikana. Sen päälle on Suomen olosuhteisiin suunniteltu Saurus FMC 25 -korirakenne, jonka kalustotilat on optimoitu pelastuslaitosten vaatimalle suurelle kalustomäärälle, erityisesti ergonomia ja työturvallisuus huomioiden. alv. 24 %). . 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Ategon nelivetoinen alusta ja tehdasvalmis miehistöohjaamo sopivat erityisen hyvin vaativaan käyttöön. Atego Saurus -sammutusauto. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. Mercedes-Benz Atego Saurus -sammutusauto on täydellinen ratkaisu pelastusalan ammattilaisille. Tähän haasteeseen vastaavat parhaiten Mercedes-Benz ja Saurus yhdessä. (sis
Myös Huntsmanin palo herättää kysymyksiä rakenteellisen palonehkäisyn tilasta. Kaikki teollisuuslaitoksen rakennukset ja lähialueen asuinrakennukset olisivat todennäköisesti tuhoutuneet. HUNTSMANNIN TEOLLISUUSLAITOS paloi vain osittain. Pomarkussa paloi suuri määrä muovipaaleja Suomen Käyttömuovi Oy:n pihalla ja Porin Kaanaassa tuli tuhosi Huntsman Pigments Oy:n teollisuuslaitoksen tiloja ja kattorakenteita yli 2000 m 2 alalta. Peruskalustoa löytyy ja parisataa ammattilaista ja noin tuhat sopimuspalokuntalaista muodostavat vahvan henkilöstöresurssin. Palo saatiin pelastuslaitoksen resurssein rajattua. Pomarkun ja Porin suurpalot Onnettomuustutkintakeskuksella iso urakka. Rajavartiolaitoksen helikopterin apu oli myös ratkaisevassa roolissa. Erityisesti Huntsmanin palo osoitti, että myös naapurilaitosten resursseja saadaan tarvittaessa apuun. POMARKUN PALOSSA paloi vain noin 20 % yrityksen alueella varastoituna olleesta palokuormasta. 77 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN resurssit olivat koetuksella kahdessa suurpalossa tammikuun lopussa. SATAKUNNASSA OPERATIIVINEN pelastustoiminta on hyvällä tasolla. POMARKUN PALO on herättänyt kysymyksiä niin yrityksen kuin pelastuslaitoksenkin ennakkovarautumisesta, kun kyseessä on valtava palokuormamäärä puolen kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Edellytykset paljon suuremmalle katastrofille kuitenkin olivat; jos palo olisi sattunut päävarastointialueella länsituulen vallitessa kuivana kesäaikana, olisi Pomarkun 1500 asukkaan keskusta jouduttu mitä todennäköisimmin evakuoimaan. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS TUTKII molempia paloja ja ennen vuoden vaihdetta on luvassa perusteellinen analyysi molemmista paloista, niin ennakkovarautumisesta kuin operatiivisesta toiminnasta. Palovahingot olivat minimaalisen pienet, koska raaka-aineeksi tarkoitetun kierrätysmuovin arvo on vähäinen. Mahdollisuus paljon laajempaan tuhoon oli lähellä. Erityistä kiinnostusta herättää kysymys, mitä olisi voitu tehdä toisin ennen näitä paloja
… Suuri mullistus on se, että jatkossa Virven palveluja tuotetaan yhdessä kaupallisten verkko-operaattoreiden kanssa, ei enää vain viranomaisvoimin. Yksinkertaistettu,muttahavainnollinenjakonkreettinen esimerkkitekniikankehittymisestäonvaikkapapäätelaitteiden koko.VerratkaapatoisiinsaesimerkiksiiPhoneataiLumiaaja Virve-kapulaakooltaanjatoisaaltamyösominaisuuksiltaan. ”Virve toimii hienosti, ongelmat ovat muualla kuin meissä.” vääntöä EdellisessäPelastustiedossapelastusylijohtaja PenttiPartanenkehuupelastustoimenkykyä hoitaamyrskytilanteita.Kykyäoli,mutta parannettavaakintietystilöytyy.Ihmetystä herättääkuitenkinse,ettäsekäPartanenettä SuomenErillisverkkojentoimitusjohtajaKimmo MannipuolustavatsamallaaukeamallaVirveverkonerinomaisuuttauseillaeritavoin. Tetran toiminnallisuutta ylläpidetään, …”, Lehtimäki sanoo. Kuvamateriaalin välittäminen onnistuu langattomalla, laajakaistaisella 4G-tekniikalla (Mutta ei Tetra-verkossa, toim.huom.). LAINAUS TIEDOTTEESTA Suomen Erillisverkko Oy:ltä 21.12.2016 klo 10:23: Viranomaisverkko Virven tekniset vaatimukset kasvavat, kun langattoman laajakaistaisen tiedonsiirron tarve lisääntyy. … Palvelut mahdollistavan laajakaistaisen verkon tarjoavat yritykset. Tetran saattohoito alkamassa Tämän lehden sivuilla ennustettiin (= tiedettiin) vuonna 2012 asia, joka tuolloin viranomaistahojen puolesta kiellettiin jyrkästi. LEHDEN ENNUSTUS viidestä vuodesta toteutui melkein. … Kuvien ja liikkuvan kuvan välittämisen tarve turvallisuustoiminnassa kasvaa, ja se vaatii Virven verkkoteknologian kehittämistä. Yksinkertaistettu, mutta havainnollinen ja konkreettinen esimerkki tekniikan kehittymisestä on vaikkapa päätelaitteiden koko. Selityksiäsaammekuullaainakinviisiseuraavaavuotta,se ainakinonvarma. Ajallisesti puhutaan noin kymmenestä vuodesta.” TOIMITUKSEN KOMMENTTI: Veronmaksajan kannalta olisi parasta alkaa Tetra-verkon hallittu alasajo heti ja ottaa käyttöön nykyteknologia, joka on käytännössä ollut saatavilla jo vuosia. MyösMannikaataaongelmatulkopuolistensyyksi:”… ongelmataiheutuivatsähkönjakelunongelmista.”Mannilleei oletullutmieleenkään,ettäkaikkientukiasemienvirransyötölleulkopuolisestaaggregaatistaolisivoinuttehdävalmiudet muutamansadaneuronkustannuksillaperasema.Jatietysti kunnonsuunnitelmatvaravirtajärjestelmänkäyttöönotosta häiriötilanteessa.Mistäaggregaatti,mihinsijoitetaan,kukavie jakytkee,kukavalvoojatankkaa,siinäkysymättömiäkysymyksiä.Esimerkiksinämäasiatolisivoinutsuunnitellavalmiiksijo vuosiasitten. Selityksiä saatiin kuulla hieman vajaa viisi vuotta. Tällähetkelläsuuriasia,jotaPartanenjaMannieivät tunnusta,onse,ettäSuomenviranomaisverkkoon1990-luvun alkupuolen–20vuottavanhaa–tekniikkaajaauttamattomastivanhanaikainenuusimpiinkaupallisiinjärjestelmiinverrattuna. Joulun alla ilmestynyt, hyvin vähälle huomiolle jäänyt tiedote paljasti karun todellisuuden. Kyse oli vanhenevasta Tetra-verkosta, kotoisammin Virvestä. Kuvien avulla viranomaisten tilannekuva esimerkiksi onnettomuuspaikalta tulee olemaan nykyistä tarkempi. Tetra-alustaan perustuvan Virven kehittäminen on hankalaa ja kallista, kunnon datasiirto melkein mahdotonta. Totuusonse,ettäVirve-verkonkehittämisessä(esimerkkinäsähkönsaanninvarmistaminen)oltiinpelastusosastollaja SuomenErillisverkoissaaivanliianomahyväisiäjakaikkitietäviä, eikätaaskaankuunneltukentänääntä.Niin,jaVirvenpeitto eioleläheskään100-prosenttinen.TämätiedoksiPentilleja Kimmolle. Myös Virven päätelaitteet voivat tulevaisuudessa olla mitä tahansa”, Lehtimäki antaa esimerkkejä. Selityksiä saamme kuulla ainakin viisi seuraavaa vuotta, se on varma. ”Esimerkiksi kypäräkameran kuvaa ei voida Virven nykytekniikalla välittää, mutta jatkossa se on mahdollista. ”Kokonaan 4G-teknologiaan siirrytään siinä vaiheessa, kun uusi tekniikka on niin sanotusti mission critical eli ehdottoman toimintavarmaa turvallisuustyön vaatimusten kannalta. Virve. 77 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOKUNTALAINEN NRO 44, 29.2.2012: … Tällä hetkellä suuri asia, jota (pelastusylijojhtaja) Partanen ja (toimitusjohtaja, Erillisverkot) Manni eivät tunnusta, on se, että Suomen viranomaisverkko on 1990-luvun alkupuolen – 20 vuotta vanhaa – tekniikkaa ja auttamattomasti vanhanaikainen uusimpiin kaupallisiin järjestelmiin verrattuna. Jatkossa keskeistä on yhteistyö kaupallisten verkko-operaattoreiden kanssa. Tetra-alustaanperustuvanVirvenkehittäminenonhankalaaja kallista,kunnondatasiirtomelkeinmahdotonta. 44 Irtonumero 8 € | 29.2.2012 | Johtoautot vertailussa • Aslak -kuntoutus • Myrskyn jälkeen liikenteessä Pelastaminen 6Palokuntalainen•44 ” …kokoongelmaonnimenomaansähköverkkojentoimivuudessa.”,sanooPartanenjavyöryttääsyynpeitellysti sähköyhtiöille.Häneiolehuolissaantaiedesharmissaan siitä,ettävuosikausiahänjaalanihmisetovattienneet,että Virve-verkossaonperustavaalaatuaoleviaongelmia,kuten esimerkiksiuskomattomanhuonostihoidettuvaravirtajärjestelmä. ”Tetra-teknologiaan perustuva Virve ei tule poistumaan vielä pitkään aikaan, vaan pysyy mukana uuden 4G-verkon rinnalla (toimituksen ennuste: Nykyinen Virve verkko ajetaan alas viiden vuoden sisällä.). Enää ei selitellä, vaan tunnustetaan Tetra auttamatta vanhanaikaiseksi. Verratkaapa toisiinsa esimerkiksi iPhonea tai Lumiaa ja Virve-kapulaa kooltaan ja toisaalta myös ominaisuuksiltaan. Virve-verkkoonuseaneriviranomaistahonverkko.Miksituohäiriötilanneaktivitetti(esimerkiksi varavirranjärjestäminenkäytännössä)kaatuuainapelastustoimenharteille?Eiköesimerkiksipoliisin,puolustusvoimien, rajavartiolaitoksenjamuidenvirve-käyttäjientulisimyöskantaa kortensakekoon
Muutenkin kumppanuusverkoston toiminnan tulokset ovat jääneet hyvin laihoiksi. Sopimuspalokuntia kattavasti edustava – ja muiden pelastusalan yhteistyötahojen tunnustama Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ei ole saanut ainuttakaan virallista yhteydenottoa pelastuslaitosten kumppanuusverkostolta kymmenen vuoden aikana. Tästä on osoituksena verkostolle tehdyt nimeämisKumppanuusverkosto ignoroi* pyynnöt erinäisiin hankkeisiin, työ-, ohjausja johtoryhmiin.” KUMPPANUUSVERKOSTO YLPEILEE, että se on tunnistettu muiden yhteistyötahojen taholta tärkeäksi kumppaniksi. Muun muassa sopimuspalokuntien sekavaa sopimustilannetta ja erilaisia käytäntöjä verkosto ei ole ollut halukas käsittelemään. Sen sijaan se itse ignoroi järjestelmällisesti muutamia tahoja, muiden muassa sopimuspalokuntia. *IGNOROIDA = olla välittämättä, jättää huomiotta, jättää omaan arvoonsa. 10 PALOKUNTALAINEN • 77 PÄIVÄN POLTTAVAT SUORA LAINAUS Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston (hanke perustettu 2007) esittelystä: ”PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.” ”PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO on tunnistettu muiden yhteistyötahojen puolelta tärkeäksi kumppaniksi. KUMPPANUUSVERKOSTON ONGELMANA on sen jääminen erilaisten työryhmien ja toimikuntien keskustelukerhoksi. Niin sanotut ”isot asiat” eivät kuulu sen agendaan. TILANNE TUNTUU vähintäänkin oudolta, kun sopimuspalokunnat ovat kuitenkin hyvin merkittävässä roolissa Suomen pelastustoimessa
Työterveyslaitoksen työvuorojärjestelmien tutkimusja kehittämishanke käynnistyi viime lokakuussa ja se kestää maaliskuuhun 2018. Liiton mukaan tutkimushankkeen päämääränä näyttäisi olevan kehittää työaikamalli, joka mahdollistaa henkilöstöresurssien vähentämisen. Palomiesliitto ei pidä hyväksyttävänä sitä, että henkilöstön edustajia ei ole kutsuttu mukaan hankkeen suunnitteluun, toteutukseen eikä johtoon, eikä tutkimushanke ole valtakunnallinen hanke. Palomiesliiton linjauksen mukaan liiton jäsenten ei tule osallistua tutkimukseen. Lisäksi hankkeen tutkimussuunnitelmassa virheellisesti väitetään, että aluehallintoviraston myöntämien poikkeuslupien ehdot vuorokausirytmiselle työaikajärjestelmälle olisivat tiukentuneet. Palomiesliitto huomauttaa, että poikkeuslupien myöntämisessä ei ole ollut ongelmia, mikäli poikkeuslupaa on haettu paloja pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Hankkeen toteutus edellyttää henkilöstön suostumusta osallistua tutkimuksen kyselyihin ja kenttämittauksiin. Hankkeen aikana tehdään kenttätutkimus, jossa pilotoidaan yksi tai kaksi erilaista työvuoromallia Etelä-Savon pelastuslaitoksella. Palomiesliitto tyrmäsi Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen Kumppanuusverkosto ignoroi*. 77 • PALOKUNTALAINEN 11 PÄIVÄN POLTTAVAT TYÖTERVEYSLAITOS ON käynnistänyt Minkälainen työvuorojärjestelmä sopii pelastushenkilöstölle –tutkimusja kehittämishankkeen. Liiton tiedotteen mukaan hankkeen lähtökohdat, toteutus ja tarkoitusperät ovat kyseenalaisia. Kuvaavaa Palomiesliiton mielestä on se, että Työsuojelurahasto ei osallistunut hankkeen rahoittamiseen, koska se katsoi, että hanke ei täyttänyt Työsuojelurahaston kriteerejä kehittämishankkeeksi. Liiton mielestä outoa on myös se, että vakiintunut vuorokausirytmiin perustuva työaikamalli, joka on käytössä 19 pelastuslaitoksessa, on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Työntekijäjärjestöille ei ole SPALin mukaan annettu mahdollisuutta vaikuttaa työvuoromallien valintaan. Sen ohjausryhmässä ovat edustettuina Työterveyslaitos, Etelä-Savon ja Keski-Suomen pelastuslaitokset, Kuntatyönantaja KT sekä sisäministeriö. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto ja Työterveyslaitos
Maastopaloja oli yhteensä 2 000, kun vuosien 1996–2016 keskiarvo on 2 900 maastopaloa. Jos automaattisen paloilmoittimen välittämissä todellisissa tulipaloissa olisi ollut yhtä suuret vahingot kuin muiden ilmoitustapojen tulipaloissa, vahingot olisivat olleet 16 mil-joonaa euroa suuremmat. Määrä on voimakkaassa kasvussa, vuoden 2012 tehtävämääriin verrattuna ensihoidon avunantotehtävien määrä on kasvanut jo 80 %. Myös asui-rakennuspalojen määrän kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta myös asuinrakennuspalojen määrä on edelleen alhaisempi kuin edellisinä vuosina. Automaattisten paloilmoitusten määrän kasvu johtuu lähes kokonaan vastaanottokeskuksista ja hätämajoitustiloista tulleista paloilmoituksista. Palojen määrässä on hieman kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin sitä aikaisempina vuosina, jolloin rakennuspaloja oli noin 6 000/ vuosi. Tyypillisimmillään muut tulipalot oli roskispaloja. Liikennevälinepalojen määrä ja vahingot olivat edellisten vuosien tasolla. Vuosina 2009–2016 asuinrakennuspaloja on ollut keskimärin 3 200. Ensivastetehtävien määrän neljä vuotta kestänyt lasku kääntyi nousuksi, mutta määrä on vielä kaukana huippuvuodesta 2011 (28 80 tehtävää). Lisäksi määrän kasvua selittää muiden kohteiden hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien määrän kasvu. Rakennuspaloista arvioitiin aiheutuneen 142 miljoonan euron vahingot. Toimistorakennusten palojen määrä laski neljänneksen 80 paloon. Tämä oli vuoden 2016 tehtävämäärältään kiireisin päivä.. Maastopalojen lukumäärä ja vahingot riippuvat voimakkaasti kevään ja kesän kuivuudesta. Henkilövahingoiltaan pahin tulipalo oli Helsingissä 9.12.2016, siinä menehtyi neljä henkilöä. Muita tulipaloja oli viime vuonna 2 300. Liikennevälinepaloja oli 2 300. Maastopaloista varsinaisia metsäpaloja oli viime vuonna 900. Vuoden 2016 maastopalojen lukumäärä oli keskimääräistä pienempi. Ensihoidon avustaminen Pelastuslaitosten pelastusyksiköt auttavat paljon ensihoitoa esimerkiksi potilaan kantamisessa tai oven avaamisessa. 12 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT PRONTON kertomaa: Vuosi 2016 numeroin Tulipalot Rakennuspalojen määrä oli 5 600. Vahingontorjuntatehtävät ja liikenneonnettomuudet Vahingontorjuntatehtävien määrä riippuu pitkälti myrskyistä. Rauli-myrskyn aikaan 27.8.2016 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 2 600 tehtävää. Näissä määrissä ei ole mukana suoraan pelastustoimelle kuuluvat tehtävät, kuten onnettomuuksista aiheutuneet tehtävät tai ne tapaukset, joissa ensihoitoa avustetiin kuljettamalla potilasta pelastuslaitoksen kulkuvälineellä, esimerkiksi veneellä tai mönkijällä. Automaattinen paloilmoitin hälytti 20 100 kertaa, joista 800 kertaa todellisesta tulipalosta. Määrässä on hieman nousua, viiden edellisen vuoden keskiarvo oli 30 000 tehtävää. Vahingontorjuntatehtäviä oli yhteensä 9 100. 2016 laskeva kehitys päättyi ja automaattisten pa-loilmoitusten määrä on suurempi kuin edellisenä vuotena (2015 oli 18 386 automaattisen paloilmoittimen välittämää tehtävää). Vastaanottokeskukset ja hätämajoitukset perustettiin tyypillisesti tyhjiin tai vajaakäytössä olleisiin rakennuksiin ja niistä tuli runsaasti automaattisia paloilmoituksia. Paloista, joissa pääasiallinen palanut kohde oli liikenneväline, arvioitiin aiheutuneen 22 miljoonan euron vahingot. Näistä henkilöja pakettiautojen paloja oli 1 500 ja raskaan maantieliikenteen ajoneuvojen paloja 300. Vuonna 2016 oli 4 000 avunantotehtävää, joissa autettiin ensihoitoa ja lisäksi arvion mukaan oli n. Siinä pelastuslaitoksen arvion mukaan rakennusja irtaimistovahingot olivat yli neljä miljoonaa euroa. Näin ollen pelastuslaitoksilla oli vuonna 2016 yhteensä 27 700 tehtävää, joissa avustettiin ensihoitoa ilman että siinä oli muuta tehtävää pelastustoimelle. Tarkastusja varmistustehtävät Tarkastusja varmistustehtäviä oli yhteensä 31 900. Yhteensä muista tulipaloista kuin rakennus-, liikennevälinetai maastopaloista arvioitiin aiheutuneen kahdeksan miljoonan euron vahingot. Asuinrakennusten paloja tuli pelastuslaitosten tietoon 3 000. Tulipaloista suurimmat aineelliset vahingot aiheutti Ylivieskan kirkon palo 26.3.2016. Vahingontorjuntatehtävistä 65 % johtui tuulesta tai sateesta. Ensivastetehtäviä oli 22 800. 900 virka-avuksi kirjattua ensihoidon avustamista. Automaattisen paloilmoitinten tarkistusja varmistustehtävien määrä on ollut laskussa viime vuosina, johtuen ilmeisesti niiden maksullisuudesta. Muiden rakennustyyppien palojen määrä vastaa aikaisempia vuosia; teollisuusrakennuksien paloja oli 600, liikerakennuksien paloja 350. Näissä automaattisen paloilmoittimen välittämissä todellisissa paloissa varhaisen ilmoituksen ansiosta palokohtaiset vahingot jäivät vain neljännekseen muihin ilmoitustapoihin verrattuna. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna, sitä aikaisempina vuosina muita tulipaloja oli hieman enemmän. Pelastushenkilöstöllä mitattuna suurin tehtävä oli ullakkopalo Turun Ursininkadulla 2.1.2016, jossa pelastustehtäviin osallistui 124 pelastustoimen henkilöä. Maastoa paloi yhteensä 550 hehtaaria
VARHAISEN PALOILMOITUKSEN voidaan arvioida ehkäisseen vähintään euron vahingot. 77 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT 105 600 29 700 31 900 27 700 16 300 TEHTÄVIÄ YHTEENSÄ: ONNETTOMUUKSISTA AIHEUTUVIA TEHTÄVIÄ TARKISTUSJA VARMISTUSTEHTÄVIÄ ENSIHOIDON AVUSTAMISTA JA ENSIVASTETEHTÄVIÄ MUITA PELASTUSJA AVUNANTOTEHTÄVIÄ 5 600 JOISTA RAKENNUSPALOJA JOITAIN MUUTOKSEN trendejä on havaittavissa; ensihoidon avustamistehtävien ja eläinten pelastamistehtävien määrät lisääntyvät. Automaattinen paloilmoitin ilmoitti todellisesta rakennuspalosta kertaa. HELSINGIN asuntopalossa joulukuussa tulivat suurimmat henkilövahingot, uhreja oli neljä.. YLIVIESKAN kirkon palosta aiheutui viime vuoden suurimmat aineelliset vahingot. 800 16 000 000 27.8.2016 2 600 VUODEN KIIREISIN PÄIVÄ RAULI-MYRSKY, jolloin oli yhteensä tehtävää
Näistä maastopelastustehtäviä oli 460 ja vesipelastustehtäviä 420. Määrä on suurempi kuin aikaisemmin. 14 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT LIIKENNEONNETTOMUUKSIIN PELASTUSLAITOS hälytettiin 14 600 kertaa. Erillisiä eläimen pelastamistehtäviä on vuosi vuodelta enemmän. Pelastamistehtävät IHMISEN PELASTAMISTEHTÄVIKSI lasketaan ne tehtävät, joissa pelastetaan ihminen mutta joihin ei liity muuta onnettomuutta. Hissistä tai muusta paikasta, josta ei aiheudu vaaraa, pelastettiin ihmisiä 970 tapauksessa. Stipendin saivat Henna Karvinen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Matti Väyrynen alipäällystökurssilta sekä Jussi Saarikkomäki pelastajakurssilta. Vuonna 2016 niitä oli 2 500, kun vielä vuonna 2012 niitä oli 1 900. Mukana ei ole niitä tehtäviä, joissa oli pelkkä ambulanssi. PELASTUSLAITOSKOHTAISET TILASTOT: Näitä tilastoja tulkittaessa tulee huomioida, ettei niissä ole mukana niitä pelastuslaitosten tehtäviä, joihin ei ole tullut hälytystä hätäkeskuksesta. Edellisten 10 vuoden ajan niiden määrä on pysynyt 13 000–14 000 tehtävän tuntumassa. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen palopäällystöliitto SPPL, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Pelastustieto-lehti, Suomen palomiesliitto SPAL, Suomen Hätäkeskusammattilaisten Liitto ry, Hätäkeskuslaitos, Paroc Oy Ab sekä Pelastusopiston oppilasyhdistys. http://tabsoft.co/2kYVSQ0 VUOSIEN 2011–2015 TIEDOT TASKUTILASTOSSA: http://bit.ly/2kYSPaD PELASTUSOPISTOSTA 16.12.2016 VALMISTUNEET TUTKINTOOPISKELIJAT Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 28 (21 hlöä) Harjunen Elina, Kuopio Heinonen Sammy ,Kerava Karvinen Henna, Joensuu Koponen Minttu, Iisalmi Korolainen Henna, Kuopio Löfman Joonas, Vantaa Neuvonen Anni, Ylöjärvi Nuttunen Tiitu, Turku Partanen Leena, Siilinjärvi Purdy Markus, Kuopio Puro Juha, Naantali, Pursiainen Ville, Tuusula Puustinen Kaisu, Siilinjärvi Pyykkö Katja, Kuopio Salminen Liisa, Helsinki Sivula Matias, Raahe Svärd Outi, Espoo Taipale Emma, Pudasjärvi Tähtinen Marja, Tuusula Villikka Tania, Tuusula Wickstrand Mira, Kuopio ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 40 (20 hlöä) Aholin Antti-Erik, Rautalampi Huovinen Jarmo, Joroinen Hård Jere, Jyväskylä Kekäläinen Antti, Lappeenranta Kirjavainen Mikko, Lahti Koukkunen Unto, Espoo Kujala Tero, Lahti Lempinen Jyri, Nokia Mäki Juho, Laukaa Mänty Pasi, Oulu Määttä Pasi, Oulu Oinas Arto, Kouvola O´Leary Alan, Savonlinna Partanen Petri, Kuopio Paulo Kimmo, Helsinki Räsänen Tomi, Espoo Sahi Olli, Tampere Tuominen Teemu, Turku Törne Otto, Säkylä Väyrynen Matti, Turku PELASTAJAKURSSI 92 (30 hlöä) Aalto Tuomo, Lapua Aula Teemu, Hankasalmi Bussman Jonas, Raasepori Eld Ossi, Turku Greijula Aki, Kotka Haavisto Niko, Kuopio Hartikainen Juha, Jyväskylä Hassel Anton, Vaasa Hietaranta Mikko, Jyväskylä Häärä Jari, Lemi Kaarnamo Santeri, Kerava Kallela Niko, Kuopio Kallinkoski Juuso, Kuusamo Kantonen Joonas, Säkylä Kiimalainen Heikki, Jyväskylä Kolehmainen Pekka, Äänekoski Komulainen Olli, Oulu Kumpumäki Antti, Tampere Kuusisto Janne, Uusikaupunki Lampola Pekka, Espoo Laukkanen Antti, Kuopio Leinonen Jukka, Mikkeli Lyytinen Jussi, Joensuu Lönnqvist Antti, Hollola VALMISTUNEET. Näiden tehtävien määrä on edellisten vuosien tasolla, niitä oli 2 300
KIPINÄT Muhonen Ossi, Kuopio Mylläri Mikko, Tuusniemi Mäki-Teppo Miika, Seinäjoki Ollikainen Eeli, Mäntyharju Törmänen Antti, Savukoski Voltti Pekka, Ylivieska PELASTAJAKURSSI 93 (28 hlöä) Grönholm Henri, Heinola Laukkanen Sami, Turku Nikki Jesse, Kouvola Nurmi Petri, Lahti Nyholm Tony, Kirkkonummi Ojala Juuso, Turku Ollikainen Jiri-Pekka, Kuopio Paasioksa Joonas, Turku Patrikainen Ville-Santeri, Lahti Pelander Lauri, Nokia Peltonen Jarno, Ylöjärvi Piilonen Rikhard, Helsinki Pohjola Jyri, Vantaa Puukko Tuomas, Lahti Rantakari Kasperi, Kaarina Ritola Viljami, Toholampi Romakkaniemi Eemeli, Rovaniemi Saarikkomäki Jussi, Forssa Savolainen Ville-Markus, Oulu Sjöblom Jarkko, Mustasaari Tapanainen Ossi, Kouvola Törmänen Jori, Tuusula Vainikainen Toni, Vantaa Valtakari Sebastien, Turku Viinikka Antti, Jyväskylä Von Schantz Casper, Kirkkonummi Väänänen Atte, Lahti Ylinen Nikolas, Lahti PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTOOHJELMASTA AIEMMIN SYKSYLLÄ 2016 VALMISTUNEET AMKOPISKELIJAT (13 hlöä) Autti Niko, Rovaniemi Harjunpää Janne, Pori Heininen Antti, Kuopio Ilonen Ilmari, Raahe Ilvonen Benjamin, Järvenpää Jaako Toni, Lappeenranta Kuutsa Jani, Kuopio Luomala Ari-Pekka, Kuopio Partio-Tikkanen Sanni, Tampere Räsänen Roni, Helsinki Salkojärvi Matti, Jyväskylä Soila Antti, Joensuu Tikkanen Marko, Kajaani Ilmoittaudu viimeistään 13.3. www.sppl.fi Tulevaisuuden tekijöille HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20
044 2354 150, arjen.turvaa@gmail.com tai savonrannanvpk@espl.fi KIPINÄT Räätälöityä C-korttikoulutusta Etelä-Savossa Ajokorttikoulutuksen teoriaosuuteen osallistuneet sopimuspalokuntalaiset. Mukana hankkeessa ovat Enonkosken, Heinäveden, Vihtarin, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan sopimuspalokunnista 16 sopimuspalokuntalaista, joista kuusi on naisia ja kymmenen miehiä. 16 PALOKUNTALAINEN • 77 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN pohjoisosassa alkoi helmikuun alussa Lähtövarmuus 2107 -hanke, jonka tarkoituksena on saada alueen sopimuspalokuntiin uusia raskaan ajoneuvokaluston kuljettajia. Henkilöt, jotka eivät pystyneet osallistumaan siihen, voivat suorittaa teoriaopinnot verkkokoulutuksena netin välityksellä. Vasemmalla Timo Kosonen Kuljettajakoulutus Kosonen Oy:stä, joka huolehtii sopimuspalokuntalaisten teoria-ja ajokoulutuksesta hankkeessa.. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa yritys järjesti viikonloppukoulutuksena teoriaopinnot Savonrannalla sellaisena viikonloppuna, joka sopi useimmille. Tavoitteena on, että maalissa ollaan huhtikuun aikana ja palokunnan oman kaluston käyttöä ehditään harjoitella ennen kesälomakautta. Ajoharjoitteluaikojen sopiminen olikin sitten vain läpihuutojuttu ja osa on jo päässyt kokeilemaan taitojaan ison auton ratissa. Hanke sai myönteisen vastaanoton ja eteni Etelä-Savon ELYkeskuksen käsittelyyn. Etelä-Savon pelastuslaitoksen myönteinen suhtautuminen hankkeen toteuttamiseen oli myös ensiarvoisen tärkeää. Hankehakemus laitettiin vireille marraskuussa 2016 ja hanketta esiteltiin Piällysmiehen hallitukselle joulukuun alussa. Omarahoitusosuuden 10 % palokunnat hoitavat kukin osallistujamääränsä mukaisesti. Koulutuksen jälkeen osallistuvien sopimuspalokuntalaisten ajokortit saadaan korotettua B:stä C:hen. Palvelupaketti käsittää ajokorttikoulutuksen kokonaisuudessaan, niin teoriaosuuden kuin ajoharjoittelut, sekä kaluston käytön ajotutkinnossa. Ajatus hankkeesta lähti käyntiin syksyllä 2016, kun alueen palokunnat totesivat, että palokuntien lähtövarmuuteen pitää kiinnittää enemmän huomioita. Palokuntien kanssa yhdessä sovittiin, että Savonrannan VPK hakee rahoitusta paikalliselta Leader-ryhmältä, Piällysmies ry:ltä, ja hallinnoi jatkossa hanketta. Ajoharjoittelupaikkoina ja samalla kuljettajatutkinnon vastaanottopaikkoina ovat Varkaus ja Savonlinna, kunkin osallistujan toiveen mukaisesti. hanketyöntekijä Raija Jääskeläinen, puh. Hankkeen palveluntuottaja kilpailutettiin ja koulutuksen kokonaispaketin tuottajaksi valittiin Kuljettajakoulutus Kosonen Oy Iisalmesta. Päivälähtöjen osalta joillakin palokunnilla oli ongelmia saada hälytystehtäviin mukaan tarvittava määrää kuljettajia. Tammikuussa ELY:ltä tuli myönteinen päätös hankkeen rahoittamisesta 90 %:sti. Yhtäaikaisen koulutusviikonlopun järjestäminen 16:lle aktiiviselle sopimuspalokuntalaiselle oli melkoinen haaste
Koulutusta varten paloaseman säiliöautoon on asennettu opetuspolkimet ja opetuksesta kertova kolmio. 77 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS on aloittanut C-korttikoulutuksen alueen palokuntien jäsenille Kurikan paloasemalla. Turvallisuusmessut palaavat Tampereelle 2018 www.tampereenmessut.fi www.eurosafety.fi www.tyohyvinvointimessut.fi www.logistiikkamessut.fi. – Toimiva kokonaisuus tuo paikalle juuri ne oikeat ammattilaiset, ja nyt kun mukana on jälleen myös palo-, pelastusja turvallisuustoimi, kasvaa tapahtuma edelliskerrasta, ja samalla sen sisältö monipuolistuu, sanoo Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry:n puheenjohtaja Mari Taskinen. Ensimmäisellä kurssilla on 35 sammutusmiestä alueen palokunnista. Messutapahtumat järjestää Tampereen Messut Oy pääyhteistyökumppaneinaan Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY. C-koulutusta myös EteläPohjanmaalla kuorma-autolla. Työterveyslaitos järjestää messujen yhteydessä Työterveyspäivät. Kurssilaiset maksavat itse C-kortin suorittamisen. Pelastuslaitos päätyi ratkaisuun, kun huomattiin, että uudet sammutusmiehet eivät enää hanki kuorma-autokorttia entiseen malliin. – EuroSafetyja Turvallisuus –messujen sisällöt täydentävät toisiaan ja niiden yhtäaikainen järjestäminen tuo kattavasti synergiaetuja, toteaa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. Kurssin teoriaosuus päättyi helmikuun alussa, jolloin alkoi varsinainen ajo-opetus TAMPEREEN MESSUja Urheilukeskuksessa järjestetään 11.–13.9.2018 laaja messukokonaisuus, johon kuuluvat EuroSafety-, Turvallisuusja Työhyvinvointi-messut sekä kaksipäiväiset Logistiikkamessut ja toista kertaa Tampereella toteutettavat Työterveyspäivät. Edellisen kerran paloja pelastustoimi on ollut mukana Tampereen turvallisuusmessuilla vuonna 2012. Ajo-opetuksesta vastaa Kurikan sopimushenkilöstä Hannu Viinamäki, jolla on liikenneopettajan pätevyys
Nopea vastausaika vuodenja vuorokauden ajasta riippumatta vaatii aina tietyn päivystäjämäärän, joka on meille tällä hetkellä iso haaste. Tämä prosenttiosuus ei muuttunut edellisvuoteen verrattuna, vaikka määrällisesti välitetyt tehtävät nousivat noin yhden prosenttiyksikön verran. Vuonna 2015 vastaava luku oli 94 prosenttia ja vuonna 2014 jopa 98 prosenttia. Heikoin tilanne meillä on Vaasan hätäkeskuksessa, jossa kaikkia avoimia virkoja ei ole saatu täytettyä, harmittelee hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen. Kaikissa kuudessa hätäkeskuksissa otettiin vastaan siis keskimäärin hieman yli 7 000 hätäilmoitusta vuorokaudessa, mikä tarkoittaa reilua 300 ilmoitusta tunnissa. Hätäkeskuslaitos otti vastaan yhteensä noin 2,7 miljoonaa hätäilmoitusta vuonna 2016. Muille viranomaisille välitettiin tehtäviä hieman edellisvuotta enemmän Muille viranomaisille välitettiin vuonna 2016 yhteensä noin 1,2 miljoonaa tehtävää, mikä on 48 prosenttia kaikista Hätäkeskuslaitoksen vastaanottamista hätäilmoituksista. Hätäilmoituspuheluun vastaaminen hieman hidastunut Hätäkeskuslaitoksen viime vuoden tilastoluvut osoittavat, että noin 92 prosenttia hätänumeroon soittaneista sai vastauksen alle 30 sekunnissa. Tutkintokoulutus ei tuota niin paljon hätäkeskuspäivystäjiä kuin tarvitsisimme. Tulostavoitetta tämä osalta ei ihan saavutettu, sillä se oli 95 prosenttia. Vaikka hätäkeskukseen tehdyt virheelliset ilmoitukset ovat laskeneet noin 9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, on niiden määrä kuitenkin vielä melko suuri. bit.ly/2liFgFX HÄ TÄ KE SK US LA ITO S. Jokainen virheellinen yhteydenotto hätäkeskukseen voi viivästyttää oikean avuntarvitsijan palvelua. – Hätänumeroon soittaneille vastaamisen nopeus on uuden vuositilaston mukaan laskenut edellisvuosiin nähden. Hätäilmoitusten määrässä lievää laskua Hätäkeskuslaitos otti viime vuonna vastaan yhteensä 2 665 000 hätäilmoitusta, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 2 700 000 ja vuonna 2014 ilmoitusmäärä oli 2 841 000. – Välitettyjen tehtävien määrä laski poliisitoimen osalta, mutta pelastussekä terveysja sosiaalitoimelle välitettyjen tehtävien määrä kasvoi lievästi. Vuonna 2016 hätäkeskuksissa otettiin vastaan yhteensä noin 581 000 virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. Terveystoimessa tehtävämäärän kasvua voi osaltaan selittää väestön ikääntyminen sekä kotihoidon lisääntyminen, mutta tarkempaa tutkimustietoa meillä ei tästä ole, Nieminen sanoo. 18 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VUODEN 2016 tilastotiedon mukaan 92 prosenttiin hätänumeroon soitetuista puheluista vastattiin alle 30 sekunnissa
Hätäkeskusten ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön ovat selvästi muita tyytyväisempiä sosiaalitoimen (4,15) ja Rajavartiolaitoksen (4,06) edustajat. 77 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT HÄTÄNUMEROON 112 soittaneiden suomalaisten tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin on tällä hetkellä korkeimmalla mahdollisella tasolla. Myös poliisitoimen (3,81) ja terveystoimen (3,72) edustajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Tutkimukseen vastasi noin 1000 henkilöä. Kiitos tästä kuuluu asiantuntevalle ja osaavalle henkilöstölle. Tutkimuksen teetti Taloustutkimus Oy. Hätäkeskuslaitos teetti tutkimuksen Taloustutkimus Oy:llä. Tutkimuksen eri osa-alueet saivat kyselyssä arvosanan 3,64 asteikolla 1–5. Pelastustoimi on vähiten tyytyväinen häken palveluihin bit.ly/2livdAY bit.ly/2m3TWtZ. – Nopea vastausaika on hädässä olijalle erityisen tärkeää, sillä nopea yhteys auttavaan viranomaiseen luo hädässä olijalle turvallisuutta ja luotettavuutta. Samalla tutkittiin, kuinka tärkeänä palvelun eri osa-alueita pidetään. Tyytymättömimpiä ovat pelastustoimen edustajat (3,43). Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen pitää tulosta erinomaisena. Siitä huolimatta asiakkaiden tyytyväisyys palveluja kohtaan on kasvanut tasaisesti jo vuodesta 2011 (4,22) asti. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1549 henkilöä. Hätäkeskuslaitoksen Taloustutkimus Oy:llä teettämässä tutkimuksessa selvitettiin hätänumeroon 112 soittaneiden suomalaisten tyytyväisyyttä saatuun palveluun. Palvelun parhaana osa-alueena pidetään hätäpuhelun vastaamisen nopeutta (4,63). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka soittivat hätänumeroon marraskuussa 2016. Asiakkaat ovat tyytyväisimpiä hätäpuhelun vastaamisen nopeuteen, vaikka vastausaika on pidentynyt aiemmista vuosista. Toivommekin että tulevaisuudessa resurssimme eivät vähene entisestään, jotta nykyinen palvelutaso pystytään ylläpitämään, Nieminen toteaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaiset (poliisi, terveystoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos). Tutkimus osoittaa, että hätäkeskuspalveluihin ollaan edellisvuosien tapaan erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisyys on nyt sillä tasolla, että parantamisen varaa ei juuri enää ole. Tulokset ovat tällä kertaa jopa hieman parantuneet. Vastausnopeutta pidetään myös palvelun tärkeimpänä osa-alueena (4,79). Kyselyyn vastattiin marras-joulukuussa 2016. Tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin kuitenkin huippuluokkaa TALOUSTUTKIMUS OY:N TOTEUTTAMASSA tutkimuksessa haluttiin selvittää yhteistyöviranomaisten kokemuksia hätäkeskuspalveluista sekä tyytyväisyyttä toiminnan eri osa-alueilta kohtaan. Tulos on parantunut selvästi vuodesta 2014 (3,34). Hätänumeroon soittaneet antavat palvelun eri osa-alueille kokonaisarvosanaksi 4,48 asteikolla 1-5. Vastaajamäärät vaihtelivat viranomaisittain. – Hätäkeskuslaitoksen toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa. Tulosten mukaan vastausaikamme on resurssivajeen vuoksi laskusuunnassa, mutta asiakkaat ovat silti tyytyväisiä
Siihen pelastustoimen täysremontti ei vaikuta. Valtionhallinnossa valtion pelastustoimen viranhaltijat muuttuvat valtion pelastustoimen viranhaltijoiksi. Tittelillähän voidaan korvata palkankorotuksia. Mene ja tiedä. Olisi kummallista, ellei tarvittaisi, koska muut operatiiviset resurssit ovat vähissä. Hätäkeskustoiminta muuttuu omasta painostaan, mikäli muuttuu. PELASTUSLAITOKSETKIN NÄKÖJÄÄN säilyvät nykyisillään, ehkä paria urbaanialuetta lukuun ottamatta. SSPL:lle lippu. Rahasta kun ei ole harmaatakaan tietoa. Sopimuspalokuntakentälle vakuutetaan innokkaasti, että sopimuspalokuntia tullaan jatkossakin tarvitsemaan. 20 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT SATUNNAINEN OHIKULKIJA PELASTUSTOIMEN VALTIOLLISTAMINEN etenee. UUDISTUS TOKI tuo parilla alueella yhden hallintotason lisää, joten ehkä tittelit muuttuvat, samoin juhlapukujen epolettien kokokin. Lipun mittasuhteet noudattavat Suomen lipun mittasuhteita ja tunnuksien väriskaala on Liiton graafisen ohjeen mukainen. Ainakin sopimuspalokuntien maailmassa, joten pysykää hiljaa. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liiton lippu vihittiin 18.2.2017 käyttöön Tampereella. Ehkä jokin mukamas tarpeeton asema voidaan vielä lakkauttaa, mutta eihän se koske muita kuin joitakin marginaalikansalaisia. Paloasemiakin on luvattu säilyttää siellä, missä niitä on. Ainoa asia, joka todella muuttuu, on suomalaista pelastustointa ympäröivä maailma. Lipun keskiaihetta ympäröi 22 soikion muotoon asetettua 8-sakaraista kultaista isoa järjestötähteä, jotka kuvaavat Liiton perustamisajankohdan pelastustoimen alueita ja aluetoiminnan perusteita. Hyvä niin, ettei tarvitse operatiivisia tunnuksiakaan muuttaa. Ellei uskalla avata silmiään, toteaa Satunnainen ohikulkija Mikä muuttuu. Tähden takaa ulottuvat perinteiset palokirveet kuvaavat toisaalta sopimuspalokuntatoiminnan perinteikkyyttä ja toisaalta sopimuspalokuntien suorittamaa operatiivista työtä. Todella mullistavaa. Valkoisella pohjalla on oranssinvärinen Liiton tunnus – stilisoitu S-kirjain sijoitettuna purppuranpunaiselle pelastusalan 8-sakaraiselle tähdelle. Kaikki jäävät istumaan samoissa paikoissa, tekemässä samoja asioita kuin ennenkin. Lipun on suunnitellut palokunnanpäällikkö Silvio Hjelt, ja vihkimisen suoritti pastori, yksikönjohtaja Jaakko Linko. Pelastustoimen alueellistaminen muodosti impulssin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton syntymiselle ja toi sopimuspalokuntia yhteen kokoavan voiman. SIINÄ SE pelastustoimen perusteellinen rakenneuudistus sitten näyttää olevankin. Muuten palkkoihin ei voida koskea, koska harmonisointi alaspäin ei ole muille kuin sopimuspalokunnille mahdollista, eikä ylöspäin ole varaa. Erilaisissa työryhmissä on ruvettu tekemään työtä. Niidenkin siirto olisi outo veto. Se muuttuu koko ajan, ja niin rajulla vauhdilla, ettei sitä huomaa. Ja niissäkin yksittäisten laitosten toiminta jatkunee kuten ennen. Valtakunnassa siis kaikki melko hyvin. Ehkä jokin logo vaihtuu toiseen, mutta aluerakenteet, välineet ja toimijat pysyvät entisinä